7.5.2015 - Tampereen seurakunnat
TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Aika 7.5.2015 klo 17.30 – 21.25 Paikka Aitolahden kirkko, Jenseninkatu 4 Osallistujat Jäsenet Vuorio, Juha Harju-Autti, Raisa Hilliaho, Arja Holopainen, Lauri Huotari, Tarja Häikiö, Leevi Ilveskoski, Matti Jehkonen, Mervi Juva, Kaisa Karjalainen, Miisa Karttunen, Elina Korpinen, Tapio Kulkas, Matti Majlund, Marjo Silfverhuth, Leena Tarkkala, Janne Tuomela, Eerika puheenjohtaja Riitta Niemistön varajäsenenä Pihla Rapolan varajäsenenä poistui klo 19.09 / § 64 käsittelyn aikana Poissa: Niemistö, Riitta Rapola, Pihla Muut osallistujat Pikkarainen, Jyrki Ahokas, Juha johtava diakoniatyöntekijä, läsnä §§ 52-53 ylivahtimestari, läsnä § 51 Esittelijä Rantavaara, Ari johtava kappalainen Sihteeri Riihikoski, Päivi seurakunta-assistentti Allekirjoitukset Juha Vuorio puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Päivi Riihikoski sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu Tampereella 11.5.2015 Mervi Jehkonen Elina Karttunen 1(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Messukylän seurakunnan toimisto, Näsilinnankatu 26, 6. kerros ___/___ - ___/___ 2015 Todistaa Päivi Riihikoski seurakunta-assistentti 2(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 3(53) Käsitellyt asiat 47 § Kokouksen avaus 5 48 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 49 § Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 50 § Käsittelyjärjestys 5 51 § Messukylän seurakunnan vahtimestarin viran täyttäminen 5 52 § Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran täyttäminen 7 53 § Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuden täyttäminen 8 54 § Ilmoitusasiat 10 55 § Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuu 2015 10 56 § Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikankaan virkavapausanomus 11 57 § Edustajan nimeäminen esteettömyysohjelman seurantaryhmään vuosiksi 2015 – 2016 12 58 § Diakonian vastuuryhmän täydentäminen 12 59 § Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen täydentäminen 13 60 § Nuorisotyönohjaajien siirto yhtymän yhteisestä nuorisotyöstä seurakuntiin 14 61 § Suntioiden ja vahtimestareiden siirto kiinteistöpalveluista seurakuntiin 14 61 § Suntioiden ja vahtimestareiden siirto kiinteistöpalveluista seurakuntiin 14 62 § Lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä aikana 15 63 § Seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteerien siirto seurakuntiin 17 64 § Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakaminen vuonna 2015 19 Lausunnon antaminen kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovituista toiminnoista ja niiden hoitamisesta 23 Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus 48 65 § 66 § TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 4(53) 67 § Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus 48 68 § Muutoksenhakuohjaus ja kokouksen päätös 49 TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto 47 § PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Kokouksen avaus Janne Tarkkala piti alkuhartauden. Puheenjohtaja avasi kokouksen. 48 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 49 § Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mervi Jehkonen Elina Karttunen. 50 § Käsittelyjärjestys Ehdotus Poistetaan esityslistan pykälät 66 ja 67, lisättiin uusi § 66 Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus. Lisättiin § 67 nuorisoyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus. Hyväksyttiin esityslista tehdyin korjauksin kokouksen käsittelyjärjestykseksi. Päätös Käsittelyjärjestykseksi vahvistettiin esityslista em. muutoksin. D:MES: 115/022/2015 51 § Esittely Messukylän seurakunnan vahtimestarin viran täyttäminen Messukylän seurakunnassa on tullut avoimeksi vahtimestarin virka viranhaltijan irtisanouduttua 1.4.2015 alkaen. Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto julisti viran haettavaksi kokouksessaan 12.3.2015 (35 §). Vahtimestarin tehtäviin kuuluu huolehtia Messukylän seurakunnan alueen kirkoissa ja seurakuntataloilla jumalanpalveluksiin sekä kirkollisiin toimituksiin ja muihin kirkossa pidettäviin tilaisuuksiin liittyvät valmistelut. Tehtävään kuuluu myös päivittäiset työtehtävät kuten kiinteistöjen puhtaanapito. Vahtimestari huolehtii tarvittaessa ulkoalueiden hoidosta. Tehtäviin kuuluu myös muut esimiehen antamat tehtävät. Vahtimestari on myös yhden lähikirkkoalueen moniammatillisen tiimin jäsen. Tärkeitä ominaisuuksia hakijalla ovat vastuullisuus, oma-aloitteellisuus, joustavuus ja tiimityöskentelytaidot. Katsotaan eduksi, jos hakijalla on suntion ammattitutkinto tai hän sitoutuu suorittamaan sen työn ohessa. 5(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Tehtävässä tarvitaan myös tietoteknisiä taitoja. Työssä noudatetaan jaksotyöaikaa 114,75 h kolmen viikon jaksoissa. Viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 401mukainen. Virkaan valitun tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Valinnassa voidaan soveltaa kuuden kuukauden koeaikaa. Vahtimestarin virkaa haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat henkilöt: Auvinen Risto, Harkin Lauri, Hellstén Juha, Hertteli Saija, Hirvensalo Juhani, Hänninen Pia, Inkiläinen Anu, Kamppinen Karoliina, Karhinen Kirsi, Kemppainen Jarkko, Keski-Saari Antti, Kettunen Tapio, Kinnunen Jukka, Kuha Salla, Kärkinen Ilkka, Laitinen Matti, Lilius Petri, Lisma Sakari, Luukkanen Jesse, Matilainen Jukka, Matilainen Sirpa, Neulanen Ville, Niskala Sanna, Nissi Sirpa, Nummelin Jarkko, Nurmivuori Mikael, Paavola Jyrki, Parviainen Laura, Pekkarinen Jukka, Perälä Jukka, Prencipe Saara, Putaansuu Emma, Putkonen Anthony, Raiskio Jukka, Raittinen Suvi-Tuulia, Rajala Erkka, Ristilä-Happonen Sari, Ritoniemi Tuomas, Saario Jani, Saloniemi Sari, Saukkokoski Marja, Schadrin Matti, Sillanpää Anu, Sillanpää Esa, Sillanpää Maisa, af Stenfors Toni, Syvinki Katariina, Teriö Juha, Toivola Erkki, Toivonen Kati, Uitus Roosa, Urtti Tuula, Wahlroos Kirsi, Vesanto Kirsi, Viljanen Heidi, Virtanen Juha, Virtanen Outi K, Virtanen Sami, Vuorinen Timo. Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä kutsui 14.4.2015 haastateltaviksi seuraavat hakijat: Neulanen Ville, Prencipe Saara, Raittinen Suvi-Tuulia, Schadrin Matti ja Virtanen Juha. Valmisteluryhmä teki ratkaisunsa hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vastuullisuutta, omaaloitteellisuutta, joustavuutta ja tiimityöskentelytaitoja. Perusteellisen keskustelun jälkeen valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle yksimielisesti, että Messukylän seurakunnan avoinna olleeseen vahtimestarin virkaan valitaan Ville Neulanen. Kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Ylivahtimestari Juha Ahokas oli läsnä yleiskeskustelun ajan. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, että 1. valmisteluryhmän esityksen perusteella avoinna olleeseen Messukylän seurakunnan vahtimestarin virkaan valitaan Ville Neulanen 2. viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 401 mukainen 3. koska virkaan valittavalta vaaditaan hyväksyttävä selvitys terveydentilasta (KL 6:16 §), päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes virkaan valittu on toimittanut määräaikaan mennessä pyydetyn selvityksen terveydentilasta 4. virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla alkaen 1.6.2015 6(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto Päätös PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 112/022/2015 52 § Esittely Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran täyttäminen Messukylän seurakunnassa tuli avoimeksi diakonian viranhaltijan virka, kun viranhaltija irtisanoutui 1.1.2015 lukien. Virkaa hoitamaan on palkattu sijainen ajalle 1.2.-31.7.2015. Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto julisti viran haettavaksi kokouksessaan 12.3.2015 (32 §). Viran painopisteeksi määriteltiin työ ikäihmisten parissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi vastuita diakoniatyön koko kirjosta Messukylän seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä sekä osallistumista yleiseen seurakuntatyöhön, mm. messujen toteuttamiseen ja rippikoulutyöhön. Viranhaltija on myös yhden lähikirkkoalueen moniammatillisen tiimin jäsen. Työntekijältä edellytettiin lisäksi hyviä vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta diakonian muuttuvassa tehtäväkentässä, tietoteknisiä valmiuksia sekä innostavaa ja kehittävää työotetta. Kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Virkaan valittavan tukee olla konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Valittavan on lisäksi toimitettava rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan työterveyslääkäriltä. Virkaa haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat henkilöt: Ahonpää Ari, Fonsén Katriina, Hilliaho Arja, Jauhiainen Tytti, Järvinen Päivi, Kautonen Iro, Kotilainen Tanja, Kukkonen Tuula-Mari, Kulju Maria, Lauronen Mari, Lehtinen Merja, Leppäpuisto Suvi, Löytty Päivi, Messi Suvituuli, Nahkuri Lassi, Nylander Irmeli, Palokangas Kalevi, Paloniitty Anna-Mari, Perkiö Marjo, Ritari Ulla, Savukoski Minna, Sylvin Päivi, Vähätalo Mervi. Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä kutsui 14.4.2015 haastateltaviksi seuraavat hakijat: Ahonpää Ari, Kotilainen Tanja, Vähätalo Mervi, Perkiö Marjo, Kautonen Iro, Kulju Maria ja Löytty Päivi. 7(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Tanja Kotilainen perui hakemuksensa 7.5.2015. Valmisteluryhmä teki ratkaisunsa hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta työalan muuttuvissa tehtävissä sekä innostavaa ja kehittävää työotetta. Perusteellisen keskustelun jälkeen valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle yksimielisesti, että Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan virkaan valitaan Päivi Löytty. Kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen oli läsnä yleiskeskustelun ajan. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, että 1. valmisteluryhmän esityksen perusteella avoinna olleeseen Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan virkaan valitaan Päivi Löytty 2. viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 502 mukainen 3. koska virkaan valittavalta vaaditaan hyväksyttävä selvitys terveydentilasta (KL 6:16§) ja KL 6:33 §:n mukainen rikosrekisteriote, päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes virkaan valittu on toimittanut määräaikaan mennessä pyydetyn selvityksen terveydentilasta ja rikosrekisteriotteen. 4. virka täytetään 1.9.2015 lukien Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 113/022/2015 53 § Esittely Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuden täyttäminen Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijalle on myönnetty äitiysja vanhempainvapaata ajalle 20.4.2015-29.2.2016. Loppukevään ja alkukesän työt hoidetaan sisäisillä työjärjestelyillä, mutta 1.8.2015 alkaen tarvitaan viransijainen. 8(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto julisti viransijaisuuden haettavaksi kokouksessaan 12.3.2015 (33 §). Viransijaisuuden painopisteeksi määriteltiin työ perheiden ja nuorten parissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi vastuita diakoniatyön koko kirjosta Messukylän seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä sekä osallistumista yleiseen seurakuntatyöhön, mm. messujen toteuttamiseen ja rippikoulutyöhön. Viranhaltija on myös yhden lähikirkkoalueen moniammatillisen tiimin jäsen. Työntekijältä edellytettiin lisäksi hyviä vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta diakonian muuttuvassa tehtäväkentässä, tietoteknisiä valmiuksia sekä innostavaa ja kehittävää työotetta. Kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Virkaan valittavan tukee olla konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Valittavan on lisäksi toimitettava rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan työterveyslääkäriltä. Viransijaisuutta haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat henkilöt: Aho Jonna, Ahonpää Ari, Fonsén Katriina, Hilliaho Arja, Jauhiainen Tytti, Kukkonen Tuula-Mari, Kulju Maria, Laitala Jaana, Lappi Liisa, Lauronen Mari, Lehtinen Merja, Leppäpuisto Suvi, Löytty Päivi, Paloniitty Anna-Mari, Paloviita Pirjo, Ritari Ulla, Rytkönen Maija, Savukoski Minna, Sylvin Päivi, Vettenranta Helena. Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä kutsui 14.4.2015 haastateltaviksi seuraavat hakijat: Ahonpää Ari, Vettenranta Helena, Kulju Maria ja Löytty Päivi. Valmisteluryhmä teki ratkaisunsa hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta työalan muuttuvissa tehtävissä sekä innostavaa ja kehittävää työotetta. Perusteellisen keskustelun jälkeen valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle yksimielisesti, että Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuteen ajalle 1.8.2015-29.2.2016 valitaan Ari Ahonpää. Kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen oli läsnä yleiskeskustelun ajan. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, että 1. valmisteluryhmän esityksen perusteella avoinna olleeseen Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viransijaisuuteen valitaan Ari Ahonpää 2. viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 502 mukainen 9(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 3. koska virkaan valittavalta vaaditaan hyväksyttävä selvitys terveydentilasta (KL 6:16 §) ja KL 6:33 §:n mukainen rikosrekisteriote, päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes virkaan valittu on toimittanut määräaikaan mennessä pyydetyn selvityksen terveydentilasta ja rikosrekisteriotteen 4. virka täytetään ajalle 1.8.2015 -29.2.2016. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku 54 § Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). Ilmoitusasiat - Tampereen Messukylän seurakuntaan on liittynyt maaliskuussa 2015 yhteensä 29 jäsentä - Kirkkoherran päätöspöytäkirjat §38-§49/2015 - Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin pöytäkirjan ote 18.3.2015 § 88, 92, 93, 94, 95, 100 - Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän muistio 10.4.2015 - Diakonian vastuuryhmän muistio 28.4.2015 - Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 23.3.2015 - Aitolahden lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 22.4.2015 - Messukylän-Kaukajärven lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 16.4.2015 - Linnainmaan-Uudenkylän lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 24.3.2015 - Talousraportti Ilmoitusasiat todettiin ja merkittiin tiedoksi. D:MES: 414/041/2014 55 § Esittely Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuu 2015 Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2). 10(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista kolehdeista. Seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (KJ 2:8). Suunnitelma voidaan laatia koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesäja syyskausi). Suunnitelman tulee sisältää kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin päättämät kolehdit. Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuulle 2015. Liite 1 Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa - että seurakuntaneuvosto hyväksyy liitteen mukaisen kolehtisuunnitelman kesä-syyskuulle 2015. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 160/023/2015 56 § Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikankaan virkavapausanomus Esittely Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikangas anoo nuorisotyönohjaajan virasta virkavapautta ajalle 3.8.2015-31.7.2016. Liite 2 Päätösehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto myöntää Mari Ylikankaalle virkavapautta ajalle 3.8.2015-31.7.2016. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). 11(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 D:TAL: 226/019/2009 57 § Edustajan nimeäminen esteettömyysohjelman seurantaryhmään vuosiksi 2015 – 2016 Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt 14.10.2010 Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän esteettömyysohjelman Saavutettava Seurakunta. Ohjelman mukaisesti yhteinen kirkkoneuvosto on nimennyt esteettömyysohjelman seurantaryhmän. Seurantaryhmän tehtävänä on esittää raportti esteettömyysohjelman toteutumisesta sekä jatkotoimenpiteistä yhteiselle kirkkoneuvostolle kahden vuoden välein. Edellisen seurantaryhmän toimikausi päättyi 31.12.2014. Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan 26.3.2015 (72 §) päättänyt pyytää seurakuntia nimeämään edustajan seurantaryhmään. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, - että Messukylän seurakunnan edustajaksi esteettömyysohjelman seurantaryhmään nimetään johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 90/011/2015 58 § Esittely Diakonian vastuuryhmän täydentäminen Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.2.2015 (22 §) päättänyt perustaa Messukylän seurakuntaan diakonian vastuuryhmän ja hyväksynyt sille toimintaohjeen. Samassa kokouksessa seurakuntaneuvosto on päättänyt, että se kokouksessaan 12.3.2015 nimeää vastuuryhmän jäsenet (5-7 henkilöä) johtavan diakoniatyöntekijän ja diakoniapapin esityksestä sekä valitsee keskuudestaan yhden edustajan vastuuryhmään. Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.3.2015 (43 §) nimittänyt johtavan diakoniatyöntekijän Jyrki Pikkaraisen ja diakoniapappi AnneMaarit Rantasen esityksestä diakoniavastuuryhmän jäseniksi seuraavat 12(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 henkilöt: Brander Hilkka, Turunen Jokke, Kuusiaho Arto, Mattila Petri, Vepsäläinen Veikko. Jyrki Pikkarainen ja Anne-Maarit Rantanen esittävät, että diakonian vastuuryhmää täydennettäisiin seuraavilla henkilöillä: Pihla Hulkko ja Tuire Ruuska. Ehdotus Johtava kappalainen esittää, - että diakonian vastuuryhmän jäseniksi nimetään Pihla Hulkko ja Tuire Ruuska. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 92/041/2015 59 § Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen täydentäminen Esittely Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.2.2015 (21 §) nimennyt lähikirkkoalueiden aluekokousten jäsenet aluepastoreiden esityksestä. Teiskon aluekokoukseen nimettiin pastori Tuula Haaviston esityksestä seuraavat henkilöt: Aulamo Sirpa, Eerola Saija, Hakala Pirkko, Pitkänen Saija,Sääksi Maria, Sääksi Matti, Taulaniemi Tuire, Turunen Satu, VähäEskeli Salme. Pastori Tuula Haavisto esittää, että aluekokouksen kokoonpanoon lisättäisiin seuraavat henkilöt: Järvinen Nenna ja Kohtamäki Veera. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, että Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen kokoonpanoon lisätään Järvinen Nenna ja Kohtamäki Veera. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella 13(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:TAL: 232/000/2014 60 § Nuorisotyönohjaajien siirto yhtymän yhteisestä nuorisotyöstä seurakuntiin Esittely Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 20.11.2014 yhteisten tehtävien johtosäännön, jonka mukaan johtavien nuorisotyönohjaajien, nuorisotyönohjaajien sekä lapsityön ohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 11.12.2014 yhteisten tehtävien johtosäännön aiheuttamia muutoksia yhteisen kasvatustyön virkojen sijoittumisessa ja päätti, että nuorisotyönohjaajien virkojen työnjohdollisten sijoituspaikkojen muutokset toteutuvat 1.1.2015 alkaen. Messukylän seurakuntaan siirrettiin seuraavat nuorisotyönohjaajat: Jauhiainen Tytti Kallioinen Sanna Keskinen Ulla Kettunen Eero Malmi Kati, johtava nuorisotyönohjaaja Mikkola Nina Mäkelä Mirva Perkiö Tuomas Ylikangas Mari Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa - että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut nuorisotyönohjaajat Messukylän seurakunnan työntekijöiksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). D:TAL: 360/021/2014 61 § Suntioiden ja vahtimestareiden siirto kiinteistöpalveluista seurakuntiin 61 § Suntioiden ja vahtimestareiden siirto kiinteistöpalveluista seurakuntiin 14(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto Esittely PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 20.11.2014, että kiinteistöjen suntiot ja vahtimestarit siirtyvät seurakuntiin 1.1.2015. Lähiesimiehenä toimii kunkin seurakunnan ylivahtimestari. Messukylän seurakuntaan siirrettiin seuraavat työntekijät. Ahokas Juha, ylivahtimestari Lepikonmäki Jukka, suntio Jokinen Matti, seurakuntapuutarhuri Haimi Ivan, hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijä Harju Sari, vahtimestari Hirvenoja Arja, vahtimestari Jokipelto Anja, vahtimestari Klockars Aija, vahtimestari Lahti Sisko, vahtimestari, irtisanoutunut 1.4.2015 lukien, virka avoinna Loppinen-Keso Terhi, vahtimestari Luotonen Jyri, vahtimestari Lähdekorpi Hannele, vahtimestari Mäkelä Krista, vahtimestari Niemi Kaarina, vahtimestari Pajula Eila, vahtimestari Salonen Ulla, vahtimestari Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut kiinteistöjen suntiot ja vahtimestarit Messukylän seurakunnan työntekijöiksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). D:TAL: 232/000/2014 62 § Esittely Lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä aikana Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan 5.2.2015 seuraavasti: ”Seurakuntayhtymän perussäännössä § 4 todetaan, että koko henkilöstöon palvelussuhteessa seurakuntayhtymään lukuun ottamatta 15(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 kirkkolain 6. luvun § 13 ja kirkkojärjestyksen 6. luvun § 9 mukaisia kirkkoherran, yhtä kanttorin ja yhtä diakonian virkaa jokaisessa seurakuntayhtymän seurakunnassa. Yhteisten tehtävien johtosäännön § 12 todetaan seuraavaa: ”Seurakunnissa toimivien johtavien nuorisotyönohjaajien, nuorisotyönohjaajien sekä lapsityönohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin. Lapsityönohjaajien ja johtavien nuorisotyönohjaajien esimiehenä toimii kirkkoherra.” Lapsityönohjaajat toimivat tehtävänkuvauksensa mukaisesti lastenohjaajien esimiehinä. 1.1.2015 voimaan astuneet uudet säännöt edellyttävät edellä kuvatulta pohjalta niitä tarkentavaa päätöksentekoa koskien lastenohjaajien sijoittumista seurakuntiin. Asiasta on käyty valmistelevia keskusteluja kirkkoherrojen ja asianomaisten johtavien viranhaltijoiden kesken. Tavoitteena on ollut löytää selkeä yksilöity ratkaisu esimiesvastuisiin. Samalla on tärkeää säilyttää seurakuntalaisten tarpeista ja niihin liittyvästä lastenohjaajien osaamisesta käsin nouseva joustava mahdollisuus suunnata lastenohjaajien työ-resursseja työn tarpeita vastaavalla tavalla. Suurimmilta osin lastenohjaajien työ sijoittuu yhden seurakunnan alueelle. Mikäli työ sijoittuu useamman seurakunnan alueelle, sijoitetaan lastenohjaaja työnjohdollisesti esimiessuhteiden osalta siihen seurakuntaan, johon hänen työpanoksestaan suurin osa kohdentuu. Liitteenä oleva kooste lastenohjaajien sijoittumisesta seurakuntiin on laadittu edellä yksilöidyin perustein. Se on voimassa 1.1.-31.8.2015 välisen ajan. 1.9.2015 alkavaa toimintakautta koskeva vastaava esitys tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi alkusyksystä. Liite 5 Mikäli oheisen liitteen sisältöihin tulee muutoksia 1.1.-31.8.2015 välisen ajan osalta, tehdään niistä tarvittavat viranhaltijapäätökset. Ne tuodaan tavanomaisen käytännön mukaisesti tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa, - että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä aikana liitteen mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.” Messukylän seurakunnan lapsityönohjaajat ovat Leena Katriina Leppänen ja Anne-Mari Haapanen. Messukylän seurakunnan lapsityönohjaajien alaisuudessa 1.1.- 31.8.2015 työskentelevät lastenohjaajat Lapsityönohjaaja Leena Katriina Leppänen: Hirvonen Sanna Hovila Tuuli Katila Satu Lähteenmäki Tuula Nieminen Pia Pasonen Kirsi 16(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Raittinen Virpi Rantala Aila Rautava Jenni Salonen Merja, sijainen 31.5.2015 saakka Sinisalo Sanna, sijainen 31.5.2015 saakka Takalo Saara Tirkkonen Kaisu Tuomi Sarri Tölli Sirpa Lapsityönohjaaja Anne-Mari Haapanen: Kokko Merja Linden Sinikka Muona Tuija, sijainen 25.7.2015 saakka Paulavuo Sanna Sillanpää Riitta Vettenranta Outi Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut lapsityönohjaajat Messukylän seurakunnan työntekijöiksi 1.1.2015 alkaen. - että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut lastenohjaajat Messukylän seurakunnan työntekijöiksi 1.1.-31.8.2015. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). D:TAL: 357/021/2014 63 § Esittely Seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteerien siirto seurakuntiin Yhteinen kirkkoneuvosto on käsitellyt otsikkoasiaa kokouksessaan 11.12.2014 seuraavasti: ”Seurakuntarakenteen muutos sekä siihen eri tavoin liittyvät kokonaisjärjestelyt ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet erilaisiin asiakaspalvelujärjestelyihin. Muutokset ovat tehneet mahdolliseksi mm. uudenlaisen yhteisten tehtävien johtosääntöön sisältyvän palvelukeskuksen rakentamisen. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaista seura- 17(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 kuntalaisten ja tamperelaisten asiakaspalvelua. Palvelukeskuksen kokonaisuus on kuvattu liitteessä. Liite 7 Seurakuntarakenteen ja toimintatapojen muutos on myös mahdollistanut sen, että seurakuntasihteereiden työ tulee jatkossa sijoittumaan paikallisten seurakuntien työnjohdon alaisuuteen. Tämä merkitsee samalla nykymuotoisen seurakuntatoimistorakenteen päättymistä. Siirtymäkauden järjestelyistä on käyty keskusteluja ja tehty sopimuksia asianomaisten työntekijöiden ja kirkkoherrojen kanssa jo kevätkaudella 2014. Näihin keskusteluihin perustuen on yhteisen seurakuntatyön johtaja päätöksellään 22/2014 12.6.2014 päättänyt seurakuntasihteereiden tehtävistä ja työnjaosta 1.9.2014 lukien. … Kaikkiin suomenkielisiin seurakuntiin on muutoksen myötä tullut kaksi seurakuntasihteeriä. Näistä viroista toisen nimike muuttuu 1.1.2015 lukien seurakunta-assistentiksi. … Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt 4.12.2014 seurakuntatoimiston järjestelyihin liittyvät virkojen nimikemuutokset. Yhteisen seurakuntatyön johtaja ehdottaa, 1. että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy esittelyssä ja sen liitteissä yksilöidyt seurakuntatoimistoa koskevat muutosjärjestelyt 2. että seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteereiden virkoja koskevat esimiestehtävät siirtyvät seurakuntien työnjohdon alaisuuteen 1.1.2015 alkaen lukuun ottamatta asiakaspalvelusihteerin virkaa ja viestintäsihteerin virkaa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.” Messukylän seurakuntaan siirrettiin seuraavat sihteerit Päivi Riihikoski, seurakunta-assistentti Sari Siukola, seurakuntasihteeri Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut seurakuntaassistentin ja seurakuntasihteerin Messukylän seurakunnan työntekijöiksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). 18(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 D:TAL: 61/045/2015 64 § Esittely Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakaminen vuonna 2015 Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan 19.2.2015 (46§) seuraavasti: ”Esittely Lähetyksen ja kansainväliseen diakoniaan käytettävät talousarviovarat ovat vuoden 2015 hyväksytyn talousarvion mukaan yhteensä 1 044 000 €. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti seurakunnat päättävät yhteensä 80 % (835 200 €) osuudesta ja yhteinen kirkkoneuvosto 20 % (208 800 €) osuudesta tästä summasta. Seurakuntaneuvostojen päätettäväksi osoitettu kokonaissumma jakautuu seurakunnittain 31.12.2014 jäsenmäärien mukaisessa suhteessa alla kuvatulla tavalla. Jäseniä 31.12.2014 suhteellinen osuus Osuus määrärahasta Eteläinen seurakunta 33462 22,9 % 191 260,80 € Harjun seurakunta 31221 21,4 % 178 732,80 € Messukylän seurakunta 41874 28,7 % 239 702,40 € Tuomiokirkko-38601 seurakunta 26,4 % Ruotsalainen seurakunta 888 0,6 % 5 011,20 € Yhteensä 100 % 835 200 € 220 492,80 € Lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnan ja erityisesti avunsaajien kannalta on toivottavaa, että päätökset seurakuntaneuvostoissa tehdään kevätkauden kuluessa. Yhteenveto seurakuntien tekemistä päätöksistä esitellään yhteiselle kirkkoneuvostolle sen jälkeen, kun seurakuntaneuvostojen päätökset on tehty. Seurakuntaneuvostoja pyydetään tekemään jakopäätökset 31.5.2015 mennessä. 19(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa, - että lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vuoden 2015 talousarviomäärärahat osoitetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätökseen perustuen seurakuntaneuvostojen jaettaviksi lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle seurakunnittain esittelyssä yksilöityjen summien suuruisina. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.” Messukylän seurakunnalla on nimikkosopimuksia seuraavien lähetysjärjestöjen kanssa: Suomen Lähetysseura, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Pipliaseura, Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. On perusteltua osoittaa talousarviomäärärahat Kirkon Ulkomaanavun lisäksi näille järjestöille nimikkosopimusten määrän suhteessa. Myös SLS:n ja KUA:n korkeat osuudet vapaaehtoiskannatuksessa puoltavat suurimman osan jakamista näille järjestöille. Messukylän seurakunnan lähetystyön ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmä käsitteli lähetystyön ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakamista kokouksessaan 10.4.2015 seuraavasti: ”Ehdotus Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakamisesta Messukylän osuuden 28,7 % ( 239 702,40€ ) osalta vuonna 2015 Päätettiin ehdottaa jaettavaksi seuraavalla tavalla Suomen Lähetysseura 39,4 % Suomen Lut. Evankeliumiyhdistys 3,4 %, Ev.-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 11,9 % Medialähetys Sanansaattajat 8,3 % Suomen Ev.luterilainen Kansanlähetys 9 % Suomen Pipliaseura 5,4 % Kirkon Ulkomaanapu 21,6 % Suomen Merimieskirkko 1% 94 419 € 8197 € 28 629,4 € 19 906 € 21 590 € 12 881 € 51 683 € 2397 € Jaon pohjana käytettiin Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvoston päätöstä 21.5.2014 Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakaminen vuonna 2014. Prosentit on laskettu voimassa olevien nimikkosopimusten kannatussummien mukaisesti, mukaan lukien Suomen Lähetysseuran Etiopian lähetin Vesa Lehtelän sopimuksen päättyminen 29.3.2015 ja hänen kannatussummansa mahdollinen siirtyminen Ev.luterilaisen 20(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Lähetysyhdistys Kylväjän Mongolian läheteille Niko ja Marija Ijäkselle sekä Suomen Lähetysseuran Taiwanin lähettien Tuija-Riitta ja Jouni Heiskasen sopimuksen päättyminen kesällä 2015 ja heidän kannatussummansa mahdollinen siirtyminen Suomen Lähetysseuran Taiwanin läheteille Anna ja Juha Ijäkselle. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi tukea esitetään siis kaikille niille lähetysjärjestöille, joiden kanssa Messukylän seurakunnalla on sopimus sekä Suomen Merimieskirkolle, jonka toimintaa tukeva merimiespiiri on toiminut seurakunnassamme yli 90 vuotta ja toimii aktiivisesti edelleen. Suomen Merimieskirkolle ehdotettava tuki on 1% koko Messukylän seurakunnan talousarviomäärärahasta ja se on vähennetty KUA:lle ehdotetun tuen loppusummasta.” Vuonna 2014 Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti jakaa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviorahat seuraavasti: Suomen Lähetysseura 41 % Medialähetys Sanansaattajat 8,5 % Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 10 % Suomen Pipliaseura 5,5 % Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 % Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 % Kirkon Ulkomaanapu 22,5 % 96 019 € 19 906 € Yhteensä 234 192 € 100 % 23 419 € 12 881 € 8 197 € 20 990 € 52 780 € Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän ehdotus pohjautuu tapahtuneisiin nimikkosopimusten päättymisiin ja niiden sopimussummien siirtämiseen muiden sopimusten hyväksi. On kuitenkin tarvetta selvittää seurakuntaneuvoston tasolla, mihin suuntaan Messukylän seurakunnan lähetystyön nimikkosopimukset ja niiden kannatussummat halutaan suunnata jatkossa. Sitä varten vastuuryhmä on saanut tehtäväkseen tehdä toimintasuunnitelman vuosiksi 2016-2018, jonka yhteydessä päätetään nimikkosopimusten kokonaisuudesta. On perusteltua meneillään olevassa muutosvaiheessa, ja ennen kuin seurakuntaneuvosto on tehnyt päätökset nimikkosopimuksista ja niiden kannatussummista, pitäytyä vuonna 2014 hyväksyttyyn prosenttijakoon, koska nyt tehty ehdotus vähentäisi SLS:n osuutta -1,6 % ja KUA:n osuutta -0,9 %, mutta lisäisi lähetysyhdistys Kylväjän osuutta +1,9 %. Lisäksi vastuuryhmän ehdotus Suomen Merimieskirkon liittämisestä lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomääräahojen saajien joukkoon on mahdoton, koska Suomen Merimieskirkko ei mistään näkökulmasta ole tarkoitetulla tavalla lähetysjärjestö. Lisäksi 21(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 seurakuntayhtymän tasolla Suomen Merimieskirkolle myönnetään vuodeksi 2015 5000 €:n avustusmääräraha. Ehdotus Käsittely Puheenjohtaja ehdottaa - että seurakuntaneuvosto päättää jakaa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan yhteensä 239 702,40 euroa seuraavasti: Suomen Lähetysseura 41 % Medialähetys Sanansaattajat 8,5 % Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 10 % Suomen Pipliaseura 5,5 % Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 % Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 % Kirkon Ulkomaanapu 22,5 % 23 970 € 13 184 € 8 390 € 21 573 € 53 933 € Yhteensä 239 702, 40 € 100 % 98 277,40 € 20 375 € Yleiskeskustelun aikana Tapio Korpinen teki esityksen, että lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahat jaetaan muilta osin Messukylän lähetystyön ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän tekemän esityksen mukaisesti, mutta Suomen Merimieskirkolle merkitty osuus 2397 euroa (1 %) siirretään Kirkon Ulkomaanavun osuuteen (54 080 euroa, 22,6 %). Kaisa Juva ja Arja Hilliaho kannattivat Korpisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys esittelijän esityksen ja Tapio Korpisen esityksen välillä. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät ”jaa” ja Korpisen esitystä kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin puheenjohtajan esityksestä kättennostoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhteensä 16 ääntä, joista ”jaa” ääniä 9 ja ”ei” ääniä 7. Esittelijän esitys tuli hyväksytyksi. Päätös Seurakuntaneuvosto päätti jakaa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahat vuonna 2015 seuraavasti: Suomen Lähetysseura 41 % Medialähetys Sanansaattajat 8,5 % Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 10 % Suomen Pipliaseura 5,5 % Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 % Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 % Kirkon Ulkomaanapu 22,5 % 98 277,40 € 20 375 € 23 970 € 13 184 € 8 390 € 21 573 € 53 933 € 22(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Yhteensä 100 % 239 702, 40 € Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto, lähetysjärjestöt D:TAL: 232/000/2014 65 § Esittely Lausunnon antaminen kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovituista toiminnoista ja niiden hoitamisesta Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 23.4.2015 kahdessa eri pykälässä 20.11.2014 YKV:n hyväksymän yhteisten tehtävien johtosäännön muuttamista kasvatuksen, sekä diakonian ja yhteiskunnallisen työn sovittujen toimintojen ja niiden hoitamisen näkökulmasta. YKN pyytää kummastakin kokonaisuudesta seurakuntaneuvoston lausunnon. On perusteltua antaa vain yksi lausunto, joka koskee kumpaakin asiakokonaisuutta. YKN:n käsitteli otsikkoasiaa seuraavasti: ”90§ Kasvatuksen sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen Taustaa Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymän tehtävänä on hoitaa kasvatuksen sovitut toiminnot. Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan 20.11.2014 hyväksynyt yhteisten tehtävien johtosäännön. Johtosäännön hyväksymisen yhteydessä sovittiin sekä kasvatusta että diakoniaa ja yhteiskuntavastuuta koskevista jatkotyöskentelyistä. Kasvatuksen jatkotyöstön valmisteluvaihe on toteutettu joulukuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Siinä on toimintokohtaisesti tarkasteltu seurakuntien ja yhteisesti hoidettavien vastuiden rajapintoja. Valmistelutyöhön ovat sen eri vaiheissa osallistuneet lapsityönohjaajat, johtavat nuorisotyönohjaajat, nuorisotyönohjaajat, kirkkoherrat ja yhteisten tehtävien kyseisten vastuualueiden johto sekä joiltakin osin myös työntekijät ja työyhteisöt laajemmin. Yhteinen kirkkoneuvosto kuuli kokouksessaan 5.3.2015 informaation valmistelutyöstä sekä kävi jatkovalmistelua evästävän keskustelun. Kirkkoherrat ovat vastanneet muutosprosessin käsittelystä seurakuntaneuvostoissa ja seurakuntien johtoryhmissä. Muutostyön säädöspohja Yhteisen kirkkovaltuuston vuonna 2009 hyväksymässä strategiassa todetaan: ”Voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa seurakuntien on kehitettävä toimintaansa ja rakenteitaan.” 23(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Neljän suuren seurakunnan rakenne antaa mahdollisuuden tarkastella uudella tavalla myös yhteisten tehtävien ja tukipalveluiden järjestämistä nykyistä kevyemmin. Seurakuntaneuvoston keskeinen seurakuntatyön kokonaisvastuullinen rooli pohjautuu sekä kirkon lainsäädäntöön ja säädöspohjaan että Tampereella yhteiseksi tavoitteeksi asetettuun hallinnon keventämiseen ja työn johtamisen selkiyttämiseen ja yksinkertaistamiseen. Kirkkolaki 4:1§ määrittelee seurakunnan tehtävän seuraavasti: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” Kirkkojärjestyksen 3. luku antaa seurakunnalle keskeisen roolin kristillisen kasvatuksen tukemisessa: ”1§ Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä. 2§ Seurakunnan tulee huolehtia eri ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta.” Voimassa olevan strategian henki ja tavoite kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti on, että seurakuntatyö toteutetaan seurakunnissa ja resursoidaan seurakuntiin. Yhtymän ja yhteisten tehtävien rooli on mahdollistaa ja tukea seurakunnissa tehtävää työtä. Myös hyväksytty seurakuntayhtymän uusi perussääntö ohjaa tähän. Kehityspalveluiden rooli ja tehtävät Perussäännön § 3 määrittelee seurakuntayhtymän tehtävät myös kehityspalveluiden ja seurakuntatyön vastuiden osalta. Perussäännössä todetaan myös, että toteutettavan prosessimaisen työskentelytavan sisällöstä, organisoinnista ja määrärahojen määräytymisperusteista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Perussääntöön pohjautuen määritellään yhteisten tehtävien johtosäännön 2 §:ssä kehityspalveluiden tehtävät lähemmin. Kehityspalveluiden tehtävänä on: - ohjata ja koordinoida strategista suunnittelua - hankkia ja analysoida suunnittelun edellyttämää taustatietoa ja tutkimuksia - koota ja arvioida systemaattisesti kerättyä palautetta - hyödyntää oman henkilöstön asiantuntemusta kehityspalveluiden tehtävissä - ylläpitää osaamispankkia - osallistua suunnittelupöydän toimintaan johtamisjärjestelmässä yhteisesti sovitulla tavalla - kehittää prosessien ohjaamiseen perustuvaa työtapaa - kehittää ja koordinoida verkkovuorovaikutusta yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa Kaiken seurakuntatyön kehittämisen ja koordinoinnin tulee toteutua yhteistyössä seurakuntien kanssa. Kehityspalveluiden toiminta painottuu jatkossa yhä selvemmin yhteisten tehtävien johtosäännössä kuvattuihin vastuisiin. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sen, että kehitystehtävissä voidaan yhteisesti sovittavalla tavalla käyttää eri yksiköissä työskentelevien työntekijöiden asiantuntemusta. Tällöin ohjaus- ja valmennustehtävä korostuu. Tämä merkitsee samalla kehityspalveluiden työnjohdollisen roolin kevenemistä. Tässä muutossuunnassa on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain yhteistyötä vahvistaen ja erilaisia vaihtoehtoja kokeillen. 24(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Luottamushenkilökauden 2015-2018 kuluessa tehdään keskeisiltä osin seurakuntalaisten ja tamperelaisten palautteeseen pohjautuva kokonaisarviointi toteutuneista muutoksista. Sen pohjalta on mahdollista tehdä myös toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyviä uudelleenarviointeja, mikäli niihin nähdään perusteita. Siinä yhteydessä on syytä varautua perussäännön 3 § kohdassa 2. mainittujen sisältöalueiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kehityspalveluiden kannalta on merkittävää myös luottamushenkilöiden, seurakuntalaisten ja tamperelaisten panos. Kehityspalveluiden tulevaisuuden suunta mahdollistaa työnjohdollisen rakenteen yksinkertaistamisen sekä hallinnollisen päätöksenteon keventämisen. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti on kasvatustyön johtokunta toistaiseksi nimetty 1.1.-31.8.2015 väliseksi ajaksi. Yhteisten tehtävien johtosäännön 4 §:ssä todetaan asiantuntijaryhmästä seuraavaa: Asiantuntijaryhmän tehtävänä on oman toimialansa osalta: 1. nostaa esiin strategisen suunnittelun kannalta keskeisiä innovoivia näkökulmia 2. tuoda täydentävää asiantuntemusta johtavan viranhaltijan käyttöön sekä hallinnollisen päätöksenteon valmisteluun yhteistä kirkkoneuvostoa ja seurakuntaneuvostoja varten 3. tukea näkemyksillään toimialan viestintää ja markkinointia 4. antaa palautetta ja toimia seurakuntalaisten ja tamperelaisten yhtenä palautekanavana 5. kehittää toimialan yhteyksiä kirkon ja yhteiskunnan toimijoihin 6. käsitellä ja analysoida toiminnan raportteja 7. antaa asiantuntijatukea toimialan rekrytointeihin 8. toteuttaa muut yhteisen kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät Yhteinen kirkkoneuvosto voi asiantuntijaryhmän nimetessään tarkentaa ja lisätä sen tehtäviä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy asiantuntijaryhmän valinnan yhteydessä sen toimintasäännön. Asiantuntijaryhmän kokouksista laaditaan muistiot, jotka toimitetaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostoille. Asiantuntijuus voi perustua koulutukseen, ammatilliseen osaamiseen ja muuhun eri yhteyksissä saatuun toimialan tehtävään liittyvään kokemukseen. Uuden toimintatavan kuvaus Merkittävin uudistus muuttuneessa kokonaisrakenteessa koskee toimintatapaa. Alkuvuodesta tehty valmistelutyö osoitti sen, että paneutumisen on hyvä useassa kohdin olla perusteellisempaa, minkä nyt käytettävissä ollut aika mahdollisti. Kehittämistyössä pitää suunnittelun ja kokeilevan toiminnan yhteyden olla mahdollisimman tiivis. Kokeilevan kehittämistyön myötä kertyy kokemuksellista tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Näin myös vältetään liian suuren kertamuutoksen mukanaan tuomat riskit. Kaikki kehittämistyö tehdään seurakuntien sekä yhteisten tehtävien ja niihin liittyvien kehittämispalveluiden yhteistyönä. Seurakuntien ja yhteisten tehtävien vuorovaikutusta voidaan kehittää monilla tavoilla. Yksi mahdollisuus on, että kirkkoherrat ja kasvatuksen lähiesimiehet sekä yhteisen kasvatustyön esimiehet käyvät toiminta- ja taloussuunnittelun käynnistyessä yhteisen ja tarpeen mukaan seurakuntakohtaisesti täydentyvän keskustelun siitä, mitä kehityshankkeita tulevana talousarviovuonna tai koko suunnittelukaudella otetaan yhteisesti työn alle. Materiaali keskusteluun ja siitä seuraavaan operatiivisesta toiminnasta sopimiseen nousee kasvatuksen työpöydän keskeisistä havainnoista. 25(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmista sekä lapsettomista ja perheettömistä nuorista aikuisista merkittävällä osalla korostuvat irrallisten segmentille ominaiset piirteet. Kasvatustyötä kehitettäessä tälle tulee antaa erityinen painoarvo. Valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat - Kasvatusta ja kiinteistöhenkilökuntaa koskevat jo tehdyt ratkaisut mahdollistavat aiemmasta merkittävästi poikkeavalla tavalla kokonaisvaltaisen alueellisen seurakuntatyön johtamisen seurakunnissa ja lähikirkkoalueilla. Samalla tulee mahdolliseksi uudenlainen työpöytätyöskentely, joka vahvistaa seurakuntien ja yhteisten tehtävien välistä vuorovaikutusta. Keskeisin asia lähitulevaisuudessa on vahvistaa seurakuntatyön yhteistä suunnittelua, yhteistä toteuttamista ja yhteistä arviointia. - Seurakuntarakenteen muuttumisesta johtuva uudenlaisen toimintatavan rakennusvaihe vie aikaa. Yksi keskeinen kysymys on lähikirkkotiimien työskentely ja sen suhde työaloihin perustuvaan esimiestyöhön. - Vastuiden jakautumisen seurakunnissa tehtävän työn sekä kasvatuksen sovittujen toimintojen välillä tulee olla selkeä. Selkeään vastuunjakoon perustuva yhteisen työn tekeminen on välttämätöntä. - Kaikkien tehtävien ratkaisujen tulee tukea jäsenlähtöistä toimintatapaa. Lähikirkoilla tulee olla toisistaan poikkeavia toimintaprofiileja, jotka liittyvät kokonaisuutena kattavasti seurakuntalaisten ja tamperelaisten elämäntapa- ja asenneryhmittelyyn. Jumalanpalveluselämän monipuolisuus on edellytys sen mahdollisimman laajalle kattavuudelle. - Nykyisessä strategiassa painotetaan lähikirkkoja. Samalla siinä alleviivataan alueelliset rajat ylittävien teemayhteisöjen merkitystä. Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat usein, mikä heikentää heidän liittymistään alueelliselta pohjalta rakentuviin yhteisöihin. - Verkko on yhä useammalle yhteisöllisyyden toteuttamisen alusta. Tämän tulee näkyä ratkaisuissamme. - Tehtävien yhteistä hoitamista kehitetään järjestämällä yhteistyö seurakuntien kanssa ja myös niiden välillä uudella tavalla. Merkittävä osa voimassaolevan yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemistä kasvatuksen sovituista toiminnoista on perusteltua hoitaa myös muutosprosessin seuraavassa vaiheessa yhteisesti. - Kummiseurakuntamallissa voidaan sopia, että joku yhteisten tehtävien työntekijä työskentelee määräaikaisesti sovitulla työpanoksella jossakin seurakunnassa. Työpanoksen sijoittumisen kohde muuttuu sovitun määräajan jälkeen. Myös joku paikallisen seurakunnan työntekijä voi työskennellä määräajan sovitulla tavalla yhteisissä tehtävissä. On tärkeää vahvistaa yhdessä tekemistä. Määräaikaista työn vaihtoa voi olla myös seurakuntien välillä. Kummiseurakuntamallin mukaiset ratkaisut voidaan hoitaa operatiivisen johdon keskinäisin sopimuksin eivätkä ne edellytä hallintoelinten päätöksentekoa. - Isäntäseurakuntamallissa yksi seurakunta vastaa tietystä toiminnosta kaikkien seurakuntien osalta. Työ kohdentuu tarpeiden mukaan tasapuolisesti muihin seurakuntiin. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen joissakin toiminnoissa edellyttää myös siihen liittyvien hallinnollisten ratkaisujen arvioimista. 26(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 - Yhteistä tekemistä voidaan tukea osoittamalla toiminta- ja taloussuunnitelmassa siihen kohdennettavia resursseja joista yhteinen kirkkoneuvosto päättää esitettyjen toimintasuunnitelmien pohjalta. Näillä resurssijärjestelyillä voidaan tukea vahvistuvaa uudenlaista yhteistyötä. Tähän tarkoitukseen esitetään varattavaksi määräraha vuoden 2016 talousarvioon. - Jatkossa etsitään ja toteutetaan toimintokohtaisia konkreettisia ja luovia yhteistyötä vahvistavia toimintatapoja. Tehtävien ratkaisujen tulee tukea työmotivaatiota. Ratkaisuja tehtäessä tulee kuulla työntekijöitä. - Nopea ja osin ennakoimattomasti muuttuva toimintaympäristö haastaa rohkeisiin kokeiluihin. Siirtymisen suunnittelusta tekemiseen on oltava riittävän lyhyt. Kehittämisprosessin olennaisena osana on kokeilujen jatkuva arvioiminen, jolloin organisaatio voi oppia ja kehittyä tehokkaasti. Arviointiin kuuluu vaikuttavuuden jatkuva luotaaminen. Yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemät muutokset Perussäännössä mainitut kasvatuksen yhteiset toiminnot muodostavat yhden ja yhteisesti johdetun kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen johtajan ja nuorisotyön johtajan virat esitetään lakkautettaviksi. Jatkon kannalta on yhteisen kasvatuksen johtamisen järjestämisessä kaksi mahdollisuutta: 1. Lakkautettavien varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön johtajien virkojen sijalle perustetaan yhteisen kasvatustyön johtajan virka. 2. Yhteisen kasvatuksen toiminnot järjestetään muutamaksi työtiimiksi. Niitä johtavat lähiesimiehet ovat suoraan kehitysjohtajan alaisia. Jälkimmäinen vaihtoehto on perusteltu erityisesti kehittämispalveluiden tehtävien mutta myös taloudellisten realiteettien kannalta. Yhteisten tehtävien nykyisen johtosäännön mukaan toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijaryhmä. 1.9.2015 alkaen esitetään kasvatuksen toimialalle nimettäväksi asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän ensisijaisuutta puoltaa niiden mahdollisuus joustavasti tukea työn kehittämistä. Muutoksen toimintokohtainen tarkastelu Seurakuntien ja yhteisen kasvatustyön välisiä rajapintoja koskevia ratkaisuja on valmisteltu perusteellisessa työskentelyssä viimeisimmässä vaiheessa alkuvuonna 2015. Työryhmien tekemä valmistelutyö on ollut laajaa ja sen sisältöjä on työstetty useissa yhteyksissä. Valmistelutyössä erityisesti esillä olleet sisältöalueet ovat lasten kesätoiminta, lastenohjaajien työjärjestelyt, rippikoulut ja isoskoulutus, opiskelijat ja nuoret aikuiset sekä yhteisesti hoidetut kasvatuksen tehtävät sisältäen lasten katedraalin. Tässä valmistelutyössä esille nousseet näkökohdat ovat keskeinen tausta tuleville ratkaisuille. Työryhmien valmistelutyön yhteenvedot ovat nähtävillä Arkissa osoitteessa: hallinto ja talous. Ratkaisuja tehtäessä arvioidaan, miten ne toteuttavat seuraavia strategisia linjauksia: kirkon olemuksesta nouseva seurakuntapalvelu, lähikirkkojen painottaminen, moniammatillinen yhteistyö, johtamisjärjestelmän selkeys sekä kehitys-, koulutus-, ohjaus- ja koordinointitoiminnan toteutuminen. 27(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Toimintokohtaisessa tarkastelussa hahmottuu kaksi peruslinjaa. Toinen peruslinja on kaiken mahdollisen hajauttaminen paikallisten seurakuntien vastuulle. Sen peruslinjan osalta nähdään, että yhteistyön lisääminen sekä osin koko Tampereen alueella ja jopa laajemmin toteutetut toiminnot voidaan parhaiten toteuttaa hajauttamalla toiminnan kehittäminen ja toteuttaminen seurakuntiin isäntäseurakuntaperiaatteella. Toisen peruslinjan mukaan nämä tavoitteet toteutuvat tässä vaiheessa parhaiten siten, että useilta osin työntekijöiden toimintayksikkö säilyy tiivistyneissä yhteisten tehtävien yksiköissä. Samalla on tarpeen tehdä kokeilevia ratkaisuja, jotta syntyy kokemuksia eri ratkaisuvaihtoehtojen toimivuudesta. Näitä peruslinjoja tulee arvioida erityisesti siitä käsin, miten ne kokonaisuutena toteuttavat edellä kuvattuja strategisia linjauksia sekä otsikon ”valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat” alla yksilöityjä linjauksia. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen edellyttää hallinnollisia päätöksiä. Vuonna 2014 on jo tehty isäntäseurakuntamallin mukainen perusratkaisu musiikkisihteerin viran osalta. Kummiseurakuntamallin toteuttaminen kasvatuksen yksittäisissä toiminnoissa voidaan toteuttaa operatiivisen johdon toiminnalla eikä se edellytä hallinnollista päätöksentekoa. Varhaiskasvatus sekä nuoriso- ja rippikoulutyö Kasvatustyössä työskentelee kolme kasvatustyön pastoria. Heidän työnsä kohdentuu painopisteinä varhaiskasvatukseen, rippikoulu- ja nuorisotyöhön sekä nuorten aikuisten toimintaan. Kasvatustyön teologeilla on vahva oman alansa teologinen ja toiminnallinen osaaminen. Tehtävänkuvansa mukaisesti he osallistuvat kummiseurakuntaperiaatteella messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen kirkollisiin toimituksiin sekä rippikoulujen pitämiseen. Kasvatustyön teologit myös osallistuvat vastuualueensa toimintaan ja sen työpöydässä yhteistyössä tapahtuvaan kehittämiseen. Edellä mainittujen kasvatustyön pastoreiden esitetään sijoittuvan yhteisen kasvatuksen työntekijöiksi. Tämä mahdollistaa joustavan työresurssin alueellisen kohdentamisen sekä toiminnan koko kaupungin ja koko kirkon verkostoyhteyksissä. Kasvatustyössä on myös pastori, joka hoitaa kootusti tarvittavat, yhteisesti sovitut yhteydet koulutoimeen. Yhteydet koulutoimeen ovat eri muodoissaan tärkeää taustayötä, jotta seurakuntien työntekijöiden yhteistyö koulujen kanssa voi toteutua seurakuntien puolelta mahdollisimman hyvin. Kouluyhteyksistä vastaavan kasvatustyön pastorin omat nimikkokoulut voivat sijoittua yhden seurakunnan alueelle. Koulutyön pastorin esitetään sijoittuvan isäntäseurakuntaperiaatteella paikallisseurakuntaan. Lasten kesätoimintaa koordinoivan nuorisotyönohjaajan tehtävä sijoittuu yhden tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaajan toimenkuvaan muodostaen siitä noin puolet. Kesätoiminnan kokonaisvaltainen koordinointi edellyttää valmistelutyössä esitetyllä tavalla kasvatuksen työpöydässä tapahtuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat soveltuvin osin johtavat nuorisotyönohjaajat, lasten kesätoiminnan koordinaattori sekä kasvatuksen teologit. Lasten katedraalin toiminta varmistetaan myös muutosvaiheessa riittävillä resurssiratkaisuilla. Lasten katedraali palvelee jatkossakin tasapuolisesti eri alueiden seurakuntalaisia sekä päiväkoteja ja kouluja. Yhden lapsityönohjaajan työpanos kohdistetaan lasten katedraaliin. Siihen kohdentuu myös merkittävä osa sen kasvatustyön pastorin työpanoksesta, jonka tehtävä kohdentuu myös laajemmin varhaiskasvatustyöhön. Kasvatuksen kanttorin saaminen olisi merkittävä tuki Lasten katedraalin toiminnalle. Lasten katedraalin toiminnasta vastaaminen siirtyy isäntäseurakuntaperiaatteella Tuomiokirkkoseurakunnan vastuulle. Siinä työskentelevä lapsityönohjaaja on Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijä. 28(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Kasvatustyötä koskevat monet sisällölliset asiat ovat arvioitavina liittyen vahvasti toimintaympäristön muutokseen. Muutosta on hyvä ohjata strategisten linjausten mukaisesti erilaisia vaihtoehtoja kokeillen. Lasten kesätoiminnan kokonaisuutta valmistelleen työryhmän raportti sisältää tähän liittyvää tärkeää pohdiskelua. Varhaiskasvatuksen osalta on haluttu pitää kiinni siitä, että kaikille halukkaille tarjotaan päiväkerhopaikka. Rippikoulutyön osalta on valmisteluissa tullut varsin vahva tuki sille, että siihen tarvitaan yhteinen työresurssi myös jatkossa. Tehtävän vastuissa korostuu erityisesti prosessin kokonaisuudesta huolehtiminen, viestintä ja markkinointi sekä rippikoulunopettajien valmentamisesta ja koulutuksesta vastaaminen tiiviissä yhteistyössä seurakuntien rippikoulutyöstä vastaavien kanssa. Valmistelumateriaalissa kuvataan yksityiskohtaisemmin koko rippikouluprosessia. Yhteisten tapahtumien järjestäminen ja kohdentaminen edellyttää monenlaista yhteistyötä, kuten yksilöidystä valmistelumateriaalista käy ilmi. Toimintakausittain on tarkkaan harkittava, mitä järjestetään tai missä ollaan mukana. Yhteisten tapahtumien toteuttamista on jatkossa tarkasteltava myös kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti yhtä toimialaa laajemmin. Vastuu yhteisten tapahtumien järjestämisessä tarvittavasta logistisesta osaamisesta on syytä sopia. Se voisi luontevasti sijoittua paikallisseurakuntaan. Lastenohjaajien sijoittuminen Lastenohjaajia koskevien järjestelyjen tulee turvata tiivis liittyminen seurakuntien ja lähikirkkojen moniammatillisiin tiimeihin. Samalla sen tulee turvata lastenohjaajien erilaisen osaamisen kohdentuminen seurakunnan alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Myös tässä kohden on merkittävää jäsenlähtöisyys ja nopean reagoinnin mahdollistaminen. Tärkeää ovat myös toimivat sijaisjärjestelyt sekä lastenohjaajien muista seurakuntatyötä tekevistä työntekijäryhmistä poikkeavat työaikajärjestelyt. Lastenohjaajat on tällä hetkellä yhteisen kirkkoneuvoston tekemällä päätöksellä sijoitettu seurakuntiin sen mukaan, mihin kunkin lastenohjaajan työpanos kohdentuu. Mikäli työpanos kohdentuu kahteen eri seurakuntaan, on lastenohjaaja sijoitettu siihen seurakuntaan, jossa suurin osa hänen työpanoksestaan toteutuu. Nyt tehty päätös on voimassa 31.8.2015 asti. Jatkossa voidaan toimia niin, että elokuuhun mennessä valmistellaan kasvatuksen työpöydässä päätös siitä, miten lastenohjaajat sijoittuvat seurakuntiin seuraavasta syksystä alkavana toimintavuotena. Jakso voi yhteiseen harkintaan pohjautuen olla myös yhtä toimintavuotta pidempi. Tämä mahdollistaisi sovitussa kokonaisraamissa tarvittavien talousarviovarojen osoittamisen kunkin seurakunnan talousarvioon. Samalla turvattaisiin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden esille nostaman joustavuusnäkökohdan toteutuminen. Mikäli muutoksia tarvittaisiin sovitulla ajanjaksolla, ne toteutettaisiin talousarviomuutoksin. Voitaisiin myös harkita muutaman vuoden mittaista kokeilua, jossa kulut kohdennettaisiin seurakuntiin vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Tehtäviä ratkaisuja on arvioitava myös siitä käsin, että seurakuntayhtymä siirtyy taloutta ja henkilöstöasioita koskevissa kysymyksissä Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Asiakokonaisuus edellyttää yksilöityä jatkovalmistelua, jossa tulee olla edustettuina seurakuntien ja yhteisen kasvatustyön lisäksi talouspalveluiden asiantuntemus. Seurakunnan lapsityönohjaajan sijaisena voi toimia kyseisen seurakunnan varhaiskasvatuspastori. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että hänellä on riittävä perehtyneisyys esimiestehtävään myös virkaehtosopimuksen tuntemisen näkökulmasta. Joka tapauksessa on ratkaistava myös kysymys lapsityönohjaajan sijaistamisesta varhaiskasvatuspastorin viikolle sijoittuvien vapaapäivien osalta. Ainakin siirtymävaiheessa on tarkoituksenmukaista, että lapsityönohjaajat voivat pääsääntöisesti hoitaa toistensa sijaistukset. 29(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Oppilaitostyö ja nuoret aikuiset Oppilaitostyössä työskentelee neljä oppilaitosteologia ja yksi oppilaitosdiakoni. Oppilaitokset toimintaympäristönä elävät murroksessa. Tampereelle suunnitellaan kolmen korkeakoulun suuryliopistoa. Opiskelijoiden arjessa henkilökohtaisen ohjausja neuvontapalveluiden tarve lisääntyy, mutta samalla myös yhteisöllisyyden kaipuu kasvaa samoin kuin diakonisen avun tarve. Yksinasuvien ja perheettömien suhde kirkkoon on perheellisiä selvästi löyhempi. Yleinen uskonto- ja kirkkokriittisyys säilyy vallitsevana ilmiönä myös jatkossa. Opiskelijat ja nuoret aikuiset muuttavat huomattavan usein. Yhteisöllisyyttä koetaan ja jaetaan enenevässä määrin sosiaalisen median verkostoissa. Opiskelijat ja nuorten aikuiset liikkuvat mielellään ja se on heille myös helppoa. Kaikki Tampereella sijaitsevat oppilaitostyön piiriin sijoittuvat oppilaitokset sijaitsevat joko Tuomiokirkkoseurakunnan tai Eteläisen seurakunnan alueella. Oppilaitostyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin on välttämätöntä tapahtua tiiviissä yhteistyössä kyseisten seurakuntien kanssa. Jäsennäkökulmasta katsottuna oppilaitostyön on perusteltua olla osa yhteisen kasvatuksen kokonaisuutta. Oppilaitostyöllä on liittymäkohtia myös työpaikkatyöhön. Oppilaitostyön osalta esitetään Tuomiokirkkoseurakunnan, Eteläisen seurakunnan ja oppilaitostyön yhteistä sisältöihin ja yhteistyöhön liittyvää kehittämishanketta. Nuorten aikuisten kokoavan toiminnan osalta yhteistyö tapahtuu erikseen sovittavalla tavalla erityisesti niiden seurakuntien kanssa, joiden alueella asuvien ikärakenne painottuu nuoriin aikuisiin. Yhteisen kasvatustyön nuorten aikuisten pastori voi olla mahdollistamassa ja toteuttamassa yhteisöllistä toimintaa yhdessä lähikirkossa. Siihen liittyen hän voi tukea ja koordinoida nuorten aikuisten yhteisöllistä toimintaa myös muutamissa muissa lähikirkoissa. Lähikirkot ovat nuorten aikuisten yhteisölliselle toiminnalle suuri mahdollisuus edellyttäen, että tarvittavalle profiloinneille löytyy riittävä tila ja resurssi. Musiikkikasvatus Musiikkikasvatus koostuu kirkkomusikanttitoiminnasta sekä kirkkomuskareista. Musiikkikasvatus on tarkoituksenmukaista hoitaa yhteisen kasvatustyön toimesta. Musiikkikasvatuksen johto voitaisiin osoittaa kasvatuksen kanttorin vastuulle. Kasvatuksen kanttori toimisi tehtäväänsä liittyen myös lasten katedraalin kanttorina. Tällaisesta järjestelystä ei aiheutuisi lisäkuluja nykytilanteeseen verrattuna. Myös muut musiikkikasvatuksen henkilöjärjestelyt mahdollistaisivat tämän ratkaisun. Järjestely olisi myös mahdollisimman joustava tulevien muutostarpeiden näkökulmasta. Nuorisomuusikon virka on mahdollistanut Tampereella merkittävän nuorisomusiikin kehittämisen ja siihen liittyneet innovaatiot. Muuttuneessa tilanteessa nuorisomuusikon työpanosta on tarpeen kohdentaa aiempaa enemmän lähikirkkojen toimintaa tukevaksi kuitenkin niin, että siinä säilyy samalla vahva panostus koko Tampereeseen. Joustavan resurssien kohdentamisen kannalta virka on hyvä sijoittaa yhteiseen kasvatustyöhön. Jatkotyöskentelyssä voidaan hyvin sopia virkaa koskevasta kummiseurakuntajärjestelystä. Tässä yhteydessä voidaan todeta myös se, että musiikkisihteeri on siirtynyt isäntäseurakuntaperiaatteella Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijäksi 1.1.2015 lukien. Musiikkisihteerin työ kohdentuu edelleen tästä muutoksesta huolimatta tarpeiden mukaan tasapuolisesti kaikkiin seurakuntiin. Kasvatuksen toimistopalvelut ja kirjasto 30(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Taloudesta vastaava toimistosihteeri on siirtynyt talouspalveluihin 1.10.2014 lukien hoitamaan siellä vapautunutta virkaa. Viestintä- ja toimistosihteeri siirtyy viestintäpalveluihin 1.9.2015 lukien. Hän tulee myös jatkossa olemaan kasvatuksen yhteyshenkilö viestintäpalveluissa. Hän tuntee kasvatuksen toimialaa ja osallistuu sovittavalla tavalla myös jatkossa kasvatuksen yhteisiin työskentelyihin. Kalustonhoitaja siirtyy kiinteistöpalveluihin 1.9.2015 lukien. Kurssi- ja leirikeskusyksikkö on 1.1.2015 lukien yhdistynyt kiinteistöpalveluihin. Kiinteistöpalveluihin siirtyvät tämän muutoksen myötä myös vastuu leiri- ja retkivälineistä sekä Ms Isosaaren teknisestä ylläpidosta. Kalustonhoitaja on sijaistanut myös kirjaston toiminnasta vastaavaa toimistonhoitajaa. Nämä sijaistukset hoidetaan jatkossa muun kasvatustyön toimiston henkilöstön toimesta. Yhteisen kasvatustyön toimistopalvelut on jo muodostettu yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämänhetkisen arvion mukaan kokonaisuutta hoitamaan tarvitaan nykyistä vähemmän toimistohenkilöstöä. Kasvatustyön rakenteellinen muutos ei vähennä erilaisen kenttätyössä tarvittavan materiaalin käytön konsultointiin ja lainaamiseen tarvittavaa työpanosta. Kasvatustyön toimistopalveluissa tarvittavan henkilöstön kokonaisuuden työn sisältöjen ja työmäärän arvioinnissa tarvitaan vielä tarkentuvaa yhteistyötä seurakuntien, palvelukeskuksen, viestintäpalveluiden ja kiinteistöpalveluiden kanssa. Kasvatuksen kirjasto- ja muun materaalipalvelun vastaisia linjauksia on tarpeen yksityiskohtaisesti selvittää lähitulevaisuudessa. Mm. digitalisoitumiskehitys edellyttää kokonaisvaltaista arviointia ja kehitystyötä. Nuorisosihteerin virka esitetään muutettavaksi koulutusasiantuntijan viraksi. Viran kaavailtu tehtävänkuvaus päälinjoineen on valmisteilla. Viran tehtävänkuvaus mahdollistaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja useilla sisältöalueilla. Lisäksi se mahdollistaa taloudellisen säästön saavuttamista koulutuskysymyksissä. Koulutusasiantuntijan viran sijoituspaikka on tarkoituksenmukaista olla yhteisessä kasvatuksessa, vaikka viran työpanos sijoittuu koko organisaatioon myös laajemmin. Kasvatustyön toimiston tilajärjestelyjen tuoreet muutokset on ajateltu toteuttaa niin, että ne mahdollistavat jatkossa saman seurakunnan lapsityönohjaajan ja johtavan nuorisotyönohjaajan työskentelyn yhteisessä työtilassa. Kasvatustyön työpöytätyöskentely Varhaiskasvatuksen työpöytä koostuu lapsityönohjaajista, yhteisestä varhaiskasvatuksen pastorista sekä seurakuntien varhaiskasvatuspastoreista. Koko laajuudessaan varhaiskasvatuksen työpöydän on tämänhetkisen arvion mukaan tarkoituksenmukaista kokoontua suhteellisen harvoin noin neljä tai viisi kertaa vuodessa. Nuorisotyön sekä oppilaitostyön ja nuorten aikuisten työpöytä koostuu johtavista nuorisotyönohjaajista, yhteisestä nuoriso- ja rippikoulutyön pastorista, seurakuntien nuorisotyöstä ja rippikoulutyöstä vastaavista papeista, johtavasta oppilaitospapista sekä yhteisestä nuorten aikuisten papista. Koko laajuudessaan työpöydän on tämänhetkisen arvion mukaan tarkoituksenmukaista kokoontua suhteellisen harvoin noin neljä tai viisi kertaa vuodessa. Työpöytien rakentuminen on osa operatiivista toimintaa eikä se edellytä hallinnollista päätöksentekoa. Sen tulee olla myös tarpeen mukaan joustavaa ja riittävän kevyesti organisoitua. Työpöytä on tapa työskennellä yhdessä. Edellä kuvatun lisäksi se tarkoittaa sitä, että tulee suosia tarvelähtöisiä ja hankekohtaisia muuttuvia 31(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 työskentelytapoja. Merkittävä osa työskentelyistä voi tapahtua myös Arkin yhteisten työtilojen tuella verkkopohjaisesti. Yhteisten tehtävien johtosääntö Yhteisten tehtävien johtosääntö löytyy Arkista (Hallinto ja talous > Seurakuntayhtymän säännöt –kansio). Yhteisten tehtävien johtosäännön § 12, § 24 /5. kohta sekä § 28 ovat nykymuodossaan seuraavat: ”12 § Kasvatuksen sovitut toiminnot Yhteiseen kasvatukseen sisältyy varhaiskasvatuksen osalta sisäiset koulutukset, suuret yhteiset tapahtumat, Lasten Katedraalin toiminnan johtaminen ja organisointi, vapaaehtoisten valmentaminen, päiväkerhojen hakuprosessi, lastenohjaajien rekrytoinnista huolehtiminen yhdessä seurakuntien kanssa sekä yhteistyö varhaiskasvatuksen ammattiin valmistavien oppilaitosten kanssa. Yhteiseen kasvatukseen sisältyy nuorisotyön osalta omissa ja vuokratuissa leirikeskuksissa toteutuvan leirityön koordinointi, nuorisotyön, rippikoulutyön, musiikkikasvatuksen, liikuntakasvatuksen sekä nuorten aikuisten yhteisen työn koordinointi ja ohjaus, koulutyön ja leirikesän koordinointi, oppilaitostyö sekä yhteiset leirit, retket, tapahtumat ja projektit. Yhteinen kasvatus sisältää lisäksi kasvatuksen yhteisen viestinnän mukaan lukien sosiaalinen media, asiantuntijapanos suunnittelupöytään, yhteisesti hoidettavat lastenohjaajien työjärjestelyt sekä kasvatuksen toimisto- ja materiaalipalvelut. Esimiehenä toimii yhteisen kasvatustyön johtaja. Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijatyöryhmä. Seurakunnissa toimivien johtavien nuorisotyönohjaajien, nuorisotyönohjaajien sekä lapsityönohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin. Lapsityönohjaajien ja johtavien nuorisotyönohjaajien esimiehenä toimii kirkkoherra.” ”24 § Kehitysjohtajan tehtävänä on ----5. toimia diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan, yhteisen kasvatustyön johtajan, perheneuvontatyön johtajan ja sairaalasielunhoidon johtajan sekä kehittämistyön asiantuntijan esimiehenä” ”28 § Yhteisen kasvatustyön johtaja Yhteisen kasvatustyön johtajalla tulee olla teologinen tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi häneltä edellytetään alalla saavutettua riittävää työkokemusta sekä soveltuvuutta johtamistehtävään. Sen lisäksi, mitä yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden yleisistä tehtävistä on määrätty, yhteisen kasvatustyön johtajan tehtävänä on 1. suunnitella ja kehittää seurakuntien yhteistä kasvatustyötä yhdessä seurakuntien kanssa 2. kehittää yhteistyötä kaupungin, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 3. työskennellä yhdessä seurakuntien ja yhteisten tehtävien muiden toimijoiden kanssa sekä pitää yhteyttä kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin asiantuntijoihin 4. osallistua työalansa perustoimintaan 32(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 5. hoitaa ne muut tehtävät, jotka kehitysjohtaja hänelle määrää” Edellä kuvattuun valmistelutyöhön pohjautuen ehdotetaan, että yhteisten tehtävien johtosäännön § 12 muutetaan seuraavaan muotoon: ”§ 12 Kasvatuksen sovitut toiminnot Yhteisen kasvatuksen toiminnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seurakuntien kanssa. Yhteinen kasvatus vastaa: - Varhaiskasvatuksen, rippikoulu- ja nuorisotyön sekä nuorten aikuisten toiminnan valmennus-, koordinointi- ja asiantuntijatuesta. Näillä toimialoilla työskentelevät kasvatuksen pastorit osallistuvat seurakuntatyöhön seurakunnissa ja yhteisissä tehtävissä. - Rippikoulukokonaisuuden ja päiväkerhoihin ilmoittautumisen koordinoinnista sekä lasten kesätoiminnan yhteisestä suunnittelusta ja toteuttamista. - Musiikkikasvatuksesta ja nuorisomusiikista. Kirkkomuskareiden ja kirkkomusikanttien osalta johtavana viranhaltijana toimii kasvatuksen kanttori. - Oppilaitostyöstä. - Kasvatuksen toimisto-, kirjasto- ja materiaalipalveluista. - Yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa kasvatuksen yhteisestä viestinnästä mukaan lukien sosiaalinen media. Koulutusasiantuntijan virka sijoittuu yhteiseen kasvatukseen. Viran työpanos kohdentuu laajasti seurakuntatyön kehittämiseen. Yhteisen kasvatuksen esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimikauttaan koskevan päätöksen pohjalta asiantuntijaryhmä.” Edellä kuvatusta kasvatuksen sovittujen toimintojen kuvaamisesta aiheutuvat lisäksi seuraavat muutokset yhteisten tehtävien johtosääntöön: § 24 Kehitysjohtajan tehtävänä on Kehitysjohtajan tehtävänkuvauksen kohta 5 muutetaan seuraavaan muotoon: (Kehitysjohtajan tehtävänä on) ”toimia diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan, yhteisen kasvatustyön lähiesimiesten, perheneuvontatyön johtajan ja sairaalasielunhoidon johtajan sekä kehittämistyön asiantuntijan esimiehenä.” § 28 Yhteisen kasvatustyön johtaja Kyseisen pykälän sisältö muutetaan seuraavaan muotoon: ”§ 28 Yhteisen kasvatustyön johtaminen Yhteinen kasvatustyö organisoidaan työtiimeiksi. Niihin kuuluvien työntekijöiden lähiesimiehenä toimivat erikseen tehtävien hallinnollisten päätösten perusteella nimettävät keskijohdon esimiehet. Nämä yhteisen kasvatustyön lähiesimiehet ovat suoraan kehitysjohtajan alaisia. Kehitysjohtajan pätevyysvaatimukset on määritelty yhteisten tehtävien johtosäännön 23 §:ssä.” 33(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Käsiteltävänä olevasta asiakokonaisuudesta valmistellaan lapsivaikutusten arviointi. Se tehdään yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti ja se on hallintoelinten käytettävissä asioiden valmisteluvaiheessa sekä lausuntoja annettaessa ja päätöksiä tehtäessä. Asiakokonaisuutta on viime kuukausien prosessissa valmisteltu yhteisesti sovitun mukaisesti painottaen sekä strategisia linjauksia että työn arkea ja siihen liittyvää asiantuntemusta. Keskeistä on ollut myös jäsenlähtöinen arviointi sekä johdon linjaukset. Viimemainittuun kokonaisuuteen liittyen ovat kirkkoherrat vielä valmistelun viime vaiheessa koonneet liitteenä olevan koosteen, joka kuvaa lähitulevaisuuden tavoitetilaa myös nyt käsiteltävinä olevien asiakokonaisuuksien osalta. Muutoskokonaisuus sijoittuu vahvasti toiminnan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin, tulevaisuuden visioon muutoksen tavoiteltavasta suunnasta sekä taloudellisten realiteettien asettamaan raamiin. Sen vuoksi on perusteltua, että lausuntopyynnöissä pyydetään kannanottoja myös liitteenä olevasta tavoitetilan kuvauksesta. Liite 6 Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa, 1. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää liitteessä yksilöidystä tavoitetilan kuvauksesta seurakuntaneuvostojen sekä kasvatuksen johtokunnan lausunnot 2. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää esittelyssä yksilöidyistä yhteisten tehtävien johtosäännön § 12, § 24 sekä § 28 koskevista muutoksista seurakuntaneuvostojen sekä kasvatuksen johtokunnan lausunnot 3. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä kasvatuksen johtokunnalta lausunnot esittelyssä yksilöidyistä muista kehityssuunnitelmista 4. että lausunnot pyydetään 8.5.2015 mennessä. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.” -------------”91§ Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen Esittely Taustaa Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymän tehtävänä on hoitaa diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot. Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan 20.11.2014 hyväksynyt yhteisten tehtävien johtosäännön. Johtosäännön hyväksymisen yhteydessä sovittiin sekä diakoniaa ja yhteiskuntavastuuta että kasvatusta koskevista jatkotyöskentelyistä. Diakonian ja yhteiskuntavastuun jatkotyöstön valmisteluvaihe on toteutettu joulukuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Siinä on toimintokohtaisesti tarkasteltu seurakuntien ja yhteisesti hoidettavien vastuiden rajapintoja. Valmistelutyöhön ovat sen eri vaiheissa osallistuneet johtavat diakoniaviranhaltijat, diakoniatyötä tekevät, kirkkoherrat sekä yhteisten tehtävien kyseisten vastuualueiden johto. Yhteinen kirkkoneuvosto kuuli kokouksessaan 5.3.2015 informaation valmistelutyöstä sekä kävi jatkovalmistelua evästävän keskustelun. Kirkkoherrat ovat vastanneet muutosprosessin käsittelystä seurakuntaneuvostoissa ja seurakuntien johtoryhmissä. Muutostyön säädöspohja 34(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Yhteisen kirkkovaltuuston vuonna 2009 hyväksymässä strategiassa todetaan: ”Voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa seurakuntien on kehitettävä toimintaansa ja rakenteitaan.” Neljän suuren seurakunnan rakenne antaa mahdollisuuden tarkastella uudella tavalla myös yhteisten tehtävien ja tukipalveluiden järjestämistä nykyistä kevyemmin. Seurakuntaneuvoston keskeinen seurakuntatyön kokonaisvastuullinen rooli pohjautuu sekä kirkon lainsäädäntöön ja säädöspohjaan että Tampereella yhteiseksi tavoitteeksi asetettuun hallinnon keventämiseen ja työn johtamisen selkiyttämiseen ja yksinkertaistamiseen. Kirkkolaki 4:1§ määrittelee seurakunnan tehtävän seuraavasti: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” Voimassa olevan strategian henki ja tavoite kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti on, että seurakuntatyö toteutetaan seurakunnissa ja resursoidaan seurakuntiin. Yhtymän ja yhteisten tehtävien rooli on mahdollistaa ja tukea seurakunnissa tehtävää työtä. Myös hyväksytty seurakuntayhtymän uusi perussääntö ohjaa tähän. Kehityspalveluiden rooli ja tehtävät Perussäännön § 3 määrittelee seurakuntayhtymän tehtävät myös kehityspalveluiden ja seurakuntatyön vastuiden osalta. Perussäännössä todetaan myös, että toteutettavan prosessimaisen työskentelytavan sisällöstä, organisoinnista ja määrärahojen määräytymisperusteista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Perussääntöön pohjautuen määritellään yhteisten tehtävien johtosäännön 2 §:ssä kehityspalveluiden tehtävät lähemmin. Kehityspalveluiden tehtävänä on: - ohjata ja koordinoida strategista suunnittelua - hankkia ja analysoida suunnittelun edellyttämää taustatietoa ja tutkimuksia - koota ja arvioida systemaattisesti kerättyä palautetta - hyödyntää oman henkilöstön asiantuntemusta kehityspalveluiden tehtävissä - ylläpitää osaamispankkia - osallistua suunnittelupöydän toimintaan johtamisjärjestelmässä yhteisesti sovitulla tavalla - kehittää prosessien ohjaamiseen perustuvaa työtapaa - kehittää ja koordinoida verkkovuorovaikutusta yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa Kaiken seurakuntatyön kehittämisen ja koordinoinnin tulee toteutua yhteistyössä seurakuntien kanssa. Kehityspalveluiden toiminta painottuu jatkossa yhä selvemmin yhteisten tehtävien johtosäännössä kuvattuihin vastuisiin. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sen, että kehitystehtävissä voidaan yhteisesti sovittavalla tavalla käyttää eri yksiköissä työskentelevien työntekijöiden asiantuntemusta. Tällöin ohjaus- ja valmennustehtävä korostuu. Tämä merkitsee samalla kehityspalveluiden työnjohdollisen roolin kevenemistä. Tässä muutossuunnassa on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain yhteistyötä vahvistaen ja erilaisia vaihtoehtoja kokeillen. Luottamushenkilökauden 2015-2018 kuluessa tehdään keskeisiltä osin seurakuntalaisten ja tamperelaisten palautteeseen pohjautuva kokonaisarviointi toteutuneista muutoksista. Sen pohjalta on mahdollista tehdä myös toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyviä uudelleenarviointeja, mikäli niihin nähdään perusteita. Siinä 35(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 yhteydessä on syytä varautua perussäännön 3 § kohdassa 2. mainittujen sisältöalueiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kehityspalveluiden kannalta on merkittävää myös luottamushenkilöiden, seurakuntalaisten ja tamperelaisten panos. Kehityspalveluiden tulevaisuuden suunta mahdollistaa työnjohdollisen rakenteen yksinkertaistamisen sekä hallinnollisen päätöksenteon keventämisen. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti on diakoniatyön ja yhteiskuntavastuun johtokunta toistaiseksi nimetty 1.1.-31.8.2015 väliseksi ajaksi. Yhteisten tehtävien johtosäännön 4 §:ssä todetaan asiantuntijaryhmästä seuraavaa: Asiantuntijaryhmän tehtävänä on oman toimialansa osalta: 1. nostaa esiin strategisen suunnittelun kannalta keskeisiä innovoivia näkökulmia 2. tuoda täydentävää asiantuntemusta johtavan viranhaltijan käyttöön sekä hallinnollisen päätöksenteon valmisteluun yhteistä kirkkoneuvostoa ja seurakuntaneuvostoja varten 3. tukea näkemyksillään toimialan viestintää ja markkinointia 4. antaa palautetta ja toimia seurakuntalaisten ja tamperelaisten yhtenä palautekanavana 5. kehittää toimialan yhteyksiä kirkon ja yhteiskunnan toimijoihin 6. käsitellä ja analysoida toiminnan raportteja 7. antaa asiantuntijatukea toimialan rekrytointeihin 8. toteuttaa muut yhteisen kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät Yhteinen kirkkoneuvosto voi asiantuntijaryhmän nimetessään tarkentaa ja lisätä sen tehtäviä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy asiantuntijaryhmän valinnan yhteydessä sen toimintasäännön. Asiantuntijaryhmän kokouksista laaditaan muistiot, jotka toimitetaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostoille. Asiantuntijuus voi perustua koulutukseen, ammatilliseen osaamiseen ja muuhun eri yhteyksissä saatuun toimialan tehtävään liittyvään kokemukseen. Uuden toimintatavan kuvaus Merkittävin uudistus muuttuneessa kokonaisrakenteessa koskee toimintatapaa. Alkuvuodesta tehty valmistelutyö osoitti sen, että paneutumisen on hyvä useassa kohdin olla perusteellisempaa, minkä nyt käytettävissä ollut aika mahdollisti. Kehittämistyössä pitää suunnittelun ja kokeilevan toiminnan yhteyden olla mahdollisimman tiivis. Kokeilevan kehittämistyön myötä kertyy kokemuksellista tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Näin myös vältetään liian suuren kertamuutoksen mukanaan tuomat riskit. Kaikki kehittämistyö tehdään seurakuntien sekä yhteisten tehtävien ja niihin sisältyvien kehittämispalveluiden yhteistyönä. Seurakuntien ja yhteisten tehtävien vuorovaikutusta voidaan kehittää monilla tavoilla. Yksi mahdollisuus on, että kirkkoherrat, johtavat diakoniaviranhaltijat sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun lähiesimiehet sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja ja kehitysjohtaja käyvät toiminta- ja taloussuunnittelun käynnistyessä yhteisen ja tarpeen mukaan seurakuntakohtaisesti täydentyvän keskustelun siitä, mitä kehityshankkeita tulevana talousarviovuonna tai koko suunnittelukaudella otetaan yhteisesti työn alle. Materiaali keskusteluun ja siitä seuraavaan operatiivisesta toiminnasta sopimiseen nousee diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöydän keskeisistä havainnoista. 36(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Jäsen 360 -materiaali on merkittävä diakonia- ja yhteiskuntavastuun toimintojen kehittämisen väline yhdessä arkityön kokemusten sekä tutkimus- ja tilastotietojen kanssa. Diakonian ja yhteiskuntavastuun uudenlainen työtapa tuottaa merkittäviä kehitysmahdollisuuksia. Diakoniatyön eri muodoissa on jatkuvasti eri puolilla kaupunkia ja eri työalueilla liian vähän tekeviä käsiä. Akuuteissa tilanteissa on entistä tärkeämpää pohtia yhdessä, miten työtapoja ja yhteistyötä on mahdollista kehittää. Keskeisiä mahdollisuuksia ovat tuolloin mm. jo edellä mainitut diakonisen vapaaehtoistyön kehittäminen ja laajentaminen, hankerahoituksen uudet mahdollisuudet, yhteistyö Martinus-säätiön kanssa sekä verkostoyhteistyö sekä julkisen sektorin toimijoiden että yrityselämän kanssa. Valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat - Kasvatusta ja kiinteistöhenkilökuntaa koskevat jo tehdyt ratkaisut mahdollistavat aiemmasta merkittävästi poikkeavalla tavalla kokonaisvaltaisen alueellisen seurakuntatyön johtamisen seurakunnissa ja lähikirkkoalueilla. Samalla tulee mahdolliseksi uudenlainen työpöytätyöskentely, joka vahvistaa seurakuntien ja yhteisten tehtävien välistä vuorovaikutusta. Keskeisin asia lähitulevaisuudessa on vahvistaa seurakuntatyön yhteistä suunnittelua, yhteistä toteuttamista ja yhteistä arviointia. - Seurakuntarakenteen muuttumisesta johtuva uudenlaisen toimintatavan rakennusvaihe vie aikaa. Yksi keskeinen kysymys on lähikirkkotiimien työskentely ja sen suhde työaloihin perustuvaan esimiestyöhön. - Vastuiden jakautumisen seurakunnissa tehtävän työn sekä diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovittujen toimintojen välillä tulee olla selkeä. Selkeään vastuunjakoon perustuva yhteisen työn tekeminen on välttämätöntä. - Kaikkien tehtävien ratkaisujen tulee tukea jäsenlähtöistä toimintatapaa. Lähikirkoilla tulee olla toisistaan poikkeavia toimintaprofiileja, jotka liittyvät kokonaisuutena kattavasti seurakuntalaisten ja tamperelaisten elämäntapa- ja asenneryhmittelyyn. Jumalanpalveluselämän monipuolisuus on edellytys sen mahdollisimman laajalle kattavuudelle. - Nykyisessä strategiassa painotetaan lähikirkkoja. Samalla siinä alleviivataan alueelliset rajat ylittävien teemayhteisöjen merkitystä. Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat usein, mikä heikentää heidän liittymistään alueelliselta pohjalta rakentuviin yhteisöihin. - Verkko on yhä useammalle yhteisöllisyyden toteuttamisen alusta. Tämän tulee näkyä ratkaisuissamme. - Tehtävien yhteistä hoitamista kehitetään järjestämällä yhteistyö seurakuntien kanssa ja myös niiden välillä uudella tavalla. Merkittävä osa voimassaolevan yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemistä diakonian ja yhteiskuntavastuun sovituista toiminnoista on perusteltua hoitaa myös muutosprosessin seuraavassa vaiheessa yhteisesti. - Kummiseurakuntamallissa voidaan sopia, että joku yhteisten tehtävien työntekijä työskentelee määräaikaisesti sovitulla työpanoksella jossakin seurakunnassa. Työpanoksen sijoittumisen kohde muuttuu sovitun määräajan jälkeen. Myös joku paikallisen seurakunnan työntekijä voi työskennellä määräajan sovitulla tavalla yhteisissä tehtävissä. On tärkeää vahvistaa yhdessä tekemistä. Määräaikaista työn 37(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 vaihtoa voi olla myös seurakuntien välillä. Kummiseurakuntamallin mukaiset ratkaisut voidaan hoitaa operatiivisen johdon keskinäisin sopimuksin eivätkä ne edellytä hallintoelinten päätöksentekoa. - Isäntäseurakuntamallissa yksi seurakunta vastaa tietystä toiminnosta kaikkien seurakuntien osalta. Työ kohdentuu tarpeiden mukaan tasapuolisesti muihin seurakuntiin. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen joissakin toiminnoissa edellyttää myös siihen liittyvien hallinnollisten ratkaisujen arvioimista. - Yhteistä tekemistä voidaan tukea osoittamalla toiminta- ja taloussuunnitelmassa siihen kohdennettavia resursseja joista yhteinen kirkkoneuvosto päättää esitettyjen toimintasuunnitelmien pohjalta. Näillä resurssijärjestelyillä voidaan tukea vahvistuvaa uudenlaista yhteistyötä. Tähän tarkoitukseen esitetään varattavaksi määräraha vuoden 2016 talousarvioon. - Jatkossa etsitään ja toteutetaan toimintokohtaisia konkreettisia ja luovia yhteistyötä vahvistavia toimintatapoja. Tehtävien ratkaisujen tulee tukea työmotivaatiota. Ratkaisuja tehtäessä tulee kuulla työntekijöitä. - Nopea ja osin ennakoimattomasti muuttuva toimintaympäristö haastaa rohkeisiin kokeiluihin. Siirtymisen suunnittelusta tekemiseen on oltava riittävän lyhyt. Kehittämisprosessin olennaisena osana on kokeilujen jatkuva arvioiminen, jolloin organisaatio voi oppia ja kehittyä tehokkaasti. Arviointiin kuuluu vaikuttavuuden jatkuva luotaaminen. Yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemät muutokset Perussäännössä mainitut diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn yhteiset toiminnot muodostavat yhden ja yhteisesti johdetun kokonaisuuden. Diakoniajohtajan ja yhteiskunnallisen työn johtajan virat on yhdistetty diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan viraksi 1.1.2015 lukien. Muilta osin yksikön käytössä oleva henkilöstöresurssi on supistunut ja muuten muuttunut seuraavasti: Yhteisestä diakoniasta on viimeisen viiden vuoden aikana vähennetty henkilöstöresurssia seitsemän kokoaikaisen ja neljän osa-aikaisen työntekijän verran. Henkilöstöresurssi yhteisessä diakoniassa vuonna 2015 on 24 vakinaista kokoaikaista työntekijää. Lisäksi Epilän toimintakeskuksen toiminta on siirtynyt 2015 alusta Martinus-säätiön vastuulle. Yhteiskunnallisesta työstä on viimeisen viiden vuoden aikana vähennetty henkilöstöresurssia kolmen kokoaikaisen työntekijän verran. Henkilöstöresurssi yhteiskunnallisessa työssä vuonna 2015 on 5 vakinaista työntekijää sekä 50 % vakituinen työntekijä, joka tulee jäämään eläköitymisen yhteydessä pois. Yhteisten tehtävien nykyisen johtosäännön mukaan toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijaryhmä. 1.9.2015 alkaen esitetään diakonian ja yhteiskuntavastuun toimialalle nimettäväksi asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän ensisijaisuutta puoltaa niiden mahdollisuus joustavasti tukea työn kehittämistä. Epilän toimintakeskuksen toteuttama kehitysvammaisten päivätoiminta ja siihen kytkeytyvä tuetun työn toiminta ovat siirtyneet Martinus-säätiön hoidettaviksi 1.1.2015 lukien. Muutoksen toimintokohtainen tarkastelu Seurakuntien sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun välisiä rajapintoja koskevia ratkaisuja on valmisteltu perusteellisessa työskentelyssä viimeisimmässä vaiheessa 38(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 alkuvuonna 2015. Työryhmien tekemä valmistelutyö on ollut laajaa ja sen sisältöjä on työstetty useissa yhteyksissä. Valmistelutyössä ovat erityisesti esillä olleet seuraavat tarkastelunäkökulmat: vanhukset, vapaaehtoiset, verkostot ja yksinäisyys. Tässä valmistelussa esille nousseet näkökohdat ovat keskeinen tausta tuleville ratkaisuille. Työryhmien valmistelutyön yhteenvedot ovat nähtävillä Arkissa osoitteessa: hallinto ja talous. Ratkaisuja tehtäessä arvioidaan, miten ne toteuttavat seuraavia strategisia linjauksia: kirkon olemuksesta nouseva seurakuntapalvelu, lähikirkkojen painottaminen, moniammatillinen yhteistyö, johtamisjärjestelmän selkeys sekä kehitys-, koulutus-, ohjaus- ja koordinointitoiminnan toteutuminen. Toimintokohtaisessa tarkastelussa hahmottuu kaksi peruslinjaa. Toinen peruslinja on kaiken mahdollisen hajauttaminen paikallisten seurakuntien vastuulle. Sen peruslinjan osalta nähdään, että yhteistyön lisääminen sekä osin koko Tampereen alueella ja jopa laajemmin toteutetut toiminnot voidaan parhaiten toteuttaa hajauttamalla toiminnan kehittäminen ja toteuttaminen seurakuntiin isäntäseurakuntaperiaatteella. Toisen peruslinjan mukaan nämä tavoitteet toteutuvat tässä vaiheessa parhaiten siten, että useilta osin työntekijöiden toimintayksikkö säilyy tiivistyneissä yhteisten tehtävien yksiköissä. Samalla on tarpeen tehdä kokeilevia ratkaisuja, jotta syntyy kokemuksia eri ratkaisuvaihtoehtojen toimivuudesta. Näitä peruslinjoja tulee arvioida erityisesti siitä käsin, miten ne kokonaisuutena toteuttavat edellä kuvattuja strategisia linjauksia sekä otsikon ”valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat” alla yksilöityjä linjauksia. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen edellyttää hallinnollisia päätöksiä. Vuonna 2014 on jo tehty isäntäseurakuntamallin mukainen perusratkaisu musiikkisihteerin viran osalta. Kummiseurakuntamallin toteuttaminen diakonian ja yhteiskuntavastuun yksittäisissä toiminnoissa voidaan toteuttaa operatiivisen johdon toiminnalla eikä se edellytä hallinnollista päätöksentekoa. Seurakuntadiakonian painopiste Seurakuntadiakoniassa keskitytään yksittäisten henkilöiden ja perheiden kanssa tehtävään ohjaukseen ja tukeen. Se on diakoniatyöntekijöiden keskeistä osaamisaluetta. Diakonian tulee kytkeytyä seurakunnan alttariyhteyteen ja läpäistä kaikkea seurakuntatyötä. Alttariyhteyden toteutuminen edellyttää jumalanpalvelusten monimuotoisuuden vahvistumista edelleen. Tehdyssä valmistelutyössä diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisiksi työaloiksi, prosesseiksi tarkentuivat: ikäihmisten diakonia, aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu, perhe- ja nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä diakoninen vapaaehtoistyö. Diakoniatyötä tekevien työn painopiste ja asiantuntijuus sijoittuu joillekin näistä sisältöalueista. Ikäihmisten diakonia Diakoninen vanhustyö ja seniorityö tulee erottaa toisistaan. Diakonisessa vanhustyössä on keskeistä kotikäyntityö ja vapaaehtoistoiminta. Valmistelutyössä todettiin, että Mummon Kammarin kehittämä ja ammattitaitoisesti toteuttama vapaaehtoisen vanhustyön konsepti tulee kytkeä saumattomaan yhteistyöhön seurakuntien kanssa. Tähän nähtiin myös muuttuneen kokonaistilanteen myötä vahvistuneita mahdollisuuksia, joihin yksilöidyssä valmistelumateriaalissa on viitattu. Niitä tulee työpöytätyöskentelyn myötä edelleen vahvistaa. Vanhusten muuttuva todellisuus ja sen myötä lisääntyvät haasteet ovat merkittävä muutostekijä koko yhteiskunnassa. Muutos koskettaa myös kirkkoa. Ilman lisääntyvää 39(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 vapaaehtoispanosta ei haasteista selvitä. Samalla on koko ajan mietittävä, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä ja mitä heidän vastuulleen ei ole kohtuullista osoittaa. Diakonisen vanhustyön perustan muodostaa Mummon Kammari, joka toimii vapaaehtoisen vanhustyön keskuksena tukien seurakuntia diakonisessa vanhustyössä. Ikäihmisten diakonia voi olla myös moniammatillisesti toteutettua lähikirkkoalueilla. Seniorityö toteutuu ja se organisoidaan paikallisissa seurakunnissa ja lähikirkkoalueilla yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Mummon Kammari toimii myös jatkossa yhteisen diakonian ja yhteiskuntavastuun alaisena, yhteisesti johdettuna toimijana ja kehittämiskumppanina ikäihmisten diakoniassa. Aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu Aikuisdiakonia keskittyy erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen, henkilökohtaisen elämänhallinnan ohjaukseen ja vertaistoimintaan sisältäen mm. vammaiset, erilaiset riippuvuudet, mielenterveyskuntoutujat, vangit, vankilasta vapautuneet, pitkäaikaistyöttömät, talousvaikeuksiin joutuneet, syrjäytyneet yms. Aikuisdiakoniassa kuten diakoniassa yleensäkin pyritään mahdollisimman pitkälle vietyyn integrointiin. Erityistoimintoja tarjotaan yhteisesti niissä tilanteissa, joissa integrointi ei ole realistista. Yhteiskuntavastuun osalta on tarpeen tulevaisuudessa tiivistää yhteiskuntavastuun työaloja ja niiden pääsisältöjä. Nämä pääsisällöt voisivat olla monikulttuurinen työ sisältäen englanninkielisen seurakuntatyön ja paikallisen ekumenian, työelämätyön sekä hengellisen ohjauksen ja ympäristötyön. Näillä työn sisältöalueilla olisi työntekijöitä yhteisessä diakoniassa ja yhteiskuntavastuussa. Yhteistyötä vahvistettaisiin konkreettisilla toimenpiteillä sillä tavoin kuin kohdassa uuden toimintatavan kuvaus on esitetty. Erityisesti on tässä kohden huomattava tuomiorovastin vastuu paikallisen ekumenian yhteyksistä. Yhteiskuntavastuu sisältää myös lakeihin, säädöksiin ja sopimuksiin perustuvat koko yhtymää koskevat tehtävät kuten valmiustoiminnan koordinointi, tasa-arvotyö, yhdenvertaisuus, saavutettavuus sekä ympäristötyö sisältäen ympäristödiplomin. Yhteiskuntavastuun työote nousee erityisesti työskentelystä niiden seurakuntalaisten ja tamperelaisten kanssa, jotka eivät yleensä osallistu kokoavaan toimintaan. Työotteeseen liittyy läheisesti verkostotyöskentely yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa. Yhteiskunnallisen työn diakonien vastuualueet liittyvät monikulttuuriseen työhön sekä alue- ja yhteisötyöhön. Näiden tehtävänkuvien kytkeytymistä paikallisseurakuntien työhön tulee yksityiskohtaisesti lähemmin työstää kirkkoherrojen, diakonian ja yhteiskuntavastuun johdon sekä asianomaisten työntekijöiden kanssa. Perhe- ja nuorisodiakonia Kokonaisuuteen sisältyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, tukitoimet syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, nuorille, perheille ja yksinhuoltajille. Toiminnassa keskitytään yhteiskunnan reuna-alueilla eläviin nuoriin ja lapsiperheisiin. Perhe- ja nuorisodiakoniassa tarvitaan yhteinen toimintayksikkö samalla kun parannetaan yhteistyötä seurakuntien kanssa. Moniammatillisuus seurakuntaorganisaation sisällä korostuu suhteessa kasvatustyötä tekeviin. 40(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Perhe- ja nuorisodiakoniasta on olemassa yhteistyösopimus Tampereen NMKY:n kanssa vuoden 2016 syksyyn asti. Merkittävä kehittämisalue myös perhe- ja nuorisodiakoniassa on hankerahoituksen saaminen toiminnan mahdollistamiseksi. Tässä kohden on mahdollista kehittää edelleen yhteistyötä Martinus-säätiön kanssa, jossa on hankerahoitusosaamista. Avustustoiminta Diakoninen avustustoiminta on merkittävä osa rajapintakeskustelua yhteiskunnan sosiaalitoimen kanssa. Tähän liittyvä vuorovaikutus toteutuu jatkuvasti mm. kaupungin ja seurakuntien yhteistyöryhmässä. Diakonisessa avustustoiminnassa on työstettävä yhteiset toimintaperiaatteet, jotta voidaan turvata tamperelaisten tasavertainen kohtelu. Avustustoiminta on osa ihmisen elämäntilanteen kokonaisvaltaista tukea. Diakonian tuen tulee olla saatavissa yhden kontaktin pohjalta. Avustustoiminta sisältää mm. ruoka-avun ja vaateavun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Avustustoiminnan periaatteet voidaan laatia ja toimintakäytäntöjä kehittää ilman organisoitumiseen liittyviä ratkaisuja. Työpöytätyöskentely mahdollistaa toiminnan käytännön seuraamisen ja tarvittavien tarkennusten tekemisen. Diakoninen vapaaehtoistyö Suurella Sydämellä -toimintakonsepti on merkittävä osa diakonista vapaaehtoistyötä. Sen koordinointi- ja kehittämisvastuu valtakunnallisesti on siirtynyt Kirkkopalvelut ry:lle vuonna 2014. Toiminnan valtakunnallinen kehitystyö tulee tarjoamaan lähitulevaisuudessa uusia diakonisen vapaaehtoistyön kehitysmahdollisuuksia myös Tampereella. Kokonaisuus edellyttää seurakuntayhtymän tasolla hoidettua koordinointivastuuta. Diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöytätyöskentely Diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöytä koostuu seurakuntien johtavista diakoniaviranhaltijoista, diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajasta ja diakoniasihteeristä sekä tarve- ja asialähtöisesti muista yhteisen diakoniatyön ja yhteiskuntavastuun johtavista diakoniaviranhaltijoista sekä muista työntekijöistä. Työpöytien rakentuminen on osa operatiivista toimintaa eikä se edellytä hallinnollista päätöksentekoa. Työpöytä on tapa työskennellä yhdessä. Edellä kuvatun lisäksi se tarkoittaa sitä, että tulee suosia tarvelähtöisiä ja hankekohtaisia muuttuvia työskentelytapoja. Ikäihmisten diakonia, aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu, perhe- ja nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä diakoninen vapaaehtoistyö ovat sisältöalueita, joilla tarvitaan kevyttä yhteistä työpöytätyöskentelyä. Merkittävä osa työskentelyistä voi tapahtua myös Arkin yhteisten työtilojen tuella verkkopohjaisesti. Yhteisten tehtävien johtosääntö Yhteisten tehtävien johtosääntö löytyy Arkista (Hallinto ja talous > Seurakuntayhtymän säännöt – kansio). Yhteisten tehtävien johtosäännön § 9 on nykymuodossaan seuraava: ”9 § Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot Diakoniakeskuksen hoitamaan diakoniatyöhön sisältyy yhteinen lähimmäispalvelu, vanhusten ja vammaisten erityispalvelu, päihde- ja kriminaalityö, yhteinen perhe-, lapsi- ja nuorisodiakonia sekä muu erityisdiakonia. 41(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Yhteiskunnallinen työ sisältää työelämätyön, sosiaalieettiset kysymykset, rauhantyön ja ihmisoikeusasiat, aikuistyön tukemisen, ympäristökysymykset, alue- ja yhteisötyön yhdessä seurakuntien kanssa, maahanmuuttajatyön, hengellisen ohjauksen sekä muut yhteisesti sovitut työalaan liittyvät tehtävät. Esimiehenä toimii diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja. Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijatyöryhmä.” Edellä kuvattuun valmistelutyöhön pohjautuen ehdotetaan, että yhteisten tehtävien johtosäännön § 9 muutetaan seuraavaan muotoon: ”§ 9 Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot Diakonian ja yhteiskuntavastuun keskeisiä sisältöjä ovat ikäihmisten diakonia, aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu, perhe- ja nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä diakoninen vapaaehtoistyö. Näitä sisältöjä diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikkö kehittää, koordinoi ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Diakonia ja yhteiskuntavastuu vastaa: - Mummon Kammarin toiminnasta - Suurella Sydämellä vapaaehtoistoiminnan alueellisesta kehittämisestä ja siihen liittyvästä valtakunnallisesta yhteistyöstä - Elintarvikeavun ja muun avustustoiminnan yhteisistä vastuista - Yhteisestä vammaistyöstä - Perhe- ja nuorisodiakonian yhteisestä toimintayksiköstä - Yhteistyön koordinoinnista Martinus-säätiön kanssa - Yhteiskuntavastuusta, jonka pääsisältöjä ovat monikulttuurinen työ sisältäen englanninkielisen seurakuntatyön ja paikallisen ekumenian, työelämätyön sekä hengellisen ohjauksen ja ympäristötyön. - Yhteiskuntavastuu sisältää myös lakeihin, säädöksiin ja sopimuksiin perustuvat koko seurakuntayhtymää koskevat tehtävät. - Toimialansa verkostoyhteistyöstä sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisestä kehittämisestä - Yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisestä viestinnästä mukaan lukien sosiaalinen media. Esimiehenä toimii diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja. Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimikauttaan koskevan päätöksen pohjalta asiantuntijaryhmä.” Käsiteltävänä olevasta asiakokonaisuudesta valmistellaan lapsivaikutusten arviointi. Se tehdään yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti ja se on hallintoelinten käytettävissä asioiden valmisteluvaiheessa sekä lausuntoja annettaessa ja päätöksiä tehtäessä. Asiakokonaisuutta on viime kuukausien prosessissa valmisteltu yhteisesti sovitun mukaisesti painottaen sekä strategisia linjauksia että työn arkea ja siihen liittyvää asiantuntemusta. Keskeistä on ollut myös jäsenlähtöinen arviointi sekä johdon linjaukset. Viimemainittuun kokonaisuuteen liittyen ovat kirkkoherrat vielä valmistelun viime vaiheessa koonneet liitteenä olevan koosteen, joka kuvaa lähitulevaisuuden tavoitetilaa myös nyt käsiteltävinä olevien asiakokonaisuuksien osalta. 42(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Muutoskokonaisuus sijoittuu vahvasti toiminnan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin, tulevaisuuden visioon muutoksen tavoiteltavasta suunnasta sekä taloudellisten realiteettien asettamaan raamiin. Sen vuoksi on perusteltua, että lausuntopyynnöissä pyydetään kannanottoja myös liitteenä olevasta tavoitetilan kuvauksesta. Liite 6 Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa, 1. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää liitteessä yksilöidystä tavoitetilan kuvauksesta seurakuntaneuvostojen sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtokunnan lausunnot 2. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää esittelyssä yksilöidystä yhteisten tehtävien johtosäännön § 9 koskevista muutoksista seurakuntaneuvostojen sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtokunnan lausunnot 3. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtokunnalta lausunnot esittelyssä yksilöidyistä muista kehityssuunnitelmista 4. että lausunnot pyydetään 8.5.2015 mennessä. Päätös Esitys lausunnoksi Päätösehdotus hyväksyttiin.” Kirkkolaissa ja –järjestyksessä sekä seurakuntayhtymän perussäännössä seurakunnan vastuulle on uskottu kaikki keskeiset seurakuntaelämän osa-alueet. Tämä näkökulma edellyttää voimassa olevan yhteisten tehtävien johtosäännön kriittistä tarkastelua ja sen muuttamista. Tampereen seurakuntien strategian voimassaolo päättyy kuluvan vuoden lopussa. Sen päivitys on tarpeen kytkeä käsillä olevaan sovittujen, yhteisten, toimintojen muutosprosessiin. Laadittavassa strategiassa on syytä tarkastella kaikkea seurakunnan työtä yhtenä kokonaisuutena, varsinkin, kun talouden tiedossa olevat sopeutusvaatimukset suorastaan haastavat siihen ja radikaalienkin ratkaisujen väistämättömään tekemiseen. Koko ajan on pidettävä mielessä myös Tampereen seurakuntien jo toteutuneen rakennemuutoksen keskeiset argumentit, joita ovat sujuva, kevyesti organisoitu ja yksinkertainen hallinnointi, uudenlainen vuorovaikutus ja osaamisen ketterä jakaminen. Rakennemuutos on tarpeen, ja uudessa tilanteessa se on myös mahdollista, viedä loppuun myös entisten yhteisten tehtävien osalta. Nyt käsillä olevien asioiden päättämisessä avainsanoja päämäärän ja tavoitteen määrittelemiseksi tulee olla yksinkertaisuus, innovatiivisuus ja edullisuus. Ennen yksityiskohtaisten ratkaisujen tekemistä on välttämätöntä päästä yksimielisyyteen tahto- ja tavoitetilasta. Tavoitetilaksi seurakuntaneuvoston mielestä tulee päättää, että Perussäännössä ja Yhteisten tehtävien johtosäännössä mainitun Kehityspalveluiden uudenlainen rooli ja tehtävä määritellään huolellisesti. Siitä on syytä alkaa käyttää termiä ’seurakuntien kehityspalvelut’ ja luoda siitä moderni, konsultatiivisesti seurakuntia ja niiden työtä palveleva toimintakokonaisuus, 43(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 joka käsittää kehityspalvelut sekä yhteisen kasvatustyön ja diakonian yhteisesti hoidettavat asiantuntijapalvelut, ja vain ne. Tulevia ratkaisuja tehtäessä on pidettävä mielessä, että jo toteutetun rakennemuutoksen ja johtamisjärjestelmän yhteydessä neljään suureen seurakuntaan on jo valittu neljä nuorisotyönjohtajaa (johtavat nuorisotyönohjaajat), neljä varhaiskasvatuksen johtajaa (lapsityönohjaajat) ja neljä diakoniajohtajaa (johtavat diakoniatyöntekijät). Messukylän seurakunnan kristilliseen kasvatukseen kohdentuvaa työpanosta on edellisten lisäksi huomattavasti lisätty työntekijöiden toimenkuvia muuttamalla. Tuloksena on puolitoista rippikoulun ja sen jälkeisen nuorisotyöhön teologia, yksi varhaiskasvatuksen teologi, yksi kouluikäisten työn teologi, yksi perhetyön teologi. Messukylän seurakunnassa tekee työtään yhdeksän nuorisotyönohjaajaa ja 21 lastenohjaajaa. Lisäksi esim. diakoniassa kahden työntekijän työalana on diakoninen perhetyö. Kristillisen kasvatuksen tekemiseen osallistuvat lisäksi kaikki papit ja kanttorit. Päätyönään kristillistä kasvatusta tekee yli puolet Messukylän seurakunnan työntekijöistä. On tärkeää, että seurakuntaneuvosto pystyy johtamaan ja resursoimaan koko tätä kasvatuksen kokonaisuutta. Vasta tuon tavoitetilan määrittelyn jälkeen on mahdollista tehdä tarvittavat konkreettiset päätökset ja määritellä, miten ja miksi kehityspalvelut tai yhteisesti hoidettaviksi sovitut asiantuntijapalvelut resursoidaan. Tuon resursoinnin yhteydessä on seurakuntaneuvoston mielestä lähdettävä siitä, että avainsanoja ovat keveys ja joustavuus. Jokainen toiminto ja virka on käytävä läpi ajatuksella ’mitä seurakuntien mielestä on hyödyllistä, järkevää ja kustannustehokasta jättää seurakuntalaisnäkökulman vuoksi hoidettavaksi keskitetysti Seurakuntien kehityspalveluihin tai yhteisesti hoidettaviin asiantuntijapalveluihin’. Esimerkkejä edellä mainitusta on YKN:n esittelyssä mm. yhteinen ilmoittautuminen päiväkerhoihin, lasten kesäleirien markkinointi, rippikouluprosessin käytännön toimet. Vasta tämän jälkeen voidaan hyväksyä kokonaan uusi Yhteisten tehtävien johtosääntö, joka vastaa päätettyä muutosta ja sen kokonaisuutta. Tarkentavat neuvottelut toimintojen ja virkojen siirroista voidaan tehdä vasta päätetyn johtosäännön perusteella. Päätökset sekä johtosäännön hyväksymisestä että tehtävien ja virkojen siirroista tulee seurakuntaneuvoston mielestä tehdä kuluvan vuoden aikana, mutta ei liian tiukalla aikataululla. YKN:n esittelyssä mainittu isäntäseurakuntamalli on otettava kattavaksi tavoitteeksi, koska se mahdollistaa jatkossakin nykyisin muualla kuin seurakunnissa tehtävän ’erityistyön’ siirtämisen seurakuntien työnjohtoon, mutta myös ’erityistyön’ tekemisen ja siihen keskittymisen koko Tamperetta hyödyttäen. Kyse on toimenkuvien, vastuiden ja työajan jakaantumisen määrittelystä. Kuluvana vuonna päätettävän, erikseen sovitun, ’erityistyön’ siirtäminen seurakuntiin mahdollistaa nykyistä paremmin ’erityistyön’ ja seurakuntien työyhteisöjen välisen vuorovaiku- 44(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 tuksen kehittymisen ja paranemisen. Strategian mukainen kolmiportainen johtamis- ja lähiesimiesjärjestelmä pystyy huolehtimaan muutoksen johtamisesta. Esimerkkejä sellaisista, nykyään yhteisissä työmuodoissa hoidettavista, mutta seurakuntiin ilman dramaattisia vaikutuksia siirrettäviksi mahdollisista tehtävistä, YKN:n esityksessä mainittujen (esim. koulutyön pastori ja Tuomiokirkkoseurakuntaan jo siirretty musiikkisihteeri) lisäksi, ovat rippikoulupastori, oppilaitostyöntekijät, nuorisomuusikko, nuorten aikuisten teologi, yhteiskunnallisen työn kaksi diakonia. Samalla, kun he vastaavat oman erityisalansa hoitamisesta koko kaupunkia hyödyttäen ja Seurakuntien Kehityspalveluiden kanssa tiiviisti toimien, heidän työpanostaan voidaan tarpeen vaatiessa, niukkenevien resurssien ja muun henkilöstön vähentämisen jälkeen suunnata seurakunnan työnjohdossa toisin silloin, kun varsinaisen erityistehtävän hoitaminen sen sallii. Seurakuntien työnjohtoon siirrettävän henkilöstön sijoittelussa tulee seurakuntaneuvoston mielestä noudattaa tasapuolisuutta seurakuntien kesken. Mitä tahansa erityistehtävää voidaan hoitaa tässä kaupungissa mistä seurakunnasta tahansa. Nykyisin yhteisesti hoidettavien tehtävien uudelleen organisointi johtaa väistämättä siihen, että asiantuntijaryhmien valitseminen on riittävä ja modernille työn kehittämiselle oikea ratkaisu. YKN:n esittelyssä kuvataan tavoiteltava toimintatavan muutos. Siinä keskeisenä ovat vuorovaikutuksen kehittäminen sekä työ- ja toimintakulttuurien muuttamisen tarve. Näitä tavoitteita seurakuntaneuvosto tukee. Tuohon tavoitteeseen on kuitenkin reaalimaailmassa vaikea päästä, ainakaan nopeasti, ellei uskalleta muuttaa toimintarakenteita ja tehdä kipeältäkin vaikuttavia päätöksiä. Nopeaan reagointiin kannustaa erityisesti talouden synkkenevät näkymät ja toimintaympäristön nopea muuttuminen. Vain toimintarakenteita muuttamalla voidaan luoda nykyistä innovatiivisempi ja toimintaympäristömme muutokset huomioon ottava, yhteiseen työpöytätoimintaan perustuva, vuorovaikutteinen seurakuntatyö. Tämän kehittämisessä seurakuntien Kehityspalveluilla on keskeinen rooli. Uudenlainen yhteistyö on taloudellisia muutoksia nykyistä paremmin sietävä ja joustavampi malli. Tavoitteeksi onkin asetettava, että päätettävien rakenteiden tulee turvata kaikki seurakuntatyön perustehtävät talouden kiristyessä. Rakenteiden tulee myös tukea seurakuntien kokonaisvaltaista työn ja resurssien suunnittelua sekä antaa seurakuntaneuvostoille mahdollisuus vastata seurakuntatyön kokonaisuudesta ja sen tulosvastuusta niukkenevien eurojen maailmassa. Mistään tehtävästä ratkaisusta ei voida olla varmoja, että se on oikea. Tuo tosiasia ei kuitenkaan saa estää rohkeiden ja tulevaisuuteen katsovien ratkaisujen, kipeidenkin, tekemistä. Kaikissa tapauksissa yhteisten tehtävien johtosääntöä ja tehtyjä ratkaisuja on tarkasteltava vuosittain 45(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä, vaikkapa aika-ajoin ulkopuolisiin asiantuntijavoimiin tukeutuen. Vision tulevaisuudesta täytyy olla selkeä, innostava, mutta samalla myös haastava. Samasta syystä on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka tukevat uutta ajattelua ja uudenlaista työn tekemistä. Tampereen seurakuntien tähän mennessä toteutettu rakennemuutos ja siitä mm. johtuneet kasvatustyön johtavien viranhaltijoiden valinnat, sekä monien työntekijöiden toimenkuvien muutokset kasvatuspainotteisiksi ovat vahvistaneet ja tehostaneet lapsiin ja perheisiin kohdistuvaa työtä. Kasvatustyön työnjohdon siirtäminen seurakuntiin osaksi toteuttavaa työtä pois keskushallinnosta on vaikuttanut samaan suuntaan eli lapsivaikutusten näkökulmasta positiivisesti. Tällaisen kehityksen saattaminen loppuun lausuntoesityksen mukaisesti tukee positiivisella tavalla seurakuntien kasvatustyön tulevaisuuden kehitystä lapsivaikutusten näkökulmasta. Tiivistelmä: Tulevia ratkaisuja tehtäessä päätetään kevään 2015 kuluessa - että tavoitteena on rakennemuutoksen mahdollistama ja toimintaympäristön muutoksesta johtuva välttämätön vuorovaikutuksen kehittäminen ja työ- ja toimintakulttuurin muutos - että tulevaisuuden avainsanoja ovat yksinkertaisuus, innovatiivisuus ja edullisuus - että edellä mainittuun päästään vain toimintarakenteita muuttamalla. Tavoitteena on sujuva, kevyesti organisoitu ja yksinkertainen hallinnointi - että tulevien rakenteiden tulee tukea seurakuntien kokonaisvaltaista työn ja resurssien suunnittelua - että rakenteiden tulee antaa seurakuntaneuvostoille mahdollisuus vastata seurakuntatyön kokonaisuudesta ja sen tulosvastuusta - että strategian perusajatus ’toimimme kuin yksi seurakunta’ edellyttää kaiken seurakunnan toiminnan yhteistä suunnittelua, yhdessä sopimista ja koordinointia, toiminnan ja toimintojen kehittämistä ja edellä mainitun edellyttämää yhteistä koulutusta. Tämä tapahtuu yhteisessä suunnittelupöydässä, jonka toimintatapa ja -käytännöt tulee määritellä tarkasti - että edellä mainittu edellyttää kevyesti, mutta riittävästi resursoitua, seurakuntien yhteistä koordinaatio-, kehitys-, ohjaus- ja koulutustoimintoa, sekä yhteisesti hoidettaviksi sovittuja asiantuntijapalveluita - että ’seurakuntien kehityspalveluista’ luodaan moderni, konsultatiivisesti seurakuntia ja niiden työtä palveleva toimintakokonaisuus, joka käsittää kehityspalvelut sekä kasvatustyön ja diakonian yhteisesti hoidettavat asiantuntijapalvelut 46(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Kesäkuussa 2015 - laaditaan tarkka kuvaus ’seurakuntien kehityspalveluiden’ ja yhteisesti hoidettaviksi sovittujen asiantuntijapalveluiden tehtävistä - päätetään, miten edellä mainitut toiminnot organisoidaan ja resursoidaan Elokuun 2015 loppuun mennessä - päätetään sen henkilöstön sijoittumisesta isäntäseurakuntiin, joka ei jää seurakuntien kehityspalveluihin tai yhteisesti hoidettaviin asiantuntijapalveluihin Syys- lokakuussa 2015 (vuoden 2015 loppuun mennessä) - laaditaan edellä kuvattujen päätösten jälkeen uusi ’yhteisten tehtävien johtosääntö’, jossa päätetään tarvittavista asiantuntijaryhmistä Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto antaa esittelyssä yksilöidyn lausunnon. Käsittely Yleiskeskustelun aikana Janne Tarkkala teki liitteenä olevan vastaesityksen Messukylän seurakuntaneuvoston lausunnoksi kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovituista toiminnoista ja niiden hoitamisesta. Raisa Harju-Autti ja Elina Karttunen kannattivat Janne Tarkkalan esitystä. Liite 3 Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys esittelijän esityksen ja Janne Tarkkalan esityksen välillä. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät ”jaa” ja Tarkkalan esitystä kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys. ”Jaa” äänestivät Vuorio Juha, Holopainen Lauri, Häikiö Leevi, Ilveskoski Matti, Korpinen Tapio, Silfverhuth Leena. ”Ei” äänestivät Harju-Autti Raisa, Hilliaho Arja, Huotari Tarja, Jehkonen Mervi, Karttunen Elina, Kulkas Matti, Majlund Marjo, Tarkkala Janne, Tuomela Eerika. ”Tyhjää” äänesti Juva Kaisa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhteensä 16 ääntä, joista ”jaa” ääniä kuusi ja ”ei” ääniä yhdeksän ja yksi tyhjä. Janne Tarkkalan esitys tuli hyväksytyksi. Päätös Äänin 9-6 Messukylän seurakuntaneuvosto päätti antaa liitteenä olevan lausunnon. Liite 3 Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti: 47(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 juha.vuorio(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto D:MES: 162/045/2015 66 § Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus Messukylän seurakunnan jäsenet Tiia Kirjonen, Anna Paajanen ja Milla Siivonen ovat toimittaneet seurakuntaneuvostolle lyhytaikaiseen (3.-7.4.2015) aktiomatkaan liittyvän apuraha-anomuksen. Matka suuntautui Kreikkaan (Ateenaan) ja se liittyi Tampereen nuorten aikuisten hengellisen kasvun valmennuskurssiin. Aktiomatkan järjestäjänä toimi Operaatio Mobilisaatio- niminen järjestö. Aktion kustannukset olivat n. 400 euroa/henkilö. Anomuksessa ei määritellä tarkemmin avustussummaa. Liite 4 Messukylän seurakunta tukee lähetystyötä kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kautta. Operaatio Mobilisaatio ei ole kirkon virallinen lähetysjärjestö eikä sillä ole Messukylän seurakunnan kanssa nimikkosopimuksia. Messukylän seurakunnan toimintasuunnitelmassa ja talousarviomäärärahoissa ei ole varauduttu yksittäisten henkilöiden avustamiseen. Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa - että Messukylän seurakunta ei myönnä avustusta Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen aktiomatkaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). D:MES: 161/023/2015 67 § Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus 48(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto Esittely PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiainen anoo nuorisotyönohjaajan virasta virkavapautta ajalle 17.8.2015-31.12.2016. Liite 5 Ehdotus Johtava kappalainen ehdottaa, - että seurakuntaneuvosto myöntää Tytti Jauhiaiselle virkavapautta ajalle 17.8.2015-31.12.2016. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094, sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi Muutoksenhaku 68 § Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). Muutoksenhakuohjaus ja kokouksen päätös Puheenjohtaja antoi kirkkolain mukaisen muutoksenhakuosoituksen ja päätti kokouksen klo 21.25. 49(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Pöytäkirjan pykälä 47-68 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 §:n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 47, 48, 49, 50, 60, 61, 62, 63, 65, 68 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 51, 52, 53, 55, 56, 57, 58, 59, 64, 66, 67 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 §:n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot Kirkkolain 24 luvun 14 §:n 2 mom:n, hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 §:n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a §:n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden 1 toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon . Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Tampereen Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, Tampere Postiosoite: PL 226, 33101 Tampere Telekopio: Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: 51, 52, 53, 55, 56, 57, 58, 59, 64, 66, 67 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 € (tavarat –ja palvelut), 100.000 € (terveydenhoito –ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 € (rakennus –ja käyttöoikeusurakat) 50(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 §). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Puhelin: Sähköposti: Raatihuoneenkatu1, Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna 010 36 42269 010 36 42200 [email protected] Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusaika 51(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: 30 päivää Eteläpuisto 2 C, Tampere Eteläpuisto 2 C, 33200 Tampere (03) 238 1150 [email protected] Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 210 (Eteläranta8), 00131 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: [email protected] Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: [email protected] Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitusaika Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuun osoitteeseen: Postiosoite: PL 118, 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1–3, Helsinki Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: [email protected] 14 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. 52(53) TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2015 Kokous 7.5.2015 Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 89 euroa ja markkinaoikeudessa 223 euroa, jollei lain 6 tai 7 §:stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 53(53)
© Copyright 2024