1. No category

LIITE 1.
30.4.2014/13.11.2014/30.3.2015 (1)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIHIN 10, 28, 31, 33, 34 ja 37
SEKÄ KATU- JA LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEILLE (Keskussairaala)
Kaavatunnus 09:068
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin
mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan
tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen
suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
kulttuuri- ja sosiaalitoiminnan sekä terveydenhuollon palvelutiloille ja laitoksille, julkisten vapaaaikapalvelujen tiloille sekä seurakunnallisille rakennuksille. Alue sisältää myös sen toiminnoille
tarpeelliset liikenneväylät ja -alueet, virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet.”
Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.
Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavaehdotuksessa v. 2014 alue on merkitty taajaman ja joukkoliikennetaajaman alueeksi. Aluetta
sivuavat valtatie, seututiet/ pääkokoojakadut sekä
seudullisesti tärkeät pyöräily- ja jalankulkureitit.
Lisäksi ehdotukseen on merkitty varaus valtatien
eritasoliittymälle. Asemakaavan muutosalueelle
sijoittuvat ehdotuksessa myös voimalinjat.
1. Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 2 km
Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen,
Kukkumäen kaupunginosassa Keuruuntien, Länsiväylän, Keskussairaalantien ja Kukkumäentien
osittain rajaamalla alueella.
2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet
Suunnittelualue kattaa Keski-Suomen keskussairaalan alueen lähiympäristöineen. Asemakaavan
muutoksen tavoitteena on mm. mahdollistaa uuden sairaalan rakentaminen, sairaalaympäristön
täydennysrakentaminen, liikennejärjestelyjen parantaminen sekä alueen ympäristö- ja rakennussuojeluarvojen turvaaminen.
Suunnittelualueen koko on noin 36 ha.
3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset
ja aiemmat suunnitelmat
Kaavoitustilanne:
Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen
aluetta. Maakuntakaava on hyväksytty 14.4.2009.
Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa
4.6.1984. Siinä alue on PY -merkinnällä ja tekstillä; ”Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue on
tarkoitettu pääasiassa kuntien ja valtion palveluille
ja hallinnolle sekä virastoille ja laitoksille, opetus-,
Asemakaavoja on hyväksytty alueelle v.1979,
1988, 1994, 2004, 2009 ja 2011. Asemakaavan
muutoksessa olevien korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat: YS (Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue), YO-4
(Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue), AK (Asuinkerrostalojen korttelialue), LPY
(Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue), AM
(Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue),
TP (Pienteollisuusrakennusten korttelialue), TL-1,
TL-2 (Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten
korttelialueet), TTV (Yhdistettyjen teollisuus- ja
varastorakennusten korttelialue) ja LRT (Rautatiealue) Lisäksi muutosalueella on katualuetta
(Länsiväylä (osa), Kukkumäentie (osa), Keljonkatu (osa), Hoitajantie ja Käenpesä. Rakennusoikeus on asemakaavan muutosalueella yht .noin 230
000 k-m2 ja kerrosluku vaihtelee välillä II- X.
Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt
päätökset:
Asemakaavan muutokseen liittyy runsaasti mm.
liikenteeseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, energiansiirtoon, vesi- ja viemäriverkostoon sekä hulevesien käsittelyyn liittyviä
selvitystarpeita. Selvitystarpeet tarkentuvat asemakaavan muutoksen alkuvaiheen edetessä.
Tehdyt tai tekeillä olevat selvitykset:
 Liikenneselvitykset (Trafix Oy 2014)
 Hulevesiselvitys (Ramboll Oy 2014)
 Liito-orava- ja luontoselvitys v. 2014
(Kaavoitus)
 Rakennetun ympäristön selvitys v. 2007
(K-S museo).
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
KAAVOITUS
09:068 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
KESKUSSAIRAALA
Suunnittelualueen historia ja nykytilanne:
Keski-Suomen keskussairaalan alueen rakennukset ovat valmistuneet usean vuosikymmenen
aikana. Alueen ensimmäinen asemakaava laadittiin v.1951 asemakaava-arkkitehti V. Vuorisen
johdolla. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat
vuosina 1950–1954 arkkitehtitoimisto Cedercreutz
& Railon suunnitelmien mukaisesti.
1960-1970- luvulla valmistuivat rakennukset sairaanhoito-oppilaitosta ja sädesairaalaa sekä
asuinkerros- ja rivitaloja varten. 1980- ja 1990luvuilla alueelle on valmistunut sairaalaan laajennusosia sekä asuinrakennuksia. 2000-luvulla alueelle on valmistunut sairaalan laajennusosien
lisäksi myös pysäköintitalo.
Asemakaavan muutosalueen luoteisosassa sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, liikennealuetta (Länsiväylä ja rautatiealue)
sekä voimansiirtoalue ja puistoa. Kukkumäentien
länsipuoliselle alueelle on laadittu useita asemakaavan muutoksia, joissa on mm. täsmennetty
alueen liikennejärjestelyjä, korttelialueiden kokoa
ja käyttötarkoituksia sekä kerrosalan määrää.
Keskussairaalan alueen viimeisimmät asemakaavan muutokset ovat vuosilta 2009 ja 2011. Muutoksissa on täsmennetty sairaalan ja ammattioppilaitoksen korttelialueita, muodostettu alueen keskellä kulkeva katualue (Hoitajantie) sekä merkitty
suojeltavat rakennukset ja ympäristöt. Lisäksi
asemakaavan muutoksissa on muodostettu pysäköintilaitosten ja asuinkerrostalojen korttelialuetta
Hoitajantien pohjoispuolelle sekä lisätty opetustointa palvelevan korttelialueen kerroskorkeutta
alueen länsiosassa.
Usean vuosikymmenen aikana laaditut asemakaavan muutokset ovat mahdollistaneet sairaalaympäristön kerroksellisen laajentumisen. Rakennuskannan lisääntymisen, useiden omistajatahojen tavoitteiden sekä muuttuvien liikennejärjestelyjen ja sairaalateknologian kehittymisen
myötä sairaalaympäristöstä on muodostunut
maakunnallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä ympäristö, jolla on rakennushistoriallisia,
historiallisia ja maisemallisia arvoja.
4. Maankäyttö- tai muut sopimukset
Asemakaavan muutosalueella on useita maanomistajia. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia.
5. Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§).
Asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaavaalueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomista-
30.4.2014 (2)
jat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset:
 Jyväskylän kaupunki/ Maankäyttö
 Liikenne- ja viheralueet
 Rakentaminen ja ympäristö
 Keski-Suomen ELY- keskus
 Keski-Suomen Pelastuslaitos
 Jyväskylän Energia Oy / vesi
 Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö
 JE Siirto Oy
 Jyväs-Parkki Oy
 Valmet Oy
 TeliaSonera Finland Oyj
 Elisa Oyj, Relacom Finland Oy
 Keski-Suomen museo
 Keski-Suomen liitto
 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
 Jyväskylän liikenne Oy
 Liikennevirasto
6. Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia,
seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi MRL 66 § 2 momentin mukainen
viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen
ympäristökeskuksen kesken tulee järjestää. Viranomaisneuvottelu on järjestetty 4.12.2012.
7. Vaikutusalue
Asemakaavan muutoksen välittömänä vaikutusalueena on lähiympäristö. Laajemmin muutoksen
vaikutusalue on Keski-Suomen keskussairaalan
toimintaympäristö koko Keski- Suomen maakunnan alueella.
8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät
Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun
kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat:
- vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan
- vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön
- vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
- vaikutukset liikenteeseen
- sosiaaliset vaikutukset
Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee
kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan
vaikutusten arviointiin.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
KAAVOITUS
09:068 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
KESKUSSAIRAALA
9. Alustava aikataulu ja osallistuminen
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin
myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2012syksy 2014)
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen.
Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai
Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
30.4.2014 (3)
Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista
toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat
toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään
kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Hyväksymisvaihe (syksy 2015)
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta
Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto.
Luonnosvaihe (syksy 2014)
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n
mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua
mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi
ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle.
Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
- Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen
nähtävillä oloon saakka.
- Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n
nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja
arviointisuunnitelman riittävyydestä.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.
Ehdotusvaihe (kevät 2015)
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute
huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa
nähtäville 30 päivän ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa
kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne
kirjallisena kaupungin kirjaamoon ehdotuksen
nähtävilläoloaikana.
Leila Strömberg, Kaupunginarkkitehti
Nana Pentti, Asemakaava-arkkitehti
11. Yhteystiedot
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut/ Kaavoitus
Postiosoite
Käyntios.
Puh.
email
internet
PL 233, 40101 Jyväskylä
Hannikaisenkatu 17
(Rakentajantalo, 3. krs)
(014) 266 5030, 266 5043
etunimi.sukunimi@ jkl.fi
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
KAAVOITUS
179-7-35-18
179-7-35-17
179-6-112-37
179-401-87-0
179-7-9908-0
179-9-29-13
179-6-112-38
179-7-36-2
179-7-36-1
179-9-9901-31
179-7-36-5
179-6-112-39
179-9-9903-0
179-9-3-1
179-9-3-2
179-9-10-67
179-9-3-3
179-9-10-68
179-9-3-4
179-9-29-12
179-401-9-21
179-9-9901-33
179-9-3-5
179-9
179-9-3-6
179-9-10-70
179-9-4-20
179-9-3-7
179-9-29-11
9-29-10
179-9-29-3
179-401-9-22
179-9-10-37
179-9-29-2
179-9-4-2
179-9-4-12
179-9-37-1
9-10-4
179-9-10-45
179-9-4-17
179-9-4-13
179-9-10-46
179-9-9901-32
179-9-9901-0
179-9-4-18
179-9-10-47
179-9-4-7
179-9-4-5
179-9-29-14
179-9-31-6
179-9-10-48
179-9-29-6
179-9-4-16
179-9-37-2
179-401-9-26
179-9-4-8
9-29-1
179-9-4-19
179-9-10-80
179-9-31-5
179-401-6-11
179-9-4-9
179-9-29-7
179-401-9-27
9-401-6-5
179-9-9903-12
179-9-10-36
179-401-9-28
179-9-37-3
179-401-9-30
179-9-4-10
179-401-9-29
179-9-31-8
179-9-10-49
179-9-28-8
179-9-4-11
9-10-11
179-895-0-6016
179-401-7-12
179-9-34-2
179-9-10-16
179-401-6-4
179-9-33-1
179-9-10-69
179-9-10-17
179-401-7-12
179-401-7-898
179-401-6-11
179-9-9903-0
179-9-34-3
179-401-6-5
179-9-10-18
179-9-10-12
179-9-10-19
179-9-10-20
179-401-7-248
179-9-28-7
179-9-9901-0
179-9-10-58
179-9-10-21
179-401-7-899
179-9-28-9
179-18-9901-60
179-9-10-22
179-401-7-12
179-401-7-22
179-9-10-23
8
1-7-829
179-9-10-24
179-9-10-59
179-9-10-62
179-9-10-30
179-9-9-1
179-9-10-63
179-9-11-1
179-401-7-801
179-9-10-60
179-18-104-5
179-9-11-2
179-9-8-12
179-9-11-3
179-9-28-10
179-9-9-2
179-401-87-0
179-9-11-4
179-9-8-1
179-9-8-11
179-9-10-61
179-9-11-5
179-401-7-24
179-9-9-3
179-
179-9-8-2
179-9-8-10
179-9-11-6
179-401-7-830
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA
773
179-9-7
179-9-8-3
179-401-7-22
179-401-7-11
179-9-9903-0
179-9-11-7
179-9-9-4
179-9-8-14
179-401-1-1
179-9-8-13
179-18-104-4
179-9-9-5
179-9-11-9
179-401-1-3
179-9-8-8
179-401-28-0
179-9-27-5
179-9-9-6
179-9-27-1
179-9-9-11
179-9-9-10
179-9-27-4
179-9-15-15
179-9-9-9
179-9-9-8
179-401-7-24
179-9-9-12
179-9-9-13
179-9-7-5
179-9-15-21
179-401-7-20
179-9-15-16
179-9-15-17
179-9-15-14
179-9-15-3
179-9-15-4
179-9-24-1
179-401-87-0
179-9-12-10
179-9-15-18
179-9-32-1
179-9-15-13
179-9-15-19
179-9-15-12
179-401-1-3
179-9-15-20
179-9-15-11
179-9-15-10
179-9-9903-0
179-9-12-2
179-9-15-9
179-9-9903-0
179-9-15-8
179-9-15-7
179-9-32-2
179-9-12-3
179-9-7-7
LIITE 2.
179-9-12-1
179-401-7-771
179-9-7-6
179-9-8-6
179-9-8-7
179-9-9903-0
179-9-18-13
179-9-7-4
179-9-8-5
179-9-27-2
179-9-17-15
179-9
179-9-8-4
179-9-11-8
179-9-7-9
179-9-7-8
LIITE 3.
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
179 Jyväskylä
Täyttämispvm
29.09.2015
9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 10 TONTIN 69, KORTTELIN 28 TONTTIEN 7,8 JA 9,
KORTTELIN 31 TONTTIEN 5,6 JA 8, KORTTELIN 33 TONTIN 1, KORTTELIN 34 TONTTIEN 2
Kaavan nimi
JA 3, KORTTELIN 37 TONTIN 2 SEKÄ KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEIDEN
ASEMAKAAVAN MUUTOS (Keskussairaala)
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
05.05.2015
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
28.11.2012
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
179 09:068
Generoitu
kaavatunnus
Kaava-alueen
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
30,7834
pinta-ala [ha]
Maanalaisten
tilojen pinta-ala
2,6765
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
30,7834
[ha]
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
30,7834
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
268382
0,87
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
Kerrosalan muut. [km² +/-]
69355
17,1758
55,8
193063
1,12
3,1959
87709
7,9027
0,6733
25,7
2,2
55319
0,70
-3,0009
-0,3578
-17069
5,0316
16,3
20000
0,40
0,1628
-1285
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
2,6765
Pinta-ala
[%]
8,7
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
1,2690
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
14
4
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
YO
YS
YS-1
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
TL-1
TL-2
TP
TTV
V yhteensä
VL
PI
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LR
LPY
LPA
AM (LH)
LPY-1
LRT
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
30,7834
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
Kerrosalan muut. [km² +/-]
69355
17,1758
0,8439
5,4624
10,8695
55,8
4,9
31,8
63,3
193063
5063
100000
88000
1,12
0,60
1,83
0,81
3,1959
0,0515
-7,7251
10,8695
87709
309
-600
88000
7,9027
25,7
55319
0,70
7,9027
0,6733
0,6733
100,0
2,2
100,0
55319
0,70
-3,0009
-0,5738
-0,6604
-0,4476
-1,3191
-0,3578
-0,1847
-0,1731
-17069
-2295
-3302
-2238
-9234
5,0316
3,6496
0,0091
16,3
72,5
0,2
20000
0,40
-1285
0,6800
13,5
0,6929
13,8
0,1628
0,3056
0,0091
-0,7044
0,6800
-0,6423
0,6929
-0,1781
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
ma/a
ma/a II
ma/a III
Rakennussuojelu
Yhteensä
Asemakaava
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
268382
0,87
Pinta-ala
[ha]
2,6765
1,0812
0,8288
0,7665
Pinta-ala
[%]
8,7
40,4
31,0
28,6
20000
2,89
-20000
-1285
20000
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
1,2690
0,5025
0,0000
0,7665
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
14
4
14
4
179-7-35-18
179-7-35-17
179-6-112-37
179-401-87-0
179-7-9908-0
179-9-29-13
179-6-112-38
179-7-36-1
179-9-9901-31
179-7-36-5
179-6-112-39
179-9-9903-0
179-9-10-67
179-9-10-68
179-9-29-12
179-401-9-21
179-9-9901-33
179-9-10-70
179-9-3-7
179-9-29-11
179-9-29-3
179-401-9-22
179-9-10-37
179-9-29-2
179-9-37-1
9-10-4
179-9-10-45
179-9-10-46
179-9-9901-32
179-9-9901-0
179-9-10-47
179-9-29-14
179-9-31-6
179-9-10-48
179-9-29-6
179-9-37-2
179-401-9-26
9-29-1
179-9-10-80
179-9-31-5
179-401-6-11
179-9-29-7
179-401-9-27
179-9-10-36
179-401-9-28
179-9-37-3
179-401-9-30
179-401-9-29
179-9-31-8
179-9-10-49
179-9-28-8
9-10-11
179-895-0-6016
179-401-7-12
179-9-34-2
179-401-6-4
179-9-33-1
179-401-7-12
179-401-7-898
179-9-10-69
179-401-6-11
179-9-9903-0
179-9-34-3
179-401-6-5
17
179-401-7-248
179-9-28-7
179-9-9901-0
179-9-10-58
179-401-7-899
179-9-28-9
179-401-7-12
179-401-7-22
179-9-10-59
179-9-10-62
179-9-9-1
179-9-10-63
179-9-11-1
179-401-7-801
179-9-10-60
179-18-104-5
179-9-11-2
179-9-28-10
179-9-11-3
179-9-10-61
179-9-11-5
179-401-7-24
179-9-9-3
179-9-11-6
179-401-7-830
179-401-7-22
179-9-9903-0
179-401-7-11
179-9-9-4
179-9-11-7
179-401-1-1
179-9-11-8
179-18-104-4
179-9-9-5
179-9-11-9
179-401-28-0
179-9-27-5
179-401-1-3
179-9-27-2
179-9-9-6
179-9-27-1
179-9-9-11
179-9-9-10
179-9-27-4
179-9-15-15
179-9-9-9
179-9-9-12
179-9-9-13
179-9-9-8
179-401-7-24
179-9-15-21
179-401-7-20
179-9-15-16
179-9-15-17
179-9-15-14
179-9-15-3
179-9-15-4 179-9-15-18
179-9-24-1
179-401-87-0
179-9
179-9-15-13
179-401-7-771
179-9-15-19
179-9-15-12
179-9-15-20
179-9-15-11
179-401-1-3
179-9-15-10
179-9-9903-0
179-9-15-9
179-9-15-8
179-9-32-2
179-9-15-7
179-9-17-15
LIITE 4.
179-9-9903-0
Asemakaavan muutos, pienennös
179-9-9-2
179-9-11-4
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Kaksikerroksisen maanalaisen tilan rakennusala, jonne saa sijoittaa autojen
pysäköintiä.
Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Ohjeellinen kolmekerroksisen maanalaisen tilan rakennusala, jonne saa
sijoittaa autojen pysäköintiä.
Istutettava alueen osa.
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Alueelle tulee sijoittaa pääosin seniori‐ ja palveluasuntoja ja niiden
yhteiskäyttöisiä tiloja sekä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimialaa
palvelevia liike‐, toimisto‐ ja tuotantotiloja. Lisäksi alueelle saa sijoittaa
yhteiskäyttöisiä väestönsuojatiloja sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia
tiloja.
Istutettava tontin osa, joka tulee säilyttää puustoisena.
Katu.
Yhdistettyjen teollisuus‐ ja varastorakennusten korttelialue.
Alueella oleva ajoyhteys.
Lähivirkistysalue.
Ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, jolle voidaan toteuttaa hulevesien
imeyttämiseen ja viivyttämiseen soveltuvia rakenteita.
Rautatiealue.
Ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, jolle voidaan toteuttaa hulevesien
viivyttämiseen soveltuvia rakenteita. Alueen ja sen rakenteiden tulee toimia
tulvareittinä.
Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat
korttelit, joiden autopaikkoja alueelle voidaan osoittaa. Lisäksi alueelle saa
sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja ja rakennelmia.
Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.
Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva numerot osoittavat korttelin ja
tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa.
Huoltokäytävä.
3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Ohjeellinen huoltokäytävä.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Ohjeellinen pysäköimispaikka.
Osa‐alueen raja.
Maanalaista johtoa tai kaapelia varten varattu alueen osa.
Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja.
Maanalaista sähköjohtoa varten varattu alueen osa.
Tontin raja.
Kaupunginosan numero.
Korttelin numero.
Tontin numero.
Kadun nimi.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun.
Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta‐alaan.
Rakennusala.
Ohjeellinen rakennusala.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala.
Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden
rakennusala.
Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala.
Maanalaista johtoa tai kaapelia varten varattu alueen osa. Sijainti on
ohjeellinen.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Vaara‐alue.
Suojeltava rakennus, joka on säilytettävä kaupunkikuvallisesti,
rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana osana
sairaalarakennusten historiallista kokonaisuutta. Rakennuksen
kunnostussuunnittelussa sekä kunnostus‐ ja muutostöissä on pyydettävä
lausunto Keski‐Suomen museolta.
Suojeltava rakennus, joka on säilytettävä kaupunkikuvallisesti,
rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana
sähkölaitosrakennuksena. Rakennuksen kunnostussuunnittelussa sekä
kunnostus‐ ja muutostöissä on pyydettävä lausunto Keski‐Suomen museolta.
Suojeltu rakennus / uusi rakennus. Rakennustaiteellisesti,
kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas osa sairaalarakennusten
historiallista kokonaisuutta oleva rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ennen
kuin museoviranomaiselta on saatu lausunto purkamisluvasta, joka sisältää
uudisrakentamista koskevat suunnitelmat.
Suojeltu rakennus / uusi rakennus. Rakennustaiteellisesti,
kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkirakenteellisesti arvokas osa
sähköasemarakennusten kokonaisuutta oleva rakennus. Rakennusta ei saa
purkaa ennen kuin museoviranomaiselta on saatu lausunto purkamisluvasta,
joka sisältää uudisrakentamista koskevat suunnitelmat.
RAKENTAMISTAPA
YS ‐korttelialueella IV‐konehuoneita ei lasketa rakennusoikeuteen ja niitä saa
sijoittaa myös merkityn kerrosluvun yläpuolelle omaksi kerrokseksi.
YS ‐alueella rakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin tummat.
Rakennusmassojen päädyissä sallitaan läpikuultava vaalea julkisivu. Julkisivujen
tulee olla arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaleiltaan korkealuokkaisia.
YS ‐alueella rakennuksen korkeiden rakennusmassojen päädyt sekä
sisäänkäyntijulkisivut tulee valaista. Valaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä
ympäristöön. Alueen kiinteiden valaisimien tulee olla linjassa arkkitehtuurin
kanssa ja alueen valaistussuunnitelma tulee tehdä pihasuunnittelun
yhteydessä. Tekijänä kokenut valaistussuunnittelija.
YS‐1 ‐alueella uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtonisesti ja
kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja huomioida alueen kulttuurihistorialliset
arvot.
LPY‐1 ja TTV ‐alueilla uudisrakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti
korkeatasoista rakennusmateriaalien ja muotokielen puolesta.
LPY‐1 ‐alueelle saa sijoittaa pysäköintilaitoksen toimintaan liittyviä katoksia ja
rakennelmia.
PIHA‐ALUEET JA MAASTON MUOTOILU
YS‐ sekä YS‐1 ‐korttelialueille tulee laatia pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman
tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim.
maisema‐arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.
YS ‐alueelle on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jonka periaatteita tulee
noudattaa ulko‐ ja katutiloja sekä viheralueita suunniteltaessa.
Alueen toteutuksessa syntyviä puhtaita maamassoja tulee hyödyntää alueen
viherrakentamisessa.
LPA ‐alueella olevalla hu‐merkityllä alueen osalla tulee viivyttää ensisijaisesti
tontilla 73 syntyviä kattovesiä.
PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE
Pysäköintipaikkoja on varattava vähintään seuraavasti:
YS ‐alueella 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohti.
Pysäköintipaikoista vähintään 50 prosenttia on osoitettava LPY‐1 ‐alueen
yleiseen pysäköintilaitokseen.
YS‐1 ‐alueella 1 autopaikka 250 seniori‐ ja palveluasuntojen
kerrosalaneliömetriä kohti ja 1 autopaikka 100 liike‐ ja toimistorakennusten
kerrosalaneliömetriä kohti.
TTV ‐korttelialueella 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohti.
Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
YS‐ ja YS‐1 ‐korttelialueilla 1 polkupyöräpaikka 250 kerrosalaneliömetriä kohti.
Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on rakennettava katetuiksi.
YS‐1 ‐tontin 9‐10‐72 kautta on järjestettävä ajoyhteys AK ‐tonteille 9‐10‐62 ja
79.
YLEISMÄÄRÄYKSET
Mahdollisesti pilaantuneet maa‐ainekset ja rakenteet on poistettava tai
käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä
ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa.
Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa
kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Kiinteistöjen jätehuolto ja vss ‐tilat tulee toteuttaa yhteisjärjestelynä.
Rakennuslupa‐asiakirjoihin on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma ja
tonttien pihasuunnitelma.
Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kh 19.10.2015
Kv 26.10.2015
LIITE 5.
Alustava asemapiirros
16.4.2015
LIITE 6.
LIITE 7.
124.26
124.51
131.01
129.90
134.59
138.13
134.68
138.37
134.82
126.23
127.89
138.05
135.01
122.72
123.03
1:2 luiska
138.15
134.72
122.50
1:2 luiska
122.81
138.52
123.62
124.38
122.73
135.63
123.45
122.86
6-112-38-2
135.01
1:2 luiska
136.22
+134,5
137.48
136.60
136.41
137.29
BU
S
121.51
121.15
1:2 luiskan ulottuma,
jos ei tukimuuria
137.37
122.42
122.99
II
15
+126,1
Ös.
+127,8
1:2 luiska
kumpu
8%
kuntta
kumpu
+121,3
kumpu
LUMITILA
6
kuntta
JK
asf
+126,2
+126.0
+125,5
135.25
132.92
kumpu
kuntta
LUMITILA
kumpu
+125.5
+121,5
+125.0
128.37
kumpu
asf
+124.5
JK
asf
kuntta
asf
+122.0
135.15
+122.0
7%
+124.5
185 ap
kumpu
asf
+127,4
asf
+123.0
BU
S
+125.0
kumpu
+124.0
+127,1
6,5
%
1:2 luiskan ulottuma,
jos ei tukimuuria
121.86
+125,5
kumpu
asf
+123,9
+125.5
+125.0
+126.0
asf
126.36 kumpu
kumpu
+126,6
126.26
asf
+126.0
129.83
S (+
A
JAN
S (+
A
kiveys
kumpu 126.24
JK
JAN
TA
u
asf
ulk
kiveys
+126,4
Alik
kiveys
asf
TA
122.68
S
AU
BUSSIPYSÄKIT
S)
BU
asf
kiveys
asf
kummut
16
BU
JK
PYSÄKÖINTI
185 AP
JK
asf
126.05
+128,0
125.37
SA
+128.0
US
1
1:2 luiskan ulottuma,
jos ei tukimuuria
)
kiveys
kumpu
129.35
kummut
BU
S
+121,9
asf
+126,1
11 ap
9 Taxi
kiveys
120 PP
128.05
PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
126.08
123.96
+131,3
kiveys
+128,0
+132,8
+136,2
130 PP
+128.0
125.56
+128.0
kiveys
+120,2
+130,1
+129.0
JK
TAKSIT
9-10-69-15
127.54
asf
+130.0
kiveys
137.21
129.79
9-10-69-16
+127,7
JK
kiveys
137.00
132.20
136.89
136.27
134.21
125.29
137.10
137.27
137.13
kummut
PYSÄKÖINTI
95 ap 92AP,
ap
yht 272
kannen alla
111AP
asf
+119.5
Ambulanssin
varareitti
asf
+121.0
80 PP
JK
+127,9
+122.0
JK
asf
+119,3
kuntta
+123.0
+126.0
Am
+126.5 +127.0 +127.5
asf
bula
nss
+128.0
JK
Ala-piha
+132.2
lattiakorko
+122.00
+122.0
123.73
130.42
+120,8
asf
122.29
+127.9
+124.0 +124.5
123.79
125.22
125.05
vesikatto
n. +134.00
+121.0
kuntta
6%
Pohja
+119,2
137.31
+132.5
122.39
it
AMBULANSSIT
+125.0
2.kerros
lattiakorko
+132.50
122.50
137.22
PYSÄKÖINTI
21 AP
+132,2
124.90
kuntta
Keski-piha
21 ap
125.91
+120.0
1:2 luiska
HAPPIKESKUS
kuntta
+122,0
129.45
kivipuutarha
asf
+122.0
121.76
asf
+120.0
kuntta
+120,8
5%
HUOLTOPIHA
0,8%
JK
+119,9
Ylä-piha
122.36
125.84
bs
+120.0
asf
asf
130.23
kumpu
Huippu
+121,24
+119,4
+119,9
+123,3
asf
kumpu
1:2 luiskan ulottuma,
jos ei tukimuuria
60 PP
+128.0
+122.0
asf
+120,5
asf
130.13
ap
10 asf
kuntta
asf
+120,8
kuntta
kumpu
+121,0
125.80
130.26
9-10-69-17
LUONNOS 11.08.2015
129.39
134.59
134.60
LIIKENNESUUNNITTELU
131.07
PIIRUSTUSNUMERO
-
PÄIVÄMÄÄRÄ
-
132.62
ASEMAPIIRROS
LIITE 8.
130.35
KESKI-SUOMEN
KESKUSSAIRAALA
9-10-69-14
SUHDE
A1
1:1000
SUUNNITTELIJA(T)
Esa Karvonen,
Juho Kero, Jouni Ikäheimo
11.08.2015
17:46 esa.karvonen
FILE=O:\Projektit\738_KSKS_Liikennesuunnittelu\03_Suunnitelmat\01_DWG\KSKS_30.dwg
LAYOUT=1_1000_A1