SoTe palvelut
Tervetuloa! SOTE-ILTAPÄIVÄ Jyväskylän Paviljonki 10.6. klo 11.30 – 16.00 Tervetuloa! Juontaja Veli Puttonen, Keski-Suomen hankinta-asiamies Ohjelma: 12.00 - 12.15 12.15 - 12.30 12.30 13.00 13.30 13.45 - 13.00 - 13.30 - 13.45 - 14.15 14.15 - 14.45 14.45 - 15.45 15.45 – 15.55 15.55 – 16.00 Tilaisuuden avaus/Risto Kovala, Jykes Oy ja Petri Salminen, Jyväskylän Yrittäjät Sote-foorumin kuulumiset, yrittäjänäkökulma: Maarit Venäläinen ja Sini Huolman Sote-uudistus/Riitta Pylvänen, Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke Palvelusetelin infopaketti/Mia Lindberg, Jykes Oy Kahvitarjoilu Jyväskylän kaupungin sote-asioiden ajankohtaiskatsaus/Kati Kallimo, Jyväskylän kaupunki Kotihoidon palvelusetelitoiminnan elinkaari, hyvät toimintatavat ja kehittämiskohteet/Milla Kuparinen, Hyvän Olon Piste ja Päivi Hytönen, Jyväskylän kaupungin Oiva-keskus/kotihoito Workshop-työskentelyä ja purku Risto Kortelaisen puheenvuoro, Jyväskylän kaupunki Yhteenveto, loppusanat ja suunta jatkotoimille Valtakunnallisia tilastoja… …PALVELUSETELI.. ...KUMPPANUUS.. …RAJA-AITOJEN POISTAMINEN.. …SOTE-UUDISTUS.. …ENNAKOINTI.. Sote -uudistus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke 9.6.2015 Sote - uudistus hallitusohjelmassa • • • • • Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reuhaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Selvitetään valinnanvapaus-mallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin implementoimiseksi tarvittavat lakimuutokset. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä. KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET • Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla – Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi Hankkeen osio 2015 2016/20 Uuden palvelumallin valmistelu Keski-Suomen sote-palveluita varten SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA HANKKEEN ERI OSIEN KESKEN Keski-Suomen optimaalisen palveluverkon kuvaus Lähipalveluista yhteisymmärrys/peruspalvelupainotteisuus Sote-palvelumallit Palveluohjausmallin/mallien luominen ja käyttöönotto PTH:n ,ESH:n ja SOS integraation vähittäinen syveneminen Uudet palveluprosessit 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset, perheet, lastensuojelu 3. Monialainen kuntoutus Johtaminen ja osaaminen Työryhmä Tutkimus, koulutus, kehittäminen Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen luominen Keski-Suomeen Pilotoinnit Arvioidut, yhteiseen strategiaan ja prosesseihin sopivat kokeilut ja pilotit Muutosjohtaminen, tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen SOTE-UUDISTUKSEN KIPUKOHTIA KESKISUOMESSA 1. Keinot kuntalaisten kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisemiseksi vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita ”hyvinvointiasemille” ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja –koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois? KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE • Paikalliset hyvät käytännöt • Asiakastuntemus ja – osallisuus • Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset • Pysyvä henkilöstö • Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut MAAKUNNALLISEN YHTEISYYDEN TARVE • Maakunnan yhteiset – Linjaukset/strategiat – Prosessit – Erityispalvelut/osaaminen • Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen (ei vain maakuntaan – valtakunnallinen sade ja hyvis! ) • Osaamisen tukirakenteet – Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet, jne. ….JOTTA TOTUUS EI UNOHTUISI ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE erityispalvelut SOTE erityispalvelut Erikoissairaanhoito Seudulliset SOTE palvelut Akuutti sairaalahoito SOTE Lähipalvelut Päivätoiminta Lähipalvelut Palveluohjaus Liikuntapalvelut Sähköiset palvelut ja –asiointi, itsehoito Suun terveyden -huollon palvelut Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Ensiapu, ensihoito Kuvantaminen Turvakoti Kuntoutusyksiköt Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Yksilölliset asumisratkaisut Ensivaste Poliisi Puistot Pitkäaikaishoito Omaishoidontuki Maahanmuuttaja -palvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Kirjastot Vieroitus-, korvaushoito Katkaisuhoito Vapaaaikapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Tukihenkilötoiminta Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Sosiaali- ja potilasasiamies Yhteispalvelupisteet Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Hyvinvointitupa Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Hyvinvointiasema Hyvinvointikeskus Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Erityisryhmien asumispalvelut Kriisipalvelut Tulkkivälitys Sijaishuoltoyksikkö Perhehoidon koordinointi SOTE erityispalvelut Erikoissairaanhoito Seudulliset SOTE palvelut Akuutti sairaalahoito SOTE Lähipalvelut Päivätoiminta Lähipalvelut Palveluohjaus Liikuntapalvelut Sähköiset palvelut ja –asiointi, itsehoito Suun terveyden -huollon palvelut Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Ensiapu, ensihoito Kuvantaminen Turvakoti Kuntoutusyksiköt Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Yksilölliset asumisratkaisut Ensivaste Poliisi Puistot Pitkäaikaishoito Omaishoidontuki Maahanmuuttaja -palvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Kirjastot Vieroitus-, korvaushoito Katkaisuhoito Vapaaaikapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Tukihenkilötoiminta Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Sosiaali- ja potilasasiamies Yhteispalvelupisteet Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Hyvinvointikeskus Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Erityisryhmien asumispalvelut Kriisipalvelut Tulkkivälitys Sijaishuoltoyksikkö Perhehoidon koordinointi Hyvinvointiasemakonsepti: - - - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen palveluohjaus ja palveluntarpeen/ hoidontarpeen arviointi rakenteellinen sosiaalityö sosiaaliohjaus sosiaalityö lääkärin ja hoitajanvastaanottopalvelut (päivystys) matalan kynnyksenmielenterveys- ja päihdepalvelut vammaispalvelut näytteenottopalvelu suun terveydenhoito rokotukset kuntoutus- ja terapiapalvelut apuvälinepalvelut psykologipalvelut järjestöyhteistyö Hyvinvointikeskuskonsepti: Hyvinvointiasematoiminnan lisäksi: Erityistason palvelut: - vastaanottotoiminta - konsultaatiot - seulontatutkimukset Hyvinvointitupakonsepti: - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu - Maakunnallisesti tiedossa - Kokeiltu Karstulassa, SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Perhesuunnittelu Palveluohjaus Lapset ja perheet Varhaiskasvatus Perhetyö Lapsiperheitten kotipalvelu Ennaltaehkäisevä päihdetyö Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Lapsioikeu delliset palvelut Etsivä työ Äitiys- ja lastenneuvola Lastensuojelu Hyvinvointitupa Perhekeskus Koulukuraattori Perheneuvola Nuorisotyö Lähipalvelut/ Sähköiset palvelut ja –asiointi itsehoito Nuorten palvelupiste Hyvinvointiasema Jälkihuolto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hyvinvointikeskus Ensikoti Synnytykset Isyyden tunnustaminen Perhekodit Nuorisokodit Lastenkodit Lastensuojelun erityispalvelut Nuorten päihdekuntoutus SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut Työterveys SOTE Lähipalvelut Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja –asiointi itsehoito Lähipalvelut/ työikäiset Kuntouttava sosiaalityö Työllisyyspalvelut SHL mukaiset työllisyyspalvelut ja työttömien terveyspalvelut Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Hyvinvointikeskus SOTE erityispalvelut Geriatrin palvelut Seudulliset SOTE palvelut Kuntoutusyksikkö SOTE Lähipalvelut Ennaltaehkäise vät palvelut Lähipalvelu/ ikäihmiset Yhteisöllinen asuminen, yksilölliset asumisratkaisut Ikäihmisten kotihoito (kotisairaal a 24/7) Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaishoito Psykogeriatrinen osaaminen Ikäihmisten osavuorokautinen hoito Kauppapalvelut Ateriapalvelut Siivous, asiointi ym. tukipalvelut Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Hyvinvointikeskus Muistikoordinaattori/ Muistihoitaja Päiväkeskukset/ seniorikeskukset Muistipoliklinikka 10.06.2015 Mia Lindberg Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelistä Palvelusetelilain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palveluiden saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. • • • • • • • • • Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Lain myötä palvelusetelin käyttömahdollisuudet laajenivat lähes kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Muutamat palvelut, kuten tahdonvastaiset palvelut, lastensuojelun sijaishuolto ja kiireellinen päivystyspalvelu on rajattu palvelusetelitoiminnan ulkopuolelle Palveluseteleiden myöntäminen on aina kunnan tehtävä (käytetään julkista valtaa) Palvelusetelitoimintaa järjestävien viranomaisten tulee tuntea laki yksityisistä sosiaalipalveluista Kunnan viranhaltijoilla tulee olla selkeät ohjeet palveluntuottajien valvontaan ja ohjaukseen Palveluseteli voi olla irtonainen seteli, sähköinen seteli tai viranomaispäätös, jolla kunta sitoutuu maksamaan osan asiakkaan palvelusta tai koko palvelun Kaupungin/kunnan on pidettävä tuottajarekisteriä hyväksytyistä palvelusetelituottajista Laki määrittelee palvelusetelituottajaksi hyväksymisen edellytykset Palvelusetelitoiminnan kehittyminen Jyväskylässä 2004 - 2013 • • • Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004 omaishoidossa ja vanhusten hoidossa Tuottajia kilpailutettiin – kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa • • • • • • • Kaupunki päättää, mitä palveluseteleitä otetaan käyttöön Tuottajat ja palvelut osoitteessa www.klemmari.info Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla – asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottajat palvelusetelituottajiksi Palvelusetelituottajia noin 240 kpl Käyttö 10 milj. euroa Palvelusetelin käytöstä aiheutunut säästö kaupungille vuonna 2012 oli yhteensä 2 miljoonaa euroa verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana Jyväskylä käyttää Smartumin sähköistä palveluseteliä lähes kaikissa palvelusetelipalveluissaan Klemmarista on kehittynyt tärkeä palveluohjauksen työväline • • Palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja Asiakas tekee sopimuksen laskuttaa asiakasta sekä palveluntuottajan kanssa tulouttaa setelin arvon Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat Smartumin tililtä Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään Asiakas valitsee rekisteriä (Klemmari) palveluntuottajan Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen ja luo sähköisen palvelusetelin Smartumin järjestelmässä sekä tekee palvelusetelipäätöksen/lähetteen tekee tilauksen seteleistä. Seuranta ja raportointi Palveluseteleiden myöntäminen Miten palveluseteleitä saa? • Asiakas voi saada palvelusetelin palveluntarvearvioinnin ja myöntämiskriteereiden perusteella • Palvelusetelistä tehdään aina viranhaltijapäätös tai lähete • Päätöksen perusteella kunta maksaa palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti Mistä palvelusetelipalvelua voi hankkia? • Asiakas tai hänen edunvalvojansa valitsee palveluntuottajan, jonka tulee olla kunnan hyväksymä • Jyväskylässä palvelusetelituottajat löytyvät Klemmari-rekisteristä, josta asiakas voi valita itselleen sopivimman tuottajan • Tyypillisimpiä valintakriteereitä ovat palvelun hinta, yrityksen sijainti ja palvelun saatavuus • Halutessaan asiakas voi ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluita, näitä palveluseteli ei kuitenkaan kata. Kotitalousvähennyksen ehdot täyttävistä palveluista (muista kuin palvelusetelipalveluista) asiakas voi tehdä kotitalousvähennyksen. www.klemmari.info • • • • • Yksi osoite, monta arkea helpottavaa palvelua Palvelu sisältää – Omarahoitteiset palvelut – Palvelusetelituottajien rekisterin – Asiakkaat näkevät palveluntuottajien yhteystiedot sekä palveluiden hinnat Klemmari tarjoaa yrityksille apua markkinointiin ja verkottumiseen – Näkyvyys verkkopalvelussa, hinnastot, oma näyteikkuna – Vapaat paikat tietyissä palveluissa (päivähoito, palveluasuminen) Palvelun on yrityksille maksullinen (100€ + alv 24% vuosi) Klemmarissa on mukana 291 yritystä – – – – – Sote / hyvinvointialan yrityksiä 128 Yksityisiä päiväkoteja 39 Yksityisiä perhepäivähoitajia 122 Yksityisiä ryhmäperhepäivähoidon tuottajia 2 Klemmariin on tullut mukaan 21 uutta yritystä 5/15 mennessä Palvelusetelipalvelui den käyttö Jyväskylässä 2014 Käyttö yhteensä € Yksityinen päivähoito Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaispalvelut Päivähoito päiväkodissa Päivähoito perhepäivähoitajalla Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli Suun terveydenhuolto Lasten infektiosairaudet, lääkäripalvelu Tilapäinen kotihoito Omaishoitajien sijaispalvelu Tuettu kotona asuminen Ympärivuorokautinen palveluasuminen 177 494 € Asiakkaita 958 246 228 Yrityksiä 33 109 21 70 000 € 137 400 € 118 244 € 9 960 € 375 030 € 503 672 300 1 311 seteliä 1 868 seteliä 75 191 97 12 5 2 31 35 11 111 15 (20 eri yksikköä) 7,37 M€ 1 659 114 € Vuonna 2014 Jyväskylä käytti palveluseteliin yhteensä noin 10,3 miljoonaa euroa. Käytössä olevat palvelusetelit Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli • Palveluseteliä kohdennetaan alle 10 -vuotiaiden lasten akuuttien infektiosairauksien hoitoihin tilanteissa, jolloin väestövastuualueella ei ole lääkärin vastaanottoaikaa järjestettävissä. Palvelusetelin tarpeen arvioi vastaanottotoiminnassa työskentelevä sairaanhoitaja. Palveluseteliä käytetään pääsääntöisesti ensikäynteihin. Tästä poikkeuksena ovat korvatulehdusten hoitoprosessiin kuuluvat kontrollikäynnit. Asiakkaalla on halutessaan oikeus kieltäytyä palvelusetelin käytöstä. • Palvelusetelin arvo on 78 euroa ja se kattaa Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) maksuosuuden yleislääkärin vastaanottokäynnistä palveluntuottajan luona sekä mahdolliset vieritestit (PVK, CRP, pika-Strepto). Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Palvelusetelin sisältökuvaus: • • Tarkoitettu lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun ja/tai välttämättömään kodinhoitoapuun. Apu voi olla esim. lastenhoitoa, siivousta, ruuanlaittoa, pyykinpesua, kaupassa käyntiä, kasvatuksessa ohjaamista. Kodinhoitoavun tarkoitus on, että lapsiperheen arki säilyy toimivana ja sillä tuetaan perheen jaksamista ja selviytymistä. Palvelusetelin myöntäminen: Asiakas soittaa palveluohjaajalle. Yhdessä arvioidaan palvelun tarve ja sen sisältö sekä tuntimäärä. Määritellään asiakasmaksu asiakkaan tulojen perusteella. Palveluohjaaja myöntää palvelusetelin, jonka hän lähettää asiakkaalle postitse yhdessä palvelupäätöksen kanssa. Palvelusetelin arvo: Tasasuuruinen seteli 20€/h Omavastuuosuuden määräytyminen: Palveluntuottajan tuntihinnan ja palvelusetelin arvon erotus. Omavastuuosuus määräytyy perheen bruttotulojen mukaan niin, että perhe maksaa omavastuuosuuden joko kokonaan tai osittain itse. Omavastuuosuus voidaan myös poistaa kokonaan, jolloin palveluseteli myönnetään koko palveluntuottajan tuntihinnalle. Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli Palvelusetelin sisältökuvaus: • • Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli on ennaltaehkäisevä, varhaisen tuen palvelu lapsiperheille. Sen tavoitteena on lapsen kasvun ja kasvatuksen tukeminen, parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen sekä perheen vuorovaikutuksen edistäminen. Lähtökohtana ovat voimavarakeskeisyys, perheen omien keinojen aktivointi ja palvelun oikea-aikaisuus. Käytössä on kuusi eri seteliä: Ohjaus ja neuvonta, Vanhemmuusterapia, Perheterapia, Parisuhdeterapia, Lasten yksilöllinen tukiterapia sekä Ryhmätoiminta (ohjaavia tai hoidollisia ryhmiä lapsille ja/tai vanhemmille). Palvelusetelin myöntäminen: Palvelusetelin saaminen edellyttää perheneuvolan sosiaalityöntekijän/palveluohjaajan ja ohjausryhmän yhdessä tekemään palvelutarpeen arvioimista. Palveluseteli voidaan myöntää henkilölle/perheelle, jonka avuntarve ja kokonaistilanne täyttävät palvelusetelin myöntämiseen täytetyt kriteerit. Palveluseteliasiakkaaksi ohjaudutaan perheneuvolan ja/tai psykologityön asiakkuuden kautta. Palveluseteli on kohdennettu jyväskyläläisille lapsiperheille. Palvelusetelin arvo: Määritellään asiakas/- perhekohtaisesti. Omavastuuosuuden määräytyminen: Asiakkaalle ei muodostu omavastuuta. Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli • Omaishoidon tuen palvelusetelillä tuetaan omaishoitajan jaksamista. Setelillä voi ostaa lomitus- ja hoitoapua kotiin (Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli), lyhytaikaishoitoa (Palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli) tai hoidettava voi osallistua päivätoimintaan (Vanhusten päivätoiminnan palveluseteli). • Palveluseteliä myöntävät omaishoidon palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijä. Palveluseteli voidaan myöntää: • • • A. Omaishoitajan vapaaseen, arvo 200–300 € kuukaudessa, voimassaoloaika kalenterivuoden loppuun), ei pienennä omaishoitajan palkkiota. B. Osana omaishoitajan palkkiota, arvo enintään 500 € kuukaudessa, voimassaoloaika 2 kuukautta, pienentää omaishoitajalle maksettavan palkkion määrää. Asiakas (omaishoidettava ja/tai omaishoitaja) voi itse valita, mitä palvelua hän palvelusetelillä kulloinkin hankkii. Asiakkaan ei tarvitse maksaa omavastuuosuutta, mutta hän voi ostaa enemmän palvelua palveluntuottajalta ja maksaa sen osuuden itse. Mahdolliset palvelutuottajan perimät matkakorvaukset asiakas maksaa itse. Päivähoidon palvelusetelit: perhepäivähoito, päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito • Lasten päivähoidon palveluseteli on käytössä lapsiperheille päiväkotihoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon ja perhepäivähoitoon. Palveluseteliä myönnetään päivähoidon palvelukeskuksesta. Ennen palvelusetelin hakemista perhe sopii päivähoidon aloittamisesta palveluntuottajan kanssa. Lapsi voi aloittaa päivähoidon yksityisellä palveluntuottajalla, kun päätös setelin myöntämisestä on saatu. • Palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, hoidon tarpeen ja perheen tulojen perusteella. • Omavastuuosuus on palveluntuottajan määrittämän kuukausihinnan ja palvelusetelin arvon erotus. Suun terveydenhuollon palveluseteli • Suun terveydenhuollossa on käytössä palveluseteli, jonka tarkoitus on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä. Palvelusetelin saaminen edellyttää vastaanottokäyntiä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen hammashoitolassa. Suun terveydenhuollon palveluseteliä hyödynnetään eniten päivystysasiakkaiden jatkohoidoissa. • Palvelusetelin arvo määräytyy potilaan tarvitsemien hoitojen mukaan ja seteli kustantaa osan yksityishammaslääkärin hoidosta. Potilaalle jää maksettavaksi omavastuuosuus, josta ei saa Kela-korvausta. Omavastuuosuus vaihtelee yksityishammaslääkärin hoitohintojen mukaan. Se on yleensä suurempi, kuin mitä hän maksaisi vastaavasta hoidosta terveyskeskuksessa. • Palvelusetelillä voi hankkia palvelua niiltä yksityisiltä hammaslääkäreiltä, jotka on hyväksytty palvelusetelituottajiksi. Hyväksytyt palvelutuottajat on nähtävillä Klemmarissa. • Palveluseteli on voimassa 6 kuukautta myöntämispäivämäärästä. • Yksityishammaslääkäri toteuttaa terveyskeskushammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman. Mikäli hoitosuunnitelmaa joudutaan perustelluista syistä muuttamaan, yksityishammaslääkäri kertoo kustannusten mahdollisesta lisääntymisestä potilaalle. Tilapäisen kotihoidon palveluseteli (seniorit ja pitkäaikaissairaat) Palvelusetelin myöntäminen: 1.Kotiutustilanteissa henkilöt, joilla todetaan avuntarve palvelukartoituksen yhteydessä. OIVA – keskuksen palveluohjaaja tekee päätöksen palvelusetelin myöntämisestä ja asiakas valitsee palveluntuottajan. Sen jälkeen palveluohjaaja huolehtii palveluntuottajan tilaamisen ja ohjeistuksen. 2.Henkilön toimintakyvyssä on tapahtunut oleellinen muutos, (fyysisen toimintakyvyn vajaus) ja palvelun tarve on tilapäinen. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin myöntämisperusteisiin ei vaikuta asiakkaan tulot tai ikä. Palvelusetelin arvo: Palvelusetelin arvo on 24 euroa / tunti. Omavastuuosuuden määräytyminen: • Asiakas maksaa omavastuuosuutena palveluntuottajan ilmoittaman tuntihinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen sekä mahdolliset matkakulut. Tuetun kotona asumisen palveluseteli Palvelusetelin myöntäminen: • Tuetun kotona asumisen palveluseteli on vaihtoehto kunnan säännölliselle kotihoidolle. Asiakkaan on mahdollisuus valita mistä palvelut ottaa. Asiakas / omainen / edunvalvoja valitsee aina itse palveluntuottajan Klemmari - listalta. Myöntämiskriteerit ovat samat kuin kunnallisen säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteet. Asiakkaan omat voimavarat ja avuntarve ovat ratkaisevat tekijät palveluntarvetta arvioitaessa. Palvelusetelikäynnit ovat kestoltaan minimissään ½ h käyntejä. Hoitoaika asiakkailla on pääsääntöisesti 2 – 85 h/kk. Keskituntihinta on noin 35 euroa/tunti. Palvelusetelin sisältökuvaus: • Tuetun kotona asumisen palveluseteli tukee asiakkaan itsenäistä kotona selviämistä erilaisin hoito- ja hoivapalveluin. Tuetun kotona asumisen palveluseteli sisältää sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun ja kansanterveyslain mukaisen kotisairaanhoidon. Asiakkaan hoito perustuu asiakkaan ja tämän hoitoon osallistuvien tahojen kanssa yhdessä laadittuun yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelusetelin sisältökuvaus, jatkuu: • Tuettuun kotona asumiseen on kuvattu neljä tasoa asiakkaiden hoidon tarpeen perusteella. Tasojen määrittelyssä on käytetty Rava -toimintakykymittaria ja MMSE -muistitestiä. Jokaiselle setelin eri tasolle on kuvattu asiakkaalle tuotettavan palvelun sisältö. Palvelu tulee olemaan jatkuvaa ja asiakkaan tarpeiden mukaista. Palvelusetelin myöntämisestä asiakkaalle huolehtivat OIVA - keskuksen palveluohjaajat asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin mukaan. Palvelusetelin arvo: • Palvelusetelin kuukausihinta määräytyy asiakkaan hoidon tarpeen, käyntiajan ja bruttotulojen perusteella. Tuetun kotona asumisen palvelusetelin käyttö on mahdollista kaikkiin tuloluokkiin kuuluville asiakkaille. Omavastuuosuuden määräytyminen: • Perusturvalautakunnan hyväksymä palvelusetelin arvo on 31,02 € / tunti. Asiakas maksaa aina palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka on sama kuin kunnallisesta kotihoidosta perittävä kuukausimaksu. • Jos asiakas on valinnut palveluntuottajaksi yrityksen, jolla on kalliimpi tuntihinta kuin 31,02 € /tunti, niin asiakas maksaa itse kaupungin määrittelemän setelinarvon ja palveluntuottajan ilmoittaman tuntihinnan erotuksen omavastuuosuuden lisäksi. • Asiakas ei maksa matkakuluja palveluntuottajan käynneistä Tuetun kotona asumisen palvelusetelimallissa on käytössä alueellinen malli. Jyväskylän kaupunki on jaettu kuuteen eri osaan: Jyväskylän keskusta, Vaajakoski, Palokka, Tikkakoski, Säynätsalo ja Korpilahti. Palveluntuottajat ovat itse saaneet valita millä alueella tai alueilla tuottavat palveluita. Palveluntuottajien ilmoittamat alueet löytyvät Klemmarista tuetun kotona asumisen tuottajalistalta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli Palvelusetelin sisältökuvaus: • Palvelusetelillä ostetaan ympärivuorokautista asumista ja hoivaa (tehostettua palveluasumista). • Seteli sisältää kokonaisvaltaisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut ja tarvittavan hoidon, avustamisen ja toimintakyvyn tukemisen asumisyksikössä. Palveluseteli sisältää myös vuorokautisen ruokailun (aamupala, lounas, päiväkahvi, illallinen ja iltapala). Palveluseteli on tarkoitettu korvaamaan asiakkaan tarvitseman palvelun ja hoidon kustannuksia. • Asiakas tekee vuokrasopimuksen kiinteistön omistajan kanssa ja maksaa itse vuokransa sekä hakee siihen mahdollisen asumistuen. • Jos palveluntuottajalla on lisäpalveluja tai hänen vuorokausihintansa on korkeampi kuin palvelusetelissä on määritelty, maksaa asiakas lisäpalvelut tai erotuksen vuorokausihinnassa erikseen palveluntuottajalle. Palvelusetelin myöntäminen: • Palvelusetelin myöntämisestä vastaa palveluohjaajat/SAS-työryhmä. Palveluseteliä tarjotaan vaihtoehtona palveluasumiseen muuttavalle asiakkaalle. • Asiakas valitsee itse ottaako hän käyttöön palvelusetelin. Palvelusetelin arvo: • Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteliin on kuvattu neljä eri tasoa asiakkaiden hoidon tarpeen perusteella. Kullekin tasolle on kuvattu asiakkaan palvelusetelillä saaman palvelun sisältö. Tältä pohjalta on määritelty palvelusetelin vuorokausi- ja kuukausihinta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Omavastuuosuuden määräytyminen: • Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Jyväskylän kaupungin palveluasumisen asiakasmaksuperusteiden mukaisesti. Perusturvalautakunta määrittää asiakasmaksut vuosittain. • Palvelusetelin kuukausittaisesta kokonaishinnasta vähennetään kunnallisen palveluasumisen asiakasmaksu ja jäljelle jäävän osuuden setelin hinnasta kunta maksaa palveluntuottajalle. Asiakas maksaa itse omavastuuosuuden (laskennallisen asiakasmaksuosuuden) palveluntuottajalle. Palveluseteliin liittyvät erityispiirteet: • Seteli ei sisällä, asumiskustannuksia mm. vuokraa, lääkkeitä, henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita, henkilökohtaisia hoitotarvikkeita, vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita. Asiakkaan oma valinta • • • • • Asiakas tekee omiin palveluihinsa liittyviä omia valintoja Vastuu omasta arjesta Valtaa siirtyy viranhaltijoilta asiakkaalle Raha seuraa asiakasta Asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuihin palveluihin • Asiakkaat kokevat palvelusetelipalveluihin liittyvien omien valintojen tekemisen tärkeäksi • Valtaosa (92 %) tuetun kotona asumisen palveluseteliasiakkaista koki palvelusetelipalvelun auttavan heitä selviytymään kotona (2013) • Tuetun kotona asumisen palveluseteliasiakkaista 82 % koki palvelusetelin lisäävän heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omien palveluidensa järjestämiseen Monituottajamalli • Tukee pienten yrityksen toimintaa • Markkinoilla on riittävästi vaihtoehtoja • Palvelusetelitoiminta joustavoittaa palvelurakennetta ja turvaa osaltaan palveluiden saatavuutta • Yritykset kilpailevat laadulla • Toimivat markkinat pitävät hinnat kilpailukykyisinä Asiakastyytyväisyys (kotihoidossa) Miten tyytyväinen olet palvelusetelillä tuotettuun palveluun? Vanhus- ja vammaispalveluiden palveluseteliasiakkaat 2011 2012 2013 2011 - 2013 yhteensä 88 103 79 270 % % % % Erittäin tyytyväinen 42 % 47 % 56 % 48 % Melko tyytyväinen 51 % 51 % 43 % 49 % Tyytymätön 7% 2% 1% 3% n= Jyväskylän kaupungin sote- asioiden ajankohtaiskatsaus Sote-iltapäivä Jyväskylä Keski-Suomen yrittäjät 10.6.2015 toimialajohtaja Kati Kallimo 7.6.2015 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Kaupunginjohtaja Konsernihallinto kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Päätöksenteon tuki ja kehittäminen Heli Leinonkoski 4.5.2015 Sivistyslautakunta Kaupunkirakennelautakunta Perusturvalautakunta Kulttuuri- ja liikuntaltk Rakennus- ja ympäristöltk Perusturva Sivistys Kaupunkirakenne toimialajohtaja Eino Leisimo toimialajohtaja Erja Saarivaara toimialajohtaja Kati Kallimo Sosiaalipalvelut palvelujohtaja Ulla Kuittu Varhaiskasvatus 1 palvelujohtaja Hannamaija Väkiparta Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Erja Saarivaara Varhaiskasvatus 2 palvelujohtaja Tarja Ahlqvist Liikenne- ja viheralueet kaupungininsinööri Veli-Jussi Koskinen Talous ja tietohallinto talousjohtaja Ari Hirvensalo Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaalija terveyspalvelut palvelujohtaja Päivi Kalilainen Perusopetus 1 palvelujohtaja Ulla Törmälä Rakentaminen ja ympäristö ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen Elinkeino ja työllisyys hankejohtaja Anne Sandelin Avoterveydenhuolto palvelujohtaja vs. Pertti Peltonen Perusopetus 2 palvelujohtaja Tuija Rasinen Terveyskeskussairaalat palvelujohtaja Sirkka Keikkala Kulttuuri- ja liikunta palvelujohtaja Ari Karimäki Henkilöstöpalvelut henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä Vanhuspalvelut palvelujohtaja Risto Kortelainen 1.4.2015 Perusturvan toimiala Perusturvalautakunta Toimialajohtaja Kati Kallimo Sosiaalipalvelut palvelujohtaja Ulla Kuittu Lastensuojelu palvelupäällikkö Anne Seppälä Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut palvelupäällikkö Ritva Anttonen Vammaispalvelut palvelupäällikkö Pirkko Uuttu Vanhuspalvelut palvelujohtaja Risto Kortelainen Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Avoterveydenhuolto palvelujohtajan virka julistettu haettavaksi palvelujohtaja Päivi Kalilainen vs. Pertti Peltonen Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto palvelupäällikkö Pirkko Soidinmäki palvelupäällikkö Paula Käyhkö Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito palvelupäällikkö Eeva-Liisa Saarman Terveyskeskussairaalat palvelujohtaja Sirkka Keikkala Avosairaanhoito Osastotoiminta palvelupäällikkö Anu Mutka palvelupäällikkö Eva PihlamaaTuononen Psykososiaaliset palvelut Kuntoutus ja erikoisvastaanotot Siivoustyö ja ruokapalvelut palvelupäällikkö Maija-Riitta Anttila (vv 7/2016 saakka) palvelupäällikkö Mauri Paajanen palvelupäällikkö Merja Hokkanen Suun terveydenhuolto palvelupäällikkö Pirkko Paavola JYTE Ajankohtaista perusturvaa….. • Perusturvan toimialan organisoituminen ja toimintamallien arviointi • Yhteinen tekeminen, horisontaalinen yhteistyö ja yhteiset asiakkuudet perusturvassa • Toimintamallien ja prosessien uudistamista, hoitoketjut ja yhteistyö mm. erikoissairaanhoito • Oman palvelutuotannon kehittäminen, ”resurssiviisaasti laadukasta ja aktiivisten kuntalaisten tarpeita vastaavaa ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, yhteistyössä” 7.6.2015 Ajankohtaista perusturvaa….. • Kaupunkistrategian toimeenpano ja talousarvion valmistelu • Terveyspalveluiden palveluverkko selvitys ja sen tulokset suhteessa suunnitelmiin • Avoterveydenhuollon palvelujohtajan viran täyttäminen • Monituottajamalli palvelualueilla, eri painotuksilla • Oma palvelutuotanto • Ostopalvelua • Ulkoistettua palvelua: Tikkakosken ja Korpilahden monipalvelupisteiden avosairaanhoidon osalta 1.9.2015 alkaen • Palvelusetelit • Palveluohjaus itse maksavat asiakkaat 7.6.2015 47 Ajankohtaista perusturvaa….. 1.9. alkaen Jyväskylän kaupungille lähetettävät laskut bitteinä paperin sijaan Jyväskylän kaupunki ottaa 1.9.2015 alkaen vastaan vain sähköisiä laskuja. Tällä hetkellä kaupungin vastaanottamista laskuista noin 70 % on jo sähköisiä. Viimeinen rutistus sähköisiin laskuihin siirtymisessä on alkanut kirjekampanjalla kesäkuun vaihteessa. Hieman yli 2000:lle kaupunkia paperilaskulla laskuttaneelle on lähtenyt kirje, jossa kerrotaan aikataulusta ja annetaan ohjeet sähköiseen laskutukseen siirtymisestä. Sähköiset laskut kaupungille voi lähettää kahdella tapaa: oman verkkolaskuoperaattorin kautta tai tekemällä lasku kaupungin maksuttoman verkkolaskutusportaalin kautta. Kaupungin sähköiset verkkolaskuosoitteet ja ohjeet sähköisten laskujen lähettämiseen löytyvät osoitteesta: http://www.jyvask yla.fi/laskut/ kohdasta ”Laskutan kaupunkia”. Kaupunkia laskuttavat yritykset, yhteisöt ja yksittäiset laskuttajat voivat olla kaupunkia koskevissa laskutusasioissa yhteydessä laskuttamaansa yksikköön. Verkkolaskutusvaihtoehdoista saa lisätietoja pankeista tai muista verkkolaskupalveluja tarjoavista yrityksistä. Kaupungin tarjoamaan laskuttajaportaaliin ohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.jyvask yla.fi/talouskeskus/laskut/toimittajaportaali. 7.6.2015 48 7.6.2015 49 7.6.2015 50 7.6.2015 51 7.6.2015 52 7.6.2015 53 7.6.2015 54 Hallitusohjelman vaikutuksia; sote 3. Kestävä kasvu ja julkinen talous • Panostus strategisiin painopisteisiin (s.10) – Strateginen tavoite terveys ja hyvinvointi – Kärkihankkeita lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen • Julkista taloutta vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset (10 miljrd.€ kestävyysvajeen kattaminen) (s. 11) – …samalla toteutetaan uudelleen kohdennuksia mm. omaishoidon vahvistamiseen…..lastensuojeluun – Julkisen talouden vahvistaminen 4 miljardilla….keskeiset toimet ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Hallitusohjelman vaikutuksia; sote 6 Hyvinvointi ja terveys • Hallituskauden tavoitteet – – – – – – – – – Terveyden edistäminen ja varhainen tuki Poikkihallinnollisuus Kuntalaisten oma vastuu terveydestään Julkinen palvelulupaus määritellään yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa Lasten ja perheiden hyvinvointi Ikääntyneiden kotiin saatavia palveluja painotetaan, omaishoitoa vahvistetaan Sosiaaliturvan uudistus Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta helpommaksi, yhteisöllisyyden lisääminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Hallitusohjelman vaikutuksia; sote • Hallituskauden kärkihankkeet – Palvelut asiakaslähtöisiksi: mm. • Määritellään julkinen palvelulupaus, palveluiden kustannukset ja laatu läpinäkyviksi • Tehostetaan sähköisten palveluiden hyödyntämistä, terveysteknologia • Palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu – Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: mm. • Kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma • Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus • Selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa • Päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen Hallitusohjelman vaikutuksia 9 Rakennepoliittiset uudistukset • Sote järjestämisratkaisu • Kuntien kustannusten karsiminen (s.27) – Palveluprosesseihin ja resursseihin kohdistuvat velvoitteet… -> mm. henkilöstömitoitukset hoitotyö ja vanhustyö – Joustavoittamalla kelpoisuusehtoja… -> matalampi koulutustaso joiltain osin riittää – Joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja… -> esim. vähentämällä valvonta- ja tarkastusvelvollisuutta: esim. valvontakäynnit nyt vuosittain – Luomalla edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat palveluprosessit. -> esim. resurssien liikuteltavuus hoidontarpeen mukaan ei laskennallisen mitoituksen mukaan Hallitusohjelman vaikutuksia ..9 rakennepoliittiset uudistukset jatkuu… – Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: mm. • • • • • Kotihoidon lisääminen Vanhuspalveluissa työskentelevien työnjaon uudistaminen Lisätään lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa Uudistetaan veteraanien palveluita vastaamaan heidän tarpeitaan Omaishoitoon kohdennetaan resursseja – Osatyökykyisille väyliä työhön • Edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille Hallitusohjelman vaikutuksia • Toimenpiteet: – Eläkeläisen asumistuki • Sopeutus vastaamaan yleistä asumistukea – Hoitajamitoituksen tarkistaminen • Mitoituksen madaltaminen ja väljempi ammattiryhmien laskenta mitoitukseen – Suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen • Eri suunnitelmat vain asiakkaan palvelutarpeen sitä edellyttäessä – Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotus • Korotuksen suuruus? • Valtakunnalliset maksuperusteet pitkäaikaishoito ja palveluasuminen Hallitusohjelman vaikutuksia • Toimenpiteet: – Perhehoidon kehittäminen lähinnä ikäihmisten hoidossa ja perhehoidon vapaat • On edullisempaa kuin tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito -> voidaanko perhehoidolla korvata em. Palveluita kuinka suuressa mittakaavassa ? Muita huomioita: – Yksityisellä hml ja lääkärikäynnistä maksettavaa korvausta leikataan – Matkakorvaukset • Matkakohtaisen omavastuuosuuden kasvattaminen, vuosittaista kustannuskattoa ja muualta kuin matkojenyhdistelykeskuksesta tilattujen matkojen omavastuun korottaminen – Lääkekorvausten leikkaaminen; • omavastuuosuuden kasvattaminen ja korvaus% alentaminen – Erikoissairaanhoito • Kannusteet kustannuserojen pienentämiseen • Erikoishoitojen keskittäminen SoTe palvelut lähellä – kaukana – lähipalvelut – mitkä palvelut ja miten – kuka järjestää – kuka tuottaa – ammattitaito – osaaminen – erilaiset tarpeet – resurssien riittävyys – mikä määrittää miten, missä ja mitä palvelua tuotetaan – eri ammattiryhmät – fyysiset puitteet - kuntalaisten tarpeet – yksilön vastuu – yhteisöllisyys – teknologia – mitä muuta – mitä uutta? 7.6.2015 Kotihoidon palvelusetelit Päivi Hytönen Kotihoidon palveluseteli • Käytössä tuetun kotona asumisen ja tilapäisen kotihoidon palveluseteli • Palvelusetelillä tuotettu kotihoito on vaihtoehto kunnalliselle kotihoidolle • Perustuu asiakkaan aitoon palveluntuottajan valintaan • Myönnetään kotihoidon myöntämisperusteiden mukaisesti, tasalaatuista palvelua kaikille asiakkaille • Vuoden 2015 tuetun kotona asumisen palvelusetelin tuntihinta 31,02 € • Palvelusetelikäynnit ovat kestoltaan minimissään ½ h käyntejä => käyntiaika perustuu kahden kunnallisen kotihoidon alueen asiakkaiden MMSE -testituloksiin, Rava – toimintakykymittarituloksiin, välittömään ja välilliseen työaikaan (vuosi 2010). Kotihoidon palveluseteli • Hoitoaika asiakkailla on pääsääntöisesti 2 – 85 h/kk. • Keskituntihinta on noin 32 - 34 euroa/tunti. • Palvelusetelin määräraha on sidottu olemassa oleviin asiakkaisiin uusia palveluseteleitä ei voida tällä hetkellä myöntää Kotihoidon palveluseteli • Palveluntuottajat • 13 Tuetun kotona asumisen palvelusetelituottajaa • 32 tilapäisen kotihoidon palvelusetelituottajaa listaus https://www.klemmari.info/ • Klemmari on palveluohjaajien jokapäiväinen työväline, josta löytyy ajan tasalla oleva tuottajarekisteri • Palvelutuottajien säännölliset tapaamiset 2-3 krt vuodessa • Yhteydenpito palveluntuottajien kanssa asiakasasioissa on välitöntä ja avointa Kotihoidon palveluseteli asiakkuudet • Palveluseteliasiakkaita yhteensä 77 (18.5.2015) • Seurantakäynnit palveluseteliasiakkaille säännöllisesti ja palvelutarpeen muuttuessa – Mukana asiakas, omainen ja palveluntuottaja Kotihoidon palvelusetelitoiminnan muutokset 08/2015 Kotihoidon palveluseteli keskitetään ”yhdelle” palveluohjaajalle (seurantakäynnit, setelien/päätösten teko, seurantataulukon päivittäminen jne.) 06/2015 kotihoidon palvelusetelit lähetetään sähköisesti palveluntuottajille Kotihoidon palvelusetelitoiminnan kehittäminen Palvelusetelitoiminnalle koordinaattori /vastuuhenkilö Uusien palveluseteleiden kehittäminen/luominen: - Lapsiperheiden säännöllinen kotipalvelu - Viikkoseteli (omaishoidettavien säännölliset intervallijaksot) - Päivätoiminnan palveluseteli (vanhuspalvelut) - Ateriapalvelu palveluseteli (Lahden malli) - Kauppapalvelu seteli ??? Jykesin kanssa tehtävä yhteistyö Kotihoidon ja omaishoidontuen palveluseteliasiakkaiden asiakastyytyväisyyskyselyn koonti (vuosi 2013) • • • • • • • • Asiakkaista 99 % oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun 83 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin 13 % asiakkaista oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen 94 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin antamaan palveluohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä 92 % koki että palveluseteli tukee kotona asumista 61 % oli tietoisia oikeudestaan valita kunnallisen ja palvelusetelipalvelun välillä 55 % oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Mikäli palvelu on laadukasta, minulle ei ole väliä tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija.” Kyselyyn vastasi 82 asiakasta. SOTE-ILTAPÄIVÄ 10.6.2015 Jyväskylän Paviljonki Jyväskylän Hyvän Olon Piste Oy Y-tunnus: 2588118-2 Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä Puh: 040 5240 246 [email protected] hyvanolonpiste.fi facebook.com/HyvanOlonPiste Palvelusetelin elinkaari 20 €:n arvoisista A4:sta sähköisiin seteleihin Yhteistyö kunnan ja yritysten välillä Kasvaneen budjetin riittämättömyys Uusia yrityksiä Lapsiperheet hyvanolonpiste.fi Palvelusetelin toimintatavat Oivakeskus › Kartoituskäynti › Palvelupäätös Hoito- ja palvelusopimus › Hoitosuunnitelma Kunnallinen / Palveluseteli / Yksityinen Seurantakäynnit Lisäkäyntien tarve / Sairaalajaksot Yhteistyöpalaverit hyvanolonpiste.fi Palvelusetelin kehittämiskohteet Uusia palveluseteleitä? Kotisairaala ◦ Kotiutumispaketti ◦ Fysioterapia ◦ Verinäytteenotto Yhteistyön syventäminen Tiedonkulku Pysyvyys / Työllistäminen Ostopalvelut / Palveluseteli hyvanolonpiste.fi Workshop-työskentelyä 1. Miten palvelusetelijärjestelmää pitäisi kehittää? Mia Lindberg / 3krs. Lämpiö 2. Miten voisimme kehittää ja tehostaa nykyistä hoitoketjua? Riitta Pylvänen / 3 krs. Lämpiö 3. Miten sote-alan yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää? Veli Puttonen / Alvar-tila Workshop-työskentelyä ryhmä 1 Jyväskylän seudusta tulee palvelusetelin laajentamiseen tähtäävä kokeilualue! Miten palvelusetelijärjestelmää pitäisi kehittää? • uudet palvelut, joihin palveluseteliä voitaisiin soveltaa • nykyisen palvelusetelijärjestelmän kehittämistarpeet • seudullisen toiminnan tuomat mahdollisuudet yrityksille Mia Lindberg/ 3 krs. Lämpiö Valinnanvapautta kohti… Workshop-työskentelyä ryhmä 2 Sosiaali- ja terveysalan raja-aidat murtuvat Jyväskylässä! Miten voisimme kehittää ja tehostaa nykyistä hoitoketjua? • • • • sairaalan/terveyskeskuksen ja kodin välillä kotiin/palvelukotiin annettavat terveyspalvelut sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön kehittäminen ennaltaehkäisevät palvelut Riitta Pylvänen/ 3 krs. Lämpiö Työnjako… SAIRAALA PALVELUKOTI HOIVAHOTELLI Kotona asumista tukevat palvelut KOTI Workshop-työskentelyä ryhmä 3 Kaupungin ja yritysten toiminta perustuu kumppanuuteen! Miten sote-alan yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää? • • • • • toiminnan suunnittelu ja rahoitus päätösprosessit hoitotyö laskutus muu… Veli Puttonen / Alvar-tila Yhteistyötä kehittämään …. Toimivan yhteistyön ja kumppanuuden edellytyksenä on, että.. palvelustrategian laadintaan osallistuvat kaikki osapuolet kaikilla hoitoverkostoon osallistuvilla (kunta, yritys, oppilaitos, asiantuntijat, tukiresurssit) on yhteinen päämäärä ja tavoitteet sekä kriteerit toiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja luottamukseen palvelut täydentävät toisiaan palveluja kehitetään yhdessä Hankinta-asiamiehen toimenpidesuositukset: • • • • • • • • • • • ALUEHALLINTOVIRASTOJEN JA VALVIRAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUMISTILOJEN MUUNNNELTAVUUDEN KEHITTÄMINEN ENNAKOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN SITOUTTAMINEN INNOVAATIOIDEN JA TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN KILPAILUTTAMISEN JA PALVELUSETELIKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAA KOSKEVIEN STRATEGIOIDEN AJANTASAISTAMINEN PALVELUNTUOTTAJA TILOJEN VUOKRAAJANA TILAINVESTOINTIEN RAHOITUSMALLIEN KEHITTÄMINEN TYÖMENETELMIEN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN 84 SOTE-Materiaalia Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015: https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut julkaisujen haku • Hoito- ja hoivapalveluyritykset kasvuun ja kansainvälistymiseen - Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan julkiset yrityspalvelut • Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät • HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ JA YHTEISTYÖSTÄ HYVÄ 2009–2015 SOTE-Materiaalia Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: • PALVELUSETELIOPAS – Palvelusetelintoiminnan kehittäminen Jyväskylässä http://www.jykes.fi/palveluseteliopas/Palveluseteli_ekirja.pdf • ESISELVITYS: Ikääntyvien suun terveydenhuollon palvelut kotiin/palveluasuntoihin vietävinä palveluina http://www.jykes.fi/images/tiedostot/hammashuolto_esiselvitys.pdf • Esiselvitys: Hoivaosakemalli http://www.jykes.fi/images/tiedostot/esiselvitys_hoivaosake.pdf
© Copyright 2024