HarjupääAK ja AKmuutos SELOSTUS Lu
ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos ULVILAN KAUPUNKI Harjunpään asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos Korttelin 16 tontit 1-18, korttelit 17 ja 18, korttelin 19 tontti 1, maa- ja metsätalousalueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue sekä kadut Katinhännäntie (osa), Kivipellontie (osa), Paavonpolku, Nummenkuja ja Loukkulantie DNo 145/10.02.03/2015 (539/50.200/2008 ja 290/50.200/2008) 1/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ULVILAN KAUPUNGIN HARJUNPÄÄN KESKUSTAN KAUPUNGINOSA HARJUNPÄÄN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Harjunpään kylän (403) tilan RN:o 6:139 (Vähä-Kreula) osaa. Asemakaavan muutos koskee: Korttelin 16 tontteja 1-18, kortteleita 17 ja 18, korttelin 19 tonttia 1, maa- ja metsätalousalueita sekä katuja Katinhännäntie (osa), Kivipellontie (osa), Paavonpolku ja Nummenkuja. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelin 16 tontit 1-17, korttelit 17 ja 18, korttelin 19 tontti 1, maa- ja metsätalousalueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue sekä kadut Katinhännäntie (osa), Kivipellontie (osa), Paavonpolku ja Loukkulantie. Laatija: Kaavoituspäällikkö Mikko Nurminen Ulvilan kaupunki / maankäyttöosasto Loukkurantie 1, 28450 Vanha-Ulvila p. 0400 134 718 [email protected] Vireilletulo: 17.6.2010 Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto __.__.____ § __ __.__.____ § __ 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Harjunpään kylän keskellä Ulvilan kaupungin keskustaajamasta noin seitsemän kilometriä pohjoiseen. Alue rajautuu pohjoisessa Harjunpäänkallioihin ja etelässä avoimeen peltomaisemaan ja lännessä Katinhännäntiehen. Idässä suunnittelualuetta on laajennettu koskemaan myös Harjunpääntien varren maatalouskeskusta korttelissa 19. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14,8 ha. Alueen rajaus on esitetty selostuksen kannessa olevassa opaskarttaotteessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos. Suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset valmiudet energiatehokkaan asumisen korttelille sekä alueen liikenne- ja kunnallisteknisille järjestelyille. Tavoitteena on myös tarkistaa voimassa oleva asemakaava huomioiden alueen kulttuurihistorialliset arvot ja kiinteistörajoista johtuvat muutostarpeet. Samalla ajanmukaistetaan kaavan asemakaavamerkinnät ja –määräykset. 2/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................... 1 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 4 2. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................. 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 5 2.3 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................. 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 9 3.2 Suunnittelutilanne 9 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .............................................................. 10 4.1 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarve 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.3.1 Osalliset 10 4.3.2 Vireilletulo 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................... 13 5.1 Kaavan rakenne 13 5.1.1 Mitoitus 13 5.1.2 Palvelut 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 13 5.3 Aluevaraukset 13 5.3.1 Korttelialueet 13 5.3.2 Maa- ja metsätalousalueet 14 5.3.3 Kadut 14 5.4 Kaavan vaikutukset 14 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön 14 5.4.2 Vaikutukset yritystoimintaan 14 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan 15 5.4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 15 5.4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 15 5.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset 15 5.6 Nimistö 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS....................................................................................... 15 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 15 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 16 3/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.6.2010 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 2015 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta MV 17.10.2009 4. Maanomistuskartta 2015 5. Kivipellontien tyyppipoikkileikkaus 2015 6. Havainnekuva 13.4.2015 7. Pienennös asemakaavakartasta ja -määräyksistä 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Energiatehokas Harjunpää, Energiatehokkaan asuinalueen suunnittelu, Arttu Tuominen, Opinnäytetyö YAMK, Turun ammattikorkeakoulu ympäristöteknologian ko, 2011 2. Ulvilan Harjunpään energiatuotanto- ja aluelämpöselvitys, ONE1 Oy, Prizztech Oy, 14.4.2014 3. Pakki-sovellus - Kulttuuriympäristön asianhallinta ja inventointi, Satakunnan Museo (www.kulttuuriymparisto.fi) 4. Kaavoituskatsaus 2015, Ulvilan maankäyttöosasto, KH 23.2.2015 § 33 5. Energia- ja ekologiakäsikirja, suunnittelu ja rakentaminen, Markku Lappalainen, Rakennustieto Oy, Tampere 2010 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Harjunpään asemakaavatyö käynnistyi vuonna 2007 yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavatyön kohteena olleen maa-alueen siirryttyä Ulvilan kaupungin omistukseen vuonna 2009 kaavoitussopimus purettiin ja asemakaavatyön tavoitteita tarkistettiin Ulvilan kaupungin tavoitteiden mukaisiksi. Kaavatyö käynnistyi uudelleen 2010 keväällä. Kaavoituksen uudesta vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin 17.6.2010 kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu nimisessä lehdessä sekä Ulvilan kaupungin internet-sivuilla (www.ulvila.fi). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon maankäyttöosastolta. Valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin asemakaavaluonnos. Valmisteluvaiheen asiakirjat asetettiin virallisesti nähtäville __.__.____ - __.__.____ väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella __.__.____ Ulvilan Seutu – lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Saatujen mielipiteiden pohjalta maankäyttöosastolla valmistellaan asemakaava ja asemakaavamuutoksen ehdotus, joka MRL:n 65 §:n edellyttämällä tavalla asetetaan nähtäville __.__.____ - __.__.____ väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella __.__.____ Ulvilan Seutu –lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Lopullinen asemakaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. 4/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset valmiudet energiatehokkaan asumisen korttelille sekä alueen liikenne- ja kunnallisteknisille järjestelyille. Tavoitteena on myös tarkistaa voimassa oleva asemakaava huomioiden alueen kulttuurihistorialliset arvot ja kiinteistörajoista johtuvat muutostarpeet. Samalla ajanmukaistetaan kaavan asemakaavamerkinnät ja –määräykset. Asemakaavatyössä tutkitaan mahdollisuutta muodostaa energiatehokas asuinalue kortteliin 17, asuinpientalojen korttelialueelle (AP). Suunnittelutyön pohjana on Ulvilan kaupungin ympäristö-toimenhoitaja Arttu Tuomisen opinnäytetyö: ”Energiatehokas Harjunpää, Energiatehokkaan asuinalueen suunnittelu”. Asemakaavaa on laajennettu korttelin 18 länsi- ja eteläpuolella, jotta maatilan talousrakennukset tulevat kaava-alueeseen mukaan, ja jotta Kivipellontien katualuetta saadaan laajennettua tarkentuneiden katusuunnitelmien mukaisesti. Kaava-aluetta on myös laajennettu korttelin 19 maatilalle kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi. 2.3 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan tarkempaan suunnitteluun ryhdytään asemakaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien luovuttaminen pyritään käynnistämään vuonna 2017. Uuden asuinpientaloalueen on arvioitu rakentuvan vuosien 2017 - 2024 aikana. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Harjunpään kylän keskelle koulun sijaitessa alueen pohjoisreunalla. Alue rajautuu pohjoisessa Harjunpäänkallioihin ja etelässä avoimeen peltomaisemaan, lännessä Katinhännäntiehen ja idästä Laurantien asutukseen. Kuva Harjunpääntieltä keväällä 2014, suunnittelualue nousee pellon reunasta, vasemmalla Katinhännäntien nousua 5/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Maisema on pääasiassa ihmisen muokkaamaa, eikä luonnontilaisia alueita esiinny kuin vähäisesti suunnittelualueen eteläreunalla rakentamattoman ja metsittyneen rivitalokorttelin alueella. Suunnittelualue sijaitsee avoimen peltomaiseman reunalla. Alueen maasto nousee koilliseen mentäessä. Harjunpään kylä on muodostunut korkealle peruskallioselänteelle, jolta avautuvat näkymät asutuksen yli Harjunpäänjoen ja Kokemäenjoen rantapelloille. Maisemakokonaisuus jatkuu yhtenäisenä Sunniemen taakse ja yhtyy Suosmeren kulttuurimaisemaan. Maaperä Suunnittelualueella maan pinta nousee 33 metriä koilliseen päin mentäessä. Alueen alin kohta +7.0 sijaitsee eteläreunan maatilakeskuksen ja pellon rajalla ja ylin kohta +40.0 korttelin 16 pohjoispuolella sijaitsevalla maa- ja metsätalousalueella. Suunnittelualue on pääasiassa moreenia. Maa-aines sisältää hiekkaa, soraa, savea ja hienoainesta sekä kiviä ja lohkareita. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat peltoalueet ovat pääasiassa hiesua ja hienohietakerroksia. Alueen pohjoispuolelta alkavat Harjunpäänkalliot. Pienilmasto Suunnittelualueen maasto laskee asumiselle suotuisiin ilmansuuntiin lounaaseen ja etelään. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Korkeuserojen vuoksi alueella saattaa myös esiintyä laaksotuulta. Rakentamattomien alueiden lehtipuuvaltainen puusto suojaa tuulelta ja auringolta varsinkin kesäaikaan. Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen etelä- ja itäreunassa sijaitsevat maatilakeskukset. Eteläisen maatilakeskuksen pihapiiristä avautuvat peltoviljelykset. Alueen pohjoisosassa on voimassa olevassa asemakaavassa pieni maa- ja metsätalousalue, joskin alueella ei ole varsinaista metsätaloudellista merkitystä. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesiuomia, vaan vedet kulkeutuvat alas peltoalueita kohti teiden vierustoja pitkin tai imeytyneinä moreenimaahan. Katinhännäntiellä on hulevesiviemäröinti ja rinteen juuressa on valumavesien kokoomaoja, josta vedet ohjataan avo-ojia pitkin Harjunpääntien ali Harjunpäänjokeen. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta eikä pohjaveden muodostumisaluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Asukkaita suunnittelualueella on noin 70, joista alle 15-vuotiasta on noin 10. Vuoden 2009 tilastotietojen mukaan Harjunpään keskusta-alueella asui 862 henkilöä, joista alle 30-vuotiaita oli 34,5%, 30-55-vuotiaita 38% ja yli 55-vuotiaita 27,5%. Vuonna 2009 koko Harjunpään alueella, mukaan lukien haja-asutusalue, asui 1189 asukasta. Harjunpään kylässä, kuten koko Ulvilassa on yli 55-vuotiaiden osuus kas- 6/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos vanut selkeästi eniten viimeisen 15 vuoden aikana. Kuitenkin koko Ulvilaan verrattuna erityisesti Harjunpään keskusta-alueella väestö on nuorempaa. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella on parhaillaan saneerattava Harjunpään koulu ja kirjasto sekä seurakuntakoti. Kauppa ja neuvola sijaitsevat suunnittelualueen reunalla ja lähimmät työpaikka-alueet muutaman kilometrin päässä Harjunpääntiellä ja Radiaattorintiellä. Virkistys Harjunpään jalkapallokenttä ja jääkaukalo sijaitsevat kylän itälaidalla noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Aivan suunnittelualueen reunalla Harjunpääntien vieressä kulkee kevytliikenteen päällystetty reitti ja Harjunpäänkallioilta alkaa useampia ulkoiluun käytettyjä metsäpolkuja. Liikenne Suunnittelualueella kulkeva Katinhännäntie on paikoitellen kapea, jyrkkä ja hiekkapäällysteinen, mistä johtuen kadulla ei myöskään ole merkittävää läpikulkuliikennettä. Toisaalta Harjunpään koulun kohdalla voimassa olevan asemakaavan mukainen Katinhännäntien katualue on merkittävästi toteutettuja katurakenteita leveämpi ja mahdollistaa turvallisten liikenneratkaisujen järjestämisen. Katinhännäntieltä koulun kohdalta laskevalle kadulle ei ole asemakaavassa osoitettu nimeä, mutta vakiintuneen käytännön mukaan sitä kutsutaan Loukkulantieksi. Voimassa olevan asemakaavan mukainen Kivipellontien jatke on linjattu jyrkän rinteen alareunaan siten, että tarkoituksenmukaiset kadun ja kevytliikenteen levennyksen rakenteet eivät mahdu katualueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö Näkymä Katinhännäntieltä keväällä 2014 Suunnittelualueella sijaitsee 58 rekisteröityä rakennusta, joista 33 on asuintaloja. Asuinrakennuksista suurin osa on 1-1½ -kerroksisia 1920 - 70 –luvun puutaloja, kooltaan noin 80 - 150 kerrosneliömetriä. Suunnittelualueen suurimmat rakennukset ovat Harjunpään koulu sekä maatilojen tuotantorakennukset. Harjunpään alueella on tehty rakennusinventointi vuonna 2008 Satakunnan museon toimesta. Inventoinnin perusteella suunnittelualue on mielenkiintoinen ja kerroksellinen Katinhännäntien alue, jolla on yksi 1920 – 30-luvun kohdekokonaisuus, 1940 – 7/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 50-luvun tyyppitaloja ja 1980-luvun jälkeen valmistuneita rakennuksia. Suunnittelualueelta esitetään suojeltaviksi pihapiireiksi ja rakennuksiksi: - Vähä-Kreula (6:139): päärakennus, navetta ja aitta - Vuorilehto (6:113) - Tontti 16/19 (14:3) - Virtanen (8:20) - Huhdanmäki (9:34) - Louhikallio (8:53) - Alatuori (32:0): Loukkulantien varren muuntamorakennus - Rinnemäki (9:33) - Koivukulma (1:103) - Kukkukallio (8:57) - Lähdemaa (8:86) - Leppärinne (7:150) - Rantamäki (7:88) - Kalliomäki (6:122) - Kouluharju (14:4): Harjunpään koulu Lisäksi alueen kokonaisuuden kannalta suojeltavia pihapiirejä ovat: - Valomaa (7:126) - Meijumaa (7:127) Tekninen huolto Suunnittelualueen kiinteistöt ovat liittyneet kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Katinhännäntiellä kulkee hulevesiviemäri (S 200 M ja S 160 M). Rinteen alla asemakaavassa osoitetun Kivipellontien jatkeen katualueella on valumavesien kokoomaoja, josta vedet ohjataan ojia pitkin Harjunpääntien ali Harjunpäänjokeen. ote johtokartasta, katkoviivalla esitetty hulevesien ohjaus avo-ojia pitkin 8/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelualueen sähköjakelusta vastaa Caruna Oy (ent. Fortum Oy). Suunnittelualueen poikki Hormistontien eteläpuolella kulkee ilmasähköjohto. Puhelinverkosta vastaa paikallinen puhelinyhtiö Finda Oy. 3.1.4 Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Korttelin 17 asuinpientalojen (AP), korttelin 16 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) sekä Kivipellontien katualue ovat Ulvilan kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta on selostuksen liitteenä 4. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain 24 § 2 mom. :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN 30.11.2000) huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (MV 17.12.2009 /20§, YM 30.11.2011 N:o YM1/5222/2010, KHO 13.3.2013 /904). Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A48). Lisäksi alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Harjunpäänjoen kulttuurimaisemaan. Ote maakuntakaavasta on liitteenä 3. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Asemakaava Korttelin 16 tontilla 1 ja korttelin 17 tonteilla 4 ja 5 on voimassa Harjunpään asemakaava (KV 14.3.1980). Korttelin 16 tonteilla 2-18, korttelin 17 tonteilla 1-3 ja 6-18 sekä kortteleissa 18 ja 19 on voimassa Harjunpään asemakaava (KV 30.12.1974). Asemakaavalla on osoitettu Katinhännäntien varren kortteleihin 16, 17 ja 18, omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO). Kortteleissa 16 ja 17 omakotirakennusten alueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Lisäksi korttelissa 17 kellarikerrokseen saa sijoittaa enintään puolet varsinaisen kerroksen rakennusoikeudesta. Korttelin 18 omakotirakennusten alueelle saa rakentaa yksikerroksisia rakennuksia. Alueiden tehokkuusluku on e=0,25. Korttelin 16 tontille 18 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Alueen tehokkuusluku on e=0,30. 9/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelin 17, eteläosaan on asemakaavalla osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR). Alueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia, joiden kellarikerrokseen saa sijoittaa enintään puolet varsinaisen kerroksen rakennusoikeudesta. Alueen tehokkuusluku on e=0,30. Korttelin 18 eteläosaan on asemakaavassa osoitettu maatalousaluetta (M) ja maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AT). Maatilojen talouskeskusten korttelialueen tehokkuusluku on e=0,20. Korttelin 19 maatilojen talouskeskusten korttelialueen (AT) tehokkuusluku on e=0,10. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. Rakennusjärjestys Ulvilan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 30.1.2002. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu 2013 ja täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarve Suunnittelualueella on tarvetta asemakaavan tarkistamiseen kiinteistörajojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Samalla luodaan kaavalliset mahdollisuudet tarkoituksenmukaisen kunnallistekniikan toteuttamiselle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Harjunpään asemakaavatyö käynnistyi vuonna 2007 yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaupunginhallitus teki kokouksessaan 17.9.2007 (§ 360) kaavamuutosta koskevan päätöksen ja antoi maankäyttöosastolle valtuudet asemakaavamuutoksen käynnistämiseksi. Maanomistajan kanssa laadittiin kaavoitussopimus. Asemakaavatyön tavoitteena oli mm. korttelin 17 rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueen (AR) muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Asemakaavatyön kohteena olleen maa-alueen siirryttyä Ulvilan kaupungin omistukseen vuonna 2009 kaavoitussopimus purettiin ja asemakaavatyön tavoitteita tarkistettiin Ulvilan kaupungin tavoitteiden mukaisiksi. Kaavatyö käynnistyi uudelleen 2010 keväällä. Suunnittelualue on usean vuoden ajan ollut kaavoituskatsauksien kohde, viimeksi kaavoituskatsauksen 2015 kohde no 1 (KH 23.2.2015 § 33). Alueen kunnallistekniikan toteuttamiseen on varauduttu vuosina 2017-2018 (Talousarvio ja -suunnitelma 2015, KV 12.12.2014 § 61). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn kuluessa. 10/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos Harjunpään asemakaavassa ja asemakaavan muutostyössä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaupungin hallintokunnat - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo - Caruna Oy - puhelinyhtiö Finda Oy - Alueella mahdollisesti toimivat pienkiinteistö-, omakoti- ja asukasyhdistykset - Ulvilan-Kullaan ympäristöseura ry 4.3.2 Vireilletulo Yksityisen maanomistajan aloitteesta toteutettava ja kortteleita 17 ja 18 koskeva kaavamuutos kuulutettiin vireille 15.8.2008 alkaen. Kaavatyöstä tiedotettiin osallisia myös kirjeitse. Maaomistuksen siirryttyä kaupungille kaavatyö keskeytettiin tavoitteiden tarkistamista varten. Kaavoituksen käynnistyessä uudelleen laajennettuna korttelilla 16, vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin 17.6.2010 kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seudussa sekä Ulvilan kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internetsivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon maankäyttöosastolta. Vireilletulojen yhteydessä jätettiin yhteensä 4 kirjallista mielipidettä sekä Fortumin lausunto alueen sähkönjakelun suunnitelmista. Mielipiteessä (kirjattu saapuneeksi 15.9.208), jolla on yhteensä 13 allekirjoittajaa, esitettiin voimassa olevan asemakaavan mukaisen, mutta toistaiseksi toteuttamattoman Kivipellontien jatkeen muuttamista siten, että ajoneuvoliikenteellä ei olisi läpiajomahdollisuutta. Perusteluina esitettiin läpiajon häiritsevän olemassa olevaa asutusta, alueen liikennemäärän kasvua ja siitä seuraavaa liikenneturvallisuuden heikentymistä erityisesti koululaisten näkökulmasta sekä alueen maiseman ja luonteen muuttumista. Vasemmistoliitto on mielipiteessään 20.8.2008 ilmaissut huolensa Harjunpään tonttitarjonnan kaventumisesta rivitalotonttien menettämisen johdosta. Toiveena on esitetty ainakin yhden rivitalotontin säilyttämistä. 21.8.2008 saapuneessa mielipiteessä esitettiin toive tontin jakamisesta kahdeksi omakotitontiksi sekä kiinnostus mahdollisia uusia katujärjestelyjä kohtaan. 7.8.2014 saapuneessa mielipiteessä tiedustellaan mahdollisuutta järjestää uusi katuyhteys hankalakulkuiselle tontille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen __.__.____, § __ ja asetti sen nähtäville __.__. - __.__.____. väliseksi ajaksi sekä pyysi tarvittavat lausunnot. Harjunpään asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta ja nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla sekä Ulvilan Seutu –lehdessä __.__.____. 11/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnoksesta saatujen mielipiteiden pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksen, asettaa sen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot (MRL 65 §, MRA 27 §). Lopullinen asemakaavan muutosehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tieto valtuuston päätöksestä toimitetaan niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 §). Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella (MRL 200 §, MRA 93 §). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja ei ole järjestetty. Satakunnan Museolta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Caruna Oy:ltä, Finda Oy:ltä sekä Ulvilan kaupungin tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta. Kaavatyön aikana on neuvoteltu teknisen osaston kanssa kunnallistekniikan ja pintavesien ohjaamisen toteuttamisesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun kanssa rakentamisen tavoista ja energiatehokkuudesta. Katinhännäntien katualueen kaventamiselle aluekokonaisuuden kannalta tärkeiden rakennusten säilyttämisen johdosta ei ole nähty esteitä. Kivipellontien jatkeen osalta tekninen osasto on tutkinut katurakentamisen mahdollisuuksia ja suunnitellut alustavan toteutustavan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset valmiudet alueen liikenne- ja kunnallisteknisille järjestelyille sekä energiatehokkaan asumisen korttelille. Tavoitteena on myös tarkistaa voimassa oleva asemakaava huomioiden alueen kulttuurihistorialliset arvot ja kiinteistörajoista johtuvat muutostarpeet. Samalla ajanmukaistetaan kaavan asemakaavamerkinnät ja –määräykset. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupungin ja asemakaavoituksen tavoitteet ovat yhteneväisiä maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen rinteen suuntautuminen pienilmastollisesti suotuisiin etelän ja lounaan suuntiin on tarjonnut mahdollisuudet suunnitella erityisesti energiatehokkuuden huomioivia rakennusratkaisuja. Energiatehokas Harjunpää –hanke on maankäyttöosaston vuonna 2011 alkanut kehityshanke, jota on esitelty mm. Ilmastotalkoot –seminaarissa ja jonka puitteissa yhteistyössä Prizztechin ja Ficolo Oy:n kanssa on toteutettu selvitys Ulvilan Harjunpään uuden asuinalueen energiaratkaisuista. Hankkeen tarkoituksena on luoda Harjunpään Kivipellontien alueelle esimerkillinen kestävän kehityksen mukainen ja energiatehokas asuinalue. Samalla on tarkoitus monipuolistaa Harjunpään tonttitarjontaa ja kehittää asuntorakentamisen vaihtoehtoja. 12/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Vireilletulon aikana osalliset ovat suullisesti arvioineet koululiikenteen lisääntyvän ja yhdessä jättöliikenteen kanssa aiheuttavan ongelmia katu- ja koulualueella. Syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana käytiin Katinhännäntien varren kuivatuksesta aiheutuneiden vesien ohjauksesta neuvotteluja, joiden tuloksena kaupunki toteutti sovitut ratkaisut syksyllä 2014. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on n. 14,8 hehtaaria, josta uutta asemakaavaa on noin 1 ha. Alueelle muodostettujen ohjeellisten omakotitonttien (AO) määrä 37 on sama, kuin voimassa olevassa asemakaavassa, joskin tonttien määrä on muuttunut kortteleittain maanomistajien toiveiden mukaisesti. Toistaiseksi rakentamattomia tontteja on kuusi, lisäksi yhdelle tontille saa sijoittaa toisen asuinrakennuksen jo rakennetun lisäksi. Kaikki omakotitontit ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupungin omistamalle asuinpienrakennusten korttelialueelle (AP) on osoitettu seitsemän ohjeellista tonttia. Lisäksi suunnittelualueella on kaksi yksityistä maatilojen talouskeskusten korttelialuetta sekä kaupungin omistama opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Pinta-alojen mitoitustiedot ilmenevät tilastolomakkeesta selostuksen lopusta. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee Harjunpään koulu, joka suojellaan asemakaavoituksen myötä (YO/S). Alueelle ei ole tulossa korttelialueita uusia palveluja varten. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Energiatehokkaan alueen toteutuessa rakentamisen hyvien esimerkkien määrä kasvaa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AO-1 Erillispientalojen korttelialueen tontille saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka suurin sallittu kerrosluku on I. Rinnealueella pääkerroksen lisäksi saa kellari- ja ullakkokerrokseen rakentaa puolet pääkerroksen kerrosalasta, tasamaalla vain ullakkokerrokseen. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,25. Rakennusalojen rajat ovat korttelikohtaisia. Lisäksi on määrätty rakennettavaksi yksi autopaikka jokaista 70 asuinkerrosalaneliömetriä kohti (1 ap/70m2as). AO-2 Erillispientalojen korttelialueen tontille saa rakentaa kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta, jonka suurin sallittu kerrosluku on I. Pääkerroksen lisäksi saa ullakkokerrokseen rakentaa puolet pääkerroksen kerrosalasta. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,25. Rakennusalojen rajat ovat korttelikohtaisia. Lisäksi on määrätty rakennettavaksi yksi autopaikka jokaista 70 asuinkerrosalaneliömetriä kohti (1 ap/70m2). 13/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos AP Asuinpientalojen korttelissa suurin sallittu kerrosluku on I, pääkerroksen lisäksi saa kellari- ja ullakkokerrokseen rakentaa puolet pääkerroksen kerrosalasta. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,30. Rakennusoikeuden lisäksi voi rakentaa enintään 15 m2 kokoisen viherhuoneen. Rakennukset saa tietyillä edellytyksillä rakentaa lähemmäksi kuin 4m tontin rajasta, jopa tontin rajaan kiinni. Muutenkin rakennusten sijoittelusta ja rakentamistavasta on annettu tarkkoja määräyksiä. Autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 70 asuinkerrosalaneliömetriä kohti (1 ap/70m2). AM Maatilojen talouskeskusten kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on 1, pääkerroksen lisäksi saa kellari- ja ullakkokerrokseen rakentaa puolet pääkerroksen kerrosalasta. Vähintään 2500 m2 tontille saa sijoittaa yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,10 tai e=0,20. Alueelle ei saa sijoittaa kotieläinten tuotantolaitoksia. Rakennusalojen rajat ovat korttelikohtaisia. Autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista asuntoa kohti (1 ap/as). YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,30. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. 5.3.2 Maa- ja metsätalousalueet M Maa- ja metsätaloualue M-1 Maa- ja metsätalousalue, jonka rakennusaloille saa luvulla esitetyn rakennusoikeuden verran rakentaa maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa kotieläinten tuotantolaitoksia. 5.3.3 Kadut Katualueista Katinhännäntie huomioi kulttuurihistoriallisten arvojen johdosta säilytettävät rakennukset ja pihapiirit, minkä johdosta myös maanomistusrajoihin tulee muutoksia. Kivipellontien risteyksiin on osoitettu alueet, joille voi sijoittaa liikennettä hidastavia rakenteita esimerkiksi korotettuja risteyksiä (hi). Loukkulantie osoitetaan vakiintuneen käytön lisäksi myös asemakaavassa. Paavonpolku säilyy entisellään, mutta Nummekuja poistuu tarpeettomana. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle rakentunee noin 14 uutta asuntoa ja väestömäärä kasvaa noin 35:llä hengellä. Harjunpäässä on viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistunut keskimäärin kaksi asuntoa vuodessa, jonka perusteella alue rakentuisi täyteen noin 5-7 vuoden aikana. Asemakaava täydentää ja tiivistää rakennettua ympäristöä, liikennejärjestelyistä tulee turvallisempia ja asukasmäärän kasvun myötä lähipalvelujen toimintaedellytykset paranevat. Energiatehokkaan alueen asuinpientalojen tontit luovat vaihtelua taajamakuvaan ja vaihtoehtoja omakotiasumiseen. 5.4.2 Vaikutukset yritystoimintaan Asemakaavan vähäiset vaikutukset yritystoimintaan toteutuvat pääasiassa yhdyskuntatekniikan ja rakennusten toteuttamisen yhteydessä. Alueen asuinpientalotontit 14/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos parantavat yritysmuotoisen asuntorakentamisen mahdollisuuksia. Asukasmäärän kasvu parantaa osaltaan palvelujen toimintaedellytyksiä. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Asemakaavan mukaisen Kivipellontien jatkeen toteutumisen myötä kapean Katinhännäntien vähäinen läpiajo siirtyy Kivipellontielle ja kevytliikenteelle syntyy uusi turvallinen reitti. Kivipellontien risteykset on mahdollista korottaa liikenteen hidasteiksi, jolloin myös tarpeettoman läpiajon kynnys kasvaa. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan alustavat yhdyskuntatekniikan suunnitelmat ja varataan alueet niiden toteuttamista varten. Asemakaavan saatua lainvoiman suunnitelmat tarkennetaan ja toteutetaan investointiohjelman mukaisen aikataulun mukaan. Katurakentamisen yhteydessä toteutetaan myös alueen kuivatus, josta kertyvät vedet ohjataan suunnittelualueelta avo-ojia pitkin Harjunpääntien ali Harjunpäänjokeen. 5.4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Asemakaavan mukainen uudisrakentaminen on vähäistä verrattuna olemassa olevaan ja osittain suojeltuun rakennuskantaan. Uudisrakentamisesta merkittävin osa, asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu maisemassa näkyvään paikkaan rinteeseen. Asuinpientalojen rakentamistapaan on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä ja tontinluovutusmenettelyjen sekä rakennuslupaprosessien yhteydessä huomioidaan yksittäisten rakennusten soveltuminen kokonaisuuteen ja ympäröivään rakennuskantaan. Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia Harjunpäänjoen kulttuurimaisemaan. Asemakaavassa on suojeltu Harjunpään alueella tehdyn rakennusinventoinnin mukaiset Katinhännäntien suojelemisen arvoiset rakennuskokonaisuudet, rakennukset sekä pihapiirit (/S, sr, s). 5.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 5.6 Nimistö Nimistö on aiemman asemakaavoituksen mukaista ja paikallista alkuperää. Loukkulantie osoitetaan vakiintuneen käytön lisäksi myös asemakaavassa. Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksia havainnollistamaan on laadittu asemakaavan havainnekuva (liite 6.), josta ilmenee tarkemmin rakennusten sijoittuminen, pihapiirien suuntaus, istutukset, liikennejärjestelyt yms. 15/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnallistekniikan ja tonttien toteuttaminen alkaa asemakaavan saatua lainvoiman. Alueen toteutus on investointiohjelmassa esitetty tapahtuvaksi vuosien 2017-18 aikana (KV 12.12.2014). Asuinpientalojen tontit tulevat myyntiin arviolta vuoden 2017 alussa. Ulvilassa 13.4.2015 Mikko Nurminen Kaavoituspäällikkö 16/17 ASEMAKAAVASELOSTUS, luonnosvaihe – Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos TILASTOLOMAKE 17/17
© Copyright 2024