1. No category

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON
TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015
(pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
1
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
päivitetty 30.10.14
1. TYÖPAIKKA
Nimi
Osoite
Puh
Fax
FORSSAN KAUPUNKI
Turuntie 18, 30100 Forssa
03-41411
03-4354 202
Toimiala (nro)
Julkinen hallinto, 75110
Tilikausi:
1.1.- 31.12.
Yhteyshenkilö
Nimi:
Esa Sinisalo
Puh
03-4141 280
Fax
03-4226 583
Sähköpostiosoite: [email protected]
Johtaja:
Kaupunginjohtaja: Sami Sulkko
Puhelinnumero: 03-41411
Fax-numero:
03-4226 583
Tapaturmavakuutus:
Yhtiön nimi:
Pohjola Vakuutus Oy, Forssan toimipiste
Osoite:
Sibeliuksenkatu 3, 30100 Forssa
Yhteyspäällikkö
Pasi Lepistö p. 0102531251,[email protected] 515 8000
Eläkevakuutus:
Yhtiön nimi:
Kuntien eläkevakuutus
Osoite:
Kalevankatu 20, 00100 Helsinki
Puhelinnumero: (09)-18571
1.2.TYÖTERVEYSASEMA
Nimi
Puh
Osoite
Sähköposti
Forssan seudun terveydenhuollon ky
(03) 4191 2711 Fax: 03-4191 2701
Kujalankatu 3, 30100 Forssa
[email protected]
Aukioloajat:
Toimisto
Päivystävä hoitaja
Työterveyshenkilöstö:
Ylilääkäri
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Työfysioterapeutti
Työterveyspsykologi
Vastaanotto:
Potilasasiamies:
Osoite
ma-to klo 8-15:30 ja pe klo 8.00-14.
ma-pe 8-10 ilman ajanvarausta, muuten ajat ajanvarauksella
p (03) 4191 2720,
Anja Pelto-Huikko
Anja Pelto-Huikko,p (03) 4191 2927 (puh.aika: ma-to klo
13-13.30, pe klo 11-11.30)
Tarja Tuovila,p: (03) 4191 2725 (puh.aika ma-pe klo 11-11.30)
Erja Kankaanranta-Suomi
p (03) 41912830
Virpi Laakso ja Pasi Kainulainen
p (03) 4191 2711
Hannele Suokas ja Teija Puusa
p (03) 4191 2711
Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä
Urheilukentänkatu 9, Frs:n sairaala, p. (03) 4191 4092
2
1.3. TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ
Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu:
LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, lk I.
Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää
työterveyshuolto-käytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden
kanssa työhön
liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta,
työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä.
Työtapoina ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, tietojen antaminen ja ohjaus.
Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu koko henkilökunnalle.
SAIRAANHOITO, lk II.
Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siihen liittyvät työterveyslääkärin määräämät laboratorioja kuvantamistutkimukset sekä työterveyshoitajan sairaanhoito.
Työterveyshoitajan sairaanhoito kuuluu kaikille työntekijöille ja lääkärin sairaanhoito kuuluu
työntekijöille, joiden työsuhde on yli kolmen kuukauden pituinen.
Akuuteissa sairauksissa pyritään järjestämään lääkärin vastaanottoaika samalle päivälle.
Tarvittaessa asiakas ohjataan terveyskeskuksen iltapäivystykseen.
Työntekijän ollessa palkattomalla vapaalla Forssan kaupunkiorganisaatiosta ja samalla toisen
työnantajan palveluksessa hän ei ole ko. aikana oikeutettu Forssan kaupungin kustantamiin
työterveyshuollon palveluihin.
MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ:
Työterveyshuollon ammattihenkilöt:
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Asiantuntijat:
Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä
liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös
ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.
Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva
neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja
ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky-toimintaan osallistuminen.
Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden
arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim.
muutoksissa tai työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin
asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm.
työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset
tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus.
Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat
työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset
osana terveystarkastuksia.
3
1.4 YHTEISTYÖ
Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa.
Yhteydenpito on molemminpuolista ja aktiivista. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation,
henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa.
Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain
laadittavan toimintakertomuksen pohjalta.
Yhteistoimintaryhmän pöytäkirjat toimitetaan työterveyshuoltoon.
1.5 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ
Työsuojelutoimikunta on
Työsuojelupäällikkö:
Työsuojeluvaltuutetut:
Työsuojeluasiamies:
yhteistoimintaryhmä
Juha Järvinen
Kaija-Leena Niemi
Aija Ojansuu
Pekka Merikanto
Työterveyshenkilöstö osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintaryhmän kokouksiin ja
työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen.
Työsuojelun toimintaohjelman pohjalta tehtyjen yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien
toteutumista seurataan työpaikan yhdyshenkilön, ts-organisaation ja yhteistoimintaryhmän kanssa
vuosittain. Muutoksia tehdään tarvittaessa.
1.6. PÄIHDETYÖ
Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan
päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa
järjestämässä hoitoa. Yhteistyötahona on tarvittaessa mm. A-klinikka.
Päihdeohjelmamalli on laadittu vuonna 2011.
Yhteyshenkilönä päihdeasioissa toimii henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo.
1.7. HENKILÖSTÖN KUVAUS
Henkilöstön määrä on 691 työntekijää, joista osa-aikaisia 113. Vakituisia työntekijöitä 470,
määräaikaisia ja sijaisia 221. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on 48,7 vuotta, sijaisten ja
määräaikaisten 41,3 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,7 vuotta.
Sairauspoissaolojen määrä on keskimäärin elokuun 2014 tilanteen mukaisena 8,4 kalenteripäivää/hlö,
joka on 0,4 kalenteripäivää korkeampi kuin elokuun tilanne vuonna 2013. Sairauspoissaolotilasto
sisältää kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen poissaolot vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön
osalta.
Työtapaturmia vuonna 2013 oli 43 kappaletta.
Kaupungin kolme toimialaa; keskushallinnon toimiala, kasvatus- ja tulevaisuustoimiala,
teknisen ja ympäristötoimen toimiala. Henkilöstöstä suurin osa työskentelee kasvatus- ja
tulevaisuustoimialalla.
Vesihuoltoliikelaitoksella on oma toimintasuunnitelmansa.
4
2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI
2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE
Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa, ehkäisevää terveydenhoitoa.
Toiminnan tavoitteena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden
ja työsuojelun kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön
toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä
sairauksia ja tapaturmia.
Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä
selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin
toimenpitein.
2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA:
1. Työhyvinvointia tukevan toimintatavan vahvistuminen työyhteisöissä
2. Sairauspoissaolojen vähentyminen
3. Työntekijöiden ja esimiesten tukeminen muutostilanteissa
2.3 VARHAINEN TUKI
Työkyvyn varhainen tukeminen sisältyy Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan.
Forssan kaupungilla on käytössä Aktiivisen aikaisen tuen malli.
Toimintamallin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä ehkäistä
työkyvyn heikkenemisen kehittymistä. Aktiivisen aikaisen tuen malli
Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja
tarpeenmukaisen tuen työkyvyn ylläpitämiseksi.
Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään.
Työnantajan tehtävänä ja vastuulla on järjestää terveelliset ja turvalliset työolosuhteet.
2.4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI
Työnantaja toimittaa sairauspoissaolotiedot työterveyshuollolle kolme kertaa vuodessa.
Seuranta ja raportointi toteutetaan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti.
Työkyvyn hallinnan toimintamalli
5
2.5 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN
JÄLKEEN
Työhön paluun tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelytavat toteutetaan Aktiivisen
aikaisen tuen mallin mukaisesti.
3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET
TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE 1.1-31.12.2015
3.1.
TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN JA ESIMIEHEN
KANSSA.
 Työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työntekijän voimavarojen tukeminen ja
edistäminen sekä työuupumuksen ehkäiseminen.
 Työhön liittyvien positiivisten tekijöiden esiin tuominen.
 Pyritään mahdollisimman varhain huomioimaan työkyvyn heikkeneminen ja
löytämään siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä
 Työterveyshuolto on mukana vahvistamassa Forssan kaupungin Aktiivisen
aikaisen tuen mallin mukaista toimintaa.
3.2.
TYÖYHTEISÖJEN toimivuuden vahvistaminen
 Työyhteisöjen tukeminen muutostilanteissa
 Ongelmien ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta
 Hyvän esimiestyön tukeminen
 Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen
 Yhteistoiminnallisuuden edistäminen
3.3.
TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA -SELVITYKSET
Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät
työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden,
työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran.
Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio suunnittelevat vuosittain ja huolehtivat yhdessä
työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Tarkastuksiin osallistuu kohteen
mukaan terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja/tai psykologi. Tarkastuksissa hyödynnetään
riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja.
Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa.
Tarkastuskäyntejä tehdään myös saneeraustoimien aikana etenkin jos niissä työskennellään
samanaikaisesti. Sisäilmatyöryhmän kanssa tehdään työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan
ongelmien ilmaantuessa sekä saneerauksen jälkeen seurantamielessä. Muut työpaikkakäynnit
pyritään
tekemään säännönmukaisesti 2-4 vuoden välein.
Työterveyshuolto osallistuu terveysvalvonnan tekemiin terveydellisten olojen tarkastuksiin
kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa. Nämä tarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein.
Työterveyshuolto tekee näistä työpaikkakäynneistä muistion ja lähettää sen työsuojelulle.
6
3.4.
TERVEYSTARKASTUKSET
Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden
tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista.
Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja
edistäminen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien
erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja
turvallisen työympäristön kehittäminen.
TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET
 Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon
Tehdään vakituisille työntekijöille ja yli kolmen kuukauden työsuhteessa oleville
määräaikaisille työntekijöille.
 Lausunnon työhön sopivuudesta antaa työterveyshoitaja. Lääkärinlausunto tarvittaessa.
Sisältö: Työterveyshoitajan haastattelu (työ, työhistoria, terveystavat, terveydentila),
verenpaine, painoindeksi, näkö, kuulo, pieni verenkuva, maksa-arvot, kolesteroli (ellei ole
tiedossa),
tarpeen mukaan lisätutkimuksia riippuen työn luonteesta ja altisteista.
TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ:
Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on
estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi.

Määräaikaiset, erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä (teknisellä toimialalla
työskentelevät melulle, pölyille ja liuotinaineille altistuvat työntekijät sekä muilla toimialoilla
melulle altistuvat työntekijät) 1-3 vuoden välein työntekijöittäin laadittujen aiempien aikataulujen
mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön "Terveystarkastukset työterveys-huollossa"
-ohjekirjan
mukaan.

Yötyötä tekevien tarkastukset: Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista
erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö on määritelty
yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2§) ohjeiden mukaan. (yli 20 yötä
vuodessa). Työterveyshuolto kutsuu tarkastuksiin / tekee ns. yötyökyselyn.
OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET TYÖKYVYN
SEURAAMISEKSI
Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä
poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa
terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia työtä ja työoloja
koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen.


Lääkärintarkastus pitkältä sairaslomalta työhön palattaessa, jos sairaudella vaikutusta
työkykyyn
Esimies ohjaa tarvittaessa tarkastukseen Aktiivisen aikaisen tuen mallin periaatteita
noudattaen.
7
MUUT TERVEYSTARKASTUKSET
Ikäryhmätarkastukset:
45- 50- 55- ja 60-vuotiaat: voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen.
Ikäryhmätarkastuksiin työterveyshuolto ei enää lähetä kutsuja.
Terveystarkastusten tavoitteena on terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi
(tarkastuksen sisältö (liite 1). Tarkastukset toteutetaan työaikana.
Tarpeen mukaan terveystarkastuksista ja sairasvastaanotoilta ohjataan työntekijöitä Kelan
yksilölliseen kuntoutukseen. Kuntoutustarpeet selvitetään perusteina sairastavuus ja työssä
selviytyminen.
HYVINVOINTIKARTOITUS
Odumin Health Promotioinin hyvinvointiprojekti jatkuu kevääseen 2015.
3.5. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja
työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja
toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä
olevat työntekijät.
Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden
aikaansaamisesta on työnantajalla.
1. Varhaiskuntoutus:
 Kelan yksilöllisiä ASLAK -kuntoutuksia haetaan työntekijöille edellisvuosien tapaan.
 Mahdollisen ASLAK -ryhmän haun suunnittelu alkuvuodesta 2015 yhdessä työsuojelun
kanssa.
2. Ammatillinen kuntoutus:
 Kelan TYK –kuntoutukseen ohjataan tarpeen mukaan
 Kevan ammatillista kuntoutusta (työkokeilu ja uudelleenkoulutus) hyödynnetään tarpeen
mukaan.
3. Jatketaan painonhallintaan liittyvää yksilötoimintaa työterveyshuollon tiimityönä.
Käynnit toteutetaan työaikana mahdollisuuksien mukaan.
Painonhallintaryhmä toteutetaan vuoden 2015 aikana halukkuuden mukaan. Ryhmän
kokoamisessa huomioidaan työnäkökulma.
4. Liikuntaryhmät työkyvyn ylläpitämiseksi jatkuvat työnantajan toimesta.
Työterveyshuolto kannustaa työntekijöitä osallistumaan liikuntatoimintaan.
5. Tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan v. 2015.
Yksilöllistä tupakasta vieroitustoimintaa ja tiedotusta jatketaan. Työnantaja tukee edelleen
tupakasta vieroitusta mm. kustantamalla tupakasta vieroitustuotteet kolmen kuukauden ajan.
6. Osatyökykyisen työntekijän tukeminen: Työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja
työsuojeluvaltuutettu etsivät yhdessä ratkaisuja, kun työntekijän työkyky on alentunut.
7. Yhteistoimintaryhmä suunnittelee, kehittää ja seuraa TYHY-toimintaa.
Yhteyshenkilönä on henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo.
8
8. Työterveyshuollon TYKY-projekteista sovitaan erikseen ja lähetetään yhteenvedot
henkilöstöhallintoon / YTR ja työsuojeluorganisaatiolle (ts.päällikkö ja ts.valtuutettu).
9. Sairaspoissaolojen seuranta: Työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti
10. Järjestetään tarvittaessa traumaattisten työtilanteiden aiheuttamien psyykkisten reaktioiden
jälkihoitoa. Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan vakavaa työtapaturmaa, työtoverin
äkillistä kuolemaa tms. järkyttävää tapahtumaa. Jälkihoito voidaan toteuttaa joko
yksilövastaanottona (lääkärin, psykologin tai hoitajan vastaanotolla) tai ryhmäkeskusteluna,
jossa
vetäjinä toimivat psykologi ja/tai työterveyshoitaja.
3.6. TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS
Työntekijöille annetaan tietoa työstä terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista ja niiden
ehkäisyistä puhelinkontaktien, terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien
yhteydessä. Samalla ohjataan ja motivoidaan työntekijöitä terveellisiin elintapoihin ja tuetaan
työntekijän elämänhallintaa.
3.7. TYÖYHTEISÖTYÖ
Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen.
Suunnitelmallinen työyhteisötyö tapahtuu TYKY -projekteissa. Tarvittaessa toimintavuoden aikana
ilmaantuvien työyhteisöongelmien perusteella laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja, joiden
vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon puolesta työterveyspsykologi.
Työterveyshuolto järjestää vuosittain toimialakohtaisia yhteistyöneuvotteluja.
3.8. TAPATURMIEN TORJUNTA JA SEURANTA
Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan.
Työterveyshenkilöstö osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun.
Sattuneita työtapaturmia seurataan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain.
Riskinhallintatyö on jatkuvaa toimintaa. Työterveyshuollossa on käytettävissä riskinarvioinnin tulokset,
joita hyödynnetään mm. työpaikkakäyntien yhteydessä.
3.9. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO
Ensiapukoulutus jatkuu tavoitteena, että 5% henkilöstöstä on koulutettu.
Työterveyshuolto on tarvittaessa suunnittelussa mukana.
9
4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS
Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla:
 työntekijään, työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden suositusten ja
toimenpide-ehdotusten toteutumista.
 työntekijän terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla
 työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille
 työntekijöiden sairauspoissaoloja
 työterveyshuollon omia toimintatapoja
 asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä
Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain
laadittavan toimintakertomuksen pohjalta.
Toimintasuunnitelma on käsitelty yhteistoimintaryhmässä 17.12.2014.
TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Kh 12.1.2015
Sami Sulkko
Kaupunginjohtaja
Anja Pelto-Huikko
Työterveyslääkäri
Tarja Tuovila
Työterveyshoitaja
Liite 1.
TERVEYSTARKASTUSSUUNNITELMA
1. TERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE
 TYÖKYKYINDEKSILOMAKE
 AUDIT -kysely tarvittaessa (alkoholin käytöstä)
 BBI 15- kysely (työuupumuskysely)
 Diabetekseen sairastumisriskin kartoituskysely
2. KUNTOTESTAUKSET
 UKK-KÄVELYTESTI (toteutetaan kevät-/kesäaikaan tarkastuksista ohjattuna)
3. TERVEYDENHOITAJA
 KESKUSTELU ESITIETOKAAVAKKEIDEN POHJALTA
 LYHYT TYÖNKUVAUS
 VERENPAINE, PAINOINDEKSI, VYÖTÄRÖN YMPÄRYSMITTA, T2DM-RISKI
(aikuisiän diabeteksen sairastumisriskikartoitus)
 SPIROMETRIATUTKIMUS TUPAKOITSIJOILTA (keuhkojen toimintakoe)
 PIENI VERENKUVA, VERENSOKERI, MAKSA-ARVOT, VEREN RASVAPAKETTI JOLLEI
TIEDOSSA TAI SEURANNAN TARVETTA
 NÄKÖ JA KUULO TARVITTAESSA
4. LÄÄKÄRINTARKASTUS TARVITTAESSA TERVEYDENHOITAJAN OHJAAMANA
 SAIRAUKSIEN ANAMNEESI
 KLIININEN TUTKIMUS
 TYÖKYVYN JA KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI
 TARVITTAVAT LISÄTUTKIMUKSET
 SEURANTATARKASTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN
5. ROKOTUKSET:
B-HEPATIITTIROKOTUKSET:


Rokotusta ei erityisesti mainosteta, vaan ensisijaisesti annetaan ohjausta ja neuvontaa asiasta.
Mikäli joku kokee rokotuksen tarvitsevansa, voidaan sitä antaa seuraaville työntekijäryhmille
(mukaan lukien pitkäaikaiset sijaiset):
 puistotyöntekijät, liikuntapaikkatyöntekijät, mittamiehet, kiinteistönhoitajat ym. ulkona
työskentelevät
 erityisopettajat ja mahd. koulunkäyntiavustajat
 nuorisotyöntekijät
 järjestyksenvalvojakurssin käyneet.
INFLUENSSAROKOTUKSET:
 Kaupunki kustantaa riskiryhmiin kuulumattomien kausi-influenssarokotukset.
 Riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset toteutetaan perusterveydenhuollossa.
1
Liite 2.
TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT
Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja
hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä
fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon
muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia
työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista
muutoksen aikana ja sen jälkeen.
Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla
sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista
konsultaatiopalveluihin.
ORGANISAATIOTASO
Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien
interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun.
Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella
asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja
muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien.
Työterveyshuollon palvelut:
•Muutostukiryhmä
Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen
liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen
liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen
edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa
jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia
tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää.
Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä.
Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta:
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/organisaatiomuutos/hyvia_kaytantoja/muutostukiryhma
•Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle.
ESIMIEHET
Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja
tukea. Heiltä odotetaan, että he ”ajaisivat yksikön asiaa” ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla
tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he
uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun
ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin.
Työterveyshuollon palvelut:
• Esimiesten vertaistukiryhmät.
Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä
asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano
2
pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen
asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja
tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla.
• Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana.
• Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset.
TYÖYHTEISÖT
Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja
väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa
toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät
jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee.
Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen,
toimen-kuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos
kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja.
Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä
työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä
otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun?
Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden
välillä.
Työterveyshuollon palvelut:
• Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai
muutostuki-kyselyin.
• Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat
olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja.
• Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä.
TYÖNTEKIJÄT
Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä
muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä
tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja
täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän
yksilöllinen tilanne.
Työterveyshuollon palvelut
• Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja
sairasvastaanotot psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit,
työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen
(erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla
voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden
kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan
voimavaroja ja edistää työhyvinvointia.
• Kohdennetut muutosterveystarkastukset.
• Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia
voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma,
osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.