Kaavaselostus, Huiskonpolun asemakaavan laajennus

Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
HUISKONPOLUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
EHDOTUS
A 057
Asemakaavan selostus 30.3.2015
OAS Tekninen lautakunta 29.1.2015 § 4
Luonnos nähtävillä 5.2.–27.2.2015
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Asemakaava koskee Sastamalan keskustan asemakaava-alueeseen rajoittuvaa kaupungin
omistamaa määräalaa kiinteistöstä Nisu 790-476-8-2 sekä Narvan paikallistietä 12965.
Asemakaavalla muodostuvat Varilan kaupunginosan korttelit 43–44 sekä katu- ja lähivirkistysalueita.
1.2
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Vammalan keskustan itäpuolella, Narvantien pohjoispuolella.
Asemakaavalla jatketaan Huiskonpolkua Narvantien suuntaan.
SUUNNITTELUALUE
Asemakaavan suunnittelualueen sijainti opaskartalla
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan nimi on ”Huiskonpolun asemakaavan laajennus”. Asemakaavan työnumero
on A 057/2015.
Kaavahankkeella on tavoitteena lisätä pientalotonttitarjontaa Vammalan keskustan läheisyydessä ja muodostaa kokonaisuus Huiskonpolun asemakaavan kanssa. Kaavan yhteydessä tehdään sitova tonttijako.
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
1.4
Sisällysluettelo
1
PERUS-JA TUNNISTETIEDOT ........................................................................................................ 1
1.1
Tunnistetiedot ............................................................................................................................ 1
1.2
Kaava-alueen sijainti .................................................................................................................. 1
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus ............................................................................................................. 1
1.4
Sisällysluettelo ........................................................................................................................... 2
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ......................................................................................... 2
1.5
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ......... 3
2
TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 3
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................................. 3
2.2
Asemakaava .............................................................................................................................. 3
3
LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................. 4
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................................. 4
3.1.1
Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................4
3.1.2
Luonnonympäristö ................................................................................................................................4
3.1.3
Rakennettu ympäristö ..........................................................................................................................4
3.1.4
Maisema ja viherverkko........................................................................................................................5
3.1.5
Maanomistus ja maankäyttösopimus ..................................................................................................8
3.1.6
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..........................................................8
4
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................... 10
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ............................................................................................. 10
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .......................................................... 10
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö....................................................................................................... 10
4.3.1
Osalliset ..............................................................................................................................................10
4.3.2
Vireilletulo...........................................................................................................................................11
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .......................................................................................11
4.3.4
Viranomaisyhteistyö ...........................................................................................................................11
4.4
Asemakaavan tavoitteet ........................................................................................................... 11
4.5
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.......................................................... 12
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................ 13
5.1
Kaavan rakenne....................................................................................................................... 13
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ........................................................... 13
5.3
Aluevaraukset .......................................................................................................................... 13
5.3.1
Korttelialueet ......................................................................................................................................13
5.3.2
Muut alueet ........................................................................................................................................13
5.4
Kaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................................... 13
5.5
Nimistö .................................................................................................................................... 13
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS........................................................................................................ 14
6.1
Toteuttaminen ja ajoitus ........................................................................................................... 14
6.2
Toteutuksen seuranta .............................................................................................................. 14
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
LIITE 1.
LIITE 2.
LIITE 3.
LIITE 4.
LIITE 5.
LIITE 6.
2
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaehdotus A4-kokoisena
Asemakaavan havainnekuva
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan sitova tonttijako
Asemakaavan osoitekartta
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
1.5
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista







Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupunki 2000.
Vammalan kulttuuriympäristöinventointi, maisemahistoriaselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo 2002.
Vammala, viheraluesuunnitelma. Aino Seppänen 2008 (opinnäyte).
Toivosen tilan luontoselvitys. Vesa Salonen 2014
Liito-oravaselvitys Vammalan taajaman itälaidalla. Vesa Salonen 2014.
Pohjatutkimus, lausunto perustamisolosuhteista. Geopalvelu Oy 2015.
Katusuunnitelma, Pöyry Finland Oy, 2015.
2 TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Huskonpolun asemakaavan laajennus on mukana Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2015–2016. Asemakaavan laajennus on jatkoa Huiskonpolun asemakaavalle, joka
tuli vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta maankäyttösopimuksen kautta.
Huiskonpolun asemakaavan laajennus muodostaa selkeän kokonaisuuden Huiskonpolun
asemakaavan kanssa. Suunnitteluaineisto oli teknisessä lautakunnassa 29.1.2015.
Kaava kuulutettiin vireille viikolla 6 ja kaavaluonnos oli nähtävillä 5.2.–27.2.2015
Kaavaehdotus hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa x.x.2015 ja kaupunginhallituksessa
x.x.2014. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä x.x.-x.x.2014.
2.2
Asemakaava
Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alueelle pientalotontteja. Suunnittelussa otetaan
huomioon virkistys- ja viheryhteyksien tarpeet. Asemakaavalla muodostuu kaksi erillispientalojen korttelialuetta. Kaupungin tonttivaranto täydentyy 5 omakotitontilla. Huiskonpolun
katua jatketaan n. 100 metriä.
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavan lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu.
3
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1
3.1.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Kaavoitettava alue muodostuu laaksopohjukasta ja sitä reunustavasta moreeniharjanteesta. Laakso-osa on ollut peltona ja metsitetty 1970-luvulla. Nyt alue rakennettuja osia lukuun
ottamatta kasvaa tiheää kuusivaltaista metsää. Narvantie on osa maakunnallisesti merkittävää historiallista tieyhteyttä (Narvanmatkantie Viiala-Tyrvää), jonka varrella on mm. mäkitupa- ja torppariasutusta.
Historiallinen maankäyttö 1700-luvun isojakokarttojen pohjalta (Jari Heiskanen/
Pirkanmaan maakuntamuseo 2002). Pellot keltaisella, niityt vihreällä, tiestö ruskealla katkoviivalla.
Kaava-alue punaisella rajauksella.
3.1.2
Luonnonympäristö
Kaavoitettava alue on rakentamatonta talouskäytössä ollutta havuvaltaista sekametsää.
Alueella on tehty liito-oravakartoitus, jonka mukaan alueella ei ole merkkejä liito-oravasta.
Selvityksessä pyrittiin löytämään mahdollista liito-oravan kulkuyhteyttä Ranta-Kukkurista
Narvantielle ja edelleen valtatielle 12. Kulkuyhteysmahdollisuutta varten laadittavaan kaavaan pyritään jättämään puistokaistale, jolla on toimiva latvusyhteys. Kaava-alueen maaperä on moreenia, osin kallio on lähellä maan pintaa.
3.1.3
Rakennettu ympäristö
Kaavan laajennusalue on kokonaan rakentamatonta.
4
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
Kaava-alueen länsipään havupuuvaltaista sekametsää.
Suunnittelualueen ympäristöä: avointa peltoa Narvantien eteläpuolella
3.1.4
Maisema ja viherverkko
Kaavoitettava alue kuuluu osana laajaan selännealueeseen, joka rajautuu idässä Vehmaan
viljelyalueeseen. Kaava-alue on maisema-arvoiltaan tavanomaista ja arvot liittyvät lähinnä
kehysmetsän säilymiseen aluetta rakennettaessa.
Vammalan viheraluesuunnitelmassa (2008) Ranta-Kukkurista Narvantielle ja edelleen valtatielle 12 on esitetty yhtenäinen ulkoilu- ja retkeilyalue. Kaavoitettava alue jää sen laidalle,
rakennetuksi pihapiiriksi.
Kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistöä alueella on tarkasteltu kartalla ja maastossa kaavaehdotusta laadittaessa. Narvantien kevytväylän tarpeen ja sijoituksen osalta päätöksiä tai
lopullisia tilavarauksia ei ole mahdollista tehdä laadittavan asemakaavan yhteydessä, vaan
tarve tulee tutkia osayleiskaavoituksen, yleissuunnittelun tai liikenneverkkotarkastelun yhteydessä.
5
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. Suunnittelualue näkyy ilmakuvassa punaisella rajauksella.
Ote Vammalan keskustaajaman maisemaselvityksestä (Juha Mäkelä/Vammalan kaupunki 2000).
Nyt pääosin jo rakennettu Vehmaan Kukkurin alue arvioitiin tuolloin paikallisesti merkittäväsi luontokohteeksi. Metsäalue on selvityksessä merkitty arvokkaaksi kehys- tai rinnemetsäksi. Narvantie on
merkitty historialliseksi tieksi.
6
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
e
Ote Vammalan viheraluesuunnitelmasta (Aino Seppänen 2008). Suunnittelualue
punaisella rajauksella.
Luonnos liito-oravan mahdolliseksi kulkuyhteydeksi (Vesa Salonen 2014).
Suunnittelualue punaisella rajauksella.
7
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
Lisätarkastelu kevyen liikenteen reittien (sininen katkoviiva) ja ulkoilupolkujen (vihreät pallot) mahdollisesta linjauksesta ja sijainnista Narvantien ja Huiskonpolun alueella.
3.1.5
Maanomistus ja maankäyttösopimus
Sastamalan kaupunki omistaa alueen lukuun ottamatta Narvantien aluetta.
Sastamalan kaupungin maanomistus kantakartassa vihreällä ja suunnittelualueen rajaus punaisella.
3.1.6
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv.
20.03.2008). Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta (A). Narvantien suuntaisesti on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti.
8
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
SUUNNITTELUALUE
Ote maakuntakaavasta. Alue on osa asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta.
Kaupunkirakennesuunnitelma
Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä ohjeellisena noudatettavassa kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 suunnittelualue on osa taajamatoimintojen asemakaavallista
laajenemisaluetta. Narvantie on merkitty asumiskaduksi ja kevyen liikenteen kehittämisväyläksi.
SUUNNITTELUALUE
Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta. Kaava-alue on taajamatoimintojen asemakaavallista laajenemisaluetta.
9
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
Yleiskaava
Kaupunginvaltuuston 28.4.2014 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).
SUUNNITTELUALUE
Ote keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta, jossa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi
alueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Asemakaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve
Huiskonpolun asemakaavan laajennuksen laadinta on Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2015–2016. Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalorakentamista ja muodostaa
yhdessä Huiskonpolun asemakaavan kanssa sopiva kokonaisuus esim. kunnallistekniikassa.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan laajennuksen suunnittelu tuli tarpeen aloittaa heti vuoden 2015 alussa Huiskonpolun asemakaavan kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Tekninen lautakunta
hyväksyi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015 ja asetti kaavaluonnoksen
nähtäville ajaksi 5.2.–27.2.2015.
4.3
4.3.1
Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
10
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
4.3.2
Vireilletulo
Kaavan vireille tulosta on kuulutettu viikolla 6, 2015.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
OAS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla koko suunnittelun ajan.
Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan OAS:ssa esitetyllä tavalla.
Luonnos ja kaavaehdotus
Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä kaupungintalolla yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä kaupungin www-sivulla. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk ajaksi.
4.3.4
Viranomaisyhteistyö
Kaavaluonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan ELYkeskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle sekä Pirkanmaan liittoon.
ELY-keskus näki hyvänä kommentissaan 16.2.2015, että asemakaavassa on kiinnitetty
huomiota maakuntakaavan mukaisen ulkoilureitin mahdollistamiseen Narvantien suuntaisesti, ja esitti sen merkitsemistä näkyviin myös kaavakartalla. Vastineeksi kommenttiin todetaan, että Narvantien suuntaisen ulkoilureitin toteutuksen tapaa ei ole mahdollista ratkaista tämän asemakaavan yhteydessä kaavaselostuksessa aiemmin esitetyin perusteluin.
Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan 3.2.2015, että Narvantie on osa maakunnallisesti merkittävää historiallista tieyhteyttä. Museo myös totesi, ettei sillä ole huomautettavaa kulttuuriperinnön osalta. Vastineeksi lausuntoon todetaan, ettei Narvantien linjausta olla muuttamassa kaavan yhteydessä.
4.4
Asemakaavan tavoitteet
Kaavahankkeella on tavoitteena lisätä pientalotonttitarjontaa Vammalan keskustan läheisyydessä. Suunnittelussa otetaan huomioon virkistys- ja viheryhteyksien tarpeet.
Suunnittelun lähtökohtana toimivat maakuntakaava, Keskustaajaman osayleiskaava sekä
keskeiset selvitykset, joissa on annettu reunaehtoja alueen tarkemmalle suunnittelulle.
Luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön reunaehdot on käsitelty selostuksessa aiemmin. Alueelta ei tehtyjen selvitysten perusteella ole tiedossa arvokkaita luonnonympäristöjä tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä eikä arkeologista kulttuuriperintöä.
Maaperä
Geopalvelu Oy on tehnyt pohjatutkimuksia kaava-alueella helmikuussa 2015. Maakerrosten laatua ja kovan pohjan syvyyttä tutkittiin painokairauksin 6 tutkimuspisteessä. Pintamaan alla on ohut koheesio- tai moreenimaakerros, ja kairaukset päättyivät 0,1–1,8 syvyydessä tiiviiseen pohjamaahan/kallioon. Rakennukset alueella voidaan perustaa maanvaraisesti murskearinalle.
Kunnallisteknisen suunnittelun (Pöyry Finland Oy) yhteydessä on selvitetty kadun- ja vesirakentamisen osalta täyttö- ja louhintatarpeita. Huiskonpolun I-vaihe jatkuu kaava-alueen
länsipäässä jyrkällä nousulla, mistä johtuen I-alueella (vahvistuneella kaava-alueella) katu
joudutaan perustamaan täytölle ja nyt suunniteltavalla II-alueella joudutaan kunnallistekniikkaa osin louhimaan kallioon.
11
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
4.5
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Asemakaavan laadinta perustuu yhteen vaihtoehtoon.
Vaikutukset ihmisten toimintaedellytyksiin ja –olosuhteisiin
Olemassa olevien asuinkiinteistöjen osalta lähiympäristö muuttuu metsäalueesta rakennetuksi ympäristöksi. Alueella ei kuitenkaan kulje vakiintuneita polkuja, joten vaikutuksia ei sillä perusteella ole virkistyskäyttöön.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Alue ei ole rakennettua eikä sen läheisyydessä ole rakennetun ympäristön arvokohteita.
Rakentamisen ohjaamiseen ei ole katsottu erityistä tarvetta kaavamääräyksin, koska rakentaminen ei näy merkittävästi ympäristöönsä. Myöskään ympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia rakentamisen laadulle. Hyvän kaupunkikuvan muodostuminen toteutuu rakennusjärjestyksen määräyksiä noudattamalla.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Alue on tavanomaista talousmetsää. Alueella ei ole olemassa olevien selvitysten mukaan
arvokkaita luonnonympäristöjä tai uhanalaista lajistoa. Liito-oravalle käyttökelpoinen kulkureitti toteutuu puistokaistaleen ja istutettavan alueen osan latvusyhteyksinä.
Vaikutukset maisemaan
Alueen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon kehysmetsän maisemalliset arvot.
Rakentaminen ei säilyvän puuston vuoksi näy merkittävästi Narvantien (historiallinen tie)
tiemaisemassa.
Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja -olosuhteisiin
Kaava-aluevaraukset poikkeavat hieman rakenneosayleiskaavan yleispiirteisistä aluevarauksista. Poikkeaminen ei kuitenkaan heikennä yleiskaavassa esitetyn virkistysalue- ja reitistökokonaisuuden toteuttamista. Uudet tontit mahdollistavat laadukkaan pientaloasumisen
kaupungin keskustan tuntumassa ja hyvien palvelujen vaikutuspiirissä. Rakentaminen hyödyntää pääosin olemassa olevaa infrastruktuuria. Uutta katua ja teknisten verkostojen runkolinjoja joudutaan rakentamaan noin 100 metriä. Kadunrakentaminen on tavanomaista
kalliimpaa, sillä rakentaminen edellyttää täyttöjä ja louhintaa.
Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen sekä palvelujen saavutettavuuteen
Huiskonpolun liikennemäärät kasvavat hieman. Huiskonkadun varrella on erillinen kevyen
liikenteen väylä. Huiskonpolulle ei kunnallisteknisessä suunnittelussa ole sen tonttikatuluonteen vuoksi katsottu välttämättömäksi rakentaa kevyen liikenteen väylää. Huiskonpolku
on ns. päättyvä katu. Huiskon alueella tapahtuva uudisrakentaminen lisää Narvantien, Aarnontien ja Ikalankadun liikennettä. Rakenneosayleiskaavan uusia AP-alueita suunniteltaessa tulisikin laatia liikenteellinen selvitys sekä liikenneturvallisuussuunnitelma autoliikenteen
ja kevyen liikenteen hallitsemiseksi ja mahdollisten haittojen ennalta ehkäisemiseksi.
Vaikutukset vesi- ja viemäriverkkoon, hulevesiin ja energiahuoltoon
Huiskonkadun varressa kulkee vesijohto sekä jätevesi- ja sadevesiviemärit. Kalliotonttien
osalta hulevesien viivytys rakennuspaikkakohtaisesti edellyttää tarkempaa suunnittelua.
Kaavassa ei ole katsottu välttämättömäksi antaa erityisiä hulevesimääräyksiä. Huiskonkadun varressa on puistomuuntamo.
12
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne
Kaava-alueen pinta-ala on n. 1,6 ha. Kaava-alue muodostuu kahdesta asuinkorttelista, katualueesta ja lähivirkistysalueesta. Alueelle muodostuu 5 rakennuspaikkaa. Kaava-alueen
korttelitehokkuus on melko alhainen, 0.10. Tarkemmat tiedot on esitetty kaavan seurantalomakkeella. Korttelin 43 tonttien pinta-alat ovat n. 1100-1200 m2. Korttelissa 44 on isompi
tontti, n. 1500 m2. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet vaihtelevat välillä 280-375 kerros-m2.
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Kaava-alue rajoittuu asemakaavoitettuihin asuinalueisiin ja tukeutuu olemassa oleviin katuja teknisiin verkostoihin.
5.3
5.3.1
Aluevaraukset
Korttelialueet
AO-7
Erillispientalojen korttelialue
Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslautakunta voi erityisistä syistä sallia autosuojarakennuksen tai –katoksen rakennettavaksi lähemmäksi naapuritontin rajaa.
Erillispientalojen korttelialueelle sallitaan enintään 1,5-kerroksisten enintään kaksiasuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Rakentamisen määrä on 25% rakennuspaikan pintaalasta (e=0.25). Tonttikoko uusilla tonteilla on n. 1100–1500 m2.
5.3.2
Muut alueet
Lähivirkistysalue ja kadut
Huiskonkadun varteen sekä alueen itäpuolelle on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL), joka liittyy Huiskonrinteen virkistysaluekokonaisuuteen. Aluetta halkoo uusi päättyvä tonttikatu
(Huiskonpolku). Narvantie on kaava-alueen kohdalla osoitettu katualueeksi.
5.4
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia.
5.5
Nimistö
Uutta nimistöä ei ole esitetty kaavassa.
13
Sastamalan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Huiskonpolun asemakaavan laajennus
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1
Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavan lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. Kaava-alueen laajentamiseen on varauduttu ehdotusta laadittaessa.
6.2
Toteutuksen seuranta
Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen.
Sastamalassa 30.3.2015
Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela
Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä
14