15018 Kaavaselostus, LUONNO
Lempäälän kunta Marjamäen asemakaava ja -muutos, Ideaparkin ja RealParkin ympäristö Asemakaavan ja –muutoksen kaavaselostus 23.9.2015 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alue: LEMPÄÄLÄ MARJAMÄKI Asemakaavanmuutos koskee kortteleita 905, 907, 911 ja 1000, osaa korttelista 910 sekä viereisiä katu-, liikenne-, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavanmuutoksella korttelit 905 ja 911 supistuvat, kortteli 910 laajenee ja muodostuu uudet korttelit 903 ja 904. Asemakaavalla korttelit 905, 907 ja 910 laajenevat, muodostuu uusia katu-, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita sekä uudet korttelit 898, 899, 902, 906, 908 ja 909. Kaavanumero 15018. Vireilletulosta on ilmoitettu: 22.3.2015 Kaavanmuutoksen hyväksyminen: Kaavoitus- ja rakennusjaosto: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö Asemakaavan ja -muutoksen suunnittelijat Lempäälän kunta Tekninen toimi, PL 36, 37501 Lempäälä Tampereentie 8 Projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh. 040 133 7765 sähköposti: [email protected] Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh. 050 383 3844 sähköposti: [email protected] 1 1.2 Kaava-alueen sijainti Marjamäen asemakaavan ja –muutoksen suunnittelualue sijaitsee noin 7- 8 kilometrin päässä Lempäälän keskustasta pohjoiseen, Helsinki –Tampere moottoritien itäpuolella käsittäen alueita, Helsingintien (mt 130) molemmin puolin. Tampereen keskustaan etäisyyttä on noin 15 km. Marjamäen asemakaavan ja muutoksen suunnittelualue on pinta-alaltaan n.140 ha. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus ilmenee liitteenä olevasta kartasta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Marjamäen asemakaava ja -kaavanmuutos Asemakaavan ja –muutoksen laatimisen tavoitteena on mahdollistaa pääliikenneväylien varrella olevan alueen teollisuus-, liike- ja toimitilarakentamisen laajentuminen alueen uusien kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Voimassa olevat Marjamäen asemakaava sekä yleiskaava eivät ole kaikilta osin toteutuneet alun perin kaavaillussa muodossa. Tämä koskee erityisesti Marjamäen yritysalueen pohjois- ja koillisosia. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoiseen päin. Koska asemakaavan muutoshankkeen tavoitteet ovat joiltakin osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa, edellyttää suunnittelu myös yleiskaavan päivittämisen. Kaavojen uudistamistarpeeseen vaikuttavat myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat, maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011 tulleet muutokset. Osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty keväällä 2015 samanaikaisesti asemakaavatyön kanssa. Kunnanhallitus on 9.2.2015 päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Kaavoitus- ja rakennusjaosto on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman 9.4.2015/ 47 §. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 22.4.2015, jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 Luettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 2 3.1.2 3.1.3 3.2 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 3.2.5 3.2.6 3.2.7 3.2.8 3.2.9 3.2.10 Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Asemakaava Kunnan rakennusjärjestys Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Laaditut selvitykset Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta ja kiinteistörajat Rakennuskiellot Suojelupäätökset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja vertailu 4.5.3 Kaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset / muistutukset ja lausunnot 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Yleistä 5.1.2 Mitoitus 5.1.3 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja – ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen 5.4.6 Vaikutukset taajamakuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja – määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaus 6.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan ja –muutoksen aluerajaus ja sijainti 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. 3. Ote alueen voimassa olevasta osayleiskaavasta 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 5. Asemakaavan ja –muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.4.2015 6. Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.2015 (erillisenä) 7. Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy (erillisenä) 8. Liikenneselvitysluonnos (lopullinen selvitys valmistuu 25.9.2015, erillisenä) Asemakaavan ja -muutoksen kartta, kaavamerkinnät ja –määräykset (erillisinä) 1.5 Luettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä Voimassa olevan asemakaavan ja Marjamäen osayleiskaavan (2007) laadintaan sekä Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavan ja –muutoksen laadinnassa soveltuvin osin: Liikenne Palvelut YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Liikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, SKOY, Tampere (2006) Lempäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, SKOY, Tampere (2006) Luonto, maisema Lempäälän luontokohteet, Tapani Länsirinne, Lempäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., Luontoselvitys, Kari Laamanen (2005) Liito-oravaselvitys, Markku Alanko (2006) Lempäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, Lempäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (2005) Suunnittelun apuna on käytetty lisäksi seuraavia uudempia suunnitelmia ja selvityksiä: Keskusta ja Sääksjärvi – kaupallisten vaikutusten arviointi, FCG, 2009 Lempäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 2014 4 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto 2015 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.2014 ja päivitys 29.3.2015, Sito Oy Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Liikenneselvitys, Liittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, 11.8.2014, Taratest Oy 2014 Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.2015 Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy Liikenneselvitys valmistuu 25.9.2015 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on 9.2.2015 päättänyt käynnistää asemakaavan ja –muutoksen laadinnan. Asemakaavatyötä on valmistellut kunnan tekninen toimi. Kaavoitus- ja rakennusjaosto ja kunnanhallitus tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista.. Lopullisen asemakaavan ja -muutoksen hyväksyy Lempäälän kunnanvaltuusto. Kaavoitushanke on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 9.4.2015, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 22.4.2015. Asemakaava- ja kaavanmuutosluonnos on ollut kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 1.10.2015. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisesti nähtäville xx.x. –xx.x.2015. (tämä täydentyy kaavoituksen edetessä) 2.2 Asemakaava Asemakaavan ja -muutoksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan sekä laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen periaatteiden mukainen maankäyttö. Myös laadittavana oleva Maakuntakaava 2040 on ohjannut suunnittelua joltain osin. Voimassa oleva Marjamäen asemakaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. Lähtökohtana asemakaavan ja –muutoksen laadinnalle on maanomistajien toiveiden ja tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on ollut tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. 5 Kaavanmuutoksella on mahdollistettu päivittäistavarakaupan lisärakentaminen (2000 m2) Ideaparkin tontilla. Ratkaisu perustuu valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 suunnitteluperiaatteisiin ja kunnan päätökseen Ideaparkin kehittämisedellytysten tukemiseksi. Muilta osin Ideaparkin alueen asemakaava säilyy entisellään. Helsingintien pohjoispuolisen ns. RealParkin alueen ja sen ympäristön asemakaavaan kohdistuvat suurimmat muutokset. Alueen vähittäiskaupan suuryksikön alue KMK-2 laajenee pohjoiseen ja jakautuu uusien kortteleiden muodostuessa pienempiin osiin KMK- 4-9. KMK- alueen kokonaisrakennusoikeus laskee 110.000 kem2:stä 108.900 kem2:iin. Alueelle ei sallita seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Suuryksiköiden tulee olla merkitykseltään paikallisia. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskee 30.000 kem2:stä 23.000 kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus nousee 51.000 kem2:stä 58.200 kem2:iin. Alueella rajoitetaan yli 500 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saa sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään 5.000 kem2. Alueen päivittäistavarakaupan 2.000 myyntineliön rakennusoikeus säilyy entisellään. Alueelle mahdollistetaan uutena toimintona polttoaineen jakelu. Tämän osalta asemakaavanmuutos laaditaan erillisenä kaavanmuutoksena. Kalliokummuntien katulinjausta muutetaan jonkin verran. Tästä johtuen korttelialueisiin tulee myös joitakin muutoksia. Alueen itäosaan, kortteliin 910 muodostetaan T-10 –alueelle n. 10 hehtaarin suuruinen T/EN korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa teollisuuden ohella myös energiahuoltoa palvelevia rakennuksia. Alueelle on kaavailtu kaasuvoimalaa ja datakeskusta. Kaava-alueen itäosan halki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva viherväylä levenee hieman ja muuttaa muotoaan. Liikenneverkkoon ei tule olennaisia muutoksia edellä mainitun katulinjauksen muutoksen lisäksi. Asemakaavalla suunnittelualueen pohjoisosaan muodostetaan yleiskaavan mukaisesti toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-10) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-10 ja T-11). Areenakatua (uusi nimi Koillisväylä) jatketaan pohjoiseen ja siitä erkanee länteen kaksi katuyhteyttä Maisen ja Palomäen suuntaan (Murronkulma) sekä itään päin katuyhteys (KIrstinkalliontie). Siitä erkanee myös katuyhteys (Koilliskaari), joka kääntyy etelään yhtyen Kalliokummuntiehen. Kortteleiden tuntumaan on kaavoitettu muutama lähivirkistysalue. Alueelle on kaavoitettu erityisaluetta hulevesien käsittelylle ja läjitysalueeksi. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osin asemakaavoitettua aluetta sekä osin kaavoittamatonta metsä- ja peltoaluetta. Alueen eteläosassa sijaitsee liikekaupunki Ideapark. Helsingintien pohjoispuolisella, ns. RealParkin alueella rakennetaan parhaillaan rakennuksia yrityksille sekä aluetta palvelevaa kunnallistekniikkaa (kadut, vesihuolto, hulevesien viivytysjärjestelmät). Suuri osa alueesta on vielä luonnontilassa. 6 3.1.2. Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemakuva alueella on vaihteleva. Alueen eteläosa on täysin rakennettua aluetta Ideaparkin tontilla ja lähialueella. Helsingintien pohjoispuolisella alueella maisema on muuttumassa luonnontilasta rakennetuksi ympäristöksi. Alueella rakennetaan katu- ja vesihuoltoverkkoa ja tasoitetaan tulevia korttelialueita. Alueen pohjoisosa on osin metsä- ja osin peltoaluetta. Alueella on kaksi asuinkiinteistöä. Helsingintie, maantie 130 jakaa kaava-alueen kahteen osaan. Alueen eteläosa on lähes valmiiksi rakentunut. Pohjoisen alueella on jonkin verran katuverkkoa ja lisää rakennetaan parhaillaan. Pohjoisosan halki kulkee entinen 3-tie, joka on nykyisin yksityistienä. Luonnonolot Pääosan alueen maanpinnan muodoista johtuu kallioperästä. Hiekkamoreenimaa tasoittaa kallioperän muotoja. Alueen moreenialueet ovat hyvin kivisiä. Maalajeista toiseksi eniten on savea. Kalliomoreenimaasto on metsämaata ja savimailla sijaitsevat peltoaukeat. Vanhat tiet kulkevat kovilla mailla. Moreenimaita on koko alueella, ja savimaita on erityisesti alueen pohjoisosassa. Alueen pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Korkeuserot vaihtelevat Ideaparkin tontin eteläosan merenpinnan 100 metristä metsäalueen mäkimaaston 125 metriin. Kaava-alueen luonnonmetsäalueet ovat tyypiltään pääosin havupuuvaltaista ja vähäisessä määrin sekametsää. Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualueen luonnonarvoja on selvitetty vuonna 1989 Tapani Länsirinteen toimesta (Lempäälän luontokohteet), sekä luontokartoittaja Kari Laamasen toimesta vuonna 2005. Laamasen selvityksessä on kartoitettu alueen linnusto, liito-oravat, kasvillisuus, avainbiotoopit ja luonnonmuistomerkit Avainbiotooppiselvitys sisältää myös uhanalaisten ja paikallisesti merkittävien kasvien ja jäkälien tiedossa olevat kasvupaikat. Avainbiotoopeiksi on katsottu metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (purot, tuoreet lehdot sekä kivikot ja louhikot), muut arvokkaat elinympäristöt, kolopuualueet, liitooravareviirit sekä alueellisesti ja paikallisesti uhanalaisten lintujen pesä- ja ruokapaikat). Luonnonsuojelulain perusteella suojeltavia luontotyyppejä alueelta ei löytynyt. Markku Alanko on tehnyt liito-oravaselvityksen vuonna 2006. Selvityksessä ei todettu suunnittelualueella liito-oravien reviirialueita. Lempäälän arvokkaat luontokohteet on kartoitettu myös v. 2014. Pienilmasto Alue on tällä hetkellä erityisesti länsi- ja etelätuulille altis avonaisen maaston takia. Pienilmasto tulee muuttumaan huomattavasti alueen rakentuessa. Vesistöt ja vesitalous Alueella ei ole järviä tai lampia. Pohjoisen suunnittelualueen hulevedet kulkeutuvat Moisionjokeen ja edelleen Kirkkojärveen Palomäen asuinalueen kohdalla sijaitsevan moottoritien alitusrummun kautta. Pohjoisen alueen valuma-alue on noin 240 ha. Alueen rakentuessa valuma-alue kasvaa hieman. Alueelle on laadittu hulevesiselvitys (Raportti 29.3.2015 sekä 18.9.2015, Sito Oy), joissa on tarkasteltu vesien määrää ja tarvittavaa verkosto- ja viivytyskapasiteettia sateiden eri voimakkuuksilla. Raportin esittämistä toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.4 Kaavan vaikutukset. 7 Ideaparkin alueen hulevedet kulkevat etelän suuntaan ja päätyvät Herralanvuolteeseen. Ideaparkin kaakkoispuolelle on rakennettu viivytysojastoja ym. Luonnonsuojelu Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä –kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella asutaan yhdessä vakituisessa asunnossa. Alueella on lisäksi yksi vapaa-ajan käytössä oleva asuinkiinteistö. Yhdyskuntarakenne Helsingintien (mt 130) eteläpuolella sijaitsee Ideaparkin liikekaupunki (138.400 kem2). Tien pohjoispuolella on rakenteilla yritysalue. Alueella on valmiina yksi yrityshalli ja toinen on parhaillaan rakenteilla. Osa katuverkosta on rakentunut samoin kuin kunnallinen vesihuoltoverkosto. Myös hulevesien käsittelyjärjestelmää rakennetaan alueelle. Pääsytie pohjoiselle alueelle on valmistunut Ideaparkin rakentumisen yhteydessä. Pohjoisen alueen halki kulkee vanha 3-tien pohja (Kivimurrontie). Taajamakuva Edellä esitettyyn viitaten pohjoisen alueen yleisilmettä voidaan pitää keskeneräisenä ja jäsentymättömänä. Ideaparkin ympäristö on taajamakuvaltaan kaupunkimainen. Asuminen Suunnittelualueella on yksi vakituinen asunto. Palvelut Ideaparkin liikekaupunki tarjoaa erittäin kattavat kaupalliset palvelut alueen työntekijöille. Rakennuksessa on lukuisia ruokapaikkoja ja mm. päivittäistavarakauppa. Julkisia palveluja ei ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja postin pakettiautomaattia. Linja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski – Tampere. Lisäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee Lempäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Ideaparkissa on noin tuhat työpaikkaa. RealParkin alueella oli keväällä 2015 töissä noin 70 työntekijää. Alueen pohjoisosan rakentaminen tuo työtä rakennuksilla ja maanrakennustöissä. Alueen valmistuessa työntekijämäärä tulee moninkertaistumaan nykyisestä. Virkistys Alueella ei ole toiminnallisia virkistysalueita. Rakentamattomat alueet ovat jokamiehen virkistysalueita. Alueen koillisreunalla kulkee runkolatureitti. Liikenne Kauko- ja paikallisliikenteen liikenneverkon muodostavat valtakunnallinen Helsinki – Tampere moottoritie (Vt 3) ja maantie 130 (Helsingintie) Kuljuun ja itään Valkeakosken suuntaan. Linja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski – Tampere. Lisäksi Ideaparkin kautta kulkee Lempäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja. Kaava-aluetta halkovan Helsingintien varrelle on rakennettu moottoritien rakentamisen yhteydessä erillinen kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa turvallisen kulkuyhteyden Kuljun kevyen liikenteen verkoston ja Marjamäen välillä. 8 Väylä jatkuu entisen Savontien kiertoliittymään saakka. Myös Areenakadun ja Ideaparkinkadun varteen on rakennettu kevyenliikenteenväylät, joita pitkin pääsee yhtäjaksoisesti etelän suuntaan Kuljuntielle ja Sarvikkaantielle ja sitä kautta kuntakeskukseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella ei ole selvitysten mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Alueella on tehty arkeologinen inventointi v. 2015. Tekninen huolto Kunnallinen vesihuoltoverkko on Ideaparkin alueella ja RealParkin alueella moottoritien ja Koillisväylän (Areenakadun) välisellä alueella. Kaavoittamattomalla alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Uusien asemakaavakortteleiden muodostuminen edellyttää luonnollisesti kunnallisteknisten verkostojen lisärakentamista. Alue on edellä mainittujen alueiden osalta myös kaukolämpö- ja sähköhuollon piirissä ja sitä myös laajennetaan rakentamisen edetessä. Alueen koillispuolen metsäalueella kulkee valtakunnallinen maakaasulinja. Tällä alueella kulkee myös 110 kV:n valtakunnallisen sähkönjakeluverkon sähkölinja. Olemassa olevat kiinteistöt ovat kiinteistökohtaisen jätekeräyksen piirissä. Uudet kiinteistöt tulevat liittymään yleiseen jätekeräykseen. Erityistoiminnat Alueella ei ole varsinaisia vaara-alueita tai –kohteita eikä suoja-alueita. Alueen itäpuolitse kulkevilla maakaasulinjalla ja korkeajännitelinjalla (110 kV) on normaalit suojaetäisyysvaatimukset asutukseen, työpaikkoihin ja kokoontumistiloihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suurimman häiriö- ja riskitekijän muodostaa liikenne. Liikennemelun häiriöitä on moottoritien osalta vähennetty meluvalleilla ja – kaiteilla. Marjamäen yritysalueen kohdalla moottoritien sijainti suhteellisen syvällä leikkauksessa osaltaan edesauttaa vähentämään meluhaittoja lähiympäristössä ja myös kaavoitettavalla alueella. Laajentuvat yritysalueet lisäävät entisestään liikennettä ja liikennemelua. Haitallisia teollisuuden päästöjä ei alueella synny. Alueelle on laadittu meluselvitykset yleiskaavatyön yhteydessä. Melu ei tule aiheuttamaan suurempia ongelmia, koska alueen käyttötarkoitus on työpaikkatoiminta eikä alueelle sijoitu asumista. Työpaikat sijoittuvat yleisesti rakennusten sisätiloihin. Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalisessa ympäristössä ei ole ongelmia. Suurimmat riskitekijät turvallisuuden kannalta ovat liikenneverkoston rakenne erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Alueen kaupallista palvelutarjontaa voidaan pitää hyvänä Ideaparkin liikekaupungin monipuolisten palvelujen ansiosta. Joukkoliikennepalvelut ovat alueella kohtuullisen hyvät. Maanomistus Kaavoitettava alue on suurimmalta osaltaan yksityisomistuksessa ja muilta osin Lempäälän kunnan omistuksessa. Joitakin alueita on kunta varannut yritysten rakennushankkeille. Lempäälän kunta omistaa suunnittelualueella seuraavat kiinteistöt: 418-424-9-1143 9 Jokela, määräala 418-439-2-176 418-439-2-389 418-439-2-330 418-425-1-178 418-439-2-21 418-439-17-6 Pohjoisrinne, m-ala Peräsalo Tila, m-ala Lehtimäki 2, m-ala Mäntylä, m-ala Nuorala, m-ala Seuraavat kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa: 418-425-1-178 Lehtimäki 2, m-ala UM- Yhtiöt Oy 418-425-11-12 Kivimurto Hilkka Kosunen 418-425-11-250 Saunarinne Timo Kosunen, Marja-Terttu Kosunen-Bittner, Anja Kosunen-Ihle, Kirsi Lindedahl ja Helmi Siren 418-425-11-32 Murto Viljo Pitkänen 418-424-9-510 Koivula Helge Hellgrenin kp. 418-424-9-546 Viskari Anssi, Esko ja Ilpo Viskari 418-424-9-634 Kirjakanmaa Anssi, Esko ja Ilpo Viskari 418-439-2-271 Ruskeeahde Kerttu Lehtimäen kp. 418-439-2-355 Ideapark Kiinteistö Oy Ideapark Ab 418-439-2-371 Ideacenter Kiinteistö Oy Ideapark Ab 418-439-2-21-M604 Mäntylä, 418-439-17-6-M602 Nuorala ja 418-424-9-1143-M601 Jokela, m-alat, n.5,61 ha KOY Realmachinery 418-439-2-360-M607 Peräsalo, 418-439-17-6-M601 Nuorala ja 418-439-2-176-M604 Pohjoisrinne, m-alat, n.4,10 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. Seuraavat tontit kunta on varannut yrityksille: 418-424-9-1143-M, Jokela ja 418-439-2-330-M Tila m-alat, n. 7,5 ha (kort 905) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall 15.9.2014) 418-424-9-1143, Jokela, m-ala, n. 9,0 ha (kort 910) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall 15.9.2014) 418-439-17-6-M Nuorala, 418-439-2-389-M Peräsalo, 418-424-9-1143-M Jokela, 418-439-2-176-M Pohjoisrinne ja 418-439-2-330-M Tila, m-alat, yht. n. 3,85 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. (esisopimus 7.10.2014) 418-424-9-1143-M Jokela ja 418-439-2-330-M Tila m-alat, yht. 3,21 ha UM Yhtiöt per.yht. (esisopimus 7.10.2014) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. 10 Ideaparkin kohdalla kaavassa on merkintä km 2 = vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän. erikoiskaupan myymälätiloja sisältävän, vähittäiskaupan suuryksikön alueet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013. Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville maaliskuussa 2015. Kaava käsittää kaikki maankäytön osa-alueet. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Nyt suunnitteilla olevan osayleiskaavan muutoksen kannalta tärkeimmät uudistettavan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet koskevat vähittäiskaupan ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. Maakuntakaavojen sisältöä on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.4.1 ”Lähtökohtaaineiston antamat tavoitteet”. 3.2.2 Osayleiskaava Voimassa oleva osayleiskaava Suunnittelualueen voimassa oleva osayleiskaava on laadittu nimellä ”KuljunMarjamäen- Moision- Keskustan osayleiskaavan muutos”. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.4.2007. Kyseessä on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue käsittää KM- merkinnät Ideaparkin ja RealParkin alueilla. KM tarkoittaa kaupallisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän sekä julkisten toimintojen palveluja. Yleiskaavassa on tarkat rakennusoikeudet eri liiketoimintojen osalta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosala saa kaavan mukaan olla Ideaparkin korttelissa enintään 65.000 kem2 ja ns. RealParkin korttelissa, joka käsittää aluetta myös varsinaisen RealParkin tontin ulkopuolella, enintään 30.000 kem2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa saa olla molemmilla alueilla 65.000 kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa molemmilla alueilla olla 2000 m2 sisältyen em. rakennusoikeuksiin.. Kokonaisrakennusoikeus on kaavassa Ideaparkin korttelissa 183.000 kem2 ja ns. RealParkin korttelissa 140.000 kem2. Ideaparkin tontille voi sijoittaa myös majoitus-, ja vapaa-ajanpalveluja, maanalaisia tiloja ja kaksi pysäköintitaloa. Lisäksi osayleiskaavassa on seuraavia alueita: TP-1 = työpaikka-alue, T-2 = teollisuus- ja varastoalue, M-4 = maa- ja metsätalousvaltainen alue, EV = suojaviheralue, VL = lähivirkistysalue ja L = liikennealue. Ote osayleiskaavasta on selostuksen liitteenä. Laadittavana oleva osayleiskaavanmuutos Osayleiskaavan uudistaminen on parhaillaan työn alla. Voimassa oleva osayleiskaava muodostaa rungon uudelle osayleiskaavalle. Alueilla on kuitenkin 11 tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Kaavanmuutoksella on mahdollistettu päivittäistavarakaupan 2000 m2 lisärakentaminen Ideaparkin tontilla. Muilta osin Ideaparkin alueen yleiskaava säilyisi entisellään. Helsingintien pohjoispuolisen ns. RealParkin alueen ja sen ympäristön kaavaan kohdistuisivat suurimmat muutokset. Alueen vähittäiskaupan suuryksikön alue KM kokonaisrakennusoikeus laskisi 140.000 kem2:stä 111.000 kem2:iin. Alueelle ei sallittaisi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskisi 30.000 kem2:stä 23.000 kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus 65.000 kem2:stä 60.0000 kem2:iin. Alueella rajoitettaisiin yli 500 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saisi sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään 5.000 kem2. Alueen päivittäistavarakaupan 2.000 myyntineliön rakennusoikeus säilyisi entisellään. Alueelle mahdollistettaisiin uutena toimintona polttoaineen jakelu. KM- alueen pohjoisosaan muodostuisi uutta teollisuus- ja varastoaluetta (T-2). Kalliokummuntien ja Koillisväylän (Areenakadun) tielinjauksia muutetaan jonkin verran. Tästä johtuen korttelialueisiin tulisi myös joitakin muutoksia. Alueen itäosaan muodostettaisiin T-2 –alueelle n. 9,6 hehtaarin suuruinen T/EN –alue, jolle olisi mahdollista sijoittaa teollisuuden ohella myös energiahuoltoa sekä tietoliikennettä palvelevia rakennuksia. Alueelle on kaavailtu kaasuvoimalaa ja datakeskusta. Pohjoisen alueen halki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva viherväylä levenisi hieman ja muuttaisi muotoaan. Liikenneverkkoon ei tulisi olennaisia muutoksia. Edellä mainittujen katulinjauksien muutosten lisäksi poistettaisiin pääsytieyhteys Helsingintieltä Inexin logistiikkakeskuksen suuntaan Kalliokummuntielle. Varaus on poistettu jo aiemmin asemakaavasta. Kulku alueelle tapahtuu entisen Savontien, nykyisen Kalliokummuntien kautta. Osayleiskaavan muutoksen laadinta tapahtuu yhtäaikaisesti asemakaavoitustyön kanssa. 3.2.3 Asemakaava Osalla suunnittelualuetta asemakaavat. on voimassa vuosina 2004- 2010 vahvistuneet Ideaparkin korttelissa 1000 on kaavamerkintä KMK-1 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Kortteliin saa rakentaa erikoistavarakaupan tiloja 65.000 kem2, josta päivittäistavarakaupan myyntialaa saa olla 2000 m2 sekä paljon tilaa vaativan kaupan tiloja 65.000 kem2. Alueelle saa rakentaa lisäksi enintään 25-kerroksisen, kerrosalaltaan enintään 12.500 kem2 hotellin ja maanalaista tilaa enintään 10.000 kem2 sisältäen esim. väestönsuojatilaa tai uimahallin tai muuta urheilutilaa. Alueelle saa sijoittaa lisäksi kaksi polttoaineen jakeluasemaa, kaksi maanalaista paikoituslaitosta, kaksi pysäköintitaloa, ajoneuvojen pesuhallin. Noin 30,5 hehtaarin alueen kokonaisrakennusoikeus on 183.000 kem2. RealParkin alueella, korttelissa 905 on kaavamerkintä KMK-2 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa 12 vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Myös tässä alueen rakennusoikeus on yksilöity eri kaupan tilojen osalta. Kortteliin saa rakentaa erikoistavaran kaupan tiloja 30.000 kem2 siten, että alueelle saa rakentaa yhden enintään 12.000 kem2 seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Päivittäistavaran myyntialaa suuryksikössä saa olla enintään 2.000 m2. Tämän lisäksi saa rakentaa enintään 6 kpl enintään 4.500 kem2 paikallisesti merkittävää suuryksikköä, joiden kokonaiskerrosala saa olla enintään 18.000 kem2. Paljon tilaa vaativaa erikoistavarakaupan kerrosalaa saa olla enintään 51.000 kem2. Lisäksi alueelle saa rakentaa julkisia palveluja ja kaksi pysäköintitaloa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 110.000 kem2. Korttelissa 907 on pieni alue kaavamerkinnällä KTY-2 = Toimitilarakennusten korttelialue. Alueen itäosa käsittää laajahkot teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (osa korttelista 910 ja kortteli 911). Lisäksi asemakaavassa on lähivirkistysalueita (VL), suojaviheralueita (EV), energiahuollon alueita (EN), yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue (ET), yleisen tien alueita (LT) sekä katu- ja jalankulkualueita. Alueen pohjoisosassa ei ole asemakaavaa ja sinne siis laaditaan nyt alueen ensimmäinen asemakaava osayleiskaavanmuutoksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on selostuksen liitteenä. 3.2.4 Kunnan rakennusjärjestys Lempäälän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.4.2002. Suunnittelutarvealueita koskeva päivitys on hyväksytty 13.6.2012. 3.2.5 Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty 17.12.2014. Lempäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 18.2.2015. Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Rakennesuunnitelmalla mm. luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikka-alueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 1100 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 2020 mennessä ja yhteensä 2700 työpaikan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina 2031- 2040. Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. MAL –aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) 7.2.2013. Maankäytön osalta tavoitteena on eheyttää kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi ja edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. 3.2.6 Laaditut selvitykset 13 Voimassa olevan asemakaavan ja osayleiskaavan laadintaan ja Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Liikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, SKOY, Tampere (2006) Lempäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Tampere (2006) Lempäälän luontokohteet, Tapani Länsirinne, Lempäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., Luontoselvitys, Kari Laamanen (2005) Liito-oravaselvitys, Markku Alanko (2006) Lempäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, Lempäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (2005) Suunnittelun apuna on käytetty lisäksi seuraavia, uudempia suunnitelmia ja selvityksiä: Keskusta ja Sääksjärvi – kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Lempäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 2014 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.2014, päivitys 29.3.2015 sekä altaiden muutosten tarkastelu 18.9.2015, Sito Oy Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Liikenneselvitys, Liittymän välityskykytarkastelu, IdeaparkinkatuRealkatu, 11.8.2014, Taratest Oy Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.2015 Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy 14 Liikenneselvitys valmistuu 25.9.2015 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa 3.2.7 Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualueen kiinteistöt kuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 3.2.8 Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjakartta on ajantasaistettu vuonna 2015. Kiinteistöraja-aineisto on Lempäälän kunnan ylläpitämä. 3.2.9 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa 3.2.10 Suojelupäätökset Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Marjamäen yritysalueen rakennuttua nykyiseen muotoonsa on tullut tarve asemakaavalla määrittää Marjamäen pohjoispuolisen alueen teollisuus-, liike- ja toimistotilarakentamisen laajenemis- ja kehittämisperiaatteet. Muuttuneista toimintaolosuhteista, taloudellisista suhdanteista ja alueella vireillä olevista hankesuunnitelmista johtuen on tarve tarkastella suunnittelualueen asemakaavan sisältöä uudelleen. Tarvetta muutokseen on mm. katuverkon linjausten, päivittäistavarakaupan rakennusoikeuden määrittelyn sekä jonkin verran eri alueiden käyttötarkoitusten ja rakennusoikeuksien osalta. Tarvetta muutoksiin alueiden päätieverkkoon kytkeytymisen osalta ei ole. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska osalla aluetta alueen voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarve laajentaa pohjoisen suuntaan. Asemakaava ja Marjamäen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa. Alueen maankäytön aluevaraukset on tarpeen arvioida uudelleen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Koska asemakaavahanke on osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa, edellyttää suunnittelu ennen asemakaavan muutoksen laadintaa yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavan tulee aina olla ohjeena laadittaessa asemakaavoja. Kaavojen uudistamistarpeeseen vaikuttavat myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat, maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011 tulleet muutokset. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on 9.2.2015 päättänyt käynnistää asemakaavan muuttamisen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on hyväksytty kaavoitusja rakennusjaostossa 9.4.2015 ja se on asetettu nähtäville 22.4.2015. 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: Suunnittelualueen ja sen lähiseudun: asukkaat, kiinteistönomistajat ja -haltijat yritykset ja niiden työntekijät Kuivaspään ja ympäristön kyläyhdistys Kunnan hallintokunnat Valtion viranomaiset: Pirkanmaan ELY- keskus Muut viranomaiset, yhteisöt ja yritykset: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Fingrid Oyj Elenia Oy Gasum Oy Elisa Oyj/ Verkonsuunnitteluosasto TeliaSonera Finland Oyj Lempäälän Vesi Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry Lempäälän yrittäjäyhdistys Lempäälän Kehitys Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 §). 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 22.4.2015 ja samalla asetettu osallistumisja arviointisuunnitelma nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavahankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu 22.4.2015 Lempäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-kotisivulla (www.lempaala.fi). Lisäksi kaava-alueen maanomistajille ja asukkaille sekä osakasluettelossa mainituille viranomaisille on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset voivat osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Huomautukset voi postittaa osoitteeseen Lempäälän kunta, Tekninen toimi, PL 36, 37501 Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. 16 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, Lempäälän kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos on asetettu nähtäville xx.x.- xx.x.2015 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä vähintään kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Asianosaisille valtion viranomaisille ja kunnan asiantuntijaviranomaisille lähetetään kaavaluonnoksesta lausuntopyyntö. Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, Lempäälän kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Lisäksi asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asemakaavaehdotus on vähintään 30 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Asianosaisilta valtion viranomaisilta ja kunnan asiantuntijaviranomaisilta pyydetään asemakaavaehdotusta koskeva virallinen lausunto. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavan hyväksyminen Asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa. vuodenvaihteen 2015- 2016 jälkeen. Arvioitu ajankohta on Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään tarvittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu kunnan, ELY-keskuksen sekä tärkeimpien asianosaisten viranomaisten kesken. Viranomaisten kesken järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja. Osayleiskaavanmuutoksesta on pidetty ELY-keskuksen kanssa 17 työneuvottelu 25.3.2015 ja viranomaisneuvottelu 28.5.2015, jossa oli mukana myös maakuntaliiton edustaja. Tässä yhteydessä käsiteltiin osin myös asemakaavaan liittyviä asioita. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäen, että KHO antaa valitusluvan. 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Asemakaavan ja –muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle Marjamäessä kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden mukainen maankäyttö (kts. kohta 5.1). Suunnittelua ohjaa myös parhaillaan laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen luomat maankäyttöperiaatteet. Marjamäen nykyinen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. Lähtökohtana asemakaavan ja –muutoksen laadinnalle on maanomistajien tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Osayleiskaavan muutoksen yhdeksi tavoitteeksi on kunnanhallitus (9.2.2012/ 66 §) asettanut Marjamäen päivittäistavarakaupan painottumisen pääosin Ideaparkin alueelle. Tällä hetkellä Marjamäen osayleiskaavassa ja asemakaavassa päivittäistavarakauppaa on yhteensä siis 4000 kem2 jakautuen puoliksi Ideaparkin ja RealParkin suuryksiköiden kesken. Myös uudistettavana olevat maakuntakaava huomioidaan suunnittelussa. Valmisteilla oleva maakuntakaava 2040 edesauttanee päivittäistavarakaupan keskittämistä Helsingintien eteläpuolelle sekä mahdollisesti myös myyntialan kohtuullista lisäämistä. Maakuntakaavaluonnos, jonka sisältöä kuvataan hieman jäljempänä, on asetettu nähtäville maaliskuussa 2015. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL:n 24 §:n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista. Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, alueiden omia vahvuuksia ja sijaintitekijöitä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon 18 voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaavoista lähtevät tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. Ideaparkin kohdalla kaavassa on merkintä km 2 = vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän erikoiskaupan myymälätiloja sisältävät, vähittäiskaupan suuryksikön alueet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013. Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Sääksjärven Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnos on asetettu nähtäville maaliskuussa 2015. Nyt laadittavaa asemakaavaa ja -muutosta ajatellen suurimmat muutokset nykyiseen maakuntakaavaan nähden ovat vähittäiskauppaa koskevissa kaavamääräyksissä. Vähittäiskauppaa koskevat ratkaisut pohjautuvat Pirkanmaan palveluverkko 2040 –selvitykseen. Maakuntakaava 2040 –luonnokseen on merkitty seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikat. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettava näiden yksiköiden koon alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Tällaisten seudullisten yksiköiden sijoittaminen maakuntakaavan keskusta-alueiden (C) ulkopuolelle edellyttää, että yksikön paikka on esitetty maakuntakaavassa. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan: ”Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan enimmäismitoitukset pohjautuvat vähittäiskaupan laskennalliseen kokonaismitoitukseen tavoitevuodelle 2040. Kokonaismitoituksessa on huomioitu vähittäiskaupan nykyinen kerrosala maakunnassa sekä liiketilan laskennallinen lisätarve, joka pohjautuu väestösuunnitteen väestökasvuun sekä ostovoiman kasvuun, jonka on arvioitu olevan päivittäistavarakaupassa 1 % vuodessa ja erikoiskaupan toimialoilla 2 % vuodessa.” Verkkokaupan kasvun vähentäväksi osuudeksi on arvioitu – 10 % erikoistavaran kaupassa ja tilaa vaativassa kaupassa. Lisäksi laskelmissa on huomioitu myynnin tehostuminen ja 30 %:n kaavallinen ylimitoitus. 19 Maakuntakaavaluonnoksessa on Ideaparkin alue merkinnällä ”KM Kaupallisten palvelujen alue”. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Seudullisen suuryksikön voi muodostaa myös useasta myymälästä koostuva alue, jolla on yhdessä samat vaikutukset. Suunnittelumääräyksessä on määritetty eri alueiden kerrosalan enimmäismitoitus. Ideaparkin alueen kohdalla päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalaksi on määritetty 4.000 kem2, erikoistavarakaupan enimmäiskerrosalaksi 65.000 kem2 ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaksi 61.000 kem2. Maakuntakaavaluonnoksessa on RealParkin ympäristö merkinnällä ” Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue”. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarhaja maatalouskauppaa. Alueen enimmäiskerrosalaksi on määritetty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta 50000 kem2. Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan kerrosalaa ei RealParkin alueelle ole maakuntakaavaluonnokseen merkitty. Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmista lähtevät tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty 17.12.2014. Lempäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 18.2.2015. Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikkaalueeksi. Rakennesuunnitelmalla mm. luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikka-alueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 1100 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 2020 mennessä ja yhteensä 2700 työpaikan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina 2031- 40. Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) 7.2.2013. Maankäytön osalta tavoitteena on eheyttää kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi ja edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Maanomistajien tavoitteita Kiinteistö Oy Ideaparkin toiveena on saada lisättyä liikekaupungin päivittäistavarakaupan myyntineliöitä nykyisestä 2000 m2:stä. Ajatuksena on saada jonkin verran päivittäistavarakaupan lisärakennusoikeutta Ideaparkin kiinteistölle. Tontin kokonaisrakennusoikeutta ei ole tarvetta nostaa. Helsingintien pohjoispuolelta on kunta myynyt ja osin varannut UM Yhtiöt Oy:lle n. 17 ha suuruiset alueet, joille yhtiö on viime kuukausina rakentanut yritystiloja ja kunnallistekniikan verkostoja. Yhtiön suunnitelmien pohjalta on syntynyt tarvetta mm. 20 katulinjojen, kortteleiden rajausten ja käyttötarkoitusten sekä rakennusoikeuksien uudelleen arviointiin. Aluetta kutsutaan RealParkin alueeksi. RealParkin alueen omistajan toive on saada rakentaa alueelle mm. polttoaineen jakeluaseman ja kahvila/ravintolan sekä saada lisärakennusoikeutta muulle kuin vähittäiskaupan tiloille kuten esimerkiksi logistiikan toiminnoille. Kunnanhallitus on 15.9.2014 päättänyt varata UM Yhtiöt Oy:lle kaksi yritystonttia hankesuunnittelua varten. Alueet ovat pinta-alaltaan yhteensä n. 16,5 ha käsittäen n. 7,5 ha alueen suurkorttelin 905 itäosasta ja tulevan Kalliokummuntien itäpuolella sijaitsevan, n. 9,0 ha alueen korttelista 910. Näille alueille on selvitetty datakeskuksen sekä kaasuvoimalaitoksen toteuttamismahdollisuuksia. Voimalaitoksen ja datakeskuksen hankesuunnittelun on ollut tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Datakeskuksen sijoittamisesta kortteliin 905 on luovuttu. Tonttien varaukset ovat voimassa 31.12.2015 saakka. Hankesuunnitelmien kuntaan toimittamisen jälkeen kunta tekee varausten jatkopäätöksen. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Erityisesti prosessin kaavaluonnosvaiheen aikana esiin tulleita yksityisten maanomistajien ja osallisten tavoitteita ja toivomuksia pyritään huomioimaan suunnittelun edetessä. Muut tavoitteet Alueen kaavoituksen kuluessa tavoitteet ovat tarkentuneet mm. kaupallisten palvelurakenteiden ja erityisesti päivittäistavarakaupan toteuttamiseksi sekä paljontilaa vaativan kaupan mitoittamiseksi. 4.5 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus Kaavaa ja –muutosta laadittaessa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia useampia kaavavaihtoehtoja johtuen siitä, että kyseessä on melko vähäisiä muutoksia käsittävä kaavanmuutos ja koska asemakaavan yleiskaavassa määritetyt tavoitteet ovat varsin selkeät. Asemakaavan ja –muutoksen lähtökohta on olemassa oleva ympäröivä liikenneverkko ja maankäyttö. Kaavaluonnos on laadittu voimassa olevan osayleiskaavan ja Marjamäen kokonaissuunnittelun yhteydessä aiemmin tehdyn selvitystyön ja yleiskaavan uudistamisen yhteydessä tehtyjen selvitystyön sekä vireillä olevien rakennushankkeiden ja suunnitelmien pohjalta. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja vertailu Koska esillä on vain yksi kaavanmuutosvaihtoehto, ei tässä yhteydessä selvitetä vaikutuksia vaan ne käyvät ilmi kaavaratkaisun vaikutusten arvioinnista. Arviointi on jäljempänä kaavaselostuksen kohdassa 5.4. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan sisältöön vaikuttaa asetetut tavoitteet, ylempiasteinen kaavoitus, tehdyt selvitykset, saadut lausunnot ja muistutukset sekä suunnittelijoiden ja päättäjien tarkoituksenmukaisuusharkinta. 21 Selostukseen liitetään yhteenveto kaavasta esitetyistä mielipiteistä ja kannanotoista. Näitä ovat kaavan valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset kannanotot. Kaavaselostukseen liitetään lyhennelmä kannanotoista sekä selvitys siitä, miten mielipiteet on otettu huomioon (kunnan vastine). Kaavaselostukseen kirjataan myös se, keneltä on pyydetty, mutta ei ole saatu lausuntoa. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset / muistutukset ja lausunnot Tässä osiossa kuvataan kaavan käsittelyn vaiheet sekä käsitellään saadut lausunnot ja muistutukset. Tämä osio täydentyy suunnittelun kuluessa. Vireilletulo Kunnanhallitus on 9.2.2015 päättänyt käynnistää Marjamäen osayleiskaavan uudistamisen tarvittavassa laajuudessa sekä samassa kokouksessa päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Asemakaavatyötä valmistelee teknisen toimen kaavoitusyksikkö, kunnan kaavoitusja rakennusjaosto ja kunnanhallitus, jotka tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista. Lopullisen asemakaavan ja -muutoksen hyväksyy Lempäälän kunnanvaltuusto. Kaava on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 9.4..2015 / 47 §, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 22.4..2015. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 1.10.2015. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on tarkoitus asettaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisesti nähtäville jaoston hyväksyttyä kaavaluonnoksen. 5 Asemakaavan ja -muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Yleistä Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Asemakaavan muutoksella pyritään luomaan edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle alueella kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden mukainen maankäyttö. Suunnittelua ohjaa myös parhaillaan laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen luomat maankäyttöperiaatteet. Marjamäen nykyinen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. Lähtökohtana asemakaavan 22 ja –muutoksen laadinnalle on maanomistajien tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on ollut tarve tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. 5.1.2 Mitoitus Väestön määrä ja kehitysarvio Alueella on tällä hetkellä yksi vakituinen asunto. Alueen tuleva väestömäärä tulee olemaan muutamia kymmeniä henkilöitä. Asukkaat sijoittuvat yritysten yhteyteen mahdollisesti rakennettaviin ns. talonmiehenasuntoihin Työpaikkojen määrä ja kehitysarvio Asemakaava- ja kaavanmuutosalueelle muodostuu nykyiset Ideaparkin ja RealParkin rakennukset mukaan lukien liike-, toimisto- ja työpaikkarakentamiselle kerrosalaa noin 580.000 kem2, josta kaupallisten palvelujen rakennusoikeutta on noin 230.000 kem2. Tällä hetkellä Ideaparkin käytetty rakennusoikeus on noin 138.400 kem2 ja RealParkin noin 10.000 kem2. Työpaikkojen määrä kaava-alueella on tällä hetkellä noin 1100. Vuonna 2006 valmistunut Ideaparkin liikekaupunki on luonut alueelle noin 1000 työpaikkaa. Noin 140 hehtaarin suuruisen kaava-alueen rakentumisen on arvioitu kestävän noin 25 vuotta, jolloin rakennusoikeudesta on toteutunut noin 85 % eli noin 500.000 kem². Työpaikkojen lisäyksen on arvioitu olevan noin 1700 työpaikkaa eli n. 70 työpaikkaa vuodessa. Työpaikkojen lisäyksen koko Marjamäen alueella on Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa arvioitu olevan 2700 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä, mikä merkitsee, että noin 60 % tästä lisäyksestä sijoittuisi suunnittelualueelle. 5.1.3 Palvelut Ideaparkin liikekaupunki tarjoaa erittäin kattavat kaupalliset palvelut alueen työntekijöille. Rakennuksessa on lukuisia ruokapaikkoja ja mm. päivittäistavarakauppa. Julkisia palveluja ei ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja postin pakettiautomaattia. Linja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski – Tampere. Lisäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee Lempäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. Lisääntyvä työpaikkamäärä mahdollistaa joukkoliikennepalveluiden kehittämisen alueella. Alueen pohjoisosaan on kaavan perusteella mahdollista kaavoittaa lisää aluetta palvelevia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavoitus keskittää alueelle monipuolisia työpaikka- teollisuus- ja kaupallisten palvelujen toimintoja ja parantaa alueen saavutettavuutta lähialueilta ajoneuvo- ja kevyen liikenteen väyliä kehittämällä. Asemakaavan aluevaraukset täydentävät ja tiivistävät alueen maankäyttöä. Vuonna 2006 avattu Ideaparkin liikekaupunki on kohentanut lähialueen ja seutukunnan palvelutasopalvelutasoa huomattavasti. Helsingintien pohjoispuolelle sijoittuva RealParkin alue täydentää ja monipuolistaa palvelutarjontaa entisestään. 23 Kauppapaikka- teollisuus- ja työpaikkarakentamisen sekä lähiseudun laajenevan asutuksen myötä liikennemäärät alueella tulevat kasvamaan. Alueen ulkopuolinen liikenne ohjautuu pääasiallisesti pääliikenneväylien (moottoritie, Helsingintie) kautta ja näiltä on jo tällä hetkellä hyvät liittymät kaava-alueen kokoojateille. Uusia liittymiä ei tarvitse rakentaa. RealParkin ympäristön ja Helsingintien muun koillispuolen alueiden toteuduttua kaava-alue muodostaa laadukkaan kaupunkimaisen yritysalueen. 5.3 Aluevaraukset Vähittäiskaupan suuryksiköt KMK: Maankäyttö- ja rakennuslain 71a § mukaan kaikki yli 2000 kem2 suuruiset vähittäiskaupan myymälät ovat lain tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lain siirtymäsäännöksen mukaan määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 15.4.2017 lukien. Valmisteilla olevan yleiskaava mukaan alueelle ei saa asemakaavalla osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkitseminen asemaja yleiskaavaan edellyttää, että maakuntakaavassa on vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistava merkintä tai alue on keskustatoimintojen aluetta. Tällaista merkintää ei voimassa olevassa maakuntakaavassa ole. Jos suuryksikkö on merkitykseltään paikallinen, ei suuryksikön osoittaminen asema- tai yleiskaavassa edellytä vähittäiskaupan suuryksikkö-merkintää maakuntakaavassa.. Alueelle voidaan valmisteilla olevan osayleiskaavanmuutoksen mukaan kuitenkin osoittaa asemakaavassa yksi suuri, mutta merkitykseltään paikallinen, muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältävä vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka kerrosala saa olla enintään 9.500 kem2. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa lisäksi neljä pienempää, merkitykseltään paikallista, muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Näiden pienten, merkitykseltään paikallisten suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 13.500 kem2 ja kunkin suuryksikön enimmäiskoko enintään 4.300 kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa alueella olla enintään 2000 m2 kuten jo voimassa olevassa yleiskaavassa on määritetty. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa lisäksi merkitykseltään paikallisia, paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60.000 kem2. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 71d §) on myös termi vähittäiskaupan myymäläkeskittymä. Myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan lähietäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva, toiminnallisesti yhtenäinen kaupan aluekokonaisuus, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kem2:iä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan sellaiseen myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. MRL:n vuonna 2011 tehdyn muutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön ja myymäläkeskittymän määrittelyssä otetaan huomioon 15.4.2017 alkaen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen myymälät. 24 Yleiskaavanmuutosluonnoksen määräyksen mukaan erikoistavarakaupan kerrosalaa voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kerrosalana. Tämä on tarkennus nykyiseen yleiskaavaan. Em. yleiskaavaluonnoksen mukaan alueelle saa asemakaavassa osoittaa huonekalusekä kodintekniikkakaupan liiketiloja yhteensä enintään 5.000 kem2. Alueelle ei saa asemakaavassa osoittaa kerrosalaltaan yli 500 kem2 liikehuoneistoja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat: vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat oheistuotteineen. Alueelle saa sijoittaa nykyisen kaavan tapaan julkisten palvelujen toimintoja sekä uusina toimintoina vapaa-ajan viettoa palvelevia rakennuksia ja niihin liittyviä majoitustiloja sekä polttoaineen jakeluaseman. KMK-4 Liikerakennusten korttelialue Alue käsittää korttelin 903 Areenakadun (uusi nimi Koillisväylä) itäpuolella, Kalliokummuntien kulmassa. Korttelin pinta-ala on n. 6,75 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa enintään kaksi, merkitykseltään paikallista muuta kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältävää vähittäiskaupan suuryksikköä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 4.300 kem2. Alueelle saa lisäksi sijoittaa merkitykseltään paikallisia paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja niiden yhdistelmiä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kokonaisrakennusoikeus on 19.000 kem2. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana edellä mainitusta rakennusoikeudesta huolimatta. Alueelle ei saa sijoittaa huonekalu- sekä kodinkonetekniikkakaupan liiketiloja eikä kerrosalaltaan yli 500 kem2 liiketiloja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat sekä näiden oheistuotteet. Alueelle saa sijoittaa kahvilan tai ravintolan, majoitus- ja vapaa-ajan viettoa palvelevia rakennuksia, myyntialaltaan alle 400 m2:n päivittäistavarakaupan myymälän, julkisten palvelujen toimintoja sekä yhden asunnon rakennuspaikkaa kohden kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. KMK-5 Liikerakennusten korttelialue Alue käsittää osan korttelista 904 Areenakadun (Koillisväylä) länsipuolella. Alueen pinta-ala on n. 2,12 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa yhden, merkitykseltään paikallisen muuta kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön, jonka kerrosala saa olla enintään 3.700 kem2. Alueelle saa lisäksi sijoittaa merkitykseltään paikallisia paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja niiden yhdistelmiä. 25 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kokonaisrakennusoikeus on 5.300 kem2. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana edellä mainitusta rakennusoikeudesta huolimatta. Alueelle ei saa sijoittaa huonekalu- sekä kodinkonetekniikkakaupan liiketiloja eikä kerrosalaltaan yli 500 kem2 liiketiloja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat sekä näiden oheistuotteet. Alueelle saa sijoittaa kahvilan tai ravintolan, majoitus- ja vapaa-ajan viettoa palvelevia rakennuksia, myyntialaltaan alle 400 m2:n päivittäistavarakaupan myymälän, julkisten palvelujen toimintoja sekä yhden asunnon rakennuspaikkaa kohden kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. KMK-6 Liikerakennusten korttelialue Alue käsittää pohjois-länsiosan korttelista 904. Alueen pinta-ala on n. 3,86 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään paikallisia paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja niiden yhdistelmiä. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja saa alueelle sijoittaa enintään 900 kem2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kokonaisrakennusoikeus on 9.000 kem2. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana edellä mainitusta rakennusoikeudesta huolimatta. Alueelle ei saa sijoittaa huonekalu- ja kodinkonetekniikkakaupan sekä päivittäistavarakaupan liiketiloja eikä kerrosalaltaan yli 500 kem2 liiketiloja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat sekä näiden oheistuotteet. Alueelle saa sijoittaa julkisten palvelujen toimintoja sekä yhden asunnon rakennuspaikkaa kohden kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. KMK-7 Liikerakennusten korttelialue Alue käsittää itäosan korttelista 905. Pinta-alaltaan n. 1,50 hehtaarin alue rajoittuu Ideaparkinkatuun. Alueelle saa sijoittaa yhden merkitykseltään paikallisen muuta kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön, jonka kerrosala saa olla enintään 4.500 kem2. Rakennusoikeudesta saa päivittäistavarakaupan myyntialaa olla enintään 2.000 m2. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa on mahdollista toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana. Alueelle ei saa sijoittaa huonekalu- ja kodinkonetekniikkakaupan liiketiloja eikä kerrosalaltaan yli 500 kem2 liiketiloja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat sekä näiden oheistuotteet. KMK-8 Liikerakennusten korttelialue 26 Alue käsittää Helsingintien pohjoispuolella moottoritien rampin rakennuspaikan korttelissa 905. Alueen pinta-ala on n. 3,75 hehtaaria. viereisen Alueelle saa sijoittaa yhden merkitykseltään paikallisen muuta kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön, jonka kerrosala saa olla enintään 9.500 kem2. Tämän suuryksikön voi korvata kahdella pienemmällä kerrosalaltaan enintään 4.300 kem2 käsittävällä merkitykseltään paikallisella suuryksiköllä. Alueelle saa lisäksi sijoittaa merkitykseltään paikallisia paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kokonaisrakennusoikeus on 3.700 kem2. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana edellä mainitusta rakennusoikeudesta huolimatta. Alueelle saa sijoittaa huonekalu- sekä kodinkonetekniikkakaupan liiketiloja enintään 5.000 kem2 kumpaakin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälöitä eikä kerrosalaltaan yli 500 kem2 liiketiloja, joiden pääasiallisina myyntituotteina ovat vaatteet, kengät, lelut, lahjatavarat ja kirjat sekä näiden oheistuotteet. Alueelle saa sijoittaa majoitus- ja vapaa-ajan viettoa palvelevia rakennuksia, julkisten palvelujen toimintoja sekä yhden asunnon rakennuspaikkaa kohden kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. KMK-9 Liikerakennusten korttelialue Alue käsittää kolme rakennuspaikkaa Kivimurrontien tuntumassa. Rakennuspaikat 5 ja 6 ovat uuden kaavan aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on 9,27 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään paikallisia paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Alueelle ei saa sijoittaa muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja, huonekaluja kodinkonetekniikkakaupan sekä päivittäistavarakaupan liiketiloja. Alueella saa säilyttää ja alueelle saa sijoittaa yhden kiinteistön hoitoa palvelevan asunnon rakennuspaikkaa kohden. KTY-10 Toimitilarakennusten korttelialue Alueet käsittävät neljä erillistä aluetta kaava-alueen koillisosassa. Alueiden yhteispinta-ala on 11,09 hehtaaria. Alueelle saa rakentaa tiloja vain sellaista toimintaa varten, joka ei aiheuta ympäristölle melua, tärinää eikä ilman tai pohjaveden pilaantumista. Alueelle saa rakentaa yhden asunnon/rakennuspaikka kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Alueen rakennusoikeudesta saa enintään 5 % käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. 27 Alueelle ei saa sijoittaa elintarvikemyymälää. Aluetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Jätehuoltoalueet on varustettava vähintään 1,5 m umpiaidalla. T-10 Teollisuus- ja varastoalue T-10- alueet (29 ha) sijoittuvat osin kaavanmuutosalueelle ja osin uuden kaavan alueelle. Alueen pohjoisosaan muodostetaan uudella kaavalla kuusi uuttaT-10 – korttelia, joiden yhteispinta-ala on 8,55 hehtaaria. Kaavanmuutosalueella, suunnittelualueen itäosassa on laajat T-10 -korttelialueet Alueiden rajauksiin tulee eräitä muutoksia. T-10 –alueet muotoutuvat hieman erimallisiksi, koska Inexin logistiikkakeskukselta RealParkin alueelle johtavan Kalliokummuntien linjaus muuttuu nykyiseen kaavaan nähden. Korttelin 910 pohjoiskärki laajenee hieman. Lisäksi kortteli 910 jakautuu kahteen T-alueeseen, kun alueen keskelle muodostetaan noin 10 hehtaarin suuruinen T/ EN –tontti, jolle voi rakentaa teollisuus- ja varastotilojen ohella myös energiahuoltoa palvelevia tiloja ja datakeskuksen. Teollisuus- ja varastoalueeksi merkityllä alueella tulee erityisesti välttää ilman epäpuhtauksia ja hajuhaittoja. Ympäröivien alueiden palovahinko- ja kemikaaliriskit tulee minimoida. Alueen tontin käytetystä rakennusoikeudesta saa käyttää myymälätiloja varten enintään 5 prosenttia. Ulkovarastointiin käytettävät tontin osat on varustettava 1,8 m korkealla näkösuoja-aidalla. Jätehuoltoalueet on varustettava 1,5 m korkealla umpiaidalla. Tonteille voi rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. T-11 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Pinta-alaltaan n. 6,01 hehtaarin alue sijaitsee kaava-alueen luoteiskulmassa rajoittuen moottoritiehen ja Murronkulmantiehen. Alueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Näitä myymälätiloja saa sijoittaa alueelle enintään 2000 kem2. Alueelle ei saa sijoittaa muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan, huonekaluja kodintekniikkakaupan sekä päivittäistavarakaupan liiketiloja. Alueelle saa sijoittaa yhden asunnon rakennuspaikkaa kohden kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Alueella tulee erityisesti välttää ilman epäpuhtauksia ja hajuhaittoja. Ympäröivien alueiden palovahinko- ja kemikaaliriskit tulee minimoida. T/EN-1 Teollisuus- ja varastoalue, jolle saa sijoittaa energiahuoltoa palvelevan laitoksen T/EN- alue sijoittuu kaavanmuutosalueelle. Noin 9,68 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee kaava-alueen itäosassa ja on voimassa olevassa asemakaavassa osana laajempaa teollisuus- ja varastoaluetta (T-10). Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi kaasuvoimalaitos. Hankkeen hankesuunnittelun oli tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Myös datakeskuksen sijoittamista alueelle on tutkittu. Mikäli hanke ei toteudu, mahdollistaa kaava alueen nykyisen kaavan mukaisen käytön teollisuus- ja varastoalueena. Alueella tulee erityisesti välttää ilman epäpuhtauksia ja hajuhaittoja. Ympäröivien alueiden palovahinko- ja kemikaaliriskit tulee minimoida. Alueelle voidaan sijoittaa energiatuotantotoimintoja, jotka tarvitsevat ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Alueelle voidaan sijoittaa tietoliikennettä palvelevia tiloja. 28 VL Lähivirkistysalueet VL- alueet sijoittuvat sekä kaavanmuutos- että uuden kaavan alueille. Laajin lähivirkistysalue kulkee virkistysväylänä Helsingintieltä koilliseen kohti Hosselonkorven rakentamatonta aluetta. Väylä laajenee kaavanmuutoksella paikoitellen. Osa alueen pohjoisosan maa- ja metsätalousalueesta muuttuu lähivirkistysalueeksi. Uudella kaavalla muodostuu kaksi pienempää VL-aluetta alueen pohjoisosaan. LT Maantien alue Merkinnällä on osoitettu VT3:n ja Helsingintien liikennealue. Uutta LT- aluetta ei muodostu. EN Energiahuollon alue Alueille sijoittuu useita pieniä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia ja rakennuksia kuten sähkömuuntamoja. Alueet sijoittuvat sekä kaavanmuutos- että uudelle kaava-alueelle. E Erityisalue Uudella kaava-alueella on yksi E- alueeksi merkitty hulevesien viivytysalue, jonka tarkoituksena on viivyttää alueelle satavan veden juoksua alueen ulkopuolisiin ojastoihin. Alue sijoittuu korttelin 905 koillisosaan alavaan maastokohtaan. Lisäksi kaavamääräykset edellyttävät kortteleiden sisäisten viivytysjärjestelmien rakentamista tonteille. Korttelin 899 luoteisreunaan tulee rakentaa myös hulevesioja. EV Suojaviheralue Alueet, jotka sijoittuvat vt 3:n ja Helsingintien reunoille toimivat suoja-alueina liikennemelun haittavaikutusten vähentämiseksi. EV- alueiden rajauksiin on tehty pieniä tarkennuksia. Alueet sijoittuvat uuden kaavan ja kaavanmuutoksen alueille. M Maa- ja metsätalousalue Alue sijoittuu maakaasulinjan suoja-alueelle uuden kaava-alueen pohjoisosassa. Muut alueet Kadut Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi katu KMK-korttelin 905 sisään. Katu mahdollistaa korttelin jakamisen pienemmiksi tonteiksi. Inexin logistiikkakeskukselta RealParkin alueelle johtava Kalliokummuntie- niminen katu on linjattu hieman uudella tavalla. Muutos johtuu alueella tapahtuneiden kallionlouhinnan ja muiden maansiirtotöiden aiheuttamista muutoksista alueen olosuhteissa. Uudella asemakaavalla on jatkettu Areenakatua (Koillisväylä) pohjoiseen kohti Paistinkulmaa/ Pirunlinnaa. Kaavaan merkitty uusi katuyhteys Areenakadulta Palomäen suuntaan korvaa nykyisen vanhan vt 3:n pohjalla kulkevan yksityistien (Kivimurrontie) ja on sijoitettu kokonaan kadun etelänpuoleisten tilojen alueelle. Areenakadulta erkanee lisäksi uusi katu palvelemaan uusia T- ja KTY- kortteleita Areenakadun itäpuolella (Koilliskaari). Katu mahdollistaa pienten ja keskikokoisten rakennuspaikkojen muodostamisen alueelle. Kaava-alueen pohjoisosassa, 29 Areenakadulta itään on varattu katuyhteys Kirstinkallion kallionlouhinta-alueelle (Kirstinkalliontie) sekä länteen kaavan ulkopuoliselle maatalousalueelle (Aaronkuja). Katuvaraukset palvelevat alueiden mahdollista tulevaa käyttöä rakennusalueina. Ulkoilureitit ja kevyenliikenteen väylät Kaavanmuutoksessa ohjeelliset ulkoilureitit on linjattu pieneltä osin uudestaan VL- ja M-alueilla. Myös kevyenliikenteenväylän sijaintia on tarkennettu Helsingintien tuntumassa. Kevyenliikenteen alikulku Helsingintien alitse Inexin tuntumassa on nykyisen kaavan mukaisena kuten myös Helsingintien alikulkuvaraukset Ideaparkin kadun itä- ja länsipuolella. Myös Areenakadun Helsingintien katualitus on luonnollisesti nykyisellä paikallaan. Asemakaavan ”merkintöjen selityksissä ja kaavamääräyksissä” on lisäksi selitykset muista aluevarauksista. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Asuminen Suunnittelualueella on tällä hetkellä yksi vakituinen asunto. Alueen toinen asuinkiinteistö on vapaa-ajan käytössä. Kaavan perusteella nykyinen käyttö tulee väistymään ajan kuluessa. Muutoksen aikataulua on vaikea arvioida. Aikataulu riippuu pitkälti maanomistajien suunnitelmista. Em. kiinteistöillä ei voida välttyä ympäristöhäiriöiltä. Alueen maisemat ja luonne ainakin muuttuvat täysin. Käytännön toimenpiteet ratkaistaan tonttikohtaisella suunnittelulla. Palvelut Erikoistavara- ja päivittäistavarakaupan lisärakentamisen myötä alueen kaupallinen palvelutaso kohenee entisestään ja monipuolistuu huomattavasti lähialueilla. Ideaparkissa on useita ruokailupaikkoja alueen yritysten työntekijöille. Myös kaavaalueen pohjoisosaan on tarkoitus mahdollistaa ravintola-kahvilan rakentaminen. Ideaparkin alueella on jo nyt kaksi polttoaineen jakelupistettä. Erillisellä kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa polttoaineen jakelupisteen rakentaminen myös RealParkin alueelle. Alueen ja sen lähiympäristön voimakas väestöpohjan ja työpaikkojen kasvu synnyttää tarpeen päivähoito-, koulu- ja terveyspalvelujen lisäämiselle. Päiväkoteja on alueen läheisyydessä Moisiossa ja Kuljussa Myllykolun alueella ja Kuljun keskustassa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ovat Moision ja Kuljun koulut. Kuljun koulun yhteydessä on myös kunnan sivukirjasto sekä Lempäälän seurakunnan kokoontumis- ja harrastustiloja. Alueen tuntumassa, Kaipionmäentiellä sijaitsee sisäliikuntahalli ja Ideaparkissa kuntosali. Julkisia palveluja ei kaava-alueella ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja postin pakettiautomaattia. Kaava mahdollistaa julkisten palvelujen sijoittamisen alueelle. Linja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski – Tampere. Lisäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee Lempäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. Joukkoliikennepalvelut paranet alueella lisääntyvän kysynnän myötä. 30 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella on kaksi rakennettua yrityskiinteistöä, Ideaparkin kiinteistö (n. 138.400 kem2) ja RealParkin ensimmäinen n. 4000 kem2:n halli. Alueella on yhteensä noin 1100 työpaikkaa. RealParkin alueelle rakennetaan parhaillaan alueen 2. rakennusvaihetta, joka käsittää noin 6000 kem2 tilaa kaupan alan toimijoille, toimistoille ym. työpaikoille. Lisäksi alueelle on rakennuslupa päivittäistavarakaupalle. Laajenevan yritystoiminnan myötä koko kaavanmuutosalueelle muodostuu uusia työpaikkoja noin 1700, mikä on noin 60 prosenttia koko Marjamäen alueelle tulevista työpaikoista. Alueen rakentamisaika on arviolta 25 vuotta. Uusia työpaikkoja odotetaan muodostuvan alueelle n. 70 kpl vuodessa. Virkistys Alueella ei ole toiminnallisia virkistysalueita vaan rakentamattomat alueet ovat toimineet lähinnä lähivirkistysalueina jokamiehen oikeudella. Ainoa lähivirkistysalue kaavassa on moottoritien itäpuolisella alueella lounais-koillissuunnassa kulkeva luontokäytävä. Käytävän rajausta hieman muutetaan kaavanmuutoksella. Lähialueella sijaitsee sisäliikuntahalli ja Ideaparkissa on kuntokeskus. Sosiaalinen ympäristö Marjamäen alueen kaupallisten ym. palvelujen lisärakentaminen merkitsee paitsi palvelutarjonnan voimakasta lisäystä ja myös sen monipuolistumista. Tarjonnan lisääntyminen merkitsee kilpailun kiristymistä ja ehkä hintatason alentumista. Työpaikkojen ja palvelujen lisääntyminen luo edellytyksiä yhä useammille lempääläläisille saada työpaikka ja palvelut kotikunnasta. Liikennöintitarve Tampereella ja lähikuntiin vähenee. Työpaikkojen lisärakentaminen parantaa todennäköisesti myös alueen joukkoliikennepalveluja. Uusien yritysten sijoittuminen alueelle lisää liikennemääriä alueella, mikä on riski liikenneturvallisuuden kannalta erityisesti kevyelle liikenteelle. Kasvu lisää häiriöitä pääasiassa alueella asioiville sekä lähiseudun asukkaille. Voimassa olevan yleiskaavan suunnittelun yhteydessä on kuitenkin pyritty huomioimaan asumisviihtyvyys ja hyvä elinympäristö toimintojen sijoittelussa. Asuinalueet on sijoitettu sinne, missä nykyinen yhdyskuntarakenne ja oleva infrastruktuuri tukee asuntorakentamisen lisäämistä. Alueen yleiskaavassa on huomioitu tarpeelliset ekologiset käytävät ja viherväylät, jotka ovat tärkeitä paitsi eläimille myös ihmisille. Asutuksen ja muun maankäytön, erityisesti teollisuuden ja liikenteen väliin on sijoitettu puskurivyöhykkeitä estämään haittojen muodostumista asukkaille. Viherväylät ovat suhteellisen kapeita, mutta niitä on vastaavasti tiheässä ja ne muodostavat selkeä verkoston sekä nopeat yhteydet laajoille vapaa-alueille ympäristöön. Asemakaavassa ja -muutoksessa on huomioitu yleiskaavan suunnitteluperiaatteet. Kulttuuri Kaava mahdollistaa kulttuuripalvelujen tuottamisen alueella. Ideaparkissa sijaitsee tällä hetkellä lasten kulttuurikeskus PIIPOO. KM- korttelit antavat mahdollisuuksia laajentaa tai rakentaa uusia kulttuuripalveluja. Ideaparkin tontille on mahdollista sijoittaa myös julkisia palveluja. Kaavanmuutoksella tämä mahdollistuu myös RealParkin alueelle. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hulevedet 31 Alueella ei ole pohjavesialueita. Sen sijaan valumavesien määrä liikenneväyliltä ja laajoilta pysäköinti- ja piha-alueilta voi olla ajoittain runsasta ja sisältää haitallisia aineita. Ideaparkin liikekaupungin rakentamisen yhteydessä on jo varauduttu valumavesien hallittuun johtamiseen kaava-alueen eteläosassa. Rakennettu hulevesien käsittelysysteemi on toiminut tähän mennessä hyvin. Hulevesien käsittelyyn soveltuvat alueet on kaavassa osoitettu kaavamerkinnällä ”Ohjeellinen hulevesien viivytysalue”. Alueet mahdollistavat hulevesien imeyttämisen ja pintavalutuksen. Tonttikohtaisella suunnittelulla ratkaistaan hulevesien johtaminen ja käsittely kortteleissa ja rakennuspaikoilla. Erityisen tärkeää huolellinen suunnittelu on alueilla jonne muodostuu tiiviisti päällystettyjä paikoituskenttiä ja piha-alueita. Asemakaavan selvitysaineistoon on liitetty suunnitelma hulevesien käsittelystä Helsingintien pohjoispuolisella suunnittelualueella. Ao. alueella hulevesien viivyttämiseksi ja käsittelemiseksi on esitetty toteutettavaksi keskitettyjä hulevesien viivytysalueita, jotka muodostuvat viivytysaltaasta ja viivytysojista siten, että suurin osa rakennettujen alueiden hulevesistä johdettaisiin näihin. Kaava-alueelle rakennettaisiin yksi suuri hulevesien viivytysallas. Allas sijoittuu kaava-alueen keskivaiheille, Koillisväylän ja Murronkulmantien kulmaukseen. Allas sijoittuu alavaan maastokohtaan, johon hulevedet voidaan helposti kerätä. Vedet puretaan edelleen pohjoiseen moottoritien alitse johtavaan rumpuun, joka johtaa vedet Moisionjokeen. Systeemiin kuuluu myös viivytysojien rakentaminen. Noin 15 metrin leveän alueen tarvitseva ojasto sijoittuu Koillisväylän varteen em. altaan eteläpuolelle. Ojasto on jo lähes rakennettu. Myös alueen pohjoisosaan, korttelin 899 luoteisreunaan tulee rakentaa avo-oja hulevesiä varten. Alueellisten hallintamenetelmien lisäksi on esitetty alueille, joilla muodostuu huomattavia määriä hulevesiä, toteutettavaksi myös tonttikohtaisia viivytysmenetelmiä. Menetelmien suunnittelun lähtökohtana on ollut, että niillä pystyttäisiin käsittelemään uuden maankäytön aiheuttamat hulevedet. Tonttikohtaisista hulevesien käsittelymenetelmistä on asemakaavassa omat määräyksensä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää korttelialueella siten, että viivytystilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa, vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden.” Tämä määräys on asemakaavassa uusi. Hulevesien käsittelystä saa tarkempaa tietoa tehdyistä selvityksistä, jotka ovat kaavoituksen tausta-aineistossa. Kts. kohta 3.2.6. Ilman laatu Ilman laatuun suurin vaikuttava tekijä on liikenne ja jossain määrin teollisuus. Kaavassa on teollisuus- ja varastoalueilla (T-10) ja teollisuuden ja energiahuollon (T/EN-1) alueilla rajoitettu teollisuustoimintaa, joka aiheuttaa haitallisia päästöjä ilmaan. Pienilmasto Infrastruktuurin ja rakennusten rakentaminen muuttavat maa- ja kallioperää monin paikoin. Alueella on suoritettu ja suoritetaan suuria maamassojen siirtoja. Muutokset pinta- ja pohjavesiin aiheuttavat ajan kuluessa kasvillisuusmuutoksia, mikä saattaa vaikuttaa pienilmasto-olosuhteisiin. Toisaalta rakentaminen peltoalueille vähentää tuulisuutta näillä alueilla. Metsäalueille rakennettavat korttelit laajoine piha-alueineen taas lisäävät tuulisuutta. Kaiken kaikkiaan pienilmasto tulee alueella muuttumaan nykyisestä. Luonnonolot 32 Luonnonolosuhteet ja luonnon monimuotoisuus tulevat luonnollisesti muuttumaan voimakkaan, paljon maapinta-alaa vaativan rakentamisen ja tiivistyvän aluerakenteen johdosta. Kortteleiden sekä vapaa- ja viheralueiden tarkemmalla sijoittelulla, maisemoinnilla ja istutuksilla voidaan jossain määrin hillitä luonnon olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Alueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet säilyvät lähes kokonaisuudessaan. Ainoa jo tuhoutunut alue on sijainnut KMK-3-alueella, jossa on havaittu mm. pikkulepinkäinen, käenpiika, pensastasku ja isolepinkäinen. Pikkulepinkäinen on valtakunnallisesti uhanalainen laji. Alue on ollut niin keskeinen ja tärkeä , ettei ko. lintujen elinpiiriä ole pystytty säästämään voimassa olevassa osayleiskaavassa ja asemakaavassa. Liito-oravan reviirejä ei kaava-alueella ole. 5.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevia ja rakenteilla olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja ja liikenneverkostoa. Niiden laajentaminen on kuitenkin välttämätöntä. Marjamäen kauppapaikkarakentaminen hajauttaa jonkin verran Lempäälän rakennetta luomalla erittäin voimakkaan palvelukeskittymän Marjamäen alueelle. Toisaalta rakentaminen saattaa heikentää kuntakeskusta, mutta kaiken kaikkiaan uudet palvelut sijoittuvat kunnan sisällä erittäin keskeiselle paikalle kuntakeskuksen ja Sääksjärven välille. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat lisäksi varsin hyvät. Liikerakentaminen vaikuttaa ostovoiman vuodon vähenemiseen Lempäälästä. Kun Marjamäen alueesta kehittyy vetovoimainen kaupan keskittymä, voi se vaikeuttaa Lempäälän keskustan ohella myös muiden lähialueen asutuskeskittymien kuten Kuljun ja Sääksjärven kaupallista kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Mikäli voimassa olevan asemakaavan jo mahdollistama päivittäistavarakaupan lisärakentaminen toteutuu, lisää se entisestään kilpailua Lempäälässä. 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kunnalle aiheutuu alueen suunnittelusta ja rakentamisesta mm. seuraavia kustannuksia: markkinointi- ja hallintomenot, maanhankintakustannukset, suunnitteluja rakennusvalvontakustannukset sekä kunnallistekniikan, liikenneverkon ja hulevesien käsittelyn rakentamiskustannukset. Vesihuollon ja katujen rakentamiskustannukset ovat selvästi kaikkein suurimmat. Verotuloja kertyy kunnalle mm. alueiden rakentamis- ja toimintavaiheessa työllistyvien maksamasta kunnallisverosta, kunnan yhteisövero-osuudesta, kiinteistöverosta, tonttien myynnistä sekä vesihuollon käyttö- ja liittymismaksuista. Alueiden työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Alueesta on kehittymässä koko Tampereen kaupunkiseudulla merkittävä työpaikka-alue. Lempäälän työpaikkaomavaraisuusaste kohoaa huomattavasti alueen toteutumisen myötä. Jo itse alueen rakentaminen työllistää huomattavan määrän maanrakentajia ja talonrakentajia. Työllisyysvaikutukset jakautuvat Tampereen kaupunkiseudun ja muunkin maakunnan kesken. Jo pelkästään Ideaparkin toiminnan työllistävä vaikutus on n. 1000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja tulee kaavanmuutosalueelle vuoteen 2040 mennessä lähes 1700 ja koko Marjamäen alueelle yhteensä n. 2700. Marjamäen alueesta muodostuu 25 vuoden sisällä suuri julkisten ja yksityisten palvelujen alue, joka korvaa suurelta osin Tampereen palvelutarjontaa. Tästä seuraa 33 asioinnin huomattavaa vähenemistä Tampereelle. Seurauksena on liikennöinti- sekä aikasäästöä kuntalaisille ja näin merkittävää taloudellista säästöä kuntalaisnäkökulmasta katsoen. Myös Lempäälän houkuttelevuus asuinpaikkana paranee, mikä luo pohjaa uusille asukkaille ja verotulopohjan vahvistamiselle. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen Yleistä: Alueen päätieverkkoon ei tule muutoksia. Kaupallisten palvelujen, teollisuus- ja muun työpaikkarakentamisen ja lähiseudun laajenevan asutuksen johdosta liikennemäärät tulevat merkittävästi kasvamaan. Liikenteen kasvu merkitsee melun ja päästöjen lisääntymistä. Alueen ulkopuolinen liikenne ohjautuu kuitenkin pääliikenneväylien, moottoritien ja Helsingintien kautta kuten nykyisinkin. Laaditun liikenteellisen selvityksen mukaan liikenteen kasvu johtuu suurimmalta osin liikenteen yleisestä kasvusta mm. autoistumisen ja asukasmäärien kasvun myötä. Ideaparkin liikekaupungin aiheuttama kasvu on jo ollut merkittävä. Ideaparkinkadun ja Areenakadun risteys: Liikenneselvityksen mukaan liikennemäärät Areenakadulla, Ideaparkinkadulla ja Areenakadulta suunnitellun jakeluaseman eteläpuolitse kulkevalla kadulla ovat hyvin maltillisia. Perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana Ideaparkinkadun ja Areenakadun risteyksessä liikennemäärät olivat risteyksestä pohjoiseen 70 ajoneuvoa, länteen 70 ajoneuvoa ja 380 ajoneuvoa sekä Ideaparkin ramppiosuudella että Helsingintien alituksen suunnalla. Verkon palvelutaso on kauttaaltaan erittäin hyvä eikä jonoutumista synny. Liikenneverkolla on reilusti käyttämätöntä kapasiteettiä. Liikenneselvityksessä on arvioitu liikennemääriä v. 2030 oletuksella, että RealParkin alueesta olisi toteutunut n. 75 %, lähialueen teollisuusalueista 50-100 %, Ideaparkin rakennusoikeudesta 90 % ja Ideaparkin eteläisistä alueista, mm. asuinalueet 100%. Näillä oletuksilla Ideaparkinkadun liikennemäärät olisivat n. 1240 – 1450 ajoneuvoa perjantain huipputunnin aikana. Liikennemäärä Areenakadulla olisi 1040 ja länteen johtavalla kadulla 830. Selvityksen mukaan puheena oleva liittymä ei tule toimimaan ennustetilanteessa nykyisillä järjestelyillä. Mikäli risteykseen sijoitettaisiin pelkästään liikennevalot, liittymä toimisi vuoden 2030 ennusteliikenteellä aivan kapasiteettinsä äärirajoilla. Liittymään kerääntyisi jonoja, mutta jonoutuminen ei olisi hallitsematonta ja jonot purkautuisivat huipputunnin loputtua. Jos tämän lisäksi rakennettaisiin Ideaparkinkadulle etelän tulosuunnalle ns. vapaa oikea kaista, risteyksen kapasiteetti lisääntyisi oleellisesti. Tällöin viiveet olisivat kaikilla kääntymissuunnilla hyväksyttävällä tasolla. Jonoutumista esiintyisi jonkin verran etenkin pohjoisen tulosuunnalla, mutta jonot purkautuisivat melko nopeasti. Selvityksessä on tarkasteltu myös kiertoliittymävaihtoehto. Nyrkkisääntönä on, että yksikaistaisen kiertoliittymän kullakin haaralla ko. haaraan saapuvien ja haaran kohdalla liittymässä kiertävien ajoneuvojen yhteenlaskettu lukumäärä saisi olla enintään 1500 ajoneuvoa tunnissa. Tässä risteyksessä 1500 ajoneuvon määrä ylittyy eteläisellä haaralla vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Mikäli eteläiselle haaralle toteutettaisiin vapaa-oikea- järjestely, kapasiteetti lisääntyisi myös tällä vaihtoehdolla ratkaisevasti. Yksikaistaisena kiertoliittymänä kapasiteetti on hyvin pitkälti käytössä, mutta liittymä toimii vielä. Kasvunvaraa ei ennustetilanteessa käytännössä ole. 34 Kaavanmuutoksessa on liikennealuetta varattu siten, kaksikaistaisen kieroliittymän rakentamisen risteykseen. että se mahdollistaa Ideaparkinkadun ja Helsingintieltä, Kuljun suunnasta tulevan kadun T- risteys: Liikenneselvityksen mukaan liikennemäärät Ideaparkinkadulla ovat myös hyvin maltillisia. Perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana Ideaparkinkadun ja Helsingintieltä Kuljun suunnasta tultaessa käytettävän katuosuuden T- risteyksessä liikennemäärät olivat risteyksen pohjoispuolisella katuosuudella 380 ajoneuvoa ja etelänpuolisella 440 ajoneuvoa. Verkon palvelutaso on kauttaaltaan erittäin hyvä eikä jonoutumista synny. Liikenneverkolla on reilusti käyttämätöntä kapasiteettiä. Suuri osa Kuljun suunnasta Ideaparkiin tulevasta liikenteestä ohjautuu Ideaparkin tontille jo edellisestä tonttiliittymästä. Aiemmin esitetyillä oletuksilla rakentamisen osalta Ideaparkinkadun liikennemäärät olisivat n. 1370 – 1450 ajoneuvoa perjantain huipputunnin aikana vuonna 2030. Selvityksen mukaan puheena oleva liittymä toimii nykyisillä järjestelyillä ongelmitta vuoden 2030 ennustetilanteessa. Rampilta vasemmalle kääntyvien palvelutaso on tyydyttävä, muilla kääntymissuunnilla erittäin hyvä. Joukkoliikenne ja kevytliikenne: Kauko- ja paikallisliikenteen liikenneverkon muodostavat valtakunnallinen Helsinki – Tampere moottoritie (vt 3) ja seututie, maantie 130 eli Helsingintie. Alueen sisäisiä pääväyliä ovat Ideaparkinkatu ja Areenakatu (Koillisväylä). Areenakadun jatke pohjoiseen on merkitty asemakaavaan. Varaus mahdollistaa Paistinkulman/ Pirunlinnan alueiden kytkemisen tulevaisuudessa Marjamäen alueeseen. Suunnittelualueen kautta kulkee useita kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuoroja. Marjamäen yritysalueen rakentumisen myötä julkisen liikenteen palveluiden arvioidaan paranevan ja monipuolistuvan alueella asioivien asiakkaiden ja työntekijöiden määrän kasvaessa. Tämä hyödyttää myös Moision ja Kuljun asuinalueiden sekä lähikylien, Hulikankulman ja Kuivaspään asukkaita. Kaava-aluetta halkovan Helsingintien varrelle on rakennettu moottoritien rakentamisen yhteydessä erillinen kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa turvallisen kulkuyhteyden Kuljun kevyen liikenteen verkoston ja Marjamäen välillä. Väylä jatkuu entisen Savontien kiertoliittymään saakka. Myös Areenakadun (Koillisväylä) ja Ideaparkinkadun varteen on rakennettu kevyenliikenteenväylät, joita pitkin pääsee yhtäjaksoisesti etelän suuntaan Kuljuntielle ja Sarvikkaantielle ja sitä kautta kuntakeskukseen. Liikenteen vaikutuksista saa lisäselvitystä liikenneselvityksestä. Kts. kohta 3.2.6. suunnitteluaineistoon liitetystä 5.4.6 Vaikutukset taajamakuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Taajamakuva, maisema, rakennettu ympäristö Alueen taajamakuvaa voidaan pitää tällä hetkellä keskeneräisenä ja epäyhtenäisenä. Moottoritien sekä Ideaparkin liikekaupungin rakentaminen ovat jo muuttaneet merkittävästi alueen alkuperäistä maisemaa. Jatkossa lähialueet tulevat muodostumaan kaupan ja muun yritystoiminnan alueeksi pääliikenneväylien läheisyydessä. Uusien katujen ja rakennuskortteleiden rakentaminen aiheuttavat 35 merkittäviä muutoksia taajamakuvaan ja maisemaan täydennysrakentamisalueilla ja uusilla vielä rakentamattomilla alueilla. Kaava-alueen pohjoisosissa lisärakentaminen muuttaa nykyisen maa- ja metsätalousalueen maiseman täysin. Avonaiset peltomaisemat katoavat. Metsäalueita tulee rakentamisen piiriin. Maisemarakenteeltaan ja -kuvaltaan erityisesti Marjamäen eritasoliittymän alue on vaativa paikka teollisuus- ja liikerakentamiselle. Marjamäen keskusta-alueeksi muodostuvalle alueelle syntyy kaupunkimaista, tiivistä liike- ja toimistomiljöötä. Marjamäen eteläosaan, kaavanmuutosalueen ulkopuolelle muodostuu aikanaan pientaloasutusta. On tärkeää, että rakennusten arkkitehtoniseen ilmeeseen ja tienvarsialueiden näkymiin kiinnitetään rakentamisen yhteydessä erityistä huomiota. Mahdolliset laajat pysäköinti- ja huoltoliikennealueet sekä mittavat rakennusvolyymit ovat maisemallisesti hallitsevia ja näin ollen vaikuttavat merkittävästi ympäristökuvaan. Laajat uudisistutukset ovat välttämättömiä sekä kortteleissa että liikennealueilla, koska nykyinen puusto todennäköisesti katoaa kokonaan rakentamisen tieltä. Alueiden rakentuminen pitkällä aikavälillä (25 v) johtaa siihen, että alueet ovat pidemmän aikaa keskeneräisen näköisiä ja rumentavat maisemaa. Eri osa-alueet tulisi rakentaa kerralla valmiiksi, jolloin em. haitta olisi mahdollisimman pieni. Kaavanmuutosalueella ei sijaitse tehdyn selvityksen mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Tekninen huolto Ideaparkin alueella ja osalla RealParkin aluetta on kunnallinen vesihuoltoverkosto valmiina. Rakentamisen myötä tulee rakentaa myös uutta verkostoa. Alue on sähköhuollon ja kaukolämmön piirissä, joiden verkostoja tulee laajentaa alueen rakentamisen edetessä. Alueen itäosassa on 110 kV:n valtakunnallisen sähkönjakeluverkon sähkölinja, joka on huomioitu suoja-alueineen kaavassa. Kaava-alue on maakaasuverkon tuntumassa. Marjamäen ydinosaan, suunnittelualueen ulkopuolelle on rakennettu Lempäälän Lämmön kaukolämpöyksikkö Marjamäen itäpuolisen alueen tarpeita varten. Kaava-alueen itäpuolelle on rakennettu muutama vuosi sitten suuri 110/20 kV:n sähköasema. Osa alueesta on tällä hetkellä yleisen kiinteistökohtaisen jätehuollon piirissä ja osalla aluetta palvelevat alueelliset jätteidenkeräyspisteet. Marjamäen yritysalueella jatkuvien valmiudet paranevat merkittävästi. rakennustöiden johdosta kunnallistekniset Kaavan vaikutuksista saa lisätietoa voimassa olevan yleiskaavan, yleiskaavan muutoksen, asemakaavan sekä nyt kyseessä olevan asemakaavan ja -muutoksen yhteydessä tehdyistä erillisselvityksistä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan ja –muutoksen toteuttamisesta aiheutuva asiakasja työpaikkaliikennöinnin huomattava kasvu on häiriötekijöistä suurin alueella ja sen 36 välittömässä lähiympäristössä. Moottoritien rakentamisen yhteydessä on toteutettu alueen osalla merkittävät meluntorjuntatoimenpiteet maavallein sekä meluaidoin ja kaitein. Yleiskaavassa on muodostettu erityisviheralueilla suojavyöhykkeitä pääteiden varsille. Suunnittelualueen kohdalla moottoritien sijainti leikkauksessa osaltaan vähentää meluhaittoja. Teollisesta toiminnasta aiheutuu jonkinasteista haittaa ympäristölle. Haittojen ja vahinkoriskien laatu ja suuruus vaihtelevat mm. toimialan, toiminnan laajuuden, tuotantomenetelmien sekä käytettävien puhdistustekniikoiden mukaan. Kaavoituksen kannalta merkittäviä teollisuuden haittatekijöitä ovat: melu, hiukkaset, kaasumaiset päästöt, hajut, jätevedet, hulevedet, kuivajätteet, lietteet, ongelmajätteet ja roskaaminen. Kaava-alueelle sijoittuva teollisuus tulee suuremmalta osaltaan olemaan luonteeltaan sellaista, jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia. Ympäristölle haitallisempi teollisuus on pyritty sijoittamaan etäälle asutuksesta, mutta näillekin alueille (T-10) kaava estää ilman epäpuhtauksia ja hajuhaittoja synnyttävän teollisuuden sijoittumisen. Kaavalla ei ole vaikutusta siihen, edellytetäänkö yksittäisen teollisen toiminnan sijoittamiseen alueelle ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa vaan asia ratkaistaan ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso kohta 5.3 ”Aluevaraukset” sekä liitettä, jossa asemakaavan muutoksen kaavamerkinnät ja -määräykset ovat. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaus Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja –määräysten lisäksi noudatetaan Marjamäen yritysalueelle mahdollisesti laadittavia rakentamistapaohjeita. Asemakaavan toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota suunnitellun maankäytön aiheuttaman liikenteen järjestämiseen. Sujuvat ja turvalliset liikennejärjestelyt kevyen liikenteen väylineen ovat erityisen tärkeät työpaikka-, teollisuusja kauppapaikka-alueiden rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan toteutuksessa tulee myös keskittyä kasvavan liikenteen aiheuttamien melu- ja päästöhaittojen ehkäisemiseen. ja torjuntaan. Rakentamisessa tulee huomioida myös maisemalliset osatekijät sopusointuisen ja ehyen ympäristökokonaisuuden ja viihtyisien korttelialueiden muodostamisessa. Alueelle tulee istuttaa runsaasti korvaavaa puustoa ja muuta kasvillisuutta. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää myös erityishuomio. 6.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Yrityskortteleiden rakentuminen aloitetaan alueen pohjoisosassa moottoritien ja Helsingintien tienvarsialueilla sitä mukaan kuin yritysalueen kehitys edellyttää ja 37 Lempäälän kunnan kokonaiskehitys mahdollistavat. Alueen toteutuksen kannalta tärkeää on saada rakennettua mahdollisimman pian uudet katuyhteydet Areenakatu (Koillisväylä), Kivimurrontie ja Kalliokummuntie ja niiden varsille vesihuoltolinjat. Asemakaavan ja -muutoksen suunnittelun ohella on keväällä 2015 aloitettu osayleiskaavan muuttaminen samalla alueella sekä asemakaavan muuttaminen polttoaineen jakeluaseman rakentamiseksi Areenakadun varrelle. Toteutuksen seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti työpaikkojen määrän kehittymiseen, palvelutarjonnan toteutumiseen, liikennemäärien ja melutason lisääntymiseen sekä luonnon kestokykyyn aluetta rakennettaessa. 38 LIITE 1 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN ALUE, JOLLE ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAADINTAAN 1:10 000 ...\15018_luonnos_140115.dgn 30.3.2015 9:03:15 LIITE 2 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. LIITE 3 L 4 102,7 103 5 L 103,2 9:897 3 LIITE 4 125,4 104 5 L 104,2 98 4 99 8 104 1 124,3 102 8 L 23 98 2 9:546 9:899 104,6 103,5 L 9:898 9:1143 120 7 98 4 L L L L 124 9 L Kulju 118,6 104 2 10 65 L L 114,0 107 6 30 102 7 98 5 L L 123,7 65 581 124 7 124,3 58 123,5 895:2:9 L 1 103 8 124 7 L 100 3 104 1 100,1 125,3 100 1 99,6 100 5 124 1 125 8 98 7 124 5 L 123 7 103 4 L 11 22 125,5 124 2 16 2 75 125,1 11 124,1 Kulju L 9:634 126,5 L 124,9 123 1 L L L L Kulju 124,3 67 63 58 125,5 24 9:634 9:1143 102,1 54 EN 104,7 105 0 Kulju 9:363 101 4 895:2:9 L 125 1 L 108 9 L 56 61 9:1064 L 126 1 58 124,6 L 125,3 102,3 27 102 9 125,7 125 5 59 125 3 1:178 103,3 127,3 127 3 L 135 8 L L 125 9 7 103 3 103,6 57 127 1 54 9:510 77 105,3 105 7 124 7 M 125 3 103 8 124,9 127 1 6 105 8 52 L 125 Moisio 56 2:271 L 9 125 5 127,7 125 1 104 8 125,1 125 3 L 104 4 125,5 Rakenteilla 20 L 125 1 L 129,0 L 125 9 125,1 55 11:32 18 125 5 L 66 126 1 126,3 128,5 53 L 105 4 125 3 125 7 126,1 125 5 122 8 119,2 125 5 125 9 126 5 131 6 125 9 94 L 125,1 127 1 125,0 105 9 106 3 Kulju Kuokkala 50 3 L 128,9 131 2 19 68 128 6 125 5 124,9 125 9 125,1 126,5 126 7 125 7 118 3 L L 910 T-10 125 7 125 1 22 99 126 1 125 1 129 8 L 125 9 129 2 129,4 L 9:1143 106 0 1:178 126 9 125,1 127 ## e=0.50 125,1 106 5 128 6 17 118 3 12 L 124,9 118 5 129 9 120 3 124,7 126 5 128 9 124 9 121,1 93 126,1 40% 133,3 118 5 129 6 130,3 130 3 4 125,9 127,8 125 7 LT 130 1 107,5 106 3 11:250 26 54 Kulju 9:1143 67 130 1 135 0 118 3 110,9 ajo 118 1 121 9 129,7 905 L 2 118 7 116 6 28 109 1 128 7 127,4 122 7 116 8 L KMK-2 L 126 1 118 7 118 5 126 1 122 3 124,6 127,2 116,8 126 5 133 2 116 8 127,8 117 6 119 8 116 8 L 117 9 116 8 115 8 22 118 2 EN Kulju 106 9 117 4 118 6 117 4 L L 134 5 118 4 131 3 120 7 125 3 111,6 130 0 L 119 4 e=0.50 40% 120 1 116 2 278 117 6 124 1 122 9 119 9 119 3 120 4 L 118 4 123,7 120 8 121 6 122 0 120,7 117 4 120,3 109,9 120 3 L 119 8 123 5 117 7 L 113 8 122 4 120 8 VL 109 9 L 114 2 127 2 124,4 117 0 ## 27 115 5 79 126,9 130 8 123 3 125 0 910 T-10 124 6 118 6 84 84 2:21 126,9 122 3 9:1143 122 5 116 3 106,4 112 7 117 0 Kulju 124 2 134 1 120 2 116 8 L 109 5 118 2 119 0 124 5 L 9:1143 L EV 120 0 106,9 122,9 121 1 26 125 8 127 8 120 1 L 111 0 276 L 119,3 9:1143 121 3 119,3 123 3 L 117,7 40 Kulju 107,0 122,6 117 8 L p 106,5 42 Moisio 2:389 Rakenteilla 123 5 118 4 129 0 106 8 107 2 133 5 129 0 117 0 L 110,1 44 132 0 125,7 125 4 109,9 107 8 127 5 124 2 119,0 119 1 123 7 112,1 107 1 126,9 130 8 131 2 132 0 111,1 13 107,5 126,3 118 5 130,2 129 4 129 6 ajo 39 29 107 4 11:12 46 131 8 124 2 131,2 131,4 116 8 106 9 L 0 107,3 120 7 130 5 129 4 VL 125 7 EN 108 4 130,5 128 7 L 0 62 65 Kuokkala 111 2 118 5 118 3 Rakenteilla L 109 3 24 111 5 mto 127 7 133,7 117 4 121 6 87 106,7 127 118 5 131 4 130 2 110 1 895:2:9 107 0 128 6 129 0 130 7 126 5 40% 127 9 48 124 9 133,7 118 3 118 3 128 7 ## e=0.50 118 5 127 2 130,7 907 KTY-10 110,1 126 9 127,1 133 0 128 0 130 5 119 1 115,6 35 L 106 7 129,5 123 9 130,4 123 5 121 1 L 105 8 107 3 110 4 LT 126 9 126,5 129 8 128 6 126 7 118 1 L 23 119 1 107 8 L 116 8 117 9 126 0 118 7 118,9 118,3 905 KMK-2 59 112 9 40 113 2 41 L 118 3 Moisio 274 116,8 125 2 2:330 112 6 L 118 7 117 9 115,9 120,5 L 120,7 117 3 116 3 21 121 1 118 1 117,5 ### L sk L 108 8 38 115,1 110000 L 25 L ertav30000 117 0 115 9 117,6 110,3 17:6 L 118 7 116 6 102 L palti 51000 36 107,1 106,9 2 L p 113 9 Moisio 117,5 117 9 105 8 113 8 118 5 112 1 116 5 112 6 107 2 1 272 112 5 81 105 3 111,2 74 116 8 EN 113 5 112,5 115 9 Kulju L 115 3 L 116,7 115 9 9:1143 108,1 116 0 112 3 L 111,7 111 5 EN 112,7 108 7 895:2:9 L 112,9 112 7 112,7 46 L 911 116 5 101 L 113,9 112 5 ## L L 115 0 112 2 115 T-10 18 115,7 e=0.50 106,7 115,8 107 0 40% 112,7 34 L 114,3 Moisio 2:389 110 3 107,8 112,5 L 112,1 2:176 112,1 L EV 32 114,2 114,1 116,3 115,4 107,9 114,0 L 118 7 112,1 LT 115,0 117 1 1016 111 7 113 8 112 5 EV 71 111 4 115,9 106,4 112 8 e 117,0 117 2 116 4 114,7 119,3 113 4 113 3 117 7 119 1 2 31 40% EV L 118 8 a e=0.50 L 12 118 8 LT 113 7 ## 109,8 1 118 7 114 9 25 14 a e 114 3 113 9 LT L 18 119 2 118,7 117 3 116 4 a 113 1 913 T-10 75 24 115 3 111 7 114,3 L 16 119 0 28 106,3 20 22 114,2 kt 23 26 106,9 EV 117 5 EV 114 5 2:389 118 5 115 7 30 EN Moisio L 106 8 115,7 Rakenteilla 117 9 116 9 110 6 109,9 895:2:9 59 112 4 113 8 118,8 L 110,3 8 112 9 33 37 113,4 118 2 35 110,9 35 112,2 51 105,6 45 2:389 109,8 111 5 98 L 116 6 91 12 EV 71 116,8 116,1 LT EV 112 0 105 6 ### 107 2 109,3 111,1 109,2 105 3 Rakenteilla 2:355 107 5 105,2 22 109 0 105 3 113,1 73 8 112 3 3:77 111 6 2:345 40% 110,5 109,9 62 ## 113 4 113 5 L 61 40% L 113 6 a 110 3 6 43 48 107 7 112 5 108,5 109 0 104 9 113,9 110,4 3 105 5 23 1005 108 2 p 92 107,4 107 6 105 3 105 3 11 17 p 107,8 34 258 263 2:389 40% 70 206 2:389 73 2 109,3 106 0 VL 108 4 32 108 2 90 104,5 105 1 105 2 su 108 6 ^^@ 111,8 113 9 L L 14 107,0 2:390 107 8 92 TT-2 81 107 0 113,5 107,0 Rakenteilla 2:351 46 1007 104 6 L 77 106,3 e=0.40 3:52 104 2 ### 86 84 e=0.40 72 104 9 p 5 105 2 0 9901:6 103 9 105,5 kt ET 104 5 87 104 2 102 2 40% 71 1004 102 2:343 Moisio 102,9 12 105,9 105,1 38 2:355 105 5 TY-14 3:109 74 104,4 109,2 103 0 104 8 Moisio 104,6 le 104 6 104,0 0 106 5 104 4 106 3 104 2 59 99,9 100,7 3 103,5 103 4 105 1 66 107 2:107 102 2 44 pj 103 1 23 2:389 97 1 66 t 3 t 4:4 1 98 8 96 6 0 91 94 2 100 8 p 24 13 e=0.40 48 93 3 49 100 4 39 101 1 101,4 102,9 104 5 92 7 9:177 103 7 82 VL Kuokkala 104,1 101 0 100,7 0 83 100 9 103,6 99 2 103 8 t 7:256 81 25 99,5 92 ASIKKALANPUISTO 100 6 34 0 9:179 ET 79 92 6 93 9 58 2 100,1 97,8 107 7 34 32 250 0 106 99 0 4:0 Kuivasp 57 20 98 3 Moisio 2:18 t 81 t VL 43 98,7 2 1 92 7 111,9 107 8 262 97 1 AO-48 5:55 # u 2/3 102,7 98,9 4:0 99,8 41 85 92 7 92 8 68 102 8 103 1 80 21 kr 7:256 46 88 74 25 100,0 103,5 102 8 107 5 107 1 103 8 360 0 e=0.08 100 8 36 p 102,3 70 0 247 98,5 4 t 46 5 93 7 107,2 61 59 59 100 9 0 Kuivasp 250 4:6 93 1 36 100,3 9:142 103 5 103 1 246 0 246 93,9 101 2 103,2 104,4 66 101,6 109 2 99 9 80 91 3 1012 40% 104 6 65 LT 250 4:5 94 2 101 1 107 6 108 1 99 9 99,9 # u 2/3 4:1 ## 101,2 4 52 AO-48 Kuivasp 42 e=0.2 97,0 60 103 5 104 0 104,6 2:134 22 3 55 101 9 59 Aimala AO-48 #2:7 u 2/3 245 VK TY-14 101 2 102,9 105,1 105 7 87 2:133 23 107 4 t 2 72 1 107,2 75 21 63 248 4:0 Yht.878:1 250 1002 4 k 108,0 102,2 20 7:256 98,8 244 104 8 101 8 61 100 1 70 101 8 102,0 104 5 103 6 1 98 7 1011 101 1 102,2 kt 105 2 106,0 101 5 Herrala 2:135 250 4:2 4:3 95 6 103,6 Moisio 2:355 t 250 102,4 103 0 103 4 104,6 105 2 105 1 105 1 98 8 92 102 8 24 98 1 29 48 2 104 2 Ts k 102,1 65 895:2:11 100,8 62 47 89 68 41 42 0 64 48 58 54 9:179 12 67 100 6 106 4 105 8 0 7:256 EV 91 0 9901:6 102 7 p 104 5 104 5 100 9 86 74 9901:6 ET 96 6 97,6 99 0 101,9 105 2 102 6 47 2007 110 99,5 95 6 95 7 99,8 103,3 32 2:135 102,3 96 7 96,8 83 0 98 9 96,0 0 103 3 97,5 95,6 82 101 4 103 8 104 1 80 59 102 2 95 105 0 100,7 35 2:136 87 24 44 EV 104 5 su 10 102 7 102 7 Herrala 97 1 107 103 6 67 100,7 64 106 3 40 506 93 102 4 98 7 16 42 100 3 20 102 2 1:53 98,3 98,6 2:27 63 105 0 104 0 Kuivasp 1:28 1 11 2:343 103,3 300 104 5 100,0 103,7 102 0 29 104,0 895:2:9 74 101,1 104,1 69 70 8 kt 3:45 12 17 101 8 102 2 107 30 Ts II k 64 65 103,7 2006 13 104 1 103,5 98 9 104,7 84 103 9 39 pesu 61 2:346 104 2 103 0 3:47 98,7 p 104 8 104 1 74 Moisio 2:389 2:354 102,2 50 0 2:94 105 4 0 100,3 76 98,1 106 1 105 9 105 6 30 72 100,7 101 3 99 7 105 0 9901:6 104 3 1 104,1 105,5 101 0 106 0 105 5 105 4 2:118 2:389 30 104,0 102 8 64 105 5 95 103 0 34 5 3:48 104 4 k ET 895:2:11 2:353 106 7 77 39 0 102 5 2 102 1 0 101,3 0 40% 103,9 104 5 9901:6 102 8 II k k 7 105 6 106,5 102 6 102 5 102,1 103 6 15 101,6 104 0 104,0 LT 96 1:41 6 3:52 0 e=0.40 105 9 2:162 10 20 98 72 60 2:389 101,9 99 3:11 4 108,6 105 7 63 89 8 2 69 1:48 0 ### 104,0 6 69 40% 107 2 107 0 106,9 91 0 25% 0 11 102 6 M/KTY-2 kt 104,2 102,0 104 8 3 e=0.25 3:98 1010 98 105 0 104 4 71 70 108,5 68 106 2 Kuivasp 2:20 47 104,3 104,4 104 9 26 106,7 ## e=0.40 2:119 102 1 ## 47 27 3 Ts 14 106 1 74 80 78 71 103,4 102,9 2:389 50 Kuivasp 12 101 8 103 3 104,3 TT-2 9 85 106,9 ET 103 0 APT-11:42 102 8 103 1 104,1 3:53 73 112,5 26 2:357 1009 4 e=0.40 102,7 104,3 24 109,4 105 0 ## 25 104 7 pj 40% 31 38 KAIPIONPUISTO 101 9 105 2 111 6 e=0.40 111 0 10 2:389 EMT 117 9 VL 104,5 Kuokkala 7:256 60 105 9 104 6 2 101 7 ## 112 5 66 Kuivasp 1:45 102 9 52 105,1 104,2 80 KTY-3 113 5 92 111 7 88 106 0 108 3:53 67 31 85 105,2 102 6 1008 113 7 101 30 103 6 109,7 31 104 9 895:2:9 113 9 Huoltoasema 113 9 114 3 L 203 102,7 105 6 55 73 kt bs kt 2:64 114 0 e=0.40 2:389 103 1 58 10 EV 105 5 pj palti 63200 ertav 63200 17 114 2 104,9 104,6 44 113 9 113 9 TY-14 112 5 6 sk 102,2 28 113 7 34 40% 1077 76 105 0 895:2:9 113 3 kt 9901:6 69 112 6 112 8 ## 155100 104 6 su 112,8 113 9 113,4 116 8 113 4 15 105,6 75 82 18 ## 113,6 113,6 106 0 105 2 12 103,3 28 113 5 113,7 75 106 7 106,1 0 16 105 4 1000 KMK-1 2:389 Moisio 2:380 TY-14 113,6 40% 105 7 105 0 103,7 103 5 VL 105 4 106 4 107 2 106 5 106 5 112 9 114 3 113,4 69 113 5 ## 105 3 12500 104 9 77 28 112 9 71 kt 105 1 105 1 104 9 19 80 109,0 1004 VL 2:389 54 105,7 L 106 8 107,3 Moisio 106 5 105 6 hot 261 29 20 ET 50 112 2 3 30 96 106 5 p 105 1 88 205 L 23 104 5 115,8 21 40 108 6 106,6 105 4 L 3:94 56 Rakenteilla 111,1 107,9 105,6 105,2 104 5 L 5 108 0 70 109 4 107,5 65 107 8 105 1 108,7 106 9 2:385 ## e=0.40 32 108,3 107 3 p 104 8 265 110,1 307 106 2 104 5 110 7 79 LT L 3:93 TT-2 113,7 109,6 110 3 72 Rakenteilla 73 111 2 61 16 107 5 109 4 105 0 895:2:9 L 85 107 5 111 4 110 6 59 3:43 7 91 111,1 Rakenteilla 105 9 56 110,5 114 4 e=0.40 111 1 97 109,7 104 9 L 111,3 111 8 109,8 2009 105 3 110,0 40% L 29 111 6 3:50 Moisio TT-2 112,6 110,5 p 105,4 e=0.50 31 267 1006 29 111 9 110 3 105 2 105 5 110 9 111,2 95 114 5 2:344 #@ e=0.40 39 110,5 108 3 113 7 113,4 111 7 111,1 110,6 107,0 105 1 105 3 ## 109 6 269 41 113,4 KTY-2 ET 106 5 105 8 su 94 sp 1003 112 2 111 4 107 4 106,6 106 5 105 3 LT 72 110,9 107,9 106 8 Rakenteilla 105 2 114,8 30m 111,1 108,8 107 3 105 4 mto 2:381 912 T-10 25 92 3:76 115 6 4 105 5 111 3 111 3 109 9 119 107,9 111 5 LT 27 37 109,61800 palti 2:371 ertav 1800 109 2 106 2 109 8 110 1 L 116 8 5100 109 4 106,5 Rakenteilla 24 40 271 28 42 p 94 112 2 112 5 111,7 107,7 6 895:2:9 Kulju 9:1143 100 2:176 114 5 100 106 3 28 122,1 112,6 11 61 49 115 5 111 5 111 6 29 2:176 113,8 113 6 52 113 7 69 111,3 110,0 2:176 28 47 113 7 91 112,6 LT 112,6 hule 4 117 8 111,3 43 kt 895:2:9 113 0 113 1 105,9 39 41 112 7 113 0 113,4 113 8 56 92 8 59 78 99 7 99 6 102 7 93 6 L L 12:7 103,0 99,4 55 94 1 9:17 92 8 84 92 9 su 98,0 102 1 102 6 4:24 2:6 98 1 Kuokkala 99 5 100,6 73 84 92 7 99 5 101,7 3:19 54 19 51 24 98 1 2 98,6 98 4 76 93,0 102,0 57 101 9 97,8 101 4 62 97 p 9:179 100,1 12:7 96,9 Kuokkala 61 ASIKKALANPUISTO 59 100 3 18 96 2 60 95 8 73 EV 58 99,9 895:2:9 93 8 54 70 133 3:19 56 e=0.08 12:1 1 95 3 Moisio 16 15 LT 52 54 12:9 3 37 33 9:179 40 50 14 39 L 48 96 1 93 107,6 107,3 46 103 8 42 101 8 1 2:158 8 93 7 94 7 38 48 49 45 97,3 39 53 1 95 2 41 95 0 12:5 35 40 54 107,1 96 9 43 33 37 49 s 94 8 106,1 47 2:30 52 L 46 105 7 98,5 94 9 25 46 4 18 11 9 99,1 Moisio 3:19 895:2:11 3 t 104,1 95,6 48 96,3 95 7 102 7 0 92 3:6 3:3 34 24 22 111 2 110 1 99,4 96 6 40 7 VL 31 30 73 49 44 41 41 94,2 92 6 t80 91,0 50 77 41 94 2 # u 2/3 e=0.08 2 23 3 12:10 40 31 36 23 895:2:11 96 8 67 3:10 # u 2/3 e=0.08 1014 3:5 AO-48 6 5 31 32 895:2:11 94 6 91,9 96 5 e 18 93 9 t80 94 6 90 6 51 1013 AO-48 3:4 52 94 1 5 28 240 240 73 29 28 51 93,7 VL t320 12:8 32 94,8 91,8 94 7 95 93 3:7 Kuivasp 1 t80 77 21 99 13 L 52 2:157 43 95,3 20 95,3 51 12 55 111 6 97 3 95,3 10 25 96,4 95 8 53 28 66 12:6 2 240 27 # u 2/3 63 66 43 AO-48 95 9 11 ## 260 14 12:7 Kuokkala 111,3 111,6 112,0 104,2 51 1015 AO-48 95,1 t 15 99 7 3:19 93,5 4 98 5 376 112,3 101 6 50 t 101 1 53 4:24 1 70 L 112,6 98 7 1 61 35 35 112,2 99 47 EV 100 6 97 6 99 93,2 97,0 Moisio 2:355 97 3 2:158 L Herrala 100 9 100,9 101 5 100,2 2:158 Herrala 85 102 1 29 106 2 Kuivasp 95,2 92 7 24 1:46 3:3 51 2:156 55 L 110,8 56 95 8 93 7 8 107 9 92 5 90 8 2:211 91 4 2:113 50 7 2:118 76 98,9 107,0 49 2:22 2:154 57 91,8 6 105 9 58 LIITE 5 LEMPÄÄLÄN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.4.2015 MARJAMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS Koillinen alue, Ideaparkin ja Realparkin ympäristö Kaavanmuutos koskee kortteleita 905, 907 JA 1000 sekä osaa kortteleista 907, ja 911. Kaavanumero 15018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on lakisääteinen (maankäyttö- ja rakennuslain 63 §) kaavahanketta käsittelevä asiakirja, jossa esitetään, miksi kaava tai kaavanmuutos laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi osallinen vaikuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 §:n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustasta n. 7- 8 km pohjoiseen sijaitsevalla Marjamäen yritysalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 140 hehtaaria. Tarkempi asemakaavan ja -muutoksen rajaus selviää suunnittelun edetessä. Suunnittelualue on osin asemakaavoitettua aluetta sekä kaavoittamatonta metsä- ja peltoaluetta. Alueen eteläosassa sijaitsee liikekaupunki Ideapark. Helsingintien pohjoispuolisella alueella ns. Realparkin alueella rakennetaan parhaillaan kunnallistekniikkaa. Alueella on rakenteilla myös yritysrakennuksia. Asemakaavan ulkopuolinen, alueen pohjoisosa on vielä luonnontilassa. Suunnittelualueen rajaus käy ilmi liitekartalta. Alueen tarkka rajaus määräytyy suunnittelun edetessä. 2. Aloite asemakaavan ja –muutoksen laadinnasta Alueen asemakaavan laajentaminen sekä asemakaavan muutos laaditaan Lempäälän kunnan sekä eräiden alueen maanomistajien aloitteesta. Kaavahanke sisältyy kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Kaavaaluetta on laajennettu alkuperäisestä laajuudesta poiketen käsittämään myös Ideaparkin tonttia ja lähialuetta. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava ei ole kaikilta osin toteutunut ja on osin vanhentunut. Asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoisen suuntaan. Koska asemakaavahanke on osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa, edellyttää suunnittelu myös yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaava toimii aina ohjeena laadittaessa asemakaavoja. Osayleiskaavan ja asemakaavan uudistamistarpeeseen vaikuttavat myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat , maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011 tulleet keskeiset muutokset. Kunnanhallitus onkin 9.2.2015 päättänyt käynnistää osayleiskaavan uudistamisen tarvittavassa laajuudessa sekä samassa kokouksessa päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja Realparkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen Realparkin pohjoispuolelle.. 3. Maanomistus Kaavoitettava alue on suurimmalta osaltaan yksityisomistuksessa ja muilta osin Lempäälän kunnan omistuksessa. Joitakin alueita on kunta varannut yritysten rakennushankkeille. Lempäälän kunta omistaa suunnittelualueella seuraavat kiinteistöt: 418-424-9-1143 418-439-2-176 418-439-2-389 418-439-2-330 418-425-1-178 418-439-2-21 418-439-17-6 Jokela, määräala Pohjoisrinne, m-ala Peräsalo Tila, m-ala Lehtimäki 2, m-ala Mäntylä, m-ala Nuorala, m-ala Seuraavat kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa: 418-425-1-178 418-425-11-12 418-425-11-250 418-425-11-32 418-424-9-510 418-424-9-546 418-424-9-634 418-439-2-271 418-439-2-355 418-439-2-371 Lehtimäki 2, m-ala Kivimurto Saunarinne Murto Koivula Viskari Kirjakanmaa Ruskeeahde Ideapark Ideacenter UM- Yhtiöt Oy Perttu ja Hilkka Kosunen Timo Kosunen ym. Viljo Pitkänen Helge Hellgrenin kp. Anssi, Esko ja Ilpo Viskari Anssi, Esko ja Ilpo Viskari Kerttu Lehtimäen kp. Kiinteistö Oy Ideapark Ab Kiinteistö Oy Ideapark Ab 418-439-2-21-M604 Mäntylä, 418-439-17-6-M602 Nuorala ja 418-424-9-1143-M601 Jokela, m-alat, n.5,61 ha KOY Realmachinery 418-439-2-360-M607 Peräsalo, 418-439-17-6-M601 Nuorala ja 418-439-2-176-M604 Pohjoisrinne, m-alat, n.4,10 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. Seuraavat tontit kunta on varannut yrityksille: 418-424-9-1143-M, Jokela ja 418-439-2-330-M Tila m-alat, n. 7,5 ha (kort 905) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall 15.9.2014) 418-424-9-1143, Jokela, m-ala, n. 9,0 ha (kort 910) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall 15.9.2014) 418-439-17-6-M Nuorala, 418-439-2-389-M Peräsalo, 418-424-9-1143-M Jokela, 418-439-2-176-M Pohjoisrinne ja 418-439-2-330-M Tila, m-alat, yht. n. 3,85 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. (esisopimus 7.10.2014) 418-424-9-1143-M Jokela ja 418-439-2-330-M Tila m-alat, yht. 3,21 ha UM Yhtiöt per.yht. (esisopimus 7.10.2014) 4. Tavoitteet ja tausta Kunnan asettamat tavoitteet Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteena luoda edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden mukainen maankäyttö (kts. kohta 5.1). Suunnittelua ohjaa myös parhaillaan laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen luomat maankäyttöperiaatteet. Marjamäen nykyinen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan Realparkin alueella. Lähtökohtana asemakaavan ja –muutoksen laadinnalle on maanomistajien tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen tavoitteeksi on kunnanhallitus katsonut tarkoituksenmukaiseksi asettaa Marjamäen päivittäistavarakaupan painottumisen pääosin Ideaparkin alueelle. Tällä hetkellä Marjamäen osayleiskaavassa ja asemakaavassa päivittäistavarakaupan myyntialaa on yhteensä 4000 m2 jakautuen puoliksi Ideaparkin ja ns. Realparkin alueen suuryksiköiden kesken. Myös uudistettavana olevat maakuntakaavan ajatuksia pyritään suunnittelussa. Valmisteilla oleva maakuntakaava 2040 päivittäistavarakaupan keskittämistä Helsingintien eteläpuolelle sekä myös myyntialan kohtuullista lisäämistä. Tavoitteet määritellään ja vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. huomioimaan edesauttanee mahdollisesti tarkennetaan Maanomistajien tavoitteita Kiinteistö Oy Ideaparkin toiveena on saada lisättyä liikekaupungin päivittäistavarakaupan myyntineliöitä nykyisestä 2000 m2:stä. Ajatuksena on saada jonkin verran päivittäistavarakaupan lisärakennusoikeutta Ideaparkin kiinteistölle. Tontin kokonaisrakennusoikeutta ei ole tarvetta nostaa. Helsingintien pohjoispuolelta on kunta myynyt ja osin varannut UM Yhtiöt Oy:lle n. 17 ha suuruiset alueet, joille yhtiö on viime kuukausina rakentanut yritystiloja ja kunnallistekniikan verkostoja. Yhtiön suunnitelmien pohjalta on syntynyt tarvetta mm. katulinjojen, kortteleiden rajausten ja käyttötarkoitusten sekä rakennusoikeuksien uudelleen arviointiin. Realparkin alueen omistajan toive on saada rakentaa voimassa olevan asemakaavan mukaiset 2000 m2:n päivittäistavarakaupan tilat kiinteistölle. Maanomistaja haluaa myös mahdollisuuden mm. polttoaineen jakeluaseman ja kahvila/ravintolan rakentamiseen alueelle. Myöskään tällä alueella ei ole tarvetta nostaa alueen kokonaisrakennusoikeutta. Kunnanhallitus on 15.9.2014 päättänyt varata UM Yhtiöt Oy:lle kaksi yritystonttia hankesuunnittelua varten. Alueet ovat pinta-alaltaan yhteensä n. 16,5 ha käsittäen n. 7,5 ha alueen suurkorttelin 905 itäosasta ja tulevan Kalliokummuntien itäpuolella sijaitsevan, n. 9,0 ha alueen korttelista 910. Näille alueille selvitetään parhaillaan datakeskuksen (905) sekä kaasuvoimalaitoksen (910) toteuttamismahdollisuuksia. 5. Lähtötiedot Kaavoitustilanne Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. Ideaparkin kohdalla kaavassa on merkintä km 2 = vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän erikoiskaupan myymälätiloja sisältävät, vähittäiskaupan suuryksikön alueet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013. Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on liitteenä. Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinta on parhaillaan käynnissä. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavan luonnos on nähtävillä keväällä 2015. Osayleiskaava Suunnittelualueen voimassa oleva yleiskaava on laadittu nimellä ”Kuljun- MarjamäenMoision- Keskustan osayleiskaavan muutos”. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.4.2007. Osayleiskaavassa suunnittelualue käsittää KM- merkinnät Ideaparkin ja Retailparkin alueilla. KM tarkoittaa kaupallisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän sekä julkisten toimintojen palveluja. Yleiskaavassa on tarkat rakennusoikeudet eri liiketoimintojen osalta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosala saa kaavan mukaan olla Ideaparkin korttelissa enintään 65.000 kem2 ja ns. Realparkin korttelissa, joka käsittää aluetta myös varsinaisen Realparkin tontin ulkopuolella, enintään 30.000 kem2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa saa olla molemmilla alueilla 65.000 kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa molemmilla alueilla olla 2000 m2 sisältyen em. rakennusoikeuksiin. Kokonaisrakennusoikeus on kaavassa Ideaparkin korttelissa 183.000 kem2 ja Realparkin korttelissa 140.000 kem2. Ideaparkin tontille voi sijoittaa myös majoitus-, ja vapaa-ajanpalveluja, maanalaisia tiloja ja kaksi pysäköintitaloa. Lisäksi osayleiskaavassa on seuraavia alueita: TP-1 = työpaikka-alue, T-2 = teollisuus- ja varastoalue, PK-1 = palveluvaltaisen yritystoiminnan alue, M-4 = maaja metsätalousvaltainen alue, EV = suojaviheralue, VL = lähivirkistysalue ja L = liikennealue. Voimassa olevaa yleiskaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa ja laadittava muutos muodostaa rungon nyt kyseessä olevalle asemakaavalle ja –kaavanmuutokselle. Yleiskaavan muutoksen tavoitteet ovat luonnollisesti yhteneväiset yllä, kohdassa 4 kuvattujen asemakaavatavoitteiden kanssa. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on liitteenä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuosina 2004 - 2010 vahvistuneet asemakaavat. Ideaparkin tontilla on kaavamerkintä KMK-1 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Tontin rakennusoikeus on yksilöity eri kaupan tilojen osalta. Retail Parkin alueella on kaavamerkintä KMK-2 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Myös tässä alueen rakennusoikeus on yksilöity eri kaupan tilojen osalta. Korttelissa 907 on pieni alue kaavamerkinnällä KTY-10 = Toimitilarakennusten korttelialue. Lisäksi asemakaavassa on teollisuus- ja varastoaluetta (korttelit 910 ja 911), suojaviheralueita (EV), energiahuollon alueita (EN), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET), liikennealueita (LT), katualueita ja lähivirkistysalueita (VL). Alueen pohjoisosa on asemakaavan ulkopuolista aluetta, johon laaditaan alueen ensimmäinen asemakaavaa. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 mukaan Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Suunnitelmassa on esitetty 1100 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 2020 mennessä ja yhteensä 2700 työpaikan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset Marjamäen aluekokonaisuuden kaavoitukseen liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (1/ 2006) Marjamäen osayleiskaava, Liikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (3/ 2006) Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Tampere (2006) Lempäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Tampere (2006) Lempäälän luontokohteet, Tapani Länsirinne, Lempäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laajennus, Luontoselvitys, Kari Laamanen (2005) Liito-oravaselvitys, Markku Alanko (2006) Lempäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, Lempäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (2005) Suunnittelun apuna on käytetty lisäksi seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: Keskusta ja Sääksjärvi – kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Lempäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 2014 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.2014, Sito Oy Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Liikenneselvitys, Liittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, 11.8.2014, Taratest Oy 2014 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa 6. Suunnittelualuetta koskevat päätökset Kunnanhallitus on 9.2.2015 päättänyt käynnistää Marjamäen asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja Realparkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen Realparkin pohjoispuolelle. 7. Arvioitavat vaikutukset Kaavoittaja arvioi asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan seuraavat asemakaavan vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaisesti: vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset asumiseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset palveluihin vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen vaikutukset ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnonoloihin sosiaaliset vaikutukset taloudelliset vaikutukset vaikutukset elinkeinoihin. 8. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm. Suunnittelualueen ja sen lähiseudun: asukkaat, kiinteistönomistajat ja -haltijat yritykset ja niiden työntekijät Kuivaspään ja ympäristön asukasyhdistys Kunnan hallintokunnat Valtion viranomaiset: Pirkanmaan ELY-keskus Muut viranomaiset, yhteisöt ja yritykset: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Fingrid Oyj Elenia Oy Gasum Oy Elisa Oyj/ Verkonsuunnitteluosasto TeliaSonera Finland Oyj Lempäälän Vesi Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry. Lempäälän yrittäjäyhdistys Lempäälän Kehitys Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 §). 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavahankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta tiedotetaan Lempäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-kotisivulla (www.lempaala.fi). Lisäksi kaavaalueen maanomistajille ja asukkaille sekä osallisluettelossa mainituille viranomaisille tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä kunnan Internet-sivuilla. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Huomautukset voi postittaa osoitteeseen Lempäälän kunta, Tekninen toimi, PL 36, 37501 Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä vähintään kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Luonnos on nähtävissä myös kunnan Internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisluettelossa lausuntopyyntö. mainituille viranomaisille lähetetään kaavaluonnoksesta Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan Internetsivuilla ja Lempäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Lisäksi asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asemakaavaehdotus on vähintään 30 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internet-sivuilla. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Osallisluettelossa mainituilta viranomaisilta pyydetään asemakaavaehdotuksesta lausunnot. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavan hyväksyminen Asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa. Arvioitu ajankohta on vuodenvaihde 2015-16. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle ja osallisluettelossa mainituille viranomaisille. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu kunnan, ELY-keskuksen sekä tärkeimpien asianosaisten viranomaisten kesken. Viranomaisten kesken järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi tietyin ehdoin valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 10. Kaavoitusta koskevat päätökset ja sopimukset Yksityisten maanomistajien kanssa kunta neuvottelee tarvittaessa maankäyttösopimukset, joissa sovitaan kaavan ja kaavanmuutoksen toteuttamisaikataulusta (esim. kunnallistekniikan toteutus) ja toteutuksen kustannusten jaosta. 11. Kaavan arvioitu käsittelyaikataulu Alla on esitetty kaavoituksen arvioitu aikataulu. Asemakaavaluonnos voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen nähtäville. Myös asemakaavaehdotus voidaan palauttaa valmisteluun nähtävilläolon jälkeen, jos ilmenee tarvetta tehdä siihen merkittäviä muutoksia. Tällöin aikataulu pitkittyy alla esitetystä. Ajankohta huhtikuu 2015 kevät-kesä 2015 heinä-elokuu 2015 alkusyksy 2015 syksy 2015 loppusyksy 2015 helmi-maaliskuu 2016 Kaavoituksen vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtäville asettaminen Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen Vastineiden antaminen kaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnoksen tarkentaminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 vrk Vastineiden antaminen kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, mahdolliset vähäiset tarkistukset kaavakarttaan Kaavan hyväksymiskäsittely 12. Asemakaavan suunnittelijat Lempäälän kunta, Tekninen toimi, Maankäytön suunnittelu Tampereentie 8 PL 36, 37501 Lempäälä Projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh. 040 133 7765 sähköposti: [email protected] Lempäälä 1.4.2015 Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö LIITE 1 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN ALUE, JOLLE ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAADINTAAN 1:10 000 ...\15018_luonnos_140115.dgn 30.3.2015 9:03:15 LIITE 2 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. LIITE 3 LIITE 6 LIITE 7 Vastaanottaja Timo Nevala, Lempäälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2015 MARJAMÄEN OSAYLEISKAAVAN PÄIVITYS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET MARJAMÄEN OSAYLEISKAAVAN PÄIVITYS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Hyväksyjä 23.9.2015 Leena Manelius, Kimmo Heikkilä Marko Turkki Marko Turkki Viite 1510021165 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere P 020 755 611 www.ramboll.fi SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 2. 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.2 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 3.3 3.4 3.5 4. LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde Aiemmat selvitykset Liikenneverkko Liikenneturvallisuus LIIKENNE-ENNUSTE Liikenne-ennusteen perusteet Liikenteen suuntautuminen Ennustetilanne 2030 LIIKENTEEN TOIMIVUUS Nykytila Ennustetilanne 2030 Nykyiset järjestelyt Pohjoisessa ramppiliittymässä valo-ohjattu nelihaaraliittymä Pohjoisessa ramppiliittymässä nelihaarainen kiertoliittymä Porrastetut vaihtoehdot Toimenpiteiden ajoitus Vaikutukset Toimenpiteet vuoden 2030 jälkeen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1: Suunnitelmakartat VE 1A, yksikaistainen kiertoliittymä VE 1B, osittain kaksikaistainen turbo-kiertoliittymä VE 2, valo-ohjattu liittymä 1 1 2 2 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 10 11 13 13 14 15 1 / 15 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tarkastelukohde Tässä työssä tarkastellaan Marjamäen osayleiskaavan muutokseen liittyviä liikennevaikutuksia ja liittymävaihtoehtoja maantien 130 rampin ja RealParkin liittymässä. Voimassa oleva Marjamäen osayleiskaava (Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavan muutos) vuodelta 2007 ei ole toteutunut alun perin suunnitellulla tavalla erityisesti Marjamäen yritysalueen pohjois- ja koillisosissa, minkä vuoksi alueen asemakaavoja on tarve päivittää. Asemakaavojen muutos edellyttää myös alueen osayleiskaavan päivittämistä. Marjamäen alue sijaitsee Lempäälässä noin 16 kilometrin päässä Tampereen keskustasta ja noin 7 kilometrin päässä Lempäälän keskustasta. Osayleiskaavan muutoksen alueelle on vuoden 2007 osayleiskaavasta toteutunut vain Ideapark-kauppakeskus. Helsingintien pohjoispuoleisella alueella sijaitsee tällä hetkellä RealMachinery-niminen maanrakennuskoneiden kauppa ja vuokraamo. Nyt laadittavana oleva osayleiskaavan muutos mahdollistaa Helsingintien pohjoispuoleisella ns. RealParkin alueella KM-alueen muuttamisen osittain teollisuus- ja varastoalueeksi, minkä vuoksi erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskee voimassa olevaan yleiskaavaan nähden 4 500 kerrosm2:lla. Paljon tilaa vievän erikoistavarakaupan rakennusoikeus siirretään KM-alueelta pohjoispuoleiselle T-alueelle kokonaisrakennusoikeuden säilyessä lähes samana. Osayleiskaavan muutoksessa Ideaparkin alueelle päivitetään päivittäistavarakaupan rakennusoikeus aiemmasta 2 000 m2:n myyntialasta 4 000 k-m2:n kokonaisalaan kokonaisrakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Kuva 1. Tarkastelukohteen sijainti (kartat © MML). 2 / 15 1.2 Aiemmat selvitykset Marjamäen alueen liikenteellinen toimivuustarkastelu (Ramboll 2004) Marjamäkeen suunnitellun maankäytön (Ideapark, RealPark sekä Ideaparkinkadun itäpuolisia alueita) liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltiin toimivuustarkasteluilla lauantain huipputunteina klo 11–13 välisenä aikana. Liikenne-ennuste perustuu kasvukertoimiin, joiden päälle on lisätty uuden maankäytön ennustettu lisäys liikennemääriin. Alueen sisäisen liikenteen osuudeksi arvioitiin 30 %, pysäköintipaikkojen käyttöasteeksi 90 % ja viipymäksi kolme tuntia Ideaparkin alueella. Muilla alueilla käytettiin lyhyempää viipymää. Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset (Ramboll 2006) Vuonna 2006 valmistuneessa Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset -selvityksessä on tarkasteltu Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavan muutoksen liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenne-ennuste on laadittu vuodelle 2020, jolloin kaavasta arvioitiin toteutuvan Ideaparkin ja RealParkin alueet sekä 40–50 % länsi- ja pohjoispuoleisista logistiikka-, työpaikkaja teollisuusalueista. Ennuste laadittiin Tampereen seudun liikennemallilla (TALLI 2000), jossa perusennusteeseen 2020 lisättiin osayleiskaava-alueen edellä kuvattu maankäyttö. Ennustetta verrattiin myös Rambollin laatimaan lauantain huipputunnin ennusteeseen. Liittymän välityskykytarkastelu Ideaparkinkatu-Realkatu (Taratest 2013) Selvityksessä laskettiin Realparkinkadun ja ramppiliittymän liikennettä sekä tutkittiin ramppiliittymän toteutusvaihtoehtoina kiertoliittymää, kiertoliittymää lisäkaistalla sekä nelihaaraista tulppa- ja valoliittymää. 1.3 Liikenneverkko Autoliikenne Tarkastelualueen päätieyhteys on valtatie 3, jonka vuorokausiliikenne oli tierekisterin mukaan vuonna 2014 eritasoliittymän pohjoispuolella noin 39 200 ja eteläpuolella 26 700 ajoneuvoa. Marjamäen eritasoliittymästä Valkeakosken suuntaan kulkee seututie 130 (Helsingintie). Maantie yhdistyy lännessä myös Tampereentiehen (seututie 130/190). Alueen pääkatuina toimivat Ideaparkinkatu sekä Marjamäentie. Seututie 130 (Helsingintie) on Marjamäen eritasoliittymän ja Ideaparkin ramppiliittymän kohdalla nelikaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on 60 km/h. Nelikaistainen Ideaparkinkatu välittää lähes koko Ideaparkin liikenteen päätieverkolle. Kadulla on voimassa 50 km/h aluenopeusrajoitus. Ideaparkinkatu kytkeytyy seututiehen 130 Ideaparkin eritasoliittymän kautta. Ideaparkinkadun pohjoinen ramppiliittymä on nelihaarainen ja eteläinen ramppiliittymä kolmihaarainen liittymä. Kummassakaan liittymässä ei nykyisellään ole valo-ohjausta. Eteläpuoliselta rampilta on myös suora yhteys Ideaparkin pysäköintialueelle. Tämän selvityksen tarkastelualue muodostuu näistä kahdesta ramppiliittymästä Ideaparkinkadulla. Ramppiliittymien eteläpuolella Ideaparkinkadulla sijaitsee vielä kaksi nelihaaraista valo-ohjaamatonta liittymää, joista ajetaan Ideaparkin pysäköintialueelle sekä Marjamäentielle ja Ruokosmetsänkadulle. Nykytilanteen liikennemäärät on selvitetty alueelta automaattisin mittauksin, jotka toteutettiin kahdessa pisteessä Ideaparkinkadulla 14.–21.8.2015. Mittaustulosten perusteella koottu liikennemääräkartta on esitetty kuvassa 2. Ramppiliittymien kääntymissuuntakohtaiset liikennevirrat ovat osittain arvioituja. 3 / 15 N 10 25 0 70 0 25 25 103 10 10 70 25 205 10 poikkileikkausliikenne (ajon./h) 72 180 59 kääntymisvirrat liittymässä Kuva 2. Liikennemäärät (ajon./h) kääntymissuunnittain nykytilanteessa iltapäivän huipputunnin aikana, lähtötietoina automaattiset mittaukset elokuussa 2015. Jalankulku ja pyöräily Seututien 130 eteläpuolella kulkee koko tarkastelualueen osuudelta jalankulku- ja pyöräilyväylä. Se yhtyy Ideaparkin eritasoliittymässä Ideaparkinkadun länsireunan jkpp-väylään, joka puolestaan ulottuu pohjoispäässä Realparkinkadun liittymään ja eteläpäässä seututielle 190 asti. Realparkinkadun eteläreunassa on myös jalankulku- ja pyörätie, joka ulottuu jo toteutuneelle maankäyttöalueelle Realparkinkadun länsipäähän asti. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen linjat käyttävät sekä seututietä 130 että Ideaparkinkatua. Valtaosa Lempäälän joukkoliikennelinjoista kiertää Ideaparkinkadun kautta tai päättyy sinne. Valkeakosken suuntaan kulkevat bussit jättävät matkustajat seututien varren pysäkille, jolta on sekä Ideaparkin että RealParkin suuntaan yhteydet jalankulku- ja pyöräteitä pitkin. Reitit kuitenkin kiertävät Ideaparkinkadun kautta, jolloin niistä muodostuu melko pitkiä. 1.4 Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon on tullut tarkastelualueella vuosien 2010–2014 aikana vain yksi liikenneonnettomuus, joka on tapahtunut Ideaparkin eritasoliittymän eteläisessä ramppiliittymässä. Se on ollut yksittäisonnettomuus, joka ei ole johtanut henkilövahinkoihin. Ideaparkin liittymissä etelämpänä Ideaparkinkadulla onnettomuuksia on sattunut jonkin verran enemmän. 4 / 15 2. LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Liikenne-ennusteen perusteet Marjamäen alueen liikenne-ennuste on laskettu Ympäristöministeriön oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (ns. matkatuotoskäsikirja) mukaan. Liikenne-ennuste perustuu nykyliikennemääriin, voimassa olevan osayleiskaavan vielä toteutumattomaan maankäyttöön sekä osayleiskaavan päivityksessä esitettyyn uuteen maankäyttöön. Lempäälän kaupunki on arvioinut tarkastelualueeseen kytkeytyvän voimassa olevan osayleiskaavan maankäytön toteutusastetta sekä koko maankäytön toteutusastetta vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 1. Ideaparkinkatuun kytkeytyvän maankäytön toteutumat sekä uuden maankäytön määrä. Alue KM-3, Realpark erikoistavarakauppaa tiva-kauppaa muu (varasto) pt-kauppaa TP-1, teollisuus- ja varastoalue T-2 itä, teollisuus- ja varastoalue T-2 länsi, teollisuus- ja varastoalue KM-4, Ideapark erikoistavarakauppaa tiva-kauppaa pt-kauppaa muu (varasto) Asuinalueet, AP, AP/TP PK-1 pohj. PK-1 etelä. Yhteensä Toteutuma 2015 (%) 10 % 0% 20 % 0% 0% 0% 40 % 0% Toteutuma 2030 (%) 75 % 76 % 77 % 76 % 100 % 50 % 100 % 75 % Lisäys 2015– 2030 (k-m2) 72 150 17 480 33 174 19 532 2 000 33 750 49 380 176 700 75 % 75 % 50 % 75 % 25 % 25 % 0% 209 485 90 % 90 % 100 % 90 % 100 % 100 % 100 % 664 376 9 750 9 150 2 000 7 950 27 375 58 650 8 000 454 891 Kuva 3. Liikenne-ennusteessa huomioidut maankäyttöalueet. 5 / 15 Liikenne-ennusteen laskemisessa on käytetty matkatuotoskäsikirjan mukaisia liikennetuotoksia. Liikenne-ennuste on määritetty perjantain iltahuipputunnille klo 15–16. Saapuvien ja poistuvien autojen määrä perustuu seuraavassa esitettyihin oletuksiin: Tilaa vaativa kauppa myyntialan osuus 70 % 12 käyntiä vuorokaudessa / 100 myynti-k-m 2 henkilöauton osuus 93 % kuormitusaste 1,69 talviarjen osuus 0,97 ja perjantain osuus talviarjesta 1,23 huipputuntikerroin 9,8–10,2 %. Erikoistavarakauppa myyntialan osuus 70 % 24 käyntiä vuorokaudessa / 100 myynti-k-m2 henkilöauton osuus 93 % kuormitusaste 1,69 talviarjen osuus 0,97 ja perjantain osuus talviarjesta 1,23 huipputuntikerroin 9,8–10,2 %. Päivittäistavarakauppa myyntialan osuus 75 % 180 käyntiä vuorokaudessa / 100 myynti-k-m2 henkilöauton osuus 75 % kuormitusaste 1,63 talviarjen osuus 1,04 ja perjantain osuus talviarjesta 1,23 huipputuntikerroin 9,8–9,9 %. Asuminen 4,41 matkaa vuorokaudessa / 100 k-m2 henkilöauton osuus 69 % vierailumatkojen kerroin 1,16 kuormitusaste 1,6 saapuvia 11,5 %, lähteviä 5,1 % Teollisuus 1 työpaikka / 180 k-m2 0,9 kävijää vuorokaudessa / työntekijä henkilöauton osuus 83 % kuormitusaste 1,16 talviarjen osuus 1,36 ja perjantain osuus 0,91 saapuvia 2,9 %, lähteviä 20 % Varasto 3 henkilöliikenteen käyntiä vuorokaudessa / 100 k-m2 henkilöauton osuus 83 % kuormitusaste 1,36 talviarjen osuus 0,97 ja perjantain osuus 0,91 saapuvia 1,3 %, lähteviä 23,3 % lisäksi 35 tavaraliikenteen käyntiä vuorokaudessa / toimipaikka Huoltoliikenteen osuuden arvioidaan olevan kaupan ja teollisuuden toimipaikoissa niin vähäinen, ettei sitä tarvitse erikseen huomioida matkatuotoksessa. 6 / 15 Alueen toiminnot houkuttelevat tietyssä määrin myös asioimaan samalla kertaa useassa kohteessa. Tästä syystä on liikenteen sijoittelussa tehty oletuksia uusien asiakkaiden määrästä sekä RealParkin ja Ideaparkin välisestä liikkumisesta. RealParkin alueella oletettiin 60 % liikenteestä aiheutuvan uusista asiakkaista. 40 % liikenteestä on siis alueen sisäistä liikennettä. Sisäisestä liikenteestä puolet oletettiin olevan Realparkin sisäistä ja puolet Ideaparkin ja RealParkin välistä. Ideaparkin osalta uusien asiakkaiden määrän oletettiin olevan alhaisempi, 30 % liikenteestä. Ideaparkin koko sisäisen liikenteen oletettiin olevan vain Ideapark-alueen sisäistä, jolloin se ei kuormita Ideaparkinkatua. 2.2 Liikenteen suuntautuminen Liikenteen suuntautumista alueelta/alueelle on tarkasteltu Tampereen seudun liikennemallin perusteella. Liikenteen on oletettu suuntautuvan seuraavasti: Helsingintietä vt 3 suuntaan 72 % Helsingintietä Valkeakosken suuntaan 10 % Ideaparkinkatua etelään 18 %. Ennustetilanne 2030 Kun vuoteen 2030 mennessä arviolta toteutuvan maankäytön laskettu ja liikenneverkolle sijoiteltu liikennetuotos lisätään nykyisiin liikennemääriin, saadaan ennustetilanteen liikennemäärät, jotka on esitetty kuvassa 4. Vaikutus huipputunnin liikenteeseen on luonnollisesti suurin Ideaparkinkadulla. Kadun huipputunnin poikkileikkausliikenne lisääntyy 210–280 %. N 64 233 426 64 212 149 133 34 25 1040 830 2.3 306 224 408 +230 % +280 % +210 % poikkileikkausliikenne (ajon./h) 72 180 59 kääntymisvirrat liittymässä Kuva 4. Liikenneverkon huipputunnin liikennemäärät (ajon./h) iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa, jossa nykyliikennemääriin on lisätty uuden maankäytön sijoiteltu liikennetuotos. 7 / 15 3. LIIKENTEEN TOIMIVUUS Ideaparkinkadun ramppiliittymien toimivuutta on tarkasteltu vuoden 2030 ennustetilanteessa ja vertailun vuoksi myös nykytilanteessa Synchro/SimTraffic 9 -mikrosimulointiohjelmistolla. Taulukko 2. Palvelutasoluokat valo-ohjaamattomissa liittymissä yhdysvaltalaisen HCM-ohjeen mukaan. Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä (HCM) Viivytys (s) valoohjatuissa liittymissä (LIVASU) Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B 15 15 Tyydyttävä C 25 25 Välttävä D 35 40 Huono E 50 60 Erittäin huono F > 50 > 60 Tarkasteluissa käytetty ohjelmisto raportoi keskimääräiset viiveet kääntymissuunnittain. Palvelutasoluokitukset on määritetty viiveiden perusteella, valo-ohjaamattomissa liittymissä yhdysvaltalaisen HCM-oppaan mukaan ja valo-ohjatuissa suomalaisen LIVASU-ohjeen mukaan (taulukko 2). Palvelutasoluokista hyväksyttäviä ovat luokat A–E, luokan F mukaista palvelutasoa ei lähtökohtaisesti voida hyväksyä. Liikenne katsotaan ruuhkautuneeksi, mikäli palvelutaso on E tai F. Nykytila Nykytilassa liikenne toimii tarkastelualueella erittäin hyvin (kuva 5). Sekä pohjoisessa että eteläisessä ramppiliittymässä palvelutaso on kauttaaltaan tasolla A eli erittäin hyvä. Jonoutumista ei esiinny. N A A A A A A 3.1 A A A A A A Kuva 5. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot nykytilanteessa. 8 / 15 3.2 Ennustetilanne 2030 3.2.1 Nykyiset järjestelyt Eteläinen ramppiliittymä toimii ongelmitta myös vuoden 2030 ennusteliikenteellä (kuva 6). Ainoastaan rampilta vasemmalle kääntyvien palvelutaso on C eli tyydyttävä, muilla kääntymissuunnilla säilyy erittäin hyvä palvelutaso (A). N A A C F F F kaistat: F F F A A A Kuva 6. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot vuoden 2030 ennustetilanteessa, kun molemmat ramppiliittymät ovat valo-ohjaamattomia ja pohjoisessa ramppiliittymässä itä- ja länsihaara ovat väistämisvelvollisia. Nykyisillä järjestelyillä pohjoinen ramppiliittymä ei kestä vuoteen 2030 mennessä toteutuvaksi ennustettua liikenteen kasvua (kuva 6). Perusratkaisussa väistämisvelvollisia ovat itäinen haara (rampin suunta) sekä länsihaara (Realparkinkatu), jolloin nämä suunnat ruuhkautuvat pahasti: viiveet kasvavat useiden minuuttien pituisiksi ja palvelutaso on siis erittäin huono (F). Toisessa ratkaisussa väistämisvelvollisia voisivat olla itäinen ja pohjoinen tulosuunta (Realparkinkatu ja Kivimurrontie), mutta tällöin ruuhkat sijoittuvat näille suunnille (kuva 7). F F F A A A kaistat: F F F A A A Kuva 7. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot pohjoisessa ramppiliittymässä vuoden 2030 ennustetilanteessa, kun pohjois- ja länsihaara ovat väistämisvelvollisia. 9 / 15 Korkeiden liikennemäärien ja tarvittavien kaistajärjestelyjen takia tasa-arvoinen nelihaaraliittymä ei ole suositeltava ratkaisu pohjoisessa ramppiliittymässä. Liittymä ei näin ollen toimi ennustetilanteessa valo-ohjaamattomana nelihaaraliittymänä. Pohjoisessa ramppiliittymässä valo-ohjattu nelihaaraliittymä Pohjoisessa ramppiliittymässä tutkittiin ensimmäiseksi liittymän valo-ohjausta vastaavilla kaistajärjestelyillä kuin valo-ohjaamattomassa vaihtoehdossa. Palvelutasot vuoden 2030 ennusteliikenteellä ovat nähtävissä kuvassa 8. Liittymä on aivan kapasiteettinsa äärirajoilla ja osittain jo ylittänyt sen: liittymään kertyy pitkiä jonoja, jotka kestävät melko kauan purkautua mutta eivät kasva hallitsemattomasti. Viiveet kasvavat kuitenkin pitkiksi liikennevalojen ohjelmoinnista riippuen ainakin joillakin tulosuunnilla, eli palvelutaso F ei ole vältettävissä. F DD kaistat: E E E F F F DDE Kuva 8. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot valo-ohjatussa pohjoisessa ramppiliittymässä vuoden 2030 ennustetilanteessa. Ideaparkista valtatielle 3 pyrkivät muodostavat huipputunnin aikana vahvan liikennevirran, joka kääntyy pohjoisessa ramppiliittymässä oikealle. Liittymän kapasiteettia saadaan tämän ansiosta kasvatettua tuntuvasti lisäämällä liittymään vapaa oikea -järjestely etelästä. Ennustetilanteen palvelutasot on esitetty kuvassa 9. Etenkin eteläiselle tulosuunnalle saadaan tällä järjestelyllä melko hyvä palvelutaso. Myös muilla tulosuunnilla viiveet pienenevät niin, että palvelutasot nousevat hyväksyttäviksi eli vähintään tasolle E (huono). Pisimmät keskimääräiset viiveet ovat 45 sekunnin luokkaa. Jonoutumista esiintyy jonkin verran etenkin pohjoishaaralla, mutta jonot purkautuvat melko nopeasti. Simuloinneissa käytettiin liikennevalo-ohjelmaa, jonka kiertoaika oli 100 sekuntia. kaistat: E ED E CC 3.2.2 DE D CCB Kuva 9. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot valo-ohjatussa pohjoisessa ramppiliittymässä vuoden 2030 ennustetilanteessa, kun etelähaaralla on vapaa oikea -järjestely. 10 / 15 Pohjoisessa ramppiliittymässä nelihaarainen kiertoliittymä Pohjoisessa ramppiliittymässä tutkittiin myös kiertoliittymävaihtoehtoa. Empiirisiin havaintoihin perustuvan nyrkkisäännön mukaan kiertoliittymä toimii, jos jokaisen tulohaaran kohdalla toteutuu seuraava sääntö: ko. haaralta liittymään saapuvien ja haaran kohdalla liittymässä kiertävien ajoneuvojen (joita saapuvat joutuvat väistämään) ajoneuvojen yhteenlaskettu määrä on enintään 1 500 ajoneuvoa tunnissa. Kiertoliittymien välityskyky -ohjeessa (Tiehallinnon selvityksiä 17/2009) esitetty laskukaava antaa välityskyvylle hiukan matalampia arvoja, mutta ero ei ole kovin suuri. Kuvassa 10 on esitetty, miten pohjoinen ramppiliittymä toimisi kiertoliittymänä vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Kuvasta nähdään, että etelähaaran kohdalla yksikaistaisen kiertoliittymän kapasiteetti ylittyy. Myös pohjois- ja länsihaaralla ollaan melko lähellä kapasiteettia, mutta niiden kohdalla liittymä suurella todennäköisyydellä toimii edelleen. Ideaparkinkadun pohjoisen ramppiliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky Ennustetilanne 2030, yksikaistainen kiertoliittymä 1600 1400 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=40m, ulkokaistalla 70% liikenteestä) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) 1200 1000 Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=30m) etelähaara 1640 800 1196 itähaara 600 pohjoishaara 1217 400 200 länsihaara 786 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 3.2.3 Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 10. Pohjoisen ramppiliittymän toimivuus yksikaistaisena liittymänä iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kuten valo-ohjatussakin vaihtoehdossa, myös kiertoliittymävaihtoehdossa liikenteen toimivuus paranee oleellisesti etelähaaran vapaa oikea -järjestelyllä (kuva 11). Sen avulla kiertoliittymän etelähaaran kapasiteetin käyttöaste laskee suunnilleen samalle tasolle kuin pohjois- ja länsihaaralla, eli liittymä näyttäisi toimivan ennustetuilla vuoden 2030 liikennemäärillä. 11 / 15 Ideaparkinkadun pohjoisen ramppiliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky Ennustetilanne 2030, yksikaistainen kiertoliittymä + vapaa oikea 1600 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) 1400 Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=40m, ulkokaistalla 70% liikenteestä) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) 1200 1000 Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=30m) etelähaara 800 1196 itähaara 600 pohjoishaara 1232 1217 400 200 länsihaara 786 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 11. Pohjoisen ramppiliittymän toimivuus yksikaistaisena liittymänä iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa, kun etelähaaralta on väistämisvelvollinen vapaa oikea -järjestely rampille. Myös hollantilaisen Multilane roundabout explorer -laskentasovelluksen perusteella tilanne on edellä kuvatun kaltainen: pelkän yksikaistaisen kiertoliittymän kapasiteetti ylittyy vuoden 2030 ennusteliikenteellä, mutta etelähaaran vapaa oikea -järjestelyn avulla käyttöaste laskee noin 0,6:n tasolle. Ruuhkautumisesta aiheutuvat viiveet ovat 8–11 sekunnin luokkaa. Porrastetut vaihtoehdot Toimivuustarkasteluissa tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa pohjoinen ramppiliittymä olisi kolmihaarainen. Tällöin Realparkinkatu eli länsihaara olisi siirretty pohjoisemmaksi, jolloin se muodostaisi Kivimurrontien kanssa toisen kolmihaaraisen liittymänä. Ennusteliikenteellä ramppiliittymä ei toimi valo-ohjaamattomana, kuten ei toimi nelihaaraisenakaan (kuva 12). Erityisesti väistämisvelvollisella rampin tulosuunnalla viiveet kasvavat hyvin pitkiksi, ja palvelutaso on erittäin huono eli F. Myös pohjoisesta vasemmalle kääntyvien palvelutaso on F. Tämän suunnan jonoutumisesta johtuen myös pohjoisempi liittymä ruuhkautuu. kaistat: F F FF B F CA FF 3.2.4 kaistat: A A Kuva 12. Porrastetun vaihtoehdon toimivuus iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa, kun liittymät ovat valo-ohjaamattomia. 12 / 15 Porrastetussa valo-ohjatussa vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu liittymien läheisyys. Sekä pohjoisessa ramppiliittymässä että sen pohjoispuolelle tulevassa liittymässä kapasiteetti on pitkälti käytössä, mistä johtuen jonoja syntyy. Ongelmaa lisää se, että porrastetussa vaihtoehdossa muodostuu vahvoja vasemmalle kääntyviä virtoja, etenkin ramppiliittymässä pohjoisesta rampille kääntyvien kohdalla. Käytännössä molemmat liittymät tulisi olla valo-ohjattuja, jolloin haasteena on valojen ohjelmointi ja kytkeminen yhteen niin, ettei liittymien väli ruuhkaudu. Todennäköisesti ratkaisu johtaa tilanteeseen, jossa ainakin jollain tulosuunnalla palvelutaso laskee erittäin huonoksi eli tasolle F. Yhtenä vaihtoehtona on ratkaisu, jossa liittymät on porrastettu edellä kuvattuun tapaan ja pohjoisessa ramppiliittymässä on kolmihaarainen kiertoliittymä. Kuvasta 13 havaitaan, että yksikaistaisessa kiertoliittymässä ongelmaksi muodostuu etelähaara, kuten nelihaaraisessakin vaihtoehdossa. Ideaparkinkadun pohjoisen ramppiliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky Ennustetilanne 2030, yksikaistainen kolmihaarainen kiertoliittymä 1600 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) 1400 Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=40m, ulkokaistalla 70% liikenteestä) 1200 Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) 1000 1103 1576 Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=30m) 800 etelähaara 600 itähaara 400 pohjoishaara 200 722 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 13. Kolmihaaraisen, yksikaistaisen kiertoliittymän toimivuus porrastetun vaihtoehdon pohjoisessa ramppiliittymässä iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kolmihaaraisen kiertoliittymän kapasiteettiongelma korjaantuu samalla lisätoimenpiteellä kuin nelihaaraisenkin kiertoliittymän: ratkaisun tarjoaa etelähaaran vapaa oikea -järjestely (kuva 14). Sen avulla kolmihaarainen ratkaisu pystyy välittämään vuoden 2030 ennusteliikenteen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin edelleen jäädä se, että pohjoispuolella Kivimurrontiellä seuraava liittymä sijoittuu liian lähelle. Hetkellinen kysyntäpiikki saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa liittymäväli täyttyy ja häiriövaikutukset liikenteeseen voivat kumuloitua nopeasti. Liikenneverkko, jossa liittymätyypit vaihtelevat tiheästi, voi olla myös tienkäyttäjän kannalta epälooginen ja hankalasti hahmotettava. 13 / 15 Ideaparkinkadun pohjoisen ramppiliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky Ennustetilanne 2030, yksikaistainen kolmihaarainen kiertoliittymä + vapaa oikea 1600 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) 1400 Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=40m, ulkokaistalla 70% liikenteestä) 1200 Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) 1000 1103 Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=30m) 800 etelähaara 600 itähaara 1168 pohjoishaara 400 200 722 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 14. Kolmihaaraisen, yksikaistaisen, vapaalla oikealla varustetun kiertoliittymän toimivuus porrastetun vaihtoehdon pohjoisessa ramppiliittymässä iltapäivän huipputunnin aikana vuoden 2030 ennustetilanteessa. 3.3 Toimenpiteiden ajoitus Pohjoinen ramppiliittymä ei vaadi toimenpiteitä välittömästi. Toimenpiteiden ajoitusta on arvioitu olettamalla kaikkien maankäyttötyyppien ja siten myös liikennemäärien kasvavan lineaarisesti vuosien 2015 ja 2030 välillä. Pohjoinen ramppiliittymä toimii simulointien perusteella siihen asti, kun ennustetusta uudesta maankäytöstä on toteutunut noin 40–50 %. Lineaarisen kasvun mukaan toimenpiteet tulisi siis ajoittaa viimeistään 2020-luvun alkuvuosille. Tarve toimenpiteille riippuu hiukan siitä, onko liittymän pohjois- ja länsihaaralla ryhmittymiskaistoja, mutta sen vaikutus ei ole suuri. Ensimmäisenä ryhmittymiskaistan tarve tulee länsihaaralle, mikäli etuajooikeus on pohjois-eteläsuunnassa eli Ideaparkinkadulla ja Kivimurrontiellä. 3.4 Vaikutukset Liikenteen kasvu painottuu seututien 130 pohjoispuoliselle alueelle, missä tapahtuu myös suurin osa maankäytön kasvusta. Alueella nykyinen maankäyttö on teollisuuspainotteista, asutusta ei käytännössä ole. Myös uusi maankäyttö alueella on lähinnä liiketiloja sekä työpaikka- ja teollisuusalueita, jotka eivät ole liikenteen haittavaikutusten kannalta herkkiä toimintoja. Vaikka liikenne siis kasvaa merkittävästi, sen haittavaikutuksia pienentää maankäytön luonne. Asumiseen kaavoitetut alueet sijoittuvat kaava-alueen eteläosaan, Ideaparkinkadun eteläpään lounaispuolelle. Siellä alueen liikenteen lisääntyminen ja tästä aiheutuvat häiriövaikutukset eivät näy yhtä voimakkaasti, koska suurimmat liikennevirrat kulkevat Ideaparkin eritasoliittymän (seututie 130) kautta välittyen pääasiassa edelleen valtatielle 3. Osayleiskaavan toteutuksella ei ole erityistä vaikutusta joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin lukuun ottamatta pysäkkiyhteyksiä seututieltä 130. Jalankululle ja pyöräilylle on olemassa jo nykyisin toimivat reitit alikulkuineen Ideaparkinkadun länsireunassa. Ideaparkinkadun pohjoisessa ramppiliittymässä liikennemäärät lisääntyvät maan- 14 / 15 käytön toteutumisen myötä, jolloin estevaikutus jalankululle ja pyöräilylle kasvaa liikenneturvallisuus heikkenee. Kiertoliittymän toteuttaminen parantaa myös jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta liittymässä. Toimenpiteet vuoden 2030 jälkeen Koko kaava-alueen maankäytöstä on toteutunut vuonna 2030 arviolta noin 83 %. Tämän vaiheen jälkeen tarvittavia ratkaisuja tulee arvioida alueen rakentumisen edetessä ja liikennemäärien kasvaessa. On myös mahdollista, että kaava-alueen maankäyttö ei koskaan toteudu kokonaan, jolloin ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä voidaan pärjätä hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Pohjoisen ramppiliittymän kiertoliittymän kapasiteettia voidaan kasvattaa tekemällä kiertoliittymästä osittain kaksikaistainen. Kuvassa 15 on esitetty kiertoliittymän kapasiteetin käyttöaste tilanteessa, jossa kaavan mahdollistama maankäyttö on toteutunut täysimääräisesti. Vapaa oikea -järjestelyn oletetaan olevan käytössä etelähaaralla. Yksikaistaisen kiertoliittymän kapasiteetti on näillä liikennemäärillä ylittynyt, mutta kaksikaistaisessa kiertoliittymässä kapasiteetti riittäisi edelleen. Aikanaan, kun tarve liittymän parantamiselle alkaa tulla ajankohtaiseksi, tulee arvioida erikseen sitä, millä tulosuunnilla lisäkaista eli ns. turbo olisi tarpeellinen. Ideaparkinkadun pohjoisen ramppiliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky Kaavan maankäyttö toteutunut kokonaan, kiertoliittymä + vapaa oikea 1600 1400 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=40m, ulkokaistalla 70% liikenteestä) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) 1200 1000 Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=30m) etelähaara 1500 800 itähaara 1550 600 pohjoishaara 1528 400 länsihaara 932 200 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 3.5 Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 15. Pohjoisena ramppiliittymän toimivuus kiertoliittymänä tilanteessa, jossa kaava-alueen mahdollistama maankäyttö on toteutunut kokonaan. Oletuksena on, että eteläisellä tulosuunnalla on vapaa oikea -järjestely. Hollantilaisen Multilane roundabout explorer -laskentasovelluksen mukaan turbo-kiertoliittymä suurella todennäköisyydellä toimisi pohjoisen ramppiliittymän lopullisena ratkaisuna: jos turbojärjestely olisi pohjois-eteläsuunnassa, ruuhkaviiveet olisivat täysin toteutuneellakin maankäytöllä suurimmillaan puolen minuutin luokkaa. Kapasiteetin käyttöaste olisi 0,8, joka viittaa siihen, että välityskyky on täyttymässä mutta liittymä toimii vielä. 15 / 15 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mikäli kaavamuutosalueen ja sitä ympäröivien alueiden maankäyttö toteutuu arvioidulla tavalla, Ideaparkinkadun liikennemäärä arki-iltapäivän huipputunnin aikana yli kolminkertaistuu ja paikoitellen jopa lähes nelinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Voimakkaasta kasvusta huolimatta Ideaparkin eritasoliittymän eteläinen ramppiliittymä toimii nykyisillä järjestelyillä vielä ennustetuilla liikennemäärillä. Ideaparkinkadun pohjoispään ramppiliittymä ei toimi ennusteliikenteellä nykyiseen tapaan ilman valo-ohjausta. Liittymä tulee joko valo-ohjata tai muuttaa kiertoliittymäksi, minkä lisäksi eteläiseltä tulosuunnalta tarvitaan vapaa oikea -järjestely rampille. Suositeltu vaihtoehto on kiertoliittymä, joka on liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu ja muodostaa luontevan porttikohdan seututien 130 rampin ja alueen katujen välille. Porrastettua vaihtoehtoa ei suositella, sillä siitä aiheutuu toimivuusongelmia mm. vasemmalle kääntyvien suuren määrän takia. Pohjoisemmaksi tuleva liittymä tulisi saada melko kauaksi ramppiliittymästä, jotta liittymät eivät häiritsisi toisiaan. Lisäksi ramppiliittymä tulisi joka tapauksessa joko parantaa kiertoliittymäksi tai valoohjata nelihaaravaihtoehdon tapaan. Pohjoisen ramppiliittymän parantaminen tulee lineaarisen kasvun perusteella ajankohtaiseksi viimeistään 2020-luvun alussa. On todennäköistä, että vuoden 2030 liikennemäärät eivät toteudu ainakaan nyt arvioitua korkeampina, eli toteutettavaksi valitulla ratkaisulla pärjättäneen vielä 2030-luvun puolellekin. Mikäli kaava-alueen maankäyttö kuitenkin joskus toteutuu vielä vuoden 2030 arvioitua tilannetta täydellisemmin, voidaan kiertoliittymän kapasiteettia kasvattaa muuttamalla se osittain kaksikaistaiseksi myöhemmin arvioitavan tarpeen mukaisesti. Osayleiskaavan toteutuksella ei ole erityistä vaikutusta joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin lukuun ottamatta pysäkkiyhteyksiä seututieltä 130. Seututien pysäkiltä on suositeltavaa toteuttaa suora kävely- ja pyöräily-yhteys pohjoiselle Ideaparkin sisäänkäynnille. Ideaparkinkadun lisääntyvä liikenne heikentää merkittävästi liikenneturvallisuutta kadun ylittävillä valoohjaamattomilla suojateillä. Ideaparkinkadulle on kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi suositeltavaa toteuttaa valo-ohjaus sisäänajoliittymiin. Kivimurrontie Rea lpar kink atu 27 ,0 m Ideaparkinkatu Marjamäen OYK:n päivitys Liikenteelliset vaikutukset Liite 1 (1/3) VE 1A 1:1000 23.9.2015 Kivimurrontie Rea lpar kink atu Ideaparkinkatu Marjamäen OYK:n päivitys Liikenteelliset vaikutukset Liite 1 (2/3) VE 1B 1:1000 23.9.2015 Kivimurrontie Rea lpar kink atu Ideaparkinkatu Marjamäen OYK:n päivitys Liikenteelliset vaikutukset Liite 1 (3/3) VE 2 1:1000 23.9.2015
© Copyright 2024