Yleisen suhteellisuusteorian kokeelliset tes/t Hannu Kurki-‐Suonio Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 25.11.2015 Yleisen suhteellisuusteorian klassiset tes/t • Einstein 1916: 1. Ajan “hidastuminen” ja gravitaaHopunasiirtymä 2. Valon taipuminen 3. PlaneeMojen ratojen kiertyminen [A. Einstein: Die Grundlage der allgemeinen RelaHvitätstheorie, Annalen der Physik, 49, 769 (1916)] Planee1ojen ratojen kiertyminen • Ilmiö tunneXin jo ennen Einsteinia • Merkuriuksen radan kiertymä: 574 kaarisekunHa vuosisadassa – Muiden planeeMojen vaikutus seliX 531 kaarisekunHa – Yleinen suhteellisuusteoria antaa lisäefekHn 42,98 kaarisekunHa • Nykyään: havaiMu tarkkuudella 1/10 000 • Ilmiö havaiMu myös Venuksen, Maan ja Marsin radoissa ja kaksoistähdillä "RelaHvisHc precession" by I, KSmrq. Licensed under CC BY-‐SA 3.0 via Commons -‐ hMps://commons.wikimedia.org/wiki/File:RelaHvisHc_precession.svg#/media/ File:RelaHvisHc_precession.svg Valon taipuminen • Yleinen suhteellisuusteoria ennustaa kaksi kertaa niin suuren valonsäteen taipumisen kuin Newtonin teoria (massalliselle valonnopeudella liikkuvalle kappaleelle) • Aurinkoa sivuava valonsäde taipuu 1,75 kaarisekunHa • HavaiXin 1919 auringonpimennyksen aikana • Nykyään: tarkimmat miMaukset radioaalloilla (Very Long Baseline Interferometry): tarkkuus 3/10 000 (2009) Sobral 1”,98 ± 0”,12 Principe 1”,61 ± 0”,30 [Philosophical TransacHons of the Royal Society 220A, 291 (1920)] Ajan “hidastuminen” • Vertailemalla esim. kelloja maan pinnalla ja avaruudessa havaitaan avaruudessa olevan kellon “edistävän” • Ikäänkuin kuin aika kuluisi eri tahHin, syvemmällä “gravitaaHokuopassa” hitaammin • OikeasH ei kuitenkaan kummassakaan päässä paikallisesH tapahdu mitään: gravitaaHo ei “vaikuta kelloihin” • Kyse on aika-‐avaruuden globaalista geometriasta pitempi aika lyhempi aika aika [Wikipedia: GravitaHonal Hme dilaHon] Tästä seuraa gravitaa/opunasiirtymä • Kun valo matkaa ylöspäin, sen vastaanoMamiseen kuluu pidempi aika kuin läheMämiseen • Valon taajuus laskee eli aallonpituus kasvaa • Valo “punasiirtyy” Gravitaa/opunasiirtymä • Sirius B:n (valkoinen kääpiö) spektri 1925 [W.S. Adams: The RelaHvity Displacement of the Spectral Lines in the Companion of Sirius, Proc. natn. Acad. Sci. USA, 11, 382 (1925)] kohde huonosH ymmärreMy ja havainnot vaikeita • Pound ja Rebka 1959 Jefferson Lab • Vessot et al., Phys. Rev. LeM. 45, 2081 (1980) – Gravity Probe A – rakeX 10 000 km korkeuteen – vetymaser – tarkkuus 70 miljoonasosaa Tutkaviive • Shapiron 1964 ehdoMama tesH • Mariner 6 ja 7 -‐luotaimet Marsiin – tarkkuus 3% (1975) • Viking-‐luotain Marsiin – tarkkuus 0,2% (1979) • Cassini-‐luotain Saturnukseen – tarkkuus 0,002% (2003) Geodee@nen ilmiö • Avaruuden kaarevuuden vuoksi matka Maan ympäri on vajaa ympyrä • Gyroskooppi kiertyy • Gravity Probe B 2004-‐05 – GR ennuste 6,61”/v – mitaMu 6,60±.02”/v – tarkkuus 0,3% "GeodeHc effekt" by NASA. Licensed under Public Domain via Commons -‐ hMps://commons.wikimedia.org/wiki/File:GeodeHc_effekt.jpg#/ media/File:GeodeHc_effekt.jpg Yleisen suhteellisuusteorian modernit tes/t • Klassiset tesHt aurinkokunnassamme antavat tarkkoja tuloksia – muMa testaavat vain ns. Schwarzschildin metriikkaa – staaXnen pallosymmetrinen Hlanne – ja sitäkin vain heikon gravitaaHon tapauksessa (kaarevuus vähäistä tarkastelualueen kokoon verraMuna) • Dynaamiset ilmiöt – massiivisen kappaleen pyöriminen – gravitaaHoaallot • Vahvan kentän ilmiöt: kaarevuus tarkastelualueella merkiMävää – mustat aukot ja neutronitähdet – kosmologia Pyörivän massan vaikutus • Pyörivä massa “vääntää” avaruusajan geometriaa pyörimissuuntaan: Lense-‐Thirring ilmiö eli frame dragging – vapaasH putoavan kappaleen rata kääntyy tähän suuntaan – vapaasH putoava gyroskooppi kääntyy Gravity Probe B, laukaisu 2004 Tulos julkaisHin 2011: frame-‐dragging havaiMu 20% tarkkudella Mustat aukot • DramaaXsimpia yleisen suhteellisuusteorian ennusteita • GravitaaHo niin voimakasta, eMä valokaan ei pääse pois • Paljon epäsuoraa havaintoaineistoa (sopisivat olemaan musHa aukkoja, ei muuta selitystä) – “tavalliset mustat aukot”: romahtaneita tähHä – supermassiiviset mustat aukot galaksien keskustoissa: massa vastaa miljoonia tai miljardia tähHä • GravitaaHoaallot voisivat antaa suoraa havaintoaineistoa – ovatko nämä objekHt juuri yleisen suhteellisuusteorian mukaisia musHa aukkoja Gravitaa/oaallot • Yleinen suhteellisuusteria ennustaa gravitaaHoaaltoja – muutokset aika-‐avaruuden kaarevuudessa etenevät valonnopeudella • MerkiMäviä lähteitä: – kompakHt kaksoistähdet – supernovaräjähdykset • Toistaiseksi havaiMu vasta epäsuorasH • Hulse ja Taylor 1975 – kaksoisneutronitähH PSR B1913+16 – kiertorata supistuu: systeemi meneMää energiaa sen verran kun gravitaaHo-‐ aaltojen pitäisi viedä mukanaan "Gravwav" by I, Mapos. Licensed under CC BY-‐SA 3.0 via Commons -‐ hMps:// commons.wikimedia.org/wiki/File:Gravwav.gif#/media/File:Gravwav.gif Gravitaa/oaaltoantennit • Perustuvat laserinterferometriaan • LIGO: kaksi observatoriota Yhdysvalloissa – käynnistyi uudestaan 2015 perusparannuksen jälkeen • VIRGO: yksi observatorio Italiassa • Ei vielä havaintoja, muMa realisHsta odoMaa lähiaikoina Odote1avissa olevia gravitaa/oaaltohavaintoja • Kahden neutronitähden tai mustan aukon törmäys • Tähden putoaminen supermassiiviseen mustaan aukkoon – Mustat aukot (gravitaaHo niin voimakasta, eMä valokaan ei pääse pois) ovat dramaaXsimpia yleisen suhteellisuusteorian ennusteita • Supernovaräjähdys (massiivisen tähden loppu) Kosmologia • • • • • Maailmankaikkeus laajenee GravitaaHon vaikutuksesta laajenemisen pitäisi hidastua Molemmat ovat yleisen suhteellisuusteorian ennusteita 1990-‐luvun lopulla havaiXin, eMä laajeneminen kiihtyy !!?? Yksinkertaisin selitys: kosmologinen vakio Λ Gµν + Λgµν = 8π GTµν – vaikutus “repulsiivinen” eli laajenemista kiihdyMävä – voidaan tulkita tyhjiöenergiana • Ongelma: Kosmologisen vakion arvo oudon pieni – muita selityksiä: – tyhjiöenergian sijasta dynaaminen kenMä: “pimeä energia” – yleisen suhteellisuusteorian perusteellisempi rukkaaminen suurilla skaaloilla Euclid – ESAn seuraava kosmologiasatellii@ • Laukaisu 2020 • Laajakulmainen avaruuskaukoputki • KartoiMaa kuuden vuoden aikana yli kolmasosan taivaasta ja kolme neljäsosaa maailmankaikkeuden historiasta • MiMaa maailmankaikkeuden laajenemishistorian ja rakenteiden (galaksijoukkojen) kasvun • TavoiMeena eroMaa, onko kyseessä kosmologinen vakio, pimeä energia, vai gravitaaHolain poikkeama yleisestä suhteellisuusteoriasta • Fysiikan laitos osallistuu LOPPU
© Copyright 2024