Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018
Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 www. yloj arvi. fi Sisällysluettelo Sivut Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 - Ydinsisältö Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 3. Talousarvion sitovuus 4. Talousarvion seuranta 1 7 13 21 30 32 Henkilöstösuunnitelma 33 Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta 50 Tarkastuslautakunta 51 Kaupunginhallitus 52 Asukaslautakunta 58 Perusturvalautakunta 59 Sivistyslautakunta 71 Vapaa-aikalautakunta 85 Tekninen lautakunta 93 Ympäristölautakunta 103 Investoinnit 105 Ylöjärven Vesi liikelaitos 113 Työterveyshuollon liikelaitos VIISARI 119 Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 ARVOT JA PERIAATTEET Arvot ja periaatteet ovat yhteisiä, pysyviä lähtökohtia ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat kaikkea kaupungin ja sen työntekijöiden toimintaa. Ylöjärven kaupunki perustaa toimintansa näihin arvoihin ja periaatteisiin, joista myös kaupunkistrategian visio ja sen tavoittelemiseksi valitut strategiakärjet toimenpiteineen kumpuavat: Hyvä palvelu Ylöjärven kaupunki on asiakkaan näkökulmaa painottava palveluyhteisö. Kaupunki uudistaa ja kehittää toimintaansa asukkaiden hyväksi. Avoimuus Ylöjärven kaupunki toimii julkisesti ja avoimesti lain sekä hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla. Kaupunki viestii, kuuntelee ja mahdollistaa osallistumisen. Rohkeus Ylöjärven kaupunki uskaltaa uudistua ja kehittää olemassa olevia toimintatapojaan. Yhteisöllisyys Ylöjärven kaupunki edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kaupunkiyhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kaupungin kehittämiseksi. Taloudellisuus Ylöjärven kaupunki ennakoi ja suhteuttaa toimintansa vaikutuksia aktiivisesti taloudellisiin voimavaroihinsa. Kaupunki parantaa toimintansa tuottavuutta palvelutehtävänsä turvaamiseksi. VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Ylöjärven kaupungin tahdotaan olevan strategiakauden päättyessä. Visio kiteyttää kaupunkistrategian ytimen. Visio on: Ylöjärvi – Hyvässä kunnossa Hyvä kunto kattaa monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi ennakoi ja ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti, huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä. 1 STRATEGIAKÄRJET Visiossa määritettyä hyvää kuntoa Ylöjärvi tavoittelee kuuden toisiinsa vaikuttavan strategiakärjen kautta. Kärjet ovat Aktiivinen yhteistyö, Hyvinvoiva ylöjärveläinen, Kasvava elinvoima, Kehittyvä kaupunkiorganisaatio, Tasapainoinen talous ja Toimiva kaupunkirakenne. Kärkien vuorovaikutussuhteet nähdään siten, että Hyvinvoiva ylöjärveläinen on keskiössä ja tasapainoinen talous kaiken kestävän toiminnan perusta. Aktiivinen yhteistyö ja Kehittyvä kaupunkiorganisaatio ovat oleellisia välineitä tavoitteisiin pyrkimiseksi. Toimiva kaupunkirakenne ja kasvava elinvoima tuottavat hyvinvointia ja samalla mahdollisuuksia taloudelliselle tasapainolle. Valtuustokaudella 2013 - 2016 painotetaan vaikean taloustilanteen takia kasvavan elinvoiman ja tasapainoisen talouden kärkiä. 2 Aktiivinen yhteistyö Ylöjärven menestyminen on sidoksissa Tampereen kaupunkiseudun kasvuun ja kehitykseen. Ylöjärvi on aktiivinen toimija Tampereen kaupunkiseudulla. Ylöjärvi suhteutuu yhteistyöhankkeisiin ja järjestelyihin lähtökohtaisesti myönteisesti ja on niiden käynnistämisessä aloitteellinen. Yhteistyön tavoite on kaupunkiseudun etu, joka nähdään yhtä arvokkaana kuin laadukkaat paikalliset palvelut. Itsenäinen Ylöjärven kaupunki edistää Tampereen yhteistyörakenteeseen pohjautuvan seutukaupungin syntymistä. Kuntarajat ylittävien palveluiden kehittymistä tuetaan kaikilla toiminnan tasoilla. Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o o o o o Merkittävä osa työllisyyspalveluista järjestetään seudullisesti Työnjakoa seudullisissa ja paikallisissa elinkeinopalveluissa selkeytetään Vesihuolto järjestetään seudullisesti Työterveyshuollon seudullisen yhteistyön vaihtoehdot selvitetään Hankintatoimen seudullinen yhteistyö selvitetään Lukiokoulutuksen seudullinen yhteistyö selvitetään Ylöjärvi kuuluu Väli-suomen sote-alueeseen Vaativassa erikoissairaanhoidossa tiivistetään Tampereen kehyskuntien yhteistyötä Hyvinvoiva ylöjärveläinen Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen. Kunnan tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoisia pyrkimyksiä hyvään elämään ja toisaalta turvata niiden kuntalaisten elämää, joiden omat voimavarat eivät tähän riitä. Terveysliikunnalla vaikutetaan kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin ja sen mahdollisuuksia viedään eteenpäin määrätietoisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Varhainen, tilanteeseen nähden riittävä apu ovat hyvinvointiin sekä sosiaalisen ja fyysiseen turvallisuuteen tähtäävän toiminnan perusta. Tavoite on arjessaan hyvin pärjäävä kuntalainen. Tätä mahdollistetaan tukemalla mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja osallistua kulttuuripalveluihin. Matalan kynnyksen toimintamallit tuodaan osaksi palvelutoimintaa, näin tuetaan kuntalaisten arjen hallintaa ja ehkäistään kalliimpien ja raskaampien palvelujen tarvetta. Laadukkaita hyvinvointipalveluja järjestämällä Ylöjärven kaupunki ei palvele ainoastaan itseään vaan myös kaikkia niitä lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä, joissa ylöjärveläiset päivittäin työskentelevät. Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o o Perusturvaosaston organisaatiomuutoksella varmistetaan varhaisen puuttumisen mallien laajempi käyttöönotto Laaja valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus integroidaan osaksi toimintaa Terveysliikuntaohjelma jalkautetaan kaupunkiorganisaatioon sekä ulkopuolisille toimijoille ja yhteisöille Uusia matalan kynnyksen toimipisteiden avataan ja toimintamalleja otetaan käyttöön, tämä kompensoidaan vanhoista toimintamalleista luopumalla Laaditaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suunnitelmat 3 Kasvava elinvoima Elinvoima koostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, palveluista ja toimintaedellytyksistä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta yrityskannasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä. Elinvoiman kasvu saavutetaan edistämällä ja tukemalla elinkeinoelämän ja työllisyyden positiivista kehitystä ja kaupungin kasvua. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan yhteisenä tavoitteena on kasvattaa Ylöjärven työpaikkaomavaraisuutta. Elinkeinopolitiikan tavoite toteutuu tarjoamalla vetovoimaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa yritysten sijoittumisen ja toimimisen kaupungissa. Kaupungin päätöksenteossa huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet monipuolisesti. Kaupunki toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, riittävin resurssein ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Ylöjärven Yrityspalvelu Oy. Ylöjärvi on seudun ketterin elinkeinopolitiikan toteuttaja. Keskeisiä teemoja strategiakaudella ovat työpaikka-alueiden aktiivinen kehittäminen, kaupanalan kehittäminen, vahvan uusyritysperustannan turvaaminen, seudullisen elinkeinoyhteistyön kehittäminen sekä aktiivinen verkostoituminen ja sidosryhmäyhteistyö, joka osaltaan tukevat muiden tavoitteiden saavuttamista. Keskiössä ovat erityisesti pk- ja perheyritykset. Työllisyyspolitiikan tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työvoimareservin pitäminen työkykyisenä ja ammattitaitoisena palveluiden ja koulutuksen avuilla. Tämä edesauttaa elinvoiman kasvua, työvoiman saatavuutta ja kaupungin talouden tasapainossa pysymistä. Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o o Päivitetään työllisyydenhoidon toimintaohjelma vuosille 2016 – 2020 uudet velvoitteet huomioiden Päivitetään elinkeino-ohjelma vuosille 2015 - 2020 Selvitetään työllisyydenhoidon seutuyhteistyön konkreettiset toimintamallit Kehitetään Kolmenkulman työpaikka-aluetta Varaudutaan työllisyydenhoidon laki- ja vastuumuutoksiin valtion ja kuntien välillä tarvittavilla resursseilla ja organisoimalla uudelleen paikallisesti ja seudullisesti. Kehittyvä kaupunkiorganisaatio Kaupungin organisaatiota ja palveluiden tuottamistapoja uudistetaan rohkeasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja tilanteita. Kynnys organisaatio- ja toimintatapamuutoksille ja kokeilulle on matala. Organisaatioita kehitetään suuntaan, jossa asukkaan kokonaisvaltainen palvelu ja hyvinvointi ovat keskipisteenä. Kuntalaisten osallistumista palveluiden kehittämiseen vahvistetaan. Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkiorganisaation kehittymistä tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä tiedolla johtamista, huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista sekä vahvistamalla kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Tiedon keräämistä, käsittelyä ja saatavuutta kehitetään valmistelun, johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin. Toimintaa johdetaan kaikilla organisaation tasoilla kaupungin kokonaisetu huomioon ottaen. Johtamisosaamista parannetaan ja esimiesten johtamisvalmiuksia kehitetään. Esimiesten ja henkilöstön muutoskykyä tuetaan ja vahvistetaan muutoskoulutuksella sekä henkilöstön osaamista kehittämällä. Luottamushenkilöjohdon roolia päätöksenteon johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään. 4 Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o o Muutosten hallintaa vahvistetaan tukemalla esimiehiä muutosten toteuttamisessa johdon tuella ja koulutuksella. Henkilöstö otetaan mukaan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tulospalkkausjärjestelmä uusitaan painottaen uudistumiskykyä Kuntalaisten osallistumista talousarviovalmisteluun vahvistetaan erityisesti sähköisten kanavien kautta Kaupunginhallituksen ja sen puheenjohtajan roolia päätöksenteon johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään Henkilöstöstrategia päivitetään Tasapainoinen talous Strategiakaudella Ylöjärven kaupunkikonsernin velan kasvu pysäytetään. Tähän päästään pitkäjänteisellä, koko strategiakautta tarkastelevalla suunnittelulla kaikilla organisaation tasoilla. Kaupunki keskittää resurssinsa ydintoimintojensa turvaamiseen ja kehittämiseen. Talouden suunnittelu perustuu ensisijaisesti verotulojen ja toimintatuottojen varaan. Sijoituspääomaa ei käytetä käyttötalouden kattamiseen, vaan tarvittaessa strategisiin investointeihin. Korjausinvestoinnit pidetään tasolla, jolla korjausvelka on hallittavissa. Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o o Valmistellaan ja päätetään talousarviot siten, että asukaskohtaisen velkamäärän kasvu pysäytetään vuonna 2017 Päätetään palveluohjelma, jossa määritetään palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet tuleville vuosille Vahvistetaan talousnäkökulmaa ja taloussuunnittelun pitkäjänteisyyttä osaamisen ja menetelmien kehittämisen kautta kaikilla organisaation tasoilla Luovutaan kaupungin ydintoimintoihin liittymättömästä omaisuudesta Päätetään hankintaohjelmasta, jossa määritetään hankintatoimen ohjausmalli, organisointi ja vastuusuhteet. Toimiva kaupunkirakenne Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaupunki varautuu MAL-sopimuksen mukaiseen kasvuun. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, asunnot, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Tämä edistää pitkällä tähtäimellä terveyttä ja säästää kustannuksia. Yhdyskuntarakenne on sekoittunut eli toiminnot ovat toistensa lomassa tarkoituksenmukaisessa suhteessa, mikä luo pohjan yritysten ja asukkaiden sijoittumiselle sekä hyvälle ja turvalliselle arjelle. Katuraitiotien toteutumista edistetään ja se huomioidaan suunnittelussa. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot nähdään kehitettävänä voimavarana. Toimivaa kaupunkirakennetta valmistellaan aktiivisesti ja tiiviisti seutu- ja maakuntatasolla tiiviissä yhteistyössä. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Kaupunki harjoittaa aktiivista maapolitiikka ja hankkii määrätietoisesti maata kasvusuunnista. Pääkasvusuunnat strategiakaudella ovat ensisijaisesti keskusta ja sen tiivistäminen, Siltatien tiivis pientaloalue ja Metsäkylän pientaloalue. Haja-asutusalueella edistetään palvelujen 5 säilymistä kylien ja taajamien suunnittelun kautta kaupunkimaisen asumisen vaihtoehdoksi. Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti Kolmenkulman, Teivo II:n, Siltatien ja Elovainion alueita. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o o o o Kehitetään MAPSTO-prosessia; tavoitteena entistä tiiviimpi valmisteluyhteistyö suunnittelun, palveluiden ja rakentamisen yhteensovittamiseksi Keskustan osayleiskaava valmistuu tukemaan toimivaa kaupunkirakennetta Kehitetään joukkoliikennekäytäviä ja suositaan joukkoliikennettä Laaditaan vesihuoltoverkoston korjausvelka-analyysi ja käynnistetään toimenpiteet 6 Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste 7 8 Asukasluvun kehitys ja väestörakenne Ylöjärven kaupungin asukasluku on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alusta lähtien. Absoluuttista kasvua ovat osaltaan lisänneet toteutetut Viljakkalan ja Kurun kuntaliitokset Taulukko: Asukasluvun kehitys 1980-2030 Vuosi Asukasluku Muutos 1980 18 013 1990 23 434 30,1 % 2000 25 299 8,0 % 2010 30 500 20,6 % 2011 30 942 1,4 % 2012 31 515 1,9 % 2013 31 743 0,7 % 2014 32 260 1,6 % 2015 32 760 1,5 % 2016 33 260 1,5 % 2020 35 138 5,6 % 2025 36 991 5,3 % 2030 38 421 3,7 % Vuosien 2015 ja 2016 ennuste on tehty nykyisen väestönkasvun pohjalta. Vuodesta 2020 eteenpäin luvut ovat Tilastokeskuksen vuonna 2012 päivittämän ennusteen mukaisia. Ylöjärven kaupungin asukasluvun kasvu jatkuisi tarkastelujakson loppuun asti. Kasvun suuruus olisi keskimäärin 1,2 % vuodessa. Kokonaisuudessaan asukasluku kasvaisi vuodesta 2014 noin 6 150 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. 9 Kaavio: Väestön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2014 Ikäryhmä 95– 90–94 85–89 80–84 75–79 70–74 65–69 60–64 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 –4 Miehet 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Naiset 200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 SeutuNet Vuoden 2015 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Yllä olevasta kaaviosta käy ilmi sekä lasten ja nuorten että niin sanottujen suurten ikäluokkien huomattavat osuudet kaupungin väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtakunnallisia kehityssuuntia mukaillen myös Ylöjärven kaupungin väestörakenne ikääntyy siirryttäessä kohti vuotta 2030. Kasvua tapahtuisi ennusteen mukaisesti kaikissa ikäryhmissä; suhteellisesti merkittävintä kasvu 60,9 % olisi kuitenkin iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta. Talousarvion laadinnan pohjana on, että kaupungin väestömäärä 31.12.2016 on 33 260 henkilöä. Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys 2014-2030 (Vuosista 2020 eteenpäin lähteenä: Tilastokeskus) tot 2014 Muutos 2030/2014 Muutos 2030/2014 yhteensä keskimäär. vuodessa 2030 kpl % kpl % 2015 2016 2020 2025 32 260 32 760 33 260 35 138 36 991 38 421 6 161 19,1 385 1,2 0-14-vuotiaat 7 216 7 304 7 392 7 732 7 940 8 008 792 11,0 50 0,7 15-24-vuotiaat 3 268 3 335 3 401 3 364 3 603 3 781 513 15,7 32 1,0 25-64-vuotiaat 16 636 16 763 16 889 17 651 18 066 18 360 1 724 10,4 108 0,6 Yli 65-vuotiaat 5 140 5 359 5 577 6 391 7 382 8 272 3 132 60,9 195 3,8 Asukasluku, yht. 10 Asukasluvun kehitys kaupunkiseudulla Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Tampereen kaupunkiseudun väkiluvut kunnittaisina prosenttiosuuksina. Ylöjärvi on kaupunkiseutumme kolmanneksi suurin kunta asukasluvun mukaan. Seutukunnalla asui 31.12.2014 yhteensä 373 575 asukasta. Kaavio: Väestöosuudet kunnittain 31.12.2014 6% 5% 3% 1% Tampere 8% Nokia Ylöjärvi 9% Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Vesilahti 9% 60 % Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutu. Kaupunkiseudun asukasluvun ennustetaan kasvavan yhteensä vuoteen 2030 mennessä yhteensä 58 517 asukkaalla. 11 Työllisyys Ylöjärven kokonaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ollen 30.9.2015 12,2 % (1 893 työtöntä). Taloudellisen tilanteen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyys on aloittanut kasvunsa. Näillä on entistä suuremmat vaikutukset kuntasektorille niin verotuloihin kuin lakisääteisiin maksuihinkin. Samanaikaisesti Pirkanmaan TE-toimisto on valtion talouden sopeuttamiseksi vähentänyt työttömille kasvokkain annettavaa palvelua ja työttömien aktivointiin suunnattuja rahoja. Tämä on heijastunut erityisesti kuntien ja TEtoimiston väliseen yhteistyöhön työllisyydenhoidossa. Siksi esim. nuorisotakuu tai tuetun palkkatyön työllistäminen ei ole toteutunut Ylöjärvellä kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuudessa valtio siirtää entistä enemmän lakisääteisiä velvoitteitaan kunnille työllisyydenhoidossa. Ylöjärven kaupunki on varautunut edellä mainittuihin muutoksiin kaupungin omalla työllisyydenhoidon toimintaohjelmalla vuosille 2016 - 2020. Siinä asiakastyön painopistettä ja rahoja siirretään tuetun palkkatyön työllistämisestä kuntouttavaan työtoimintaan, mikä on vuoden 2016 suurin työllisyydenhoidon työmuoto Ylöjärvellä. Samalla kaupunki varautuu taloudellisesti ja toiminnallisesti muihin työllisyydenhoidon muutoksiin seudullista yhteistyötä tiivistämällä. Näiden toteutustavasta ei vielä ole tarkempaa tietoa, koska valtio ei ole tehnyt asioista lopullisia päätöksiä. Kaavio: Työttömyysaste 2010-2014 Kaavio: Työttömyysaste 2015 12 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Katsaus taloustilanteeseen perustuu Valtiovarainministeriön syyskuussa 2015 julkaisemaan taloudelliseen katsaukseen. Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut viiden ja puolen prosentin tasolle. Kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on myös ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkota- 13 so pysyy myös alhaisena, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin arvioidaan heikkenevän noin 10 % vuoteen 2017 mennessä, mikä tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Viimeaikaisesta öljyn hinnan voimakkaasta alenemisesta huolimatta öljyn hinnan ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun seuraavien parin vuoden aikana. Öljyn hinta jää kuitenkin selvästi menneitä vuosia alhaisemmaksi. Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Suomen talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis hivenen positiivinen. Viennin hitaan kasvun taustalla ovat etupäässä Suomen heikko kustannuskilpailukyky ja heikentynyt vientikysyntä. Kotimaisista kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy. Heikentyvästä työllisyystilanteesta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat prosentilla ja koska kuluttajahinnat laskevat tänä vuonna 0,1 %, niin myös yksityinen kulutus lisääntyy prosentin. T&Kinvestoinnit vähenevät noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Teollisuustuotannon lasku jatkuu jo viidettä vuotta peräkkäin ja palvelutuotanto lisääntyy 0,6 %. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais-ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Myös kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja siten yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä . Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,5 %, mutta kasvuvauhti on historiaan nähden erittäin vaatimatonta ja lähtötaso matala. Teollisuustuotannon vanavedessä palveluiden tuotanto kasvaa vajaan prosentin. 14 Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työllisyysaste paranee 0,3 prosentilla ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustekuvan mukaan vuosien 2015–2017 kumulatiivinen kasvu jää vain 2,5 prosenttiin ja BKT:n määrä jää yhä 3,6 % pienemmäksi kuin v. 2008. Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen hyvin heikko ja suurien haasteiden edessä Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat negatiiviset. Kiinan korkea ja kasvava velkataso yhdistettynä hidastuvaan kasvuun saattaa synnyttää shokkeja, jotka Kiinan markkinoiden koon ja globaalien arvoverkkojen vuoksi voivat vaikuttaa laajalti. Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä saattaa olla vielä ennustettuakin hankalampaa. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä omalta osaltaan edelleen varjostavat kasvunäkymiä. Venäjän taloustilanne pysyy hankalana, eikä ole selvää, miten maa sopeutuu taantuman jälkeiseen hitaaseen kasvuun. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita heikompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Huolimatta laajoista sopeutustoimista ennustetun kaltainen talouskehitys ei tule kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Työllisyystilanteessa erittäin huolestuttavaa on se, että 25 – 54-vuotiaiden työllisyys on selvästi heikentynyt. . 15 Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys vuosina 2013-2017 Muuttuja 2013 2014 -1,1 -0,4 0,2 1,3 1,4 2,1 1,4 1,1 1,2 1,2 Työlliset -1,1 -0,4 -0,7 0,3 0,5 Inflaatio 1,5 1,0 -0,1 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste (Tilastokeskus) 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Verot/BKT 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkiset menot/BKT 57,6 58,3 58,8 58,2 57,6 Julkinen velka/BKT 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Vaihtotase/BKT -1,8 -1,9 -1,2 Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,0 -1,3 0,1 -1,3 0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 (% muutos) Bruttokansantuote markkinahintaan Ansiotasoindeksi 2015 2016 2017 Lähde: Valtiovarainministeriö 1.2 Kuntatalouden näkymät Katsaus perustuu Valtiovarainministeriön julkaisemaan kuntatalousohjelmaan 2016-2019 Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää velkaa. Lainakanta kasvaa noin 18,5 mrd. euroon. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettava vajaan 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa 19,84 prosenttiin. Useat kunnat myös nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisten ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kunnat pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimiaan ja tehostamalla toimintaansa. Myös hyvin maltillisena jatkuva kustannustason nousu hillitsee kuntatalouden menopaineita. Kuntien menojen on arvioitu supistuneen kuntien omien säästötoimien ansiosta run- 16 saalla 200 milj. eurolla vuonna 2014. Valtaosa henkilöstösopeutuksesta toteutetaan hyödyntämällä luonnollista poistumaa sekä rajoittamalla sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, mutta myös irtisanomiset ja lomautukset jatkuvat. Kuntatalouden henkilöstömäärän on arvioitu alenevan säästötoimien vuoksi noin tuhannella henkilöllä. Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Tämä lisää valtionosuuksia 340 milj. eurolla. Osana valtiontalouden aiemmin päätettyjä sopeutustoimia kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina 2016 ja 2017 edelleen lisää yhteensä 90 milj. eurolla. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa kuntien verotuloja noin 210 milj. eurolla vuonna 2016. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, -tuloja ja valtionosuuksia vuonna 2017. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntatalouden toimintamenoja noin 700 milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista otetaan jatkossa huomioon vähentämällä se kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta toisaalta toimeentulotuen alikäytön vähenemisen kautta lisäävän kustannuksia. Nettomääräisesti uudistus on hieman kuntataloutta heikentävä. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016– 2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojenkasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei velan kasvua hillitä, myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. 17 1.3 Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, n. 7 % yhteisöverosta ja n. 8 % kiinteistöverosta. Kunnallisveron veropohjan kasvu määrittää kuntien verotulojen kehitysvauhtia. Palkkojen osuus veropohjasta on n. 66 % ja eläkkeiden n. 24 % vuonna 2016. Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti myös kuntien veropohjassa. Eläketulot kasvavat kaksi kertaa palkkoja nopeammin kehyskaudella, mikä edistää kunnallisveron kasvutahtia. Vuoden 2015 kunnallisveroprosenteilla arvioituna kunnallisveron tuotto olisi n. 19 mrd. euroa vuonna 2016. Veron tuoton oletetaan kasvavan vuosittain 2,3–4,2 prosenttia. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloverotukseen ei tehdä inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavaa tarkistusta vuonna 2016. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta on päätetty pienentää edelleen viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain 2016–2018. Korkovähennysoikeuden supistaminen lisää kuntien verotuloja 7 milj. eurolla vuosittain. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut verotuksen lapsivähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun, jolloin se toimii siirtymäajan kompensaationa lapsilisien leikkaukselle. Lapsivähennyksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja vuositasolla n. 38 milj. eurolla. Kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisinä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta kunakin vuonna aikaisempaan tapaan. Kuntien yhteisöveron arvioidaan olevan n. 1,3 mrd. euroa vuonna 2016. Yhteisöveron määrä pienenee ennusteen mukaan n. kymmenellä prosentilla eli n. 150 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2015. Verotulojen pudotus johtuu siitä, että määräaikainen yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Vuosina 2017–2019 oletetaan kuntien yhteisöveron kasvavan 4,3 – 5 prosentilla vuosittain. Yhteisöveron tuottoon vaikuttaa myös tuotannollisiin investointeihin kohdennettu verohuojennus, jota päätettiin jatkaa verovuosina 2016–2017. Verohuojennuksen arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 65 milj. eurolla vuosittain. Kuntien saamaan yhteisöveroon toimenpiteellä ei ole vaikutusta, sillä verotuottomenetys korvataan kuntien yhteisövero-osuutta kasvattamalla vastaavalla määrällä. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan olevan n. 1,66 mrd. euroa vuonna 2016 olettaen, että kunnat eivät muuta veroprosenttejaan vuoden 2015 tasosta. Kiinteistöveroon on tehty korotuksia lähes vuosittain kuluvan hallituskauden aikana. Tämä on näkynyt verotuoton voimakkaana kasvuna 2013–2015. Vuodelle 2016 ei ole tehty muutoksia veron määräytymisperusteisiin. 18 1.4 Ylöjärven taloudelliset lähtökohdat Viime vuosina Ylöjärven taloudellinen tilanne on ollut haasteellinen. Vuosi 2013 oli kirjanpidollisesti ylijäämäinen huomattavien kertaluonteisten satunnaisten erien johdosta (Pirko-koulutuskonsernin omistusjärjestelyt). Ilman näitä tilikausi olisi ollut alijäämäinen. Korkeasta 32,7 miljoonan euron kokonaisinvestointitasosta johtuen lisää lainaa otettiin nettona 14,6 milj. euroa. Vuoden 2014 tulokseksi muodostui 137 000 euroa ja talousarvion mukainen negatiivinen tulos vältettiin. Poistoeron ja maanostoon tehtyjen varausten purun jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,1 milj. euroa. Tilikauden ”toiminnallinen” ylijäämä ilman satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja oli noin miljoona euroa. Kaupungin käyttötalouden menot kasvoivat vuonna 2013 4,1 milj. euroa eli 2,4 % ja vuonna 2014 2,3 milj. euroa eli 1,3 %. Menojen kasvu oli maltillista verrattuna 2010-luvun alkuvuosien huomattavasti voimakkaampaan vuosittaiseen menokasvuun. Kokonaisverotulojen kasvu oli vuonna 2013 6,5 % ja vuonna 2014 3,7 %. Valtionosuudet lisääntyivät ajanjakson aikana noin 0,8 milj. euroa. Kasvavana kaupunkina osuuksien kokonaismäärä kasvoi valtionsuuksiin tehdyistä säästötoimista huolimatta. Syyskuun lopun 2015 tilanteen perusteella laaditun talouden seurantaraportin perusteella voidaan todeta, että vuoden lopun tilinpäätösennuste ennakoi -2,1 miljoonan euron alijäämää (TA -2,4 milj. euroa). Investointien kokonaismäärän madaltuminen 11,6 milj. euroon vaikuttaa siihen, että lisävelkaantuminen on aiempia vuosia vähäisempää (n. 2 milj. euroa) Talousarvion 2016 valmistelu aloitettiin laatimalla keväällä käyttötalousraami. Raamia käsiteltiin kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa ja johtoryhmässä ja kaupunginhallitus hyväksyi sen toukokuussa hallintokunnille talousarvion laadinnan pohjaksi. Hallituksen linjausten pohjalta kaupunginjohtaja antoi kesäkuussa osastoille yksityiskohtaisemmat talousarvion laadintaohjeet. Vuoden 2016 valmistelun lähtökohtana oli talouden keskipitkän aikavälin tasapainottaminen ja viime vuosien voimakkaan velkaantumistahdin taittaminen. Tähän pyrittiin asettamalla menokasvulle 1,5 prosentin katto. Toinen keskeinen keino oli investointitason pitäminen maltillisena. Uusia suuria investointeja lukuun ottamatta Metsäkylän koulun laajennusta ei avata ja investointibudjetti koostuukin pääosin ylläpitävistä korjausinvestoinneista. Talousarviossa esitetyt investoinnit ovat bruttomäärältään 14,7 milj. euroa. Sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Vuosikatteeksi muodostuu 11,3 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu poistojen jälkeen n. – 0,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämäksi poistoeron 19 muutoksen ja varausten purkamisen jälkeen 11 000 euroa. Nettolisälainatarve vuonna 2016 on noin 3,1 milj. euroa Lähivuosien talouden tasapainotus, tavoitteena selkeästi ylijäämäinen tilinpäätös, investointien riittävä tulorahoitus sekä lainamäärän kasvun pysäyttäminen vuoteen 2017 edellyttää, että: - verotulojen ennustettu lähivuosien nouseva trendi toteutuu valtionosuudet pysyvät vähintään vuoden 2016 tasolla menojen vuosikasvu on maksimissaan 1,5 prosenttia Investointitaso pidetään maltillisella tasolla 20 2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 2.1 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion ja -suunnitelman kokonaistaloudellinen kuva välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma ulkoisista menoista ja tuloslaskelma, joka sisältää liikelaitos-erittelyn. Myös rahoituslaskelmasta esitetään yleisen laskelman lisäksi liikelaitokset erittelevä laskelma. Hallintokuntien välinen sisäinen laskutus on ulkoisten erien lisäksi mukana käyttötalousosan toimielinkohtaisissa tuloslaskelmissa. Tuloslaskelma € / ulkoiset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TP 2014 31 321 050 13 830 461 10 297 356 3 536 726 3 656 507 MTA 2015 30 752 963 13 825 283 10 939 480 2 585 980 3 402 220 341 615 278 186 Hall. ehd. TA % 31 556 724 2,6 14 062 434 1,7 11 090 890 1,4 2 344 400 -9,3 4 059 000 19,3 277 320 -0,3 TS 2017 32 725 217 14 624 931 11 534 526 2 344 400 4 221 360 TS 2018 33 940 449 15 209 929 11 995 907 2 344 400 4 390 214 288 413 299 949 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -174 007 388 -179 975 432 -184 063 230 -85 262 516 -86 029 009 -86 601 292 -66 638 813 -67 996 050 -67 721 200 -18 623 702 -18 032 959 -18 880 092 -14 799 184 -14 263 341 -14 669 160 -3 824 519 -3 769 618 -4 210 932 -65 913 801 -68 454 202 -71 076 582 -9 734 779 -10 490 611 -10 206 408 -9 376 064 -10 595 921 -11 680 221 -3 720 228 -4 405 689 -4 498 727 2,3 -186 803 883 -189 605 936 0,7 -87 900 311 -89 218 817 -0,4 -68 737 017 -69 768 073 4,7 -19 163 295 -19 450 744 2,8 -14 889 198 -15 112 536 11,7 -4 274 097 -4 338 208 3,8 -72 122 433 -73 204 267 -2,7 -10 359 506 -10 514 897 10,2 -11 855 424 -12 033 255 2,1 -4 566 208 -4 634 700 Toimintakate -142 344 723 -148 944 283 -152 229 186 2,2 -153 790 253 -155 365 538 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 118 049 770 37 757 800 -815 761 14 831 1 158 536 -983 170 -1 005 957 120 934 000 38 120 000 -1 171 950 12 000 975 000 -1 117 950 -1 041 000 12 647 086 8 937 767 11 285 926 -11 655 586 -11 655 586 -804 348 -804 348 -11 667 431 -11 667 431 0 0 -11 877 943 -11 877 943 0 0 187 152 -2 729 664 Poistoeron muutos Varausten muutos 373 505 2 669 933 368 020 0 363 246 240 000 Tilikauden ylijäämä (alij.) 3 230 589 -2 361 644 11 229 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 21 122 800 000 1,5 41 500 000 8,9 -784 888 -33 12 000 0 975 000 0 -791 888 -29,2 -980 000 -5,9 125 300 000 41 500 000 -1 000 000 0 1 000 000 -1 000 000 -1 000 000 127 800 000 41 500 000 -1 000 000 0 1 000 000 -1 000 000 -1 000 000 26,3 12 009 747 12 934 462 1,8 1,8 0 0 -12 000 000 -12 000 000 0 0 -12 200 000 -12 200 000 0 0 -592 017 -78,3 9 747 734 462 -1,3 0 363 300 0 363 300 0 -101 373 047 1 097 762 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät MTA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 8 438 231 11 285 926 12 009 750 12 934 463 -1 120 000 -1 500 000 -1 500 000 -1 500 000 -14 716 000 -17 095 000 1 875 000 -3 055 074 -14 455 000 150 000 1 800 000 -1 995 250 40 000 -60 000 20 000 -60 000 20 000 -60 000 20 000 17 484 580 -14 000 000 3 524 580 17 500 000 -14 400 000 3 060 000 16 800 000 -14 700 000 2 060 000 18 800 000 -14 900 000 3 860 000 -547 189 4 926 64 750 -537 Investointien rahavirta Investointimenot -12 910 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 400 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 120 000 -4 071 769 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 22 1 800 000 -3 860 537 Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset Myyntituotot, sisäiset Maksutuotot, ulkoiset Maksutuotot, sisäiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Tuet ja avustukset, sisäiset Muut toimintatuotot, ulkoiset Muut toimintatuotot, sisäiset Valmistus omaan käyttöön Liikelaitokset Kunta yhteensä 53 104 074 11 798 424 3 386 586 10 675 848 13 636 233 1 122 576 11 090 890 Kokonaistarkastelu Eliminoinnit Liikelaitokset Kunta yhteensä -32 223 198 -1 122 576 -13 636 233 -1 122 576 11 090 890 2 344 400 2 344 400 4 059 000 18 586 965 4 059 000 -18 586 965 277 320 277 320 Toimintakulut -209 344 581 Henkilöstökulut -82 901 811 Palvelujen ostot, ulkoiset -68 128 382 Palvelujen ostot, sisäiset -14 168 833 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana, ulkoiset -9 726 318 Ostot tilikauden aikana, sisäiset -173 176 Avustukset, ulkoinen -11 675 221 Avustukset, sisäinen Muut toimintakulut, ulkoinen -4 169 458 Muut toimintakulut, sisäinen -18 401 382 -8 064 423 -3 699 481 -2 948 200 -416 800 -329 269 -185 583 18 401 382 185 583 Toimintakate -155 963 187 3 734 001 520 193 -520 193 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot, ulkoiset Korkotuotot, sisäiset Muut rahoitustuotot, ulkoiset Muut rahoitustuotot, sisäiset Korkokulut, ulkoiset Korkokulut, sisäiset Muut rahoituskulut, ulkoiset Muut rahoituskulut, sisäiset 122 800 000 41 500 000 -300 482 12 000 14 168 833 416 800 -184 063 230 -86 601 292 -71 076 582 -10 206 408 -5 000 -484 406 -11 680 221 -4 498 727 -422 518 422 518 -152 229 186 122 800 000 41 500 000 -784 888 12 000 975 000 -422 518 -41 888 -791 888 -20 000 -422 518 8 036 331 3 249 595 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 842 531 -2 035 412 Tilikauden tulos -1 806 200 1 214 183 346 281 240 000 16 965 -1 219 919 1 231 148 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 602 383 173 176 Vuosikate Poistoerojen vähennys/lisäys Varausten muutos 32 743 391 -480 090 975 000 422 518 -750 000 -960 000 Tuloslaskelma kunnan tilinpäätöksessä 31 556 724 14 062 434 23 -980 000 422 518 97 675 -97 675 11 285 926 -11 877 943 97 675 -97 675 -592 017 363 246 240 000 97 675 -97 675 11 229 Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Liikelaitokset yhteensä 8 036 331 Kokonaistarkastelu Eliminoinnit Liikelaitokset yhteensä Kunta 3 249 595 11 285 926 -1 500 000 -12 151 000 Rahoituslaskelma kunnan tilinpäätöksessä -1 500 000 -2 565 000 -14 716 000 1 875 000 1 875 000 -3 739 669 684 595 -3 055 074 -60 000 20 000 0 17 500 000 -13 950 000 3 510 000 -60 000 20 000 -450 000 -450 000 0 0 17 500 000 -14 400 000 3 060 000 -229 669 234 595 0 0 4 926 2.2 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista, vuokratuotoista ja muista toimintatuotoista. Myynti- ja maksutulojen budjetoinnin pohjana ovat olleet viime vuosien toteutunut keskimääräinen kehitys. Taksakorotuksista keskeisimpiä ovat vesiliikelaitoksen 12 % maksukorotukset. Maksutuottojen kertymisessä epävarmuutta lisää esimerkiksi työttömyyden vaikutukset ansiotason mukaan porrastettaviin päivähoitomaksuihin. Näyttää siltä, että lähivuosien keskimääräistä myynti- ja maksutuottojen 4 % kasvua ei vuonna 2016 saavuteta. Avustustuottoja on budjetoitu maltillisesti, koska rahoituspäätökset varmistuvat vasta 2015 vuoden lopulla. Toisaalta avustuksilla rahoitettavat lisämenojakaan ei ole sisällytetty talousarvioon. 24 Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostosta, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostosta, avustuksista, vuokrista ja muista kuluista. Toimintakulujen merkittävin erä on henkilöstökulut, jonka osuus vuoden 2015 talousarvion ulkoisista menoista on 47,1 %. Vakinaisessa virkatai työsuhteessa olevien palkkoihin on arvioitu 0,5 %:n korotus kuluvaan vuoteen verrattuna. Palkkakustannukset on budjetoitu täysimääräisenä. Henkilöstökulut kasvavat edellisvuoteen verrattuna ainoastaan 0,7 %. Toimintakulut kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,2 milj. euroa eli 1,8 %. Kasvuvauhti on tasapainoisen taloustavoitteen mielessä ylärajoilla, mutta toisaalta maltillista kasvavan kaupungin ollessa kyseessä. Suunnitelmavuosien 2017 ja 2018 toimintakulut perustuvat keskimäärin 1,5 prosentin korotukseen. Toimintakate Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Vuoden 2016 toimintakate on – 152,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,0 milj. euroa eli 2,0 %. Verotulot Verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöveron tuotosta ja kiinteistöverosta. Kunnallisveroarvio perustuu Suomen Kuntaliiton laatimaan verotulokehikkoon sekä verohallinnon antamaan ennakkotietoon vuoden 2015 kertymästä. Kuntaliiton viimeisin ennuste lokakuulta ennakoi Ylöjärvelle 2,3 % kasvua. Koska ennusteet ovat laskeneet vuoden varrella, on talousarvion laadinnassa kunnallisveron kasvuprosenttina käytetty varovaisuuden periaatetta noudattaen 2,0 prosenttia. Samaa kahta prosenttia on käytetty myös suunnitelmavuosilla. Talousarvio on laadittu 20,5 % tuloverolla. Kunnallisveron kokonaiskertymäksi arvioidaan 110,3 milj. euroa. Kiinteistöveron veroprosentit pysyvät ennallaan: - vakituiset asunnot yleinen veroprosentti muut asuinrakennukset rakentamaton asuinpaikka 0,50 % 0,90 % 1,00 % 3,00 % 25 Kiinteistöverokertymään vuodelle 2016 on arvioitu viimevuosien perusteella noin 300 000 euron kasvu. Yhteisöveron kertymän osalta on käytetty Suomen kuntaliiton laatimaa ennustetta. Yhteisöveron 5 % kuntaosuuden korotus lakkaa vuonna 2016. Tämä pienentää ennustettua kertymää. Yhteenveto verotuloista, 1 000 euroa Verolaji Kunnallisvero Muutos -% Kiinteistövero Muutos -% Yhteisövero Muutos -% TP2012 TP2013 TP2014 TP ENN 2015 96 659 3,4 6 491 3,1 3 779 -29,2 102 649 6,2 6 827 5,2 4 367 15,6 105 700 3,0 7 355 7,7 5 030 15,2 108 100 2,3 7 700 4,7 5 500 8,5 TA2016 110 300 2,0 8 000 3,9 4 400 -20,0 Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, ns. yhden putken valtionosuus, perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Lisäksi valtionosuusjärjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävät eräät laskennalliset valtionosuudet kuten liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Valtionosuuksien kokonaismäärä vuodelle 2016 on arvioitu Kuntaliiton tuottaman ennustelaskelman perusteella. Valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan vuodelle 2016 41,5 milj. euroa eli noin 2,4 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Valtionosuuksia kasvattavat mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoina tuloslaskelmassa käsitellään korkotuotot, joita ovat korot antolainoista, kuntayhtymien peruspääomasta ja maksuliikennetililtä. Kor- 26 kokuluja ovat mm. pitkäaikaisten lainojen ja verotilitysten korot. Korkokuluihin lainoista ulkopuolisilla varataan vuodelle 2016 0,75 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, josta ilmenee, kuinka paljon tulorahoituksesta jää juoksevien toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kaupungin talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Jos vuosikate on negatiivinen, kaupunki käyttää pääomaansa käyttötalousmenojen kattamiseen. Talousarvioesityksessä vuosikatteeksi muodostuu 11,3 milj. euroa eli asukasta kohti laskettu vuosikate on 340 euroa. Vuosikatteen kehitys 2007-2016 eur/asukas 498 500 454 390 400 364 358 340 330 305 300 258 188 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MTA 2015 2016 Poistot Poistot ovat kaupungin käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen pienhankintarajaksi kaupunginhallitus on vahvistanut 10 000 euroa. Poistot on kirjattu tulosyksiköille. Talonrakennuksen poistot on kirjattu tilapalveluille ja ne sisältyvät täten hallintokunnilta laskutettaviin sisäisiin vuokriin. Poistojen kokonaismäärä talousarviossa on n. 11,9 milj. euroa. 27 Tilikauden tulos Tuloslaskelman viimeinen välitulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kaupungin vapaata omaa pääomaa tai kaupungin varauksia. Negatiivinen tulos syö omaa pääomaa eikä varauksia ole mahdollista tehdä. Vuoden 2016 tulos on – 0,6 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Näiden jälkeen muodostuu tilikauden ylijäämä/alijäämä. 2.3 Rahoitusosan analysointi Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuonna 2015 tulorahoitus (vuosikate) kattaa 76,4 % nettoinvestoinneista. Tulorahoituksen riittävyys 2007 - 2016 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Inv. omarah.* 2007 2008 2009 Inv. omarah.* 17 498 22 154 15 271 Poistot 5 992 7 978 9 893 Vuosikate 8 715 9 676 9 190 * vuoden 2013 luku ilman Pirko-kiinteistöt Oy:n osakkeita 2010 17 669 9 574 15 206 2011 15 719 9 531 14 042 28 2013 Poistot 2014 MTA 2015 2016 Vuosikate 2012 26 264 10 570 5 913 2013 23 543 13 556 11 558 2014 18 932 11 656 12 597 MTA 2015 12 510 11 667 8 438 2016 14 716 11 878 11 286 Investoinnit Vuonna 2016 investointimenot bruttomääräisenä ovat 14,7 milj. euroa. Rahoitusosuuksista ei budjetointivaiheessa ollut luotettavaa varmuutta, joten nettoinvestoinnit ovat myös saman suuruiset. Suunnitelmavuosien investoinnit ilmenevät yksityiskohtaisesti investointiosasta. Lainakanta Talousarvioesityksen mukainen lainakanta 31.12.2016 on 102,7 milj. euroa. Kaupungin lainamäärän kehitystä asukasta kohti kuvaa seuraava kuvio. Lainakanta 2000-2016 €/asukas 29 3. Talousarvion sitovuus Talousarvio sitoo hallintokuntia käyttötalousosassa vastuualueittain, jotka on numero-osassa esitetty tuloslaskelman muodossa. Kaikki vastuualueet ovat nettobudjetoituja, mikä merkitsee sitä, että vastuualueita sitoo valtuuston nähden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate käsittäen sekä ulkoiset että sisäiset erät. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on asetettu hallinto- ja talousosastolle, lautakunnille sekä liikelaitoksille. Vastuualueet ovat: Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Vastuualue Vaalit Ulkoinen tarkastus Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Talouspalvelut Kehityspalvelut Asukaslautakunta Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito Sosiaalityönpalvelut Terveyskeskuspalvelut Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Hoito- ja kuntoutumispalvelut Yhteispalvelut Peruskoulutus Lukiokoulutus Koululaisten iltapäivätoiminta Varhaiskasvatus Vapaa-aikapalvelut Hallinto ja kehittäminen Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelut Rakennuttamispalvelut Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut Ympäristölautakunta Asukaslautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointiosan määrärahat sitovat vastuullisia lautakuntia ja johtokuntia projekteittain. 30 Investointilajeja ovat talonrakennusinvestoinnit, liikennealueinvestoinnit, muut yleisten alueiden investoinnit, vesihuoltoinvestoinnit, koneet ja kalusto, maa- ja vesialueet, tietokoneohjelmistot, sekä osakkeet ja osuudet. Saman investointilajin kuluvan vuoden projektien kesken voi ao. vastuutoimielin tehdä määrärahasiirtoja siten, että määrärahasiirron kohteena olevien projektien toteuttaminen ei vaarannu ja että muutoksen nettovaikutus on ± 0 euroa. Kohdentamattomista määrärahoista voidaan siirtää määrärahoja saman investointilajin projekteilla ja päinvastoin em. ehtoja noudattaen. Ylöjärven Vesi liikelaitoksen johtosäännön 5 § mukaan ”johtokunta päättää toimialansa investoinneista kaupunginvaltuuston antamissa rajoissa”. Valtuuston antama 5 § mukainen raja on talousarvion investointiohjelman 2016 - 2020 vesihuoltoinvestointiprojektit ja niiden määrärahat. Tekninen lautakunta päättää talonrakennusinvestointien, liikenneväyläinvestointien ja muiden yleisten alueiden investointien kohdentamattoman määrärahan käytöstä. Ylöjärven vesi liikelaitoksen johtokunta päättää vesihuoltoinvestointien kohdentamattoman määrärahan käytöstä. Vastuutoimielin päättää kone- ja kalustoinvestoinneista, tietokoneohjelmistoinvestoinneista ao. investointilajin toimielimelle osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa. Investointiohjelmassa käytetty aluejako on ainoastaan informatiivinen ilman sitovuusvaikutuksia. Rahoituksessa sitovia ovat: - Tuloslaskelmassa verotuloarvio, valtionosuusarvio, rahoitustuotot ja – kulut Rahoituslaskelmassa pitkäaikaisten lainojen lisäys on enimmäismäärä Ylöjärven Vesi liikelaitos ja Työterveydenhuollon liikelaitos Viisari, jotka ovat kuntalain mukaisia kunnallisia liikelaitoksia valtuuston päätöksellä, käsitellään talousarvion erillisenä osana. Molemmat liikelaitokset ovat nettobudjetoituja. 31 4. Talousarvion seuranta Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden seuranta suoritetaan säännöllisesti. Kaupunginhallitukselle esitetään kuukausittain raportti talousarvion toteutumisesta. Elokuun lopun tilanteesta tehtävä osavuosikatsaus on laajempi selvitys väestön, työttömyyden ja verotulojen kehityksestä, strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Raportti toimitetaan kaupunginhallituksen lisäksi kaupunginvaltuustolle. Koko vuoden seurantaraportti on kaupungin toimintakertomus, joka on osa kaupungin tilinpäätöstä. Osastoittain seurannan tulee olla jatkuvaa ja poikkeamiin toiminnan tavoitteiden toteutumisessa tai määrärahojen käytössä tulee puuttua välittömästi, jos aihetta ilmenee. Talousarvioperusteluissa on vastuualueittain nimetty tilivelvolliset vastuuhenkilöt, jotka myös vastaavat seurannasta. Tehtäväaluetasoiset ja kustannuspaikkatasoiset vastuuhenkilöt hallintokuntien tulee nimetä käyttötaloussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. 32 Henkilöstösuunnitelma 33 34 Talousarvio 2016 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja toimet 1.1.2016 lukien (Taloussuunnittelun määrärahatili 4050) Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Palkkakustannukset sivukuluineen 2016 Koko vuosi Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. 4 4 kuntoutusohjaajan tointa hyv. hyv. 2 2 ohjaaja/ lähihoitajan tointa hyv. hyv. 2016 2017 2018 KAUPUNGINHALLITUS 1178 Kehityspalvelut Kuntoutuksen asiakastyö 4 uutta kuntoutusohjaajan tointa (5 kuntoutusohjaajan lisäksi) Ko. uusien toimien palkat katetaan työllisyysmäärärahoja pienentämällä, joille ei enää löydy vastin paria TEtoimistosta. Tällöin työllistettyjen määrä laskee 20 per päivää ja lakisääteisten kuntoutusasiakkaiden määrä nousee yli 200:n valtuuston hyväksymän Ylöjärven työllisyydenhoidon toimintaohjelman 2016 - mukaisesti. Kaupungin kokonaisrahoitus ei nouse ja rahat voidaan paremmin kohdentaa kaupungin maksuosuuksien mukaisiin asiakkaisiin tuloksellisesti. 154 820 154 820 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2142 Sosiaalityön palvelut Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta 2 ohjaajaa/lähihoitajan tointa: lakisääteisen toiminnan vaatimaa henkilöstöä. 69 732 Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnan järjestämään päivätoimintaa vaikeavammaisille. Toimet mahdollistavat Juuritien asukkaiden osallistumisen päivätoimintaan. 35 69 732 Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Palkkakustannukset sivukuluineen 2016 2344 2017 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. 2018 Perhekeskus 48 243 1 1 puheterapeutin toimi hyv. hyv. 65 816 65 816 1 1 erikoistuvan lääkärin virka hyv. hyv. Erikoistuva lääkäri (ei vakanssinumeroa) 11 276 lisäkustannus Virka on kaupunginhallituksen päätöksellä 16.6.2008 § 318 muutettu terveyskeskuslääkärin virasta erikoistuvan lääkärin (geriatria) viraksi, jossa erikoistumispalvelua on tähän mennessä suorittanut kulloinkin erikoistumassa oleva lääkäri 1-2 vuotta kerrallaan. Terveyskeskuksen akuuttiosaston toiminta on muuttunut aiempaa vaativammaksi TAYS :n kanssa tehdyn hoidonporrastuksen myötä ja tarvitaan erikoislääkärin osaamista, joten erikoistuvan lääkärin pohjaan tarvitaan pysyvästi erikoislääkäri. 11 276 1 1 erikoislääkärin virka hyv. hyv. 20 800 0,4 0,4 koulukuraattorin virka hyv. hyv. Mielenterveyskeskus Erikoistuva lääkärin virka mielenterveyskeskukseen: perustuu sairaanhoitopiirin kanssa käytyyn työnjakoneuvotteluun. 2364 2016 Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut 48 243 Puheterapeutin toimi Aikuisten puheterapian tarjoaminen omassa kuntoutusyksikössä (Kumuke) tehostaa aivohalvauspotilaiden hoitoa ja vähentää erikoissairaanhoidon hoitopäiviä ja ostopalvelukustannuksia. Rahoitetaan ostopalvelumäärärahaa pienentämällä. 2347 Koko vuosi Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Hoito- ja kuntoutumispalvelut Terveyskeskuksen akuuttiosasto SIVISTYSLAUTAKUNTA 4100 Yhteispalvelut Koululautakunta ja toimisto Koulukuraattorin viran kokoaikaistaminen 0,4 vakanssia lisää (vuonna 2016 2. aste ja vuonna 2017 peruskoulutus) 20 800 36 2 Kustannuspaikka 4461 Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. 1 apulaisrehtorin virka 1.8. lukien hyv. hyv. 2016 Koko vuosi 18 500 46 600 1 18 500 46 600 1 1 apulaisrehtorin virka 1.8. lukien hyv. hyv. 60 000 151 200 4 4 luokanopettajan virkaa 1.8. lukien hyv. hyv. ei lisäkust. ei lisäkust. 4 4 iltapäivätoiminnan ohjaajan tointa 1.8. lukien hyv. hyv. 11 000 27 500 1 1 siivoojan toimi 1.8. lukien hyv. hyv. 11 000 27 500 1 1 siivoojan toimi 1.8. lukien hyv. hyv. 2016 2017 2018 Peruskoulutus Moision koulu Apulaisrehtorin virka 1.8. lukien 4473 Palkkakustannukset sivukuluineen Metsäkylän koulu Apulaisrehtorin virka 1.8. lukien 4 luokanopettajan virkaa 1.8. lukien Koululaisten ip-toiminta 4600 Koululaisten ip-toiminta 4 iltapäivätoiminnan ohjaajan tointa (vakinaistetaan 4 määräaikaista ohjaajaa 1.8. lukien, ei lisäkustannusvaikutusta, palkkakulut katetaan määräaikaisten palkkamäärärahoista). TEKNINEN LAUTAKUNTA 6224 Tilapalvelut Siivouspalvelut Siivooja Moision koululle entisen lukion tiloihin 1.8. lukien Tiloja ennen saneerausta siivonnut työntekijä siirrettiin Siivikkalan koululle vuoden 2015 alussa lisätilojen valmistuessa ko. kohteeseen. (Siivikkalaan ei haettu lisäresurssia siivoukseen). Siivooja Metsäkylän koulun laajennukseen 1.8. lukien 37 Talousarvio 2016 Määräaikaiset virat ja toimet 1.1.2016 lukien kesätyöntekijät, harjoittelijat ja projektityöntekijät (Taloussuunnittelun määrärahatili 4050) Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Perustelut Palkkakustannukset sivukuluineen 2016 Hallintokunnan esitys henkilömäärästä 2016 Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. 44 184 1 Järjestelmäkoordinaattorin toimi 31.12.2018 saakka hyv. hyv. 40 413 1 Palveluohjaajan virka hyv. hyv. PERUSTURVALAUTAKUNTA 2021 Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito Perusturvan yhteiset palvelut Järjestelmäkoordinaattori (henkilökohtainen, määräaikainen toimi) 31.12.2018 saakka. Kyseessä Ylöjärven Effica -pääkäyttäjä, joka kuntien Nokia, Lempäälä, Kangasala, Pirkkala, Hämeenkyrö ja Ylöjärvi yhteisellä sopimuksella toimii näiden kuntien yhteisenä Efficapääkäyttäjänä. 2362 Hoito -ja kuntoutumispalvelut Poliklinikka- ja avotiimitoiminta Palveluohjaaja (henkilökohtainen, määräaikainen virka) Virkapohja (myös palkkapohja) esitetään jääväksi sosiaalipalveluihin ja siihen haetaan nimikemuutosta sosiaaliohjaajaksi. Virkapohjassa ollut viranhaltija siirtyy täten hoito- ja kuntoutumispalveluiden vastuualueelle palveluohjaajaksi; palkka on huomioitu vastuualueen budjetissa varaamalla siihen määräraha. Kyseessä v. 2015 toteutettu uudelleensijoituskokeilu, joka on osoittautunut toimivaksi. 38 Talousarvio 2016 Toimien muuttaminen viroiksi 1.1.2016 lukien Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Nykyinen virka/toimi Perustelut Vakanssin hoitaja Hallintokunnan esitys uudeksi nimikkeeksi ja kustannusvaikutus vuositasolla henkilöstösivukuluineen Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. Sosiaalityöntekijän virka hyv. hyv. Katriina Työvalmennuspäällikön Johtava kuntoutusohjaajan toimi TyövalmenLytti- virka nimike muutetaan paremmin vastaanuspäällikön nen maan työn toimenkuvaa (vastaa koko virka Toimenkuvasta osastotyö- ja toimintakeskuksen kuntoutukpäällikkö tekee työnsesta työvalmennuksesta ja työtoiminjohdollisen määräyksen nasta) niin organisaation sisällä kuin ja palkan tarkistus seudullisesti. Lisäksi toimi muutetaan selvitetään vuoden viraksi. Syynä on kuntouttavan työtoialussa uuden toimenminnan lain toteutus ja siihen kuuluvat kuvan mukaisella työnvirkavastuulla tehtävät asiakaspäätökvaativuuden arvioinnilset Effica järjestelmään, josta valitusla. oikeus. hyv. hyv. hyv. hyv. KAUPUNGINHALLITUS Kehityspalvelut 1176 Työvoiman palvelukeskus Sosiaalityöntekijän toimi muutetaan viraksi. Syynä on TYP-lain toteutus ja siihen kuuluvat virkavastuulla tehtävät asiakaspäätökset TYP ja Effica järjestelmään, josta valitusoikeus. Eeva Sosiaalityöntekijän Alatalo virka Ei kustannusvaikutuksia 1178 Kuntoutuksen asiakastyö TEKNINEN LAUTAKUNTA Maankäyttö ja ympäristöpalvelut 6235 Kaavoitus Maanmittausinsinöörin toimi muutetaan viraksi. Maanmittausinsinöörille on määritetty ratkaisuvaltaa 1.1.2016 voimaan tulevassa hallintosäännössä. Juha Maanmittausinsinöörin MaanmitAlavirka tausinsinööLaurila Ei kustannusvaikutuksia rin virka 39 Talousarvio 2016 Kustannusvaikutuksia aiheuttavat nimikemuutokset 1.1.2016 lukien Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Nykyinen virka/toimi Perustelut Vakanssin hoitaja Hallintokunnan esitys uudeksi nimikkeeksi ja kustannusvaikutus vuositasolla henkilöstösivukuluineen Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n Kv:n pää- päätös tös 2.11. 9.11. tyhjä Sosiaaliohjaaja virkapohja kustannusvaikutus noin 100 €/kk Outi Viitaniemi Välinehuoltaja kustannusvaikutus noin 100 €/kk Välinehuoltaja hyv. hyv. Avoimen toimen sisäinen siirto mielenterveyskeskukseen, jolla turvataan sairaanhoitopiirin kanssa vuodelle 2016 sovitun työnjaon toteutuminen Ylöjärvellä. avoin toimi Psykiatrinen sairaanhoitaja kustannusvaikutus noin 100 €/kk Psykiatrinen sairaanhoitaja hyv. hyv. Kotihoidon terveydenhoitaja (97223064) Tyhjä vakanssi siirretään ehkäiseviin ja korjaaviin hyvinvointipalveluihin. Avoimen toimen sisäinen siirto mielenterveyskeskukseen, jolla turvataan sairaanhoitopiirin kanssa vuodelle 2016 sovitun työnjaon toteutuminen Ylöjärvellä. avoin toimi Psykiatrinen sairaanhoitaja kustannusvaikutus noin 100 €/kk Psykiatrinen sairaanhoitaja hyv. hyv. PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalityön palvelut 2110 Vastuualueen hallinto Palveluohjaajan tyhjä virkapohja (99213005) Virkapohja ja palkkapohja jäävät sosiaalipalveluihin ja tähän tyhjään pohjaan haetaan nimikemuutos sosiaaliohjaajaksi. Nimikemuutos perustuu uudistetun sosiaalihuoltolain mukaisiin tehtävänimikkeisiin. Sosiaalioh- hyv. hyv. jaajan virka Terveyskeskuspalvelut 2340 Suun terveydenhuolto Laitoshuoltaja (99121050) Outi Viitaniemi työskentelee välinehuollossa välinehuoltajan työssä ja on nyt saanut suoritettua välinehuoltajan ammattitutkinnon valmiiksi. On siis entinen laitoshuoltaja ja vanha nimike on jäänne vanhasta organisaatiosta. Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut 234 Perhekeskus 4 Sairaanhoitaja (99222285) 2020 avosairaanhoito/kp 2320 40 Kustannuspaikka Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Nykyinen virka/toimi Perustelut Vakanssin hoitaja Hallintokunnan esitys uudeksi nimikkeeksi ja kustannusvaikutus vuositasolla henkilöstösivukuluineen Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n Kv:n pää- päätös tös 2.11. 9.11. avoin toimi Kotiutuskoordinaattori kustannusvaikutus noin 200 €/kk Kotiutuskoordinaattori hyv. hyv. Marjo Viik Erikoislääkäri kustannusvaikutus noin 1 500 €/kk Erikoislääkäri hyv. hyv. Hoito- ja kuntoutumispalvelut 2362 Poliklinikka- ja avotiimitoiminta Sairaanhoitajan toimi (9212107) Kurun palvelukeskus Kurun palvelukeskuksen toiminnan supistuminen. Kotiutuskoordinaattorin tarve kotitiimiin, jotta kotitiimin toiminta voi kunnolla alkaa, esim yöaikainen oman kunnan tarjoama yövalvonta vähentää sairaalaosastojen kuormitusta ja turhia siirtoja erikoisairaanhoitoon. 2364 Terveyskeskuksen akuuttiosasto Terveyskeskuslääkäri (12212341) Terveyskeskuksen akuuttiosaston toiminta on muuttunut aiempaa vaativammaksi TAYS:n kanssa tehdyn hoidonporrastuksen myötä. Kyseessä on sairaalatyö ei terveyskeskuslääkärin vastaanottotyö. 41 Talousarvio 2016 Lakkautettavat virat/toimet 1.1.2016 lukien Kustannuspaikka 2366 Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Perustelut Kotihoito Lähihoitaja avoin vakanssi (09223050) 1.1.2016 alkaen. Kodinhoitaja avoin vakanssi (99223070) 1.1.2016 alkaen. Kodinhoitaja avoin vakanssi (99223094) 1.1.2016 alkaen. Kurun palvelukeskus Lähihoitaja (09222119) Vakanssin hoitaja jää eläkkeelle 1.4.2016, 6 kk:n palkkavaraus, tämän jälkeen toimi lakkautetaan. Kurun palvelukeskus/Esterikoti Lähihoitaja (9222120) Lähihoitaja (9222124) Kurun palvelukeskuksen toiminnan supistuminen, asukaspaikkojen (10 paikkaa) vähentymisen myötä ja tästä seuraava hoitajaresurssin pienentäminen. Vakanssit ovat täyttämättömiä 1.1.2016 alkaen. 2382 Hallintokunnan esitys henkilömäärästä 2016 Kaupunginjohtajan ehdotus 2016 Kh:n päätös 2.11. Kv:n päätös 9.11. 32 388 -1 hyv. hyv. 32 388 -1 hyv. hyv. 32 388 -1 -1 lähihoitaja -1 kodinhoitaja -1 kodinhoitaja hyv. hyv. 16 194 -0,5 hyv. hyv. 16 194 -0,5 hyv. hyv. 32 388 -1 -0,5 lähihoitaja -0,5 lähihoitaja -1 lähihoitaja hyv. hyv. 16 194 -1 -1 lähihoitaja hyv. hyv. 32 388 -1 hyv. hyv. 32 388 -1 -1 lähihoitaja -1 lähihoitaja hyv. hyv. 16 194 -0,5 -0,5 hoitaja hyv. hyv. PERUSTURVALAUTAKUNTA Hoito- ja kuntoutumispalvelut Lähihoitaja 50 % vakanssi (09213035) on täyttämätön 1.1.2016 alkaen Lähihoitaja 50 % vakanssi (09223038) on täyttämätön 1.1.2016 alkaen Lähihoitaja, varahenkilön vakanssi (99223104): vakanssi on täyttämätön 1.1.2016 alkaen 2381 Palkkakustannukset sivukuluineen 2016 (säästö) Elokaaren palvelukeskus Hoitaja (laitosapulainen), joka on tehnyt 50 % hoitotyötä, toisessa 50 % ollut lh. Tämä puolikas laitoshuoltajan työpanos on tilakeskuksen + palkka tullut sieltä. Laitoshuoltajan työpanoksesta luovutaan ja 50 % lh toimi lakkautetaan, vakanssinumero 07222004, tilalle siirtyy kokoaikainen lh toimipohja + palkkaraha Kurusta. 42 Menot - Tulot 43 44 Tuloslaskelman 2016 ulkoiset tuotot yhteensä 197,1 milj. € Muut + Tuet ja valmistus avustukset 2,2 % 1,2 % Maksutuotot 5,6 % Verotulot 62,3 % Myyntituotot 7,1 % Rahoitustuotot 0,5 % Valtionosuudet 21,1 % Tuloslaskelman 2016 ulkoiset kulut yhteensä 185,8 milj. € Muut 2,4 % Avustukset 6,3 % Rahoituskulut 1,0 % Tarvikkeet ym. 5,5 % Palvelujen ostot 38,2 % 45 Henkilöstökulut 46,6 % 46 Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Asukaslautakunta 47 48 Käyttötalous 2016 toimielimittäin Ylöjärven Vesi Työterveyshuol lon liikelaitos liikelaitos 2,0 % Kaupungin1,7 % Tekninen hallitus lautakunta 6,0 % 13,8 % Keskusvaalilautakunta 0,0 % Ympäristö- Toimintamenot lautakunta Ulk. + sis. 0,0 % 217,4 milj. € Asukaslautakunta 0,0 % Vapaaaikalautakunta 2,7 % Sivistyslautakunta 30,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 % Toimintatulot Ulk. + sis. 65,2 milj. € Perusturvalautakunta 43,7 % Perusturvalautakunta Kaupungin- 15,9 % hallitus 5,4 % TTH Viisari 6,8 % Tarkastuslautakunta 0,0 % Sivistyslautakunta 7,7 % Vapaa-aikalautakunta 1,2 % Ylöjärven Vesi liikelaitos 11,3 % Asukaslautakunta 0,0 % Ympäristölautakunta 0,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 % Tekninen lautakunta 0,0 % Asukaslautakunta 0,0 % Ympäristölautakunta 0,0 % Tekninen lautakunta 51,7 % Perusturvalautakunta 53,0 % Kaupunginhallitus 6,0 % Vapaa-aikalautakunta 3,1 % Sivistyslautakunta 37,7 % 49 Nettomenot 152,2 milj. € Talousarvio 2016 Keskusvaalilautakunta Vaalit Vastuuhenkilö hallinto- ja talousosaston hallintopäällikkö Antti Pieviläinen Vastuualueen toiminnan kuvaus Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja. Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot 46 510 0 47 000 47 000 0 0 -100,0 -100,0 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut -53 365 -41 680 -10 037 -628 -1 020 -50 577 -41 745 -7 182 -500 -1 150 -1 168 -1 063 -105 0 0 -97,7 -97,5 -98,5 -100,0 -100,0 -1 186 -1 079 -107 0 0 -1 203 -1 095 -108 0 0 -6 855 -3 577 -1 168 -67,3 -1 186 -1 203 Toimintakate 50 Talousarvio 2016 Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Tarkastuslautakunta kiinnittää arvioinnissaan huomiota toiminnan ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen sekä arvioi kaupunkistrategian ja valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. 2. Tarkastuslautakunta tuottaa arviointitietoa, jota voidaan hyödyntää kaupungin talouden ja toiminnan ohjauksessa. Vastuualueen toiminnan kuvaus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta varten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden toimintaa haastattelemalla sekä tekemällä tutustumis- ja arviointikäyntejä kaupungin eri kohteisiin. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastussuunnitelman toteutumista. Tarkastuslautakunta jatkaa yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun muiden tarkastuslautakuntien kanssa. Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut -49 219 -16 784 -31 633 -48 -754 -67 227 -20 253 -44 876 -600 -1 498 -58 177 -18 554 -37 857 -500 -1 266 -13,5 -8,4 -15,6 -16,7 -15,5 -59 050 -18 832 -38 425 -508 -1 285 -59 935 -19 115 -39 001 -515 -1 304 Toimintakate -49 219 -67 227 -58 177 -13,5 -59 050 -59 935 Toimintatuotot 51 Talousarvio 2016 Kaupunginhallitus Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Palveluohjelman, tehostamissuunnitelman ja muiden kehittämisohjelmien yhteensovittaminen ja kokonaiskoordinointi niin, että talouden tasapainotavoite ja velkaantumisen kasvun pysäyttäminen mahdollistetaan. 2. Kaupungin toimintojen digitalisaatiotyön eteneminen yhteistyössä kehyskuntien kanssa. 3. Otetaan käyttöön uusi selkeämpi ja aiempaa paremmin strategisia tavoitteita tukeva tulospalkkiomalli koko organisaatiossa. 4. Mahdollistetaan luottamushenkilöiden tietotekniikan käyttötapojen monipuolistaminen 52 Talousarvio 2016 Hallintopalvelut Vastuuhenkilö hallinto- ja talousosaston hallintopäällikkö Antti Pieviläinen Vastuualueen toiminnan kuvaus Vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toiminnasta, henkilöstöpalveluista sekä tiedottamisesta. Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 1 256 271 205 290 4 571 0 1 046 410 1 238 000 196 000 2 000 0 1 040 000 1 694 000 194 000 0 0 1 500 000 36,8 -1,0 -100,0 0,0 44,2 1 761 760 201 760 0 0 1 560 000 1 832 230 209 830 0 0 1 622 400 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -4 866 964 -1 194 041 -3 278 171 -33 003 -645 -361 104 -5 025 263 -1 095 993 -3 366 760 -67 300 -20 000 -475 210 -5 029 753 -1 140 681 -3 311 463 -65 800 0 -511 809 0,1 4,1 -1,6 -2,2 -100,0 7,7 -5 105 201 -1 157 792 -3 361 135 -66 787 0 -519 487 -5 181 776 -1 175 158 -3 411 552 -67 788 0 -527 278 Toimintakate -3 610 693 -3 787 263 -3 335 753 -11,9 -3 343 441 -3 349 546 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 53 Talousarvio 2016 Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö Arja Järvinen Vastuualueen toiminnan kuvaus Vastuualue huolehtii kaupungin henkilöstöhallinnosta. Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 860 422 422 502 0 425 784 12 136 0 788 552 333 552 0 455 000 0 0 883 837 428 837 0 455 000 0 0 12,1 28,6 0,0 0,0 0,0 0,0 900 990 445 990 0 455 000 0 0 918 830 463 830 0 455 000 0 0 -1 801 273 -792 858 -935 996 -38 318 0 -34 101 -2 227 211 -1 339 112 -805 213 -46 700 0 -36 186 -2 243 849 -1 289 701 -873 332 -48 200 0 -32 616 0,7 -3,7 8,5 3,2 0,0 -9,9 -2 277 507 -1 309 047 -886 432 -48 923 0 -33 105 -2 311 669 -1 328 682 -899 728 -49 657 0 -33 602 -940 851 -1 438 659 -1 360 012 -5,5 -1 376 517 -1 392 839 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate 54 Talousarvio 2016 Talouspalvelut Vastuuhenkilö talousjohtaja Juha Liinavuori Vastuualueen toiminnan kuvaus Vastuualue huolehtii taloussuunnittelusta, kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 39 685 39 348 0 0 39 896 39 896 0 0 40 295 40 295 0 0 1,0 1,0 0,0 0,0 41 907 41 907 0 0 43 583 43 583 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -2 168 061 -375 807 -1 566 922 -7 313 -81 231 -136 788 -2 207 665 -382 746 -1 632 623 -4 500 -47 100 -140 696 -2 124 772 -386 918 -1 586 117 -2 200 -66 000 -83 537 -3,8 1,1 -2,8 -51,1 40,1 -40,6 -2 156 644 -392 722 -1 609 909 -2 233 -66 990 -84 790 -2 188 993 -398 613 -1 634 057 -2 266 -67 995 -86 062 Toimintakate -2 128 376 -2 167 769 -2 084 477 -3,8 -2 114 737 -2 145 410 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Valmistus omaan käyttöön 55 Talousarvio 2016 Ylöjärven Yrityspalvelu Oy Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto TP2012 TP2013 Elinkeinotoimen kautta perustetut uudet yritykset (kpl) 59 70 59 Yritystonttimyynti (lkm) 20 12 10 315 000 310 000 315 000 247 504 252 120 Tunnusluvut Kaupungin asiantuntijapalveluiden osto Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:ltä Neuvonta ja markkinointi, € (kaupungin osuus erilaisista seudullisista hankkeista) Uudet asiakkaat Ensimetrin toimipisteessä (asiakas lkm) Yritysneuvonta (kontaktien lkm) Henkilöstö, kokoaikaista 56 TP2014 198 140 166 1 250 1 100 1 300 2 2 2 Talousarvio 2016 Kehityspalvelut Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Riku Siren Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vastuualue vastaa poikkitoimialallisesta ja strategisesta kehittämistoiminnasta, joukkoliikenteestä, tietohallinnosta, työllisyyspalveluista sekä yhteistyöhankkeiden koordinoinnista. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 Seutulippumatkojen määrä 317 000 318 000 310 000 Työllistämistoimenpiteiden henkilömäärä 497 513 534 Työttömyys -% 9,5 12,1 13,8 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 1 157 249 579 903 0 569 185 383 7 778 946 112 599 346 0 344 580 0 2 186 925 346 625 346 0 300 000 0 0 -2,2 4,3 0,0 -12,9 0,0 -100,0 950 360 650 360 0 300 000 0 0 976 374 676 374 0 300 000 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -3 735 927 -2 131 193 -1 168 642 -80 811 -35 100 -320 181 -3 563 607 -1 764 011 -1 332 998 -118 754 -49 921 -297 923 -3 733 540 -1 733 552 -1 517 820 -116 972 -39 921 -325 275 4,8 -3 789 543 -1,7 -1 759 555 13,9 -1 540 587 -1,5 -118 727 -20,0 -40 520 9,2 -330 154 -3 846 386 -1 785 949 -1 563 696 -120 507 -41 128 -335 106 Toimintakate -2 578 678 -2 617 495 -2 808 194 7,3 -2 839 183 -2 870 012 57 Talousarvio 2016 Asukaslautakunta Asukaslautakunta Vastuuhenkilö hallinto- ja talousosaston hallintopäällikkö Antti Pieviläinen Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Jatketaan asukasiltojen kehittämistä kuntalaiskeskustelua ja matalan kynnyksen osallistumista korostaen. 2. Kehitetään kuntalaiskyselyjä aiempaa vuorovaikutteisemmiksi. Vastuualueen toiminnan kuvaus Asukaslautakunnan tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Lautakunta edistää myös kuntalaisdemokratian toimivuutta. Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -59 004 -43 988 -7 624 -227 -6 946 -219 -74 724 -52 900 -9 824 0 -10 000 -2 000 -65 675 -45 668 -9 007 0 -10 000 -1 000 -12,1 -13,7 -8,3 0,0 0,0 -50,0 -66 660 -46 353 -9 142 0 -10 150 -1 015 -67 659 -47 048 -9 279 0 -10 302 -1 030 Toimintakate -59 004 -74 724 -65 675 -12,1 -66 660 -67 659 Toimintatuotot 58 Perusturvalautakunta 59 60 Perusturvalautakunta 2016 Ehkäisevät ja korjaavat 4,6 % Toimintamenot Hoito- ja kuntouttamispalvelut 22,8 % Ulk. + sis. 95,1 milj. € Terveyskeskuspalvelut 15,1 % Hallinto ja erikoissairaanhoito 37,1 % Sosiaalityönpalvelut 20,5 % Toimintatulot Hallinto ja erikoissairaanhoito 6,2 % Ulk. + sis. 10,4 milj. € Sosiaalityönpalvelut 28,9 % Terveyskeskuspalvelut 17,0 % Hoito- ja kuntouttamispalvelut 45,9 % Ehkäisevät ja korjaavat 1,9 % Netto 84,7 milj. € Hallinto ja erikoissairaanhoito 40,9 % Sosiaalityönpalvelut 19,4 % Hoito- ja kuntouttamispalvelut 19,9 % Terveyskeskuspalvelut 14,9 % Ehkäisevät ja korjaavat 4,9 % 61 Talousarvio 2016 Perusturvalautakunta Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet 1. Perusturvan hallinnon ja erikoissairaanhoidon vastuualueen keskeinen tavoite on sairaanhoitopiiristä tilatun erikoissairaanhoidon tilauksen toteutuminen +/- 1 %:n tarkkuudella. 2. Hoitotyön yhtenäisten hoitokäytäntöjen varmistaminen koko perusturvaa koskeviksi toimintatavoiksi on vuoden 2016 erityisenä tavoitteena. 3. Sosiaalityön palvelujen tavoitteena on arvioida lastensuojelun oman palvelutuotannon sisältö, tuottamistapa ja kohdentaminen ja laatia toimintasuunnitelma tarvittavista muutoksista. 4. Terveyskeskuspalvelujen tavoitteena on parantaa yhteydensaantia ja ajanvarausmahdollisuuksia. 5. Ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintatavat: tarpeenmukaiset peruspalvelut toteutetaan riittävällä volyymillä lähellä käyttäjiä. 6. Hoito- ja kuntoutumispalvelujen matalan kynnyksen toimintaa tukevana tavoitteena on parantaa hoito- ja kuntoutumispalvelujen tavoitettavuutta. 62 Talousarvio 2016 Hallinto ja erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vastuualue huolehtii perusturvan luottamusmieshallinnosta sekä perusturvalautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista, perusturvaosaston keskitetystä hallinnosta ja toimistopalvelusta. Vastuualueella toimiva johtava hoitaja kehittää koko perusturvan hoitotyötä ja hygieniakäytäntöjä. Lisäksi hän toimii Ylöjärven kaupungin toisena hyvinvointikoordinaattorina. Vastuualue hoitaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä hankittavan erikoissairaanhoidon tilaamisen ja toiminnan seurannan. Vuonna 2016 sairaanhoitopiiristä tilattavan erikoissairaanhoidon osalta käytiin uudistettu hankintasopimusneuvottelu. Tilaus perustuu nyt kunnan neljän vuoden käyttöön ja hoitopolkuajatteluun. Sairaanhoitopiiri ja kunta sitoutuvat tilaukseen aiempaa tiukemmin. Tavoite: Vastuualueen keskeinen tavoite on sairaanhoitopiiristä tilatun erikoissairaanhoidon tilauksen toteutuminen +/- 1 %:n tarkkuudella. Hoitotyön yhtenäisten hoitokäytäntöjen varmistaminen koko perusturvaa koskeviksi toimintatavoiksi on vuoden 2016 erityisenä tavoitteena. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Sairaanhoitopiirin kustannukset €/as (sis. ensihoidon ja sairaankuljetuksen) Henkilöstö TP2012 TP2013 TP2014 904,84 934,97 943,56 29 29 29 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 809 914 750 665 50 840 3 034 585 489 582 489 0 3 000 646 556 643 556 0 3 000 10,4 10,5 0,0 0,0 672 418 669 298 0 3 120 699 315 696 070 0 3 245 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -35 031 114 -34 350 714 -35 257 023 -2 450 666 -1 808 709 -2 061 499 -32 421 447 -32 349 128 -33 056 040 -14 165 -14 900 -16 200 -51 343 -30 000 0 -93 493 -147 977 -123 284 2,6 -35 785 878 -36 322 667 14,0 -2 092 421 -2 123 808 2,2 -33 551 881 -34 055 159 8,7 -16 443 -16 690 -100,0 0 0 -16,7 -125 133 -127 010 Toimintakate -34 221 200 -33 765 225 -34 610 467 2,5 -35 113 460 -35 623 352 63 Talousarvio 2016 Sosiaalityön palvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Sosiaalityön vastuualue tuottaa ja järjestää perussosiaalityön palvelut sisältäen aikuisten sosiaalityön ja toimeentuloturvan, lasten ja perheiden sosiaalityön, vammaispalvelujen ja päihdehuollon tehtäväalueet. Palvelut ovat pääosin luonteeltaan viimesijaisia ja subjektiivisten oikeuksien perusteella järjestettäviä. Tavoite: Lastensuojelun oman palvelutuotannon sisältö, tuottamistapa ja kohdentaminen arvioidaan ja laaditaan toimintasuunnitelma tarvittavista muutoksista. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 Toimeentulotukimenot €/as 92 99 94 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 – vuotiaat, huostassa 31.12. 47 46 55 38 40 39 147 168 189 A-klinikat, asiakkaita vuoden aikana 56 48 33 Päihdehuollon ostopalvelumenot €/as. 22 21 22 Kiireellisten sijoitusten määrä vuoden aikana Vammaispalvelujen menot €/as. Henkilöstö *) *) vastuualue muodostui vasta vuoden 2015 alusta Talous eurot 26.10.2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 4 295 484 1 225 314 1 385 042 1 299 584 385 544 3 336 340 1 071 240 441 000 1 497 000 327 100 2 997 440 908 440 443 000 1 370 000 276 000 -10,2 -15,2 0,5 -8,5 -15,6 3 062 538 944 778 460 720 1 370 000 287 040 3 130 240 982 569 479 149 1 370 000 298 522 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -23 248 572 -18 982 142 -19 444 754 -6 583 646 -2 926 895 -2 931 070 -10 050 790 -9 533 970 -9 808 470 -487 055 -58 150 -42 700 -5 531 009 -5 975 700 -6 192 700 -596 072 -487 427 -469 814 2,4 -19 736 424 -20 032 472 0,1 -2 975 036 -3 019 662 2,9 -9 955 597 -10 104 931 -26,6 -43 340 -43 991 3,6 -6 285 590 -6 379 874 -3,6 -476 861 -484 014 Toimintakate -18 953 088 -15 645 802 -16 447 314 5,1 -16 673 886 -16 902 232 64 Talousarvio 2016 Terveyskeskuspalvelut Vastuuhenkilö johtava ylilääkäri Juuso Rajala Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Terveyskeskuspalveluiden vastuualue tuottaa avoterveydenhuollon (lääkäripalvelut, sairaanhoitajapalvelut, röntgenpalvelut, avofysioterapiapalvelut, suun terveydenhuollon, neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon) päivystysluonteiset ja ajanvarauksella annettavat vastaanottopalvelut. Tavoite: Parannetaan yhteydensaantia ja ajanvarausmahdollisuuksia. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 Asiakaskontaktia/lääkäri/ asukas (ei sisällä päivystystä perjantai-sunnuntai) 2,00 1,94 1,93 Asiakaskontaktia sairaanhoitajilla/asukas 0,67 0,94 1,56 Asiakaskontaktia terveydenhoitajalla/asukas 1,11 1,17 1,13 Suun terveydenhuolto yli 17-vuotiaiden osuus asiakkaista % 58,0 57,8 57,2 Asiakaskäyntien peittävyys väestöstä viimeisen 3 vuoden aikana 61 69 65 Henkilöstö*) *) vastuualue muodostui vasta vuoden 2015 alusta Talous eurot 26.10.2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 2 574 551 1 255 204 1 288 444 22 205 1 519 250 287 650 1 190 600 41 000 1 757 200 335 200 1 387 000 35 000 15,7 16,5 16,5 -14,6 1 827 488 348 608 1 442 480 36 400 1 900 587 362 552 1 500 179 37 856 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -15 755 027 -14 353 729 -14 368 896 -8 877 667 -7 428 353 -7 417 419 -4 797 653 -4 897 725 -4 911 110 -801 970 -841 700 -851 550 0 0 0 -1 277 737 -1 185 951 -1 188 817 0,1 -14 584 429 -14 803 195 -0,1 -7 528 680 -7 641 610 0,3 -4 984 777 -5 059 548 1,2 -864 323 -877 288 0,0 0 0 0,2 -1 206 649 -1 224 749 Toimintakate -13 180 476 -12 834 479 -12 611 696 -1,7 -12 756 941 -12 902 608 65 Talousarvio 2016 Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Ylilääkäri Paula Pasanen-Aro Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien ja korjaavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Vastuualue sisältää mielenterveyskeskuksen, perhekeskuksen, perhetyön ja terveyskioskin toiminnot. PSHP:n psykiatristen sairaalapaikkojen vähentymisen vuoksi v. 2016 painopistealueena on aikuisten mielenterveyspalveluiden monipuolistaminen huolehtimalla kustannustehokkaat peruspalvelut omaan kuntaan. Tämä edellyttää terveyskeskuksen ja mielenterveyskeskuksen yhteistyön lisäämistä lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon tehostamiseksi psykiatrista sairaanhoitajaresurssia järjestämällä ja psykiatriaan erikoistuvan lääkärin viran perustamista. Erityisesti nuorten aikuisten mielenterveystyö vaatii jatkossa moniammatillisen työotteen lisäämistä. Mielenterveyspotilaiden asumis - ja hoitopalveluista on edelleen huolehdittava riittävän ostopalvelurahoituksen turvin, mutta avopuolen palveluita on monipuolistettava päivä- ja työtoimintaa järjestämällä, jalkautuvaa kotitiimityyppistä hoitoa tarjoamalla sekä omaa päiväosastotoimintaa kehittämällä. Näiden toimintojen tavoitteena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään toimintakykyä ylläpitämällä. Aikuisten puheterapian tarjoaminen kaupungin omassa kuntoutusyksikössä (Kumuke) tehostaa aivohalvauspotilaiden hoitoa ja vähentää erikoissairaanhoidon hoitopäiviä ja ostopalvelukustannuksia. Myös lasten puheterapioita pystytään jatkossa järjestämään enemmän omana toimintona, mikä vähentää ostopalveluiden käyttöä Tays:ssa ja lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa perhetyön kehittäminen perhepuotimallin mukaisesti ja perhe- ja terveyskioskitoiminnan jatkaminen ja monipuolistaminen lisäävät perheiden mahdollisuutta saada tarpeenmukaisia palveluita arkeen. Tavoite: Kustannustehokkaat toimintatavat; tarpeenmukaiset peruspalvelut toteutetaan riittävällä volyymillä lähellä käyttäjiä. 66 Talousarvio 2016 Keskeiset tunnusluvut Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 Mielenterveyskeskuksen asiakkaat 1 004 998 1 111 Perhekeskuksen asiakkaat, erityistyöntekijät 1 127 1 146 1 215 Perheneuvola keskim. jonoaika kiireettömälle ensikäynnille (arkivrk) 200 250 48 304 336 328 9 425 9 058 8 776 Perhetyö Asiakasperheiden määrä Terveysneuvonta asiakkaita Henkilöstö*) *) vastuualue muodostuu vasta vuoden 2015 alusta Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 144 100 12 100 132 000 0 0 201 700 64 200 137 500 0 0 40,0 430,6 4,2 0,0 0,0 209 768 66 768 143 000 0 0 218 159 69 439 148 720 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut 0 -3 765 106 -4 358 920 0 -2 131 663 -2 507 470 0 -1 394 026 -1 602 460 0 -28 850 -21 500 0 -210 567 -227 490 15,8 -4 424 303 -4 490 668 17,6 -2 545 082 -2 583 258 15,0 -1 626 497 -1 650 894 -25,5 -21 822 -22 150 8,0 -230 902 -234 366 Toimintakate 0 -3 621 006 -4 157 220 14,8 -4 214 535 -4 272 509 67 Talousarvio 2016 Hoito- ja kuntoutumispalvelut Vastuuhenkilö Hoito- ja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Hoito ja kuntoutumispalveluiden vastuualueella toteutetaan geriatrian poliklinikka- ja avotiimitoimintaa, muistisairaiden hoitoa ja kuntoutusta, sairaalahoitoa, vanhainkoti-, tehostettua ja tavallista palveluasumista, ikäihmisten päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa, kotihoitoa ja siihen liittyviä tukipalveluja, omaishoidon palveluja sekä perhehoitoa ja yhteisöasumista. Vastuualueen toiminnan tavoitteena on edistää oman terveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustason ja erikoisosaamisen yhteistyöllä kotona asumista ja auttaa ennaltaehkäisevillä toimilla ja muilla palveluilla kotona asuvien pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Vuonna 2016 vastuualueen eri palvelujen tavoitettavuutta parannetaan. Kehittämisen aiheina ovat keskitetyt palvelunumerot sekä uusien sähköisten yhteydenottotapojen luominen. Mittarina ovat vuosittaisten asiakaspalautteiden tulokset ja kaupungin muiden palautejärjestelmien kautta tulevien, aihetta koskeneiden palautteiden määrä ja sisältö. Tavoite: Parannetaan tavoitettavuutta ja yhteydensaantia ja lisätään ryhmämuotoista palvelua, neuvontaa ja ohjausta. Tunnusluvut TP2012 Kotona asuvat 75-v. täyttäneet % (N) Säännöllisessä kotihoidossa 75-v. täyttäneet % (N) Tehost. palveluasumisessa 75-v. täyttäneet % (N) Ostetun palveluasumisen asiakasmäärä 31.12: tehostettu tavallinen Keskimääräinen hoitoaika tk-sairaalassa vrk Omaishoidon tuen saajien määrä vuoden aikana Henkilöstö *) *) vastuualue muodostuu vasta vuoden 2015 alusta 68 TP2013 TP2014 92,5 % (1 753) 15,1 % (286) 3,5 % (66) 92,4 % (1 804) 13,1 % (256) 3,4 % (66) 92,1 % (1 860) 14,5 % (294) 5,7 % (116) 28 40 29 43 36 42 16,3 15,1 12,5 112 99 102 Talousarvio 2016 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot 0 0 0 0 4 684 700 79 400 4 124 500 480 800 4 757 000 55 800 4 233 200 468 000 1,5 -29,7 2,6 -2,7 4 947 280 58 032 4 402 528 486 720 5 145 171 60 353 4 578 629 506 189 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 0 -20 885 441 0 -11 994 415 0 -5 413 147 0 -790 653 0 -567 000 0 -2 120 226 -21 630 240 -11 749 591 -6 515 897 -779 600 -475 000 -2 110 152 3,6 -21 954 693 -22 284 013 -2,0 -11 925 835 -12 104 722 20,4 -6 613 635 -6 712 840 -1,4 -791 294 -803 163 -16,2 -482 125 -489 357 -0,5 -2 141 804 -2 173 931 Toimintakate 0 -16 200 741 -16 873 240 4,2 -17 007 413 -17 138 842 69 70 Sivistyslautakunta 71 72 Sivistyslautakunta 2016 Toimintamenot Ulk. + sis. 65,3 milj. € Peruskoulutus 52,4 % Yhteispalvelut 1,4 % Varhaiskasvatus 39,6 % Lukiokoulutus 5,0 % Koululaisten iltapäivätoim. 1,5 % Toimintatulot Lukiokoulutus 2,9 % Ulk. + sis. 5,0 milj. € Peruskoulutus 14,3 % Koululaisten iltapäivätoim. 4,1 % Yhteispalvelut 4,0 % Varhaiskasvatus 74,6 % Peruskoulutus 55,6 % Yhteispalvelut 1,2 % Varhaiskasvatus 36,7 % Lukiokoulutus 5,2 % Koululaisten iltapäivätoim. 1,2 % 73 Netto 60,3 milj. € Talousarvio 2016 Sivistyslautakunta Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Yhteispalvelut Laaditaan yhteistyössä perusturvan kanssa selvitys lakisääteisen oppilas- ja opiskeluhuollon hallinnollisesta asemoinnista osana lasten ja nuorten tukipalvelujen kokonaisuutta. Selvitys laaditaan 1.8.2016 mennessä. 2. Varhaiskasvatus Laaditaan ja otetaan käyttöön uusi esiopetussuunnitelma 1.8.2016 lukien. 3. Perusopetus Koulut käynnistävät ”Liikkuva koulu”-hankkeet 1.8.2016 lukien. 4. Koululaisten iltapäivätoiminta Toimipisteille määritellään toiminnan sisällölliset painopistealueet otettavaksi käyttöön 1.8.2016 lukien. 5. Lukio Valmistellaan hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle ns. erityisen koulutustehtävän saamiseksi (yrittäjyyskoulutus) Ylöjärven lukiolle. Valmistelun takaraja tarkentuu myöhemmin annettavassa ministeriön ohjeessa. 74 Talousarvio 2016 Yhteispalvelut Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Matti Hursti Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa kaupunkistrategiaa sekä vastaa toimialansa kehittämishankkeista ja seutuyhteistyöstä. Vastuualueen merkittävin muutos on Ylöjärvellä vuonna 2007 käynnistyneen Yhteispeli-hankkeen päättyminen. Hankkeen vaikutus käyttötalouteen on vuosittain ollut 200 000-400 000 €. Nyt tämä rahoitusosuus häviää sekä käyttötalouden menoista että tuloista. Nettomenoihin muutos ei vaikuta, sillä kaupungilla ei ole ollut suoraa rahoituksen omavastuuta hankkeessa. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ns. perustoiminnassa on otettava huomioon 1.8.2014 voimaan astuneen opiskeluhuoltolain velvoitteet kunnille. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppilaitosten kuraattori- ja psykologipalvelut järjestetään sijaintikuntaperiaatteella. Tästä aiheutuvana välittömänä toimenpiteenä Ylöjärven on vastattava koulutuskeskus Valon opiskeluhuollon palveluista, kun Tredun osuus palvelujen tuottamisessa jää pois. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäyksenä 0.4 kuraattorin työpanosta. Opiskeluhuoltolaki asettaa myös palvelujen järjestämiseen liittyvät määräajat yksilöllisessä opiskeluhuollossa. Tämän johdosta on arvioitu, että kunnan on jatkossa palkattava yksi kuraattori 750 oppilasta ja yksi psykologi 1 000 oppilasta kohti. Tällä mitoituksella Ylöjärven tarve on 6 kuraattoria ja 4.5 psykologia. Vuoden 2016 loppuun saakka resurssi voidaan järjestää koulutuksellisen tasaarvohankkeen rahoituksen turvin, mutta sen jälkeen on varauduttava 2-3 kuraattorin palkkaamiseen kaupungin omalla rahalla. Yhteispalvelujen muu käyttötalous kattaa käytännössä vain henkilöstömenoja (5 hlöä) eikä niihin tule muutoksia vuonna 2016. Selvityshanke: Selvitetään opiskeluhuollon hallinnollinen asema suhteessa koko kaupungin lasten ja nuorten tukipalveluihin. Palveluja tuottavia tahoja ovat mm. perhekeskus, nuorisotyö, perhetyö, työllisyyspalvelut ja lastensuojelu. Yksi vaihtoehto on tutkia Pirkkalassa käyttöön otetun ”Lasten ja nuorten tukipalvelut”vastuualueen toimivuutta Ylöjärven olosuhteissa. Tunnusluvut Toiminnan laajuus: kehittämishankkeita Henkilöstö 75 TP2012 TP2013 TP2014 10 9 8 5 5 5 Talousarvio 2016 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 861 550 79 161 761 385 21 004 305 000 35 000 270 000 0 200 000 0 200 000 0 -34,4 -100,0 -25,9 0,0 200 000 0 200 000 0 200 000 0 200 000 0 -1 558 422 -1 266 794 -188 678 -27 168 -75 782 -752 032 -614 387 -57 942 -5 700 -74 003 -942 299 -853 521 -49 316 -8 000 -31 462 25,3 38,9 -14,9 40,4 -57,5 -956 434 -866 324 -50 056 -8 120 -31 934 -970 781 -879 319 -50 807 -8 242 -32 413 -696 872 -447 032 -742 299 66,1 -756 434 -770 781 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate 76 Talousarvio 2016 Peruskoulutus Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Leena Pöntynen Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Perusopetuksessa järjestetään vuosiluokkien 1-10 opetus perusopetuslain mukaisesti. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota yksilöille mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus, antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetus tukee oppilaan kasvua, oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin sekä osallistua aktiivisena kansalaisena demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen. Myös perusopetuksessa volyymi kasvaa. Ikäluokkien kasvun johdosta perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan sadalla oppilaalla. Tästä huolimatta perusopetuksen tuntikehystä ei kasvateta. Perusopetusryhmien keskikoko kasvaa tämän takia n. 0.5. oppilaalla. Tämän lisäksi tuntikehystä on säädettävä kaupunginosien kesken, sillä Metsäkylän voimakkaaseen oppilasmäärän kasvuun on reagoitava lisäresurssein. Kun tämä otetaan huomioon, on opetusryhmien keskikokoa nostettava enemmän kuin edellä mainittu 0.5 oppilasta. Kaupunkiseudun joukkoliikenteessä tapahtuu merkittäviä taksamuutoksia 1.8.2016 lukien. Muutokset vähentävät koulukuljetuskustannuksia. Talouden tasapainotus: Tuntikehys säilyy 1.8.2015 tasossa ja tämän lisäksi opetusryhmien keskikoko kasvaa enintään 1.5 oppilaalla 1.8.2016 lukien. Kokonaisvaikutus opetusryhmien keskikokoon enintään 2 oppilasta. Vaikutus vuonna 2016 80 000 €. Talouden tasapainotus: Luovutaan Ylöjärvi-Tampere-alueella bussien tilausajoista (Kuru ja Viljakkala tarkastellaan erikseen) 1.8.2016 lukien ja siirrytään käyttämään vain vuoroliikennettä. Vaikutus 20 000 €. Talouden tasapainotus: Uuden opetussuunnitelman painotukset eivät kasvata tuntikehystä, paitsi lv 2016–17 ruotsin kielipolun varhaistuminen lisää alakoulun tarvitsemaa tuntikehystä noin 50 vvt. Em. lisäys poistuu kahden seuraavan vuoden aikana. Vaikutus: poistaa lisämäärärahatarpeen lv 2016–17 100 000 €. Lukuvuonna 2017–18 vaikutus on 150 000 €. Selvityshanke: Selvitetään uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa mahdollisuus antaa oppilaille tietty osa opetuksesta kaikille yhteisenä osuutena. Selvityshanke: Selvitetään mahdollisuudet tiivistää hallintoa. 77 Talousarvio 2016 Tunnusluvut Peruskoulun päättäneistä jatkopaikan saaneet: Käyttömenot /oppilas Toiminnan laajuus/ oppilasmäärät Alakoulut Yläkoulut *) luvut eivät sisällä muuttovoittoa Henkilöstö tehtäväalueittain Rehtorit ja opettajat Kuraattorit Toimistohenkilöstö Koulunkäynninohjaajat *) lukuun sisältyy kolme hanketyöntekijää TP2012 TP2013 TP2014 99,5 % 99,4 % 99,5 % 7 595 € 7 828 € 7 817 € 2 750 1 250 2 856 1 286 2 913 1 306 312 3 8,5 68 315 3 8,5 61 319 6,1 9,5 60 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 1 451 929 954 151 1 470 303 585 192 723 840 000 800 000 0 5 000 35 000 716 000 701 000 0 5 000 10 000 -14,8 -12,4 0,0 0,0 -71,4 744 440 729 040 0 5 000 10 400 774 018 758 202 0 5 000 10 816 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut -34 433 724 -20 035 836 -7 109 034 -801 792 -6 487 062 -33 839 430 -20 313 073 -6 290 442 -805 055 -6 430 860 -34 217 454 -20 270 782 -6 300 410 -805 055 -6 841 207 1,1 -0,2 0,2 0,0 6,4 -34 730 716 -20 574 844 -6 394 916 -817 131 -6 943 825 -35 251 676 -20 883 466 -6 490 840 -829 388 -7 047 982 Toimintakate -32 981 795 -32 999 430 -33 501 454 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 78 1,5 -33 986 276 -34 477 658 Talousarvio 2016 Lukiokoulutus Vastuuhenkilö rehtori Jarkko Tuomennoro Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Ylöjärven lukion tehtävänä on tarjota alueen nuorille 2. asteen päivälukiokoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa nuorille hyvät jatkoopintovalmiudet ja tukea heidän kasvuaan vastuullisiksi sekä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Opiskelijoille edelleen tarjottavien kannettavien tietokoneiden rahoitus katetaan lukion nykyisten käyttömenojen sisältä. Opiskelijoilta kerättävää omavastuuosuutta korotettiin tämän takia jo 1.8.2015 lukien. Joukkoliikenteen taksamuutokset 1.8.2016 lukien alentavat myös lukiolaisten matkakuluja. Tampereen Aterialta ostettavan ruokahuollon määrärahan suuruus tarkistetaan käyttöä vastaavaksi. Valossa aterioiden menekki on ollut keskimääräistä suurempi, jonka takia vuodelle 2015 varattu määräraha on jäänyt liian pieneksi. Talouden tasapainotus: Kurssimäärä säilyy 1.8.2015 tasossa. Lisämäärärahatarve poistuu. Talouden tasapainotus: Abien ruokailumahdollisuus katkaistaan penkkaripäivän jälkeen. Vaikutus 2 000 €. Talouden tasapainotus: Koulukuljetustuki poistuu 1.8.2016 lukien. Vaikutus 7 000 €. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Ylioppilaiden määrä/hylätyt Tehokkuustavoitteet/ taloudellisuustavoitteet Opetuksen käyttömenot/opiskelija TP2012 TP2013 TP2014 115/<4 % 114/<4 % 97/<4 % 6 948 € 8 000 € 7 442 € 354 370 403 25/29 24/4 Toiminnan laajuus Lukiolaisten määrä Henkilöstö *) *) Erikseen kokoaikaiset ja osa-aikaiset. 79 Talousarvio 2016 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 168 469 82 220 24 001 11 637 50 611 151 000 88 000 25 000 10 000 28 000 146 000 88 000 20 000 10 000 28 000 -3,3 0,0 -20,0 0,0 0,0 151 440 91 520 20 800 10 000 29 120 157 098 95 181 21 632 10 000 30 285 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -3 167 917 -1 669 888 -265 423 -38 706 -13 125 -1 180 775 -3 349 399 -1 875 743 -245 925 -33 900 -22 500 -1 171 331 -3 293 433 -1 885 233 -280 909 -28 900 -8 000 -1 090 391 -1,7 0,5 14,2 -14,7 -64,4 -6,9 -3 342 835 -1 913 511 -285 123 -29 334 -8 120 -1 106 747 -3 392 977 -1 942 214 -289 399 -29 774 -8 242 -1 123 348 Toimintakate -2 999 448 -3 198 399 -3 147 433 -1,6 -3 191 395 -3 235 879 80 Talousarvio 2016 Koululaisten iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö iltapäivätoiminnan koordinaattori Birgitta Korkala Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan koulupäivän jälkeen ammattitaitoisten ja tehtävään koulutettujen ohjaajien kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan volyymi säilyy vuoden 2015 tasolla. Talouden tasapainotus: Nostetaan ryhmän perustamisen alarajaksi 10 oppilasta (sama alaraja on eskariryhmän perustamisessa). Vaikutus 30 000 €, jos ryhmä jää pois em. syystä. Talouden tasapainotus: Järjestetään iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. luokan oppilaille 1.8.2016 lukien. Vaikutus, nettomenot eivät kasva vuodesta 2015. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Toiminnassa olevien lasten määrä - kaupunki - seurakunta Tehokkuustavoitteet/ taloudellisuustavoitteet Kustannukset vuodessa / oppilas Henkilöstö - kokoaikainen - osa-aikainen TP2012 TP2013 TP2014 241 150 240 150 237 153 1 650 € 1 669 € 1 475 € 1 14 1 14 1 44 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Maksutuotot 239 597 239 575 244 000 244 000 204 000 204 000 -16,4 -16,4 212 160 212 160 220 646 220 646 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut -814 898 -520 630 -238 509 -5 553 -50 206 -853 476 -569 948 -234 830 -10 100 -38 598 -951 870 -563 322 -264 067 -8 100 -116 381 11,5 -1,2 12,5 -19,8 201,5 -966 149 -571 772 -268 028 -8 222 -118 127 -980 640 -580 348 -272 048 -8 345 -119 899 Toimintakate -575 301 -609 476 -747 870 22,7 -753 989 -759 994 81 Talousarvio 2016 Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö varhaiskasvatuksen johtaja Marjo Vesa Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Varhaiskasvatuksen vastuualue järjestää koko- ja osapäivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Kotona olevien vanhempien lapsille on tarjolla avointa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus vastaa yksityisen päivähoidon ohjauksesta ja valvonnasta sekä palvelusetelipäivähoidon, lasten kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen sekä siihen liittyvän kuntalisän ja osittaisen/joustavan hoitorahan kustannuksista. Varhaiskasvatuksessa käyttötalouden kasvupaineet johtuvat suoraan lapsimäärän kasvusta sekä palvelujen järjestämisvelvoitteista. Tämän takia varhaiskasvatuksen määrärahaa on lisättävä selvästi vuoteen 2015 verrattuna. Varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin arvioidaan tulevan vuonna 2016 sata uutta lasta. Mittava määrärahatarve kohdistuu menokohtaan avustukset, sillä uusi palvelusetelipäiväkoti (Työväentalontie, ”Vekarametsä”) aloittaa toimintansa heti vuoden 2016 alussa. Ennakkotiedon mukaan talo täyttyy lapsista (84 hoitopaikkaa). Tämän päälle on tarkistettava jo vuoden 2015 tilanteen perusteella pieneksi jäänyttä määrärahaa. Kaupungin oman toiminnan henkilöstöresurssia ei kasvateta. Talouden tasapainotus: Poikeluksen päiväkodin sulkeminen 1.6.2016 lukien. Vaikutus sivistysosaston käyttömenoihin vuonna 2016 on n. 100 000 €. Suurin osa säästöstä muodostuu kiinteistökustannuksista. Talouden tasapainotus: Päivähoitomaksujen tarkistaminen (edellyttäen, että Suomen hallituksen ao. esitykset valtion talousarviossa astuvat voimaan). Vaikutus vuonna 2016 125 000 €. Talouden tasapainotus: Jatketaan päiväkotien kesäsulkujärjestelmää. Talouden tasapainotus: Jatketaan mahdollisuus ostaa palkkavapaita. Vaikutus 150 000 €. Selvityshanke: Selvitetään mahdollisuudet tiivistää hallintoa. 82 Talousarvio 2016 Tunnusluvut 0-6 v lapset % asukkaista Suoritetavoitteet (lasten lukumäärä) Päiväkodit Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Ostopalvelut Palveluseteli Lasten kotihoidontuki Yksityisen hoidon tuki Osittainen hoitoraha/ Joustava hoitoraha Tehokkuustavoitteet/ taloudellisuustavoitteet Käyttöaste Päiväkodit Perhepäivähoito Henkilöstö - kokoaikainen - osa-aikainen TP2012 10,94 TP2013 10,8 TP2014 10,6 1 684 171 301 112 741 98 98 1 762 151 311 46 41 752 115 112 1 799 149 355 54 80 665 68 144 90 85 93 84 93 86 392 398 1 398 1 Talous eurot 26.10.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 3 785 000 140 000 3 644 000 0 1 000 3 725 000 200 000 3 525 000 0 0 -1,6 42,9 -3,3 0,0 -100,0 3 874 000 208 000 3 666 000 0 0 4 028 960 216 320 3 812 640 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 0 -24 687 001 -25 841 688 0 -14 488 671 -14 526 924 0 -3 420 511 -3 324 277 0 -222 300 -242 299 0 -3 365 000 -4 620 000 0 -3 190 519 -3 128 188 4,7 -26 229 312 -26 622 752 0,3 -14 744 828 -14 966 000 -2,8 -3 374 140 -3 424 753 9,0 -245 933 -249 622 37,3 -4 689 300 -4 759 640 -2,0 -3 175 111 -3 222 737 Toimintakate 0 -20 902 001 -22 116 688 5,8 -22 355 312 -22 593 792 83 84 Vapaa-aikalautakunta 85 86 Talousarvio 2016 Vapaa-aikalautakunta Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista. 2. Laaditaan nuorisopalvelujen palveluverkkosuunnitelma. 3. Kuntalaisia osallistetaan vapaa-aikapalvelujen kehittämiseen jokaisella tehtäväalueella erikseen sovittavalla tavalla. 4. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä osaamisen jakamiseksi, kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja palvelujen monipuolistamiseksi. 87 Talousarvio 2016 Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vapaa-aikapalvelujen tehtävänä on järjestää, luoda edellytyksiä ja tuottaa itse ajanmukaisia liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto-, musiikkikoulutus- ja kansalaisopistopalveluja. Palvelujen keskeisenä päämääränä on taata sivistyksellinen ja kulttuurinen hyvinvointi sekä hyvä fyysinen toimintakyky. Palvelujen tarkoitus on pitää kuntalaiset yhteiskunnan toiminnassa kiinni ja ennaltaehkäistä palvelutarpeita sosiaali- ja terveystoimessa. Laadukkailla vapaaaikapalveluilla voidaan myös lisätä kaupungin vetovoimaisuutta ja profiloitua dynaamiseksi elinympäristöksi kaupunkiseudun sisällä. Talous eurot 10.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 1 071 544 248 809 568 267 34 666 219 802 666 600 74 500 456 500 34 400 101 200 778 100 89 500 511 500 4 400 172 700 16,7 20,1 12,0 -87,2 70,7 809 048 93 080 531 960 4 400 179 608 841 233 96 803 553 238 4 400 186 792 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -6 254 206 -2 769 099 -942 173 -325 237 -94 800 -2 122 897 -5 841 848 -2 331 600 -867 581 -340 770 -90 100 -2 211 797 -5 788 903 -2 214 361 -1 068 486 -342 270 -90 000 -2 073 786 -0,9 -5,0 23,2 0,4 -0,1 -6,2 -5 855 441 -2 247 576 -1 064 216 -347 406 -91 350 -2 104 893 -5 943 270 -2 281 291 -1 080 177 -352 616 -92 720 -2 136 466 Toimintakate -5 182 662 -5 175 248 -5 010 803 -3,2 -5 046 393 -5 102 037 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Kulttuuripalvelut Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Kulttuuripalvelut luo edellytyksiä sekä tuottaa mahdollisuuksia monipuoliseen kulttuurin harrastamiseen Ylöjärvellä. Palveluiden painopisteenä on lastenkulttuuri. Kulttuuripalvelut järjestää vuosittain lukuisia tapahtumia yksin sekä yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut hallinnoi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita museorakennuksia sekä kaupungin taidekokoelmaa. 88 Talousarvio 2016 Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 267 234 244 46 45 16 186 170 22 10,88 8,00 9,50 Henkilöstön /vakanssien määrä kokoaikaiset 3 3 3 osa-aikaiset 5 7 7 - Taiteen perusopetuksen oppilaspaikat -Säännöllinen kurssitoiminta/lyhytkurssit (oppilaspaikkojen määrä) -Tapahtumat ja näyttelyt, kpl - €/asukas (ulkoiset) Kirjastotoimi Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Kirjasto on kaupungin peruspalvelu, joka edistää ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankkimiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävä on jäsentää tietoa luotettavasti ja tarjota asukkaiden käytettäväksi kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat, verkkopalvelut sekä henkilökunnan asiantuntijapalvelut. Tunnusluvut Kokonaislainaus Kävijämäärä /hlöä Neuvonta ja opastus /koulujen ja päiväkotien kirjastokäynnit /hlöä Satutunnit ja tapahtumat / hlöä Henkilöstö / vakanssien määrä kokoaikaiset osa-aikaiset TP2012 690 156 305 978 TP2013 674 836 286 653 TP2014 676 562 290 883 2 588 1 540 2 340 2 213 3 168 1 930 23 1 22 1 20 1 Liikuntatoimi Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Liikuntapalvelujen tehtävänä on huolehtia kuntalaisten mahdollisuuksista harrastaa omaehtoista liikuntaa sekä tuottaa ohjattua liikuntaa. Liikuntapalvelut koordinoi kaupungissa tapahtuvaa liikuntatoimintaa ja vastaa merkittävien liikunta- 89 Talousarvio 2016 laitosten (mm. Urheilutalo) toiminnasta. Liikuntapalvelujen tulojen lisäys on 110 000 € ja se perustuu vuosien 2014 ja 2015 toteumaan. Tuloja on kertynyt odotettua enemmän uimahallilta ja ohjausryhmistä. Tunnusluvut Ohjausryhmien määrä/käyntikerrat Tapahtumien määrä TP2012 138/19 544 19 TP2013 142/21 515 55 TP2014 165/37 718 58 10 4 10 4 9 5 Henkilöstön /vakanssien määrä kokoaikaiset osa-aikaiset Nuorisotyö Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Nuorisotyö tuottaa ja järjestää palveluja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 5/85 15/225 174/498 94/125 110/2 000 100/1 500 110/1 500 6/1 300 6/1 300 5/400 10 9 8 6 4 9 7 2 Leiritoiminta kpl/osallistujia Erityisnuorisotyö kpl/osallistujat (tapaamiset, kokoontumiset) Kouluyhteistyö tapaamiskerta/osallistujia Nuorisotilat, tiloja/käyntikertoja(vk)/eri kävijät (v) Henkilöstö / vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset iltaohjaajat - lasten ja nuorten ohjaajat Musiikkikoulutus Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Pirkanmaan Musiikkiopisto on lakisääteistä taiteen perusopetusta antava oppilaitos, jossa annetaan taiteen laajan oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja tanssissa. Tehtäväalue sisältää Pirkanmaan musiikkiopiston ostopalvelusopimuksen kustannukset. 90 Talousarvio 2016 Tunnusluvut TP2012 26 442 Päättötodistukset Oppilasmäärä yhteensä TP2013 14 411 TP2014 21 452 Vapaa sivistystyö Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vastuualue sisältää Tampereen seudun työväenopiston ostopalvelusopimuksen kustannukset sekä Tampereen kesäyliopiston jäsenmaksun. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Toteutuneiden kurssien määrä TP2012 TP2013 TP2014 423 404 397 9 141 713 1 024 10 878 9 085 700 984 10 769 9 038 719 780 10 537 Kurssilaisten määrä 6 409 5 808 5 512 Toiminnan laajuus Tunnit opetusalueittain: Tieto (kasvatus, yhteiskunta, atk) Terveyden edistäminen 421 2 739 418 2 735 2 1 2 1 2 1 2 1 Tehokkuustavoitteet/ taloudellisuustavoitteet Toteutuneiden opetustuntien määrä: Ylöjärvi Kuru Viljakkala Yhteensä (terveys, liikunta, tanssi, kotitalous) Kädentaito Kuvataide Taide, muut (teatteri- ja puheilmaisu, musiikki) Kielet 91 437 642 617 022 175 549 597 064 92 Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 93 94 Tekninen lautakunta 2016 Toimintamenot Yhdyskuntatekniset palvelut 18,4 % Ulk. + sis. Tilapalvelut 63,5 % 30,0 milj. € Hallinto ja kehittäminen 2,7 % Maankäyttö ja ympäristöpalv. 9,7 % Rakennuttamispalvelut 5,7 % Toimintatulot Ulk. + sis. 33,7 milj. € Yhdyskuntatekniset palvelut 9% Tilapalvelut 86% Hallinto ja kehittäminen 1% Rakennuttamispalvelut 2% Maankäyttö ja ympäristöpalv. 2% 95 Talousarvio 2016 Tekninen lautakunta Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Tekniikka- ja ympäristöosaston käynnistämiseen liittyvissä toimissa onnistuminen osaston vastuu- ja tehtäväalueiden toimintojen ja henkilöiden toimenkuvien viimeistely ja vakiinnuttaminen uuden järjestelyn mukaisesti johtoryhmätyöskentelyn uudistaminen osaston toimitilajärjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toteutus johtuen teknisen viraston nykyisestä rakennuksesta mahdollisesta luopumisesta (onnistunut siirtyminen mahdollisiin väistötiloihin ja suunnitelma lopullisesta ratkaisusta) asiakaspalvelutoimintojen turvaaminen ja kehittäminen huomioiden toimitilajärjestelyjen muutokset pyritään vaikuttamaan MAPSTO-kehitykseen siten, että sen ohjaavuus investointien toteutuksessa kasvaisi 2. Energiatehokkuuden, kustannusvastaavuuden ja kustannusrakenteen seuranta ja kehitys yhdessä seutukunnan kehityshankkeissa mukana olevien kuntien kanssa 3. Osallistuminen aktiivisesti seutuyhteistyöhön kunnallisteknisessä työryhmässä sisältäen tuotteistukseen liittyvät toimenpiteet. Ryhmä on toteuttanut konsulttityönä liikenneväylien kunnossapidon tuotteistuksen seutukunnan kahdeksassa kunnassa. Tarkoitus on jatkaa tuotteistusta seuraavassa vaiheessa puistojen, leikkikenttien, ulkoilu- ja urheilualueiden sekä yleisten alueiden hoito- ja kunnossapitotöiden tuotteistuksella. 4. Nostaa konekeskuksen kaluston käyttöastetta kaluston käytön erityistarkkailulla ja tehtäväalueiden välistä yhteistyötä kehittämällä. 96 Talousarvio 2016 Hallinto ja kehittäminen Elinvoimajohtaja Pauli Piiparinen Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vastuualue käsittää teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen hallintopalvelut ja kehittämisen koordinoinnin. Osaston toimistopalvelut sisältävät toimistopalvelu-henkilöstön lukuun ottamatta Maankäyttö ja ympäristö- vastuualuetta, jossa on oma toimistopalveluhenkilöstö. Koko osaston toimistohenkilöstöä voidaan kuitenkin käyttää tarvittaessa ristiin eri toiminnoissa. Lisäksi vastuualueella on koko osaston hallinnointi sisältäen kehittämisen koordinoinnin, josta vastaa elinvoimajohtaja. Hänen lisäkseen hallinnossa toimii myös teknisen ja ympäristöosaston hallintopäällikkö, joka hoitaa mm. talous-, henkilöstö- ja hallintoasioiden koordinoinnin. Henkilöstö Kokoaikainen Osa-aikainen 9 1 Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 276 970 276 398 400 172 0 375 892 375 892 0 0 0 268 392 268 392 0 0 0 -28,6 -28,6 0,0 0,0 0,0 279 128 279 128 0 0 0 290 293 290 293 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -941 821 -681 766 -121 970 -7 707 -40 560 -89 818 -1 304 927 -764 570 -142 881 -16 000 -285 000 -96 476 -804 571 -621 190 -142 008 -17 500 0 -23 873 -38,3 -18,8 -0,6 9,4 -100,0 -75,3 -816 639 -630 508 -144 138 -17 762 0 -24 231 -828 889 -639 965 -146 300 -18 029 0 -24 595 Toimintakate -664 851 -929 035 -536 179 -42,3 -537 511 -538 596 97 Talousarvio 2015 Yhdyskuntatekniset palvelut Vastuuhenkilö työpäällikkö Mirko Harjula Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Kunnallistekniset palvelut kattavat ulkoilu- ja urheilualueiden, liikenneväylien, puistojen ja yleisten alueiden (torit, matonpesupaikat, rannat, laiturit jne) kunnossapidon ja hoitotoimenpiteet sekä maa- ja metsätilojen hoitotoimenpiteet. Töihin kuuluvat myös talousmetsien hakkuut ja puistometsien siistimiset ja raivaukset. Jätehuollon osalta Metsäkylän vanhan kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteet, vanhojen maankaatopaikkojen jälkihoitotyöt sekä mahdolliset pilaantuneiden alueiden saneeraukset. Lisäksi romuajoneuvoviranomaisena toimiminen. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - uusien liikenneväylien hoidon lisäys /km - teiden peruskorjaus / km - hoidettavien puisto- ja viheralueiden lisäys/ha - leikkikenttien peruskorjaus / kpl - uusien leikkikenttien rakentaminen /kpl - uusien urheilu- ja vapaa-alueiden rakentaminen /kpl - uusien katuviheralueiden hoito /ha Tehokkuustavoitteet/taloudellisuustavoitteet - kaava-alueiden hoito €/km - yksityisteiden hoito €/km (kaupungin hoitosopimusteiden) - metsänmyyntitulot 1.000 € Toiminnan laajuus - kaavateitä /km - kevyen liikenteen väyliä /km - liikuntapaikat /kpl - talousmetsiä /ha - yksityisteitä km (kaupungin hoidossa) Henkilöstö tehtäväalueittain Urheilu- ja ulkoilualueet - kokoaikainen - osa-aikainen Liikenneväylät - kokoaikainen Puistot ja muut yleiset alueet - kokoaikainen Maa- ja metsätilat - kokoaikainen 98 TP2012 tiet/klv:t 4,5/2 0,45 0,5 TP2013 tiet/klv:t 2,3/0,5 0,4 - TP2014 tiet/klv:t 1,4/0,7 1,1 - 1 1 - 1 - 3 - 1 0,5 0,5 0,93 1628 1,12 1864 1370 232 266 571 172,5 58 89 1176 70,1 174,8 58,5 88 1176 60,3 176,2 59,2 88 1176 64,0 12 1 10 10 1 7 9 9 7 7 7 1 1 1 Talousarvio 2015 Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 2 728 779 1 744 081 46 255 882 296 56 147 2 561 600 1 738 700 105 200 717 700 0 3 146 200 1 990 200 40 200 1 115 800 0 22,8 14,5 -61,8 55,5 0,0 3 272 048 2 069 808 41 808 1 160 432 0 3 402 929 2 152 600 43 480 1 206 849 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -4 810 797 -1 321 144 -1 910 411 -888 983 -167 185 -523 074 -5 198 685 -1 611 193 -2 016 931 -978 600 -160 000 -431 961 -5 520 810 -1 651 835 -2 422 630 -844 472 -170 000 -431 873 6,2 2,5 20,1 -13,7 6,3 0,0 -5 603 622 -1 676 613 -2 458 969 -857 139 -172 550 -438 351 -5 687 676 -1 701 762 -2 495 854 -869 996 -175 138 -444 926 Toimintakate -2 082 018 -2 637 085 -2 374 610 -10,0 -2 331 574 -2 284 747 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 99 Talousarvio 2016 Tilapalvelut Vastuuhenkilö tilapalvelupäällikkö Ulla Siuko Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Tilakeskus vastaa Ylöjärven kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta, siivouksesta ja ruokahuollosta tehokkaasti ja taloudellisesti. Tunnusluvut Ruokapalvelut Ateriamäärä vuodessa, milj. kpl Palvelukeittiössa suoritetta/ työntekijä/työtunti Valmistuskeittiössa suoritetta/ työntekijä/työtunti TP2012 Siivouspalvelut Siivousteho keskimäärin: koulut, kirjastot, virastot ja päiväkodit, m2/h Siivouspinta-ala, m2 TP2013 TP2014 1,8 1,8 12 12,5 13 22,5 24 24 185 100 000 187 110 000 188,7 110 000 Talous eurot 9.11.2015 Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 29 405 957 29 227 344 29 099 564 10 641 417 10 115 660 10 062 599 18 741 941 19 111 684 19 036 965 0 0 0 -0,4 30 263 547 31 474 088 -0,5 10 465 103 10 883 707 -0,4 19 798 444 20 590 381 0,0 0 0 -18 158 807 -19 717 730 -19 014 374 -6 665 217 -6 672 222 -6 802 922 -3 666 820 -3 856 627 -3 173 483 -4 943 827 -5 736 450 -5 480 376 0 0 0 -2 882 943 -3 452 431 -3 557 593 -3,6 -19 251 815 -19 540 592 2,0 -6 857 191 -6 960 049 -17,7 -3 221 085 -3 269 402 -4,5 -5 562 582 -5 646 020 0,0 0 0 3,0 -3 610 957 -3 665 121 11 247 150 9 509 614 10 085 190 100 6,1 11 011 732 11 933 496 Talousarvio 2016 Rakennuttamispalvelut Vastuuhenkilö rakennuttamisjohtaja Seppo Heljo Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Rakennuttamisessa vastataan kaupungin kiinteistöomaisuudesta ja omistajuudesta sekä toimitilarakentamisen ja peruskorjaamisen kustannustehokkuudesta ja laadukkuudesta. Rakennuttamisessa vastataan toimialaansa kuuluvien töiden suunnittelusta, suunnitteluttamisesta, rakentamisesta ja rakennuttamisesta vuosiohjelman mukaisesti teknisen lautakunnan sekä ympäristölautakunnan vahvistamissa rajoissa. Lisäksi rakennuttamisessa vastataan rakennusten ja rakenteiden purkamisesta. Teknisen huollon ja kunnossapidon tehtäväalueella vastataan teknisen huollon kustannustehokkuudesta ja laadukkuudesta. Lisäksi tehtäväalueella vastataan kiinteistöjen teknisen huollon ja elinkaaren aikaisten kustannusten optimoinnista. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 Kiinteistökanta Rakennusten tilavuus m3 Huoneistojen tilat m3 Kaikkien tilojen m3 562 000 61 800 623 800 575 600 47 200 622 800 567.000 48.500 616.300 17 200 11 400 60 900 19 500 11 200 61 600 19.000 12.100 72.800 15 007 035 14 221 000 6 515 000 Lämmön kulutus MWh Sähkön kulutus MWh Veden kulutus m3 Toiminnan laajuus Investoinnit, menot Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 270 000 0 0 0 0 270 000 270 000 0 0 0 0 270 000 562 320 293 000 0 0 0 269 320 108,3 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,3 584 813 304 720 0 0 0 280 093 608 206 316 909 0 0 0 291 297 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -650 505 -483 968 -137 372 -4 230 0 -24 935 -864 390 -607 905 -226 233 -2 800 0 -27 452 -1 708 535 -571 576 -929 628 -151 000 0 -56 331 97,7 -6,0 310,9 5 292,9 0,0 105,2 -1 781 937 -627 924 -943 572 -153 265 0 -57 176 -1 808 667 -637 343 -957 726 -155 564 0 -58 034 Toimintakate -380 505 -594 390 -1 146 215 92,8 -1 197 124 -1 200 461 101 Talousarvio 2016 Maankäyttö ja ympäristöpalvelut Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Jurkka Pöntys Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Vastuualue vastaa maankäytön suunnittelusta, maankäytön ja kiinteistötoimitusten valmistelusta, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta. Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP2014 429 357 352 68 977 68 691 34 649 - 102 137 13 000 20 000 150 40 11 000 14 500 150 40 25 500 38 900 230 40 Suoritetavoitteet Rakennuslupien määrä Rakennuslupien kerrosalat Ympäristötarkastukset Asemakaavavaranto - kerrostalotonttien kerrosala (k-m2) - rivitalotonttien kerrosala (k-m2) - omakotitonttien lukumäärä - yritystonttien lukumäärä Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 541 999 78 314 446 301 0 10 498 6 886 644 326 75 346 562 680 0 300 6 000 632 444 34 454 589 490 0 500 8 000 -1,8 -54,3 4,8 0,0 66,7 33,3 657 742 35 832 613 070 0 520 8 320 684 051 37 265 637 592 0 541 8 653 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -2 620 848 -1 628 258 -818 064 -28 414 -3 600 -142 512 -2 890 144 -1 644 446 -1 072 558 -29 000 -3 600 -140 540 -2 918 380 -1 636 784 -1 107 001 -26 300 -3 600 -144 695 1,0 -0,5 3,2 -9,3 0,0 3,0 -2 962 155 -1 661 336 -1 123 606 -26 694 -3 654 -146 865 -3 006 588 -1 686 256 -1 140 460 -27 095 -3 709 -149 068 Toimintakate -2 078 849 -2 245 818 -2 285 936 1,8 -2 304 413 -2 322 537 102 Talousarvio 2016 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Jurkka Pöntys Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Tekniikka- ja ympäristöosaston käynnistämiseen liittyvissä toimissa onnistuminen osaston vastuu- ja tehtäväalueiden toimintojen ja henkilöiden toimenkuvien viimeistely ja vakiinnuttaminen uuden järjestelyn mukaisesti johtoryhmätyöskentelyn uudistaminen osaston toimitilajärjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toteutus johtuen teknisen viraston nykyisestä rakennuksesta mahdollisesta luopumisesta (onnistunut siirtyminen mahdollisiin väistötiloihin ja suunnitelma lopullisesta ratkaisusta) asiakaspalvelutoimintojen turvaaminen ja kehittäminen huomioiden toimitilajärjestelyjen muutokset pyritään vaikuttamaan MAPSTO-kehitykseen siten, että sen ohjaavuus investointien toteutuksessa kasvaisi 2. Osallistuminen aktiivisesti seutuyhteistyöhön toimialaa koskevissa työryhmissä (maankäyttö ja asuminen, ilmastoverkosto, rakennustarkastajat ja ympäristöasiantuntijat) 3. Osallistuminen aktiivisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun eri työryhmissä Talous eurot 9.11.2015 TP2014 MTA2015 TA2016 TA-% SV 2017 SV 2018 Toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Muut toimintakulut -21 628 -18 423 -3 205 0 0 -25 443 -20 055 -4 388 0 -1 000 -25 498 -20 176 -5 322 0 0 0,2 0,6 21,3 0,0 -100,0 -25 881 -20 479 -5 402 0 0 -26 269 -20 786 -5 483 0 0 Toimintakate -21 628 -25 443 -25 498 0,2 -25 881 -26 269 103 104 Investoinnit 105 106 Investoinnit 2016 14,7 milj. € Talonrakennus 42,9 % Maa- ja vesialueet 6,1 % Tietokoneohjelmistot 0,0 % Vesi- ja viemärilaitos 17,4 % Koneet ja kalusto 4,5 % Osakkeet ja osuudet 0,0 % Liikenneväylät 25,3 % Puistot ja muut yleiset alueet 3,7 % 107 Investointiohjelma 2016-2020 Talonrakennusinvestoinnit Hanke Moision koulu Vanha koulu Siltatien koulu Kulttuuritalo/monitoimitalo Vanha Räikkä Siltatien päiväkoti Kyläsepän päiväkoti Tehostetun palveluasumisen yksikkö Fröökynän muutostyöt Mustarastaantien päiväkoti (työnimi) Metsäkylän koulu laajennus vaihe 1 Metsäkylän koulu laajennus vaihe 2 Metsäkylän koulun vanhan osan peruskorjaus Kurun monitoimipalvelukeskus Kurun päiväkoti Elokaaren palvelukeskuksen pihan asfaltointi Kohdentamattomat määrärahat Yhteensä 2016 1 900 t€ 300 t€ 800 t€ - 2017 2018 2019 2020 Alue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta X - 2 000 t€ X X 2 000 t€ - 2 000 t€ 5 000 t€ - 50 t€ - - X - - Keskusta - Metsäkylä 2 500 t€ - - - - Metsäkylä 300 t€ 2 600 t€ - - - Metsäkylä - 150 t€ 2 200 t€ - - Metsäkylä - X X X - Kuru 60 t€ 50 t€ 1 600 t€ 1 600 t€ 400 t€ 450 t€ 450 t€ 450 t€ 450 t€ 6 310 t€ 3 250 t€ 6 250 t€ 4 050 t€ 7 450 t€ - Kuru Viljakkala X= Yhteystyöhanke, ei toteuteta omana investointina. Liikenneväyläinvestoinnit Hanke Ranta-Laatu asuinalue Räikäntien ympäristö Hietasmäen pientaloalue Heinikon teollisuusalue Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe Rantajätkäntie Pallotien kiertoliittymä Haavisto laajennus Ojapuisto Myllytanhua kvl 2016 2017 320 t€ - - 2018 300 t€ 150 t€ 275 t€ - - - - 40 t€ 100 t€ 40 t€ - 400 t€ 100 t€ - - 108 2019 150 t€ 300 t€ 275 t€ 2020 150 t€ 150 t€ 90 t€ 150 t€ Alue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta 275 t€ Keskusta - Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Kesäniemi Linjatien alue Kivilähde (uusi kaava-alue) Hiitintien loppuosa Mastontien kevyen liikenteen väylä Elovainion PTV-kauppa Uusi kuruntie länsipuoli Myllyntanhuan - Asemantien liittymä Heinikon pohjoispuoli Uuden Kuruntien länsipuolinen teollisuusalue Vakkatie - Kylvötie Akselintanhua Tiikontanhua Kotipellontien alku ja liittyvät tiet Asuntilan eteläosa Idäntien yleisen rakennuksen tontti Niittylän alue, itäpuoli Haavikko Asuntilantien alkuosan pienkerrostaloalue Siivikkalan keskusta Vihattula, Kuuratie Mettistön laajennus Siivikkalantie Vasamankaaren alue Leppästentien tuleva kaavaalue Kolmenkulman teollisuusalue 60 t€ 300 t€ 60 t€ 50 t€ - 140 t€ 150 t€ - - - 400 t€ 150 t€ - 150 t€ - 100 t€ 300 t€ - 100 t€ Keskusta 400 t€ Keskusta - Keskusta - - - 250 t€ - 250 t€ Keskusta 300 t€ Keskusta 50 t€ 110 t€ - - - 200 t€ - - 250 t€ - - 300 t€ Asuntila - Asuntila 35 t€ - 150 t€ - - 200 t€ - Asuntila - Asuntila 150 t€ Asuntila 110 t€ 35 t€ - 350 t€ 250 t€ 160 t€ - 350 t€ 250 t€ - 100 t€ 200 t€ 100 t€ 200 t€ - 350 t€ 350 t€ 150 t€ 150 t€ Lounainen Kolmenkulman pohjoisosa - - - 300 t€ 300 t€ Lounainen Malminmäki - - 70 t€ - - Lounainen Kolmenkulmantien kevyenliikenteen väylä Mestarintie, Koreeniityntie - 600 t€ - - - Lounainen 35 t€ - - - - - - - 60 t€ 60 t€ - Ylöjärvi 400 t€ - - - 200 t€ - - - - Käyräkujan uusi kaava-alue - 200 t€ - - - - - 109 Itäinen Ylöjärvi Itäinen Ylöjärvi Itäinen Ylöjärvi Itäinen Ylöjärvi Itäinen Ylöjärvi Itäinen Ylöjärvi Ylöjärvi - 250 t€ Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Ylöjärvi Pohjolantie-Hatolantie – risteys Yrjöntien kevyenliikenteen väylä Palstatien peruskorjaus Rinnetie Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Työläjärven alue 1.vaihe Työläjärven alue 2.vaihe Työlänojan alue 1. vaihe Työlänojan alue 2. vaihe Aholan alue Aholan alueen eteläosa Työläjärven alue 3.vaihe Siltatie 1. vaihe Siltatien pohjoispuolen 2. vaihe Siltatie kevyenliikenteen väylä Litukan pientaloalue Vilpeen alue Särkäntien alue Kalliopään alue Kohdentamattomat määrärahat Yhteensä 1 050 t€ 100 t€ 25 t€ - 600 t€ - 500 t€ 400 t€ 500 t€ 300 t€ 150 t€ 200 t€ 500 t€ 150 t€ - - - - 150 t€ - - 100 t€ 700 t€ 70 t€ 800 t€ 200 t€ 70 t€ 800 t€ 200 t€ 60 t€ 800 t€ 3 730 t€ 4 770 t€ 4 655 t€ 4 595 t€ 5 425 t€ 2019 2020 Metsäkylä Metsäkylä Metsäkylä Metsäkylä Metsäkylä Metsäkylä Metsäkylä Siltatien alue Siltatien alue - Siltatien alue 200 t€ Viljakkala 300 t€ Viljakkala Viljakkala - Kuru 800 t€ Yleisten alueiden investoinnit Hanke Ranta-Laatu asuinalue Hietasmäen pientaloalue Räikänpuisto IV vaihe Kuruntien reunakiveys Leijapuisto Räikän kenttä Tiuravuoren monitoimikenttä Maunussuon kuntoradan WC ja konehalli Yhtenäiskoulun kenttä Aronrannan korvaava kenttä Asuntilan eteläosa leikkipuisto Idäntien yleisen rakennuksen tontti Veittijärvi ulkoilureitti Soppeenharjun tekonurmikenttä Vuorentaustan monitoimikenttä Soppeenmäen kuntoreitti, välineet Soppeenharjun kentän reunojen asfaltointi Maankaatopaikka Leikkikenttä 2016 2017 2018 60 t€ 50 t€ 150 t€ - 50 t€ 250 t€ 75 t€ 150 t€ 50 t€ 350 t€ - - - - 300 t€ 45 t€ - 50 t€ - - - 50 t€ - 50 t€ - 280 t€ - - 50 t€ - - - 30 t€ - - - - 20 t€ - - - 50 t€ 50 t€ 25 t€ - 40 t€ - 25 t€ - - 110 60 t€ 50 t€ - - Alue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta 250 t€ Keskusta - Keskusta - Asuntila - Asuntila - Asuntila - Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi 40 t€ Metsäkylä - Metsäkylä Työlänojan tekonurmikenttä Kangasniemen pallo- ja luistelukenttä Tekonurmikenttä Leikkikenttä Mutalan matonpesupaikka - 50 t€ 150 t€ - 300 t€ - - Metsäkylä - Metsäkylä 50 t€ - 50 t€ - 200 t€ - Vahannan ja Mutalan kentät - 50 t€ 50 t€ - Litukan pientaloalue Vilpeen alue leikkikenttä Haverin alueen pienparannukset Ansomäen kentän peruskorjaus Haverin jätealueen kunnostus Kalliopään alue leikkikenttä Kurun yhtenäiskoulun monitoimikenttä Yhteensä 20 t€ 15 t€ 50 t€ 15 t€ 50 t€ 15 t€ - Viljakkala - Viljakkala 15 t€ Viljakkala - 60 t€ - - - Viljakkala - - 200 t€ 1 000 t€ 1 000 t€ Viljakkala - 50 t€ 40 t€ - - 545 t€ 950 t€ 955 t€ 2 325 t€ 1 555 t€ 2016 2017 2019 2020 250 t€ Siltatien alue - Siltatien alue - Ylöjärven - taajaman lähikylät Ylöjärven taajaman lähikylät - Kuru - Kuru Vesihuoltoinvestoinnit Hanke Ranta-Laatu asuinalue Räikäntien ympäristö Hietasmäen pientaloalue Heinikon teollisuusalue Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe Elovainin PTV-kauppa Saurio-Hiitti runkoviemärin siirto Sinivainiontie-Saurio Saurion vedenottamo Haaviston laajennus Kivilähde radan varsi Uusi-Kuruntien länsipuoli Asuntilan eteläosa Idäntien yleisen rakennuksen tontti Siivikkalan keskusta Mettistön laajennus Yrjöntie 150 t€ - - 2018 250 t€ 150 t€ 150 t€ - - - - 150 t€ Keskusta - 100 t€ 300 t€ 100 t€ 400 t€ 75 t€ - 75 t€ Keskusta - Keskusta 500 t€ 100 t€ - 600 t€ 200 t€ 300 t€ 100 t€ - 400 t€ 200 t€ - - 250 t€ 200 t€ 200 t€ 250 t€ 200 t€ - - 111 150 t€ 200 t€ 150 t€ 150 t€ 90 t€ 100 t€ 200 t€ 200 t€ - Alue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Asuntila Asuntila - Itäinen Ylöjärvi - Itäinen Ylöjärvi - Lounainen Ylöjärvi Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue Työläjärven alue 1.vaihe Työläjärven alue 2.vaihe Työläjärven alue 3. vaihe Työlänojan alue 2. vaihe Metsäkylä-Saurio siirtoviemäri Siltatien alue 1. vaihe Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe Siltatie-Viljakkalantie Vastamäen viemäriverkosto Litukan pientaloalue Vilpeen alue Osuus Hämeenkyrön puhdistamosta Särkäntie Kalliopään alue Kohdentamattomat määrärahat Yhteensä - - - - - Lounainen Ylöjärvi - Metsäkylä - Metsäkylä 400 t€ Metsäkylä - Metsäkylä - Metsäkylä 600 t€ - 200 t€ 500 t€ 200 t€ 500 t€ 200 t€ - 400 t€ - 150 t€ 150 t€ - Siltatien alue - Siltatien alue 300 t€ 500 t€ 600 t€ 200 t€ - 200 t€ - - Siltatien alue - Ylöjärven 235 t€ - - 125 t€ - 125 t€ Viljakkala 150 t€ Viljakkala - Viljakkala 80 t€ 600 t€ 35 t€ 600 t€ 50 t€ 35 t€ 900 t€ 30 t€ 900 t€ - Viljakkala - Kuru 900 t€ 2 565 t€ 4 185 t€ 3 935 t€ 3 280 t€ taajaman lähikylät 2 540 t€ Investoinnit yhteensä Investointimenot yhteensä Talonrakennus Liikenneväylät Yleiset alueet Vesihuolto Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto 2016 6310 t€ 3 730 t€ 545 t€ 2 565 t€ 900 t€ 666 t€ 320 t€ 141 t€ 205 t€ 14 716 t€ 2017 3250 t€ 4 770 t€ 950 t€ 4 185 t€ 900 t€ 400 t€ 2018 6250 4 655 955 3 935 900 400 t€ t€ t€ t€ t€ t€ 2019 4050 t€ 4 595 t€ 2 325 t€ 3 280 t€ 900 t€ 400 t€ 2020 7450 t€ 5 425 t€ 1 555 t€ 2 540 t€ 900 t€ 400 t€ 14 455 t€ 17 095 t€ 15 550 t€ 18 270 t€ Investointitulot yhteensä Avustukset 2016 2017 150 t€ 2018 2019 2020 Nettoinvestointimenot yhteensä 14 716 t€ 14 305 t€ 17 095 t€ 15 550 t€ 18 270 t€ - sivistyslautakunta -perusturvalautakunta - tekninen lautakunta Yhteensä 112 Ylöjärven Vesi liikelaitos 113 114 Talousarvio 2016 Ylöjärven Vesi liikelaitos vastuuhenkilö toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä Konsernihallinnon asettamat strategiset tavoitteet: 1. Vesi liikelaitos ei voi ylittää kaupunginvaltuuston päättämä vesiliikelaitoksen investointien kokonaismäärää. 2. Korko sijoitetulle pääomalle 6 % positiivisella tuloksella. 3. Liikelaitos valmistelee alkuvuoden 2016 aikana yhtiöittämisselvityksen. Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Ylöjärven Vesi liikelaitos huolehtii vanhan Ylöjärven ja Viljakkalan alueiden puhtaan veden (pohjaveden) käsittelystä ja jakelusta kuluttajille sekä jätevesien johtamisesta Ylöjärveltä Tampereen ja Viljakkalasta Hämeenkyrön jäteveden puhdistamoille. Kurussa puhtaan veden käsittelystä ja jakelusta huolehtii Kurun vesiosuuskunta ja jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Ylöjärven Vesi liikelaitos. Ylöjärvellä toimii lisäksi 11 vesiosuuskuntaa sekä 7 vesihuolto-osuuskuntaa, jotka huolehtivat osuuskunnan osakkaiden vesihuollosta sekä verkoston ja laitteiden hoidosta, kunnossapidosta ja rakentamisesta. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - veden myynti 1000 m³ (sis. sisäisen myynnin) - jätevesilaskutus 1000 m³ (sis. sisäisen myynnin) - uusia liittyjiä vesilaitokseen - uusia liittyjiä viemärilaitokseen Tehokkuustavoitteet/ taloudellisuustavoitteet - liikevaihto vesilaitos 1000 € - liikevaihto viemärilaitos 1000 € TP2012 TP2013 TP2014 1 268 1 229 1 272 1 217 1 201 1 275 120 103 120 112 70 60 2 436 3 108 2 490 3 729 2 840 3 967 14,3 1 14,3 14,8 1 Toiminnan laajuus Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset 115 Ylöjärven Vesi liikelaitoksen tuloslaskelma TA 2015 TA 2016 6 807 104 7 373 068 -417 929 -1 982 541 -2 400 470 -420 000 -2 285 919 -2 705 919 -710 478 -702 938 -167 656 -39 433 -917 567 -180 000 -43 511 -926 449 -1 839 070 -2 029 508 Liiketoiminnan muut kulut -141 972 -155 349 Liikeylijäämä (alijäämä) 1 508 025 1 555 843 -67 951 -422 518 -490 469 -41 888 -422 518 -464 406 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 017 556 1 091 437 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 017 556 1 091 437 18 440 16 965 1 035 997 1 108 402 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 116 Ylöjärven Vesi liikelaitoksen rahoituslaskelma TA 2015 TA 2016 1 508 025 1 839 070 -490 469 1 555 843 2 029 508 -464 406 -3 090 000 -2 565 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -233 374 555 945 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 700 000 -466 500 -450 000 233 500 -450 000 126 105 945 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 117 Vesihuoltoinvestoinnit Hanke Ranta-Laatu asuinalue Räikäntien ympäristö Hietasmäen pientaloalue Heinikon teollisuusalue Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe Elovainin PTV-kauppa Saurio-Hiitti runkoviemärin siirto Sinivainiontie-Saurio Saurion vedenottamo Haaviston laajennus Kivilähde radan varsi Uusi-Kuruntien länsipuoli Asuntilan eteläosa Idäntien yleisen rakennuksen tontti Siivikkalan keskusta Mettistön laajennus Yrjöntie Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue Työläjärven alue 1.vaihe Työläjärven alue 2.vaihe Työläjärven alue 3. vaihe Työlänojan alue 2. vaihe Metsäkylä-Saurio siirtoviemäri Siltatien alue 1. vaihe Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe Siltatie-Viljakkalantie Vastamäen viemäriverkosto Litukan pientaloalue Vilpeen alue Osuus Hämeenkyrön puhdistamosta Särkäntie Kalliopään alue Kohdentamattomat määrärahat Yhteensä 2016 2017 150 t€ - - 2018 250 t€ 150 t€ 150 t€ - - - - 150 t€ Keskusta - 100 t€ 300 t€ 100 t€ 400 t€ 75 t€ - 75 t€ Keskusta - Keskusta 500 t€ 100 t€ - 600 t€ 200 t€ 300 t€ 100 t€ - 400 t€ 200 t€ - - 250 t€ 200 t€ 200 t€ 250 t€ 200 t€ - - - - - - 600 t€ - 200 t€ 500 t€ 200 t€ 500 t€ 200 t€ - 400 t€ - 150 t€ 150 t€ - Siltatien alue - Siltatien alue 300 t€ 500 t€ 600 t€ 200 t€ - 200 t€ - - Siltatien alue - Ylöjärven 235 t€ - - 125 t€ - 125 t€ Viljakkala 150 t€ Viljakkala - Viljakkala 80 t€ 600 t€ 35 t€ 600 t€ 50 t€ 35 t€ 900 t€ 30 t€ 900 t€ - Viljakkala - Kuru 900 t€ 2 565 t€ 4 185 t€ 3 935 t€ 3 280 t€ 118 2019 2020 150 t€ 200 t€ 150 t€ 150 t€ 90 t€ 100 t€ 200 t€ 200 t€ - Alue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Asuntila Asuntila - Itäinen Ylöjärvi - Itäinen Ylöjärvi - Lounainen Ylöjärvi - Lounainen Ylöjärvi - Metsäkylä - Metsäkylä 400 t€ Metsäkylä - Metsäkylä - Metsäkylä taajaman lähikylät 2 540 t€ Työterveyshuollon liikelaitos VIISARI 119 120 Talousarvio 2016 Työterveyshuollon liikelaitos Viisari Vastuuhenkilö Viisarin vt. toimitusjohtaja Seija Porola Konsernihallinnon asettamat strategiset tavoitteet: 1. Sitova taloudellisuustavoite: Korko sijoitetulle pääomalle on 5 %. 2. Valmistaudutaan Viisarin toimintamalliselvityksen mukaisiin toimenpiteisiin Viisari mahdollisiin yli 10 000 euron investointeihin antaa luvan tarvittaessa kaupunginhallitus. Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut Työterveysliikelaitos tuottaa viiden kunnan alueella, kunnan järjestämisvastuulla olevat työterveyspalvelut sekä kyseisille kunnille että alueen yksityissektorille. Tunnusluvut Yritysasiakkaat - kokonaisvaltainen sopimus - lakisääteinen sopimus Henkilöasiakkaat, yhteensä - kokonaisvaltaisen sopimuksen piirissä - lakisääteisen sopimuksen piirissä Henkilöstö tehtäväalueittain Kokoaikaiset Osa-aikaiset 121 TP2012 TP2013 TP2014 1 103 707 396 1 145 746 399 1 198 750 448 12 630 11 088 1 542 12 546 11 026 1 520 13 331 11 464 1 865 42 3 42 3 42 3 Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin tuloslaskelma TA 2015 TA 2016 4 345 973 38 860 4 405 356 20 000 -5 000 -69 800 -1 191 382 -1 261 182 -60 090 -1 079 081 -1 139 171 -2 086 099 -2 247 372 -355 169 -115 778 -2 557 046 -386 547 -139 113 -2 773 032 -18 142 -5 904 Liiketoiminnan muut kulut -374 502 -359 503 Liikeylijäämä (alijäämä) 173 961 142 746 -20 000 -20 000 -20 000 -20 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 153 961 122 746 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 153 961 122 746 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 153 961 122 746 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin rahoituslaskelma TA 2015 TA 2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta 173 961 18 142 -20 000 172 103 142 746 5 904 -20 000 128 650 Rahavarojen muutos 172 103 128 650 122
© Copyright 2024