ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE
A-2463a 2010-00211 1(22) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2463a SEKÄ KAAVAN MUKAISIA TONTTIJAKOJA JA TONTTIJAON MUUTOKSIA M-10-91, M-10-93 JA M-10-94 (Kerinhallien alue) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosan korttelin 20043 tonttia 1, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä pysäköimis- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosan korttelin 1129 tontit 24-36, korttelin 20039 tontit 1-10, korttelin 20043 tontti 2 sekä lähivirkistys-, katu- ja pysäköintialueet. Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. Kaava-alue sijaitsee Kerinkallion (20.) kaupunginosassa noin 1,7 km etäisyydellä Lahden torilta kaakkoon. Alue rajautuu koillisessa Kerintiehen, lounaassa Nikkarinkatuun ja luoteessa Saksalankadun varren puistoalueeseen. Kaakossa alue rajautuu Kerinkallion pientaloalueeseen. Kaava-alueen laajuus on noin 2,7 ha. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyttöön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet. Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - sijaintikartta asemakaavakartta A-2463a osallistumis- ja arviointisuunnitelma ote yleiskaavasta ote ajantasa-asemakaavasta Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 2(22) 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 3.2.2010. Kaavatyön aloituskokous pidettiin 5.2.2010. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 29.3.2010 ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytön kesken järjestettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 ja maastokäynnillä 1.6.2010. Asemakaavalla muodostetaan alueelle tiivistä kaupunkimaista pientaloasutusta (AO-1) 23 uudella erillispientalotontilla päättyvän uuden kadun molemmin puolin. Tonttien pinta-alat ovat 480 m2 – 717 m2 ja tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52. Alueella säilytetään Saksalankadun puoleisella sivulla lähivirkistysalue (VL-hu), jota voidaan käyttää erilaisten hulevesien käsittelyyn soveltuvien rakenteiden sekä pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen sijoittamiseen. Kaava-alueen pohjoiskulmassa sijaitseva teollisuustontti muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontiksi (AL-1) laajentamalla sitä ja lisäämällä rakennusoikeutta tontilla n. 1019 m2:llä. Hulevesien luonnonmukainen käsittely tonteilla ja lähivirkistysalueella otetaan kaavassa huomioon. Kaavassa on varattu alueet hyötyjätteiden keräilypisteelle ja pienelle pysäköintialueelle uuden kadun varressa. Kadun päähän on kaavassa lisätty kevyen liikenteen yhteys Nikkarinkadulle. Asemakaavan muutoksella poistetaan Nikkarinkadun ja Kerintien varsilla sijainneet pysäköintialueet (LP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) sekä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialue (TY-5) asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa vuodelta 2008 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 3(22) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee laajan kaupunkilaakson itäreunalla. Tasaista laaksoa reunustavat pohjoisessa Salpausselän reunamuodostuma ja idässä Saksalan ja Liipolan mäet. Maiseman alimmassa kohdassa virtaa Paskurinoja. Suunnittelualueen pintavedet laskevat Vartio-ojan kautta edelleen Porvoonjokeen. Laaja tasainen laakso on syntynyt jääkauden jälkivaiheessa muinaisen meren lahtiin ja meren pohjaan. Meren aallot ovat lajitelleet maa-ainesta niin että laakson alueella maaperä vaihtuu hiekasta hietaan ja saveen. Suunnittelualueen pintamaa on hienoa hietaa. Syvemmällä maaperä on savea ja silttiä. Etelä-Lahden vanha asutus ja tiestö noudattavat Salpausselän ja laakson välimaastoa. Suunnittelualueen lähimmät vanhat talot olivat Saksala, Anttila ja Kittilä. Vuoden 1946 ilmakuvan mukaan Lahden kaupungin eteläpuolella oli laajat peltoalueet. Suunnittelualueella pellon poikki kulki suora kärrytie Anttilanmäeltä Kerinkalliolle. Nykyinen Kerintie noudattaa tätä suuntaa. SUUNNITTELUALUEEN KASVILLISUUS Itse suunnittelualue on toiminut liikunta- ja liikealueena. Sen alkuperäinen luonto on hävinnyt. Vanhan kaupan ympärillä on kookkaita hopeapajuja, joita on voimakkaasti leikattu. Korttelin eteläosassa on puistomaisesti istutettua kasvillisuutta, joka muodostaa pienen havu- ja lehtipuumetsikön. Urheiluhallin pihamaa on hiekkapintainen. POHJAVESI Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. ILMASTO Suunnittelualue sijaitsee maastosta johtuen pienilmastollisesti epäedullisesti. Ilman vaihtuminen varsinkin kylmänä vuodenaikana on heikkoa. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU-1) sijaitsevat vuonna 1985 rakennettu jäähalli ja vuonna 1978 valmistunut huoltorakennus. Alueen keskiosa on hiekkakenttää ja lounaiskulmassa sijaitsee kolme pienempää palloilukenttää. Alueen koillis- ja lounaispäissä Kerintien ja Nikkarinkadun varsilla sijaitsevat pysäköimisalueet (LP). Korttelin 20043 tontilla 1 on vuonna 1948 valmistunut kaksikerroksinen myymälärakennus ja yksikerroksinen talousrakennus. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitseva Kerinkallion pientaloalue on rakennettu lähes kokonaan vuosina 1946 - 1948. Alueen katuverkko on hyvin säännönmukainen ja suorakulmainen. Kooltaan yhtenäiset asuintalot on sijoitettu katonharja kadun suuntaisesti tonttien kadun puoleisiin päihin. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalankadun toisella puolella sijaitseva Leantien ja Kerintien pientaloalue kuuluvat Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden luetteloon. Suunnittelualueen länsipuolta rajaa Saksalankatu, joka toimii kokoojakatuna. MAANOMISTUS Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), pysäköimisalueet (LP) sekä katualue ovat Lahden kaupungin omistuksessa. Korttelin 20043 tontti 1 on yksityisessä omistuksessa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 4(22) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Alue kuuluu myös Lahden kehittämisen kohdealueeseen (kk). Saksalankatu on merkitty merkittäväksi yhdystieksi (yt). YLEISKAAVA Oikeusvaikutukseton Lahden yleiskaava 1998 on saanut lainvoiman 18.3.2002. Suunnittelualue on merkitty pääosin asumiskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi (A). Saksalankatu on merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja kadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalankadun toisella puolella sijaitseva Leantien ja Kerintien pientaloalue on merkitty ympäristökokonaisuutena arvokkaaksi kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti. Edellä mainittua yleiskaavaa edeltäneessä tarkemmassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vuodelta 1988 (tavoitevuosi 2010) alue sijoittuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU). Alueen pohjoiskulma on merkitty kuuluvaksi pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP). Saksalankatu on merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja kadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen reitti. Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2008 Kuva 3. Ote Lahden yleiskaavasta 1998 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 5(22) Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta ASEMAKAAVA Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1), jolle saadaan rakentaa alueen käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueen koillis- ja lounaispäihin Kerintien ja Nikkarinkadun varsille on merkitty pysäköimisalueet (LP). Saksalankadun ja Kerintien kulmassa olevan korttelin 20043 tontti 1 on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Asuinhuoneistoja sallitaan kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin rakennusoikeus on 600 k-m² ja kerrosluku kaksi (II). Tontille tulee järjestää yksi autopaikka kolmea työntekijää, yhtä asuntoa ja 50 liikekerrosalaneliömetriä kohti. Tontilla saadaan käyttää 35 prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta liiketiloja varten (kl 35 %). Tontin Kerintiehen rajoittuva sivu on määrätty istutettavaksi. LAHDEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 Suunnittelualue sijoittuu lahden kaupunkiseudun rakennemallissa tiivistettäväksi tarkoitetulle alueelle, joka käsittää Lahden keskustan ja sen ympäristön. Suunnittelualue on merkitty asuinalueeksi. RAKENNUSJÄRJESTYS Lahden kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2005. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 6(22) POHJAKARTTA Alueen pohjakartta on tarkistettu 30.10.2008 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. MUUT SUUNNITELMAT - Saksalankadun yleissuunnitelma 2005, Lahden kaupunki. - Paskurinojan hulevesiselvitys, Ramboll, tekeillä. ALUEELLE LAADITUT SELVITYKSET - Lahden kaupunki on tehnyt maaperätutkimuksia alueelle tekojäärataa varten vuonna 1984. - Ramboll Oy:n toimesta kaava-alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys sekä tehty lisää maaperätutkimuksia vuonna 2010. Selvityksessä todettiin alueen soveltuvan pientalorakentamiseen. Alueen geotekninen kantavuus on 80 – 100 kN/m2. - Saksalankadun ympäristömeluselvitys 2008, Promethor. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 7(22) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN TARVE Kerin harjoitusjäähallitoiminnan siirryttyä Launeen vapaa-ajankeskukseen alueen käyttötarkoitusta päätettiin tarkistaa tutkimalla alueelle asumisen mahdollisuutta. Ympäröivän pientaloasutuksen vuoksi alue soveltuu parhaiten matalaan asuinrakentamiseen korkean kerrostaloasumisen sijaan. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutos laaditaan Lahden kaupungin aloitteesta. Alueen pohjakartta on tarkistettu asemakaavan muutoksen yhteydessä 30.10.2008. 3.3 OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OSALLISET MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat Kerinkallion omakotiyhdistys ry Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset Lahden seudun ympäristöpalvelut Lahden kunnallistekniikka Lahden tilakeskus Lahden liikuntatoimi Päijät-Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus / ympäristö Uudenmaan ELY-keskus / liikenne Lahden kaupunginmuseo Lahti Energia Oy Lahti Aqua Oy Päijät-Hämeen Pelastuslaitos Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Itella Oyj DNA Oy VIREILLETULO Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 29.3.2010. Alueen naapurikiinteistöille, maanomistajille sekä viranomaisille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 8(22) Taulukko 1. Osallisten lausunnot ja niiden huomioonottaminen Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Lahden kaupungin liikuntapalvelut Liikuntapalvelut suosittelee toteutettavaksi vaihtoehdon 0+ niin, että urheilualuetta kehitetään alueen asukkaiden ja liikuntapalveluiden tarpeet huomioiden. Urheilualueen ulkokenttien korvaavaa aluetta ei ole osoitettu. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia asumisen mahdollisuutta alueelle. Pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen sijoittaminen alueelle on mahdollista. Kentät ovat jatkossakin liikuntakäytössä, kunnes toiminnot siirtyvät alueelta pois. Päijät-Hämeen liitto Ei huomautettavaa. Vaikutusten arvioinnista tulisi käydä ilmi harjoitusjäähallien poistumisen vaikutukset nykyisten käyttäjien liikuntamahdollisuuksiin. Liikuntamahdollisuudet arvioidaan toimintojen siirtyessä pois, kun tiedetään mahdollisesta korvaavasta paikasta. Ulla-Maija Kemppi, Nikkarinkatu 29 Vaihtoehto 1 antaisi väljemmän ilmeen alueelle eikä sisällä suunniteltua hulevesien käsittelyaluetta. Vaihtoehto 2:n tonttikoko on liian pieni. Hulevesien käsittelyalue on mahdollista sisällyttää myös vaihtoehto 1:een, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Pienet tontit houkuttelevat tiettyjä ihmisiä, varsinkin kävelyetäisyyden päässä keskustasta. Vihertoimi, kunnallistekniikka Vihertoimi esittää uuden asuinalueen ja Kerinkallion pientaloalueen välissä kulkevan viherkaistan sisällyttämistä muodostettaviin tontteihin. Ajoneuvoliikenne alueelle toivottavaa Nikkarinkadun kautta. Vaihtoehto 2 kannatettava, koska Saksalankadun puoleinen viheralue sisältää tulevia tarpeita mahdollistavan muunneltavuuden. Nikkarinkadun puolelta liittymän tuominen alueelle aiheuttaisi enemmän haittaa olemassa oleville alueen asukkaille. Hulevesipainanne on muutettu istutettavaksi alueeksi, joka liitetään tontteihin. Hulevedet ohjataan kadun varressa kulkevaan ojaan tai kouruun. Lahden kaupunginmuseo Uuden pientaloalueen suunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ympäröivien arvoalueiden peruspiirteet, säännönmukaisuus, maltillinen mittakaava ja puutarhamaisuus. Tästä näkökulmasta vaihtoehto 2 on ainoa mahdollinen. Kattomuotoja, -kaltevuuksia, julkisivumateriaaleja ja rakentamistapaa ohjaavat määräykset ovat tarpeen. Vanhalle kaupparakennukselle esitetään suojelumerkintää. Julkisivun värisävyjä ja materiaaleja sekä harjan suuntaa koskevat määräykset lisätty kaavaehdotukseen. Myymälärakennus on merkitty suojeltavaksi ja sen ensimmäisen kerroksen tilat määrätään liike- ja palvelukäyttöön. Lahti Aqua Kaavamuutosalueella voi olla merkittävä rooli suunniteltaessa hulevesien viivytystä ja pidättämistä Paskurinojan valuma-alueella. Lahti Aqua kannattaa vaihtoehtoa 2. Kaavaehdotukseen on sisällytetty Saksalankadun suuntainen lähivirkistysalue (VL-hu), joka sallii hulevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet alueella. Lahden Tilakeskus Alueella olevien liikuntapaikkojen uudelleensijoitusta ei ole ratkaistu. Tilakeskus tukee liikuntapalveluiden lau- Asemakaavan muutos ei tule toteutumaan ennen kuin alueella nyt olevat toiminnot ovat poistuneet. Ks. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 9(22) sunnossa esitettyä kannanottoa. liikuntapalveluiden lausunnon kommentti. Asunto Oy Nikkarinkatu 25, Maire ja Eino Kokko Nikkarinkadun varsi on muutettava asemakaavassa puistoalueeksi. Sisääntulo uudelle alueelle Kerintien kautta. Alueiden korkeuserot on otettava huomioon hulevesien kannalta. Nikkarinkadun varsi on muutettu kaavaehdotuksessa puistoalueeksi, koska alueen liikuntapaikat poistuvat eikä pysäköintipaikalle ole enää tarvetta. Sisäänkäynti alueelle Kerintien kautta. Hulevesipainanne alueen eteläreunasta on poistettu mm. korkeuserojen vuoksi. Marja-Liisa ja Mauri Laaksonen Uudet tontit ovat liian pieniä ja rakennukset suuria verrattuna ympäröivään rakenteeseen. Hulevesien mahdolliset haittavaikutukset huolestuttavat. Nykypäivänä ei ole mielekästä kaavoittaa ympäröivän pientaloalueen mukaisesti suuria tontteja näin lähelle kaupungin keskustaa. Uusien asuinrakennusten rakennusoikeus on 160 m2, mikä on suhteellisen vähän nykypäivänä. Kaksikerroksinen asuinrakennus vapauttaa tonttia muuhun käyttöön. Hulevesien käsittelyä koskevat mahdolliset rakenteet on ennen toteutusta suunniteltava sellaisiksi, että ne parantavat alueen hulevesitilannetta eivätkä huononna sitä. Tarkempia suunnitelmia tehdään, kun tarpeet tarkentuvat. Kaavassa varataan kuitenkin alue, joka mahdollistaa jatkossa ko. rakenteiden toteuttamisen. Anu ja Esko Taipale Kerinkallion kenttä säilytettävä. Vaihtoehto 0+ paras. Jos alueelle tulee asumista, vaihtoehto 2 sopivin pienin muutoksin. Tonttikoko vähintään 750 m2. Alueella tavoitellaan tiivistä asumista. Mikäli tiiviillä ja matalalla kaupunkiomakotiasumisella ei päästä riittävän tehokkaaseen maankäyttöön joudutaan tutkimaan esim. pienkerrostalojen sijoittamista alueelle. Useamman 750 m2 kokoisen tontin kaavoittaminen näin lähelle kaupungin keskustaa ei ole nykypäivänä enää mielekästä. Kaupungin laajentuessa on reuna-alueilla väistämätön kehityssuunta aina tiiviimpään (tai korkeampaan) päin. Kentät säilyvät alueella, kunnes toiminnot poistuvat. Tässä yhteydessä tutkitaan korvaavan paikan mahdollisuutta. Hämeen ELY-keskus Vaihtoehto 2 vaikuttaa johdonmukaisemmalta ja hallitummalta kuin 1. Mikäli vaihtoehto 1 valitaan, olisi harkittava, pitäisikö rakentamista ohjata tarkemmin. Pohjavesiasiat ja liikennemelu on huomioitava. Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstettäväksi. Kaavaehdotukseen on lisätty liikennemelun vuoksi ohjeellinen meluvallin paikka alueen länsikulmaan, josta tällä hetkellä alueelle tulee eniten melua. Pohjavesimäärä- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 10(22) ykset on lisätty kaavaehdotukseen (pv). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Ekopisteelle tulee olla esteetön pääsy asukkailla ja astioiden tyhjentäjillä. Puurivi hankaloittaa pääsyä alueelle. Sijainti ja mitoitus vaikuttavat sopivalta. Katualueen rakenne ja istutukset tarkentuvat katusuunnitelman yhteydessä. Puurivi on ohjeellinen. Kiinteistö Oy IsoVuoritalo (Kerintie 35) Vaihtoehto 2 on sopivin koskien liikerakennusten tonttia. Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstettäväksi kaavaehdotukseksi. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry Ei huomautettavaa. Saksalankadun katusuunnitelmat on huomioitava kaavatyössä. Kaavatyötä tehdään yhteistyössä Lahden kunnallistekniikan katusuunnittelun kanssa. Lahti Energia Oy Kaavaan on merkittävä johtorasite liikerakennusten tontin lounaisreunaan. Ko. alueelle on avattu kevyen liikenteen väylä, joka on osoitettu osaksi lähivirkistysaluetta (VL-hu). Johdot voivat kulkea ko. väylää pitkin. Kerinkallion omakotiyhdistys ry Alueen perinteinen ulkoliikuntakäyttö tulisi säilyttää. Rakentaminen liian tiivistä. Alueen maanpintaa on laskettava muun alueen tasoon. Uusien rakennusten oltava tyyliltään yhtenäisiä kuten Kerinkallion omakotialueella. Kotiloiden esiintyminen on huomioitava viheralueita suunniteltaessa. Sinikantien puoleiseen reunaan on jätettävä hoidettu puistokaistale ja aita. Hulevesitilanteeseen alueella on saatava parannusta. Liikuntakäyttö säilyy alueella, kunnes toiminnot poistuvat. Tässä yhteydessä tutkitaan korvaavien liikuntapaikkojen mahdollisuus. Kaavaehdotuksessa on varattu mahdollisuus sijoittaa alueelle pienimuotoisia lähiliikuntapaikkoja sekä leikkikenttä. Alue tukeutuu osittain Launeen liikuntapaikkoihin. Koko kaupungin liikuntatarpeet tulee ottaa huomioon mm. kenttien paikkoja mietittäessä. Tonttien suurentaminen paljoa esitettyä suuremmiksi ei ole mielekästä näin lähellä keskustaa. Mikäli tiiviillä ja matalalla kaupunkiomakotiasumisella ei päästä riittävän tehokkaaseen maankäyttöön joudutaan tutkimaan esim. pienkerrostalojen sijoittamista alueelle. Alueen madaltaminen saattaa edellyttää suuria maamassojen vaihtoja. Täyttömaan ja kuivakuorikerroksen alla n. 2-6 metrin syvyydessä on savea. Aluetta joudutaan kuitenkin toteutusvaiheessa muokkaamaan mm. alueen tasaamisen, jäähdytysputkistojen poistamisen ym. vuoksi. Rakennusten yhtenäisyyttä on lisätty määräämällä kaavassa julkisivun värisävystä ja materiaalista. Kts. museon lausunto. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 11(22) Viheralueiden suunnittelu tehdään kaavatyön valmistumisen jälkeen toteutusvaiheessa. Viherkaistale alueen eteläreunassa jätetty paikoilleen, vaikka hulevesipainanne poistuikin. Hulevesitilanteen korjaamiseksi alueella tullaan tekemään tarkentavia suunnitelmia. Kts. Lahti Aquan lausunto. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Lahden Seudun Ympäristöpalvelut Esitetyn kaltainen asuminen (vaihtoehdot 1 ja 2) sopivat alueelle. Sijainti lähellä keskustaa puoltaa tiivistä pientalorakentamista. Saksalankadun liikennemelu on huomioitava suunnitelmassa. Kaavaehdotukseen on lisätty liikennemelun vuoksi ohjeellinen meluvallin paikka alueen länsikulmaan, josta tällä hetkellä alueelle tulee eniten melua. Timo Äikäs Uusi alue aivan liian ahdas ja tiivis. Alue alistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Viher- ja liikuntaalueet ovat alimitoitettuja. Pitkä kapea umpikujakatu aiheuttaa ongelmia mm. lumen ja pysäköinnin kanssa. Läheisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden vuoksi kaavatyössä on kuultu kaupunginmuseota. Kts. museon lausunto. Kapea katu parantaa osaltaan viihtyisyyttä ja turvallisuutta mm. vähentämällä katupaikoitusta ja –säilytystä sekä hidastamalla ajonopeutta. Kerinkallion alue tukeutuu virkistysalueidensa osalta myös läheiseen Kerinkallionpuistoon sekä Kerinkallion - Linnaistensuon laajaan virkistys- ja viheralueeseen. Paras laajennus on sellainen, että sitä ei edes huomaa laajennukseksi. Laajennus voidaan tehdä mahdollisimman yhteneväksi tai selkeästi erilaiseksi. Mikäli halutaan muodostaa uusi yhtenäinen kokonaisuus vanhasta ja uudesta on laajennus tehtävä siten, että sitä ei edes huomaa laajennukseksi. Kerinkallion alueen kohdalla on haluttu säilyttää vanha arvoalue omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Muilta osallisilta ei tullut lausuntoa. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Hämeen ELY-keskukselle (ympäristö), Uudenmaan ELY-keskukselle (liikenne) sekä Päijät-Hämeen liitolle on valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettu OAS sekä kaa- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 12(22) valuonnokset. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytön kesken järjestettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 sekä maastokäynnillä 1.6.2010. 3.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyttöön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet. PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET Kaavatyön aloituskokouksessa esille nousi tavoite alueelta muodostuvien hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn parantamisesta ja vaikuttaminen Saksalankadun varressa kulkevan Paskurinojan ja lähialueen hulevesiin. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen luonnoksesta tehtiin kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta järjestettiin kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus sekä luonnosvaiheen kuuleminen. Vaihtoehto 0+ säilytti olemassa olevat ulkopalloilukentät ja siinä poistuvan harjoitusjäähallin paikalle oli osoitettu lähivirkistysalue, jota voidaan käyttää hulevesien käsittelyyn sopivien rakenteiden tai pienimuotoisten uusien liikuntapaikkojen sijoittamiseen. Kuva 5. Luonnosvaihtoehto 0+ Vaihtoehtojen 1 ja 2 keskeinen ero oli niiden sisältämän asumisen muoto. Vaihtoehto 1 sisälsi tuottajamuotoisesti toteutuvaa pientaloasutusta ja vaihtoehto 2 sisälsi 24 omatoimi- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 13(22) sesti toteutettavaa omakotitonttia kaupunkimaista pientaloasumista varten. Vaihtoehdot poikkesivat myös mm. viheralueen muodon ja koon, sallitun kerroslukumäärän, paikoitusalueiden sekä sallitun kokonaisrakennusoikeuden suhteen. Kuva 6. Luonnosvaihtoehto 1 Kuva 7. Luonnosvaihtoehto 2 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 14(22) ASEMAKAAVAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto 0+ suljettiin pois, koska se ei vastannut kaavatyön tavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ovat monilta osin samanlaiset. Molemmissa vaihtoehdoissa alueelta poistuvat todennäköisesti kaikki ulkopalloilukentät sekä harjoitusjäähalli. Vaihtoehto 2:n todettiin soveltuvan paremmin viereisen Kerinkallion pientaloalueen luonteeseen omakotiasumisen sekä riittävän tarkan rakennusten sijoittumista ohjaavan kaavan vuoksi. Kapeamman rakenteen ansiosta asutus voidaan tuoda kauemmaksi Saksalankadusta, joka on sekä meluntorjunnan että alueelle rakennettavan hulevesien käsittelyalueen toteutusmahdollisuuden kannalta hyvä asia. Ympäröivien arvokkaiden alueiden vuoksi riittävän säännönmukaisuuden sekä samankaltaisten peruspiirteiden saavuttamiseksi vaihtoehto 2:n valitseminen kaavaehdotuksen pohjaksi on perusteltua. Luonnosvaiheen kuulemisessa vaihtoehto 2 sai eniten kannatusta niiltä osallisilta, jotka olivat ottaneet kantaa jonkin esitetyn vaihtoehdon valitsemisen välillä. Osallisista kaksi kannatti vaihtoehtoa 0+, yksi kannatti vaihtoehtoa 1 ja kuusi kannatti vaihtoehtoa 2. Loput 10 osallista eivät ottaneet kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 15(22) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella alueen pääkäyttötarkoitus muutetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta (VU-1) pääosin asumiseen. Kaavalla lisätään alueelle 23 pientalotonttia (AO-1), joiden pinta-ala on 480 m2 – 717 m2. Kunkin pientalotontin rakennusoikeus on yhteensä 250 k-m2, jolloin tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52. Tontit sijoittuvat suoraan riviin kadun varteen siten, että asuinrakennus rajautuu tontin kadun puoleiseen reunaan luoden selkeän katutilan. Tontin perälle on kaavassa osoitettu piharakennuksen rakennusala, jonka rakennusoikeus on 50 k-m2. Kunkin asuinrakennuksen rakennusalan molemmille puolille on osoitettu pysäköimis- ja autosäilytyspaikka, joiden yhteenlaskettu tonttikohtainen rakennusala on 40 k-m2. Asuinrakennusten rakennusala on 8 m x 10 m ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 160 k-m2. Kaavalla muutetaan entisen harjoitusjäähallin alue lähivirkistysalueeksi, jolle saa rakentaa hulevesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuvia rakenteita sekä leikkikenttiä ja pienimuotoisia lähiliikuntapaikkoja (VL-hu). Kaava-alueen pohjoiskulmaan sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-1), jonka rakennustehokkuudeksi on annettu e=0.5. Alueella sijaitseva vanha myymälärakennus määrätään kaavassa suojeltavaksi, ja sen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa vain liike- ja palvelutiloja. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, melusuojaukseen, aitaamiseen, pysäköintipaikkoihin, oleskelu- ja leikkipaikkoihin sekä rakennusten kerroslukuun, julkisivuihin ja kattokaltevuuteen. 4.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutos on Lahden yleiskaavan 1998 (oikeusvaikutukseton) mukainen, jota laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan muutos on PäijätHämeen maakuntakaavan 2006 mukainen. 4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. VAIKUTUKSET IHMISEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN Kaavamuutoksella puututaan hulevesiongelmaan alueella. Kaavaan on merkitty hulevesien käsittelyyn soveltuva alue Saksalankadun suuntaisesti. Alueella sallitaan hulevesien viivytykseen, imeyttämiseen ja johtamiseen soveltuvien rakenteiden toteuttaminen. Hulevesialueen tarkoituksena on parantaa hulevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia lähiympäristössä mm. viivytysaltaiden rakentamisella. Tässä tapauksessa uuden alueen hulevedet eivät tule kuormittamaan ympäröiviä asuinalueita. Alueella vaikutukset pohjaveteen ovat vähäiset, koska suunnittelualue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Vaikutukset asukkaiden määrään alueella ovat merkittävät. Kaavamuutoksella lisätään mahdollisuus noin sadan uuden asukkaan sijoittamiseksi alueelle. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 16(22) Vaikutukset liikuntamahdollisuuksiin alueella ovat merkittävät. Asemakaavan muutoksella alueelta poistuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), jonka seurauksena alueella tällä hetkellä käytössä olevat liikuntapaikat poistuvat. Harjoitusjäähallin toiminta on siirtynyt Launeen vapaa-ajankeskukseen n. 0,8 km länteen. Launeelle on tarkoitus rakentaa myös uusi ulkopalloilukenttä Länsiharjun koulun yhteyteen. Lähimmät olemassa olevat ulkoliikuntakentät sijaitsevat Launeella ja Liipolassa. Kaava-alueella sijaitsevia kenttiä tullaan kuitenkin edelleen käyttämään liikuntatarkoituksessa, kunnes nykyiset toiminnot sieltä poistuvat. Tässä vaiheessa tutkitaan mahdollisen korvaavan paikan sijaintia ja arvioidaan lähialueen asukkaiden liikuntapaikkojen riittävyyttä. Virkistysalueiden riittävyys on hyvä. Suunnittelualue tukeutuu virkistysalueidensa osalta mm. läheiseen Kerinkallion - Linnaistensuon laajaan viher- ja virkistysalueeseen. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska alue on tällä hetkellä pääasiassa asfaltti- ja hiekkapintaista kenttää ja pysäköintialuetta. Alueella sijaitsevat myös suuri harjoitusjäähalli sekä huoltorakennus. Alueelle tulevat uudet viheralueet lisäävät täten alueella olevaa luonnonympäristöä. Alueella nykyisin sijaitseva puusto sijoittuu pääosin kaavamuutoksen mukaisille viheralueille. Alueen suora katu edesauttaa ilman vaihtumista varsinkin kylmänä vuodenaikana, jolloin ilman vaihtuminen alueella on heikkoa. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN Alueelle tulevat uudet asumistoiminnot sekä laajentuneet liiketoiminnot lisäävät liikenteen määrää. Alueen liikenne ohjataan Kerintien päähän, josta se liittyy Saksalankatuun. Alueen risteysjärjestelyjä tarkastellaan vireillä olevan Saksalankatuun liittyvän katusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuudet alueella ovat erittäin hyvät. Alue sijaitsee vain noin 1,7 km etäisyydellä Lahden torilta kaakkoon. Alueen sadevesiviemäriverkosto on jo nyt ylikuormitettu. Tästä syystä kaavassa määrätään hulevesien ohjaamisesta niiden käsittelemiseen erikseen varattuihin paikkoihin. Hulevesien viivyttäminen alueella mahdollistetaan, joten kaavamuutoksella pyritään parantamaan alueen hulevesitilannetta. VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN. Uusi asuinalue muodostaa toteutuessaan selkeän eron viereiseen Kerinkallion omakotitaloalueeseen nähden. Alueesta tulee tiiviimpi, monimuotoisempi ja korkeampi. Alueet on rajattu toisistaan 6 m leveällä istutettavalla alueella. Alueesta on tarkoitus muodostaa oma itsenäinen kokonaisuutensa kuitenkin alistamatta mitoituksellisesti viereistä arvokasta Kerinkallion omakotialuetta. Uudesta alueesta halutaan muodostuvan uuden näköinen ja selkeästi erillinen asuinalue, jolloin esimerkiksi reuna-alueella sijaitsevien tonttien suurentaminen pehmeämmän rajan aikaansaamiseksi on tarpeetonta. Kaupunkikuvallisesti uusi asuinalue täydentää toteutuessaan ympäröivää pientaloasutusta. Alueen läheinen sijainti kaupungin keskustaan nähden on perusteluna ympäristöä tiiviimmän alueen rakentumiselle. Saksalankadun varren maisema paranee harjoitusjäähallin korvautuessa puistoalueella, Alue on nähtävissä kadun varressa kulkevalta kevyen liikenteen väylältä ja paikoitellen myös meluvallin takaa Saksalankadulta. Kerinkallion omakotialueelta päin katsottuna uusi Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 17(22) pientaloasutus näkyy korkeahkojen (2-kerroksisten) asuinrakennusten osalta. Maisemasta poistuvat kuitenkin valopylväät ja korkeat metalliaidat, jotka kuuluvat ulkokentän rakenteisiin. 4.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Saksalankadun liikenne aiheuttaa ympäristöönsä melua. Alueella on käytetty useita meluntorjuntakeinoja. Saksalankadun ja Kerintien kulmauksessa sijaitseva liikerakennusten tontti on kaavaan merkitty melusuojauksen tarvetta osoittavin merkinnöin, jolloin rakennusalan rajaan rajoittuvien rakennusten julkisivun ääneneristävyys on oltava vähintään 35 dBA. Pientalotontit on sijoitettu n. 40 m päähän Saksalankadun puoleisesta kaava-alueen rajasta, ja väliin jäävä viheralue toimii etäisyyden puolesta melusuojana. Asuinalue tukeutuu myös Saksalankadun varren melusuojavalliin. Suunnittelualueen länsinurkkaan on osoitettu myös ohjeellinen meluvallin paikka estämään Saksalankadun ja Nikkarinkadun risteyksestä alueelle tulevaa melua. Pientaloalueen pohjoissivulle, Saksalankadun puolelle, on kaavassa osoitettu myös piharakennusten rakennusala. Alueen alavan sijainnin ja ympäristön pintavesiolosuhteiden vuoksi hulevesiongelmat ovat merkittäviä. Asemakaavan muutoksella pyritään vaikuttamaan näihin ongelmiin mm. mahdollistamalla hulevesien käsittely- ja viivytysaltaiden sijoittaminen sekä velvoittamalla tonttikohtaiseen hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Paikoitellen maanpinnan peittäminen esimerkiksi asfaltilla kielletään hulevesien osittaisen imeytymisen ja niiden viivyttämisen mahdollistamiseksi. Alueella kulkee maanalaisia jäähdytysputkistoja jäähallitoiminnan jäljiltä. Jäähdytysnesteenä on käytetty suolavettä. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on tutkittava aluetta toteutettaessa ja olemassa olevia rakenteita purettaessa. 4.5 NIMISTÖ Alueelle syntyvän uuden kadun nimistötoimikunta on nimennyt Mairenkaduksi lähiympäristön naisten nimillä nimettyjen katujen mukaisesti. Lähivirkistysalue on nimetty Lätkäpuistoksi alueen entisen käyttötarkoituksen mukaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueesta on tehty havainnekuvia, jotka esittävät esimerkkejä alueen toteutuneesta pientaloasutuksesta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 18(22) Kuva 8. Esimerkki toteutuneesta pientaloalueesta Kuva 9. Havainnekuva pientaloalueen rakenteesta. Asuinrakennukset rajaavat katutilaa sijoittumalla mahdollisimman lähelle katualuetta. Piharakennukset rajaavat piha-aluetta. Tontit rajoittuvat viheralueisiin tai viherkaistoihin. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 1. kerros 19(22) 2. kerros Kuva 10. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennusala on 8 m x 10 m. Rakennuksen oleskelutilat sijaitsevat maantasokerroksessa, jolloin pääikkunoiden tulee suuntautua talon päädystä pihaa kohti ja rakennusten väliin voidaan silti rakentaa esim. autokatokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös yksi makuuhuone. Mahdolliset saunatilat on ajateltu sijoitettavaksi erilliseen piharakennukseen. Rakennukseen voidaan asentaa myös hissi kerrosten välille välipohjan avonaisen osan kohdalle. 1. kerros 2. kerros Kuva 11. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennuksen oleskelutilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, jolloin pääikkunat voivat suuntautua osittain naapuritonttia kohti ja rakennusten väliin voidaan silti rakentaa esim. autokatokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat myös pesu- ja saunatilat. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 20(22) Kuva 12. Esimerkki pihajärjestelyistä tontilla. Rakennuksen etäisyyden ollessa naapuritontin rajalta alle 4 metriä tulee palomääräykset ottaa huomioon. Asuinrakennuksen molemmin puolin on mahdollisuus rakentaa autokatos tai –talli paloturvallisuusmääräykset huomioiden. Pihan perälle rakennettava piharakennus rajaa piha-alueen tehden siitä suojaisemman ja toimien samalla esimerkiksi näkö- ja melusuojaesteenä. Tonttien välistä rajaa ei saa aidata muutoin kuin kasvillisuudella tai kasvillisuuden peittämillä aidoilla. Tonttien piha-aluetta ei saa peittää vettä kokonaan läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla. Tonttien hulevedet tulee ohjata tontin rajalla kulkevaan hulevesipainanteeseen tai –kouruun. 5.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Alueen toteutuminen riippuu nykyisten toimintojen poissiirtymisen aikataulusta. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyjärjestelmän toimivuutta seurataan alueen toteutuessa. Lahdessa 12.8.2010 kaavoitusarkkitehti Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI Markus Lehmuskoski A-2463a 2010-00211 21(22) Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävillä 2.9. – 4.10.2010. Sinä aikana on tullut yksi muistutus. Kerinkallion Omakotiyhdistys ry (muistutuksen on allekirjoittanut yhdistyksen puheenjohtaja Lassi Ojala) muistuttaa (muistutus saapunut 6.10.2010), että: - Uudisrakentaminen ei saa heikentää alueen hulevesien käsittelyä. Tulvaherkkyyden pitää vähetä nykyisestään. Uudelta asuinalueelta ei saa valua ylimääräisiä vesiä Sinikantien puoleisille tonteille. Rakentamisen vaikutukset hulevesiin on selvitettävä yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa. - Kerinhallien alueen ja Sinikantien tonttien välisen kuuden metrin istutettavan maasuikaleen hoidon vastuusta tulee selkeästi päättää. - Uuden alueen piharakennusten suunnittelussa tulee huomioida alemmalla maantasolla olevat Sinikantien naapurit. - Uuden alueen pitää olla sopusuhtaista ulkonäöltään vanhan asutuksen kanssa. - Liikerakennusten tontin käyttötarkoituksesta tulee määrätä tarkemmin. Alueelle ei saa rakentaa mitään liikennemääriä merkittävästi lisääviä toimintoja tai muuta häiritsevää tai alueelle kuulumatonta liiketoimintaa. Maankäyttö vastaa: - Alueen hulevesitilanteen osalta kyse on laajemmasta ongelmasta, ja tilanteen korjaamiseksi on tekeillä suunnitelmia ja selvityksiä. Asemakaavaehdotuksessa osoitetulla VL-hu -alueella pyritään mahdollistamaan esimerkiksi Paskurinojan vesien viivyttämisen mahdollistavia altaita ja muita rakenteita. Uuden alueen hulevedet tulee kaavamääräyksin ohjata hulevesipainanteissa esim. ko. altaisiin tai suoraan Paskurinojaan. - Uuden ja vanhan asuinalueen välinen kuuden metrin istutettavaksi osoitettu alue kuuluu uusille tonteille, ja sen hoidosta vastaavat uusien tonttien omistajat. Alueella ei kulje hulevesipainannetta. - Uudet piharakennukset saavat olla enintään yksikerroksisia. Niiden etäisyys Kerinkallion alueen asemakaavan mukaisista piharakennusten rakennusaloista on vähintään 14 metriä ja tontin rajasta kuusi metriä. Väliin jäävä tontin osa on istutettava suojaavaksi vihervyöhykkeeksi. - Uusi asuinalue muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa Kerinkallion omakotialueeseen nähden. Kerinkallion asuinalueen mukaisesti uuden alueen käyttötarkoitus on omakotiasumista ja asuinrakennukset sijoittuvat kadun varteen jättäen piha-alueen vapaaksi. Piharakennukset sijoittuvat pihan perälle. Riittävän yhtenäisyyden aikaansaamiseksi alueella on määrätty julkisivun värityksestä ja materiaalista sekä kattokulmasta ja harjan suunnasta. Rakennusala rajoittaa rakennusten koon hyvin yhteneväksi. Kerinkallion alueen liiallinen kopiointi ei säilyttäisi vanhaa arvoaluetta omana kokonaisuutenaan vaan laajentaisi sitä, mikä ei ole toivottavaa. - Asuin- ja liikerakennusten tontille osoitettu rakennusoikeus ei ole niin suuri, että se aiheuttaisi merkittävää haittaa Kerinkallion alueen asukkaille. Liikennöinti tontille tapahtuu lisäksi suoraan Saksalankadulle siten, että se ei rasita Karinkallion aluetta. Tontilla on sijainnut liikerakennus jo aiemmin, josta syystä liikekäyttö on perusteltua. Alueen meluisuus puoltaa myös liikekäyttöä. Asemakaava sallii liikerakennusten tontilla myös asumisen. Esitetty muistutus ei anna aihetta tehdä muutoksia kaavaehdotukseen. Nähtävilläoloajan jälkeen on muutettu autopaikkojen korttelialue (LPA-1) yleiseksi pysäköintialueeksi (LP-1). Asemakaavan selostus (ja seurantalomake) on korjattu tältä osin. Muutoksen jälkeen asemakaavan piirustusnumero on A-2463a. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI A-2463a 2010-00211 Lahdessa 15.12.2010 kaavoitusarkkitehti 6 LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI Markus Lehmuskoski 22(22) Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 398 Lahti 15.12.2010 Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20043 TONTTIA 1, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUETTA SEKÄ PYSÄKÖIMIS- JA KATUALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1129 TONTIT 24 - 36, KORTTELIN 20039 TONTIT 1 - 10, KORTTELIN 20043 TONTTI 2 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA PYSÄKÖINTIALUEET 12.08.2010 Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 398A2463a Kunnan kaavatunnus Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Yhteensä 2,7253 A yhteensä 1,5666 Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] 7369 0,27 0,0000 6769 7369 0,47 1,5666 7369 -0,2100 -600 57,5 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8474 31,1 -1,3599 0,3113 11,4 0,0033 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] 7369 0,27 0,0000 6769 Yhteensä 2,7253 A yhteensä 1,5666 57,5 7369 0,47 1,5666 7369 AL-1 0,3238 20,7 1619 0,50 0,3238 1619 AO-1 1,2428 79,3 5750 0,46 1,2428 5750 T yhteensä -0,2100 -600 TY-5 -0,2100 -600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä V yhteensä 0,8474 31,1 -1,3599 VL-hu 0,8474 100,0 0,8474 VU-1 -2,2073 R yhteensä L yhteensä 0,3113 11,4 0,0033 Kadut 0,2934 94,2 0,2703 LP LP-1 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä -0,2849 0,0179 5,8 0,0179
© Copyright 2024