Kunnanhallitus 30.03.2015 § 77 liite n:o 1 Kunnanhallitus 30.03.2015 § 77 liite n:o 2 VESILAHDEN KUNTA, Kirkonkylä RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos Vesilahden Kirkonkylän korttelia 71, lähivirkistysaluetta ja maatalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan Kirkonkylän korttelit 71 ja osa korttelista 101 sekä lähivirkistysaluetta, maatalousaluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 6.2.2015 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus 09.12.2013 §245 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1 2 3 1. TIIVISTELMÄ Kaavaselostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 04.02.2015 Liite 2 Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013 Liite 3 Vesilahti, Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Liite 5 Luonnosvaiheen palauteraportti Liite 6 Ehdotusvaiheen palauteraportti Liite 7 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Liite 8 Asemakaavan seurantalomake Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: x x Vesilahti, kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Luonnos 12.1.2015. Pirkanmaan liitto 2015. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 9.12.2013 §245. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 1.6.2014 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti. Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on 2,4 ha. Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 1000 kem². Asemakaavassa osoitetaan yhteensä 4 uutta erillispientalon tonttia. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun se on saanut lainvoiman. 2 4 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla kiinteistöjen 922-413-1-103 Järvi-Hovi, 922-413-1-102 Ranta-Hovi, 922-413-1-132 Patakivi, 922-413-1-188 Lumme ja 922-878-2-0 (Yhteiset maa-alueet) alueilla. Suunnittelualueella sijaitsee yksi loma-asunto, joka on rakennettu noin vuonna 1970. Rakennuksen pinta-ala 39m². Loma-asunto kaava-alueella. Suunnittelualue muodostuu pellosta ja rannan metsävyöhykkeestä. Rannasta on näkymä Kirkkolahdelle ja Sakaselän suuntaan. Näkymä rannasta laiturilta pohjoiseen. Ranta on maastonmuodoltaan melko jyrkkärinteinen. Etelässä aluetta rajaa hautausmaan kiviaita ja sen vieressä oleva metsävyöhyke. 3 5 Luonto Alueelle on laadittu luontoselvitys (Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013, T:mi Kari Laamanen). Luontoselvityksen mukaan alueella on: x luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi jalopuumetsiköksi soveltuva vaahteralehto x keltamataraa, joka on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu kasvi. Lisäksi luontoselvityksessä mainitaan: x kallioalueet, jotka voivat soveltua metsälain 10§:n mukaisiksi kallioiksi x katajaketo, joka voi hoidettuna soveltua luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi katajakedoksi x nisäkuusi, joka soveltuu luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi yksittäiseksi maisemapuuksi x lähdetähtimö ja vanhat pihlajat, joista on annettu säästösuositus x lehtonotkelma, jonka todetaan olevan muu arvokas luontokohde. Luontoselvitystä tullaan täydentämään huhti-toukokuussa 2015 liito-oravaselvityksellä (liitoorava on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji sekä käenpiian ja rantasipin pesintälaskennalla (molemmat ovat valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviä (NT) lajeja). Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Kulttuuriympäristö ja maisema Vesilahden Kirkonkylä kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Maisemarakennetta hallitsee vesi. Näkymät vesistöön ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa. Kirkon, sakastin, hautausmaan ja tapulin muodostama kokonaisuus sekä kirkonkylän raitin varren miljöö ovat kulttuurihistoriallisesti ja maiseman kannalta erityisen merkittävät. RantaHovin asemakaavan muutosalue sijaitsee välittömästi niiden pohjoispuolella. Järven suunnasta nähtynä kirkko hallitsee maisemaa. Kirkonkylässä oli 1560 -luvulla yhdeksän taloa. Maakirjoissa mainitaan mm. Hovi, Tapola, Kässä, Tallinen, Kilpala, Pyörny ja Mikko Hattarin tila. Kirkonkylän kantatalojen kylätontit olivat kirkon itäpuolella olevassa rinteessä. Kantatalot siirtyivät pois kirkon kupeesta 1800 luvun lopulla ja 1900 -luvun alkupuolella. Näkymä Matinkujalta itään suunnittelualueelle. 4 6 Rantavyöhyke hautausmaan pohjoispuolella on todennäköisesti säilynyt lähes rakentamattomana 1900-luvun lopulle saakka, jolloin heräsi yleisesti kiinnostus ranta-alueisiin lomaasumiseen ja pysyvään asumiseen soveltuvina rakennuspaikkoina. Rannassa oleva lomaasunto on rakennettu noin vuonna 1970. Ranta-Hovin asemakaavan muutosalueen voimassa olevat loma-asuntojen rakennuspaikat kaavoitettiin vuonna 1994. Korttelit 70 A ja 70 B kaavoitettiin omakoti- ja lomarakennustonteiksi vuonna 2001. Vesilahden kirkonkylään on laadittu rakennusinventointi vuonna 2004. Ympäristössä ja alueen kulttuurihistoriallisissa arvoissa ei ole tapahtunut sen jälkeen muutoksia eikä alueella ole tiedossa sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka edellyttäisivät laadittua selvitystä tarkempaa selvitystä asemakaavan muuttamista varten. Suunnittelualueen itäpuolella olevaa rakennuskantaa nähtynä pellon suunnasta. Pirkanmaan maakuntamuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman palautteen perusteella alueelle on laadittu arkeologinen tarkkuusinventointi (Vesilahti, Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014, Mikroliitti Oy). Tarkkuusinventoinnin perusteella alueella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Vesijohto- eikä viemäriverkko on viereisissä kortteleissa ja kaava-alueen rakennukset on myös tarkoitus liittää niihin. Alueen länsiosan lähivirkistysalue on Vesilahden kunnan omistuksessa. Kiinteistöt 922-4131-102 Ranta-Hovi, 922-413-1-132 Patakivi ja 922-413-1-188 Lumme ovat yksityisessä omistuksessa. Kiinteistö 922-878-2-0 on yhteinen maa-alue, jonka osakaskunta on järjestäytymätön ja osakaskunta vahvistamaton. Asemakaava-alueen rantaviivan ei-muunnettu rantaviivan pituus on 293 metriä. 5 7 1.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Korttelissa 71 on voimassa asemakaava vuodelta 1994. Kaavassa rantaan on osoitettu kaksi omarantaista loma-asuntotonttia (RA). Peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Kulku rannan tonteille on osoitettu Kirkkokujan kautta. Korttelin 71 länsipuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2001. Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL) ja Matinkuja. Yleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus vuodelta 2006. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). Luku merkinnän alapuolella osoittaa nykyisten rakennuspaikkojen määrän alueella. Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla. Peltoalue hautausmaan muuriin saakka on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Rantaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Määräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. 6 8 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Aluetta koskee lisäksi rasterimerkintä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Alue rajautuu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (akm279, vihreä viiva). Suunnittelumääräyksenä on, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelusuosituksena on, että valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla. Maakuntakaavaa varten on laadittu päivitysinventoinnit Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointiraportin mukaan Vesilahden kirkonkylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajausta on tarkistettu siten, että osa hautausmaan pohjoispuolella olevasta peltoalueesta on otettu mukaan alueeseen. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Luonnos 12.1.2015. Vesilahden kirkonkylän ympäristö. Uusi rajaus 2014 sinisellä. 7 9 Pohjakartta Pohjakartta on hyväksytty maamittaushallituksessa 1.7.1977. Rakennusjärjestys Vesilahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 27.9.2004. 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavan muutoshanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osayleiskaavan mukaisten pientalojen rakennuspaikkojen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen laatimista. Yleiskaavan määräyksen mukaan rakennuspaikkojen määrä tulee ratkaista asemakaavalla. Kaava-alueeseen on nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivirkistysalue sekä alueen itäpuolella oleva lähivirkistysalue ajoyhteyden järjestämiseksi kortteliin 72. 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: x Suunnittelualueen maanomistajat x Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat x Pirkanmaan ELY-keskus x Pirkanmaan maakuntamuseo x Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta x Vesilahden ympäristönsuojelu x Vesilahden seurakunta x Tampereen aluepelastuslaitos Vireilletulo Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 9.12.2013 §245. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 1.6.2014 alkaen koko kaavahankkeen ajaksi. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta teki kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitettiin Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Kaava-alueeseen rajautuville maanomistajille lähetettiin tieto kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Pirkanmaan maakuntamuseolta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta, kahdelta yksityiseltä henkilöltä ja Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta. Palauteraportti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnos valmistui helmikuussa 2015. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. 8 10 Kaavaluonnokseen tehtävien tarkistusten pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville. Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 2.3. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti. Kaava-alueeseen on otettu mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivivirkistysalue liikenneyhteyden järjestämiseksi ja ranta-alueen yhtenäisen tarkastelun mahdollistamiseksi. Olemassa oleva lomarakennus on tavoitteena osoittaa kaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti ja osoittaa sille mitoituksen ja ympäristön sallima lisärakennusoikeus. 9 11 3. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT Alueelle on osoitettu neljä uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa (AO) sekä maatalousaluetta (MT), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Korttelialueet Kortteliin 71 on osoitettu kolme uutta omarantaista erillispientalojen tonttia. Tontin 1 pinta-ala on 1954 m², tontin 2 pinta-ala on 1963 m² ja tontin 3 pinta-ala on 3139 m². Rakennusoikeutta on kullekin tontille osoitettu 250 kem². Tonttitehokkuus on 0,08 - 0,12. Rakennusoikeudesta on kullakin tontilla osoitettu 25 kem² saunaa varten. Saunalle on osoitettu rakennusala kullekin tontille 15-25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Tontilla 3 on olemassa oleva rakennus huomioitu määräämällä sille rakennusoikeutta toteutuneen tilanteen mukaisesti huomioiden laajentamisvaraa 10 kem². Rantaviivan pituus on tontilla 1 44m, tontilla 2 43m ja tontilla 3 95m. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on korttelissa 71 määrätty yksi kerros. Lisäksi on sallittu rakentaa kellarikerroksessa puolet pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi, koska rakennuspaikat sijaitsevat rinteessä. Kokonaisuudessaan korkeuseroa rakennuspaikoilla on noin 7 metriä. Asuinrakennusten harjansuunnat on määrätty kaavassa rinteen suuntaisiksi. Asemakaavassa on osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen ohjeelliset rakennusalat. 10 12 Korttelissa 71 on ranta-alue osoitettu rakennuspaikan osaksi, jonka hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maiseman hoitoon ja riittävän puustoisuuden säilymiseen. Tontille 3 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla esiintyy valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltu (VU) keltamataraa (luo). Kortteliin 101 on osoitettu yksi uusi asuinrakennustontti (AO). Tontin pinta-ala on 1574 m². Rakennusoikeutta on 250 kem². Rakennusala on osoitettu 8,5 metrin etäisyydelle tontin etelärajasta ja 25 metrin etäisyydelle tontin länsirajasta. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty yksi kerros. Lisäksi on sallittu rakentaa kellarikerroksessa puolet ja ullakon tasolla 2/3 pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Harjansuunta on määrätty kohtisuoraan rinnettä kohti. Asemakaavassa on osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen ohjeelliset rakennusalat. Rakennuspaikka sijaitsee rinteessä, jossa korkeuseroa on noin 8 metriä pellon reunasta hautausmaan kiviaidan reunaan. Ohjeellinen rakennusala sijaitsee 3-8 metriä hautausmaan kiviaidan reunaa alempana. Olemassa oleva peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Pellon eteläreunaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29§:n mukainen jalopuumetsikkö (luo). Olemassa olevan peltotien kohdalle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie (pp). Kaava-alueelle on osoitettu uusi tiealue, Ranta-Hovinkuja. Tie jatkaa Matinkujan linjaa suoraan lännestä pellon reunaa pitkin. Tiealueen jatkeeksi on osoitettu ajoyhteys peltoalueen reunaa pitkin kortteliin 72. Kirkkokujan olemassa oleva tiealue on osoitettu kaavatieksi. Yleismääräyksissä on kerrottu, että alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat) ja määrätty, että autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti, omarantaisilla tonteilla rantaan on sallittua sijoittaa yksi enintään 5m pitkä venelaituri ja että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 3.1. Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1§:n mukaan kaavoitettaessa tulee arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän uuden omakotitalon rakentamisen alueelle. Uusi rakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeelle ja hautausmaan viereen olemassa olevan asuinrakennuksen rinnalle rinteeseen jättäen peltomaiseman avoimeksi. Rantamaisemaan on kiinnitetty erityistä huomiota antamalla määräys sen hoitamisesta ja puustoisuuden säilyttämisestä. Asuinrakennukset on määrätty rakennettaviksi yksikerroksisina ja rinteen suuntaisina, mikä parantaa mahdollisuuksia niiden sopeutumiseksi maisemaan. Korttelissa 101 on rakennusalan rajauksella huolehdittu siitä, että uusi rakentaminen tulee riittävän kauaksi hautausmaan kiviaidasta ja huomattavasti sitä alemmaksi. Uusi asuinrakennus hautausmaan pohjoispuolella ei heikennä kirkon, sakastin, hautausmaan ja tapulin muodostama kokonaisuuden eikä kirkonkylän raitin varren miljöön kulttuurihistoriallisia arvoja. Järveltä päin nähtynä rakennus jää hautausmaan muuria alemmaksi eikä uhkaa sen tai kirkon asemaa maisemassa. 11 13 Korttelin 101 rakennuspaikka on Vesilahden kirkonkylän osayleiskaavan vastainen, mutta täydentää luontevasti korttelin 73 ja 71 yhdyskuntarakennetta. Kaavassa on määrätty, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeilla voidaan vaikuttaa kaavamääräyksiä tarkemmin rakentamisen sopeutumiseen maisemaan ja ympäristöön. Peltoalueen osoittaminen maatalousalueeksi tukee alueen säilymistä viljeltynä ja säilyttää avoimet näkymät länsi-itäsuunnassa. Ranta-Hovinkujan jatkeeksi osoitettu ajoyhteys mahdollistaa nykyistä helpomman kulkuyhteyden järjestämisen kortteliin 72. Ajoyhteys kaventaa hieman yhteisalueen kohdalla voimassa olevaan kaavaan osoitettua lähivirkistysaluetta, mutta ajoyhteyden järjestämisellä ei ole käytännössä vaikutusta yhteisalueen käyttöön. Korttelin 72 tontin 1 maanomistaja on käynyt neuvotteluja yhteisalueen hankkimisesta omistukseensa, mikä toteutuessaan selkeyttäisi maankäyttöä alueella. Asemakaavan muutos ei toteutuessaan lisää merkittävästi liikennettä Matinkujalla, jota pitkin alueelle on kulku. Kirkkokuja, ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie sekä Ranta-Hovinkuja muodostavat uuden ulkoilureitin alueen asukkaille. Katajakedon ja jalopuumetsikön jättäminen kaavassa rakentamisalojen ulkopuolelle ja osoittaminen kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi turvaa valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi (VU) luokitetun keltamataran säilymisen ja luonnonsuojelulain 29§:n mukaisen vaahterametsikön säilymisen. Kaava määrää ja mahdollistaa kallioalueiden ja katajakedon säilymisen osittain. Kaava mahdollistaa vanhojen pihlajien, lähdetähtimön ja lehtonotkelman säilymisen, mutta ei määrää niiden suojelusta, mikä heikentää säilymismahdollisuuksia. Nisäkuusen säilyminen keskellä rakennuspaikkoja vaarantuu. Vesijohdon ja viemärin rakentaminen alueelle on hyvin toteutettavissa. 3.2. Kaavamerkinnät ja -määräykset 12 14 Yleismääräykset: Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti. Omarantaisilla tonteilla rantaan on sallittua sijoittaa yksi enintään 5m pitkä venelaituri. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 13 15 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Asemakaavan muutos voidaan alkaa toteuttaa välittömästi, kun se on saanut lainvoiman. Nokialla 06.02.2015 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 14 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16 Kunnanhallitus 30.03.2015 § 77 liite n:o 2/1 VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAATALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 4.2.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen yleisesite, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä mm. seuraavasti: ”Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.” Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. YHTEYSTIEDOT Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Ranta-Hovin asemakaavan muutos Vesilahden kunta Osoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Aluearkkitehti Leena Lahtinen Puh. 040 3354 223 Sähköposti: [email protected] Puh. 040 5576 086 [email protected] 1 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA MAANOMISTUS Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Alue rajautuu lännessä Matinkujan asuintontteihin ja idässä yhteisalueeseen ja kortteleihin 72 ja 73. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,4 ha. SUUNNITTELUN TAVOITE Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti. Kaava-alueeseen on otettu mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivivirkistysalue liikenneyhteyden järjestämiseksi ja ranta-alueen yhtenäisen tarkastelun mahdollistamiseksi. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 9.12.2013 §245. Kirkkolahti kesällä. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Suunnittelualue muodostuu pellosta ja rannan metsävyöhykkeestä. Rannassa on yksi olemassa oleva lomaasunto. Rannasta on näkymä Kirkkolahdelle ja Sakaselän suuntaan. Ranta on maastonmuodoltaan melko jyrkkärinteinen. Etelässä aluetta rajaa hautausmaan kiviaita ja sen vieressä oleva metsävyöhyke. Kirkkolahti talvella. 2 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Aluetta koskee lisäksi rasterimerkintä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Alue rajautuu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (akm279, vihreä viiva). Suunnittelumääräyksenä on, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelusuosituksena on, että valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus vuodelta 2006. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). Luku merkinnän alapuolella osoittaa nykyisten rakennuspaikkojen määrän alueella. Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla. Peltoalue hautausmaan muuriin saakka on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Rantaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Määräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. 3 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19 Asemakaava Korttelissa 71 on voimassa asemakaava vuodelta 1994. Kaavassa rantaan on osoitettu kaksi omarantaista loma-asuntotonttia (RA). Peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Kulku rannan tonteille on osoitettu Kirkkokujan kautta. Korttelin 71 länsipuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2001. Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL) ja Matinkuja. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Ranta-Hovin asemakaavan muutosta laadittaessa on käytettävissä Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavoituksen yhteydessä käytetty aineisto. Asemakaavoitusta varten alueelle on laadittu luontoselvitys (Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013) ja arkeologinen tarkkuusinventointi (Vesilahti, Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014). Luontoselvitystä tullaan keväällä 2015 täydentämään liito-oravien ja linnuston osalta. Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä: • • • • Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004 Vesilahden Kirkonkylän luontoselvitys, Mira Ranta, 2004 Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen osainventointi ja täydennysinventoinnit, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen museot, 2006 Kirkonkylän liikenneselvitys, A-insinöörit, 2006 Ranta-Hovin asemakaavan muutosta laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: • • • • Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset vesistöön Vaikutukset luontoon Asemakaavan muutosta laadittaessa arvioidaan sen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: • ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön • maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon • kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin • alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen • kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavoitus perustuu alueelle tehtäviin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvityksiä tarvitaan myös arvioitaessa kaavan vaikutuksia. VAIKUTUSALUE Asemakaavalla on vaikutusta eniten alueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Maisemallisesti alue on merkittävä Kirkkolahden, Matinkujan ja hautausmaan suunnasta nähtynä. Myös alueen sisäiset näkymät ja näkymät järvelle ovat merkittäviä. Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20 OSALLISET Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: • Suunnittelualueen maanomistajat • Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat • Pirkanmaan ELY-keskus • Pirkanmaan maakuntamuseo • Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennusja ympäristölautakunta • Vesilahden ympäristönsuojelu • Vesilahden seurakunta • Tampereen aluepelastuslaitos Kaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. OSALLISTUMINEN Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Alue nähtynä järven suunnasta. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Ranta-Hovin asemakaavan muutos Rannassa kasvava kuusi. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja ja tehdään muuta yhteistyötä. 5 Näkymä pellon yli hautausmaan suuntaan. Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21 KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Huhti-kesäkuu 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään kommentteja viranomaisilta ja lautakunnilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Arkeologisen täydennysinventoinnin hankkiminen Syksy 2014 Kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Talvi-kevät 2015 Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Kesä 2015 Kaavaselostuksen täydentäminen Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Syksy 2015 Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä. 6 22 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 Kunnanhallitus 30.03.2015 § 77 liite n:o 2/2 RANTA‐HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 2013 T:mi Kari Laamanen Hirvik.28.F.20 33240 Tampere p.0500‐633087 kari.e.laamanenethotmail.com 23 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 1 1.YLEISTÄ Kaavamuutosalue sijaitsee Vesilahden keskustassa, kirkkomaan koillispuolella, Kirkkolahden rannassa. Alue rajoittuu etelässä kirkkomaan muuriin, lännessä Matinkujan omakotitaloihin ja puistoalueeseen, pohjoisessa Kirkkolahden rantaan sekä idässä viljapellon päähän ja loma‐asutukseen. Voimassa olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa (2005) kartoitusalue on osin lähivirkistysaluetta (VL) ja osin pientaloasutusta (AP‐1). Molempien kaavamerkintöjen sisään on merkitty luo‐2b alue. Kaavan liitteenä olevassa kasvillisuuskartassa osa alueesta on lehtoa, mikä kartan tekstiosassa on täsmennetty rantalehdoksi, missä kasvillisuus eroaa merkittävästi ympäristöstään ja joissa erityisesti lahopuun osuus on suuri (Air‐Ix Ympäristö Oy, 2005). Kaavan tekstiosassa luo‐merkintä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. ”Merkinnällä on osoitettu luonnonympäristön kannalta arvokkaat alueet, joissa on metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muuten luonnonympäristön maiseman kannalta arvoja”. Tekstiosa sisältää määräyksen: alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Tämä työn tarkoitus on osaltaan täsmentää tätä tavoitetta. Työn tarkoitus on myös selvittää mahdolliset luonnonsuojelulain luontotyypit, metsälain 10 §:n tärkeät elinympäristöt, vesilain luontokohteet ja muut arvokkaat luontokohteet ( avainbiotoopit) sekä EU:n lintu‐ ja luontodirektiivin lajit (liito‐orava) ja uhanalaiset tai muuten huomionarvoiset lajit. Johtopäätökset ‐osiossa esitetään. mitkä arvokkaat luontokohteet olisi syytä säästää, miten arvokkaimmat lajit säilytetään ja miten luonnonmukaisuus ylipäätään säilyisi mahdollisessa rakentamisessa. Kasvikartoituksen on tehnyt ja kasviluettelot laatinut Tapio Lahtonen, Pirkanmaan kasvitieteellisestä yhdistyksestä. 24 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 2 2.KARTOITUS Alueelle tehtiin neljä maastokäyntiä 17.9, 2.10, 8.10 ja 10.10. Rantalehtojen kasvillisuuden monimuotoisuus kysymystä selvitettiin biotooppi‐ ja kasvikartoituksella. Samalla kartoitettiin myös pelto‐ ja ketokasveja (ks. liite 1). Linnusto‐osuudessa esitellään lyhyesti uusia ja vanhoja havaintoja sekä kartoituksen vuoden ajasta johtuen myös arvioidaan, mitä uhanalais‐ tai direktiivilajeja siellä voisi esiintyä. Liito‐oravan mahdollista esiintymistä arvioidaan vuoden ajasta johtuen lähinnä elinympäristön soveltuvuuden osalta. 3. KASVILLISUUSKARTOITUS JA KASVUPAIKKATYYPIT (ks. myös erillinen kasviliite) 3.1 METSIEN IKÄRAKENNE JA PÄÄPUULAJIT Alueen länsiosa (VL‐alue) on tiheää, osin nuorta vesakkoa (O2), osin vanhaa lehtipuustoa (O3‐O4)ja jokunen isompi kuusi. Pääpuulajeina ovat tuomi, raita ja pihlaja. Tontin 1:102 keskellä on pellolta vinosti rantaan ulottuva aukko (AO). Muuten alueen metsät ovat vanhoja tai varttuneita (O3‐O4) lehtipuumetsiä. Pääpuulajeina ovat rannassa koivu ja rantatörmällä pihlaja. Pellon eteläpuolella rinteessä pääpuulajeina ovat muurin vieressä koivu ja kulmalehdossa vaahtera. Vanhojen lehtimetsien puusto on osin lahoa ja maapuitakin esiintyy siellä täällä. Kolopuita löytyi alueelta neljä: kolme pihlajaa ja yksi koivu. 3.2 KASVUPAIKKATYYPIT JA KASVI‐INDIKAATTORIT 3.2.1 Kostea lehtopainanne ja tuore saniaistyypin lehto Alueen länsipuolella, tiheän lehtipuuston keskellä, on kosteampi painanne, missä keväällä saattaa virrata vesi. Painanteen pääpuulajina on tuomi ja kenttäkerroksen tyyppikasveina tavattiin soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja kivikkoalvejuuri sekä tulokaslajina rikkapalsami. Kohdetta voisi kutsua tuoreen saniaistyypin lehdoksi tai tuomilehdoksi. Osa siitä on avainbiotooppia (ks. avainbiotoopit, kohde 4). 25 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 3 3.2.2 Tuoreet lehtimetsät Sijaitsevat alueen yläosassa pellon reunassa, alemmalla rantatörmällä tai rannassa. Rantatörmällä, tontilla 1:132, on yli kymmenen vanhan arvokkaan pihlajan ryhmä (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 5) Ylempänä, samalla tontilla sijaitseva vaahterametsä on tuoretta lehtoa (ks. avainbiotoopit, kohde 2), muut tuoreet lehtimetsät lähinnä lehtomaista kangasta (OMT). Tuoreen lehtimetsän indikaattoreita tavattiin vaahtera, tervaleppä, mustakonnanmarja, soreahiirenporras, metsäimarre, nokkonen ja leskenlehti Ojaan, lähellä muuria, on muodostunut harvinaisen lähdetähtimön runsas kasvusto (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 8) 3.2.3 Kuivat lehtimetsät Kuivemmat lehtimetsät sijaitsevat ylhäällä kirkkomaan muurin vieressä sekä alempana rannan ylätörmällä. Metsät ovat koivuvaltaisia sekametsiä. Ylätörmällä kasvaa muutaman kuusen ryhmä. Niistä yksi on kuusen erikoismuoto: nisäkuusi (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 5). Kasvillisuustyypiltään nämä kohteet ovat mustikkatyypin tuoreita kankaita (MT) tai metsäisiä kallioita. Indikaattoreina tavattiin vadelma, kivikkoalvejuuri, sananjalka, metsäorvokki, metsäapila, kielo ja kalliokielo. 3.2.4 Avoimet kalliokedot Tontin 1:102 yläosaan on syntynyt aukon myötä avoin keto. Lähellä nykyistä huvilaa on kaksi luontaisempaa avointa kallioketoa. Toinen niistä on avoin kallioketo ja toinen katajakallioketo. Molemmissa kasvaa uhanalainen (VU) keltamatara (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 6‐7), jota puhtaana tapaa yhä harvemmin. Laji risteytyy helposti paimenmataran kanssa piennarmataraksi, joita myös kohteissa tavattiin. Muita kuivan kedon indikaattoreita tavattiin katajakedolla kataja, mäkitervakko, ahomatara, huopakeltano, ahopukinjuuri, hopeahanhikki ja keltamaksaruoho. Ks. avainbiotoopit, kohteet 2 ja 3. Kuiva keto jatkuu osin umpeutuneena tien mutkaan asti. 26 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 4 3.2.5 Metsäiset kalliokedot Ovat osin umpeutuneet puiden ja pensaiden (vadelma ja taikinanmarja) vuoksi. 3.2.6 Pihanurmikko Nykyisen huvilan pihapiiri vajalle ja rantaan asti on leikattua nurmea. 3.2.7 Viljapelto Maisemallisesti näyttävä pelto halkoo itä‐länsisuunnassa aluetta. Pellolla viljeltiin tutkimusvuonna kauraa. Siellä tavattiin lisäksi ruiskaunokkia ja pellon laidalla rohtoraunioyrttiä. 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET ( KS. KOHTEET KARTASSA 2 JA SUOJELUKRITEERIT LIITTEESSÄ 2 ) 4.1 AVAINBIOTOOPIT 4.1.1 Vaahteralehto, ryhmä jalopuita, yksi kolopuu SOVELTUU LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN JALOPUUMETSÄKSI 4.1.2 Kuiva kallioketo, uhanalaisen keltamataran (VU)kasvupaikka SOVELTUU MYÖS METSÄLAIN 10§:n MUKAISEKSI KALLIOKSI 4.1.3 Kalliokatajaketo, uhanalaisen keltamataran kasvupaikka MUU ARVOKAS LUONTOKOHDE, VOI HOIDETTUNA SOVELTUA LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN MUKAISEKSI KATAJAKEDOKSI. 27 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 5 4.1.4 Lehtonotkelma, kuiva saniaislehto, tuomilehto MUU ARVOKAS LUONTOKOHDE 4.2 UHANALAISET, HARVINAISET JA ERIKOISKASVIT ( KS. KOHTEET KARTASSA 2) 4.2.5 Nisäkuusi (6805054‐3319232), kuusen erikoismuoto, koko, rym. 265 cm SOVELTUU LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN MUKAISEKSI YKSITTÄISEKSI MAISEMAPUUKSI. 4.2.6‐7 Keltamatarat (6805024‐3319310 ja 6805025‐3319294) valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu kasvi SUOJELTUVAT AVAINBIOTOOPPIEN SUOJELUN YHTEYDESSÄ 4.2.8 Lähdetähtimö (6805018‐3319193), harvinainen lähteiden indikaattori SÄÄSTÖSUOSITUS 4.2.9 Vanhat pihlajat SÄÄSTÖSUOSITUS Kynäjalavaa ei tutkimusalueen rannalla kasvanut. Lähin kynäjalava (n:o 10) sijaitsee alueen pohjoispuolella, tontin 1:103 rannassa, sekin raivauksen jäljiltä katkottuna. 28 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 6 5.2 LIITO‐ORAVA EU:n luontodirektiivin IV‐ liitteen laji. Kartoituksessa ei havaittu lajia eikä merkkejä sen olosta alueella. Alueella on lajille sopivia elinympäristöjä ja ravintokohteita. Mahdollisia pesäkolopuita löytyi kolme: vanha pihlaja mökkitien varressa, vaahteralehdossa (6804964‐3319246), vanha pihlaja rantatörmällä (6805063‐ 3319276) sekä vanha koivupökkelö aukon länsireunassa (6805070‐3319232). Lajin liikkuminen rantapuustoa pitkin on mahdollista kaakkoon. Liikkuminen on mahdollista myös alueen eteläosissa kirkkomaan kautta etelään. 5.3 LINNUSTO 5.3.1 Havaittuja lajeja Alueella oleva lahoava puusto tarjoaa hyvän pesä‐ ja ravintopaikan vähälukuisalle, mutta yleistyvälle pikkutikalle, jonka jälkiä alueelta löytyikin. Myös käpytikka viihtyy alueen lehdoissa. Muita havaittuja lajeja olivat mm. mustapääkerttu, lehtokerttu, lehtokurppa, punarinta, puukiipijä ja mustarastas. Alueen rannoilla on havaittu saalistavan myös lintudirektiivin I liitteen lajin kalatiiran. 5.3.2 Mahdolliset uhanalaiset ja lintudirektiivilajit Alue on soveliasta pesimäympäristöä valtakunnallisessa uhanalaisluettelossa silmälläpidettäviksi luokitelluille rantasipille ja käenpiialle. Rantasipi pesii maassa rantatörmillä ja ‐metsissä. Käenpiika taas on puunkolo‐ ja pönttöpesijä. 29 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 7 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE‐EHDOTUKSET 6.1 AVAINBIOTOOPIT 6.1.1 LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIT Vaahteralehto (kohde 1) tulee luonnonsuojelulain luontotyypin jalopuumetsiköksi soveltuvana kohteena jättää kaiken rakentamisen ja täyttöjen ulkopuolelle. Senkään kosteusolosuhteet eivät saa muuttua. Vieressä olevaa tietä ei saa leventää. 6.1.2 METSÄLAIN 10§ MUKAISET TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Kalliot (kohde 2 ja 3) tulee säästää sekä suojata asunto‐ että tierakentamiselta. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma, missä niiden tulevaisuus turvataan säännöllisillä, kerran vuodessa tapahtuvilla niitolla. 6.1.3 VESILAIN SÄILYTETTÄVIÄ KOHTEITA EI OLLUT 6.1.4 MUUT ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Katajaketo (kohde 3) voidaan hoidettuna kelpuuttaa myös luonnonsuojelulain luontotyypiksi. Se tulisi säästää sekä suojata asunto‐ että tierakentamiselta. Kohdalla tuleva mahdollinen tien levennys tulee tehdä pellon puolelle. Kedoille tulisi laatia hoitosuunnitelma, missä niiden tulevaisuus turvattaisiin säännöllisillä, kerran vuodessa tapahtuvilla niitoilla. Katajaketoa voisi laajentaa tien rannan puoleiseen reunaan poistamalla lehtipuita, pensaita ja huonokuntoisia katajia. 30 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 8 Tuore saniaislehto eli tuomilehto (kohde 4) tulisi jättää rakentamisen ja maatäyttöjen ulkopuolelle. Lähirakentamisessakaan sen kosteusolosuhteet eivät saisi muuttua. Sen yläpuolelle voi rakentaa tien, jos siihen tehdään rumpu. 6.2 UHANALAISET, HARVINAISET JA ERIKOISKASVILAJIT Nisäkuusi (kohde 5) on pyrittävä säilyttämään ns. erikoisuutena ja mahdollisena luonnonsuojelulain mukaisena maisemapuuna ja tulevana pihapuuna, jos se kuntotutkimuksen perusteella osoittautuu terveeksi. Suositellaan puulle tehtäväksi kuntotutkimus. Jos tämän perusteella puun säilyttämiseen päädytään, puu on suojattava koko juuristoalueeltaan rakentamiselta, leikkauksilta ja täytöiltä. Keltamatarat (kohteet 6‐7): ks. kallioketojen suojelu. Lähdetähtimö (kohde 8): kasvupaikka tulisi pyrkiä säilyttämään. Sitä ei saa täyttää läheisellä multa‐ ja lehtikasoilla. Vanhat pihlajat (kohde 9): ainakin osa pitäisi säilyttää mahdollisina tulevina pihapuina. Säästettävien puiden juuristoalueita ei saisi leikata eikä täyttää. Tontille tulisi laatia pihasuunnitelma, missä nykyinen profiili rantaan säilyisi kolmessa tasossa ja mahdollisimman paljon luonnonkasvillisuutta säästettäisiin. 6.3 LIITO‐ORAVA Lajin mahdollinen esiintyminen tai puuttuminen alueelta tulisi varmistaa lisäselvityksellä viimeistään huhtikuun alussa 2014. 31 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 9 6.4 LINNUSTO Lintudirektiivin kalatiiran ravintosaalistusta ei tuleva mahdollinen rakentaminen haittaa. Rantasipin ja käenpiian pesintäkartoitus tulisi tehdä toukokuussa vuonna 2014. 6.5 YLEISTÄ Alue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Rakentamispaikoille suositellaan laadittavaksi erityinen pihasuunnitelma. Nykyinen luonnonpengerrys säilytettäisiin, jolloin ylimmän rakentamistason alapuolelle jäisi kaksi luontaista tasoa. Rakentamistasolla säästettäisiin kaksi kallioketoa (ks. avainbiotoopit) ja mahdollisesti iso nisäkuusi. Kakkostasolla säästettäisiin ikipihlajia mahdollisimman monta. Alemmalla rantatasolla luontaista maaperä ja kivikkoa säilytettäisiin mahdollisimman paljon luonnontilaisena, lukuun ottamatta laituripaikkaa ja kulkureittiä sinne. Jos järvinäköalaa halutaan lisätä, sitä luotaisiin ns. ryhmittelyhakkuulla (ryhmä‐aukko‐ ryhmä). 32 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 LIITE 2 1 1.3 Suojelusäädökset ja niiden sisältö 1.3.1 Lajien suojelu Lajeja koskevat suojelusäädökset: lintudirektiivin liite I luontodirektiivin liite II, joissa lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000) - luontodirektiivin liite IV, joka edellyttää siinä olevien lajien osalta tiukkaa suojelua ja lajien lisääntymis‐ ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. - valtakunnallisesti erittäin uhanalaisten, vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lajien luettelot - alueellisesti uhanalaisten lajien luettelo Uusi uhanalaisuusarviointi valmistui 1.12.2010 ja uhanalaisten lajien uudet luettelot ovat luettavissa internetistä. - 1.3.2 Elinympäristöjen suojelu Elinympäristöjä voi suojella mm. luonnonsuojelulain luontotyyppeinä, yksityisinä luonnonsuojelualueina tai luonnonmuistomerkkeinä, metsälain arvokkaina elinympäristöinä, kaavasuojelukohteina (esim. luo‐alueet) ja muina arvokkaina luontokohteina. Luonnonsuojelulain (1096/1996: 4 luku, 29 §) mukaiset suojeltavat luontotyypit ja niiden kriteerit: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava Jalopuumetsikkö on luontaisesti syntynyt, ei istutettu Alueella kasvaa jaloja lehtipuita runkomaisina puina vähintään 20 kpl hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä Metsikkö muodostaa rajattavissa olevan yhtenäisen alueen Runkomaisen tammen läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 20 cm Muiden runkomaisten jalopuiden läpimitta on 1,3 metrin korkeudelta yli seitsemän senttimetriä 33 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 2 Pähkinäpensaslehdot Alueella on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita vähintään 20 kpl hehtaarilla. Pähkinäpensaat kasvavat yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä. Lehto muodostaa rajattavissa olevan yhtenäisen alueen. Tervaleppäkorvet Lähteinen tai tulvavaikutteinen, jatkuvasti kostea alue Valtapuu tervaleppä ‐ Mättäillä kasvaa hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia. ‐ Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, kuten vehkaa ja joskus kurjenmiekkaa. - Katajakedot - Perinteisen maankäytön muovaamia, yleensä kuivia, joskus tuoreita niittyjä. Kedot ovat muokkaamattomia ja lannoittamattomia. Puustoltaan ja pensastoltaan puoliavoimia. Alueella esiintyy katajaa maisemallisesti merkittävissä määrin. Katajien välissä on kallio‐ tai niittykasvillisuutta. Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät - Yksittäinen puu tai enintään viiden puun puuryhmä Puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. ‐ Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 60 cm. ‐ Muiden puiden läpimitta on vähintään 40 cm. Kohteet ovat aina ensin kartoittajan epävirallisia ehdotuksia. Suomen ely‐keskus tarkistaa ehdotetut kohteet ja tekee päätökset niiden statuksesta. Metsälain (1093/1996: 3 luku, 10 §) erityisen tärkeät kohteet kriteereineen ovat: - lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu‐uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho‐ ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat 34 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 3 Jos em. elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai niiden kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kohteet ovat aina ensin kartoittajan epävirallisia ehdotuksia. Paikallinen metsäkeskus tarkistaa ehdotetut kohteet ja tekee päätökset niiden statuksesta. Metsälakikohteet eivät ole julkisia. Vesilain (1105/1996: 1 luku, 15a § ja 17a §) mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita ovat: - luonnontilaiset alle yhden hehtaarin suuruiset lammet ja järvet luonnontilaiset uomat ja lähteet. Näitä ei vesilain mukaan saa muuttaa tai toimenpiteillä vaarantaa siten, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Uhanalaisuussymbolit EU 1 = lintudirektiivin liitteen I lajit (* EU II = luontodirektiivin liitteen II lajit (* *) Lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000). EU IV = luontodirektiivin liitteen IV lajit Lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis‐ ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty. CR= valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalainen laji EN = valtakunnallisesti erittäin uhanalainen laji V = valtakunnallisesti uhanalainen laji: VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä RT= laji on alueella uhanalainen 35 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 36 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013 37 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 1 Kunnanhallitus 30.03.2015 § 77 liite n:o 2/3 Vesilahti Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 38 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 2 Sisältö Perustiedot ................................................................................................ 2 Yleiskartat ................................................................................................. 3 Inventointi ................................................................................................. 4 Menetelmät........................................................................................ 5 Havainnot .......................................................................................... 7 Koekuopat ................................................................................ 8 Metallinetsintä ........................................................................ 15 Kellari ..................................................................................... 15 Maakuopat ............................................................................. 17 Tulos ........................................................................................................ 17 Lähteet..................................................................................................... 17 Kansikuva: Peltoa kaava-alueella. Vasemmalla kirkkomaan aitaa, oikealla kasattua maata. Länteen. Perustiedot Alue: Vesilahti Ranta-Hovin asemakaavamuutosalue Vesilahden kirkon ja Toutosen järven välisellä ranta-alueella. Tarkoitus: Selvittää tarkkuusinventoinnin menetelmin onko Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueella kiinteää muinaisjäännöstä. Työaika: Lokakuun lopussa 2014. Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Tekijät: Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen, Toni Paukku ja Teemu Tiainen. Tulokset: Tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Alueen laidalla on yksi historiallisen ajan kellarin jäännös. Sijaintinsa perusteella se saattaa liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin, mutta varmuutta sen iästä ei ole. Selityksiä: Koordinaatit, kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartta ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä 2014, ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. 39 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 3 Yleiskartat Kartoilla: Tutkimusalueen rajaus on vihreällä. 40 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 4 Inventointi Vesilahden kunnassa on vireillä Ranta-Hovin asemakaavamuutos. Pirkanmaan maakuntamuseon 30.6.2014 (197/2014) hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa todetaan, että kaava-aluetta voidaan pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen kannalta. Lausunnossa edellytetään arkeologisen tarkkuusinventoinnin tekemistä kaava-alueella. Hankeen kaavakonsulttina toimiva Arkkitehtuuritoimisto Helena Väisänen tilasi asiakkaansa Matti Hovin valtuuttamana Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Maastotutkimus tehtiin Hannu Poutiaisen johdolla lokakuun 2014 lopussa tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastotutkimuksissa Teemu Tiainen ja Toni Paukku vastasivat dokumentoinnista. Tutkimusalue sijaitsee Vesilahden kirkolla, Pyhäjärveen kuuluvan Toutosen etelärannalla. Pyhäjärven vedenkorkeutta on mitattu vuosina 1878–1995, jolloin keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 1,02 m. Äärivaihtelu on ollut huomattavasti suurempi eli 3,6 m: ylin vuonna 1899 (N60+ 79,52 m) ja alin 1981 (N60+ 75,92 m). Vuoden 1899 tulvassa Pyhäjärvi nousi 2,64 cm, joten järvialtaan luontaiset vedenpinnan korkeusvaihtelut ovat olleet huomattavat. Vuonna 1913 Nokian Emäkoskeen rakennettiin voimalaitos, joka sittemmin korvattu eri kohtaan rakennetulla Melon voimalaitoksella. Vuonna 1924 Kokemäenjokea perattiin Pyhäjärven ja Emäkosken niskalla olevien valssipatojen välillä. Vuodesta 1962 alkaen Pyhäjärveä on säännöstelty, ja suurin säännöstelyväli on 1,55 m. Nykyinen keskivedenpinta on 77,2 m. Kaava-alue on, joka on Vesilahden kirkon ja sen hautausmaan pohjoispuolella, rajautuu etelässä kirkkomaahan. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Toutosen rantaan. Siinä on näkyvissä selvästi korkeammalla tasolla olleen vedenpinnan ja rantavoimien vaikutus. Korkeahkon ja varsin jyrkän törmän tyvi on selvästi nykyistä vedenpintaa korkeammalla tasolla. Osa kaava-alueesta on peitteistä metsämaastoa, jossa maalaji on lähinnä moreenia. Osa alueesta on peltoa, jossa maa-aines on tiivistä, vettä pidättävää savea ja hiesua. Yleiskaava-aluetta pellolla, asemakaava-aluetta metsässä. Taustalla Toutonen. 41 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 5 Tieura ja moreenirinnettä kirkkoaidan vieressä. Luoteeseen. Kivikkoinen törmän tyvi Toutosen rannan tuntumassa. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaa kirkkomaata on laajennettu useaan otteeseen. Vuosina 1838–1839 hautausmaata laajennettiin paljon ja sen ympärille rakennettiin harmaakivinen aita. Vuonna 1888 seurakunta osti Kirkonkylän Ylipyörnyn ja Kesolan taloista uuden hautausmaan alueen (noin 1 ha), jonka ympärille seuraavana vuonna tehtiin kiviaita. Kirkkomaata laajennettiin seuraavan kerran 1960-luvun alussa, ja viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 1995. Silloin hautausmaahan liitettiin siihen nykyisin kuuluva, kapeahkona kiilana luoteeseen työntyvä osa. Vanhan hautausmaan laajennusosasta on löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki. Helena HonkaHallila on kuitenkin arvellut sen saattavan olla peräisin paikalle ajetusta täytemaasta. Kirkonkylästä etelään johtavan tien kohdalla, Kirmukarmu-nimisellä mäellä on sijainnut rautakautinen (merovingi-viikinkiaikainen) kalmisto. Paikka on Kirkkolahden rannasta noin 300 m itään, nykyisen Seurantalon pihamaalla. Menetelmät Kenttätyömenetelminä käytettiin koekuopitusta, maanäytekairauksia (kevyellä käsikäyttöisellä maanäytekairalla) ja silmänvaraista havainnointia (suppeilla peitteettömillä kohdilla myös pintapoimintaa) sekä lisäksi metallinilmaisinetsintää. 42 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 6 Silmävaraisella havainnoinnilla etsittiin merkkejä vanhasta ihmistoiminnasta, kuten rapautuneiden kivien keskittymiä, jotka voivat viitata mm. tulisijoihin. Pintapoiminnalla etsittiin artefakteja kuten saviastianpaloja yms. Pienin välimatkoin tehdyllä maanäytekairauksella sekä lapioin tehdyllä koekuopituksella etsittiin mahdollisia merkkejä mahdollisista maan alaisista kulttuurikerroksista ja rakenteista. Tarvittaessa koekuoppia laajennettiin mahdollisesti kattavampien havaintojen saamiseksi. Koekuopat kaivettiin ns. puhtaaseen maahan saakka, kun se oli käytännössä mahdollista tai tarpeellista. Maa-aines seulottiin. Kuoppien sijainti mitattiin GPS -laitteella. Koekuoppia kaivettiin yhteensä 26 kpl kohtiin, jotka valittiin maaston topografian, rantakorkeuden, silmänvaraisten havaintojen ja kairaushavaintojen perusteella. Peltoalueelle koekuoppia kaivettiin metallinilmaisinetsinnän yhteydessä. Niistä tehtiin valikoidusti paikannusmittaukset metallilöytöjen yhteydessä. Koekuoppaa dokumentoidaan. Kellarin jäännöstä dokumentoidaan. Alueen maankäytön historian selvittämisessä käytettiin vanhaa kartta-aineistoa, kuten ns. Kuninkaan kartastoa vuosilta 1755–1806, isojakokarttaa vuodelta 1782, Kalmbergin karttaa vuo- 43 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 7 delta 1855 (yleiskartta), Senaatin karttaa vuodelta 1909 (Vesilahti XVII-XVIII 22–23), Vesilahden pitäjänkarttaa v.1848 ja vanhoja peruskarttoja vuodelta 1954. Kalmbergin kartalla vuodelta 1855 näkyy, että tutkimusalueen edustalta on kulkenut jäitä pitkin talvitie. Vuoden 1782 isojakokartta ei ollut luotettavan tarkasti asemoitavissa nykykartoille, mutta mittaamalla ja silmävaraisesti arvioimalla oli kuitenkin mahdollista tehdä tiettyjä päätelmiä. Pelto on isojakokartalla samalla paikalla kuin nykyisin, joskin hieman laajempana. Ranta-alue (asemakaava-alue) on peitteistä maastoa kuten nykyisinkin; vuoden 1954 kartalla se on niittyä tai laidunta. Lähin isojakokartalla oleva talotontti, eli luoteisin tontti, näyttää osuvan osittain yleiskaava-alueen kaakkoiskulmaan. Ote isojakokartasta vuodelta 1782. (H85:5/3-8) Havainnot Alueelle kaivetuista koekuopista tuli jonkin verran 1800-1900-lukuun viittaavia löytöjä. Niistä enin osa on tiilenkappaleita, ja seuraavaksi eniten on palanutta savea/tai tiiltä. Lisäksi löytyi fajanssia, vihreää astialasia, sinistä tasolasia, pala punasavikeramiikkaa, repäisykorkin kappale. Mistään kiveyksistä tai muista rakenteista ei löytynyt merkkejä, ei myöskään kulttuurikerroksista. Muutamissa koekuopissa oli havaittavissa hiiltä ja nokea sekä sekoittunutta maa-ainesta. Sekoittunut maa-aines voi osittain olla tulosta eläinten laiduntamisesta alueella, viljelystä tms. ihmistoiminnasta. Kyseisen alueen vieressä on purettu ulkorakennus. 44 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 8 Koekuopat Tutkimusalueen rajaus on vihreällä. Koekuopat punaisella, muut havainnot sinisellä. Koekuopat punaisin pistein ja numeroin. 45 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 9 Kuoppien koko on 40 x 40 cm, ellei toisin mainita. KK = koekuoppa, järjestysnumero ja koordinaatit. KK 1 N 6802226,1 319138,2 0-5 cm turve/humus 5-25 cm ruskomaannos = humuksen sekainen harmaa hiekka (fajanssi, valkea 1 kpl, palanut savi 5 kpl, palanut savi/tiili 5 kpl, tiiltä? 1 kpl, tiiltä 8 kpl) 25–45 cm ruskea hiekka 45 cm > lohkare/kallio Koekuoppa 1. Lounaiskulma. KK 2 N 6802230,1 E 319137,2 0-5 cm turve/humus 5-40 cm harmaa hiekkainen multa (palanut savi/tiili 4 kpl, tiiltä 3 kpl) 40–50 cm ruskea hiekka 50–54 cm > ruskea savinen hiekka KK 3 Koekuoppa 2. Lounaiskulma. N 6802212,1 E 319134,2 0-10 cm turve/humus 10–25 cm ruskea hiekka, sekainen edellisen kanssa 25–35 cm > punertava, rikastunut, pikkukivinen hiekka KK 4 N 6802228,1 319143,2 0-6 cm turve/humus 6-36 cm ruskomaannos (punasavikeramiikkaa. Pohjapala, aavistus punaruskeaa lasitetta ulkopinnassa, tiiltä 7 kpl). 36-51cm vaaleanruskea hiekka (kuopan kaakkoiskulmassa, noin 36 cm:n syvyydessä 2 cm paksu ja 10 cm leveä hiilisoiro) 51 cm > punertava hiekka, jossa nyrkin kokoisia kiviä Koekuoppa 4, lounaiskulma. 46 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 10 KK 5 N 6802225,1 E 319148,2 0-8 cm pintaturve 8-43 cm tummanharmaa mullan sekainen hiekka (tiiltä/palanutta savea 12 kpl) 43–50 cm > punertava hiekka, seassa pikkukiviä (noin 44 cm syvyydessä pieni hiililaikku, halkaisija 4 KK 6 cm) 6802223,1 0-8 cm 8-38 cm 38-41cm > 319151,2 pintaturve tummanharmaa mullan sekainen hiekka (vihreä astialasin pala, jossa ilmakuplia 1 kpl, fajanssia 3 kpl, tiiltä 6 kpl) kellertävän punainen hiekka, seassa pienehköjä kiviä KK 7 319157,2 turve/humus tummanharmaa multainen hiekka (tasolasi sininen 2 kpl, tiiltä 15 kpl) 28–34 cm > punertava hiekka, paljon kiviä 6802223,1 0-8 cm 8-28 cm Koekuoppa 7, länsiprofiili. KK 8 6802199,1 0-6 cm ta 6 cm > 319149,2 savinen pintamulkallio Koekuoppa 8, pohjoiseen. 47 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 11 KK 9 6802196,1 319156,2 6802196,1 0-5 cm 5-30 cm 319156,2 savi/humus harmaa hiesun sekainen savi (ei löytöjä, profiilissa tiilihippu) vaaleampi hiesu, seassa pik- 30–34 > KK 10 (30 x 30 cm) 6802205,1 319156,2 turve/humus 0-8 cm 8-26 cm mullan sekainen tummanharmaa hiekka 26–30 cm > ruskea hiekka, seassa pikkukiviä iso kivi peittää kuopan Nlaitaa Koekuoppa 10, länteen. KK 11 (1 x 0,8 m) 6802214,1 319157,2 Lastalla puhdistettu kallion vierustaa. Pinnassa yksi paikalleen hajonnut tiili, noin tiilen kokoisten luontaisten kivien joukossa/päällä. Maannos kivikossa tummaa humuspitoista hiekkaa. Pohjalla, kallion juurelle noin 40 cm:n syvyydellä, maannos oli punertavaa pikkukivien täyttämää hiekkaa Koekuoppa 11, etelään. KK 12 (30 x 30) 6802216,1 0-6 cm 6-22 cm 319166,2 humus/turve sekoittunut tummanruskea mullan sekainen laikukas hiekka 22–37 cm > punertava hiekka, seassa pieniä kiviä ja hippu hiiltä Koekuoppa 12, mitta lounaiskulmassa. 48 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 12 KK 13 319166,2 humus/turve tummanharmaa mullan sekainen hiekka (pohjoislaidalla iso kivi) 35–41 cm > vaaleanruskea kellertävä hiekka, seassa pieniä kiviä 6802207,1 0-5 cm 5-35 cm Koekuoppa 13, mitta kaakkoiskulmassa. KK 14 6802211,1 319176,2 6802211,1 0-8 cm 8-28 cm 319176,2 turve/humus vaaleanruskea mullan sekainen hiekka 28–34 cm > tiivis, kellertävä hiekka Koekuoppa 14, pohjoiseen. KK 15 6802215,1 0-5 cm 5-35 cm 35-40 cm > 319116,2 turve/sammal rusehtavan kellertävä savi harmaan sinervä savi Koekuoppa 15, mitta lounaiskulmassa. KK 16 6802222,1 0-8 cm 8-32 cm 32–34 cm > 319116,2 turve/sammal rusehtavan kellertävä savi harmaan sinervä savi 49 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 13 KK 17 319123,2 sammal/turve tummanharmaa hiesunsekainen savi (löytöinä fajanssia 2 kpl, tiiltä 2 kpl) 21–29 cm > harmaa savi 6802225,1 0-5 cm 5-21 cm Koekuoppa 17, mitta luoteiskulmassa. KK 18 6802197,1 319177,2 6802197,1 0-7 cm 7-32 cm 319177,2 humus/turve humuksen sekainen ruskea hiekka, seassa muutama hiilihippu kellertävä hiekka, seassa lapsen nyrkin kokoisia ki- 32–40 cm KK 19 6802192,1 0-10 cm 10–35 cm hiekka 35–42 cm 319169,2 turve/humus humuksen sekainen ruskea kellertävä hiekka, seassa lapsen nyrkin kokoisia kiviä KK 20 6802192,1 0-6 cm 6-18 cm 18 cm 319181,2 turve/humus humuksen sekainen ruskea hiekka kallio Koekuoppa 20, mitta koilliskulmassa. KK 21 6802186,1 0-5 cm 5-30 cm hiekka 30–36 cm > 319186,2 humus/turve humuksen sekainen ruskea vaaleanruskea kivinen hiekka 50 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 14 KK 22 319116,2 humus/turve tummanharmaa mullansekainen hiesu (kentällä kuvattu ja poistettu tiiltä 2 kpl) 28–31 cm > vaaleanharmaa tiivis savi 6802222,1 0-8 cm 8-28 cm Koekuoppa 22, mitta lounaiskulmassa. KK 23 6802196,1 319193,2 6802196,1 0-3 cm 3-28 28–40 cm 319193,2 turve/humus cm harmaa sekainen savimaa > harmaa savi, seassa hiukan mineraalimaata KK 24 N 6802206,1 E 319183,2 0-3 cm turve/humus 3-18 cm ruskea hiesu, seassa multaa ja hiekkaa 18–28 cm > harmaa savi KK 25 N 6802211,1 E 319178,2 0-30 cm tumma turve, paljon hiiltä. Sekoittunut, seassa muovia yms. modernia roskaa, näiden kerrosten välissä modernia pressua (löytöjä kuvattu ja poistettu kentällä, eli tiiltä 3 kpl ja repäisypullonkorkki) 30–55 cm vaaleanruskea löyhä hiekka 55–57 cm > tiivis kellertävä hiekka Koekuoppa 25, mitta koilliskulmassa. 51 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 15 KK 26 N 6802215,1 E 319180,2 0-8 cm humus/turve 8-28 cm tummanruskea humuksen sekainen hiekka 28–34 cm> vaalean kellertävä hiekka Kuopan lounaiskulmassa noin 20-senttinen kivi Koekuoppa 26, mitta luoteiskulmassa. Metallinetsintä Metallinilmaisinetsinnässä löytyi muutamia historiallisen ajan metalliesineitä: kahdella piikillä varustettu rautarengas, veitsen osa (ruoto ja osa terää, ruokaveitsi), yksi metallikolikko (Skilling 1790-luvulta), kupariseoksesta valmistettu hihnansolki, sulanut kappale kupariseosta. Löydöt ovat hajanaisia ja yksittäisiä eri kohdista aluetta. Rengas Skilling 1700-luvulta Veitsen osa. Solki. Kellari Inventointialueen kaakkoislaidalta, aukkohakkuun jäljiltä ryteikköisestä rinteestä, löytyi todennäköisen historiallisen ajan kellarin jäännökset (N 6802047,15 E 319293,2). Kellarista on säilynyt 52 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 16 kaksi seinää, eteläinen ja läntinen. Kellarin rikkoo sen koillispuolella kulkeva mökkitie. Sen toisella puolella ei havaittu jäännöksiä rakenteista. Kellarin länsiseinä on 2,4 m pitkä, pohjoispäädystä 30 cm korkea. Eteläseinä on 1,7 m pitkä, itäpäädystä noin 50 cm korkea. Seinien yhtymäkohdan sisäkulma on noin 55 cm korkea. Kulman kohdalla seinää on näkyvissä neljän kivirivin verran, kun länsiseinän päässä kiviä ei ole kuin yksi. Seinät on kylmämuurattu löyhästi ja muutamia suurempia rakoja on tilkitty pienillä kivillä. Seinät ovat noin 40 cm paksut, ja seinissä käytettyjen kivien halkaisija vaihtelee 25 ja 40 cm:n välillä. Sijaintinsa perusteella kellari saattaa liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin. Kellarin jäännös Länteen. Kellarin jäännöksen kylmämuurattua seinää. Länteen. 53 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014 17 Maakuopat Kirkkokujan itäpuolisessa metsikössä havaittiin kolme nykyaikaista maakuoppaa. Suurin kuopista on noin 1,2 metriä syvä ja sen halkaisija reunavalleineen on noin 4,5 metriä. Kuopissa todettiin olevan modernia roskaa, kuten metalliromua, pakkausmuovia jne. Suurimman kuopan sisäreunaa avattaessa maanpinnan alta paljastui vihreä muovipressu. Kuopat tulkittiin maanottoja/tai roskakuopiksi. (Kartta sivulla: 8) Tulos Tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella Ranta-Hovin asemakaava-alueella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Alueen kaakkoisrajan tuntumassa, hieman sen ulkopuolella on historiallisen ajan kellarin jäännös. Sijaintinsa perusteella se saattaa liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin, mutta mitään varmuutta sen iästä ei ole. 11.12.2014 Hannu Poutiainen FM, arkeologi Lähteet Alanen, Timo & Kepsu, Saulo 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505. Arajärvi, Kirsti 1985: Vesilahden historia. Tampere. Bergius, P 1782. Kirkonkylä; Isojaonkartta ja pyykkiselitys. (H85:5/3-8). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Maanmittaushallitus. Kansallisarkisto. Honka-Hallila Helena (toim.) 1996: Vesilahti 1346–1996. Jyväskylä. Kokemäenjoki. Hämeen ELY-keskus & Varsinais-Suomen ELY-keskus. Pyhäjärvi. Kalmbergin kartasto (R III : List 8) 1855. Senaatin kartta 1909. Karttalehti Vesilahti XVII-XVIII 22–23. Senaatin kartasto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Kansallisarkisto. Pitäjänkartta 2114 09 Ia Vesilahti. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Kansallisarkisto. Vesilahden seurakunta (toim.) 1946: Vesilahti 1346–1946, 600- vuotisjuhlajulkaisu. Tampere. Peruskartta 1:20 000 2123 04 1954. Maanmittaushallitus. Peruskartta 1:20 000 2123 071954. Maanmittaushallitus. 54 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kunnanhallitus 30.03.2015 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen § 77 liite n:o 2/4 VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAATU PALAUTE Saapuneet palautteet Palautteen antaja Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta Vesilahden kunta, tekninen lautakunta Marja Bendel Pekka Ahtiainen ja Hannele Ahtiainen Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunta Pvm 30.6.2014 3.6.2014 5.6.2014 27.6.2014 26.6.2014 26.6.2014 Palautetyyppi Kirjallinen lausunto Kirjallinen lausunto Kirjallinen lausunto Kirjallinen lausunto Kirjallinen lausunto Kirjallinen lausunto Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan kirkon ympäristössä on erityisen paljon kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ja varsinaisella kaava-alueella vuoden 2004 rakennusinventoinnin mukaan itsellisten ja mäkitupalaisten asumuksia 1900luvun alkupuolelta. Kyseisen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ajantasaisuus ja riittävyys tulee tarkistaa vastamaan tekeillä olevan asemakaavan tarkkuutta. Myös kulttuuriympäristön kokonaiskuvaus ja maiseman ominaispiirteiden määrittely tulee liittää osaksi kaava-aineistoa. Näiden aineistojen pohjalta voidaan määritellä tarkemmin mahdolliset suojelutavoitteet. Suunnittelualuetta voidaan pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa inventoinneissa. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MML 13 § ja MRL 9 § mukaisesti. Inventoinnissa on noudatettava Museoviraston inventointi- ja kenttätöiden laatuohjeita. Kaavan laatijan vastine: Inventoinnin ajantasaisuus ja riittävyys tarkistetaan asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Kaavaselostukseen sisällytetään kuvaus kulttuuriympäristöstä ja maiseman ominaispiirteistä. Alueelta laaditaan arkeologinen tarkkuusinventointi. Vesilahden kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että asemakaavan muutosta laadittaessa tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota vaikutuksista maisemaan, kulttuuriympäristöön, vesistöön ja luontoon asemakaavan merkinnöillä ja laatia rakennuspaikkakohtaiset rakennustapaohjeet. Kaavan laatijan vastine: Kaavaselostukseen sisällytetään kuvaus kulttuuriympäristöstä ja maiseman ominaispiirteistä. Alueelta on kaavoitusta varten laadittu luontoselvitys. Kaavassa tullaan määräämään, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Vesilahden kunta, tekninen lautakunta: Vesilahden kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan laatijan vastine: Marja Bendel: Marja Bendel toivoo, että aluetta suunniteltaessa otettaisiin käyttöön rakennustapaohjeistus. Talojen ja maiseman ynnä tiestön yms. pitäisi harmonisesti sopeutua kirkon ja hautausmaan ympäristöön korkeudeltaan, mittasuhteiltaan, värityk1 55 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti seltään jne. Myös rakennusten materiaalit on tarkoin mietittävä, samoin kattoratkaisut, joiden (Bendel) toivoo olevan yhtenäiset ja maastoon sekä järvimaisemaan sopivat. Järveltä näkyvä maisemakuva viestittää maiseman sisältöä ja rakennustapaa toivottavasti positiivisesti ja Vesilahden vanhaa kulttuuria arvostaen ja kunnioittaen. Kaavan laatijan vastine: Kaavassa tullaan määräämään, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Pekka Ahtiainen ja Hannele Ahtiainen: Ahtiaiset pyytävät huomioimaan kaavan laadinnassa heidän omistukseensa siirtyneen alueen. Ahtiaiset esittävät, että asemakaavoituksen yhteydessä osoitettaisiin kulkuyhteys heidän omistamalleen tontille RantaHovin alueen kautta. Kaavan laatijan vastine: Voimassa olevat kiinteistörajat tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. Kaavan laatimisen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta osoittaa kulkuyhteys kaavamuutosalueen kautta kortteliin 72. Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunta: Osakaskunnalla ei ole mitään lausuttavaa ko. kaavamuutokseen tässä vaiheessa. Kaavan laatijan vastine: - 2 Kunnanhallitus 30.03.201556 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000 § 77 liite n:o 2/5 57 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000 58 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000 59 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 8: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Kunnanhallitus 30.03.2015 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto § 77 liite n:o 2/6 Kunta 922 Vesilahti Täyttämispvm 06.02.2015 Kaavan nimi Ranta-Hovin asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.12.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,3855 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,3855 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 2,3855 0,8629 0,7209 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 1000 0,04 36,2 1000 0,12 Kerrosalan muut. [km² +/-] 760 1000 -240 0,2595 10,9 0,5422 22,7 -0,4087 Rakennussuojelu Pinta-ala [ha] 30,2 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,8629 -0,0413 -0,6082 0,1953 Maanalaiset tilat Yhteensä Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [%] Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 60 Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 8: Asemakaavan seurantalomake Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AO P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä VL R yhteensä RA L yhteensä Kadut E yhteensä S yhteensä M yhteensä MT W yhteensä Pinta-ala [ha] 2,3855 0,8629 0,8629 0,7209 0,7209 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 1000 0,04 36,2 1000 0,12 100,0 1000 0,12 30,2 100,0 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,8629 0,8629 Kerrosalan muut. [km² +/-] 760 1000 1000 -240 -240 0,2595 0,2595 10,9 100,0 -0,0413 -0,0413 -0,6082 -0,6082 0,1953 0,1953 0,5422 0,5422 22,7 100,0 -0,4087 -0,4087
© Copyright 2024