Asemakaavaselostus, Penttilänranta II
Työ nro 1650 10.6.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavoitusohjelman työ nro 1650 Ilmakuva alueelta vuodelta 2014 Vireilletulo Krak Nähtävillä KH KV Lainvoima 20.12.2013 1 PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan katualuetta ja korttelien 1609 ja 1629 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 104-105 ja korttelin 1609 osa sekä kaupunginosan katu-, erityis- ja virkistysalueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1650. Joensuu 10.6.2015 vs. Kaavoituspäällikkö Kalle Sivén 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 3 4 5 6 TIIVISTELMÄ .................................................................................................. 3 LÄHTÖKOHDAT............................................................................................. 5 2.1 2.2 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................... 5 SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................... 16 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 PENTTILÄNRANNAN ALUEEN YLEISET TAVOITTEET.............................................. 21 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 22 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ............................................................................................... 23 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT .................................................................................................. 25 TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN ..................................................................................... 26 KAAVARATKAISUN VALINTA ................................................................................................. 26 4.1 4.2 4.3 ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................ 27 ASEMAKAAVAN RAKENNE JA YLEISPERUSTELUT ...................................................... 29 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET .................................................................................. 32 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ............................................................................................... 40 TAVOITTEET .................................................................................................21 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU .............................................. 27 TOTEUTUS .................................................................................................... 40 SUUNNITTELUVAIHEET ...........................................................................41 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. 2. 3. 4. Asemakaavaehdotus (10.6.2015) Ote ajantasa-asemakaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavarunkosuunnitelman havainnekuva, (Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy, 2003, 2005) 5. Yhteenveto vireilletulovaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin annetut vastineet. 6. Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin annetut vastineet. 7. Korttelisuunnitelma (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) Erillisliitteet: Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Penttilänrannan hankesuunnitelma (KV 16.6.2008) Arseenin aiheuttaman riskin ja puhdistustarpeen arviointi, Penttilänranta, CCA-kyllästealtaan raskasmetallipitoisuudet 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Penttilänrannan vaiheittain tapahtuvan kaavoituksen toisessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa kerrostalokorttelialueita Penttilänkadun jatkeena. Kaavalla turvataan monipuolista kerrostalotonttien luovutusta, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Kaavamuutos mahdollistaa Penttilänkadun katuyhteyden jakamisen Repolankadun kautta Peltolankadulle asti, asuntorakentamisen Penttilänkadun varrelle ja teknisten verkkojen toteuttamisen. Kaavamuutoksen myötä nykyisellään avoin entinen Penttilän saha-alue muuttuu keskustamaiseksi asuin- ja työpaikkaympäristöksi jatkaen Aittarannan alueelta alkanutta Pielisjoen itärannan täydennysrakentamista. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti mahdollistaen täten Penttilänrannan tulevien kaavavaiheiden toteuttamisen kokonaissuunnitelman mukaisesti. Kaavaratkaisussa varataan Pajamäen rinnealueen kupeesta aluetta asuinrakentamiselle sekä rakentamisen edellyttämiin pysäköintijärjestelyihin. Alueen rakennustapa on keskustamaisen tiivistä ja 4-6kerroksista. Kaavakartalla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi on AKkorttelialueilla mahdollista toteuttaa kaavamääräyksissä mainittuja asumiseen liittyviä sekä teknisiä tiloja. Kaavassa rakennettavaksi osoitettu korttelialue erotetaan myöhemmin suunniteltavasta rakentamisesta puistokaistalla. Rakennettavien alueiden katkot rakenteessa on osoitettu noudattaen Penttilänrannan kaavarunkosuunnitelmaa. Suunnitelmassa puistokaistojen sijoittelulla on pyritty yhtenäisten puistoyhteyksien muodostamiseen mahdollistaen laajemmalle avautuvien näkymät Penttilänrannan alueen rakentuessa. Olennaista kaavaratkaisussa on myös sujuvien kulkureittien muodostaminen sekä korkeatasoisten katu- ja muiden yleisten alueiden toteutuminen. Rakennetuille alueille sijoittuvat viheralueet ovat luonteeltaan rakennettuja puistoja. Kaavaprosessi Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin omasta aloitteesta loppuvuodesta 2013. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänrannan hankesuunnitelman (16.6.2008 §81). Hankesuunnitelmaan liittyy alustava aikataulu mm. kaavoituksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 20.12.2013 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014. 4 Asiaa esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 15.1.2014. Tilaisuudessa oli 10 kuntalaista. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 10.4. – 5.5.2014. Tämän vaiheen yleisötilaisuus pidettiin 23.4.2014. Tilaisuudessa oli 4 kuntalaista. Toteuttaminen Kaavamuutoksella mahdollistetaan Penttilänrannan kerrostalorakentamisen jatkuminen sekä alueen toteuttamisen kannalta keskeisten verkostojen rakentaminen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen mahdollistuu heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja rakennuslupa saatu. Kaava-alueen laajuuden arvioidaan riittävän noin 2 vuoden asuntorakentamiseen. Kaava-alueen edellyttämän katuverkon ja kunnallisteknisen verkoston toteuttaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2015. Penttilänkadun osalta rakentaminen tapahtuu mahdollisesti etupainotteisesti kadunvarren kaavoitukseen ja toteutukseen nähden investointimäärärahojen sallimissa puitteissa. Liite 1. Asemakaavaehdotus m 1641 1 88 ul 2 3 4 1 14 10 VI 99 4 1 V kt kt 12 3 5 89 5 (2/3)Vm a a 4 5 594 14 12 6 ma p a 57 2 kt Hon 6 3 9 42 61 22 40 29 14 29 36 1 55 3915 P e29l 12 57 III lerv atu onk1 13 10 32 3 36:4 26 25 2 3 11 11 33 4 36:3 23 7 1607 45 ie 16 1 46 49 53 11:43 11:42 42 11:53 11:56 11:50 51 o Rep 40 lan kat u -5 TU ANKA L REPO TU 43 TIL PENT 23 5 6 7 10 15 kt 14 20 8 kt 6 16 15 11 18 7 26 17 19 9 27 16-9908-5 1611 12 18 8 21 10 20 16 19 11 12 9 50 28 10 487600 15 20 1 20 16-9908-9 19 1642 11 12 2 22 2 18 17 21 18 16 III 23 16-9908-5 13 28 27 30 4 21 29 10 1612 13 17 9 15 20 3 10 7 21 kt 27 III 15 16 9 5 25 I 6942600 13 22 19 14 22 11 20 51 28 24 56 35 8 14 54 ÄNKA 39 III 48 903 53 38 22 III a 36:2 1610 23 6 4 10 51 9 16- 37 49 11:54 41 6 21 5 III 52 54 82 16 47 11:51 11:52 III 2800 11:44 1608 11:41 11:40 AK IV 36:3 34 5 5 3 1609 3 43 47 3-2 -990 11 III 44 39 22 9 36 atu Le 52 u 12 ink l hto 37 at ank 2 599 12 17 24 kär A 21 ttyt dB 16 PENTTILÄ 46 38 27 4 2 36 Nii 35 62 1609 35 25 Jää ATU 53 54 1 57 36:5 1 II 26 2 58 31 2 8 III 1 16-9908-1 32 II 08-1 41 6 871:11 34 56 488000 ÄNK ma olku III 23 VLpp 105 ET kap V 59 3300 3 2 7 Hon 50 IV 7 10 7 26 6942800 6 5 6 59 I 11 5-99 7 49 a olku kap 56 2 IV 1 34 61 24 42 5 p IV 43 60 9 kt 8 55 8 IV 9 VI 60 kt (2/3)VI le 16 17 4 7 p 3300 2 le 2 kt kuja TTIL PEN 9 BA 35 d 2 3 19 III 5 100 10 6 104 AK V 1 101 13 17 3 6 :1 8 1 teri 1 3 4 IV 13 4 22 50 IV 12 3 16:10 9 1 3300 le 22 21 4 16 -9 90 6- 2 p VI 13 10 Kut 35 dB A 7 4 14 14 56 3 84 2 6 2 2 7 4 3 5 4 1 15 2 kt 6 Saharinne 7 16-9903-4 kt 8 6 12 11 83 9 kt 16 24 15 24 90 5 5 5 4 uja 13 2 IV 13 Kim 4 kt pik 12 4 23 1606 19 14 9 1 V III 10 4 IV 5 25 3 172 901 11 34 III VI 1604 1 6 -9 n nk 86 Pe 12 lä tti 31 18 m 21 95:6 16 158 II 12 M 15 17 2 16 33 32 3 1 3 5 24 16 16- 99 6 08- 10 6 45 17 15 18 16-9908-9 14 0 10 20 30 40 50 kr 100 5 19 kt 22 4 Liite 1, 1 / 6 16144 46 13 5 33 13 15 20 34 79 7 12 66 14 35 21 14 1 2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. VL 0340000 Lähivirkistysalue. ET 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Liite 1, 2 / 6 14 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 2 9 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 1 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0900000 Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 16 PEN 105 PENTTILÄNK 1500 V (2/3)IV 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1020300 Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Liite 1, 3 / 6 1130000 Rakennusala. 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. a ma 1200000 Maanalainen tila. 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA. 35 dBA 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. le 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. pp 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. p 1510000 Pysäköimispaikka. 1540000 Johtoa varten varattu alueen osa. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Rakennusten pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen alimman lattiapinnan korkeusaseman tulee olla vähintään +78,45 mmpy. Nelikerroksisissa rakennuksissa tulee maantasokerroksen ja yli nelikerroksisissa rakennuksissa maantaso- ja ylimmän kerroksen julkisivujen olla erilaiset kuin muiden kerrosten julkisivut. Päärakennuksissa tulee olla lapekatto tai tasakattomainen kattomuoto. Kaltevuuden tulee olla 1:5 tai loivempi. Asuinkortteleissa tulee niillä tonteilla, joiden pihamaat rajautuvat toisiinsa, suunnitella ja rakentaa pihan leikki- ja oleskelutilat sekä istutusalueet yhtenäisiksi. Jätehuollon tilat ja asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat saadaan rakentaa yhteisiksi eri tonttien välillä. Asuinkortteleissa jätehuolto on toteutettava ensisijaisesti kortteli- tai korttelinosakohtaisesti tonttien yhteisin järjestelyin. Liite 1, 4 / 6 7. 8. 9. Auton säilytyspaikan rakennusalalle rakennettavan autokatoksen enimmäispituus saa olla 30 metriä. Talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ja autonsäilytyspaikan rakennusalalle. AK-korttelialue 104: - Korttelin 104 tonttien 1, 2 ja 3 pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa yhteisjärjestelyin. - Asuinrakennuksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. - Maantasokerrokset tulee varustaa ikkunoilla. - Pihakansien näkyvien julkisivupintojen ja kaideratkaisujen rakentamistavan tulee olla muuhun rakentamistapaan sopiva. - Kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ei saa rakentaa ullakkokerrosta. Rakentamistapa ja julkisivumateriaalit: - Päärakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti rapattuja tai paikallamuurattuja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. - Päärakennuksissa, joiden runkorakenne on pääosin puuta, saa julkisivuissa käyttää ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennusten kanssa yhteensopivaa puista julkisivumateriaalia. Julkisivusta ulkonevat rakennusosat sekä kulkuaukot: - Tonteilla julkisivusta ulkonevat rakenteet, erkkerit ja parvekkeet saavat ulottua istutettavaksi osoitetuilla alueilla enintään 1,5 metriä rakennusalan rajan yli sekä piha-alueilla enintään 2,5 m rakennusalan rajan yli. - Liikennemelun vuoksi Penttilänkadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa parvekelasein. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - porrashuone- ja sisäaulatilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa mikäli se lisää tilojen avaruutta ja valoisuutta. - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 300 kerrosneliömetriä korttelia kohden. Tästä enintään 150 kerrosneliömetriä voidaan käyttää piha-alueilla ja pihakansilla talousrakennusten rakentamiseen. - autojen säilytystiloja. - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin. - rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Liite 1, 5 / 6 AUTO- JA POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Autopaikkoja on varattava korttelista vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 50 neliömetriä kohden. Asunnot: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 85 neliömetriä kohden. Toimisto-, kokous- ja ravintolatilat: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 70 neliömetriä kohden Opiskelija-asunnot: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 110 neliömetriä kohden. Palveluasunnot (tuettu asuminen): 1 autopaikka kutakin kerrosalan 190 neliömetriä kohden. Autopaikat voidaan järjestää korttelissa tonttien välisin yhteisjärjestelyin. Vaadittavat autopaikat saa sijoittaa korttelin alueella myös oman tontin ulkopuolelle. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. Tälle alueelle ei saa toteuttaa rakennuksia tai merkittäviä rakenteita tai istuttaa suurikasvuisia puita, ettei autopaikkojen myöhempää käyttöönottoa estetä. Maantasoautopaikat on jäsenneltävä enintään 20 autopaikkaa käsittäviin osiin. Autopaikat tulee erottaa esimerkiksi istutuksin tai muurein muusta piha-alueesta. Maantasoautopaikoista saa sijoittaa katoksiin enintään 50%. Polkupyöräpaikkoja on korttelia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohden. - 1 polkupyöräpaikka kutakin liike-, toimisto- ja ravintolatilan kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - Polkupyöräpaikkoja ei tarvitse osoittaa palveluasuntoja varten. - Jos kaikki pyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille. Liite 1, 6 / 6 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU PENTTILÄN (16) kaupunginosan kortteleiden 1629 ja 1609 osien sekä katualueiden asemakaavan muutos. Aemakaavan muutoksella muodostuu PENTTILÄN (16) kaupunginosan korttelit 104 ja 105 sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita. PENTTILÄNRANTA II KRAKLK KH Näht KV Pvm 10.6.2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1:2000 Suunn. Kalle Sivén Vs. kaavoituspäällikkö Kalle Sivén Piirt. K. Sivén / K. Kinnunen Arkisto 16/1650 5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Joensuun kaupunki on perustettu ja rakentunut Pielisjoen suistoon. Joki on perinteisesti ollut liikenteellisesti tärkeä kauppa- ja kulkureitti. Pielisjoen merkitys mm. uiton kulkureittinä on jatkunut tähän päivään saakka. Kaupunkilaisille joki ja sen ranta-alueet muodostavat tärkeän virkistysreitin ja -alueen, jonka ympärille kaupunkimaisema on rakentunut. Penttilän entinen saha-alue sijaitsee Pielisjoen itärannalla noin kilometrin etäisyydellä torilta etelään. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen. Joensuun kaupunki osti Penttilän sahan alueen UPM-Kymmene Oyj:ltä tammikuussa 2008. Saha-alue rajoittuu Pielisjokeen, satamaraiteeseen ja Kuhasalontiehen. Kaupunki on puhdistanut saha-alueen teollisen käytön seurauksena pilaantuneen maaperän asuntorakentamisen mahdollistamiseksi. Teollisen toiminnan lakattua alue jäi joutomaaksi ja vaille käyttöä. Varsinainen saha-alue, sahan kenttä, on lähes tasaista ja alavaa. Alue pusikoitui sahan palon jälkeen, mutta pusikot on poistettu maaperän puhdistuksen yhteydessä. Saha-alueen itäosassa sijaitsee mäntyvaltainen Pajamäki, jonka siluetti on maisemassa merkittävä. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Penttilän hovi sitä ympäröivine viheralueineen. Penttilänrannan alueen asuntorakentaminen on käynnistynyt vuonna 2011. Alueelle on valmistunut 12 kerrostaloa ja 2 on rakenteilla. Penttilänkatu on rakennettu Saharinne-kadun risteykseen saakka. Näiden lisäksi myös Kutterikuja ja Kimpikuja on rakennettu viimeistelyä lukuun ottamatta valmiiksi. Kaavamuutosalueen rajaus: Suunnittelualueen rajaus on esitetty sivulla 1 olevassa kuvassa. Suunnittelualue käsittää Saharinteen, Kutterikujan ja Penttilänkadun rajaaman alueen, sekä Penttilänkadun jatkeen Repolankadun kautta Peltolankadulle. Repolankadun varressa oleva korttelin 1609 osa on mukana katualueen laajennustarpeen vuoksi. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 3 ha. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Maisema Penttilänrannan alue kuuluu Pielisjoen ja jokirannan kaupunkimaisemaan. Suurmaisemassa tilaa rajaavat maaston nousevat muodot ja metsänreunat sekä kaupunkimaisesti rakennettu ympäristö. Tila avautuu jokisuistoon ja Pyhäselän suuntaan. Penttilänrannan aluetta määrittää voimakas kulttuurivaikutteisuus ja aiemman teollisen toiminnan aikaansaamat maisemalliset muutokset. Sahankenttä on avointa maa- 6 perän kunnostuksen jälkeen. Avointa kenttää rajaavat Pajamäki sekä Penttilänhovia ympäröivä kasvillisuusraja. Penttilänrannan alueelle muodostuu rakentamisen myötä uusi rakenne ja maisemalliset rajavyöhykkeet. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee kaava-alueella n. +77 - +92 mmpy. Matalimmillaan maanpinta on jokirannassa ja korkeimmillaan Pajamäen laella. Penttilänmäen täyttömäen korkeus on +91 mmpy. Kasvillisuus, luonto ja luonnonympäristö Penttilänrannan alue on pääasiassa muokattua ympäristöä. Pajamäen lakialue on keski-ikäistä ja vanhaa mäntypuuvaltaista kangasmetsää. Alarinteillä kasvillisuus on nuorempaa, rehevämpää ja lehtipuuvaltaisempaa. Saha-alue oli ennen kunnostustöiden alkamista joutomaata, jonka kasvillisuus oli pensaikkoa ja nuorta lehtimetsätaimikkoa. Sahaalueen eteläpuolella vanhan kaatopaikan päällä oli pajukkoa ja nuorta lehtimetsikköä. Saha-alueen puusto poistettiin kevään ja kesän 2009 aikana. Kaatopaikan länsipuolella on kostea lehtimetsä ja kastikkasaraluhta-rantaniitty. Penttilänhovin ympäristö on sekametsää tai lehtimetsää. Hovin pihapiirissä on paikoin istutuspuustoa. Asemakaavan muutosalueella ei ole juurikaan kasvillisuutta, eikä luonnonympäristön kannalta arvokkaita kohteita. 2.1.3 Maaperä ja maaperän häiriötekijät Maaperäselvitys, Havetec Oy, 1984 Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö on laadittanut Joensuun kanta-kaupungin alueista maaperä- ja rakennettavuusselvityksen. Selvitystä laatiessa hyödynnettiin kaikki ne tutkimustulokset, joita oli vuoden 1984 loppuun mennessä tehdyistä kairauksista saatu. Selvityksessä todetaan olevan täydentämisen tarpeita monin paikoin maalajitutkimusten osalta, mutta rakennettavuuden määrittämisen osalta kairausnäytteitä on ollut yleensä riittävästi. Maaperätutkimuksen mukaan Penttilänrannan alue sijaitsee pääosin siltti- ja savikerrosteisella maaperäalueella. Paikoin ranta-alueella ja Kuhasalontien varressa maaperän pintakerroksessa on täytemaita. Pajamäen rinne- ja lakialueilla ja Penttilänhovin alueella on moreenimaaperäalueita. Pajamäen alarinteillä pintamaakerros voi olla silttiä. Suunnittelualue kuuluu rakennettavuudeltaan selvityksen IV-luokkaan: ”Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan toteuttaa maanvaraisina. Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia.” Pajamäen moreenimaaperäalueet kuuluvat selvityksen III-luokkaan: ”Maaperä on kantavaa moreenia, jonka varaan perustaminen voidaan suorittaa. Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen.” 7 Valtaosaltaan Penttilänrannan maaperäolosuhteet ovat rinnastettavissa keskusta-alueella vallitseviin maaperäolosuhteisiin. Maaperäselvityksen yleispiirteisyys huomioon ottaen suunnittelualueelle soveltuva perustamistapa tulee selvittää tarkemmin rakennushankkeen yhteydessä. Kuva 1: Ote maaperä- ja rakennettavuusselvityksestä (Havetec, 1984) Maaperän puhdistus Penttilänrannan alueella on sijainnut CCA-kyllästeallas. Saha-alueen maaperän kunnostuksen jälkeen kyllästealueen kohdalle maaperään on jäänyt kunnostustavoitteiden ylittävä arseeni-, kupari ja kromipitoisuuksia. Kynnysarvon ylittävät jäännöspitoisuudet sijaitsevat 2,5 ja 3,5 metrin syvyydessä ympäröivästä maaperästä. Penttilänrannan kunnostetun saha-alueen CCA-kyllästealtaan pohjaan jääneiden arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien aiheuttamien riskien arvioinnin osalta on laadittu riskinarviointi. Riskinarvion yhteenvetona on todettu, että kohteessa todetuilla raskasmetallipitoisuuksilla ei arvioida muodostuvan terveys-, ekologista tai kulkeutumisriskiä. Kaivannon alueella kaivettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon maaperään jääneet raskasmetallit ja ympäröimään tarkasteltavan alueen kautta mahdollisesti kulkevat kunnallistekniset rakenteet pilaantumattomalla maaaineksella. Kaavan erillisliitteenä on kyllästealtaan osalta selvitys, jossa asiaa käydään seikkaperäisesti läpi. 8 Kuva 2: Alueella aiemmin olleen kyllästealtaan sijainti. Kyllästeallas on sijainnut kaavassa osoitetun korttelin 104 tontilla 1. 2.1.4 Vesistöt ja tulvaveden korkeus Penttilänrannan alue rajoittuu Pielisjokeen. Saha-alueella on rantaviivaa reilu kilometri. Rantaviivaa on saha-alueella osin muokattu täyttömailla tai rakennettu. Saha-alueen eteläpuolella ranta on luonnontilaista tai luonnontilaiseksi muuttunutta täyttömaata. Saha-alueen länsipuolella Pielisjoki avautuu Pyhäseläksi. Pielisjoen virtausnopeus on noin 1 m/s ja keskivirtaama noin 250m3/s. Pielisjoen vedenpinnan tasoksi purjehduskaudella on määritelty +75,2576,75 N60-korkeusjärjestelmässä. Keskivedenpinnan taso on purjehduskaudella n. +76,00 N60-korkeusjärjestelmässä. Pohjavesiolosuhteet Saha-alueen lähiympäristössä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähin pohjavesialue on Utranharju, joka sijaitsee n. 5,5 kilometrin etäisyydellä. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä moreenipeitteisillä rinnealueilla, sekä alueilla, joilla tiiviin kerroksen päällä on vettä läpäisevä hiekkakerros. Pääosa saha-alueesta sijaitsee tiivispohjaisella savi-silttialueella, jossa pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä. Pohjavesipinta on saha-alueella noin välillä +76,5-79,7 mmpy. Pohjavesipinta on ylimmillään saha-alueen kaakkoisreunalla ja alimmillaan Pielisjoen rannalla alueen pohjoisreunalla. Havaintojen perusteella pohjavedenpinnan päävirtaussuunta on saha-alueella ja kaatopaikka-alueella luoteeseen kohti Pielisjokea. Pohjaveden pinnan korkeudella on vaikutusta erityisesti kenttäalueen rakennettavuuteen. 9 Tulvaveden korkeus: Suomen ympäristökeskus ym. ovat määritelleet ympäristöoppaassa numero 52 ylimmät vedenkorkeudet keskeisimmillä vesistöillä. Oppaassa on esitetty myös menettely ja perusteet alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tarkistanut suosituksensa alimmiksi rakennuskorkeuksiksi PohjoisKarjalan vesistöillä vuonna 2006 maakunnan kuntien rakennuslupa- ja kaavoitusviranomaisille lähetetyssä kirjeessä. Oppaan mukaan lähtökohdaksi on valittu tilastollisesti keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä ylin tulvakorkeus, johon suositellaan lisättäväksi kunkin vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus ja vielä paikkakohtainen aaltoiluvara. Ympäristöviranomaisten mukaan Pyhäselän kerran 50 vuodessa toistuva ylivesikorkeus on +77,73 mmpy. Penttilänrannan kohdalla Pielisjoen vedenpinnantaso on lähes sama kuin Pyhäselän vedenpinnantaso. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ohjeen mukainen alin rakentamiskorkeus +78,05 mmpy, joka sisältää 0,3m lisäkorkeuden. Ympäristöoppaassa alimmalla rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä korkeusasemaa, johon rakennuksen alapohjarakenteen kapillaarisen vedennousun katkaisevan kerroksen alapinta tulisi enimmillään ulottaa. Joensuun kaupungissa on kaavoitettaessa sovellettu ympäristökeskuksen suosituksia siten, että kaavoissa on tarvittaessa määritelty alin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen lattiapinnan korkotaso. Menettelyn etuna on nähty mm. selkeys ja se, että lattiapinnan korkotason määrittämisellä voidaan ohjata tulvariskin lisäksi esimerkiksi katutilan tai maanpinnan tason muodostumista. Kaavassa tähän korkeusasemaan on lisätty 0,40 metriä, joka vastaa suosituksessa käytetyn kapillaarikerroksen ja matalimman yleisesti käytetyn perustamistavan (maanvarainen laatta) lattiapinnantason korkeuseroa. Kaavamuutosalue sijoittuu siten, ettei merkittävää aaltoilua pääse syntymään Pielisjoen kapeudesta ja virtauksista johtuen. Edellä kuvatun perusteella kaavassa määrätään pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen lattiatason alimmaksi korkeusasemaksi +78,45 mmpy. 2.1.5 Rakennettu ympäristö Penttilänrannan alueen rakennettu lähiympäristö Penttilänrannan alue rajautuu pohjoisessa Pielisjokeen, lännessä jätevedenpuhdistamoon ja etelässä Kuhasalontiehen, satamarataan sekä syväsatamaan. Alueen itäpuolella sijaitsee Penttilän asutusta, ammattioppilaitoksen tontit ja etelään johtava päärautatie. Alueen kaakkoispuolella, Pyhäselänkadun varressa sijaitsee John Deere Oy:n teollisuuskortteli, jossa on laaja konepajahalli. Lähimmät asuinrakennukset ovat saha-alueen itäpuolella Repolankadun varrella. Peltolan kerrostaloasutukseen on matkaa noin 200 m ja välissä on mäntyjä kasvava Pajamäki. Pielisjoen toisella puolella sijaitsee ruutukaavakeskusta ja luterilainen kirkko. Ukonmäen suunnassa asutukseen on matkaa noin 300 m. 10 Varsinainen saha-alue on tällä hetkellä rakentamaton tasainen kenttä, jolla aiemmin sijaitsivat vanhat teollisuusrakennukset ja varastot. Kentän länsipuolella sijaitsee tukkiallas. Koillisosassa alue nousee loivaksi Pajamäen rinteeksi, jossa sijaitsee sahan entisiä rakennuksia, kuten konttori ja paloasema. Saha-alueen eteläpuolella on Penttilän hovin pihapiiri. Nykyisin asuinkäytössä oleva Penttilän hovi on sekä rakennuskannaltaan että miljööltään kulttuurihistoriallisesti arvokas. Penttilän sahan perustajan Gustaf Cederbergin rakennuttama kartanon päärakennus valmistui vuonna 1875. Cederbergin suvun jälkeen rakennuksessa asui sahan johtajia ja toimihenkilöitä. Päärakennuksen lisäksi hovin pihapiiriin kuuluu kaksi asuintaloa, talli-, vaja- ja saunarakennus. Penttilän hovin rakennukset rakennettiin alun perin Pyhäselän rannalle. Nykyisin rantaan on matkaa noin 500 metriä. Kaavamuutosalue rajoittuu Penttilänranta I-asemakaava-alueeseen, jolla kerrostalorakentaminen on alkanut vuonna 2011. Välittömästi suunnittelualueeseen rajautuvien Kutterikujan ja Saharinteen katujen toisen puolen kerrostaloista viimeisinkin valmistui 3/2015. Penttilän ja keskustan yhdistävä Ylisoutajansilta avattiin kesäkuussa 2014. Seuraavassa kuvassa näkyvät jo rakennetut ja rakenteilla olevat kerrostalot. Penttilänkadun jatke Repolankadun kohdalla kulkee kerrostaloalueen vieritse. Katualueen laajuus muuttuu kaavan myötä korttelin 1609 tontin 3 kohdalla. Katu- ja kevyenliikenteenväylien sijaintia tarkastellaan kaavatyön yhteydessä tehtävässä kunnallistekniikan suunnittelussa. 11 Kuva 3: Ilmakuva alueelta keväältä 2014. Kuva 4: Ylisoutajansilta yövalaistuksessa. Joensuun keskusta-alueen nykyinen ja Penttilänrannan alueen suunniteltu maankäyttö selviävät oheisesta kuvasta. Kuvaan on merkitty rantamaisemassa merkittäviä kohteita. 12 Kuva 5: Joensuun keskusta-alueen nykyinen ja Penttilänrannan suunniteltu maankäyttö, Kuva © LOCI maisema-arkkitehdit Oy Kaupunkikuva: Penttilänrannan alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Pielisjoen rannassa. Jokimaisema on avoin keskustan suuntaan ja keskustasta katsottaessa. Maisemaa rajaavat Pajamäki ja puuston reunat saha-alueen takana. Tukkialtaan eteläpuolelta alue on luonnontilaista rantaa molemmin puolin jokea. Alueen kaupunkikuvallista sijaintia selventää oheinen ilmakuva sekä selostuksen kannessa oleva kuva. Kaupunkikuvallisesti saha-alue muodostaa maiseman epäjatkuvuuskohdan, jossa rakennetun Itärannan kaupunkitila leviää tarpeettoman laajalle. Avoimen alueen mittakaava on vaikeasti hahmotettavissa. Hahmottaminen helpottuu alueella tapahtuvan kerrostalorakentamisen myötä. Myös alueen taka-alalle kasvanut Penttilän täyttömäki on selkeä kiintopiste maisemassa. Saha-alueen rakennuksista konttori on hyvin näkyvällä paikalla Penttilänkadun kaarteessa. Muut alueen rakennukset ovat puuston suojassa. Vielä nykytilanteessa sahan raamit hallitsevat avointa sahan kenttää. Saha-alueen takana sijaitsevan syväsataman ja John Deeren teollisuusrakennukset ovat näkyvissä alueen taustalla. Penttilän alueen kaupunkikuva on alkanut muuttumaan 1. asemakaavan mahdollistaman kerrostalorakentamisen myötä. 13 Kaava-alueen rakennuskanta: Kaava-alueella ei sijaitse rakennuksia. Alue rajautuu Penttilänrannan 1. asemakaavan rakennettuihin kerrostalotontteihin ja Repolankadun alueella olemassa oleviin kerrostalotontteihin. Kuva 6: Valokuva Saharinteen ja Penttilänkadun risteyksestä suunnittelualueelle. Kaavamuutosalueen kortteli 104 on rakentamaton alue kuvan oikeassa laidassa. Kuva 7: Valokuva Saharinteen ja Penttilänkadun risteyksestä keskustan suuntaan. Kuvan keskellä näkyy Penttilän ja keskustan yhdistävä Ylisoutajansilta. 2.1.6 Liikenne, liikennemelu ja tärinä Liikenne: Penttilänkatu liittää Penttilänrannan alueen kaupungin katuverkkoon. Penttilänkatu päättyy tällä hetkellä Saharinteen kadun risteykseen. Penttilänkadulla ei ole nykyisellään merkittävää liikennettä, joka aiheuttaisi liikennemelua alueelle. Lopputilanteessa, Penttilänrannan rakennuttua, Penttilänkatu kiertyy lenkkinä Peltolankadulle. Nyt laadittavalla asemakaavalla mahdollistetaan Penttilänkadun rakentaminen Peltolankadulle asti. Alueelle ei tuolloinkaan tule ohjautumaan läpikulkuliikennettä. 14 Suunniteltu rakentaminen lisää liikennemääriä lähialueilla. Merkittävin liikenteen lisäys suuntautuu Penttilänrannasta Penttilänkatua keskustan ja Itärannan suuntaan. Liikenneverkon toimivuutta tarkasteltiin Aittarannan kaavatyön yhteydessä, jolloin todettiin alueen katuverkon mahdollistavan Penttilän täydennysrakentamisen aiheuttaman liikennemäärien kasvun katuverkkoon suunnitelluilla toimenpiteillä. Itärannan liikennejärjestelyjä on parannettu jo kesän 2009 aikana. Peltolankadun ja Penttilänkadun risteykseen on sijoitettavissa tarvittaessa valoohjaus tai liikenneympyrä. Tulevaisuudessa liikennettä keskustan suuntaan sujuvoittaa myös rakenteilla oleva Sirkkalan silta. Joukkoliikenne kulkee nykyisellään kaava-alueen itäpuolella Peltolankatua pitkin. Liikennemelu: Aittarannan kaavatyön yhteydessä on selvitetty ennustettuja liikennemääriä ja liikennemelua Aittarannan ja osin Penttilänrannan osalta. Meluselvityksen perusteella ennustetusta liikenteestä aiheutuva melu ylittää Penttilänrannan alueella ohjearvot noin 30 metrin matkalla Penttilänkadun varren korttelialueille tilanteessa, jossa alueella ei ole rakennuksia. Rakentaminen on suunniteltu sijoitettavaksi kadun varteen, jolloin se suojaa pihatiloja liikennemelulta. Kaavaratkaisussa Penttilänkadun varteen sijoittuville rakennusten julkisivupinnoille on asetettu 35 dBA:n melusuojavaatimus, jotta sisämelun ohjearvot alittuvat. Kuva 8: Aittarannan liikennemeluselvitys, päiväaikainen liikennemelu © Suunnittelukeskus Oy 15 2.1.7 Ympäristön häiriötekijät Sahan palon ja saharakennusten purkamisen jälkeen saha-alue on ollut joutomaana. Laajana avoimena kenttänä saha-alue on muodostanut maisemallisen epäjatkuvuuskohdan. Penttilänrannan rakentamisen myötä avoin maisema muuttuu rakennetuksi kaupunkiympäristöksi laajentaen nykyistä kaupunkirakennetta jokimaisemaan tukeutuen. 2.1.8 Maanomistus Penttilän alue on pääosin kaupungin omistama. Kaupunki on myynyt jo osan Penttilänrannan alueelle aiemmin asemakaavoitetuista kerrostalotonteista. Koko kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. Myös aiemmassa asemakaavassa korttelin 1609 tonttiin 3 liitetty alue on edelleen kaupungin omistuksessa. Kuva 9: Kaava-alueen maanomistus. Keltaisella olevat alueet ovat kaupungin omistuksessa, vaaleanpunaiset kaupungin vuokraamia. 16 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT): Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päättää valtioneuvosto. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden hyväksymisestä tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on päätöksenteossa kesäkuussa 2015. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osin Joensuun keskustatoimintojen alutta (C) ja pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Alue sisältyy kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Penttilän osayleiskaava (2002): Penttilän kaupunginosan maankäytön kehittämiseksi ja ohjaamiseksi laadittiin oikeusvaikutteinen Penttilän osayleiskaava (Suunnittelukeskus Oy, 2002). Penttilän osayleiskaavassa kaava-alueen osia on varattu: - keskustatoimintojen alueeksi (C) - kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). - virkistysalueeksi (V) ja Pajamäen alue kaupunkikuvallisesti tärkeäksi virkistysalueeksi (VL/s) Osayleiskaavassa on osoitettu aluerajauksin kunnostettava maa- ja vesialue (pil) sekä alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Lisäksi kaava-alueella on osoitettu kevyen liikenteen reittejä ja kevyen liikenteen yhteystarpeita sekä kaupunkikuvallisesti tärkeä akseli sahaalueelta Joensuun kirkolle. 17 Kuva 10: Ote Penttilän osayleiskaavasta (2002) Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Penttilän osayleiskaava jäi lainvoimaiseksi seutuyleiskaavan vahvistumisen jälkeenkin. Asemakaavan laatimista ohjaa Penttilän osayleiskaava. Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Kuva 11: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta. Asemakaava, (liite 2) Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat 167 905 (30.7.1981) ja 167 1547 (31.3.2008). Penttilänrannan alueella voimassa olevassa ase- 18 makaavassa kaavamuutosalue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Korttelissa 1609 kaavamuutosalueella on kerrostalotontti. Penttilänrannan osalta asemakaavat ovat vanhentuneet teollisen toiminnan lakkaamisen myötä. Penttilänrannan alueen asemakaavat tullaan muuttamaan vaiheittain toteutuksen ja kaavoituksen kannalta tarkoituksenmukaisissa osissa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan. Kuva 12: Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavarunkotyö (2005), (liite 4) Penttilän alueelle on laadittu kaavarunkotyö. Kaavarungon tavoitteena oli täsmentää Penttilän alueen toteutusratkaisuja. Työ piti sisällään alueen toiminnallisen mitoituksen sekä kaupunkikuvallisen ja maisemallisen kehittämisen teknisesti toteuttamiskelpoiseksi aluesuunnitelmaksi. Suunnitteluvaiheessa laadittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen toteuttamiseksi, joista saadun palautteen perusteella laadittiin lopullinen kaavarunko. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tarkoittama kaavamuoto, eikä sillä ole siten oikeusvaikutuksia. Kaavarunkotyön tarkoituksena on ohjata alueen asemakaavojen ja toteutussuunnitelmien laadintaa sekä toimia tavoitteellisena kokonaissuunnitelmana alueiden rakentamisen ohjaamiseksi ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005): Kaavarunkotyön kanssa yhtäaikaisesti laadittiin kunnallistekniikan yleissuunnitelma kaavarunkoalueelle. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laati Suunnittelukeskus Oy. Kunnallistekniikan yleissuunnitel- 19 massa määriteltiin alueen teknisten verkostojen ja infrastruktuurin toiminnalliset ratkaisut ja varmistettiin niiden toteutuskelpoisuus. Alueelle on laadittu lisäksi useita muita alueen käyttöä valmistelevia tai tarkentavia suunnitelmia tai selvityksiä. Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, FCG 2014 Asemakaavamuutoksen laadinnan yhteydessä on laadittu yleissuunnitelma, joka koskee kaavassa osoitettuja korttelialueita ja Penttilänkadun katurakenteita ja vesi- ja viemäriverkkoa. Yleissuunnitelmassa on huomioitu myös muiden verkkoyhtiöiden tarpeet alueella. Yleissuunnitelman on laatinut FCG Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Yleissuunnitelmassa on ollut mukana kuten kaavassakin Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle saakka. Kaavassa osoitetun AK-korttelin 104 liittäminen vesihuoltoon edellyttää vesihuoltolinjojen rakentamisen Penttilänkadun alkuosalle (pl. 0 - 210) sekä puistoalueille aina Penttilän jätevedenpumppaamolle saakka. Samassa yhteydessä on perusteltua rakentaa myös Penttilänkatu alkuosalta ainakin johonkin valmiuteen, vaikka korttelin 104 liikennöinti tapahtuu Kutterikujan kautta. Penttilänkadun jatkorakentaminen toteutetaan asemakaavoituksen etenemisen edellyttämässä aikataulussa. Repolankadun kohdalla kaavassa osoitettua katualuetta on laajennettu yleissuunnitelmassa ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. Yleissuunnitelma on kaavaselostuksen erillisliitteenä. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2010 ja tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Joensuun Strategiat ”Rajaton tulevaisuus” 2013 - 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 8.10.2013 kaupunkirakenneohjelman 2013 - 2016. Erilliset päätökset, selvitykset yms.: Penttilän saha-alueen uutta käyttöä on valmisteltu pitkän ajan kuluessa ja alueelle on laadittu useita selvityksiä. Tässä kaavaselostuksessa ei ole 20 tarkoituksenmukaista käydä läpi kaikkia alueesta laadittuja selvityksiä, vaan koota luettelo keskeisimmistä selvityksistä ja suunnitelmista: Laaditut hankesuunnitelmat ja maankäytön suunnitelmat: Penttilänrannan hankesuunnitelma, KV 16.6.2008 (erillisliite) Hankesuunnitelmassa määriteltiin Penttilänranta-hankkeen keskeiset tavoitteet, suuntaviivat ja toimintatavat alueen kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaan sisältyy alustava aikataulu ja kustannusarvio. Penttilän ydinalueen toteuttaminen – kaavarunkotyö, (2005) Penttilän ydinalueen toteuttaminen – kunnallistekniikan yleissuunnitelma, (2005) Aittarannan asemakaavamuutos ja kaavahankkeen aikana laaditut selvitykset, (2004) Joensuun Penttilän alueen yleinen asemakaavallinen ideakilpailu, (2003) Penttilän osayleiskaava ja kaavatyön aikana laaditut selvitykset, (2002) Täydentävät ja laadittavana olevat suunnitelmat: 2. kaava-alueen kunnallistekniikan suunnittelu (2014) Kaava-alueen kunnallistekninen suunnittelu käynnistyi keväällä 2014. Suunnittelun tavoitteena on laatia toteutussuunnitelmat yleisten alueiden ja alueelle tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseksi. Muut selvitykset, hankkeet ym.: Penttilänrannan taiteen puitesuunnitelma, Penttilänrannan hankesuunnitelmassa määriteltiin tavoite varata 1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen. Vastaavaa periaatetta pyritään soveltamaan myös yksityisten alueiden toteuttamisessa. Taiteen puitesuunnitelmassa esitetään periaatteet taiteen toteuttamiseksi Penttilänrannan alueelle. Puitesuunnitelma on kaupunginhallituksen hyväksymä. 21 3 3.1 TAVOITTEET PENTTILÄNRANNAN ALUEEN YLEISET TAVOITTEET Yleiset tavoitteet: Penttilänrannan maaperän puhdistaminen on avannut laajan, pitkään joutokäytössä olleen alueen kaupunkilaisille ja alueen asukkaille. Samalla se mahdollistaa suuren täydennysrakentamisalueen sijainniltaan ja yhteyksiltään hyvälle paikalle. Keskeinen sijainti luo mahdollisuudet hyville kulkuyhteyksille, elävälle kaupunkirakenteelle sekä kestävän kehityksen mukaiselle, tiiviille ja energiatehokkaalle maankäytölle. Alueen rakentaminen tulee ajoittumaan pitkälle, noin 20-30 vuoden aikavälille, joka tekee hankkeen vaikutuksista ylisukupolvisia. Mittava rakentamispotentiaali mahdollistaa seutukunnallista ja jopa maakunnallista kehitystä. Periaatteet Penttilänrannan alueen kehittämiselle tiivistettiin Penttilänrannan hankesuunnitelmassa, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä. Penttilänrannan alueen maankäytön suuntalinjat ratkaistiin Penttilän osayleiskaavatyön ja sen jälkeen laadittujen suunnitelmien myötä. Aittarannan alueen kaavoitus ja rakentaminen avasi konkreettisesti täydennysrakentamisen joen itärannalla. Penttilänrannan kehittämisestä vastaa pääasiallisesti kaupunki yhteistyössä viranomaistahojen, alueen tulevien rakentajien sekä kaupungin asukkaiden kanssa. Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaan alueelle on tarkoitus ohjata 50-60% Joensuun kerrostalorakentamisesta, joka merkinnee noin 5.500-6.500 k-m²:a rakennettavaa kerrosalaa ja noin 80-90 asuntoa vuodessa. Mitoituslaskelmassa asuntojen keskikokona on käytetty 7075 m². Yksittäisten asuntojen koko ja rakennettavien asuntojen määrä tulee vaihtelemaan kysynnän ja yleisen asuntorakentamisen kehityksen mukaan. Alueesta tavoitellaan kestävän yhdyskunnan periaatteiden mukaista tulevaisuuden asuin- ja työpaikka-aluetta, jossa asukasrakenne olisi monipuolinen. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan korkeatasoisia omistusasuntoja sekä vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Liike- ja työpaikkarakentamista painotetaan erityisesti keskeisille paikoille. Alkuvuosina rakentaminen painottunee vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Muita tavoitteita: Laajana tulevaisuuden uudisrakentamisalueena Penttilänrannan alueella on edellytyksiä toimia uudenlaisen rakentamisen, kaupunkiympäristön ja asumisen kehittämisen paikkana. Valtaosaltaan päätösvalta kokeilujen sisällöstä ja suorittamisesta on alueen tulevilla rakennuttajilla sekä tulevilla alueen asukkailla. Kaupungin päätäntävallassa olevissa asioissa uusia toimintatapoja voidaan soveltaa mm. alueen rakentamisen ohjaamisessa ja ympäristön sekä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa. 22 Penttilänrannan taide: Taiteen keinoin on mahdollista luoda alueelle sellaista omaleimaisuutta, mitä yksinomaan rakentamisella ei ole mahdollista saavuttaa. Taiteen toteuttamisesta kaupunkiympäristöön on Joensuussakin hyviä kokemuksia. Kun uusia julkisia ja yksityisiä kaupunkitiloja suunnitellaan, on helppo ideoida myös kaupunkitilan yksityiskohtia taiteen keinoin. Taiteen sisällyttäminen ympäristönsuunnitteluun ja toteutukseen viestii kaupungin halusta toteuttaa viihtyisä ja loppuun asti harkittu aluekokonaisuus. Alueella olevia maamerkkejä on mahdollista käyttää osana taidetta ja alueen identiteettiä. Taiteen toteuttamisesta Penttilänrannan alueelle on laadittu puitesuunnitelma, joka on kaupunginhallituksen hyväksymä. Puitesuunnitelmassa esitetään varattavaksi 1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen Penttilänrannan yleisille alueille. Tämä tarkoittanee kaupungille noin 3-4 milj. euron investointia taideteoksiin. Korttelialueiden toteuttajien edellytetään varaavan vastaavan osuuden toteutuskustannuksista korttelialueille tulevien taideteosten hankkimiseen. Puitesuunnitelmassa määritellään myös periaatteet ja tavat, joilla taidetta Penttilänrantaan on tarkoitus hankkia. Nyt laadittavan kaavan alueelle ei ole esitetty yleisten alueiden taiteen sijoituspaikkoja. 3.2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksella toteutetaan alueella voimassa olevien yleiskaavojen ja alueelle laadittujen suunnitelmien tavoitteita sekä Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisia tavoitteita. Saha-alueen asemakaavat ovat vanhentuneet teollisen toiminnan lakattua ja ne tullaan uusimaan alueen toteutuksen ja kaavoituksen kannalta tarkoituksen mukaisissa osissa. Aittarannan asemakaavamuutos käynnisti joen itärannan rakentumisen Joensuun keskustaan liittyväksi kaupunginosaksi. Penttilänrannan 2. asemakaavamuutoksella turvataan kerrostalotonttien tulevien vuosien luovutusta, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen laajuus on tarkoituksenmukaista akuuteimman kerrostalotonttitarpeen näkökulmasta ja alkuvaiheessa toteutettavien teknisten verkostojen sekä yhteystarpeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi. 23 3.3 3.3.1 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013-2016. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat alueidenkäyttöä koskevia periaatteellisia linjauksia. Ne tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakuntakaavoituksessa. Erityistavoitteet ovat luonteeltaan yleistavoitteita tarkentavia ja konkreettisempia, alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Asemakaavamuutoksessa valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu seuraavasti: 24 1. Toimiva aluerakenne: - Penttilänrannan alueelle suunnitellaan asuinaluetta, jossa hyödynnetään olevia rakenteita ja alueen omia vahvuuksia, kuten sijaintia. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: - Kaava- alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eheyttäen ja tiivistäen sitä. - Kaava-alue tukee Joensuun keskusta-alueen ja laajemmin kaupunkiseudun kehittymistä lisäten keskusta-alueen palveluihin tukeutuvan asuinrakentamiselle soveltuvan tonttimaan määrää. - Alue on hyvin eri väestöryhmien ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Penttilänrannan suunnittelussa panostetaan erityisesti sujuviin kevyenliikenteen yhteyksiin. - Penttilänrannan alueella on riittävästi viheralueita ja siltä on sujuvat yhteydet laajempiin viherverkostoihin. Alueelle toteutettavat reittiyhteydet edistävät virkistysalueiden (esim. Kuhasalon) käyttöä. - Penttilänrantaa kehitetään korkeatasoiseksi elinympäristöksi, jonka laatuun panostetaan. Omaleimaisuutta alueelle tuo mm. taide. 3. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Keskeisellä sijainnilla, joukkoliikenneyhteyksillä sekä sujuvilla kevyenliikenteen yhteyksillä tavoitellaan ajoneuvoliikenteen tarpeen vähenemistä. - Energiahuollossa pyritään ekologisesti ja taloudellisesti hyvään ratkaisuun, joissa mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uusiutuvat energialähteet. Penttilän osayleiskaava Penttilän osayleiskaavalla on muodostettu kokonaisnäkemys Penttilän kaupunginosan tulevasta kehityksestä ja tavoitteista. Osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Aittarannan ja Penttilänrannan alueista muodostuu osa ydinkeskustaa ja alue rakennetaan keskeisen sijaintinsa vuoksi tiiviisti. Penttilänrannan (saha-alueen) rakentamisen ohjeelliseksi mitoitukseksi on osayleiskaavassa määritelty 142 500-196 100 km2 ja asukasmääräksi arvioitu 2500 – 3400 asukasta. Liikennejärjestelyissä keskeinen sija on kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien parantamisella, mutta myös ajoneuvoliikenteen sujuviin ja luonteviin yhteyksiin kiinnitetään huomiota. Kaupunkikuvallisesti tärkeää on Pielisjoen itärannan maisema- ja kaupunkikuvan eheyttäminen sekä uuden kaupunginosan kytkeytyminen kaupunkikuvallisesti luontevalla tavalla Pielisjoen vastarannan ydinkeskustaan ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Kaupunkikuvassa viheralueina tulevat korostumaan Pielisjoen ranta-alue, Pajamäenpuisto mäntyineen, Penttilänhovin kartanomainen puistoalue sekä Kukkosensaaren luontoalue. Viheralueet kytkeytyvät toisiinsa luontevilla reiteillä. Asemakaavamuutos perustuu osayleiskaavaratkaisuun sekä osayleiskaavaan pohjautuviin suunnitelmiin ja on osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. 25 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - - - Alueen rakentamista on tarkoitus ohjata tonttien luovutuksen yhteydessä erillisellä toteuttamisen laatua varmistavilla menettelytavoilla. Keskeiset toteutustapaa koskevat periaatteet tullaan kirjaamaan tontinluovutusehtoihin korkeatasoisen ympäristön aikaan saamiseksi. Alueelle ei laadita tämän vuoksi kaavan laatimisen yhteydessä sitovia rakennustapaohjeita. Alueen rakentamisessa tulee mahdollistaa ekologisen rakentamisen mukaiset koehankkeet, kuten esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen. Kaava-alueen rakennukset tulee velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon, jotta alueen tavoitteet energiatehokkaasta ja ympäristövaikutuksiltaan esimerkillisestä alueesta toteutuvat. Laadittavassa asemakaavamuutoksessa tulee huomioida ja ratkaista mm. seuraavat kysymykset: 3.4 Korttelirakenne ja tonttijako Rakentamisen mittakaava, määrä, tapa ja sijoittuminen Yleisten alueiden sijoittuminen Liikenneverkon ja kevyenliikenteen verkoston ratkaisut ja liittyminen muihin verkostoihin. Pysäköinnin järjestäminen ja liikennejärjestelyt Teknisten verkostojen ja yhdyskuntatekniikan aluevaraukset ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT Asemakaavaratkaisu perustuu laadittuun osayleiskaavaan ja sen pohjalta laadittuihin tarkempiin suunnitelmiin. Penttilänrannan suunnitteluvaiheita ja -tilannetta on kuvattu luvussa 2.2. Saha-alueen maankäyttöä on tutkittu vaihtoehdoin seuraavissa vaiheissa: - - - Alueen käytöstä on laadittu diplomityö ja tutkimustyö 1990-luvulla. Maankäyttövaihtoehtoja tutkittiin ja vertailtiin osayleiskaavan tavoitteiden pohjaksi 1998. Työssä vertailtiin kuutta maankäyttövaihtoa. Osayleiskaavatyön aikana tutkittiin rakentamisen sijoittumista Penttilänrannan alueelle. Tutkituissa vaihtoehdoissa rakentaminen painottui asumiseen (yksi vaihtoehto) sekä työnpaikkoihin (yksi vaihtoehto). Asemakaavallinen ideakilpailu tuotti lukuisan määrän korkeatasoisia ehdotuksia alueen maankäytön järjestämiseksi, joista kilpailun voittajatyö arvioitiin alueelle parhaiten soveltuvaksi. Penttilänrannan suunnittelutyötä on jatkettu voittajatyön pohjalta kaavarunkosuunnitelmaksi. Asemakaavatyön aikana ei nähty tarpeelliseksi esittää uusia vaihtoehtoja kaava-alueen maankäytön järjestämiseksi. 26 3.5 TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN Kaavan ratkaisut ovat muotoutuneet monipuolisen suunnitteluprosessin ja useiden tarkentavien suunnitelmien tuloksena. Penttilänrannan alueen perusratkaisut ovat syntyneet osayleiskaavatyön sekä kaavarunkotyön aikana. Perusratkaisut on pyritty säilyttämään nyt laadittavan asemakaava-alueen osalta ja tarvittavat muutokset sovittamaan siten, että alue on toteutettavissa aiemmin hyväksyttyjen perusratkaisujen mukana. Kaavaratkaisua on kuitenkin muutettu havaitut maankäytölliset tarpeet huomioiden. Kaavatyön kanssa samanaikaisesti laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma on huomioitu kaavaratkaisussa. Yleissuunnitelmassa esitetyn katuratkaisun tarpeet on huomioitu katualuetta osoitettaessa. Myös sähkönjakelua varten tarvittavan muuntamon paikka on osoitettu kaavassa. Kaavaluonnoksen laadinnan jälkeen Setlementtiasunnot Oy ja Joensuun Kodit Oy aktivoituivat monisukupolvikortteli-ajatuksen tuomiseksi Penttilänrantaan. Kortteliin esitettiin toteutettavaksi mm. 20 asuntoa kehitysvammaiseille. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.9.2014 § 419 puoltaa Setlementtiasunnot Oy:n Penttilänrannan erityisryhmien asumishankeen lainoittamista ja investointiavustusten myöntämistä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA ) myönsi hankkeelle avustuksen 22.1.2015. Kaavaehdotusta laadittaessa Joensuun Kodit Oy ja Setlementtiasunnot Oy ovat laadituttaneet kaavatyön tueksi korttelisuunnitelman. Suunnitelmassa tutkittiin korttelin toimintojen sijoittumista, piha-alueen järjestelyjä, rakentamisen mittakaavaa ja tapaa, sekä sisätilojen järjestämistä. Suunnitelman laati arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Korttelisuunnitelman havainnekuvat ovat kaavaselostuksen liitteenä 7. 3.6 KAAVARATKAISUN VALINTA Kaavaratkaisu noudattaa kaavarunkotyössä esitettyjä perusratkaisuja maankäyttötavan, korttelirakenteen, tie- ja reittilinjausten sekä mitoituksen suhteen. Merkittävimpiä muutoksia kaavarunkotyöhön nähden ovat olleet: - Paikoin muutokset sallituissa kerrosluvuissa Rakentamisen määrän ja rakentamisen tavan muutokset Muutokset pysäköintiratkaisuissa 27 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 4.1.1 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AK-korttelialue: (asuinkerrostalojen korttelialue) Kortteli 104 ja korttelin 1609 tontti 4: Kaava-alueen rakennuskorttelit on osoitettu AK-korttelialueeksi eli varattu käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti asuinkerrostalojen rakentamiseen. AK-korttelialueen yhteenlaskettu kaavassa osoitettu kerrosala on 12700 k-m2. Korttelin 104 rakentaminen on 4-6-kerroksista ja keskustamaisen tiivistä. Kaava mahdollistaa asumista palvelevien yhteistilojen, liike-, harrastus-, ja kokoontumistilojen sekä työhuoneiden sijoittamisen rakennusten maantaso- tai kellarikerrokseen. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. Entisen CCA- kyllästealtaan alue sijaitsee korttelin 104 tontilla 1. Tontin rakentamisessa tulee ottaa huomioon maaperään jääneet raskasmetallit ja ympäröidä kyllästealtaan alueen kautta mahdollisesti kulkevat kunnallistekniset rakenteet pilaantumattomalla maa-aineksella. Korttelin 1609 tontilla 4 on olemassa oleva 3-kerroksinen kerrostalo. Osa aiemman asemakaavan yhteydessä tonttiin lisätystä alueesta muutetaan kaavassa katualueeksi. ET-korttelialueet: (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) Kortteli 105: Kaavassa on varattu korttelialue 105 Penttilänkadun pohjoispuolelta sähkönjakeluverkon tarvitseman muuntamorakennuksen rakentamiseksi. Muut alueet Katualueet: Kaava-alueen katutilat on osoitettu katualueiksi. Kaavassa on osoitettu Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle kaavatyön kanssa samanaikaisesti laaditun kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisesti. Repolankadun kohdalla tiealuetta on laajennettu yhden kaupungin omistaman rakentamattoman tontin alueelle mahdollistaen ajoradasta viherkaistalla erotetun kevyenliikenteenväylän rakentamisen. Repolankadun kohdalla katualue on osittain niin kapea, että kevyenliikenteen väylän on toteutettava ajorataan rajoittuen reunakivellä erotettuna. Lisäksi osa korttelin 1609 nykyistä tonttia 3 muutetaan katualueeksi mahdollistaen kevyenliikenteen väylien ja bussi- 28 pysäkkien sijoittumisen Repolankadun ja Peltolankadun risteyksen välittömään läheisyyteen. Kaavamuutos mahdollistaa Peltolankadun ja Penttiänkadun rakentamisen yhteen, parantaa sitä kautta saha-alueen saavutettavuutta ja ennen kaikkea antaa mahdollisuuden ohjata linja-autoreitti kulkemaan uuden Penttilänkadun lenkin kautta. Kuva 13: Ote kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta Repolankadun linjaautopysäkkien kohdalta. Virkistysalueet (VL): Kaavassa on osoitettu lähivirkistysalue ja sillä sijaitsevan kevyenliikenteenväylän jatke Pajamäen suunnasta Kutterikujaan rajautuvien korttelien vieritse Penttilänkadun varteen. Johtoa varten varattu alue: Kaavassa on osoitettu korttelissa 1609 tontilla sijaitsevan kaukolämpöjohdon vaatima alue. 29 4.2 4.2.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE JA YLEISPERUSTELUT Penttilänrannan kokonaisrakenne Penttilänrannan alueen maankäytön ratkaisuja on tutkittu laajasti ja pitkän ajan kuluessa erilaisin selvityksin ja suunnitelmin (mm. osayleiskaava- ja kaavarunkovaiheissa). Kaavaratkaisulla mahdollistetaan Penttilänrannan kerrostalorakentamisen jatkuminen, sekä alueen toiminnallisesti merkittävän katuyhteyden toteuttaminen. Laadittu asemakaavaratkaisu pohjautuu aiempien suunnitelmien mukaisiin ratkaisuihin mahdollistaen siten Penttilänrannan myöhempien kaavoitusvaiheiden toteuttamisen kaavarunkosuunnitelman ja alueelle asetettujen tavoitteiden mukaisina. Kaavan myötä keskustamainen kaupunkirakenne tulee täydentymään Penttilänrannan alueella liittyen saumattomasti Aittarannan ja Penttilän nykyiseen rakenteeseen. 4.2.2 Mitoitus Penttilän osayleiskaavaan sisältyi koko kaupunginosan rakentamisen ja asukasmäärän mitoitus likimääräisenä vaihteluvälinä. Saha-alueen osalta rakennusoikeuden vaihteluväliksi määriteltiin noin 140 000 – 195 000 k-m2, mistä asuinkerrosalan osuudeksi arvioitiin 110 000 – 150 000 k-m2. Asukkaiden lukumääränä tämä tarkoittaa noin 2200-3300 asukasta. Asukasmäärän tarkka ennakointi on kuitenkin erittäin vaikeaa pitkän toteutusajan vuoksi. Ideakilpailun jälkeen laadittu kaavarunko sisälsi täsmennetyn osa-alueittaisen rakennusoikeuden mitoituksen ja päätyy noin 175 000 k-m2 kokonaismäärään. Todellinen mitoitus ratkaistaan kuitenkin vasta asemakaavoitusvaiheissa. Kaavaratkaisun mitoitus noudattaa osayleiskaavan sekä kaavarungon linjauksia saha-alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Asuinrakentamisen rakennusoikeus on kaavarungon ja osayleiskaavan mukainen niiden tarkkuus huomioiden. Tehokas ja tiivis rakenne luo edellytyksiä moniilmeisen kaupunkimaisen ympäristön syntymiselle. Asemakaavakartalla osoitettu rakennusoikeus on 12700 k-m2. Lisäksi AK-korttelissa 104 saa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa talousrakennuksia sekä asumista palvelevia yhteistiloja enintään 300 k-m2. Nämä mukaan laskettuna kaavan kokonaisrakennusoikeus on 13090 k-m2. Asuinrakentamisen osalta kaavaratkaisun mukainen uudisrakentaminen korttelissa 104 mahdollistaa noin 150 asunnon ja noin 280 asukkaan sijoittumisen kaava-alueelle. 4.2.3 Liikenne ja pysäköinti Liikenne- ja pysäköintiratkaisut noudattavat pääosin kaavarunkosuunnitelman ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaista ratkaisua. 30 Alueen suunnittelussa on panostettu erityisesti sujuviin ja toimiviin kevyenliikenteen kulkuyhteyksiin ja -reitteihin. Katuverkoston suunnittelussa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin. Penttilänkadun varren kevyenliikenteen väylän erotetaan ajoradasta viherkaistalla niiltä osin kun katualueen leveys on sen mahdollistanut. Muilta osin kevyenliikenteen väylä erotetaan ajoradasta reunakivellä. Korttelin 1609 kohdalla katualuetta on laajennettu nykyiselle tontille linja-autopysäkkien sijoittamisen mahdollistamiseksi. Ajoneuvoliikenne: Ajoneuvoliikenteen pääkatuna on Penttilänkadun lenkki, joka kokoaa Penttilänrannan ajoneuvoliikenteen ja liittää alueen nykyiseen katuverkostoon. Penttilän-, Suursahan- ja Saharinne -katujen risteykseen on mahdollista toteuttaa kiertoliittymä. Kuva 14: Penttilänrannan liikenneratkaisut. Kuva © Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Alkuvaiheessa Penttilänrannan liikenne tulee ohjautumaan Penttilänkatua pitkin. Kaava mahdollistaa Penttilänkadun yhdistymisen Peltolankatuun ja osa liikenteestä ohjautuu reittiä PeltolankatuPyhäselänkatu-Kuhasalontie. Tämä mahdollistaa myös Penttilänkatua pitkin kulkeva joukkoliikennereitin avaamisen. Joukkoliikennereitin toteutuessa lähes kaikki Penttilänrannan asuinrakennukset tulevat sijoittumaan enintään noin 200 metrin etäisyydelle joukkoliikenteen pysäkistä. Tonttien ajoneuvoliittymien rakentamista on rajoitettu keskeisimmillä kaduilla ja risteysalueilla. 31 Pysäköinti: Kaavan kerrostalotonteilla pysäköinti on osin maanalaisena paikoituksena rinteeseen sovitettuna (korttelin 104 AK-tontit). Tonttialueiden pysäköintitarve määräytyy kaavan pysäköintinormin kautta. Kaavassa asetettu pysäköintivelvoite eli pysäköintinormit ovat käyttötarkoituksesta riippuvia ja perustuvat Aittarannan alueelta sekä vastaavien sijaintien kaavoituksesta saatuihin kokemuksiin. Uutena pysäköintinormissa huomioitavana asiana kaavassa on korttelikohtainen yhteiskäyttöauto. Yhteiskäyttöauton on tutkittu vaikuttavan pysäköintinormiin siten, että yksi yhteiskäyttöauto vähentää autopaikkatarvetta neljällä autolla. Rakennusluvan yhteydessä esitetyn yhteiskäyttöauton autopaikkatarvetta vähentävät paikat on kuitenkin osoitettava varauksina, jotka on otettava käyttöön, jos korttelissa ei ole käytössä yhteiskäyttöautoa. 4.2.4 Toteutustapa Asemakaavassa on annettu alueen toteutustapaa ohjaavia määräyksiä, joilla pyritään välittämään toteutusvaiheeseen tärkeiksi havaittuja suunnitteluperiaatteita. Julkisivumateriaalia on ohjattu AKkorttelialueella. Näillä päärakennusten julkisivujen tulee pääosin olla rapattuja tai paikalla muurattuja. Korkeissa rakennuksissa sallitaan muu kiviaineinen rakennustapa ja julkisivumateriaali niiden erityisyyden vuoksi. Puuarkkitehtuurin kehittyminen alueelle on tavoiteltavaa. Kaava sallii tämän vuoksi runkorakenteeltaan puisissa rakennuksissa puisen julkisivumateriaalin koko kaava-alueella. Ehtona on että puinen julkisivumateriaali sovitetaan ympäristön rakentamiseen. Rakennusten hahmon yhtenäisyys ja korttelialueiden yhtenäisen siluetin muodostuminen on kaupunkikuvallisesti tärkeää. Rakennusten yhtenäisyyden sekä kaupunkikuvan vuoksi ullakkokerroksen rakentaminen kaavan kerrosluvun lisäksi on kielletty. Korkean rakentamisen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pysäköintiratkaisun myötä syntyvien paikoituskansien julkisivujen ja kannen päällisten pihatilojen korkeatasoinen toteuttaminen on kaupunkikuvan ja asuinympäristön kannalta tärkeää. Kaavaratkaisussa on pyritty ohjaamaan keskeisimpiä alueen toteutustapaan ja ilmeeseen vaikuttavista seikoista. Muodostuvan ympäristön laatua voidaan ohjata lisäksi tontinluovutusvaiheessa tai siihen liittyvän erityisen menettelyn kautta. Penttilänrannassa alueen toteuttamistapaa ja laatutasoa koskevia määräyksiä on syytä sisällyttää sitovissa tontinluovutusehdoissa. Alueelle ei tämän vuoksi ole laadittu sitovia rakentamistapaohjeita. 32 4.3 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Kaavamuutos perustuu yleispiirteisten kaavojen toteuttamiseen ja täydentää rakentamista Penttilänrannan ensimmäisen osaan tukeutuen. Penttilänrannan alueen rakentuminen suunnitellusti on vaikutuksiltaan Joensuulle ja kaupunkiseudulle tärkeä täydennysrakentamishanke, jolla mahdollistetaan merkittävä määrä uudisrakentamista keskustan tuntumaan ja nykyisen kaupunkirakenteen sisälle. Alue on keskeinen niin sijainnin, saavutettavuuden kuin kaupunkikuvankin kannalta ja liitettävissä osaksi nykyisiä palvelu- ja teknisiä verkostoja. Uuden alueen rakentuminen mahdollistaa kaupungin kehittymistä samalla tukien nykyisiä palveluja ja uusien palvelujen syntymistä alueelle. Penttilänrannan alue on tarkoitus toteuttaa korkeatasoisena, jolloin siitä muodostuu alueen asukkaille ja laajemmin kaupunkilaisille houkutteleva asuin- ja työpaikkaympäristö. Sujuvat kulkuyhteydet mahdollistavat alueen saavutettavuuden. 4.3.1.1.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita on käsitelty kaavaselostuksen luvussa 2.2.1 ja tavoitteiden huomioimista on kuvattu luvussa 3.3.1. Kaavahankkeen tavoitteet ovat valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisia. 4.3.1.1.2 Kaupungin strategiat Penttilänrannan alue on Joensuun kaupungin strategioiden mukainen ja strategisesti merkittävä hanke. Kaupungin tahtotilaa on täsmennetty kaupunginvaltuuston hyväksymässä Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (oheisaineisto). 4.3.1.1.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen Penttilänrannan alue on merkittävin Joensuun keskusta-alueen laajentumisreservi ja täydennysrakentamiskohde. Keskusta-alueen laajentaminen Pielisjoen itäpuolelle on yhdyskuntatalouden ja yhdyskuntarakenteen kannalta kannattavaa, koska näin olemassa olevien teknisten verkkojen, liikenneverkon ja palveluiden käyttö tehostuu. Alueelle joudutaan rakentamaan uusia verkostoja, mutta näiden toteuttaminen on alueen keskeisen sijainnin ja alueen tiiviin rakenteen vuoksi merkittävästi edullisempaa kuin pientalopainotteisten uudisalueiden toteuttaminen tai vähittäinen täydennysrakentaminen. Uudisalueiden yhdyskuntataloudellista vertailua on tehty eri laajenemisalueiden välillä ja vaihtoehdoista Penttilä sekä Ukonmäenpellon alue olivat edullisimpia (ks. erillisliite: Penttilänrannan hankesuunnitelma, luku 12). Tässä vertailussa huomioitiin Penttilänrannan puhdistamiskustannukset. Vastaavan laajuista ja yhtä keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevaa täydennysrakentamisen aluetta ei ole löydettä- 33 vissä tällä hetkellä. Penttilänrannan toteutumisen myötä muodostuu uusi noin 3000-4000 asukkaan kaupunginosa joen itärannalle. Entinen saha-alue ja maisemallisesti avoin joutomaa muuttuu julkiseksi ja eläväksi osaksi kaupunkirakennetta. Erityisesti suunnitelma mahdollistaa kaupunkikeskustaan ja rantaan tiiviisti kytkeytyvän asumisen tapojen kehittämisen ja jokimaiseman hyödyntämisen. Keskustaa lähellä olevien maa-alueiden käyttöönotto ja tehokas nykyiseen kaupunkirakenteeseen kytkeytyminen tukevat eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja edistävät asukkaiden jokapäiväisten toimintojen (asuminen, palvelut, työnteko) ja oleskelun sijoittumista lähelle toisiaan. Kaava-alueen rakentamisen, hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksien ja monipuolisten julkisten ranta-alueiden myötä Penttilänrannan alueelle on mahdollista houkuttaa kaupallisia palveluja. Päivittäistavarakaupan osalta alue tukeutunee viereisen Aittarannan ja keskusta-alueen palveluihin. Keskustan läheisyydessä olevan asutuksen lisääntyminen mahdollistaa keskustan kaupallisten palveluiden kapasiteetin ja tason nousua. Asemakaavaratkaisun mukaisesta rakentamattomasta rakennusoikeudesta 9900 k-m2 on varattu asuinrakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 150 asunnon ja noin 280 asukkaan sijoittumisen kaava-alueelle. Kaava-alueen asukkaiden lopullinen määrä riippuu rakentamisen tehokkuudesta, toteutustavasta sekä alueelle sijoittuvien toimintojen luonteesta. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää taloudellisia investointeja uuden kunnallistekniikan, katuyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen osalta. Investointien kattamiseksi kaupunki saa tuloja tonttimaan myynnistä. Kaava-alueelle toteutettava infrastruktuuri tulee toteuttaa etupainotteisena, jolloin se palvelee myös myöhempiä toteutusvaiheita. Tämä lisää alkuvaiheen investointien kustannuksia. Kunnallistekniikan kustannusarviot käyvät ilmi kaavaselostuksen liitteenä olevissa Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta ja hankekortista. 4.3.1.1.4 Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin Maisema: Oheisessa kuvassa on esitetty Pielisjoen suu-alueen maisemallista tilanmuodostusta. Kaavamuutos täydentää rakennettua kaupunkirakennetta joen itärannalle. Pielisjoen ranta-alue muuttuu jo Penttilänrannan 1. asemakaavan myötä rakentamisen edetessä. Alueen muodostuu uusia maamerkkejä korkean rakentamisen myötä. Kaava-alueen rakentaminen kiertyy maisemallisesti tärkeän Pajamäki ympärille. Toinen maisemallisesti tärkeä elementti Penttilänrannan alueella on kapseloitu Penttilänmäki. Alueen laki nousee ylimmillään tasolle n. +91 mmpy, eli noin 15 metriä nykyisestä maanpinnan korkeustasosta. Maisemaan muodostuu nykyisten maastoelementtien lisäksi uusia maamerkkejä kaavan mahdollistaman korkean rakentamisen avulla. 34 Kuva 15: Maisematilan rajautuminen. © LOCI maisema-arkkitehdit Oy Kaupunkikuva: Maisemallisesti kaava jatkaa Itärannan ja Aittarannan alueen sekä jo aiemman Penttilänrannan alueen rakentamista. Pielisjoen rannan rakentaminen on 4-6 kerroksista. Joen suunnassa rakentaminen rytmittyy kolmen erilaisen korttelirakenteen muodostamaan teemaan, jossa korttelirakenne tiivistyy joen alajuoksun suuntaan. Kolmea korttelin teemaa on suunniteltu vahvistettavan vaiheittain vaihtuvilla julkisivujen materiaaleilla tai värityksellä. Rakennettujen alueiden välissä on katkoina puistoalueita ja aukioita. Katkot rakenteessa on muodostettu harkittujen näkymälinjojen mukaan avaten mielenkiintoisia näkymiä joen vastakkaisille puolille ja alueen sisälle. Kuva 16: Kaupunkitilan muodostuminen ja näkymät. Kaavamuutosalue punaisella rajauksella. Kuva © LOCI maisema-arkkitehdit Oy 35 Suunnittelualueella Pajamäen kupeessa rakentaminen perustuu rinteeseen sijoittuviin 5 -kerroksisiin pistetaloihin, jotka porrastuvat rinteen mukaan. Kuva 17: Havainnekuva Penttilänrannan alueen rakentamisesta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rakentamistavaltaan keskustamaista ympäristöä, jossa asuinkorttelit muodostavat omaleimaisia, tunnistettavia kokonaisuuksia. Kutterikujan varren rinnekortteli vertautuu maastollisesti ja mittakaavaltaan Niinivaaran Tikkarinteen rakentamiseen. Rinnealueiden tehokkaassa hyödyntämisessä keskeiseksi suunnittelutekijäksi muodostuu asuintonttien autopaikkojen sijoittaminen. Rakennettavan korttelin osalta tarvitaan pysäköintikansia tai pysäköintilaitosratkaisuja. Näille alueille on ominaista rakennetun kovapintaisen kaupunkiympäristön ja rakennettujen viheralueiden suuri osuus. Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin Luonnonympäristö: Kaava-alue on pääosin puutonta saha-alueen puhdistuksen jäljiltä kasvillisuudesta vapaata aluetta. Ainoastaan osassa korttelista 104 on puustoista ja Penttilänkadun jatke Repolankadun päähän kulkee 50 metrin matkalta puustoisen kaistaleen läpi. 36 Kuva 18: Kaavamuutosalue ilmakuvalla ja olevaan asemakaavaan rajoittuen. 4.3.1.1.5 Vaikutukset palveluiden saatavuuteen Penttilänrannan alueen rakentamisen on suunniteltu alkuvaiheessa tukeutuvan keskustan, Niinivaaran ja Penttilän kaupunginosan julkisiin ja yksityisiin palveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Tukeutuminen nykyiseen palveluverkkoon mahdollistaa palveluiden käytön tehostumista ja palveluiden säilymistä. Alueen läheisyydessä Niinivaaralla, Hukanhaudalla sekä ydinkeskustassa on hyvä kouluverkosto sekä kattava sosiaali- ja terveystoimen palveluverkosto. Monipuoliset keskustapalvelut ovat 10-15 minuutin kävelymatkan päässä. Alueen rakentamisen alkuvaiheessa ei ole tarvetta investoida palveluihin. Hyvätasoisiin ja esteettömiin kevyen liikenteen yhteyksiin keskustan ja Niinivaaran suuntiin on panostettu jo Penttilänrannan rakentamisen alkuvaiheessa palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi. Penttilänrannan alueelle on varauduttu kaavoittamaan myöhemmässä vaiheessa tontti julkisia palveluja varten. Tontille on tarkoitus mahdollistaa monitoimitalon rakentaminen Marjalataloa vastaavalla konseptilla. Taloon voisi sisältyä pienten lasten koulu, päivähoitotiloja, monikäyttöinen palvelupiste ja salitilaa eri käyttötarkoituksiin, kuten asukastoiminnalle. Rakentaminen tullee ajankohtaiseksi, kun alueen kokonaispalvelutarve alkaa hahmottumaan. Tarvittaessa palveluita voidaan tätä ennen sijoittaa lähialueilla kaupungin omistamiin rakennuksiin mm. Suvantosillan kupeessa tai alueen rakennuskortteleihin. Penttilänrannan alueelle on jo aiemmassa kaavoitusvaiheessa osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P) sahan konttorirakennuksen tontti ja Cederberginaukiolla sijaitseva kortteli 95. Palvelurakennusten korttelialueille on mahdollista sijoittaa julkisia tai yksityisiä palveluja 37 yhteensä 1100 k-m2. Alueella on osoitettu lisäksi KOT- korttelialueita, joihin voi käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti sijoittaa liike-, toimisto-, kehittämis- ja koulutustiloja sekä asumista alle puolet toteutetusta kerrosalasta. KOT-korttelialueille osoitettu kerrosala on 13200 k-m2. Keskeiseen sijaintiin sijoittuu myös AL-tontti, johon saa käyttötarkoituksen mukaisesti sijoittaa asumista sekä liike- ja toimistotiloja enintään 4800 k-m2. Kaavassa osoitettuihin asuinrakennusten maantasokerroksiin saa kaavamääräyksen mukaisesti AK-korttelialueella sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liiketiloja, työhuoneita sekä lähipalveluita. Kaavamääräyksen tavoitteena on tukea monipuolisen ja elävän kaupunkitilan muodostumista. Määräys palvelee myös uudentyyppisten asumisen muotojen ja yhteisöllisen asumisen kehittämistä, joihin voi liittyä myös uudenlaista palvelujen kysyntää ja tarjontaa (mm. ikäihmisten asuminen). Penttilänrannan alueelle sijoittuvien yksityisten palveluiden määrä on riippuvainen mm. kysynnästä ja alueen rakennuttajista. Alueen väestöpohja tuskin tulee olemaan riittävän laaja keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumiselle, vaikka kaava sallisikin liiketilojen sijoittamista maantasokerroksiin. Aittarannan alueella Peltolankadun ja Penttilänkadun risteyksessä on varattu tontti enintään 1300 k-m2 kokoisen päivittäistavarakaupan rakentamiseen. Kaava-alue tukeutunee päivittäistavarakaupan osalta Aittarannan ja keskustan kauppapalveluihin. Kaavamuutos tulee lisäämään asuntokerrosalaa lähelle keskustaa, jolloin se tukee keskustan palvelutarjontaa. Alueen sijoittuminen keskustan eteläpuolelle lisännee Kauppatorin eteläpuolisten osien kiinnostavuutta kauppapaikkoina tasapainottaen kaupallisten palveluiden rakennetta keskusta-alueen sisällä. 4.3.1.1.6 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenne: Kaavamuutos edellyttää uusien katuyhteyksien sekä kevyenliikenteen reittien rakentamista. Alueelle ei tule ohjautumaan läpiajoliikennettä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan sujuvien kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen kaava-alueelle. Merkittävimmät kevyttä liikennettä palvelevat yhteydet on Penttilänkadun jatkeen varrelle sijoittuva kevyenliikenteen väylä, jolla kaava-alue kytkeytyy osaksi kaupungin kevyen liikenteen verkostoja. Näitä yhteyksiä täydentävät puistoalueille sijoittuvat kulkuyhteydet sekä katujen varsille sijoittuvat jalankulku- ja pyörätieyhteydet. Asemakaavamuutos lisää liikennettä Penttilänkadulla, josta liikenne ohjautuu keskustan, Niinivaaran ja Kehätien suuntaan. Liikenneverkon toimivuutta on tarkasteltu Aittarannan kaavoituksen yhteydessä, jolloin todettiin, että nykyinen katuverkko ja siihen suunnitellut muutokset mahdollistavat Penttilänrannan alueesta johtuvan liikennemäärien 38 lisääntymisen katuverkossa. Penttilänkadun liittymistä Itäranta- katuun sujuvoitettiin vuoden 2009 aikana toteutetuilla liittymäjärjestelyillä. Tuleva Sirkkalan silta parantaa koko Penttilän kaupunginosan yhteyksiä keskustaan. Kaavan myötä Penttilänkatu liittyy Peltolankadulle nykyisen Repolankadun kautta. Tällöin osa Penttilänrannan liikenteestä ohjautuu valtatieverkolle reittiä Penttilänkatu – Pyhäselänkatu –Kuhasalontie pitkin. Tätä kautta ohjautuvan liikenteen osuus alueen kokonaisliikennemääristä arvioidaan jäävän kohtalaisen vähäiseksi. Joukkoliikenne tulee käyttämään jatkossa tätä samaa reittiä. Joukkoliikennettä palvelemaan nykyisen Repolankadun ja Peltolankadun risteysalueen välittömään läheisyyteen toteutetaan turvalliset pysäkit. Liikenneturvallisuus: Asukasmäärän kasvu kaava-alueella aiheuttaa ajoneuvoliikenteen määrän kasvua, lisäyksen kevyen liikenteen määrissä. Liikenneverkon suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen ja verkoston toimivuuteen. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat monin paikoin erillään ajoneuvoliikenteestä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Ajonopeudet alueella tulee asettaa ydinkeskusta-alueen mukaisiksi. Katualueiden huolellinen ja kaupunkimainen jäsentäminen edesauttaa turvallisen liikenneympäristön kehittymistä. Penttilän-, Suursahan- ja Saharinne- katujen risteykseen on toteutetaan kiertoliittymä. Penttilänkatu palvelee miltei yksinomaan kaupunginosan sisäisenä kokoojakatuna, eikä sen kautta tule juurikaan kulkemaan läpikulkuliikennettä muihin kaupunginosiin. Liikenneturvallisuuden kannalta tulee huomioita kiinnittää turvallisiin kadunylityspaikkoihin. Kriittisiä kohtia syntyy eritoten niissä kohdin, jossa Pajamäeltä Pielisjoen rantaan päin johtavat kevyen liikenteen reitit ylittävät Penttilänkadun. Pyöräilynopeuksia tulee pudottaa reitin linjauksilla ja jäsentelyllä ja risteyskohtien tulee olla selkeästi havaittavissa ajoneuvoliikenteelle. 4.3.1.1.7 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Vesi-, tele- ja sähköhuolto: Penttilänrannan alueelle tulee rakentaa uusi teknisen huollon verkosto. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle tarvittavien verkostojen toteuttamisen. Asuntokorttelin toteuttaminen edellyttää vesihuoltoverkoston rakentamista Pelttilänkadun jatkeelle. Katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös alueelle tarvittavat sähkö-, tele- ja lämpöverkostot. Sähköverkon osalta kaava mahdollistaa aluetta palvelevien muuntamoiden sijoittamisen korttelialueille rakennusten maantasokerroksiin tai pihakansien alaisiin osiin. Tällainen ratkaisu olisi toivottavaa alueen ilmeen kannalta. 39 Energiahuolto: Penttilänrannalla on tiiviinä jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen liittyvänä alueena erinomaiset lähtökohdat energiansäästön ja erilaisten energiamuotojen kokeiluille. Penttilänrannasta on rakennettavissa malliasuinalue energian kokonaiskäytön suhteen. Energiahuollon suunnittelun lähtökohtana on taloudellisesti kannattava vähäpäästöinen energiahuollon järjestelmä, joka omalta osaltaan tuo myös myönteistä imagoa koko alueen rakentamiselle. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi asemakaavassa edellytetään alueen rakennusten liittymistä rakennettavaan kaukolämpöverkkoon MRL:n 57a §:n perusteella. 4.3.1.1.8 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset: Penttilänrannan alueesta on tarkoitus toteuttaa houkutteleva ja monipuolinen erilaisille asukasryhmille suunnattu uudisalue. Väestörakenteen monipuolisuutta tavoitellaan asuntojen koon vaihtelulla, monipuolisilla rakentamistavoilla ja erilaisilla hallintamuodoilla. Kaavamuutoksella mahdollistetaan noin 200 - 230 asunnon sijoittaminen jo rakenteilla olevan alueen jatkeena. Pielisjoen ranta-alue, kulkureitit ja palvelut lisäävät alueella kävijöiden ja läpikulkijoiden määrää eri vuorokauden aikoina. Asuinpainotteinen rakentaminen ja ihmisten läsnäolo alueella eri vuorokauden aikoina lisäävät turvallisuutta ja sosiaalisten kontaktien määrää ja mahdollistavat monipuolisten kohtaamistilanteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen synnyn ihmisten välille. Penttilänrannan teollinen historia, suunniteltu rakentaminen sekä suunniteltu taide mahdollistavat alueen omaleimaisen ja yksilöllisen identiteetin syntymistä. Identiteetiltään vahvaan ja omaleimaiseen ympäristöön, kaupunginosaan ja kaupunkiin on helpompi sitoutua kuin identiteetiltään heikkoon. 40 5 5.1 TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavamuutosalueen käyttöönottamisen edellyttämä pilaantuneen maaperän kunnostaminen on saatu suoritettua loppuun. Asemakaavan mukainen rakentaminen edellyttää infrastruktuurin rakentamista. Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu on käynnistetty alkuvuodesta 2014. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnistynee loppuvuoden 2015 aikana. Penttilän ja ruutukaava-alueen yhdistävä kevyenliikenteensilta on valmistunut kesäkuussa 2014. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen mahdollistuu heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi, rakennuslupa saatu ja alueelle rakennettava infrastruktuuri mahdollistaa rakentamisen. Asuntorakentaminen on tarkoitus alkaa vuoden 2016 aikana. Tonttien luovuttamisesta toteuttajille tehdään erilliset päätökset. Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan muuttavan alueelle 2017. Koko kaava-alueen rakentumiseen asuntorakentamisen osalta kulunee 2-3 vuotta riippuen alueelle suuntautuvan rakentamisen määrästä sekä asuntojen kysynnästä. Penttilänkadun rakentaminen on riippuvainen investointimäärärahojen kohdentamisesta ja kadun tarpeen ajoittumisesta. Kustannukset Kaavan toteuttamisen kustannukset on selvitetty kaavan rinnalla laaditun kunnallistekniikan yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi kadunrakentamisen sekä vesihuollon osalta on arvioitu 1 735 000 €, josta kadunrakennuskustannukset ovat noin 1 165 000 € ja vesihuollon kustannukset noin 570 000 €. 41 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutoksen lähtökohtana on pitkän ajan kuluessa laaditut suunnitelmat ja selvitykset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänranta-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelmassa (KV 16.6.2008). Kaava toteuttaa alueella voimassaolevia yleiskaavoja ja on kaupunkistrategian mukainen. Asemakaavatyö käynnistyi loppuvuodesta 2013. Kaavamuutoksesta on tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa 2014. Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 20.12.2013 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Lisäksi lähialueen talouksiin jaettiin kaavasta kertova tiedote. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 5 kpl. Mielipiteitä ei jätetty yhtään. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 15.1.2014. Tilaisuudessa oli 10 kuntalaista. Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 5. Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineineet niihin Kaavaluonnos Asemakaava on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä toimialan muiden viranomaisten kanssa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 10.4. – 5.5.2014 ja yleisötilaisuus pidettiin 23.4. klo 17.30 Peltola-salissa. Tilaisuudessa oli 4 kuntalaista. Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty yhtään. Liite 6. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin. Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on pääosin kaavaluonnoksen mukainen. Tarkennuksia on tehty mm. tonttien pysäköintijärjestelyihin, kerroslukuihin, rakennusoikeusmerkintöihin ja Penttilänkadun linjaukseen. Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus on tarkoitus saattaa elokuussa 2015. Kaavan laatija: Kalle Sivén Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 03.06.2015 Kaavan nimi Penttilänranta II Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.12.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671650 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,1892 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,1892 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 3,1892 1,2931 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 12700 0,40 40,5 12700 0,98 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,7975 Kerrosalan muut. [km² +/-] -765 9900 -10665 0,1945 6,1 -2,1330 0,1945 1,6952 0,0064 53,2 0,2 1,1346 0,0064 Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AK P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä T V yhteensä VL R yhteensä L yhteensä Kadut E yhteensä ET S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 3,1892 1,2931 1,2931 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 12700 0,40 40,5 12700 0,98 100,0 12700 0,98 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,7975 0,7975 Kerrosalan muut. [km² +/-] -765 9900 9900 -10665 -10665 0,1945 0,1945 6,1 100,0 -2,1330 -2,1330 0,1945 0,1945 1,6952 1,6952 0,0064 0,0064 53,2 100,0 0,2 100,0 1,1346 1,1346 0,0064 0,0064 PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 10.6.2015 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1650) Sijaintikartta Kaavaehdotuskartta Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutoksen käynnistäjä on kaupunki. Kaavalla laajennetaan kerrostalokorttelialueita Penttilänkadun jatkeena. Kaavamuutos mahdollistaa Penttilänkadun katuyhteyden jakamisen Repolankadun kautta Peltolankadulle asti, asuntorakentamisen Penttilänkadun varrelle ja teknisten verkkojen toteuttamisen. Maaperäolosuhteet Alue kuuluu rakennettavuudeltaan IV-luokkaan: ”Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan toteuttaa maanvaraisina. Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Kadut- ja kevyen liikenteenväylät Kaavassa on osoitettu Penttilänkadun jatkoyhteys Peltolankadulle. Tästä osuudesta olemassa olevaa on Repolankadun osuus tulevasta Penttilänkadusta. Tältäkin osalta Penttilänkadun linjaus tosin muuttuu. Vesihuolto Penttilänkadun rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös vesihuoltoverkosto. Puistot Alueella on puisto-alue, joka luo yhteyden Pajamäenpuistosta Penttilänkadulle. Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot Alueen sähkö- ym. kaapelointi uusitaan kadun rakentamisen yhteydessä. Kustannusarviot (katu+vesihuolto) Penttilänkatu pl. 0 - 209 Penttilänkatu pl. 209 - 709 Vesihuoltolinja Penttilänkadulta Penttilän jätevedenpuhdistamolle Kevyen liikenteen väylä lähivirkistysalueelle Lähivirkistysalue 440 000 980 000 270 000 30 000 15 000 Alustava rakentamisaikataulu Penttilänkadun rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain investointimäärärahojen ja asuntorakentamisen tarpeiden mukaan. Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen_toimiala\Yhteiset\Arkistot\kaavoitus\16 Penttilä\ 1650_Penttilanranta_II VP/s et +81.7 y-S UL A ILT P Pl +78.0 +80.0 403 ET-4 hr I u 0 .0le AK +78.3 +10 +79.0V 2850 V le 7 .0 lpa 9 + V IV4600 1600 VI lp VI (1602) 2600 AK mp-1 p IV e=0.8 97 v vl pp IV AK V LPA 5800 V 2600 ajo 90:6 100I pp I ET101 96 26002600 V pp V L-5 3100 a m V p e=0.45 as 15% pp IV sv -2 t sv -2 p 1607 a p AK p II e=0.35 le III a 1609 AK-2 III 6 .0 +8 ALK AK IV pp pp pp pp III 3150 III III 3150 III 3150 AO-19 2800 AO-19 1611 p EV 36:3 1610 ET p a I 36:4 e=0.9 a 11:42 e=0.5 36:5 II YL e=0.70 11:43 11:44 p pI I 11:50 11:40 11:41 II 11:51 a a 1608 11:52 I a 11:53 AK I 11:54 e=0.50 11:56 T pp I p e=0.70 I a 871:11 a III 0 III/20 0 Ia ALK P sv -2 LP e=1.00 le sv -2 p AK IV sv -1 75 % IV PLB V I sv -2 p AK II le 200 116:0 sr-1 p AL 16:10 p V VI le sv -2 1629 e=1.0 I t le 2100 p 100 sr-1 1604 p YO V VI p a-1 1641 (1/2) IV sv -2 pp pp VI le le pp ajo V L-6 V AK IV IV m-1 II p 3000 V V 2000 V XI IV (2/3)IV 0 III/200 90:5 V IV 1000 99 7400 III e=0.5 AK 2600 lpa 0 +78.3 +93 . IV .0 3IV +9 LPA 3100 3.0 +9 lp AK a IV V 2600 2600 AK IV KOT VI V LPA-5 m-1 e=1.0IV AK pp III 1606 36:1 pp 3.0 +9 IV .0 3IV +9 0 3100 3. +9 pp VP pp LV V I 120 +78.3 + IV 3.0 +9 IV 3100 pp 3.0 +9 V 3600 VI p 3100 14:6 p 98 AK pp VI .0 93 350 I LV VI ajo p/v V AK IV p 800 ET KOT +78.3 VI LP P sr-1 AL 4800XIV VI ajo pp 300 II V ma V 3700 95 PI 500 p/v aj o t 14:7 VI lpa 2000 LPA 1800 lpa IV pp 3.0 +9 +78.3 +79.0 94 lpa .0 V 3 IV 5100 +9 lpa +79.0 AK +78.3 VI .0 V 3700 3IV + 9 lpa pp pj v +78.6 W LP VP VII a UP AK-6 e=0.9 1800 V I(3/4) lpa PI LPA (71/7) 402 ajo u 00.0 et +78.3 +1V VP +79.0 0 pp u10 0. le + 2850 V +79.0V u .0 00 le 93 +1 +79.0V 2850 V 14:7 I p-4 /1602 V I(3/4) AK 1602 le a pp 1500 1300 lp +79.4 VP/s p e=0.2 akrsk II450 p lp 1/3 III e=1.0 301 PLD pp LP 1785 YT AL-3 I 303 (1601) 1800 /1602 V I(3/4) V p/h 1683 K /1601 1500 p akrsk II450 p ajo akrsk II450 p pp e=0.5 PLB III e=0.3 72 VK II 440 sr-2 aj o e=0.6 II ma II IV YS YK pp ik -1 AKp a 1/3 III e=0.9 e=0.65 p pe=0.6 AKR-4 p le AKR-4p a II 1/3 III pAK-6 e=0.5 AKR e=0.9 e=0.60 p ik-1 le p 70 e=0.9 1/3 II AK le III AKR-4 e=0.75 AK e=0.75 III a II e=0.75 pa p p II1/2 1/3 III 71 e=0.55 e=0.6 e=0.85 II1/2 1/3 III pp VL e=0.5 p lpa III e=0.90 le 2/3 II1 ap/90 m2 YK II p pp III e=0.9 ik-1 AK .0 II le +87. + 807 e=0.6 a pp 1/3 II EV YO 3150 III 1612 p 8100 1642 LPA (1612) VL pp 95:6 AK II II II 95:2 EV II II pp e=0.4 9:4 1614 pp EN AOR II et e=0.3 102 ET-1 ET TKL II 11:7 e=0.4 103 TKL s-1 II 1634 2000 e=0.4 ET T ET T II e=0.3 e=0.5 T II 1646 AO-18 e=0.5 II 11:7 LRT 29:87 1647 P 1618 AO-18 EV II TT I 1625 T e=0.3 e=0.5 95:5 1645 P AO-18 II +16.00 1635 1619 p 29:17 P 200 AO II AO II e=0.3 Liite 1 II 1632 AO 1692 II 2as e=0.25 Työ nro 1650 Liite 3, 1 / 4 10.12.2013. päivitetty 13.1.2014 ja 7.4.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1609 ja 1629 osaa. ■ SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Asemakaava-alue sijaitsee Penttilässä Saharinteen, Kutterikujan varrella. Kaavaan sisältyy myös Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle, kuten myös Repolankadun varressa oleva korttelin 1609 tontti 3. Kaavahanke on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta. Penttilänrannan vaiheittain tapahtuvan kaavoituksen toisessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa kerrostalokorttelialueita Penttilänkadun jatkeena. Kaavalla turvataan kerrostalotonttien tulevien vuosien luovutusta, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti. ■ SUUNNITTELUTILANNE Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Liite 3, 2 / 4 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu paikalliskeskuksen merkinnän kupeeseen (CP) ja kerrosja rivitalovaltaiselle asuntoalueelle (AKR). Penttilän osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK) ja virkistysalueeksi (V ja VL/s). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 167 905 (30.7.1981). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Muut suunnitelmat ja selvitykset: Penttilänrannan hankesuunnitelma, KV 16.6.2008 Penttilän ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003) Penttilän osayleiskaavakartta ja kaavaselostus (2002) Penttilän osayleiskaavan selvitykset, mm. asukaskysely, maisemallinen selvitys, luontoselvitys Kuvassa on esitetty sinisellä Penttilänrannan 1. asemakaavan alue ja punaisella nyt asemakaavoitettava osa kaavarungosta. ■ ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. ■ OSALLISET Liite 3, 3 / 4 Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaavaan lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun seudun luonnonystävät ry Teknisten verkkojen haltijat Kaupunkikeskustayhdistys Penttilän asukasyhdistys ry. Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt ■ AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2014 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2013. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 15.1.2014 klo 17.30 alkaen Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internet-sivuilla (www.joensuu.fi/kaavoitus). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alkuvuoden 2014 aikana. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee kesällä 2014. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. ■ YHTEYSHENKILÖT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh. 050 5110362 sähköposti [email protected] Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 409 2127 sähköposti [email protected] Liite 3, 4 / 4 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi Valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Liite 4 LIITE LIITE 410 - Kaavarunkosuunnitelman havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Anttila&Rusanen Oy Liite 5, 1 / 4 10.1.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS Penttilänranta II asemakaavamuutos osallistumis- ja arviointivaiheen viranomaislausunnot ja mielipiteet vastineineen Liite 5, 2 / 4 1 Sisällysluettelo 1. 2. 3. 4. 5. FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY ....................................................... 2 FORTUM POWER AND HEAT OY ............................................................ 2 JOENSUUN VESI .................................................................................... 2 POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS........................................................ 2 POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS ............................................... 2 Liite 5, 3 / 4 2 1. FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa oheisen liitekartan mukaisesti. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kaksi 20 kV:n kaapelia. Kaapelien siirrosta ja uudelleen sijoituspaikoista on sovittava ennen alueen rakentamista. Kaapelien siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Vastine: Nykyinen sähkönjakeluverkosto huomioidaan ja kaavassa osoitetaan alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamoiden paikat kaavassa. 2. FORTUM POWER AND HEAT OY Penttilänrannan alue tullaan lämmittämään kaukolämmöllä. Kaukolämpölinjaa on jo rakennetiu jo Penttilänkadulle DN150 ja DN200 kokoisena linjana, kts liite. Siihen on merkitty myös tulevat rakennettavat kl- linjat, joille toivomme saavamme paikkavaraukset katusuunnitelmiin. Power and Heat Oy tulee tarjoamaan kaukolämpöä alueen lämmitysmuodoksi. Fortum Power and Heat Oy on mielellään mukana jatkossa alueen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastine: Kaavassa on määrätty, että rakennukset on liitettävä kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon tarpeet tullaan huomioimaan katusuunnittelussa. 3. JOENSUUN VESI Muutosalueen kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon vaatii vesihuollon suunnittelua ja rakentamista (mm. uusi jätevesipumppaamo) Penttilänkadun osalle. Vastine: Kaavan yhteydessä laaditaan kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa vesihuolto huomioidaan. Myös alueelle sijoitettava pumppaamo huomioidaan kaavassa tarvittavalla aluevarauksella. 4. POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 5. POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, noin 0,5 km päässä on VRYhtymän Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat ulottua kaavoitettavalle alueelle. Rakennettavien rakennusten ilman- Liite 5, 4 / 4 vaihto on voitava sulkea keskitetysti yhdestä paikasta, joka on myös asukkaiden tavoitettavissa. Ilmanotto on myös mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rakennuksessa ylös. Vastine: Rakennusten ilmanvaihtoa koskevat kysymykset ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. 3 Liite 6, 1 / 5 21.7.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS Penttilänranta II asemakaavamuutos luonnosvaiheen viranomaislausunnot ja mielipiteet vastineineen Liite 6, 2 / 5 1 Sisällysluettelo 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. CARUNA ESPOO OY ............................................................................... 2 FORTUM POWER AND HEAT OY ............................................................ 2 ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS .................................................................. 2 JOENSUUN VESI .................................................................................... 2 POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS........................................................ 2 POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS ............................................... 3 PUHAS OY ............................................................................................. 3 Liite 6, 3 / 5 1. 2 CARUNA ESPOO OY Kaavaluonnoksessa on varattu VL -alueen yhteyteen sijoitettu ET alue sähkönjakelun käyttöön. Meillä ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan ehdotusvaiheissa. Vastine: Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa. 2. FORTUM POWER AND HEAT OY Penttilänrannan alue tullaan lämmittämään kaukolämmöllä. Kaukolämpölinjaa on jo rakennettu Penttilänkadulle DN150 ja DN200 kokoisena linjana, kts liite. Siihen on merkitty myös tulevat rakennettavat kl- linjat, joille toivomme saavamme paikkavaraukset katusuunnitelmiin. Power and Heat Oy tulee tarjoamaan kaukolämpöä alueen lämmitysmuodoksi. Fortum Power and Heat Oy on mielellään mukana jatkossa alueen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastine: Kaavassa on määrätty, että rakennukset on liitettävä kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon tarpeet tullaan huomioimaan katusuunnittelussa. Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa. 3. ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS Ei lausuttavaa. 4. JOENSUUN VESI Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan katualuetta sekä korttelien 1609 ja 1629 osaa. Muutosalueen kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon vaatii vesihuollon suunnittelua ja rakentamista. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Kiinteistöjen vesihuoltoon liittyminen huomioidaan katusuunnittelun yhteydessä. Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa. 5. POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS Penttilänrannan kaavoituksen toisen vaiheen tavoitteena on jatkaa Penttilänkatua sekä laajentaa kerrostaloaluetta sen varrelle. Kaava- Liite 6, 4 / 5 3 selostuksen sivulla 17, kuvan 11 selitystekstistä, tulee korjata sana 'yleiskaavaehdotus' yleiskaavaksi. Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi kerrostalokortteli (AK) 104, jonka pysäköinti tapahtuu osin maanalaisena paikoituksena. Kaavaselostuksessa todetaan, että korttelin 104 tontin 1 alueella on sijainnut CCA -kyllästeallas ja saha-alueen maaperän kunnostuksen jälkeen alueelle on jäänyt kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Kaavaselostuksessa todetaan myös, että maaperään jääneet raskasmetallit on otettava huomioon tontin rakentamisessa. Kaavamääräyksissä ei kuitenkaan ole mainintaa asiasta eikä pilaantunut maa-alue käy ilmi kaavakartalta. Kaavamääräyksissä on huomioitava maaperän pilaantuneisuus ja tältä osin puhdistamistarve on arvioitava uudelleen. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Vastine: Kaavaselostuksen termistöä tarkastetaan. Pilaantunut maa-aines sijoittuu mahdollisten kellarirakenteiden alapuolelle. Pilaantunut maa-alue tuodaan esiin kaavaselostuksessa riittävällä tarkkuudella, jotta se huomioidaan rakentamisen yhteydessä. 6. POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, noin 0,5 km päässä on VRYhtymän Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat ulottua kaavoitettavalle alueelle. Rakennettavien rakennusten ilmanvaihto on voitava sulkea keskitetysti yhdestä paikasta, joka on myös asukkaiden tavoitettavissa. Ilmanotto on myös mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rakennuksessa ylös. Pelastusviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Rakennettava alue ei olennaisesti muuta alueen tilannetta. Vastine: Rakennusten ilmanvaihtoa koskevat kysymykset ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. 7. PUHAS OY Puhas Oy tarvitsee EKO-pisteen rakentamiselle alueen hyötyjätejakeiden keräämiseen ja kierrätykseen. Piste palvelisi Penttilän ja asukkaiden tarpeita. Nykyinen piste, joka sijaitsee suvantosillan alla olevalla p-paikalla, purettaisiin pois. Uusi piste varustettaisiin syväkeräyssäiliöin ilman katosta, vastaavanlainen piste on esim. Vesikon uimahallin p-paikalla. Paikka tulisi olla sellainen, että astiatyhjennykset voi suorittaa k-autolla ja ihmisten on helppo tuoda myös autolla hyötyjätteitä. Vastine: Nykyinen EKO-piste sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa Penttilänkadun varrella. Penttilän alueelle sijoittuessaan se sijaitsisi ainakin tämän vuosikymmenen sivussa alueen asutuksen Liite 6, 5 / 5 4 painopisteestä, eikä olisi ajoneuvoliikenteen kauttakulkureitillä. EKO-piste voi hyvinkin olla tarpeen Penttilässä alueen asutuksen lisääntyessä. Tämä on kuitenkin alueen seuraavien asemakaavojen yhteydessä ratkaistava asia. Liite 7, 1 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY Liite 7, 2 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY KORTTELITUTKIELMA, ALATASO - LUONNOS 1:450 18.05.2015 Liite 7, 3 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY JULKISIVUPROJEKTIO KUTTERIKUJALTA - LUONNOS 1:400 04.05.2015 NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi Liite 7, 4 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi Liite 7, 5 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi Liite 7, 6 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY JULKISIVUPROJEKTIO PUISTOSTA - LUONNOS 1:400 25.05.2015 NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi Liite 7, 7 / 7 ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY ALUELEIKKAUS 1-1 - LUONNOS 1:450 04.05.2015 NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280 www.arcadia.fi
© Copyright 2024