1. No category

PRODEAFTOOLKIT
PRO DEAF TOOLKIT
2012
Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella.
Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio
ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.
Toim. Marja Kirjavainen
ja Hannele Rissanen
Sisältö
12.1.2017
2
Johdanto
Tämä Viittova asiakas - työkalupakki on toteutettu kansainvälisessä
ProDeafToolkit- projektissa http://prodeaftoolkit.eu/.
Projektissa on ollut mukana kuusi maata (Ranska, Englanti, Belgia, Norja,
Romania ja Suomi). Projekti on toteutettu ajalla 1.11.2010 – 31.10.2012.
Projektin tavoitteena on edistää kuurojen ja huonokuuloisten henkilöitten tasaarvoisia ja esteettömiä mahdollisuuksia yhteiskunnassa mm. lisäämällä
yhteiskunnan eri toimialojen palvelujen tuottajien tietoisuutta ja valmiuksia
miettiä tarjoamiensa palvelujen saavutettavuutta kohderyhmän näkökulmasta.
Suomesta projektissa on ollut mukana Bovallius-ammattiopisto ja sieltä Maarit
Tawast, Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen.
Käytännössä projektissa on kehitetty tämä ”työkalupakki” avuksi ja tueksi
viittovan asiakkaan kohtaamiseen.
Toivomme tämän materiaalin vaikuttavan asenteisiin ja ennakkoluuloihin, jotta
viittovat asiakkaat olisivat tasavertaisessa asemassa toisten asiakkaiden
kanssa.
12.1.2017
3
Materiaali on ryhmitelty aihepiireittäin yhdeksään eri osioon.
Lukemisen helpottamiseksi aiheet on eroteltu värein ja symbolein.
Työkalupakkiin on koottu ajantasainen perustieto aiheesta, sekä
yhteystietoja ja linkkejä lisätiedon hankkimista varten.
Työkalupakki
 koostuu seuraavista aiheista: kuurotietoisuus, vuorovaikutus,
tekniset apuvälineet, tulkkauspalvelut, viittomakielinen työntekijä,
taustajärjestöt, koulutus ja kurssit, lainsäädäntö sekä muu
hyödyllinen tieto
 on koottu alalla jo olevista lähteistä
Projektin kaikissa maissa työkalupakki on toteutettu samalla
periaatteella.
Ota rohkeasti käyttöön!
12.1.2017
4
Kuurotietoisuus
Määritelmiä
 Kuulovammainen; termiä käytetään yleisesti henkilöstä, jonka
kuulonalenema ulottuu lievästä vaikeaan
 kuuro; sanaa kuuro käytetään, kun henkilö ei pysty
kuulemaan 95 desibelin äänenvoimakkuutta
 Kuuro (kuurojen kulttuuri); sanaan kuuro liittyy ideologinen
näkökulma. Kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja
kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä
 Vuosittain Suomessa syntyy 25 – 30 kuuroa,
arviolta noin 0,8 promillea väestöstä.
12.1.2017
5
Kuurotietoisuus
Käsitteitä

Äänen korkeus=hertzi (Hz). Miehen äänen taso on noin 120Hz ja
naisen noin 250Hz.

Äänen voimakkuus ilmaistaan desibeleinä (dB). Kuulon mittauksissa 0
dB merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja
juuri kuulee=kuulokynnys.

Puhealueen kuulokynnys on 1 metrin etäisyydeltä mitattuna 40dB
kuiskaus, tavallinen puheääni 60dB ja huuto 85dB.

Hyötyäänten lisäksi on häiritseviä, kuulemista haittaavia ääniä =
melua.

Puheen erottamiskykyyn vaikuttavat eniten ympäristön taustaäänet,
melutaso,
12.1.2017
kaikuminen.
6
Kuurotietoisuus
Kuulokäyrä
Normaali kuulo: 0 – 20 dB
Lievä kuulovamma: 20 – 40 dB
Keskivaikea kv: 40 – 70 dB
Vaikea kv: 70 – 95 dB
Erittäin vaikea kv (kuuro): 95 - dB
12.1.2017
7
Kuurotietoisuus
Hz
Puhebanaani
Jos kuulokäyrä putoaa
puhebanaanin alapuolelle,
henkilö ei pysty kuulemaan
puhetta
dB
12.1.2017
8
Vuorovaikutus
Viittomakieli
 Viittomakieltä käyttävät syntymästä asti, tai varhaisessa
lapsuudessaan kuuroutuneet.
 Viittomakielellä on oma puhutuista kielistä poikkeava rakenteensa.
 Viittomakielen kieliopillisia elementtejä ovat käsien, vartalon ja
suun liikkeet, sekä ilmeet.
 Viittomat muodostuvat osista, joita ovat mm. käsimuoto, paikka,
liike ja (käden) orientaatio
 Viittomakielessä on omat sanaleikkinsä, sananlaskunsa ja
viittomakielisillä on oma kieleen sidottu kulttuurinsa.
 Viittomakieli ei yleisen harhaluulon mukaisesti ole kansainvälistä,
vaikka monet viittomat, kuten muotoa
( pallo, kolmio. pitkä, lyhyt jne.) ja jotkin tekemistä ilmaisevat
viittomat (onkia, ampua, juoda jne.) ovatkin ns. universaaleja.
12.1.2017
9
Vuorovaikutus
Viitottu puhe
 Viitottu puhe eroaa varsinaisesta viittomakielestä siten, että
viitotussa puheessa viittomakielen viittomat tuotetaan
puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä.
 Viitottu puhe noudattaa muutenkin puhutun kielen sääntöjä.
 Viitotulla puheella voidaan esimerkiksi käyttää puhutun
kielen sanaleikkejä, tai sananlaskuja.
 Mikäli viitotulla puhella kommunikoivalla henkilöllä on
kuulon jäänteitä, voidaan viitotussa puheessa käyttää myös
ääntä.
12.1.2017
10
Vuorovaikutus
Sormiaakkoset
 Varsinaisessa viittomakielessä sormiaakkosia käytetään , kun
esiintyy sana, tai nimi, jonka viittomaa ei tiedetä, tai mikäli
viittomaa ei ole laisinkaan.
 Sormiaakkosten etuna on helppo omaksuttavuus, mutta
haittapuolena on kommunikoinnin hitaus, sillä jokainen sana
sormitetaan kirjain kerrallaan.
 Sormittaessa käsi tulee pitää lähellä suuta, jolloin vastaanottaja voi
seurata myös sormittajan huuliota.
 Sormiaakkostuksessa on oleellista rauhallisuus, jotta vastaanottaja
ehtii hahmottaa kirjaimet ja muodostaa niistä kokonaisia lauseita.
12.1.2017
11
Vuorovaikutus
Suomalaiset sormiaakkoset
12.1.2017
12
Vuorovaikutus
Kiinnitä huomiota…
 puhe edestäpäin, huulilta lukeminen
 puhe selkeää mutta normaalia, ei huutoa
 älä kävele ympäriinsä puhuessasi
 älä käännä selkääsi
 anna aikaa
 tulkin käyttö
12.1.2017
13
Tekniset apuvälineet
Yleistä
Kuurouteen liittyvä teknologia kehittyy nopeasti. Monet eri valmistajat
kehittävät jatkuvasti uuden tyyppisiä tuotteita uusilla entistä paremmilla
ominaisuuksilla. Ylipäänsä tekniikka tarjoaa kuuroille uusia
mahdollisuuksia ja kuurot ovatkin usein edelläkävijöitä uusien
kommunikaatiovälineiden käyttöönotossa. Kuurot ottivat esim.
tekstiviestit heti osaksi arjen kommunikaatiota ja hankkivat
ensimmäisten joukossa suoran kuvayhteyden mahdollistavat 3Gpuhelimet.
Tässä luvussa kerrotaan perusasiat näistä kuulon apuvälineistä;
kuulolaitteista, implanteista, kuulon apuvälineistä ja annetaan
yhteystietoja ja linkkejä websivuille, joista saa ajan tasalla olevaa
lisätietoa asiaan liittyen
12.1.2017
14
Tekniset apuvälineet
Sisältö:
Kuulolaitteet
 Yleistä
 Hankinta
 Kuulolaitetyypit
 Käyttö, puhdistus
Muut apuvälineet
 Apuvälineet
 Hälyttimet
 Kuurosokeitten apuvälineet
Muu teknologia
Kuva: Hannu Tapiovaara 2005
Implantointi
Yhteystietoja
12.1.2017
15
Tekniset apuvälineet
KUULOLAITTEET
Kuulokojeteknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina. Kuulokoje
ei tuo takaisin menetettyä kuuloa, mutta tämän päivän digitaalisella
tekniikalla koje pystyy vaimentamaan kohinaa ja häiriöääniä,
vahvistamaan puhetta toivotusta suunnasta sekä estämään ikävän
"vinkumisen". Uusimmat kuulokojeet ovat täysin automaattisia, eli
ne säätyvät automaattisesti eri ääniympäristöihin.
Teknologian muutoksen myötä kuulokojeista on tullut myös entistä
hyväksyttävämpiä. Pienemmän koon, uusien mallien ja värien
ansiosta kuulokojeiden käyttö on helppoa ja luotettavaa.
12.1.2017
16
Tekniset apuvälineet
Kuulokojeen hankinta
Kun epäilee kuulon alentuneen, kannattaa varata aika terveyskeskukseen tai yksityiselle
lääkärille. Kuulonalenema voi johtua monesta eri syystä, joten syy alenemaan pitää aina
selvittää. Lääkärin ja kuulontutkijan jatkotutkimuksissa selvitetään kuulonaleneman tyyppi
ja aste (kuulokäyrä=audiogrammi ja puheenerotuskykymittaus)
Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus tarjota potilaalle kuulokoje
maksutta käyttöön kuulonalenaman ollessa riittävän suuri (rajana 30-40 db paremmin
kuulevassa korvassa). Käytännössä jonot ovat usein pitkät ja kojetta voi joutua
odottamaan pitkään.
Kuulokojeen voi hankkia myös itse, jolloin paremmin saa käyttöönsä audiologisen
teknologian viimeisimmät saavutukset. Valinta ja tilaaminen käy esim. kuulontutkimuksen
yhteydessä yksityisellä kuuloasemalla. Korvasta otetaan vahamalli, jonka mukaan tilataan
kojeen yksilölliset osat. Valmis koje sovitetaan asiakkaalle. Se säädetään tietokoneella
asiakkaan kuulokäyrän ja mieltymysten mukaan. Asiakas saa kojeen koekäyttöön ja
varataan uusi aika kojeen säätöä varten.
12.1.2017
17
Tekniset apuvälineet
Kuulolaitetyypit
Kuulokojeet jaetaan karkeasti kahteen eri luokkaan, korvantauskojeisiin ja
korvakäytävä- eli yksilöllisiin kojeisiin.
Korvantauskojeet
Yleisin kuulokojemalli, koko koje kaikkine teknisine komponentteineen sijaitsee
korvalehden takana ja ääni siirretään putken/johdon kautta korvakäytävään.
Korvakappaleen ja siihen liitetyn letkun avulla äänet välittyvät korvaan ja koje
pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisen mallin mukaisesti.
Kojeen yläpinnalla on yleensä äänenvoimakkuudensäädin ja kuunteluohjelmien
valintapainike. Korvantauskojeita on kolmea eri mallia, kts. seuraava sivu.
12.1.2017
18
Tekniset apuvälineet
Korvantauskojeet
Korvantauskoje ja korvakappale
 Tässä mallissa korvakappale on
akryylista tai silikonista valmistettu
korvakäytävään tuleva osa, jossa on
ääniaukko ja koukku, johon liitetään
kuulokojeesta tuleva väliletku, jota
pitkin ääni liitetään korvaan.
12.1.2017
19
Tekniset apuvälineet
Korvantauskojeet
Korvantauskoje ja avoin sovitus
 ei vaadi yksilöllisiä osia
RIC-korvantauskoje
 Receiver In the Canal=kuuloke korvakäytävässä
 kojeen kuuloke sijaitsee käyttäjän korvakäytävässä, ääni toistuu luonnollisena
ja koje on hyvin huomaamaton
12.1.2017
20
Tekniset apuvälineet
Yksilölliset kojeet eli ns. korvakäytäväkojeet
Yksilölliset kojeet rakennetaan korvakappaleen sisälle. Siinä mikrofoni on
”oikeassa paikassa”. Koje on pienikokoinen ja sen käsittely vaatii
sorminäppäryyttä. Runsas korvavahan eritys voi helposti tukkia kuulokojeen.
 Concha-koje täyttää  Canal-koje
 CIC-koje (Completely In the
korvakäytävän suulle,
Canal) on markkinoiden pienin
koko korvan kuopan
miellyttävä käyttää
kuulokoje, tarkoitettu lievään
kuulonalenemaan
12.1.2017
21
Tekniset apuvälineet
Muita kuulokojeita
Taskukoje
 Taskukoje on kuulokoje, jota pidetään taskussa tai kaulassa
kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan kojeesta korvaan johdon ja
korvakappaleen avulla. Kojeen säätimet ovat helppokäyttöisiä
suuremman koon vuoksi.
Kommunikaattori
 Kommunikaattori on vahvistinlaite, jossa
on kevytkuulokkeet. Laite sopii
henkilölle, joka sairauden, iän tai muun
syyn vuoksi ei pysty käyttämään
kuulokojetta.
12.1.2017
22
Tekniset apuvälineet
Kuulolaitten käyttö
Käyttäjä voi itse valita sopivan kuunteluohjelman tai koje valitsee sen automaattisesti.
Vanhoissa kojeissa on yleensä O-T-M säätimet (pois päältä – induktio – mikrofoni)
Uusimmissa laitteissa on automaattinen äänenvoimakkuuden säätö ja lisäksi usein
mukana on myös kaukosäädin äänenvoimakkuuden ja eri ohjelmien selkeään käyttöön.
Jokaisella kojeella on erikseen omat tarkemmat käyttöohjeet, joista selviää, kuinka
kuulokoje toimii ja kuinka sitä käytetään.
Normaalin mikrofonikuuntelun lisäksi lähes kaikissa
kuulokojeissa on sähkömagneettinen kela induktiiviseen
kuunteluun. Induktiivista kuuntelumahdollisuutta voi hyödyntää
yhdessä apuvälineiden kanssa esim. television kuuntelussa
sekä niissä julkisissa tiloissa, joissa on induktiivinen
kuuntelujärjestelmä. Järjestelmästä ilmoitetaan T-merkillä.
12.1.2017
23
Tekniset apuvälineet
Kuulolaitteen käyttö, jatkoa…
Kojeiden virtalähteenä on yleisimmin paristo. Korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa
käytetään nappiparistoja ja taskukojeessa sauvaparistoja. Pariston kestoaika on n. 2-3
viikkoa kuunteluolosuhteista riippuen. Nykyisin kuulokojeissa on usein pienestä
koostaan huolimatta hyvinkin pitkälle kehittyneet tekniset ominaisuudet, jotka
mahdollistavat erilaisten kuunteluohjelmien käytön erilaisissa ääniympäristöissä (esim.
musiikin kuuntelu, hälyinen ympäristö).
Kuulolaitteen hoito-ohjeet:
Kuulolaitetta hoidetaan päivittäin. Korvakappale pestään päivittäin juoksevan veden
alla, ei koskaan saippualla tms. Itse kuulokojetta ei saa laittaa veteen. ja se on
pidettävä ehdottoman kuivana ja puhtaana. Korvantauskojeen ja sen korvakappaleen
välinen putki vaihdetaan uuteen noin 2-3 kk välein. Yksilöllisestä kuulokojeesta
harjataan kuivunut korvavaha puhdistusharjalla pois. Kuulokojeen paristokotelo jätetään
yön ajaksi auki.
12.1.2017
24
Tekniset apuvälineet
MUUT TEKNISET APUVÄLINEET
Tarjolla on suuria määriä erilaisia tuotteita (esim. Bellman , Siemens , Doro tai ReSound),
joita löytyy sekä kuulokojeiden käyttäjille, että kuulonalenemasta kärsiville, jotka jostain
syystä eivät käytä kuulokojetta. Uusia tuotteita kehitetään nopealla tahdilla, joten tuotteet
vanhenevat nopeasti. Uusin tieto löytyy yritysten internetsivuilta. Apuvälineitä tarjoavia
yrityksiä ovat mm. Kuulotekniikka, Danalink ja Kuulohansa.
Apuvälineitä myöntävät eri tahot. Apuvälineet ovat samoja, vaikka niiden maksajana ovat
eri tahot. Kuulovammainen saa kuulemisen apuvälineet yleensä aluesairaaloiden
kuuloasemilta tai keskussairaaloiden kuulokeskuksista, joissakin kunnissa myös
terveyskeskuksista. Joissakin tapauksissa niitä myöntävät myös KELA, vakuutusyhtiöt,
Valtionkonttori, Työ- ja elinkeinotoimisto ja Potilasvahinkokeskus. Opetustoimi vastaa
kouluissa käytettävistä, koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä peruskoulun 1-6
luokkalaisille. Kiinteän induktiosilmukan ja hälytysjärjestelmän kustantaa yleensä kunnan
sosiaalitoimi, mutta niiden saamiseksi voidaan tarvita suositus kuulokeskuksesta.
Kuulemisen apuvälineitä myyvät kuuloalan erikoisliikkeiden lisäksi myös kodinkone- ja
sähköliikkeet sekä tavaratalot.
12.1.2017
25
Tekniset apuvälineet
Apuvälineitä
Vahvistinpuhelin
Silloin kun puhelimen soittoääni ei kuulu kunnolla, tai kun puhelimesta kuuluvasta
puheesta on vaikea saada selvää, paras ratkaisu on huonokuuloisille kehitetty
vahvistinpuhelin. Tavalliseen puhelimeen voi myös hankkia lisähälyttimiä.
Vahvistinpuhelin on varustettu äänenvoimakkuuden ja -sävyn säädöillä ja
puhelinluurissa on kuulolaitteen käyttäjälle ehdoton, sisäänrakennettu
induktiosilmukka. Puhelimien soittoäänen voimakkuutta voidaan säätää ja
puhelimen valohälyttimen vilkkuminen ilmoittaa saapuvasta puhelusta.
Jo käytössä olevan puhelimen varustaminen lisähälyttimellä tai erillisellä
luurivahvistimella parantavat puhelimen soittoäänen kuuluvuutta ja puhelimen
käytön mielekkyyttä merkittävästi
12.1.2017
26
Tekniset apuvälineet
Induktiosilmukka
Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän
välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Ääni siirtyy puhtaasti,
sopivalla voimakkuudella eivätkä häiriöäänet puhujan ja kuuntelijan välissä häiritse.
Induktiosilmukka voi olla kiinteästi asennettu. Se voidaan liittää osaksi tilan muuta
äänentoistojärjestelmä. Induktiosilmukka voi olla myös kannettava, yleensä
salkkuun pakattu järjestelmä, joka sisältää kelattavan silmukkajohdon,
induktiosilmukkavahvistimen ja mikrofonin tai useampia.
 Induktiosilmukalla varustetut
tilat merkitään siitä kertovalla
symbolilla.
12.1.2017
27
Tekniset apuvälineet
Kaulainduktiosilmukka ja silmukkakoukku sopivat pienten
laitteiden kuten MP3-soittimien ja matkapuhelimien kuunteluun.
Ne voidaan liittää myös muihin äänilähteisiin.
Kaulainduktiosilmukoita on kahta erityyppistä mallia. Toiset
kiinnitetään johdolla äänilähteeseen ja toiset langattomalla
Bluetooth-yhteydellä.
Tyynysilmukka on irrallinen litteä tyyny, jonka sisään on
sijoitettu induktiosilmukka. Laite sopii hyvin television tai radion
kuunteluun. Tyynyn johto kiinnitetään televisioon ja tyyny
sijoitetaan siihen istuimeen, jossa kuuntelija istuu.
12.1.2017
28
Tekniset apuvälineet
FM-laitteita ja infrapunalaitteita on erilaisia
kokoonpanoja, joita voidaan käyttää monipuolisesti
kuuntelun apuna. Laitteet koostuvat lähettimestä ja
vastaanottimesta, jotka ovat langattomasti
yhteydessä toisiinsa, ja ne toimivat yleensä
ladattavilla akuilla. FM-laitteesta käytetään myös
nimitystä ryhmäkuuntelulaite.
Kommunikaattoriin kuuluu mikrofoniosa ja siihen
johdolla liitetyt kuulokkeet tai kaulainduktiosilmukka.
Laitteet toimivat paristoilla tai ladattavilla akuilla.
Kommunikaattori toimii keskustelun vahvistajana,
mutta sitä voidaan käyttää apuna myös television
kuuntelussa, teatterissa tai kirkossa
12.1.2017
29
Tekniset apuvälineet
Hälyttimet
Ovi- tai näppäinlähettimet
 - auttavat huomaamaan ovikellon soinnin
Puhelinlähetin
 auttaa havaitsemaan puhelimen soimisen
Itkulähetin
 antaa hälytyssignaalin, kun lapsi itkee
Palovaroittimet
Herätyskellot värinähälytyksellä
Vastaanottimet, esim. herätyskellot, rannekevastaanottimet,
täristimet
12.1.2017
30
Tekniset apuvälineet
Kuurosokeiden apuvälineet
Kuurosokeiden apuvälinetarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisen
yksilön kohdalla apuvälineiden valintaan vaikuttavat niin monet seikat,
että yleisiä suosituksia on mahdotonta antaa. Kuulo- ja näkövammojen
aiheuttamat vaikeudet arkipäivän elämässä ovat erilaisia. Toiminnot,
joihin apuvälineitä tarvitaan, vaihtelevat mm. henkilön
asumisolosuhteiden ja harrastusten mukaan. Lisäksi apuvälineiden
valintaan vaikuttavat aiemmin omaksutut taidot sekä kiinnostus uusien
välineiden ja tekniikoiden käytön opiskeluun.
Aluesihteerit ovat kuurosokeustyön alueellisia asiantuntijoita, ja heihin
voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee tietoa tai ohjausta apuvälineisiin
liittyvissä asioissa. Aluesihteerit tekevät myös kotikäyntejä ja palvelu on
maksutonta.
Kuurosokeiden apuvälineet
Aluesihteeripalvelut
12.1.2017
31
Tekniset apuvälineet
MUU TEKNOLOGIA
3g Kännykät mahdollistivat jo aikaisemmin keskinäisen yhteydenpidon
tekstiviestien kautta, mutta vasta 3G-verkon videopuheluiden
avautuminen on mahdollistanut kännyköiden käyttämisen omalla
äidinkielellä – suomalaisella viittomakielellä. 3g on yleinen lyhenne ns.
"kolmannen sukupolven” matkapuhelinteknologialle.
ooVoo on videoneuvottelun ja pikaviestinnän asiakasohjelma. Sillä voit
keskustella videon avulla jopa kuuden eri henkilön kanssa
samanaikaisesti. Ohjelma on helppokäyttöinen ja tarjoaa sekä audion
ja videon. OoVoo:ta on saatavilla kahtena eri versiona. Toinen versio
toimii Microsoft Windows (Windows 2000, XP tai Vista)
käyttöjärjestelmissä, ja toinen Macintosh (Tiger, Leopard (OSX 10.4 ja
uudempi)) käyttöjärjestelmissä. Ohjelma on ladattavissa esim. sivulta
http://www.oovoo.com/download/
12.1.2017
32
Tekniset apuvälineet
Etätulkkaus
Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat yhteydessä webkameran kautta. Kuulevaan osapuoleen tulkki on
yhteydessä puhelimitse. Viittomakielinen asiakas voi hoitaa
asioitaan vaikka kotikoneelta käsin. Ennen yhteydenottoa
tulkkikeskuksen etätulkkauskoneelle on asiakkaan tilattava
etätulkkaus tulkkivälityksestä.
12.1.2017
33
Tekniset apuvälineet
IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet
Sisäkorvaistute on syntymäkuuron, myöhemmin kuuroutuneen tai vaikeasti
kuulovammaisen apuväline, kun kuulokojeen antama apu ei ole riittävä.
Sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa vuodesta 1995 lähtien, ja tällä hetkellä
käyttäjiä on lähes 700 (vuonna 2011). Näistä hieman yli puolet on aikuisia. Yleensä
istute asennetaan vain toiseen korvaan. Kuuroina syntyvistä lapsista 90 prosenttia saa
istutteen. Istutteet ovat vähentäneet kuurojen määrää merkittävästi, niin että
esimerkiksi kuurojen erityiskoulut kärsivät oppilaspulasta.
Syntymäkuuroille lapsille sisäkorvaistute asennetaan yleensä ennen kahden vuoden
ikää. Sisäkorvaistute asennetaan kuuroutuneille lapsille puheen oppimisen jälkeen ja
aikuisille mahdollisimman pian kuuroutumisen jälkeen tai kuulovamman muututtua
vaikea-asteiseksi. Henkilön täytyy olla myös riittävän terve ja aktiivinen voidakseen
hyödyntää istutteen käyttöä.
12.1.2017
34
Tekniset apuvälineet
IMPLANTIT
Sisäkorvaistutteen sisäiset osat asennetaan
korvaleikkauksessa yliopistollisessa keskussairaalassa.
Istute on toiminnaltaan sähköinen kuulokoje. Toimimaton
sisäkorva ohitetaan ja sähköisessä muodossa oleva
signaali johdetaan suoraan kuulohermoon ja edelleen
aivoihin.
Istutteen ulkoiset osat:
12.1.2017
35
Tekniset apuvälineet
IMPLANTIT, jatkoa
Sisäkorvaistute ei tee kuulosta normaalia, mutta mahdollistaa puheen ja ympäristön
äänien kuulemisen. Istutteen vaikutus ja siitä saatava hyöty vaihtelee yksilöllisesti.
Tarvittaessa kommunikoinnin tukena voidaan käyttää huuliolukua,
kirjoitustulkkausta, viitottua puhetta tai viittomakieltä.
Sisäkorvaistutteet ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua kuurojen yhteisössä.
Monen mielestä olisi parempi sijoittaa sisäkorvaistuteleikkauksiin käytettävät
yhteiskunnan rahat sellaisiin yhteiskunnan palveluihin, jotka helpottavat kuurojen
elämää kuuroina tai viittomakielisinä. Toisaalta moni on myös ollut tyytyväinen
sisäkorvaistutteeseensa.
12.1.2017
36
Tekniset apuvälineet
IMPLANTIT
linkkejä
http://www.kuuloliitto.fi
Kuuloliitto on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten,
kuuroutuneiden, sisäkorvaistutetta käyttävien ja tinnituksesta kärsivien
osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liittoon kuuluu 87 paikallista
kuuloyhdistystä ja kaksi valtakunnallista toimialayhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on
noin 16 000.
http://www.lapci.fi
Lasten vanhempien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on luoda koko maan
kattava verkosto sisäkorvaistutetta käyttävien lasten perheiden välille. Yhdistys
tukee sisäkorvaistutetta harkitsevia ja sen saaneita perheitä, välittää tietoa lasten
sisäkorva istutteista ja elämästä implantoinnin jälkeen eri elämänvaiheissa, jakaa
kokemuksia yhteisistä toiveista, odotuksista ja pettymyksistä.
12.1.2017
37
Tekniset apuvälineet
IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet
Linkkejä
www.satakieliohjelma.fi
Satakieliohjelma edistää sisäkorvaistutteen saaneiden sekä muiden kuulokojetta
käyttävien, vaikeasti huonokuuloisten pienten lasten kielen, puheen ja kommunikaation
kehittämistä osana lapsen kokonaiskuntoutusta. Kohderyhmänä ovat lapset ja heidän
perheensä sekä ammattihenkilöstö. Kohderyhmille järjestetään mm. koulutus- ja
verkostotilaisuuksia sekä tukiperhekoulutusta.
Tutkimustietoa sisäkorvaistutteesta:
http://www.satakieliohjelma.fi/tietopankki/aiheeseen-liittyvat-tutkimukset/
12.1.2017
38
Tekniset apuvälineet
Linkkejä kuulolaitteiden ja apuvälineiden tarjoajiin:
Kuulohansa Oy
Oy Danalink Ab
http://kuuloliitto.fi/fin
Soidintie 8
Pohjoinen Rautatiekatu
15
http://www.kuulo-inva.fi
00700 HELSINKI
Ajanvaraus ja tiedustelut
(09) 345 5300
http://www.kuulohansa.fi
[email protected]
00100 HELSINKI
Puhelin: (09) 4777 9790
http://www.kuulopiiri.fi/
http://www.kuulokauppa.fi
www.danalink.fi
http://www.kuulotekniikka.
com
www.kuulo.fi
http://www.oticon.fi/
http://www.widex.fi/
12.1.2017
39
Tulkkauspalvelut
Tulkkaus
 Suomen perustuslaki turvaa viittomakielisten kielelliset
oikeudet
 Tulkkaus mahdollistaa viestinnän kielirajoista huolimatta
 Keskustelu tulkin välityksellä lisää kielellistä tasa-arvoa, ja
säästää molempien osapuolten aikaa ja voimavaroja
12.1.2017
40
Tulkkauspalvelut
 Vammaispalvelulakiin perustuva subjektiivinen oikeus
 Järjestelyvastuu KELA:lla > vaatii tulkkipäätöksen
 Kuuroilla on oikeus käyttää tulkkia vähintään 180h/v ja
kuurosokeilla 360h/v erilaisiin asioimistilanteisiin (opiskelu
tulkkaus anotaan erikseen opiskelujen keston ajaksi)
 Pääsääntöisesti tulkkauksen maksaa kuuron kotikunta,
mutta maksajana voi olla myös esimerkiksi oikeuslaitos,
sairaala tai työpaikka
12.1.2017
41
Tulkkauspalvelut
 Viittomakielen tulkki on tulkkauksen ja viestinnän
ammattilainen
 Työskentelee tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi
samalla kielellä
 Viittomakielen tulkin työkieliä ovat suomi ja suomalainen
viittomakieli
12.1.2017
42
Tulkkauspalvelut
Viittomakielen tulkki työssään
 Noudattaa ammattisäännöstöä
 Toimii tulkkaustilanteessa viestin välittäjänä
 Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä
 Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen
hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä
12.1.2017
43
Tulkkauspalvelut
Tulkin tilaaminen
Asiakkaat joilla on voimassa oleva tulkkauspäätös Kansaneläkelaitokselta
tilaavat tulkin oman alueensa välityskeskuksesta tai sivutoimipisteestä.
Välityskeskus määräytyy tulkkauspalvelun käyttäjän kotikunnan perusteella.
Yhteystiedot sekä välityskeskuksiin että sivutoimipisteisiin löytyvät alla
olevien linkkien kautta Kelan sivuilta:
Etelä-Suomen välityskeskus
Lounais-Suomen välityskeskus
Länsi-Suomen välityskeskus
Itä-Suomen välityskeskus
Pohjois-Suomen välityskeskus
Tee kaikki tilaukset ja peruutukset tulkkipalveluun, ei suoraan tulkille!
12.1.2017
44
Tulkkauspalvelut
Tulkin tilaaminen
Ilmoita tilauksessasi
 asiakasnumerosi, nimesi tai henkilötunnuksesi
 tulkkauksen päivämäärä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika
 tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta, jonka alueella tulkkaus tapahtuu
 paikka, jossa tapaat tulkin
 mihin tilanteeseen tarvitset tulkkia: onko kyseessä esimerkiksi kokous tai
lääkärissä käynti
 mistä tulkki saa tulkkaustilanteeseen liittyvää materiaalia, jos sitä on
saatavilla
 muut tilaukseen liittyvät lisätiedot, esimerkiksi tulkkaustilaisuuden kieli.
Kun välityskeskus on vastaanottanut tilauksesi, saat vahvistusviestin.
Välityskeskus pyrkii ilmoittamaan sinulle tulkin löytymisestä viiden päivän
kuluessa siitä, kun se on ottanut tilauksen vastaan, tai viimeistään kolme
päivää ennen kuin tarvitset tulkkia.
12.1.2017
45
Tulkkauspalvelut
Mitä tulkkaaminen on?
 Suullista tai viitottua tilanteeseen sidottua kääntämistä kielestä
toiselle, joko konsekutiivisesti eli puheen jälkeen tai simultaanisesti, eli
samaan aikaan puheen kanssa
 Tulkkaus on monikielistä kommunikaatiota
 Tulkki työstää ja yhteen sovittaa kahta kieltä siten, että lähtökielisen
viestin ajatus ja merkitys välittyvät mahdollisimman samanlaisina
vastaanotettavaan kohdekieleen ja sen kulttuuriin
 Asioimistulkkaus, opiskelutulkkaus
12.1.2017
46
Tulkkauspalvelut
Tulkin työstä puhuttaessa on järkevää välttää
seuraavia sanoja ja fraaseja:
 Kuuron …
…avustaja
…henkilökohtainen avustaja
…koulunkäyntiavustaja
…tukihenkilö
…auttaja
 Vältä myös ilmaisuja:
Tulkki auttaa/avustaa kuuroa…
Tulkki neuvoo/ohjaa kuuroa…
 ONNISTUNUT TULKKAUS SYNTYY OSAPUOLTEN
YHTEISPELILLÄ!
12.1.2017
47
Tulkkauspalvelut
Tulkkaustilanne sujuvaksi
 Tulkkaustilanteessa puhu/viito rauhallisesti ja selkeästi mutta
normaalisti
 Tauota puheesi/viittomisesi luonnollisesti
 Puhu/viito suoraan keskustelukumppanillesi – keskustele hänen
kanssaan, älä tulkin kanssa
 Tulkkaus tapahtuu minä –muodossa
 Tulkki tulkkaa kaiken sanomasi/viittomasi. Hän ei saa jättää pois
eikä lisätä mitään
 Tulkki on vaitiolovelvollinen. Hän on tilanteessa puolueeton
osapuoli, eikä osallistu itse asian käsittelyyn
 Muista, että tulkin tehtävä on ainoastaan tulkata
 Tulkkaukseen liittyvistä seikoista voit aina kysyä tulkilta
12.1.2017
48
Tulkkauspalvelut
Tulkkaustilanne sujuvaksi
 Jos käytät kalvoja tms. puheesi lomassa, pidä hetken tauko, jotta
tulkin käyttäjät ehtivät katsoa, mitä näytät. On mahdotonta
katsoa tulkkia ja esim. kalvoa samaan aikaan
 Älä puhuttele tulkkia kesken tulkkauksen tai kysy hänen
mielipidettään
 Tulkilta voi kysyä neuvoa tulkkaukseen liittyvissä asioissa ennen
tulkkausta
 Kesken tulkkauksen tulkki saattaa pyytää sinua keskeyttämään
hetkeksi, toistamaan, hidastamaan tai selventämään sitä, mitä
olet juuri sanonut
 Mikäli tulkkaus kestää yli 2h tilaa paikalle 2 tulkkia
12.1.2017
49
Tulkkauspalvelut
Viittomakielen tulkin ammattietiikka
 Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.
 Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä
tietoonsa tullutta.
 Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on
siihen tarpeellinen pätevyys ja jossa hän ei ole jäävi.
 Tulkki kunnioittaa ja tukee asiakkaidensa itsenäisyyttä ja
itsemääräämisoikeutta.
 Tulkki osoittaa solidaarisuutta ammattikuntaansa kohtaan.
12.1.2017
50
Tulkkauspalvelut
Viittomakielen tulkin ammattietiikka
 Tulkki valmistautuu huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä.
 Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä
moitteettomasti.
 Tulkki on puolueeton eikä anna henkilökohtaisten
asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa työnsä laatuun.
 Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.
 Jos tulkki toimii sellaisessa asiakastyössä, jossa
asiakkaat ovat myös tulkkipalvelun käyttäjiä, hän toimii
niin, että ammattiroolit eivät sekoitu.
12.1.2017
51
Viittomakielinen työntekijä
Asenteet
Asenteet mahdollistavat toimivien ratkaisujen tekemisen työpaikoilla.
Esteetön asenneilmapiiri tarkoittaa sitä, että huonokuuloisen tarpeet
otetaan huomioon työpaikalla niin järjestelyissä kuin jokapäiväisissä
kommunikaatiotilanteissakin. Tarpeiden huomioon ottaminen on tärkeää
työssä jaksamisen kannalta.
Työympäristön esteettömyyttä kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä
heidän osallistumismahdollisuuksia.
12.1.2017
52
Viittomakielinen työntekijä
Huonokuuloisena työelämässä
Huomioitavia seikkoja:
 Kuunteluympäristön toimivuus : vähän taustamelua,
äänensiirtojärjestelmät kuntoon (induktiosilmukka, FM-järjestelmä),
hyvä valaistus, oma taustameluton työhuone
 Kommunikaatio: rauhallinen ja selkeä puhe, jossa huuliot näkyvissä,
etukäteismateriaali, esitysten visuaalisuus, puheenvuorot jakoon – ei
päällekkäistä puhetta, tulkkauspalvelut
 Tiedonkulun varmistaminen: kirjallisessa muodossa, tekstiin perustuvat
menetelmät @, tauotus
 Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet!
 Työpaikalla tehdyt uudelleen järjestelyt (työolosuhteiden järjestelytuki)
 Asianmukaiset apuvälineet
12.1.2017
53
Viittomakielinen työntekijä
Lisätietoa:
Huonokuuloinen työelämässä (Kuuloliitto)
http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/materiaalipankki/esitteet_ja_oppaat/
Viittomakielinen työtekijä – yksi meistä – esite
Opas omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (Asiakkaana
viittomakielinen kuuro – Tietopaketti sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstölle –esite (Kuurojen liitto ry)
Esite työnantajalle
12.1.2017
54
Viittomakielinen työntekijä
Tukimuotoja työnantajille




Palkkatukea 550 – 1050 € / kk
TE-toimisto myöntää
Työolosuhteiden järjestelytukea
Koulutuskorvaus oppisopimuskoulutuksessa
Kuuro henkilö oi tulla yritykseen työharjoitteluun / työelämään
valmentautumaan / työkokeiluun enintään 6 kuukaudeksi TE-toimiston
lähettämänä, tästä ei tule työnantajalle kustannuksia
Tukea työllistyjälle
 Apuvälinetuki
 Tulkkauspalvelu (vähintään 180 tai 360 h/vuosi)
 Työasiamiehen / työhönvalmentajan tuki
Haetaan KELAlta
Lisätietoja:
Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen
Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi (Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisu 10/2010)
12.1.2017
55
Viittomakielinen työntekijä
Kuurojen työasiamiehet
Kuurojen Liitolla on käytössään koko maan kattava työasiamiesverkosto, jonka
kautta saa työvoimapalveluja viittomakielellä. Työasiamiehet ovat itse
viittomakieltä ja suomenkieltä käyttäviä kuuroja, jotka edesauttavat
viittomakieltä käyttävien työllistymistä, järjestävät koulutusta, työttömien
kerhotoimintaa, täsmätyöllistämis- tai työllisyyspolkukursseja sekä
työnhakuklubeja. Kuurojen työasiamiesten kautta työnantajat ja työnhakijat
sekä viranomaiset että työnhakijat löytävät toisensa.
Työasiamiestoiminnan päämääränä on edistää viittomakielisten koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksia. Toiminta-ajatuksena on tarjota kuuroille
työelämässä oleville, työpaikkaa vaihtaville, työttömyysuhan alaisille,
lomautetuille, irtisanotuille, työttömille, pitkäaikaistyöttömille, eläkkeelle
siirtyville, peruskoulunsa päättäville ja opiskelupaikkaa etsiville
vertaisasiantuntijuutta heidän omalla äidinkielellään.
12.1.2017
56
Viittomakielinen työntekijä
Kuurojen työasiamiehet ja muut apuhenkilöt työpaikalla
 Työnantaja tai työntekijä voi pyytää työasiamiehen /kuntoutussihteerin
/tulkkisihteerin työpaikalle perehdyttämään viittomakielisen työntekijän
kanssa toimimiseen. Palvelu on maksutonta.
 Työasiamies ohjaa työpaikalla asiakkaita työn tekemiseen ja työpaikkaan
liittyvissä asioissa ja tukee työnantajan ja työntekijän yhteistyötä.
 Kuntoutussihteeri opastaa etenkin sosiaaliturvaan ja apuvälineisiin liittyvissä
asioissa ja edistää kuurojen tiedonsaantia ja vuorovaikutusta sekä toimii
kulttuurin välittäjänä molempiin suuntiin.
 Tulkkisihteerin erityisalaa ovat tulkkaukseen liittyvät asiat.
12.1.2017
57
Viittomakielinen työntekijä
Työasiamiesten yhteystietoja:
 Urpo Nevalainen (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi)
tekstiviesti 050 548 8155
 Jorma Rantala (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja
Kainuu) tekstiviesti 050 548 8156
 Taina Tarvonen (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)
tekstiviesti 050 548 8173
 Virkkunen Senni (Uusimaa, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala)
050 548 8153
Yhteystiedot
ViPat – Viittomakielisiä palveluita kuuroille
12.1.2017
58
Viittomakielinen työntekijä
Viittomakielinen työhönvalmennus
Kuurojen Palvelusäätiön Palvelukeskus Metsola Jyväskylässä toteuttaa
avopalveluna viittomakielistä työhönvalmennusta nuorille kuuroille.
Työhönvalmennus on tarkoitettu viittomakielisille, jotka
 Ovat työttömänä tai työttömyysuhan alla
 Tarvitsevat tukea työnhaussa ja opiskeluun hakeutumisessa
 Ovat valmiita kartoittamaan työllistymismahdollisuuksiaan ja
harjaannuttamaan työnhakutaitoja
 Tarvitsevat tukea työssä selviytymisessä
Päämääränä on tukea viittomakielisten nuorten sosiaalisten taitojen ja
työelämätaitojen kehittymistä sekä auttaa heitä löytämään opiskelu- ja
työpaikkoja. Valmennus toteutetaan joko yksilö- tai ryhmävalmennuksena.
Palvelusta tehdään sopimus asiakkaan TE-toimiston kanssa. Asiakas voi olla
suoraan yhteydessä työhönvalmentajaan tai omaan TE-toimistoonsa.
12.1.2017
59
Viittomakielinen työntekijä
Viittomakielinen työhönvalmennus
Yhteystietoja:
Työhönvalmentaja Teuvo Kaartti p. 050 371 9174
[email protected]
Palvelukeskus Metsolan johtaja
p. 050 403 0722
Kuurojen palvelusäätiö
Palvelukeskus Metsola
Keljonkatu 40, 40460 Jyväskylä
p. 014 311 1133
www.kuurojenpalvelusaatio.fi
12.1.2017
60
Viittomakielinen työntekijä
Työkeskus Sampola
 Kuuroille ja kuurosokeille tarkoitettu viittomakielinen työkeskus
Hämeenlinnassa
 Palveluita: työ työkeskuksessa, työtoiminta, työharjoittelu, työkokeilu,
oppisopimuskoulutus ja työhönvalmennuspalvelu
 Tavoitteena on edistää kuuron ja kuurosokean työntekijän työllistymistä
ja toiminnallista kuntoutumista sekä parantaa hänen elämänlaatuaan
tarkoituksenmukaisella ja liiketaloudellisesti järkevällä tavalla
 Yhteystiedot:
Työkeskus Sampola,
Johtaja Pirjo Nurminen
Brahenkatu 26,
Puh. 040 585 1320
13100 HÄMEENLINNA
PUH. 03 625 140
[email protected]
[email protected]
12.1.2017
61
Taustajärjestöt








12.1.2017
Kuurojen liitto
Kuuloliitto ry
Kuurojen Palvelusäätiö
Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry
Suomen Kuurosokeat ry
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry
World Federation of the Deaf
Kynnys ry
62
Taustajärjestöt
Kuurojen Liitto on jo 1905 perustettu 43 jäsenyhdistyksen valtakunnallinen
keskusliitto, jonka tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja
yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Kuurojen liitto ry on
viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Kuurojen liiton
aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Helsingissä, Seinäjoella,
Porvoossa ja Turussa.
Kuurojen Liitto tuottaa alueittain viittomakielisiä palveluja eri-ikäisille ja
erilaisissa elämänvaiheissa oleville kuuroille vertaistoimintaan, virkistykseen
ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Paikkakunnilla, joilla ei toimi kuurojen yhdistyksiä
liiton aluetyöntekijät järjestävät säännöllistä kerhotoimintaa alueen kuuroille.
12.1.2017
63
Taustajärjestöt
Viittomakielisiä alueellisia palveluita:




alueelliset kuntoutus-, työllisyys- ja sopeutumisvalmennuspalvelut
yhdistys-, ikäkausi- ja kulttuuritoiminta
alueellinen edunvalvonta
jäsenyhdistysten tukeminen
Palveluiden tuottamisesta vastaavat kuntoutussihteerit, työasiamiehet ja
järjestöohjaajat, jotka toimivat alueellisina, moniammatillisina tiimeinä.
Moniammatilliset tiimit toimivat myös alueensa palvelu- ja
yhteistyöverkostoissa tiedottaen, kouluttaen ja toimintaa kehittäen.
12.1.2017
64
Taustajärjestöt
Yhteystiedot
Linkit:
Osoite: Ilkantie 4, 00400 Helsinki
Puhelin/Tekstipuhelin: (09) 580 31
Vaihde/Faksi: (09) 5803 770
[email protected]
Kuurojen liitto ry
Henkilöstön sähkopostiosoitteet ovat
muotoa:
[email protected]
Järjestöohjaajien yhteystiedot
Jokinen Markku
Kuurojen Liitto ry
toiminnanjohtaja,
WFD puheenjohtaja
GSM-teksti 040 590 3170
http://www.markkujokinen.org
12.1.2017
Kuntoutussihteerien yhteystiedot
Työasiamiesten yhteystiedot
Kuurojen liiton esitteitä:
Esitteet, oppaat, lomakkeet...
65
Taustajärjestöt
Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry) on erityisesti
huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etujärjestö. Se valvoo
oikeuksia ja turvaa palvelut, tukitoimet ja apuvälineet sekä
ehkäisee kuulovammojen syntyä.
Kuuloliittoon kuuluu 88 paikallista kuuloyhdistystä ja kaksi
valtakunnallista toimialayhdistystä (Suomen Tinnitusyhdistys ja
Suomen Akustikusneurinoomayhdistys). Jäseniä yhdistyksissä on
runsaat 16 000. Paikallisyhdistykset muodostavat kahdeksan
valtakunnallista kuulopiiriä. Paikallisyhdistykset jakavat lähiympäristölle
tietoa kuulovammaisuudesta järjestämällä luentoja, kursseja ja muita
yleisötilaisuuksia sekä pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin.
Kuulopiirit järjestävät alueillaan koulutusta, virkistystapahtumia sekä
suunnittelu- ja neuvottelupäiviä. Kuuloyhdistykset tarjoavat jäsenilleen
tietoa, koulutusta, vertaistukea ja yhteistä mielekästä toimintaa.
Aluetyöntekijät
Tapahtumat
12.1.2017
66
Taustajärjestöt
Paikallisyhdistysten kuulolähipalvelusta saa opastusta kuulokojeen ja muiden
apuvälineiden käytössä ja tietoa kuulovammaisille kuuluvista etuuksista.
Kuuloneuvonta
Kuuloliiton keskustoimisto sijaitsee Valkeassa talossa Helsingin Pohjois-Haagassa.
Sijainti ja saapumisohjeet löytyvät osoitteesta www.valkeatalo.fi
Kuuloliitto ry
Ilkantie 4
00400 Helsinki
PL 51
00401 Helsinki
P. (09) 5803 830
Tekstip. (09) 58031
Faksi (09) 5803 331
Toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa
[email protected]
12.1.2017
67
Taustajärjestöt
Kuurojen palvelusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa viittomakielisiä asumisja työpalveluja kuuroille ja kuurosokeille henkilöille. Palvelusäätiöllä on seitsemän
palvelukeskusta eri puolilla Suomea.
Työntekijöitä säätiöllä on 250 ja palvelujen käyttäjiä lähes 1000.
Kuurojen Palvelusäätiö tuottaa kuuroille ja kuurosokeille vammaispalvelulain
mukaista palveluasumista palvelukeskuksissa, ryhmäkodissa ja tukiasunnoissa.
Säätiöllä on palvelukeskuksia Helsingissä (Ainola), Hyvinkäällä (Åvik),
Hämeenlinnassa (Sampola), Joensuussa (Wäinölä), Jyväskylässä (Metsola),
Oulussa (Runola) ja Turussa (Salmela). Oulussa on myös Ratamotien ryhmäkoti.
Palvelukeskus Åvikissa Hyvinkäällä sijaitsee viittomakielisillle muistisairaille
tarkoitettu hoivayksikkö Muistola.
12.1.2017
68
Taustajärjestöt
Kaikki Säätiön palvelukeskukset järjestävät monipuolista työtoimintaa asukkailleen
ja asiakkailleen. Työtoiminta voi olla palvelukeskuksessa tehtävää työtä tai
palvelukeskuksen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä, esimerkiksi kaupan eri
tehtävissä. Palvelukeskus Metsolassa Jyväskylässä on erikoistuttu alueen nuorten
kuurojen opiskeluun ja työelämään ohjaukseen laajan verkostotyön voimin. Metsola
tarjoaa mm. viittomakielistä työhönvalmennusta TE-keskuksen ostopalveluna.
Hämeenlinnassa Palvelukeskus Sampolan yhteydessä toimii maamme ainoa
viittomakielinen työkeskus.
Kuurojen Palvelusäätiö järjestää monipuolista kurssitoimintaa lapsille ja heidän
perheilleen sekä pitkäaikaissairaille
12.1.2017
69
Taustajärjestöt
Juniori-ohjelma järjestää viikonloppukursseja kuurojen, huonokuuloisten ja
viittomakommunikaatiota käyttävien lasten perheille ja omaisille.
Viittomakielenopetusta tarjotaan kaikille kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille
vuosittain Valkeassa talossa Helsingissä ja Linnasmäellä Turussa. Lisätietoja
tapahtumakalenterista.
Passi-ohjelma järjestää sopeutumisvalmennuskursseja henkilöille, jotka
sairastavat, esim. diabetesta, sydänsairauksia tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Kursseja järjestetään myös muille sairausryhmille tarpeen mukaan.
Linkki:
http://www.kuurojenpalvelusaatio.fi/fin/etusivu/
Yhteystiedot:
Ilkantie 4 • PL 62 • 00401 Helsinki • Puhelin (09) 580 3860/vaihde • Faksi (09)
580 3657 [email protected]
12.1.2017
70
Taustajärjestöt
Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry
KLVL on kuurojen, huonokuuloisten ja kuulomonivammaisten
lasten ja heidän perheidensä valtakunnallinen järjestö, joka on
perustettu 1963, vanhempien toimesta. Liitto tarjoaa ennen
kaikkea vertaistukea koko perheelle ja lapsen lähipiirille.
Liitto koostuu 15 paikallisyhdistyksestä
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL) järjestää
vuosittain 10 – 12 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa
vertaisperhekurssia kuulovammaisten lasten perheille.
12.1.2017
71
Taustajärjestöt
Linkki liiton kotisivuille: http://www.klvl.org/
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, Valkeassa
Talossa
Käyntiosoite: Ilkantie 4, A-osa, 00400 Helsinki
Postiosoite: PL 63, 00401 Helsinki
Puhelin: 040 7554 551
Sähköposti: [email protected]
KLVL julkaisee Nappi-lehteä kuusi numeroa
vuodessa
12.1.2017
72
Taustajärjestöt
Suomen Kuurosokeat ry
Suomen Kuurosokeat ry on vuonna 1971 perustettu kuurosokeiden ja
vaikeasti kuulonäkövammaisten oma järjestö. Se valvoo heidän oikeuksiaan,
tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää
yhteistä toimintaa. Jäseninä on kuurosokeita ja heidän omaisiaan. Ääni- ja
päätösvalta on kuurosokeilla varsinaisilla jäsenillä. Laaja-alaisen yhteistyön
avulla järjestö toteuttaa toiminta-ajatustaan: "Kuurosokeiden omaehtoinen,
itsenäinen, hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa".
Suomen Kuurosokeat ry:n palvelujen piirissä on yhteensä noin 850
kuurosokeaa/kuulonäkövammaista asiakasta. Lisäksi on arvioiden mukaan n.
5000 ikääntynyttä kuulonäkövammaista henkilöä. Määrä tulee kasvamaan
väestön ikääntyessä.
12.1.2017
73
Taustajärjestöt
Kuurosokean määritelmä:
Henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakava-asteinen kuulo- ja
näkövamman yhdistelmä. Harvat kuurosokeista ovat täysin kuuroja
ja sokeita, useimmilla on kuulon ja/tai näön jäänteitä. Kuurosokeat
voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, syntymästään
kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. Yleisimmät
kuurosokeuden aiheuttajat ovat Usherin oireyhtymä ja CHARGE.
http://www.kuurosokeat.fi/
Aluesihteeripalvelut
12.1.2017
74
Taustajärjestöt
Kommunikaatiopalvelut
Kuntoutus- ja asumispalvelut
Keskustoimisto, Helsinki
Kuurosokeiden Toimintakeskus
vaihde 040 778 0299, myös tekstiviestit
tekstipuh. 09 3960 4321
faksi 040 604 7477
sähköposti: [email protected]
Insinöörinkatu 10, 33720 Tampere
vaihde 040 778 0266, myös tekstiviestit
tekstipuhelin 03 3891991
sähköposti:
[email protected]
PL 40, 00030 Iiris.
Käyntiosoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus,
Helsinki
Toimiston aukioloaika ma-pe klo 8.00 - 15.45.
12.1.2017
Kuulonäkövammaisten
Kuntoutumiskeskus
Parantolantie 24, rak. 1, 40930
Kinkomaa
vaihde 040 778 0229, myös tekstiviestit
sähköposti:
[email protected]
75
Taustajärjestöt
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry. (SKUL) on Suomen vanhin
vammaisurheilujärjestö ja se on perustettu v. 1920. SKUL toimii valtakunnallisesti
opetusministeriön vuosittain myöntämän toiminta-avustuksen tukemana.
Varsinaisia jäseniä SKUL:ssa on 1100 ja jäsenseuroja 15.
SKUL:n kilpailutoiminta on vilkasta. liiton kattojärjestö Kuurojen Kansainvälinen
Urheiluliitto (ICSD) on maailman vanhin vammaisurheilujärjestö sekä KOK:n
(Kansainvälinen Olympiakomitea) tunnustama järjestö. ICSD:lla on oikeus käyttää
olympiatermiä ”Deaflympics”.
Sivuston linkki: www.skul.org
Kuurojen urheilusta on myös web-sivustolla www.kuurojenurheilu.com.
12.1.2017
76
Taustajärjestöt
WFD, World Federation of the Deaf eli
Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen
kattojärjestö, joka edustaa kuurojen
kansallisia järjestöjä kansainvälisessä
yhteistyössä.
www.wfdeaf.org
12.1.2017
77
Taustajärjestöt
Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja
ihmisoikeusjärjestö. Sen perustivat vammaiset opiskelijat 1973.
Kynnys ry:n toimipisteet ovat Helsingissä, Jyväskylässä,
Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
Toimintaryhmiä on pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa,
Etelä-Karjalassa, Mikkelissä, Porissa, Kajaanissa ja
Rovaniemellä.
http://www.kynnys.fi
12.1.2017
78
Koulutus ja kurssit
VIITTOMAKIELEN KURSSIT
Suomessa on monia eri mahdollisuuksia opiskella viittomakieltä. Internetissä on paljon
sivustoja, joista viittomakieltä voi opiskella suoraan itsenäisesti. Myös Kansanopistot
järjestävät viittomakielen eritasoista opetusta. Myös aikuiskoulutuskeskukset ja avoimet
yliopistot tarjoavat opetusta
Esim. Turun Kristillinen opisto tarjoaa vuoden 2012 alussa 10 viikon mittaista viittomakielen
jatkolinjaa, jossa viittomakielen opiskelun ohella perehdytään kuurojen yhteisöön ja
kulttuuriin. Tärkeä osa opetusta ovat viittomakieliset keskustelut eri-ikäisten viittomakielisten
ihmisten kanssa. Opetuksessa hyödynnetään myös videokielistudiota. Opintojen
loppuvaiheessa on mahdollisuus suorittaa Kuurojen Liitto ry:n viittomakielen keskitason Ktentti, josta selvitäkseen täytyy hallita 1500 viittomaa. Tentin suorittamisesta voivat hyötyä
esimerkiksi viittomakielialan ammatilliseen koulutukseen hakevat ja ne, joiden työnantaja
maksaa kielilisää tai edellyttää kielitaidon osoittamista. A-taso edellyttää 500 viittomaa.
12.1.2017
79
Koulutus ja kurssit
KANSANOPISTOT, yleinen haku
http://www.kansanopisto.fi/
Turun Kristillinen Opisto
Eurajoen Kristillinen Opisto
Kuurojen kansanopisto
KANSALAISOPISTOT
Koottu lista
12.1.2017
80
Koulutus ja kurssit
VIIVI –viittomakielisen opetuksen portti (erilaiset hankkeet, viittomakielen
opiskeluun liittyvät materiaalit)
http://imm.demokritos.gr/etsl/ (viittomakieli vieraana kielenä, Leonardo da Vinci-hanke)
http://www.viivi.fi/eurosigns.htm (vk-tietoisuuden lisäämisprojekti, Eurosigns 2)
http://www.viivi.fi/oppimateriaalit.htm (viittomakielen oppimateriaalitietoa koottuna)
KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ
http://www.kuurojenpalvelusaatio.fi/fin/kurssit/juniori/viittomakielen_kurssit/
DIAK
http://www.diak.fi/avoinamk
http://www.turku.diak.fi/contactinformati
KUUROJEN LIITTO
http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Viittomakielen_opiskelu/
12.1.2017
81
Koulutus ja kurssit
MUUT KURSSIT
Sopeutumisvalmennus / kuntoutusjaksot / virkistyskurssit
Sopeutumisvalmennuskursseja on paljon erilaisia, useisiin saa KELA:n tukea.
Myös esim. RAY tai kunnan sosiaalitoimi voivat toimia maksavana tahona.
Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät mm. Kuurojen liitto, Kuuloliitto,
Kuurojen Palvelusäätiö ym. yhdistykset. Monet kursseista järjestetään Helsingissä
Valkeassa Talossa tai erilaisissa kurssikeskuksissa ympäri Suomea. Monilla
kursseista on oma teemansa. Kurssit voivat olla myös virkistyskursseja tai leirejä
lasten loma-aikoina. Tarkempaa tietoa järjestettävistä kursseista löytyy mm.
liittojen Kurssi- ja tapahtumakalenterisivuilta.
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea valmiuksia mahdollisimman
täysipainoiseen elämään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tähän pyritään
mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista ja tukemalla selviytymistä
sairauden kanssa. Kuntoutuskurssit on suunnattu niille kuulovammaisille lapsille
tai nuorille perheineen, joilla on kuulovamman lisäksi muu sairaus ja vamma.
12.1.2017
82
Koulutus ja kurssit
Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään erilaisten ryhmien
tarpeisiin:
 Kursseja voidaan järjestää lapsille, nuorille, työikäisille, senioreille,
maahanmuuttajille, huonokuuloisille jne.
 Myös kuntoutujan perheen jäsenet tai muu läheinen voi osallistua
ryhmäkohtaisen kurssin omaisten jaksolle heille laaditun ohjelman
mukaisesti. Perhekurssit tukevat perheiden selviytymistä kunkin
elämänvaiheen ja tarpeen mukaisesti (esim. pieniin erityisryhmiin
kuuluvien kuulovammaisten lasten perhekurssit
12.1.2017
83
Koulutus ja kurssit
Viittomakielentulkin koulutus:
Viittomakielen tulkki on kuulovammaisten tulkki. Tulkki viittoo kaiken puhutun ja
puhuu kaiken viitotun. Tulkki voi olla viittomakielisen mukana opiskelussa,
työelämässä, harrastuksissa, terveydenhuollossa ja esimerkiksi virastossa
asioidessa. Heitä tarvitaan myös erilaisissa kokouksissa ja tapahtumissa.
Viittomakielen tulkki työskentelee kunnallisissa ja yksityisissä tulkkikeskuksissa ja
oppilaitoksissa. Freelance-tulkit organisoivat työtehtävänsä itsenäisesti yrittäjinä tai
perustavat tulkkipalveluita välittävän osuuskunnan.
Viittomakielentulkin (AMK) tutkinto on humanistisen alan
ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus ja kesto on 240 opintopistettä/ 4 vuotta.
Koulutusohjelmaa tarjotaan seuraavissa oppilaitoksissa:

Diak ammattikorkeakoulu - Turku

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki ja Kuopio
Vuonna 2012 alkavat koulutukset löytyvät myös Opetushallituksen Koulutusnetistä.
Koulutusnetti
12.1.2017
84
Koulutus ja kurssit
Viittomakielen ohjaaja:
Viittomakielen ohjaaja avustaa ja ohjaa viittomakielisiä lapsiryhmiä esimerkiksi
koulunkäynnissä tai vapaa-ajan toiminnassa, kuten kursseilla, leireillä ja kerhoissa.
Työpaikkoja on myös hoitolaitoksissa ja päiväkodeissa. Lisäksi ohjaaja tukee ja
opastaa kuulovammaisten lasten perheitä.
Viittomakielen ohjaaja voi työskennellä myös yksittäisen lapsen, nuoren tai
vanhuksen henkilökohtaisena avustajana. Kuurojen lisäksi hän voi ohjata ja
avustaa muita viittomakommunikaatiota käyttäviä henkilöitä, kuten dysfaattisia,
autisteja, kehitysvammaisia ja kuurosokeita.
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa/2-3
vuotta. Aikuiset suorittavat tutkinnon näyttötutkintona (1-2 vuotta) tai suoraan
näyttökokeella. Vuonna 2012 alkavat koulutukset löytyvät Opetushallituksen
Koulutusnetistä. Opetusta annetaan Turun Kristillisessä opistossa, Pohjois-Savon
Opistolla ja Rovala-opistolla.
http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/
12.1.2017
85
Lainsäädäntö
Kuurojen oikeudellinen asema Suomessa
Kaikki suomalaiset on määritelty lain edessä tasavertaisiksi yhdenvertaisuuspykälän
(731/1999) nojalla. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri
asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kuurot on lain mukaan määritelty vammaisiksi, ja kuurojen oikeudet turvataankin
vammaisetuus- (11.5.2007/570) ja vammaispalvelulakien (18.9.1987/759) perusteella.
Lakien tarkoituksena on ehkäistä ja poistaa ihmisen vammasta aiheutuvia haittoja ja
mahdollistaa heidän toimintansa yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä.
Kuurojen osalta tärkein lakeihin perustuva etu on oikeus tulkkipalveluun, joka
määritellään laissa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010). Tämän lain
mukaan henkilöillä, joilla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma on oikeus valtion varoista
kustannettavaan tulkkaukseen, jos he tarvitsevat sitä täysipainoiseen elämään ja
yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Käytännössä saadakseen oikeuden käyttää tulkkia,
on henkilön toimitettava lääkärintodistus vammansa laadusta.
12.1.2017
86
Lainsäädäntö
Tulkkauspalvelusta
Tulkkauspalvelulain mukaan kuurosokeilla on oikeus vähintään 360 tulkkaustuntiin
vuodessa, kuuroilla vähintään 180 tulkkaustuntiin. Tämän lisäksi voidaan myöntää
oikeus opiskelutulkkaukseen, jos henkilö välttämättä tarvitsee sitä peruskoulun jälkeen
valmistuakseen ammattiin tai päästäkseen mukaan, pysyäkseen mukana tai
voidakseen edetä työelämässä.
Tulkkauspalvelulain lisäksi Suomi on ensimmäisten maiden joukossa turvannut
viittomakielen aseman kielilaissa ja perustuslaissa. Perustuslain mukaan viittomakieltä
käyttävien henkilöiden kielelliset oikeudet tulee turvata (17 § 3 mom.). Tämän vuoksi
kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäväksi on annettu viittomakielen
huoltaminen ja tutkiminen.
Kuurot eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä viittomakielen nykyiseen asemaan. Kuurojen
liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) ovat yhdessä esittäneet toiveensa
erillisestä viittomakielilaista. Kotus on lisäksi julkaissut 24.9.2010
Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman.
12.1.2017
87
Lainsäädäntö
Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä:
(Kuurojen Liitto ry esite)
Suomen Perustuslaki (2000) 17 §:n 3 mom
…Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja
käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (591/96) 1 §:n 2 mom
Tutkimuskeskuksen tehtävänä on myös huolehtia suomalaisen viittomakielen
ja romanikielen tutkimuksesta ja huollosta.
12.1.2017
88
Lainsäädäntö
Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (758/96)
1 § Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävänä on:
1) tutkia suomea ja ruotsia, saamea ja muita suomen sukukieliä sekä
suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä;
2) Kehittää ja huoltaa suomea, ruotsia, saamea sekä suomalaista
viittomakieltä ja romanikieltä
9 §Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja
saamen kielen lautakunnat sekä viittomakielen ja romanikielen
lautakunnat. Johtokunta kutsuu kuhunkin lautakuntaan kolmeksi vuodeksi
kerrallaan vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä, joista yksi on
tutkimuskeskuksen henkilökuntaan kuuluva. Johtokunta nimeää kullekin
lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan
jäsenten keskuudesta. Lautakunnan tehtävänä on alallaan päättää
kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista
suosituksista.
12.1.2017
89
Lainsäädäntö
Kielilaki (423/03)
§37
Kielilainsäädännön soveltamista koskeva kertomus Valtioneuvosto antaa
vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen
oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta
ja kielellisten oikeuksien toteuttamisesta sekä tarpeen mukaan muistakin
kielioloista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi
ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.
Laki esitutkintalain muuttamisesta (427/03)
§37 §:n 3 mom
Muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä kuultavalla on
esitutkinnassa oikeus maksuttomaan tulkkiin, jollei esitutkintaviranomainen
itse huolehdi tulkkauksesta. Viranomaisen on viran puolesta huolehdittava
tulkkaustarpeen täyttämisestä. Tulkkaus on vastaavalla tavalla järjestettävä
silloin, kun se kuultavan aisti- tai puhevian takia on tarpeen.
12.1.2017
90
Lainsäädäntö
Perusopetuslaki (628/98)
10 §:n 1 mom
Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös
saame, romani tai viittomakieli. …
10 §:n 2 mom
…Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä.
12 §:n 2 mom
Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä,
viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/01)
8 §:n 5 mom
Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin
kieliin varatuilla tunneilla.
12.1.2017
91
Lainsäädäntö
Lukiolaki (629/98)
6 §:n 1 mom
Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi.
Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. …
8 §:n 2 mom
Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös
romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98)
11 §:n 1 mom
Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai
ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi.
Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. …
12 §:n 3 mom
…Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös
romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.
12.1.2017
92
Lainsäädäntö
Laki Yleisradio Oy:stä(746/98)
7§
…4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja
ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja
viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille;
…
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
tukitoimista(380/87)
8 §:n 2 mom
…Kunnan on järjestettävävaikeavammaiselle henkilölle …kohtuulliset
…tulkkipalvelut …jos henkilövammansa tai sairautensa johdosta
välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän
toiminnoista.
14 §:n 1 mom
…. Tulkkipalvelut …ovat henkilölle maksuttomia
12.1.2017
93
Lainsäädäntö
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
tukitoimista (759/87)
7§
Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen,
yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi
suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä
menetelmillä tapahtuva tulkkaus.
8§
Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti
kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä.
9§
Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella
henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 240 ja muulla 8 §:ssä tarkoitetulla
henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Siitä poiketen,
mitä1 momentissa on säädetty, järjestetään opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja
kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä
selviytyäkseen opinnoistaan.
12.1.2017
94
Lainsäädäntö
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
§4:n 2 mom
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset,
mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
§3:n 3 mom
Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien
mukaan otettava hänen hoidossaan huomioon.
Kansalaisuuslaki (359/2003)
§13
Kansalaistamisen yleiset edellytykset Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta
Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: ….
6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttäväsuullinen ja kirjallinen taito tai
suullisen kielitaidon sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen viittomakielen taito
(kielitaitoedellytys ).
12.1.2017
95
Lainsäädäntö
Hallintolaki (434/03)
§26
Tulkitseminen ja kääntäminen
Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi
tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: romani- tai viittomakieltä tai muuta
kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai
ruotsin kieltä; tai asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi
tulla ymmärretyksi.
§65
Tulkin ja kääntäjän esteellisyys
Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa
asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä
vaarantua.
12.1.2017
96
Lisätietoa
Viittomakieli Jyväskylän yliopistossa
Viittomakielenkeskus
Jyväskylän yliopistossa on aloittanut vuoden 2010 alussa toimintansa uusi
Viittomakielen keskus. Keskuksessa tehdään viittomakielen tutkimusta ja
annetaan viittomakieleen liittyvää koulutusta. Keskuksen toiminta käynnistyy
opetusministeriön yliopistolle antamana valtakunnallisena erityistehtävänä.
Keskuksen toiminta rahoitetaan opetusministeriön perusrahoituksella ja
täydentävällä rahoituksella.
Suomalaisen viittomakielen oppiaine
Suomalaisen viittomakielen oppiaine vastaa suomalaisen viittomakielen
kieliopillisesta perustutkimuksesta ja kouluttaa asiantuntijoita erilaisiin
viittomakielialan tehtäviin, kuten tutkijoiksi sekä viittomakielisen kulttuurin,
kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi, sekä aineenopettajiksi.
12.1.2017
97
Lisätietoa
Tutkimuksia ja opinnäytetöitä kuuroudesta:
Kokemuksia kuurojen lasten molempien korvien implantoinneista. Johanna
Luukkonen 2010
Kuuron maahanmuuttajan kotoutumispolku – kotouttamistyön nykytila ja
kehitysnäkymät. Sirpa Pynnönen 2010
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005: näkemyksiä
opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä. Anu Savolainen ja
Outi Toura 2009
Kuuletko leijonan puhuvan? Laadullinen tutkimus viittomakielisen psykoterapian
erityispiirteistä. Sirpa Ruuskanen 2009
Viitotut elämät. Kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä
elämästä Suomessa. Minna Luukkainen 2008
12.1.2017
98
Lisätietoa
Tutkimuksia ja opinnäytetöitä kuuroudesta, jatkoa:
Huonokuuloinen – syrjäytetty työntekijä? Työympäristön asettamat esteet
yhdenvertaiseen osallistumiseen. Juha Hietala ja Anniina Lavikainen 2008
”Joutuu vähän taisteleen” Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten
koulutuspoluista. Anna Niemelä 2007
Keitä huonokuuloiset oikein ovat? – Lähtökohtia huonokuuloisten sosiaalisten
identiteettien tutkimukselle. Esa Kalela 2006
12.1.2017
99
Lisätietoa
Essi - Esteetön sisällöntuotanto
Essi-hankkeen tavoite on, että yhä useampi pääsee osalliseksi tietoverkon
tuomista mahdollisuuksista. Tavoitteen edistämiseksi on tuotettu kaikille avoin
verkkokurssi, joka ohjaa tekemään esteettömiä verkkoaineistoja. Essi-kurssi
auttaa sisällöntuottajaa tavoittamaan suuremman yleisön. Verkon käyttäjänä
jokainen hyötyy verkkotuotantojen paremmasta käytettävyydestä ja
saavutettavuudesta.
Sivuilla on omana kohtanansa ”Kuulovammaisille esteettömät verkkosivut”
Essikurssi
12.1.2017
100