k i e l i s i lta suomen viittomakielen tulkit ry 01° 2014 2 Kielisilta issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta c/o Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki [email protected], www.tulkit.net/kielisilta-lehti Palautusosoite Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki Päätoimittaja Heidi Kenttälä, [email protected] Toimitussihteeri Taina Loimo Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen, Iida Bernhardt Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected]. Editointi ja oikoluku Marleena Sihvonen, Anna Uttula, Johanna Vuorinen Kuvitus Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Pekkarinen Markkinointi Toimitus, [email protected] Taitto ja ulkoasu Muotoilutoimisto Kairo Oy, Runeberginkatu 35, 00100 Helsinki Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki Paperi sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen [email protected]. Aineistopäivä ja ilmestymispäivä 2/14: 2.5. (ilmestyy 30.5.) 3/14: 15.8. (ilmestyy 12.9.) 4/14: 14.11. (ilmestyy 12.12.) Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset [email protected] Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva Sekamelska TEKIJÄ TEIJA MAKSIMAINEN Tervehdys Joensuusta! Kielisillan kansikuvan piirtäminen oli mukavaa vaihtelua päivittäiseen työhöni. joka on markkinointiviestintää, logoja ja muuta sellaista. Piirtäminen ja maalaus jäävät usein vain pöytälaatikkohommiksi. Tässä kannen kuvassa ei ole sen kummemmin päätä eikä häntää, vaan pääosassa ovat uusien, keväisen väristen tussien testailu ja piirtämisestä nauttiminen. Mukavaa kevään odotusta! tmaksimainen.tumblr.com jäsenmaksut 2014 Kannatusjäsen Varsinainen ja opiskelijajäsen Henkilöjäsenet 75 €/vuosi. Lasku lähetetään. 1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 120 €/vuosi. Lasku lähetetään. Kielisilta 01/2014 02 03 04 05 07 Toimitukselta Kannen kuva Toimitukselta Puheenjohtajan palsta Hallitus ’14 Keväinen lauantai Tampereella! Kevätkokous 2014 08 Suositukset 2014–2016 09 Näkökulmia kirjoitustulkkauksesta kuurosokeille henkilöille 10 Voiko avaimenperästä päätellä millainen ihminen on? 12 Kopioi kuitit, perustele kulut ja vältä kalastelua 14 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä tutkintonimikkeeksi tulkki 16 18 20 22 Sopimusasiaa: Määräaikaisena työelämässä 24 26 27 28 Kielisilta testaa: Välipalapatukat Mitä kelaat: Vierailulla välityskeskuksessa Ecuadorin tulkkitilanne ”The core of mans’ spirit comes from new experiences” Opiskelijakolumni Uutisia Sarjakuva KUVA HANNU LOIMO Uusi vuosi, uudet kujeet. Tällä sivulla komeilee Kielisillassa ensimmäistä kertaa SVT:n uusi logo. Niin ikään yhdistyksen kotisivut ovat kokeneet raikkaan uudistuksen, käyhän tutustumassa mikäli et ole vielä ennättänyt sitä tekemään. Uutishengessä lehti esittelee SVT:n uuden hallituksen. Myös Kielisillan toimituksen uudet vahvistukset kertovat itsestään – ja kuvistaan. Ja etteivät uutuudet loppuisi kesken, käymme myös kurkistamassa Kelan välityskeskuksen tiloihin. Myös vanhoja ideoita on pantu täytäntöön: toimitus toteutti viimein haaveissa olleen myslipatukkatestin helpottaakseen asioimistulkin välipalavalintaa lähikaupan aamuruuhkassa. Toinen idea on tutkimussuunnitelma-asteella, oululainen Henna Pitkänen tekee pro gradunsa Kielisillan digitalisoinnista. Älä pelkää, lehti ei häviä mihinkään! Haluamme vain arkistoida historian hyötykäyttöön. Viime lehdessä julkaistussa Sopimusasiaa-juttusarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin hyvän työsopimuksen tekemiseen. Sarjan toisessa osassa pohditaan työsuhteen määräaikaisuutta, katso lisää sivulta 16. Kurkkaa myös Katin ajankohtaiset vinkit verovähennysten tekemiseen! Taina Loimo 3 P U H E E N J O H TA J A N P A L S TA 4 On ihan inhimillistä olla vihainen! TEKSTI HEIDI KENTTÄLÄ KUVA JUSSI UUSITALO N äin tammikuun lopulla Kelan kilpailutuksen kankea alkutaival kirvoitti mieltä ja sai minut pohtimaan inhimillisyyttä. Kaikesta sisälle kerätystä ja ulos räiskyneestä kiukusta huolimatta, yritän usein (siinä kuitenkaan onnistumatta) nähdä asioiden valoisammat puolet ja inhimillistää ne. Olen myös kentällä kuulostellut tulkkien ajatuksia uudesta välityksestä ja kilpailutuskaudesta ja todennut, että ajatuksia ja mielipiteitä on yhtä monia kuin on tulkkejakin. Osa antaa Kelalle ja välitykselle enemmän ”siimaa” ja aikaa toipua, kun taas toiset ovat kiukusta sykkyrällä ja valmiina barrikadeille. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, mutta onpahan kentällä tullut vastaan sellaisiakin ajatuksia, joiden takia olen itse joutunut arvottamaan mielipiteeni uudestaan. Internetin ihmeellisen maailman mukaan ”inhimillisyys” sanana tarkoittaa seuraavia: ihmisyys, ihmisystävyys, humaanius, humaanisuus, humaniteetti, lempeys, sympatia, hellyys, hyvä tahto, hyväntahtoisuus. Mielestäni siinä tuli jo monia sellaisia asioita, joita me viittomakielen tulkit toteutamme työssämme. Työskentelemme ihmisten kanssa ja joudumme päivittäin huomioimaan muut, ja osoittamaan hyvää tahtoa ja palvelualttiutta. Jokainen tulkki on k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 mahdollisesti kokenut myös niitä päiviä kun sympatia ei enää riitä, eikä keinoja tilanteen selvittämiseksi löydy. Sekin on inhimillistä. Inhimillistä on myös erehtyä, tehdä virheitä ja olla välillä vihainen. Viime vuoden alussa tapasimme Kelan yhdessä kirjoitustulkkien edustajan kanssa. Siinä pöydän toisella puolella istuessamme koimme, ettemme saaneet paljoa sympatiaa osaksemme, eikä meitä aina oikein ymmärretty. Suurimmat väärinymmärrykset ja ristiriidat johtuivat siitä, ettei Kelalla ollut kovinkaan paljon tietoa alastamme ja myös käytännön tulkkaustyö oli heille vierasta. Vaihdoimme siitä huolimatta arvokasta tietoa keskenämme, ja kun tilanne oli ohi, totesimme yhdessä muiden edustajien kanssa: ”Nehän oli oikeesti ihan tavallisia ihmisiä.” Toivon, että Kelan edustajat ajattelivat meistä samalla tavalla ja saivat työkaluja työhönsä. Olemme tapaamassa Kelan edustajiston tänäkin vuonna ja toivon, että tapaamisessa on mukana humaaniutta, hyvää tahtoa ja sympatiaa. Suurimmat ristiriidat ihmisten ja asioiden välillä johtuvat väärinymmärryksistä ja tiedon puutteesta. On harmillista, ettei Kela ole suostunut tapaamaan meitä tämän enempää, eivätkä he ole ottaneet yhteistyöpyyntöjämme vastaan. Meillä olisi tietotaitoa jota Kela pystyisi hyödyntä- mään paremman palvelun takaamiseksi, ja hyvällä yhteistyöllä saisimme myös tietää enemmän Kelan tilanteesta. Emmehän voi tällä hetkellä tietää, millaisten asioiden kanssa Kela kamppailee kulissien takana ja miten raskasta heidän työnsä on. Koska meiltä puuttuu tieto ja ymmärrämme ehkä monet asiat väärin, on ihan inhimillistä olla vihainen! Aurinkoista kevättä kaikille! :) A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 5 Hallitus ’14 Marika Mäkilä (vas.), Emma-Leena Mäkiranta, Emilia Norppa, Riika Vähä-Ruona, Elsa Lindberg, Essi Saloniemi, Heidi Kenttälä, Terhi Kalliomäki ja Elina Salenius. Kuva Liisa Halkosaari. Näihin kysymyksiin hallitus vastasi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Nimi Tehtävä hallituksessa Asuinpaikka Valmistumisvuosi Mikä on parasta talvessa? Sanotaan, että ihmisen todellinen luonne paljastuu, kun kukaan ei ole katsomassa. Millainen luonne sinusta paljastuu, kun jäät yksin? 1. Heidi Kenttälä 2. Puheenjohtaja 3. Suomen Turku 4. Valmistuin 2009 5. Talvessa parasta on sopiva pakkassää ja narskunta kengänpohjien alla. Pakkaspäivän kruunaa kuppi teetä ja lämmin soffan nurkka. 6. Höpöttelen jatkuvasti yksinäni ja jos meillä ei olisi kania, niin olisin tosissani huolissani mielentilastani. Olenkin tehnyt sen päätöksen, että kotona täytyy aina olla vähintäänkin kultakala, jotta saan syyn höpötellä KAIKEN ääneen! 1. Elina Salenius 2. Varapj, opiskelijavastaava 3. Asun Tampereella 4. Valmistuin 2012 5. Talvessa parasta on lumi ja pakkanen! On valoa ja luonto on rajattoman kaunis. Ja sit tietty laskettelu ja retkiluistelu. Ja se, että kun ulkona on kylmä, on luvallista vetää villasukat jalkaan, käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan ja juomaan ihania teitä, eli erilaisia teelaatuja. 6. Nautin siitä kun joskus saa olla yksin kotona. Näprään ja väkerrän kaikenlaista, kuuntelen äänikirjoja ja puhun itsekseni. Ja laulan. Bussipysäkilläkin saatan lauleskella, ja pälyillä samalla ympärilleni, ettei kukaan vaan kuule. 1. Terhi Kalliomäki 2. Talous- ja jäsenvastaava, edunvalvonta 3. Asun Pirkkalassa 4. Valmistuin tulkiksi 2000 ja 2003 k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 6 5. Talvessa parasta on valoisuus, LUMI <3. Sopiva pakkanen ja lunta, niin elämä on täydellistä, paistoi aurinko tahi ei. Talvisin sairastun neuloosiin, tosin se ei parane kokonaan kesälläkään. Hiihtäminenkin on kivaa, jos ei ole mäkiä. 6. Nautiskelen itsekseni olosta. Enimmäkseen kuuntelen televisiota ja puuhastelen siinä sivussa koneella kaikenlaista (kuten SVT-hommia) tai kudon huiveja tai sukkia tai hanskoja, kaikkea pientä. Hiljaisuus ei ole mukavaa, joten taustalla on jokin ohjelma, jota seuraan kuunnellen. Uiminen on hyvä nollauskeino. Silloin en ajattele muuta kuin meneillään olevaa matkaa... 25 25 25 50 50 50 75 75 75 775 775 775 975 975 975 1000! Tonnissa on mukavan monta nolla, niin sitten pää on nollattu ;) 1. Emilia Norppa 2. Edunvalvontavastaava, kielipoliisi 3. Helsinki, Lauttasaari 4. 2007 5. Aurinkoiset kelit, jäätynyt meri, kuumat juomat, eväät. 6. Olen myös Heidin vastakohta, kuten Kuusankoski-kollegani Elsa. Voin siis olla koko päivän puhumatta sanaakaan. Toisaalta teen koko ajan jotain ja olen yhteydessä ihmisiin sähköpostitse tai muilla viestimillä. Usein “tehokkaimmat” päiväni ovat niitä, kun olen ollut aivan yksin. Siivoan, järjestelen, hoidan SVT-hommat sekä muut to do -listani asiat ja jos vielä ehtisin, niin siivoaisin varmaan vinttikomeronkin. 1. Elsa Lindberg 2. Koulutusvastaava 3. Jyväskylä ja Kuusankoski (vaihdellen vuodenajan, viikonpäivän ja mielentilan mukaan) k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 4. 2010 5. Ehdottomasti hiihtäminen! Toisena lempparina tulee villasukat, kolmantena pipo. Talvi on pop! 6. Olen täydellinen vastakohta Heidille. Yksin ollessani pystyn viettämään vaikka kokonaisen päivän puhumatta ääneen yhtään ainoaa sanaa. Mutta pään sisällä kyllä ajatukset raksuttaa niin kovaäänisesti, että ne voi melkein kuulla. 1. Marika Mäkilä 2. Kansainvälisyys- ja yhdyshenkilövastaava 3. Oulu 4. 2012 5. Talvi ei todellakaan ole pop, mutta rakastan lautailua. Tällä hetkellä kotona korkkausta odottaa tuliterä uusi lauta ja kengät. 6. Täytyy tunnustaa, että erittäin harvoin olen yksin. Kaikki kaverit ja ystävät pitävätkin minua ja puolisoani yhtenä yksikkönä. Yksin ja puolisoni läsnä ollessa taidan höpötellä aika paljon ja harrastaa muutakin hulluttelua. Julkisesti sitä yrittää olla enemmän “aikuinen”. 1. Emma-Leena Mäkiranta 2. Tiedotusvastaava 3. Asun Tampereella 4. Valmistuin 2012 5. Eihän talvessa ole mitään hyvää! Nimim. Kylmän ja pimeän vihaaja. No okei, on se kivaa, kun saa illalla käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle, laittaa tuikut palamaan ja vaan olla. 6. Rakastan yksinoloa! Yksinäni usein laitan musiikin soimaan ja hoilaan mukana, saattaa joskus muutama tanssimuuvikin irrota. Yksin tulee myös paljon naureskeltua omille (hölmöille) ajatuksille. Jos joku vaan näkisi nauruntirskahdukset, joita aika ajoin tulee il- man mitään syytä, voisi tämä joku luulla, että ei tuolla kaikki Muumit laaksossa ole, hih! ;) 1. Essi Saloniemi 2. Tiedottaja, Kielisilta-vastaava 3. Tampere 4. 2012 5. Lumi, auringonpaiste, raikas ilma ja ulkoilu lämpimissä vaatteissa. Ja se, että kädet eivät hikoile neuloessa. 6. Huomaan tanssivani joka paikassa yksin jäädessäni – tai luullessani, että kukaan ei ole näkemässä. Yleensä tanssijalkaa vipattaa lenkkipolun varressa, autoa ajaessa ja yksin kotona touhutessa. Huomaan myös usein laulavani yksinäni tai kommentoivani jotain ääneen televisiota katsellessa. 1. Riika Vähä-Ruona 2. Hallitusharjoittelija 3. Turku 4. 2015 (Toivottavasti!) 5. LUMI ja se, että saa laittaa kauhean paljon vaatetta ja olla paksun peiton alla lämpimässä. 6. Riippuu tilanteesta. Toisinaan yllättävän rauhallinen, mietiskelen asioita ja tuumailen ja tutkiskelen mietteitäni, toisinaan häslään ja sählään ympäriinsä kun tiedän, ettei se voi ketään häiritä. Olen yksin siis aika samanlainen kuin seurassakin. Mulla ei ole mitään salattavaa! Tosin joillekin saattaisi tulla yllätyksenä loputon jumitukseni. 1. Anniina Suomalainen 2. Varajäsen 3. Helsinki 4. 2006 A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 7 5. Pakkaslumi 6. Tätä nykyään jään todella harvoin yksin, mutta silloin, kun niin käy minusta paljastuu uneksija. Keväinen lauantai Tampereella! Kevätkokous 2014 TEKSTI ESSI SALONIEMI KUVITUS VILMA PEKKARINEN Kevätkokous järjestetään lauantaina 17. toukokuuta klo 11–13. SVT tarjoaa osallistujille lounaan kokouksen päätteeksi. Kokouksen jälkeen on myös mainio mahdollisuus osallistua Kuurojen kulttuuripäiville. Kokouksen esityslista KUVA ANTTI SUOMALAINEN 1. Katariina Valentin 2. Varajäsen 3. Helsinki 4. 2013 5. Koiran pyöriskely pakkaslumessa. 6. Villisti kamalimpien radiohittien tahdissa sheikkaava höperö. 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna 6. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta 7. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta 9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 11. Kokouksen päättäminen Paikka: ilmoitetaan myöhemmin postituslistojen kautta ja osoitteessa www.tulkit.net Aika: la 17. 5. klo 11–13 Ilmoittautuminen: 9. 5. mennessä osoitteeseen [email protected] Tapahtuma opiskelijoille Tervetuloa tulkkiopiskelijoiden yhteiseen ravintolailtaan lauantaina 17. 5. Pääset tapaamaan opiskelijoita muualta Suomesta ja kuulemaan terveisiä hallitukselta. Vietetään yhdessä rento ilta kuulumisia vaihdellen! Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Kevätkokoukseen osallistujille korvataan matkakuluista 20 euron ylittävästä osuudesta puolet. Kevätkokouksessa tarjotaan kahvit ennen kokousta. Tarkemmat tiedot muista käytännön asioista www.tulkit.net -sivustolta! Tervetuloa runsain joukoin! KUVA KOTIALBUMISTA k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 8 Suositukset 2014–2016 TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS SUVI SIPRONEN J oulukuussa SVT:n puheenjohtaja Heidi Kenttälä sekä Satu Siltaloppi ja Emilia Norppa hallituksesta ruuvasivat sekä tunti- että kuukausipalkkaisten viittomakielen tulkkien uudet palkkasuositukset kuntoon Akavan Erityisalojen lakimies Tuire Torvelan avulla. Suositukset ovat voimassa 1. helmikuuta 2014 – 31. tammikuuta 2016. Pyysimme ennen neuvotteluja jäseniltämme mielipiteitä ja toiveita, joita voisimme ottaa esiin neuvotteluissa. Suurimpia palkankorotustoiveita tai muita kovin radikaaleja korotuksia emme voi vielä alkaa toteuttaa, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät lokakuussa 2013 uuden keskitetyn kasvusopimuksen, joka vaikuttaa alaamme. Kasvusopimukseen kirjatut korotukset ovat hyvin maltillisia, emmekä voi ylittää niitä, vaikka tahtoisimmekin. Aiemmin näiltä päiviltä on maksettu perustuntipalkka, mutta tulevalla kaudella jouluja juhannusaatoilta tulisi maksaa sunnuntaityökorvaus. Lisäsimme tuntipalkkaisten suosituksiin myös ohjeistuksen viikkolevosta, sillä haluamme korostaa sen tärkeyttä. Tuntipalkkaisten suositukset Korotuksia on tulossa ja tuntityöntekijöillä ensimmäisen tulisi näkyä jo vuoden ensimmäisessä palkassa. Aiemmin neuvoteltu kokemusvuosilisän sisällyttäminen tuntipalkkaan astui voimaan 1. 1. 2014, joten suositusten mukaisen tuntipalkan tulee nousta 4–5 %. Korotus ei välttämättä kuitenkaan koske niissä tapauksissa, joissa tuntipalkka on suosituksia korkeampi. Tätä seuraavat tuntipalkkaisten korotukset ovat hyvin maltillisia: 1 % korotus 1. 5. 2014 ja 1,5 % korotus 1. 5. 2015. Lisäsimme suosituksiin aattokorvaukset, jotka koskevat joulu- ja juhannusaattoa. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Työntekijälle on annettava viikoittain vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Mikäli mahdollista, viikkolepo on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Ohjeistus tulee suoraan työaikalaista ja on ollut voimassa myös aiemmissa suosituksissa. Kuukausipalkkaisten suositukset Kuukausipalkkaisten suositukset pysyivät suunnilleen samana kuin tähänkin asti. Varallaoloajan palkkasuositus nostettiin 50 prosenttiin nykyisestä 30:sta. Korotukset toteutuvat 1. 5. 2014 (2%) ja 1. 5. 2015 (2,5%). Muuta huomionarvoista Poistimme suosituksista harjoittelijan palkkasuosituksen, sillä tulkkikoulutusten rakenne on muuttunut. SVT ei suosittele tulkkiopiskelijoiden työskentelevän ennen valmistumista. SVT peräänkuuluttaa alalla vallitsevien käytänteiden noudattamista ja korostaa solidaarisuutta tulkkien kesken. Saimme jäseniltämme kyselyjä ilta- ja viikonloppulisien maksusta tulkkauksen peruuntuessa. Konsultoimme lakimiesTuire Torvelaa ja hänen mukaansa peruuntuneista ilta- ja viikonlopputöistä maksetaan yleisen käytännön mukaan perustuntipalkka ilman lisiä. Lisät maksetaan vain toteutuneiden tuntien mukaan. Suosituksissa esiintyvä termi “odotusaika” on saattanut aiheuttaa väärinkäsityksiä kentällä. Odotusaika tarkoittaa aikaa, jonka tulkki joutuu odottamaan esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla kahden tulkkauksen välissä. Esimerkiksi tulkki A lähtee Helsingistä keikalle Hyvinkäälle. Keikka alkaa klo 10 ja päättyy klo 11, seuraava keikka alkaa Hyvinkäällä klo 12. Tulkin ei kannata lähteä väliajaksi Helsinkiin, vaan hän jää odottamaan tulevaa keikkaansa tunniksi Hyvinkäälle. Tästä tunnista hänelle tulisi maksaa odotusajan palkka (7,36e/h). Odotusaika ei tarkoita sitä, että tulkki menee hyvissä ajoin tulkkauspaikalle ja odottaa asiakasta saapuvaksi. TTYR 9 Näkökulmia kirjoitustulkkauksesta kuurosokeille henkilöille TEKSTI TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ KUVITUS VILMA PEKKARINEN K uurosokean asiakkaan tulkkaukseen sisältyy viestin kielellisen välittämisen lisäksi kuvailu ja opastaminen. Koska kirjoitustulkkikoulutukseen hakeutuu henkilöitä hyvin erilaisin taustoin, toisilla kirjoitustulkeilla on kuvailu- ja opastuskursseja suoritettu aiemman koulutuksen yhteydessä, toisilla ei. Artikkelissa pohditaan, milloin kirjoitustulkki voi toimia kuurosokean asiakkaan tulkkina. Kuurosokeat kirjoitustulkkauksen käyttäjät ovat kuuroja, kuuroutuneita tai huonokuuloisia, joilla on lisäksi vaikeaasteinen näkövamma. Tietotekniikkaohjelmistojen ja apuvälineiden kehityksen myötä kirjoitustulkkausta pystyy käyttämään myös sokeat ja näkövammaiset asiakkaat, sillä luettavan tulkkeen ulkonäköä voi mukauttaa asiakkaan tarpeisiin. Tulketta voi esimerkiksi lukea visuaalisena tekstinä tai pistekirjoituksena, tai kuunnella puhesyntetisaattorin lukemana. Myös näytön ominaisuuksia sekä tekstin fontin kokoa ja kontrastia voi muunnella monipuolisesti. Nämä tekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti lukemiseen. Tulkkaustilanteet vaihtelevat sen suhteen, tarvitseeko kuurosokea tulkkauspalvelun käyttäjä opastusta vai ei, ja minkä verran hän toivoo kuvailua. Kuurosokea asiakas voi esimerkiksi käyttää yksinomaan kirjoitustulkkausta, jos paikka on tuttu ja valaistus hyvä. Tällöin kirjoitustulkilta ei ole välttämätöntä edellyttää opastustaitoa. Toisissa tilanteissa kuurosokea henkilö taas tarvitsee kirjoitustulkkauksen lisäksi muitakin tulkkausmenetelmiä, kuten taktiilia viittomista tai haptiiseja. Kirjoitustulkkikoulutus on nykyisin noin vuoden kestävä monimuotokoulutus, joka päättyy tulkkirekisterikokeeseen. Koulutus sisältää ensisijaisesti kirjoitusnopeuden harjoittamista, tekstin tiivistämisen opettelua sekä tulkin ammattitaitoja. Koulutukseen kuuluu johdatus eri asiakasryhmiin -osio, jossa käsitellään lyhyesti myös kuurosokean asiakkaan kommunikaatiota sekä tulkkaukseen kuuluvaa kuvailua ja opastusta. Tällainen koulutus ei kuitenkaan riitä antamaan opastamisen tai kuvailun taitoja. Nämä kurssit tulisi kirjoitustulkin suorittaa erikseen voidakseen tulkata kuurosokealle asiakkaalle yksin. Kirjoitustulkkaus on kuitenkin usein paritulkkausta, ja kirjoitustulkin työpari tuo tilanteeseen lisää mahdollisuuksia. Jos työparilla on kirjoitustulkkikoulutuksen lisäksi kuurosokeisiin asiakkaisiin suuntautunut viittomakielen tulkin koulutus, kuvailu ja opastus onnistuvat. Työparina voi olla myös henkilö, jolla on henkilökohtaisen avustajan tai viittomakielen ohjaajan koulutus. Tällöin avustaja tai ohjaaja voi huolehtia asiakkaan opastuksesta ja avustamisesta esimerkiksi taukojen aikana. Jos työparina on toinen kirjoitustulkki, silloin ainakin toisella kirjoitustulkilla tulee olla opastuskoulutus, jotta mahdollisesti tarvittava liikkuminen olisi turvallista. Tulkkien tulee myös pystyä kohtaamaan kuurosokea asiakas ja kuvailemaan kielellisesti. Tulkkauspalvelun toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuurosokeilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää kirjoitustulkkausta silloin, kun he kokevat hyötyvänsä siitä. Siksi on tärkeää saada asiakkaan tarpeet kirjattua asiakasprofiiliin siten, että profiilista ilmenee mm. erilaiset tulkkausmenetelmien yhdistelmät. Näin asiakkaiden tarpeet ja kirjoitustulkkien taidot saataisiin kohtaamaan. Lisätietoja Riitta Lahtinen, Suomen Kuurosokeat ry 0400-624307 [email protected] Riitta Loippo, Suomen Kirjoitustulkit ry 050-5609719 [email protected] k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 K I E L I S I LTA 10 Voiko avaimenperästä päätellä millainen ihminen on? Kielisillan tuttuun toimituskaartiin on tullut uutta porukkaa sitten viime näkemän. Vuoden ensimmäisen lehden kunniaksi kysyimme heiltä muutaman kysymyksen. 1. Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet Kielisillassa? 2. Kerro avaimenperästäsi. 3. Mikä on kevääsi odotetuin tapahtuma? 4. Kerro kuvastasi. 1. Iida Bernhardt, Kaustinen/Helsinki, toimittaja 2. Avaimeni kulkevat mukana vanhassa rannerenkaassa, jossa on erimuotoisia metallihelmiä. Kilinän avulla avainnippu löytyy minkä tahansa laukun pohjalta ja on helppo sujauttaa ranteeseen nopealle kauppareissulle. 3. Odotan kevään tuloa innolla, koska inhoan talvea, lunta ja loskaa palavasti. Kevät on myös hyvää aikaa suunnitella aikatauluja kesälle, koska se on minulle aina kiireisintä aikaa vuodessa. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 4. Myönnän olevani täysin riippuvainen elektroniikasta ja varsinkin kännykästä. Yksi tämän lehden kannalta olennainen, KUVA AINO PESOLA puuttuva elektroniikkahärpäke oli kuitenkin kamera. Positiivisena seurauksena tästä sain kuitenkin hyvän syyn käydä kyläilemässä viikonloppuna! 1. Vilma Pekkarinen, Helsinki, kuvittaja 2. Avaimissa roikkuu 10 cm mittainen punainen, pariton tennari suoraan 80-luvulta. Kaverina killuu ala-asteella teknisissä töissä väsäämäni muovikolmiohärpäke. 3. Ehdottomasti Extreme Run! Osallistuin viime vuonna ekaa kertaa ja kokemus oli aivan mieletön! Jos siis haluat voittaa itsesi (tai vaikka koko kisan) esteitä ylittämällä, mudassa ryömimällä ja hyisessä joessa uimalla niin mukaan vaan! 4. Matkustelu on aina ihanaa, mutta minulla on pienimuotoinen pakkomielle kerätä mahdollisimman monta maata listalleni. Kuva on viimeisimmältä valloitukseltani K I E L I S I LTA 11 KUVA LEEVI KOSKI Indonesiasta, joka on 25. keräämäni valtio (ja ei, pelkkiä lentokenttiä ei lasketa). Kuvasta myös loistaa yksi tärkeimmistä piirteistäni, nimittäin olen Haihattelija isolla Hoolla. Harrastan todella paljon, unelmoin vielä enemmän ja yhä uudelleen humallun elämästä. Katse aina kohti uusia haaveita – niin isoja kuin pieniä! 2. Minulla on kaikki avaimet yhdessä kimpussa, josta roikkuu kaksi avaimenperää: opiskeluaikoina saatu Suomen Kuurosokeat ry:n avaimenperä, jossa on sormiaakkoset, sekä punainen nahasta ommeltu sydän. 3. Menovinkkini keväälle tai kesälle on lähteä reilaamaan. Syntymäpäiväni on elokuussa, joten tänä kesänä minulla olisi viimeinen tilaisuus reilata nuorten lipun hinnalla. Saa nähdä toteutanko tämän haaveeni, suunnitelmat ovat vielä ajatuksen tasolla. Viime keväänä reilasin Sveitsin sisällä, ja sitä voin suositella kaikille – vuoristomaisemat ovat upeita! 4. Olen elämäni aikana soittanut pianoa, rumpuja ja kitaraa, vaikkakin ihan harrastelijatasolla. Viimeisimpänä villityksenä ostin ukulelen. Joskus vapaa-ajalla on hauskaa tarttua kitaraan ja laulaa täysillä, kun kukaan ei ole kuulemassa (paitsi naapurit). 1. Olen Marleena Sihvonen ja asun Espoon Leppävaarassa. Kielisillassa toimin oikolukijana. KUVA JARMO NIITTYNEN KUVA MIKKO PENTTI KUVA MARLEENA SIHVONEN 4. Kuva on viime keväältä Hirvensalon laskettelukeskuksesta. Siinä olen innoissani uudesta ihanasta lempiharrastuksestani, telemarkista. 1. Olen Anna Uttula Turusta. Kielisillassa olen pääasiassa oikolukijana, mutta joskus voin kirjoittaakin jotain. 2. Avaimenperänä toimii kiipeilylukko, jossa avaimet ovat yhdessä isossa nipussa. 3. Odotetuin asia tänä keväänä on laskureissu pohjoiseen. Ja odottelen myös lunta Turkuun. 1. Olen Johanna Vuorinen Tampereelta. Kielisillassa toimin oikolukijana. 2. Avaimenperänä minulla on varsin käytännöllinen pieni taskulamppu, joka muuntuu tarvittaessa pyöränlampuksi tai vaikkapa diskovaloksi. 3. Yksi kevään odotetuista tapahtumista on stand up -festari Tomaatteja! Tomaatteja! Tampereella 13.–15. 3. (Hämeenlinnassa 21.– 25. 5.). Hyvä ja vähän huonompikin huumori toimii aina. Taitaa ohjelmistossa olla yksi viittomakielelle tulkattu esityskin, mutta itse pysyn mielelläni katsomon puolella. 4. Olen melkoinen kotihiiri. Rentouttavinta viihdettä työpäivän jälkeen on sohvannurkassa pötköttely lämmin tee- tai kahvikuppi kädessä. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA 12 Kopioi kuitit, perustele kulut ja vältä kalastelua TEKSTI KATI KNUUTTILA KUVITUS VILMA PEKKARINEN T iedättehän tilanteen: toiset eivät halua kuullakaan aiheesta, kun taas joidenkin näpit syyhyävät kuittikansiota järjestelemään. Sehän on veroehdotuksen tarkastamisen aika! Tällä jutulla houkutellaan asiasta lämpenemättömiä kiinnostumaan verovähennysmahdollisuuksista, sekä toppuutellaan innokkaimpia vähentäjiä tekemästä turhaa työtä. Prosessia tarkastellaan kolmessa osassa: toimet verovuoden aikana, ilmoituksen laadinta sekä verotuspäätöksen saaminen. Toimet verovuoden aikana Lähtökohtaisesti verovähennyksiin voi tarjota kuluja, jotka eivät tule olemaan työnantajan tai muun tahon (haetut avustukset yms.) toimesta korvattavia. Ei tule silti olettaa, että verovirkailija hyväksyisi kaikkea jollain tapaa työhön liittyvää: vaikkapa hieronta ja ääniterapia katsotaan yleensä elantokustannuksiksi, eivätkä ole hyväksyttäviä vähennyksiä. Eri aloilla työskentelevien on huomioitava, että verotettavana vuonna tulee olla tehtynä vähennyksiin liittyvää työtä. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Säilytä kaikki kuitit, vaikka et olisi vielä varma, ovatko kulut vähennyskelpoisia. Nykykuitit tuhoutuvat yllättävän helposti, joten ota kertyneistä kuiteista tasasin välein paperikopiot, niin vältät peruskatastrofin. Matkakuluista on pidettävä ajopäiväkirjaa joko kirjakaupoista saatavilla erillisillä vihkoilla tai vaikkapa ruutupaperilla täyttöohjeita noudattaen. Mikäli käytät omaa puhelinta työasioissa, kannattaa pitää kirjaa työkäytöstä kahtena jaksona vuodessa (tavallinen ja hiljainen aika). Näin pystyt määrittämään, mikä osa puhelinkuluista on työstä aiheutuvaa. Tarkkaile myös, minkä verran omien laitteiden, kuten tietokoneen ja tabletin, kokonaiskäytöstä on työkäyttöä. Tästä on turvallista jatkaa kohti ilmoituksen laadintaa! Veroilmoituksen laadinta Verottaja armahtaa kaikkia meitä myöntämällä automaattisesti tulonhankkimisvähennystä 620 euroa. Mikäli nyt ynnättyäsi vuoden kaikki kulut yhteen huomaat, että 620 euroa ei ylity, niin voit lukaista tämän jutun loppuun ihan pelkästä uteliaisuudesta: sinulla ei tule olemaan mitään vähennyksiksi haettavaa. Vähennyksiksi kun voi hakea hyväksyttäviä kuluja, jotka ylittävät 620 euroa. Laadi hakemus huolella, jäsenneltynä ja etenkin perusteltuna, sillä emme voi olettaa verovirkailijan(-kaan) tuntevan alaamme. Lue ohjeet tarkasti. Poista sellaiset kulut, jotka on jo korvattu jonkun tahon toimesta. Huomaa, että freelance-kortilliset merkitsevät haettavat matkakulunsa tulonhankkimiskulujen alle. Muilla ne merkitään matkakulujen alle, jolloin matkakulujen omavastuu on 600 euroa ja enin hyväksyttävä määrä 7000 euroa. MATKAKULUT Kk-palkkalaisella kuluja syntyy eniten väliltä koti–lähtöpiste (usein työnantajan toimisto). Työsuhteen laadusta riippumatta voi syntyä seuraavia kuluja: työstä aiheutuvat toimistokäynnit (koulutukset, palaverit), jotkin opetus- ja koulutustyöt, työhön valmistautuminen (esim. kirjastokäynnit), tulkkitapaamiset sekä muu koulutus. Vähennettävät matkakulut ovat laskennallinen korvaus, eivätkä ne ole toteutuneiden kulujen mukaisia. Vähennys lasketaan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan tai A J A N K O H TA I S TA 13 erityisperustelluista syistä oman auton mukaan verottajan omilla vuotuisilla taksoilla. TYÖHUONEVÄHENNYS Työhuonevähennystä haetaan, mikäli kotia käytetään työn suorittamiseen joltain osin. Vähennystä on kolmea eri tasoa käytön mukaan: satunnainen, osapäiväinen tai vakituinen. Tuntipalkkaisilla täyttyy mutkatta keskimmäinen kategoria, sillä kotoa käsin hoidetaan opetusten ja tulkkausten valmistelut, raportointi, laskutus ja käännöstyöt. KOULUTUKSET Matkakulujen lisäksi koulutuksista voi syntyä itselle jääviä kuluja materiaalihankinnoista, kurssimaksuista ja majoituksista, niiltä osin kuin työnantaja tai vaikkapa SVT ei ole myöntänyt korvausta. TOIMISTOTARVIKKEET Toimistotarvikkeisiin lukeutuvat niin paperitarvikkeet, kynät, muistitikut, välilehdet, kansiot, kalenterit, postikulut kuin tulostimen mustekin. ohjelmista (esim. Excel), päivityksistä, nettiliittymistä, tietoturvasta sekä huolloista. Muuta perusteltua tekniikkaa voivat hyvinkin olla navigaattori päivityksineen, kuulokoje sekä otsa- tai taskulamppu. Laitteen alle 1000 euron hyväksytty hankintahinta vähennetään kerralla. Yli 1000 euron hankintahinta vähennetään vuosittaisina poistoina kolmen vuoden aikana. KIRJALLISUUS Hyväksyttäviä vähennyksiä tipahtaa alan keskeisistä lehdistä (ei yleisistä sanomalehdistä) sekä alan kirjallisuudesta, mutta myös sivistyssanakirjasta, sillä tuleehan tulkin käsittää, mistä kulloinkin puhutaan. OPETUSMATERIAALI Maltilliset ja perustellut hankinnat tulevat hyväksytyksi: monikäyttöiset pelit, muut oheistarvikkeet opetuksessa kuten vaikkapa käsinukke sekä CD-levyt. VAATTEET Oman puhelimen käytöstä työhön voit hakea vähennystä arvioidun käyttöasteen mukaan. Puhelimen käyttökuluja ovat myös oheislaitteet kuten laturi ja handsfree, sekä älypuhelimissa nettiyhteys, päivitykset, tietoturvatoimet ja huollot. Vaatetus katsotaan usein elantokustannuksiksi. Poikkeuksena ovat kuitenkin esimerkiksi metallialalla tulkiltakin vaadittavat turvakengät, suojavaatteet ja muut suojaimet. Linnan juhlien vuokrapuku ja kampaus eivät nekään ole tavanomaista omakustanteista asustusta. Myös eri aloille erikoistunut tulkkaus kuten urheilutulkkaus vaatii toistuvasti tiettyä varustusta. MUUT LAITTEET RUOKAILU Kirjoitustulkilla on eniten työhön suoraan liittyvää, välttämätöntä tekniikkaa. Vähennyskelpoisia ovat oma tietokone, ohjelmat sekä oheistarvikkeet (esim. johdot ja näppäimistön paristot). Kellä tahansa tulkilla saattaa olla omia laitteita työkäytössä (tietokone, tabletti, iPad), jolloin arvioidaan ja haetaan työkäytön osuutta. Kuluja syntyy laitteen hankinnasta, oheistarvikkeista, Vain yksittäisissä tapauksissa, joissa työnantaja ei ole velvollinen maksamaan päivärahaa tai ateriakorvausta, voi vähennystä esittää verottajan kriteerit täyttävistä ruokailukuluista. PUHELIN VAKUUTUKSET saattaa olla myös vastuuvakuutus. Edellä mainituista omalle kontolle jäävistä osista voi esittää vähennystä. MUUT VÄHENNETTÄVÄKSI ESITETTÄVÄT KULUT Näitä ovat perustellusti muun muassa välttämättömät parkkikulut, huulipuna tai rajauskynä huulion selventämiseksi, käsivoide, käsidesi sekä suodattavat henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Tarkista vielä, että suorittamasi ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ovat veroehdotuksessa. Sitten jäädään odottamaan veropäätöspostia! Jos kuitenkin huomaat, että jokin merkittävä vähennys unohtui, ota heti yhteys omaan verotoimistoosi; saatat saada luvan täydennysilmoitukseen. Verotuspäätöksen saaminen Mikäli veropäätöksen vähennyssummat eivät täsmää esittämiesi kanssa, voit tiedustella, mitä vähennyksiä ei ole hyväksytty. Varaudu kirjavuuteen kollegojesi kanssa, sillä jokainen virkailija tekee vähennyspäätökset omien taustatietojensa turvin. Jos katsot, että aihetta taisteluun vielä on, laadi oikaisupyyntö. Ole suopea tietämättömälle virkailijalle ja pyydä konsultoimaan muita verotoimistoja, joista tiedät saadun asiallisia päätöksiä. Se tärkein neuvo tulee tässä: mikä on todellista tulonhankkimiskulua, se sinun tulee saada vähentää. Älä siis tarjoa kuluja varuilta ”yli”, sillä hakemuksesi alkaa vaikuttaa kautta linjan epäluotettavalta kalastelulta. Verovähennykset kun ovat pois yhteisistä varoistamme. Verovähennystietämystä voit hioa tilitoimistojen palveluilla tai vaikkapa Veronmaksajain Keskusliiton sivuilla. Onnea matkaan! Matkustavan tulkin työssä kannattaa olla kattavat matkavakuutukset. Hyödyksi k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA 14 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä tutkintonimikkeeksi tulkki TEKSTI EEVA SALMI JA TERHI RISSANEN KUVITUS SUVI SIPRONEN U usi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1. 1. 2014. Asetuksen mukaan aiemmat nimikkeet viittomakielentulkki (AMK) ja viittomakielentulkki (ylempi AMK) korvautuvat nimikkeillä tulkki (AMK eli Bachelor of Humanities) ja tulkki (ylempi AMK eli Master of Humanities). Humak ja Diak ovat ottaneet tulkki (AMK) nimikkeen käyttöön vuoden alusta lähtien. Pyynnöstä opiskelija, joka on aloittanut viittomakielentulkin koulutusohjelmassa, saa edelleen nimikkeen viittomakielentulkki (vuoteen 2017 saakka). Tulkki (ylempi AMK) otetaan käyttöön ylemmän tutkinnon seuraavassa toteutuksessa. Viittomakielialan tulkkitoiminnan ylempään tutkintoon otetaan opiskelijoita seuraavan kerran syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Nimikemuutos liittyy viittomakielentulkin ammattikuvan laajenemiseen, mutta myös puhuttujen kielten tulkkien koulutukseen, joka aloitettiin Diakissa vuonna 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti tutkintonimikemäärien ei tulisi lisääntyä, joten tulkki-nimike nähtiin hyväksi ratkaisuksi kumpaankin koulutukseen. Koulutuksen tason ja osaamisen määrittely Puhuttujen kielten ja viittomakielten tulkkien nimike on sama, mutta koulutukset pohjautuvat myös samoihin kompetensseihin. Ammattikorkeakoulutuksen tuottama osaaminen kuvataan kompetensseilla, joita on kahdenlaisia: kaikkien alojen yhteiset kompetenssikuvaukset, ns. yleiset kompetenssit ja jokaisen alan omat kompetenssit eli ns. alaspesifit kompetenssit. Yleisissä kompetensseissa on määritelty osaamiskriteereinä se tieto, taito ja pätevyys, jota ammattikorkeakoulutus yleensä tuottaa. Alakohtaisissa kompetensseissa on määritelty kunkin alan koulutuksen tuottama osaaminen. Kompetenssit ovat kytköksissä kansalliseen ja eurooppalaiseen viitekehyksiin. Ne on luotu tutkintojen välisen eurooppalaisen vertailtavuuden pohjaksi (esim. AHOT-menettely, tutkintojen tunnustaminen) sekä elinikäisen oppimisen seuraamisen työvälineeksi. Koulutusalaluokittelussa on kahdeksan tasoa, joissa tarkastellaan kutakin tasoa luonnehtivaa viittä avaintaitokokonaisuutta, jotka ovat tieto, työskentelytapa- ja soveltamistaito, vastuu, johtaminen ja yrittäjyys, arviointi sekä elinikäinen oppiminen. Tulkki AMK sijoittuu tasolle 6 alempien korkeakoulututkintojen pariin, Tulkki YAMK puolestaan tasolle 7 yliopiston maisteritutkinnon kanssa. Alla olevassa taulukossa esimerkkinä koulutustason 6 luonnehdinta. Tason 6 kuvaus (esim. Tulkki AMK) Tiedot Työskentelytapa- ja soveltamistaidot Vastuu, johtaminen ja yrittäjyys Arviointi Elinikäinen oppiminen Hallitsee laaja-alaiset ja Hallitsee edistyneet Kykenee johtamaan mo- Kykenee vastaamaan Valmius jatkuvaan op- edistyneet oman alansa taidot, jotka osoitta- nimutkaisia ammatillisia oman osaamisensa pimiseen. Osaa viestiä tiedot, joihin liittyy vat asioiden hallintaa, toimia tai hankkeita tai arvioinnin ja kehittämi- riittävästi suullisesti ja teorioiden, keskeisten kykyä soveltaa ja kykyä kykenee työskentele- sen lisäksi yksittäisten kirjallisesti sekä alan käsitteiden, menetel- luoviin ratkaisuihin, joita mään itsenäisesti alan henkilöiden ja ryhmien että alan ulkopuoliselle mien ja periaatteiden vaaditaan erikoistuneel- asiantuntijatehtävissä. kehityksestä. yleisölle. Kykenee itse- kriittinen ymmärtä- la ammatti-, tieteen- tai Kykenee päätöksente- näiseen kansainväliseen minen ja arvioiminen. taiteenalalla monimut- koon ennakoimattomis- viestintään ja vuoro- Ymmärtää ammatillisten kaisten tai ennakoimat- sa toimintaympäristöis- vaikutukseen toisella tehtäväalueiden ja/tai tomien ongelmien sä. Perusedellytykset kotimaisella ja vähintään tieteenalojen kattavuu- ratkaisemiseksi. toimia alan itsenäisenä yhdellä vieraalla kielellä. den ja rajat. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 yrittäjänä. A J A N K O H TA I S TA 15 Kompetenssit eli koulutuksen tuottama osaaminen AMK-koulutusta luonnehtivat yleiset kompetenssit kuvaavat pätevyyttä oppimisen taidoissa, eettistä osaamista, työyhteisöosaamista, innovaatio-osaamista ja kansainvälisyysosaamista. Tämä selittää sen, miksi tulkkikoulutuksen alakohtaisessa kompetenssikuvauksessa ei ole lainkaan eettistä osiota, joka oli edellisessä koulutuskuvauksessa. Yleiset kompetenssit määrittelevät eettisen osaamisen seuraavasti: Eettinen osaaminen yleisten kompetenssikuvausten mukaan: »» kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista »» osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti »» osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään »» osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita »» osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita »» kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen »» osaa analysoida toimeksiantoja ja omaa ammatillista osaamistaan sekä käyttää kokemuksiaan ammattitaitonsa kehittämisessä »» ymmärtää tulkin tehtävän erilaisissa toimeksiannoissa »» osaa käyttää työkielten variaatioita ja konventioita toimeksiannon edellyttämällä tasolla »» osaa toimia tulkkaus- ja käännösalan yrittäjänä Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen »» tuntee tulkkauspalvelujärjestelmän kokonaisuuden ja osaa toimia osana sitä Opiskelija: »» osaa toimia erilaisissa työyhteisössä ja asiakaskontakteissa ammatillisesti ja ammattieettisesti perustellulla tavalla »» osaa arvioida ja hallita työn kuormittavuutta ja tehdä työssä jaksamisen kannalta perusteltuja valintoja Tulkkausalan kompetensseissa on kuvattu puolestaan alakohtaiset kompetenssit neljän yläotsikon alle, jotka ovat Tulkin ammatillinen osaaminen, Tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen, Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen sekä Kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen. Tulkkikoulutuksen, kuten muidenkin alojen opetussuunnitelmat pohjautuvat koulutuksen tason määrittelyyn sekä kompetensseihin. Tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen Tulkkausalan kompetenssit »» osaa reagoida nopeasti ja tehdä ammatillisesti perusteltuja ratkaisuja paineen alla Tulkin ammatillinen osaaminen »» osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä tekniikoita Opiskelija: »» osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä teknisiä välineitä ja pystyy omaksumaan uusia teknisiä ratkaisuja »» on sisäistänyt laadukkaan tulkkaustoiminnan ja käännöstyön periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti kommunikaatiomenetelmät työtehtävien vaatimusten mukaisesti Opiskelija: »» osaa jäsentää sekä tulkkaus- että käännöstoimeksiannot kokonaisuutena »» tietää tulkkaus-, käännös- ja sanastotyön keskeiset teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat ja osaa soveltaa niitä tulkin työssä »» osaa käyttää tulkkausmenetelmiä toimeksiannon edellyttämällä tavalla »» osaa työkielet ja asiakkaiden käyttämät »» ymmärtää toimivaan vuorovaikutukseen ja erilaisiin viestintätilanteisiin liittyvät keskeiset tekijät »» osaa toimia monikielisessä viestintätapahtumassa ja ottaa osaltaan vastuun viestinnän onnistumisesta »» ymmärtää institutionaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteet ja osaa toimia kontekstin vaatimalla tavalla Kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen Opiskelija: »» tietää tulkin työn kannalta keskeiset toimintaympäristöt »» ymmärtää kuhunkin tilanteeseen liittyvät kulttuuriset tekijät ja osaa ottaa ne huomioon toiminnassaan »» ymmärtää eri kulttuurien ja kielimaailmojen eroja ja osaa ratkaista niistä aiheutuvia ongelmia tulkkauksessa ja kääntämisessä »» osaa havaita kulttuurien eroista ja statuseroista johtuvia vuorovaikutusongelmia ja ratkaista niitä ammatillisesti perustellulla tavalla k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 SOPIMUSASIAA 16 Määräaikaisena työelämässä TEKSTI IIDA BERNHARDT KUVITUS IDA HAVERINEN M ääräaikainen työsopimus on työnantajan keino täyttää tilapäistä, tietyn ajanjakson pituista työvoimavajetta. Sopimuksessa työntekijä ja työnantaja sitoutuvat työsuhteeseen ennalta määritellyksi ajaksi, jolla on tietty päättymisajankohta, joko päivämäärä tai työsopimukseen kirjatun työtehtävän suorittaminen loppuun. Määräaikaisia työsopimuksia pidetään usein pelkästään haitallisina työntekijälle. Riippuen kuitenkin työntekijän tarpeista, tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista, määräaikaisuudessa on sekä etuja että haittoja niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Ole kuitenkin tarkkana, ettei määräaikaista työsopimusta tehdä väärin perustein. Kaikkia määräaikaisia sopimuksia ei pidä hyväksyä Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen pitää aina olla perusteltu syy, joka pitää selvittää työntekijälle ennen työsuhteen alkua ja löytyä kirjattuna työsopimuksesta. Yleisin syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen on toisen työntekijän sijaisena toimiminen, esimerkiksi äitiysloman, virkak i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 vapaan tai sairasloman aikana. Useimmiten määräaikaisuuden tarkka kesto tiedetään etukäteen, mutta esimerkiksi sairaslomatapauksissa päättymispäivä saatetaan ilmoittaa vasta myöhemmin. Jos sopimus on tehty määräaikaiseksi ilman syytä, sopimusta voi pitää toistaiseksi voimassa olevana. Samoin useat peräkkäiset tai lyhyen tauon jälkeen uudelleen solmitut määräaikaiset sopimukset lasketaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Työnantajan työvoimatarvetta voidaan usein näissä tapauksissa pitää jatkuvana, minkä vuoksi määräaikaisuudelle ei ole perusteita. Uusi sijaisuus on kuitenkin hyväksyttävä syy solmia peräkkäinen määräaikaisuus. Hyväksyttävä perustelu määräaikaisuudelle on myös työn tilapäisyys tai kausiluontoisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että viittomakielen tulkkausalalla määräaikaisen sopimuksen voisi aina lopettaa kevääseen ja solmia uuden syksyllä, koska keikkoja on kesällä vähemmän. Jotta kausiluontoisuus olisi määräaikaisen sopimuksen perusteluna, töitä täytyisi todistettavasti olla vain alle yhdeksänä kuukautena vuodessa. Kausiluontoisuus ei siis tulkkausalalla ole pätevä syy määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikaisuuden lopettaminen Normaalissa tilanteessa määräaikainen työsuhde loppuu selkeästi sopimuskauden päättymispäivään. Määräaikaisesta työsopimuksesta on kuitenkin toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta huomattavasti vaikeampi päästä irti kesken sopimuskauden. Siihen on kuitenkin mahdollista lisätä irtisanomisehto, jolloin myös määräaikaisesta sopimuksesta irtisanoutuminen on mahdollista. Varsinkin pitempikestoisiin työsuhteisiin on hyvä pyytää tämä lisättäväksi sopimukseen, jos sitä ei ole jo valmiina. Määräaikaisen työsopimuksen voi keskeyttää muutamasta syystä: Jos yritys on menossa konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai lomauttaa työntekijöitä, määräaikainenkin sopimus voidaan irtisanoa. Työsopimukseen kirjatun koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen niin halutessaan ilman erityistä syytä. Lisäksi työsopimuksen purkamisen ehdot pätevät määräaikaisessa sopimuksessa samoin kuin muissakin työsopimuksissa. Jos työnantaja muista syistä päättää työsuhteen ennen työsopimuksessa sovittua päivää, hänen tulee korvata työntekijälle aiheutuneet SOPIMUSASIAA 17 vahingot. Sama vahingonkorvausvelvoite pätee työntekijään, jos hän perusteettomasti purkaa määräaikaisen työsopimuksensa. Määräaikaisuuden edut ja haitat Työkokemus. Vastavalmistuneena tai uutena työnhakijana voi tuntua vaikealta saada työpaikkaa. Tulkkausalallakin tuntiperusteiset työsopimukset yleistyvät, ja tulkkien määrän kasvaessa työpaikka heti valmistumisen jälkeen ei ole itsestäänselvyys. Määräaikaisella sopimuksella saa jalkansa oven rakoon ja pääsee kokeilemaan töitä. Samalla saa kerättyä työkokemusta ja tietotaitoa eri toimenkuvista ja työskentelytavoista. Jos ei halua työntekijänä sitoutua vakituisesti tietyssä yrityksessä työskentelemiseen, voi määräaikaisilla sijaisuuksilla kokeilla eri yrityksissä työskentelyä ja etsiä itselle sopivinta vaihtoehtoa. Jos taas yritys on mieleinen, määräaikaisuuden aikana hyvin tehty työ voi poikia vakituisen työsuhteen. Myös työnantajat käyttävät usein määräaikaisia työsuhteita työntekijöiden ”rekrytointivälineenä”. Työvoimatarpeen lisääntyessä työnhakuprosessia helpottaa, jos työnantajalla on jo valmiiksi selkeä käsitys hakijan pätevyydestä määräaikaisen työsuhteen kautta. Vaihtuvuus. Työntekijälle jatkuva työpaikan vaihtaminen, uusien työkäytänteiden ja ohjeiden omaksuminen voi olla raskasta. Vastapainoksi saa kuitenkin uusia työkavereita ja tuttavuuksia. Uusi työntekijä tuo työyhteisöön ideoita ja kehitysehdotuksia, sekä uutta näkökulmaa niin töihin kuin tauoillekin. Toisaalta uuden työntekijän perehdytys on osittain myös muiden työntekijöiden vastuulla ja voi viedä myös heidän työaikaansa. Perehdytys eri työtehtäviin on kuitenkin tärkeää ja työntekijän oikeus, oli työsuhde minkä muotoinen tahansa. Työntekijän pitää myös huolehtia, että saa riittävästi perehdytystä uuteen työhönsä. Määritelty kesto. Määräaikaisella työsopimuksella on selkeä päättymisajankohta, eikä sen jälkeen seuraavasta työmahdollisuudesta ole kenties tietoakaan. Työnteon ohessa pitää myös miettiä jatkoa, joten epävarmuus ja stressi voivat iskeä. Jos suunnitelmat ovat jo selvät, niin on hyvä tietää, että sovitun päättymisajan jälkeen voi lähteä eteenpäin ilman velvoitteita työpaikkaan. Edut ja oikeudet. On hyvä muistaa, että lyhyissäkään määräaikaisuuksissa ei saa ilman hyvin perusteltua syytä käyttää huonompia työehtoja kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Työntekijällä on yhtäläinen oikeus perehdytykseen, koulutuksiin ja samoihin työpaikkaetuihin kuin vakituisilla työntekijöillä. Määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto kuitenkin vaikuttaa työsuhde-etujen määräytymiseen. Kun peräkkäin solmittuja määräaikaisia sopimuksia on useampia, voidaan laskea, että työsuhteen pituuteen perustuvat etuudet, kuten vuosiloman kertyminen ja palkan kokemuslisät, ovat kertyneet yhtäjaksoisesti. Näin samassa työtehtävässä ollessa kokemuslisät kertyvät varsinaisen työkokemuksen mukaan, eivätkä nollaannu uuden määräaikaisen sopimuksen alkaessa. Ennen määräaikaisen työsopimuksen allekirjoittamista tulee miettiä, mitkä ovat omat tarpeet ja tavoitteet työsuhteen solmimiseen. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että määräaikaisuus on laillinen ja työntekijän etujen mukainen. Epäselvissä tilanteissa työsopimuksen voi aina tarkistaa esimerkiksi Akavan Erityisalojen lakimiehillä. Asiasta voi olla yhteydessä myös yrityksen luottamusmieheen tai luottamusvaltuutettuun. Itsenäiseen tutkiskeluun lisätietoa määräaikaisista työehtosopimuksista löytyy muun muassa Työsopimuslaista. Lähteet »» Työsopimuslaki 26.1.2001/55 »» Toimihenkilöliitto ERTOn Työsuhdeopas; www.erto.fi/tyosuhdeopas »» Miettinen, Anneli. Pätkätyön tulevaisuus. Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista ja tulevasta kehityksestä Suomessa. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 27/2007. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 M I TÄ K E L A AT 18 Vierailulla välityskeskuksessa TEKSTI JA KUVAT ANNA UTTULA K eväällä 2013 Kela ilmoitti järjestävänsä uuden kilpailutuskauden myötä tulkkivälityksen itse, ulkopuolelta ostetun palvelun sijaan, ja keskittää välityksen Turkuun. Uutinen aiheutti monenlaisia ajatuksia niin tulkeissa kuin asiakkaissakin. Huolta aiheutti muun muassa se, miten aiemmin alueellinen välitys voi toimia vain yhdestä toimipaikasta käsin. Tammikuussa 2014 uusi välityskeskus aloittikin toimintansa Turussa Peltolan toimipisteessä. Siellä työskentelee yhteensä 31 asiakassihteeriä ja -neuvojaa. Medialle suunnattu infotilaisuus joulukuun alussa oli oiva tilaisuus päästä tutustumaan tiloihin. Avara avotoimisto Tilaisuudessa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen Samassa työvuorossa työskentelevät välittäjät ovat toimistossa lähekkäin. Riikka Heikkinen (vas.), Sari Paloposki ja Liisa Hyssälä etätulkkauslaitteen äärellä. johtaja Sari Paloposki ja suunnittelija Riikka Heikkinen esittelivät välityskeskusta ja sen toimintaa medialle. Tilaisuuden pääpaino oli etätulkkauksen esittelyssä, mutta tutustuimme myös välittäjien juuri remontoituihin työtiloihin. Työ tehdään avarassa avotoimistossa, jossa välittäjillä on omat työpisteensä. Ne on jaettu sermein niin, että samassa työvuorossa työskentelevät välittäjät ovat lähekkäin. Välittäjät on jaettu neljän henkilön välitystiimeihin, jotka vastaavat erilaisista tehtävistä, kuten puva-tulkkauksen tiimi, vk-tulkkauksen tiimi tai opiskelutulkkauksen tiimi. Työpisteillä on tuplanäytöt, jotta välitystoiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja samaan aikaan voi katsoa esimerkiksi karttapalveluita ja välitysohjelmaa. Myös kuvapuhelinyhteysmahdollisuus on aina yhdellä välittäjällä. – Välittäjistä noin k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 puolella on viittomakielen tulkin koulutus, lopuilla taas esimerkiksi sosiaali- tai kaupan alan koulutusta. Rekrytoinnissa painotimme myös asiakaspalvelukokemusta, kertoi Sari Paloposki. Tilat ovat valoisat, vaaleat ja viihtyisästi sisustetut. On sohvia, värikkäitä jakkaroita ja erillinen taukotila. Kelan tiloissa on myös ruokala sekä kuntosali ja uima-allas, joita voi käyttää työajan ulkopuolella. Pääjohtaja Liisa Hyssälä kertoi, että juuri tilat olivat yksi siihen, miksi välityskeskus päätettiin sijoittaa Turkuun. Turussa oli valmiina hyvät ja käyttökelpoiset tilat, joita tarvitsi vain remontoida ja sisustaa, joten kuluja tuli vähän. Muita syitä Turkuun keskittämiselle olivat myös Turun alueen hyvä rekrytointipohja ja se, että siellä oli jo ennestään Vammaisten tulkkauspalvelukeskus. – Turussa on jo hyvin toimivaa Kelan toimintaa, M I TÄ K E L A AT 19 emmekä halua keskittää kaikkia tehtäviä Helsinkiin, Hyssälä lisäsi. – Lisäksi yhden katon alla toimintaa on helpompi kehittää sekä tarkkailla subjektiivisesti, että palvelut pysyvät tasa-arvoisina kaikille. Hyssälä mainitsi myös säästötavoitteet. Pääjohtajan mukaan välitystoiminnan kulut ovat olleet 11,6 % koko tulkkauspalvelun kuluista, ja kotiuttamalla välityspalvelut Kelaan on laskettu säästettävän pitkällä aikavälillä jopa miljoona euroa. Valot, värit ja akustiikka Hyssälä avasi median edustajille tulkkauspalvelun toimintaa painottaen etätulkkauksen kehittämistä tulevaisuudessa. Tätä varten välityskeskukseen on remontoitu kuusi erillistä kuvatulkkausstudiota. Studiot on suunniteltu tulkkaustarpeita ajatellen: – Studioissa on etätulkkaukseen sopivat taustavärit ja akustiikkalevyt seinissä. Myös valaistus on suunniteltu niin, ettei tule esimerkiksi varjoja tulkin kasvoille, Riikka Heikkinen kertoi. Tulkkausohjelma on yksinkertainen ja helppo käyttää. Esimerkiksi puhelin on itse ohjelmassa, jolloin tulkin ei Koulutuksia Akavan Erityisalat kouluttaa 25. 3. 2014, Helsinki Onnistu työnhaussa 50+ Ilm. 10. 3. 2014 mennessä. Tulkkeja välitetään avotoimistossa. tarvitse lainkaan käyttää puhelinta. – Kun asiakas ottaa yhteyden Kelaan, yhdistetään hänet oikealle tulkille. Yhteyttä voi ottaa päivystysaikana lyhyissä asioinneissa tai pidempiä tarpeita varten voi varata ajan ennakkoon, Heikkinen kertoi toimintaperiaatteista. – Etätulkkaukseen on tuotettu viittomakieliset toimintaohjeet asiakkaille. Jos esimerkiksi etätulkkausvälitys ei ole auki, kun asiakas yrittää ottaa yhteyttä, tulee hänelle näkyviin viittomakielinen tiedote välityksen aukioloajoista. 2. 4. 2014, Tampere YT-neuvottelut työntekijän näkökulmasta Ilm. 18. 3. 2014 mennessä. 4. 4. 2014, Lahti Markkinointi ja viestintä pienyrittäjän arjessa Ilm. 20. 3. 2014 mennessä. 5. 4. 2014, Helsinki Yksityissektorin inspiraatiopäivä: Oman onnen sepäksi Ilm. 21. 3. 2014 mennessä. 8. 4. 2014, Helsinki Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Ilm. 24. 3. 2014 mennessä. 12. 4. 2014, Turku Onnellinen opiskelija - tehokas työntekijä Ilm. 28. 3. 2014 mennessä. Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi Kirjoitustulkkausalan koulutuksia Suomen kirjoitustulkit ry:n kevään koulutuspäivät 28. 3. Helsinki, Kokoushotelli Sofia Lisätiedot ja ilmoittautumiset: [email protected] ECOS2014 - European Conference of STTs 22.–24. 8. 2014 Helsinki, Sokos Hotel Pasila Lisätiedot: [email protected] Lue lisää: www.suomenkirjoitustulkit.net Etätulkin työpiste. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä 20 Ecuadorin tulkkitilanne TEKSTI EMMI LEMMETTY O len alunperin eteläsavolainen tulkki, joka on Kuopiosta valmistumisen (2010) jälkeen työskennellyt Jyväskylässä Sign Line Oy:llä. Loppukeväällä 2013 vaihdoin tulkin työt Meksikon menolippuun ja taivalsin Maya-intiaanien polkuja seuraten Väli-Amerikan läpi aina Etelä-Amerikkaan asti. Syksyllä saavuin Ecuadorin Amazonia-sademetsään, jossa olenkin siitä asti majaani pitänyt tehden vapaaehtoistöitä. Työskentelen Suomen Ulkoministeriön ja Suomen Vapaakirkon rahoittamassa kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa luodaan inklusiivisen ja erityisopetuksen mallia viidakkoalueen erityisoppilaille. Työnkuvani hankkeessa koostuu pääasiassa erityisopettajille pidettävistä koulutuksista ja tukiviittomaopetuksista syrjäisillä kyläkouluilla. Koulutuksissa aiheinani ovat muun muassa kuuleminen, kuulovammat, kuurous, kuurosokeus, viittomakieli, kuurojen kulttuuri, tukiviittomat, opetusmateriaalit sekä psykomotoriset pelit ja leikit. Kyläkouluilla oppilaani ovat yleensä erityisoppilaita, joilla on ongelmia puheentuottamisessa, sekä näiden vanhempia ja opettajia. Syksyllä olin Ecuadok i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Kirjoittaja matoaterialla. Kuva Marja Sormunen. K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä 21 rin pääkaupungissa Quitossa oppimassa paikallista viittomakieltä kuurojen instituutissa INAL:ssa muutaman viikon verran, ja tuona aikana onnistuin selvittämään, millä tolalla onkaan maan viittomakielen tulkkien tilanne. Ecuadorin viittomakielen tulkkiyhdistyksen puheenjohtajan Rocio Cabezas Guerreron kertoman perusteella Ecuadorissa on 90 viittomakielentulkkia. Maassa ei ole tulkkikoulutusta lainkaan, joten yksikään tulkeista ei ole virallistettu ammattitulkki. Tavallisesti viittomakielen tulkit ovat oppineet viittomakielen kuuroilta perheenjäseniltään tai työnsä kautta esimerkiksi työskentelemällä kuurojen koulussa. Suuri osa tulkeista on omaksunut ecuadorilaisen viittomakielen uskonnollisista järjestöistä, joissa ovat tavanneet kuuroja. Ecuadorissa toimii Ecuador la Asociación de Intérpretes y Guías-intérpretes de Lengua de Señas Ecuatoriana ANILSEC (Ecuadorilaisen viittomakielen tulkkien ja tulkkiohjaajien yhdistys ANILSEC), jolla on oikeudellinen asema maassa. Parhaillaan ANILSEC ponnistelee täydellä teholla vakiinnuttaakseen Ecuadoriin tulkeille tulkkauskurssin, mutta suurin ongelma tavoitteen saavuttamiseksi on taloudellisten resurssien puute. Tästä syystä etsinnässä onkin jokin vaihtoehtoinen kurssi, joka ei vaadi suurta budjettia toteutuakseen. Toinen suuri yhdistyksessä työn alla oleva projekti on tulkkien eettisen säännöstön luominen ja käyttöönotto. Viime joulukuussa pidetyssä kansalliskokouksessa ANILSECin valmistelema luonnos ammattieettisestä säännöstöstä tarkastettiin ja hyväksyttiin. Miltei kaikki Ecuadorin viittomakielen tulkit asuvat pääkaupungissa Quitossa ja vain aniharvat työskentelevät pelkästään tulkkeina. Tulkkaustuntihinnastoa ei vielä ole olemassa, mutta pääsääntöisesti tunti tulkkauspalvelua yksityishenkilölle maksaa 10 Yhdysvaltain dollaria, eli noin 7,36 euroa. Normaalisti kuuro maksaa tulkkauspalvelunsa omasta kukkarostaan, mutta joskus tilaajan ollessa organisaatio maksaa tilaaja, jolloin myös tuntitaksat ovat korkeammat. Viittomakielen tulkkauksen laaduntarkkailua Ecuadorissa ei tapahtu lainkaan. Kukaan tai mikään taho ei testaa tai arvioi, kuka on riittävän pätevä ollakseen viittomakielen tulkki. Tästä syystä tulkkien ammattijärjestö ANILSEC toivoisi pikaisesti tulkkauskursseja tulkeilleen ja on pyytänyt Ecuadorin kuurojen liittoa, Federación Nacional de Sordos del Ecuadoria (FENASEC), arvioimaan tulkkien kielitaitoa. Tulkkien pyyntöön ei kuitenkaan olla liitosta vastattu, koska ei ole yhtään kuuroa kenellä olisi pätevyys suorittaa kielellisiä analyyseja ecuadorilaisesta viittomakielestä. ANILSECin mukaan maan suurimmat tulkkitilanteen ongelmat liittyvät siihen, ettei tulkkeja ole tarpeeksi kysyntään nähden ja suurinosa tulkeista asuu joko Quitossa tai Ecuadorin suurimmassa kaupungissa Guayaquilissa. Ilmeinen ongelma on toki myös KUVA EMMI LEMMETTY tulkkikoulutuksen puuttuminen kokonaan, eikä yksikään maan yliopisto ole hyväksynyt ecuadorilaista viittomakieltä osaksi kielentutkimustaan. Tilannetta vaikeuttaa myös ANILSECin ja kuurojen liitto FENASECin välirikko, jonka vuoksi järjestöt eivät kykene yhdistämään voimavarojansa tulkkauskurssin aikaansaamiseksi. Viidakkokoulujen erityisoppilaat opiskelevat ecuadorilaista viittomakieltä. Kuva Emmi Lemmetty. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä 22 “The core of mans’ spirit comes from new experiences” – Jon Krakauer, Into the Wild TEKSTI EMILIA TUULIAHO T ulkkiopintojeni alusta asti minulle oli itsestään selvää, että lähden Espanjaan harjoitteluun heti kun se on mahdollista. Olen asunut seitsemän vuotta Malagassa, minkä takia paikallinen viittomakieli ja työmahdollisuudet kielen parissa kiinnostavat minua. En ole pitänyt ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että valmistumisen jälkeen tieni johtaisi takaisin palmujen alle. Espanjassa on yli 114 000 kuuroa ja tulkkikoulutus on vielä lapsen kengissä. Espanjan heikosta talouden tilanteesta huolimatta kielitaitoiselle tulkille varmasti satelisi työtarjouksia. Näiden ajatusten innoittamana aloin etsiä kontakteja paikalliseen viittomakieliseen yhteisöön. Sopivaa harjoittelupaikkaa ei löytynytkään ilman vastoinkäymisiä. Hakemusten lähettämiseen hujahti huomattavasti enemmän aikaa kuin olin kuvitellut, ja jouduin surffaamaan Internetissä iltakaudet. Onneksi minulle riitti yksi ainoa myöntävä vastaus, joka tuli Barcelonan Tres Pins -koulusta. Jo ensimmäisen harjoitteluohjaajani lähettämän viestin jälkeen tunsin itseni lämpimästi tervetulleeksi kouluun. Katalonia harjoittelupaikkana toi vielä yllättävää lisämaustetta kokemukseen. Opetuskielenä ei nimittäin ollutkaan minunkin osaama espanja eikä espanjan viittomakieli, jota olin hieman treenannut, vaan koulussa opetettiin katalaaniksi sekä Katalonian k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Tres Pins saavat opetusta omalla äidinkielellään. Kaksikielinen opetus tukee myös kuulevien oppilaiden viittomakielen taitoa. Kerran viikossa hekin opiskelevat koulun ainoan kuuron opettajan johdolla viittomakieltä. Oppitunneilla on kaksi opettajaa: aineen opettaja sekä logopedi. 480 tunnin viittomakielen opintojen taidoilla logopedi kääntää opetuksen viittomakielelle. Huomasin kuitenkin, että logopedit eivät tulkkaa vaan toimivat opettajina siinä missä virallinen aineen opettajakin. Valitettavaa oli huomata, ettei viittomakielisten saama opetus vastannut kuulevien opetuksen tasoa. Tärkeimmän informaation he onneksi saivat, mutta osasta opetuksesta ja muusta ympärillä tapahtuvasta he jäivät paitsi. Kuulevat lapset eivät viittoneet tunnilla, eivätkä logopedit ehtineet tulkata ”epäolennaisia” asioita. Kunkin luokan 3–6 kuurosta oppilaasta muutamilla on keskittymisvaikeuksia tai hyvin lyhyt historia viittomakielen käyttäjänä. Nuo seikat tekevät logopedin työstä erityisen vaativaa, eikä pelkkä tulkkaus oppitunneilla varmastikaan toimisi opetusmenetelmänä. Koulun kuurot oppilaat ovat kiitollisia Tres Pins on julkinen kaksikielinen koulu. Se on yksi niistä harvoista koko Espanjassa, jossa tarjotaan edes jonkin tasoista opetusta viittomakielellä. Koulun 225:stä 3–12-vuotiaasta oppilaasta 10 % on kuuroja. He opiskelevat yhdessä kuulevien kanssa, mutta mahdollisuudesta opiskella omalla äidinkielellään. He myös tietävät, ettei peruskoulun jälkeen tuota mahdollisuutta välttämättä enää ole. Lukiossa kuurojen on hankittava tulkki. Tulkkaustunteja kuitenkin myönnetään vain noin kymmenen viikkoa kohden, Emilia Tuuliaho. Kuva E. Tuuliaho. viittomakielellä. En antanut sen kuitenkaan lannistaa, vaan jäin innolla odottamaan uusia haasteita. Eri viittomakielistä syntyikin aluksi hauskoja väärinkäsityksiä, joista kerron myöhemmin lisää. K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä 23 minkä takia Katalonian kuuroista vain muutamat ovat suorittaneet lukion. Opiskelu on siis lähes mahdotonta, jollei useampi kuuro ole jakamassa tulkkaustunteja. Logopedit ja viittomakielentulkit Viittomakielentulkkeja Katalonian alueella on noin tuhat, mutta heistä vain kaksikymmentä työskentelee tulkkina. Töitä heille kyllä riittäisi, mutta kukaan ei maksa palkkaa. Noista kahdestakymmenestä tulkista keikalle pääsee se, joka suostuu edullisimmin sinne lähtemään. Tulkkipalvelu ei siis todellakaan toimi niin kuin sen pitäisi. Vaikka viittomakielestä tuli virallinen kieli vuonna 2010, Kataloniassa eletään edelleen oralistista aikaa. Logopedejä koulutetaan viittomaan, jotta kuuroille olisi helpompi opettaa puhetta. Harjoittelupaikassani puheopettajat olivat kuitenkin vahvasti viittomakielen kannattajia ja tekivät parhaansa viittomakielisten oikeuksien tukemiseksi. Valitettavasti heidän kaltaisiaan on aivan liian vähän, jotta viittomakielen oikeuksiin pystyttäisiin tehokkaammin vaikuttamaan. Koulun opettajat kertoivat avoimesti viittomakielen asemasta ja epäoikeudenmukaisuuksista, joita viittomakieliset kohtaavat. Opettajat vastailivat kukin vuorollaan mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Kymmenen päivän harjoittelun aikana viisastuin aivan valtavasti, sain vastaukset, joita lähdin hakemaan ja paljon kauniita muistoja. Vaikka itse tiedän, ettei mikään ole itsestään selvää, niin silti muistan nyt arvostaa asioita eri tavalla. I <3 BCN KUVA NICOLE PONTIGGIA PERTUZÉ Aiemmin mainitsemistani väärinkäsityksistä hauskin oli jokapäiväinen tapani tervehtiä viittomakielisiä. Suomalaista viittomakieltä ja castellanon huuliota yhdistäen tervehdin perinteisellä ”hola, que tal” –lausahduksella eli kysymällä ”moi, mitä kuuluu”. Arvelin näin tulevani ymmärretyksi. Muutaman päivän jälkeen minulle valkeni syy outoihin katseisiin, joita olin aamuisin saanut. Koulun viittomakieliset eivät niinkään keskittyneet huuliooni vaan tulkitsivat minun toteavan viittomakielellä hymy huulilla ”sinä et kuule”. Siitä saatiinkin myöhemmin hyvät naurut. Espanjan palkkalistoilla tulkkina työskentelemisen haaveet voin haudata, ainakin lähivuosina. Harjoittelun aikana ja opettajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi kuitenkin uusia ideoita. Ehkäpä nuo ideat kuitenkin johtavat minut jonain päivänä Espanjaan palmujen alle. Barcelonassa viettämäni aika oli ikimuistoinen. Koulun lämmin ilmapiiri ja ystävällinen vastaanotto saavat minut edelleen hymyilemään. Kokemus oli hyvin avartava ja ajatuksia herättävä. Kaupunkina Barcelona on vailla vertaa. En koskaan kyllästy katselemaan Magic fountainin upeaa valoshowta tai istumaan puistossa piknikillä seuraamassa kaupungin vilkasta elämänmenoa. Niin Espanjassa kuin muissakin maissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tällä reissulla näin Barcelonan taas uusin silmin, eikä tuota kaupunkia ja sen ystävällisiä ihmisiä voi kuin rakastaa. Toivon kuitenkin, että ensi kerralla en enää törmää oralistien käyttämään sanontaan ”el signo mata la palabra” eli ”viittoma tappaa sanan”. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 K I E L I S I LTA T E S TA A 24 Välipalapatukat TEKSTI MINNA TURUNEN KUVAT LIISA HALKOSAARI CocoVi: Super snack, appelsiini Keiko: Green Kiss, Matcha Apripan Taste of Nature: Brazilian Nut Fiesta Raw Bite: Vanilla Berries Hedelmä-pähkinäpatukka Vegaaninen, luomu Taatelinen, suklainen välipalapatukka Vihreää teetä sisältävä välipalapatukka Siirappinen, hedelmä-pähkinäpatukka Luomu, lisäaineeton, gluteeniton, vegaaninen Gluteeniton, vegaaninen Gluteeniton, vegaaninen, luomu HYVÄÄ HYVÄÄ HYVÄÄ HYVÄÄ • Eri maut tulevat hyvin esille • Vihreällä teellä on virkistäviä ominaisuuksia • Monipuolinen suutuntuma • Karpalo tuo raikkautta • Mukava suutuntuma • Pähkinöissä hyviä rasvoja • Hyvänmakuinen • Kivannäköinen käärepaperi • Ei sotke sormia syödessä • Luonnollisen makuinen • Kivannäköinen kääre • Ei liian makea • Houkutteleva ulkonäkö • Sopivan pehmeä HUONOA HUONOA HUONOA HUONOA • Hieman tunkkainen • Erikoinen maku vaatii totuttelua • Tahmaa sormet • Kirpeä karpalo • Turhan sokerinen • Hieman kuivan ja tahmaisen makuinen verrattuna muihin testattuihin • Pinnalla oleva ”vohveli” puumainen MUUTA MUUTA MUUTA • Maistuu appelsiinisuklaalle • Pakkauksessa ei ilmoiteta energiasisältöä • Toimituksen suosikki • Taatelin maku hallitsee • Maistuu lähinnä taatelille ja vähän vihreälle teelle SAATAVISSA SAATAVISSA SAATAVISSA SAATAVISSA Ainakin Life-myymälöistä ja K-Supemarketeista Ainakin Théhuoneelta Helsingistä Ainakin Life-myymälöistä Ainakin Ruohonjuuresta ja osasta Prismoja ja K-Kauppoja Kokonaisarvosana: k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 3+ Kokonaisarvosana: 3- Kokonaisarvosana: 4 Kokonaisarvosana: 3½ K I E L I S I LTA T E S TA A 25 E räänä talvisena perjantai-iltana kokoontui neljä nälkäistä tulkkia pyöreän pöydän ääreen. Tehtävänä oli maistella välipalapatukoita, jotta kiireisten kollegoiden valin- Nutramino: Protein Bar, Vanilla & Caramel Suklainen proteiinipatukka nanvaikeus helpottaisi. Tehtävä ei ollut helppo – makuja kun on niin monta kuin maistajaa. Jokainen maistaja antoi kullekin tuotteelle arvosanan, joista laskettiin kokonaisarvosana. Jokainen painotti arvioin- Paussi: Kaura-omena Omenatäytteinen kaurapatukka Lisätty B6-vitamiinia, kalsiumia ja rautaa nissa eri asioita, kuka piti tärkeänä makua, kuka tuotteen luonnollisuutta. Jonkinnäköiseen yhteisymmärrykseen kuitenkin päästiin, ja nyt lopputulos tarjoillaan teille. S’il vous plaît! Kellog’s: Special K bliss, Hallon & choklad Vadelma-suklaa-myslipatukka Pirkka: Marjainen jogurttimyslipatukka Jogurtilla maustettu myslipatukka Yhdessä patukassa 20g proteiinia Vähälaktoosinen HYVÄÄ HYVÄÄ HYVÄÄ HYVÄÄ • Tyydyttää makeanhimon • Herkullinen, omenapiirakkamainen tuoksu • Muistuttaa itsetehtyjä riisisuklaita • Edullinen • Paljon proteiinia • Täyttävä • Hyvä, omenainen maku • Hyvä suutuntuma HUONOA HUONOA HUONOA HUONOA • Suuhun jää proteiinin maku • Kuiva • Esanssimainen • Pahvimainen maku • Vaikeaselkoinen ja pitkä ainesosaluettelo • Paljon lisäaineita • Tylsänmakuinen • Teollinen ulkonäkö • Laaja saatavuus • Tahmea, jää kiinni hampaisiin • Jää kiinni hampaisiin • Todella imelä MUUTA MUUTA MUUTA • Näyttää Tupla-suklaapatukalta • Keksimäinen, jälkiruokamainen • Toimituksen inhokki SAATAVISSA SAATAVISSA SAATAVISSA SAATAVISSA Ainakin ruokakaupoista Ruokakaupoista Ruokakaupoista Pirkka-tuotteita myyvissä ruokakaupoissa Kokonaisarvosana: 2- Kokonaisarvosana: 3 Kokonaisarvosana: 2 Kokonaisarvosana: 2- k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 OPISKELIJAKOLU MNI 26 Isojen poikien kengät TEKSTI ANTTI MÄKELÄ KUVA KOTIALBUMISTA V iimeistä viedään. Enää muutama kuukausi, ja sitten ollaankin jo ihan oikeita tulkkeja. Kevyt tästä loppusuorasta ei taida tulla, kun opinnäytetyöt ja viimeiset kurssit vielä työllistävät tekijöitään. Kuitenkin mielessä pyörii jo valmistumisen jälkeinen aika. Työpaikkahakemuksia, tulkkausnäytteitä ja CV:itä kirjoitetaan ja päivitetään kuumeisesti. Sormet syyhyävät keikoille pääsemisestä ja rehellisyyden nimissä on todettava, että eivät ne palkkapäivätkään kovin kauheilta vaikuta, ainakaan näin opiskelijabudjetilla elävän mielestä. Ja vViimeistä viedään tälläkin sektorilla. Laskeskelin eilen, että seuraavan Kielisillan ilmestyessä en taida enää olla opiskelija. Enkä sitten oikein mene opiskelijakolumnististakaan. Vaikka valmistuminen jo odotuttaa itseään, kyllähän se vähän kummastuttaakin. Valmistuessani ammattikorkeakoulusta olen vielä melko nuori, ja nyt pitäisi sitten riisua jarrusukat ja hypätä isojen poikien kenkiin. Tai ehkäpä alan ja vuodenajan huomioon ottaen, parempi kielikuva saattaisi löytyä pakkasnilkkureista. Noh, kengät kuin kengät, saattaa niiden mahduttamiseksi tarvita vielä muutamat villasukat. Neljän vuoden aikana opiskelijana olo alkoi kieltämättä toisinaan vähän jo turhauttaakin, mutta onhan se omalla tavallaan helppoa. Opiskelijatittelillä tulkkaavalle suodaan ymmärrystä, virheitä jopa odotetaan. Ensimmäisenä opiskeluvuotena riitti kunhan osasi sormittaa nimensä suurin piirtein oikein. Mitä siitä, jos Paavosta tulikin Pauli, kyllä se vielä oppii. Ja toivottavasti olemme oppineet. Kohta kuitenkin on aika tiputtaa opiskelija-sana nimikylteistä ja liittyä ”käsienläpsyttelijöiden” ammattikuntaan, kuten veljeni tulevaa ammattiani toisinaan luonnehtii. Alalla eletään tällä hetkellä melkoista murrosvaihetta, kun uudet systeemit hakevat k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Kirjoittaja on viittomakielen tulkkiopiskelija, joka kirjoittelee pilke silmäkulmassa, lähinnä roskakoriinsa. omia uomiaan ja asiakaskunta pohtii suhtautumistapaansa muutoksiin. Tällainen tilanne ei ole omiaan lieventämään etukäteisjännitystä, kun vastavalmistuneesta tuntuu joissain piireissä tulleen melkeinpä kirosana. Toivottavasti tilanne on hieman rauhoittunut siihen mennessä, kun me alamme mallailla tulevaisuutta uusissa kengissämme. Nämä neljä vuotta ovat pitäneet sisällään paljon kaikenlaista aina hiuksia repivästä stressistä mahtaviin onnistumisen tunteisiin. Mielestäni muutaman rivin käyttäminen viimeisestä kolumnista kiitosten esittämiseen voisi olla siis paikallaan. Saatan olla asiani kanssa hieman etuajassa, mutta suotakoon se anteeksi. Ensinnäkin iso kiitos luokkalaisilleni. Te teitte näistä neljästä vuodesta selviytymiskelpoiset. Vaikka olemmekin alisuoriutujien ongelmaluokka, olemme kuitenkin päässeet tänne asti. Mut- ta kuten Jorma Etto runossaankin sanoo: ”Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään.” Minkä me suomalaisuudellemme muka voisimme, vai mitä? Toiseksi kiitos kuuluu tietenkin koulumme henkilökunnalle. Vaikka emme kaikesta olekaan aina samaa mieltä, olette kuitenkin luotsanneet meidät tänne asti. Ja jos nyt rehellisiksi ruvetaan, niin lettoottehan te ihan kivoja. Älkää kuitenkaan pahastuko, jos valmistujaisissa hymyilemme kuin mielipuolet ja juoksemme ovesta ulos niin nopeasti kuin jalat vain kantavat. Kolmanneksi kiitos kuuluu tulkeille. Kaikille niille, jotka mahdollistivat harjoittelumme. Kaikille, jotka huolivat tärisevän pikkuopiskelijan viereensä istumaan ja heiluttelemaan käsiään. Kaikille, jotka tarjosivat rohkaisevia sanoja kalpeakasvoiselle opiskelijalle. Kuten jossakin aiemmassa kolumnissani taisin sanoa, harjoittelut ovat oppimiskokemuksina ensisijaisen tärkeitä. Kiitos siis kaikille, jotka ovat edesauttaneet niiden kokemuksien saamista. Neljänneksi kiitos äidilleni, sillä hän opetti minut aina kiitoksia luetellessani muistamaan itsensä: ”Hyvä Oscar-puhe alkaa aina äidille osoitetuilla kiitoksilla.” Ja viimeiseksieen kiitos sinulle. Kaikille teille, jotka olettevat käyttäneet aikaannensa lukeaksenneen räkänokkaisen tulkkiopiskelijan kirjoituksia. Toivottavasti olet saanut jotakin ajateltavaa tai edes pienen hymynväreen suupieleen. Lupasin itselleni, etten lopeta tätä kolumnia mihinkään kliseiseen toivotukseen, mutta miten tässä nyt käykään: ”Kentällä nähdään!” Onko pöytälaatikkoosi kertynyt teräviä havaintoja, kyseenalaistavia pohdintoja, hauskoja huomioita tai muuten vaan pino tekstiä? Kielisillassa on jatkossa kolumnistin mentävä aukko, ehdota itseäsi tai ilmianna kaveri: [email protected]. UUTISIA 27 Uutisia TOIMITTANUT LIISA HALKOSAARI KUVITUS KATARIINA VALENTIN Viittomakielisiä satuja Pikku Kakkosessa K uurojen Liiton ja Ylen Pikku Kakkosen yhteistyönä on kuvattu neljä viittomakielistä satua. Sadut lähetetään Pikku Kakkosessa perättäisinä keskiviikkoina 19. 3.–9. 4. Lähetyksen jälkeen satuja voi katsoa vielä Pikku Kakkosen verkkosivuilla tai Kuurojen Liiton netti-tv:n kautta (www.kl-deaf.fi/nettitv). Sadut on myös puhuttu suomeksi. Yhteistyö liiton ja Ylen välillä jatkuu, ja uusia satuja ollaan jo suunnittelemassa ja kuvaamassa. Satujen lähetysajoista tiedotetaan Kuurojen Liiton verkkosivuilla ja Facebookissa. Oulussa tarjotaan tulkattua teatteria O ulunsuun Näyttämö esittää tänä vuonna Sirkku Peltolan kirjoittaman näytelmän Pikku jättiläinen. Teatteri tarjoaa kahteen esitykseen viittomakielen tulkkauksen, joka on rahoitettu kaupungilta saatavalla avustuksella. Tulkatut näytökset ovat la 22. 3. ja su 23. 3. klo 14. Näytelmän tulkkeina ovat Matias Ojamaa ja Sirpa Suomela. Näkövammaisille on varattu mahdollisuus tutustua näyttämöön ja näytelmän hahmoihin ennen esitystä. Kuurosokeat voivat tilata Kelan tulkkauspalvelusta henkilökohtaisen tulkkauksen. Näille tulkeille järjestetään erilliset harjoitukset, joissa heillä on mahdollisuus mm. tutustua esitykseen ja suunnitella sijoittuminen. Pikku jättiläinen on absurdi tragikomedia, joka kertoo hieman omalaatuisesta 26-vuotiaasta Torstista. Yhä kotona asuvan Torstin elämä muuttuu ensimmäisen oikean ihastuksen myötä. Komedia antaa myös ajattelemisen aihetta: Kohtelemmeko kaikkia samanarvoisina ja miten suhtaudumme erilaisuuteen? Lisätiedot: www.oulunsuunnuorisoseura.fi/toimintaa/teatteri/esitykset Lippuvaraukset: [email protected] Hurrikaanitapahtuma Helsingissä H umak järjestää 18. 3. 2014 aamupäivän kestävän verkostoitumistapahtuma Hurrikaanin Helsingin TKI-keskus Ilkassa, Valkeassa Talossa (Ilkantie 4). Tapahtuman tavoitteena on luoda kontakteja ammattikorkeakoulun, työnantajien ja opiskelijoiden välillä. Tapahtumaan osallistuu opintojensa eri vaiheessa olevia yhteisöpedagogiikan, tulkkauksen ja kulttuurituotannon opiskelijoita. Yhden virkkeen uutiset Elina Jokipaltio siirtyy Helsingin Diakonissalaitokselle papiksi, hän ehti toimia 13 vuotta kuurojenpappina. Viittomakieli 1 ja 2 -kirjat ovat siirtyneet videoineen verkkoon, kotiopiskelija voi hakea kirjoja osoitteesta hurma.amkit.fi. Kuurojen Kulttuuripäivät järjestetään Tampere-talossa 16.–18. 5. Kuurojen Pohjoismainen Kulttuurifestivaali valtaa Turun heinä-elokuun vaihteessa. Facebookissa kiehuu, kun kuurot pohtivat, valittavat, kommentoivat ja jakavat ajatuksia ryhmässä Herää, Kelan tulkkauspalvelu! SVT:n syyskokous ja tulkkipäivät järjestetään 4.–5. 10. Vaasassa. k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4 Meille syntyi pieni poika 22. 1. 2014 klo 16.46. ”Klöntti” painoi 3305 g ja pituutta oli 47 cm. Kirsi ja Janne Lustig 20 pientä varvasta ja 20 pientä sormea syntyivät meille 29. 1. ihanan pojan ja ihanan tytön muodoissa. Perheemme jäsenmäärä on tuplaantunut. Maaret ja Lauri Siivonen efsli 2014 AGM & Conference 12.–14. 9. 2014 Belgia, Antwerp SVT:n apurahahakemusten viimeiset palautuspäivät vuonna 2014 ovat 31. 3. ja 31. 8. Apurahahakemuksen voi täyttää osoitteessa www.tulkit.net. Lumi SUVI SIPRONEN