Teuvo Kaartti projektipäällikkö, Poveri-projekti ”Poveria” kuurojen ja kuurosokeiden työllistymiseen! Kuurojen Palvelusäätiön valtakunnallisen POVERI-projektin (2012–2015) tarkoituksena on kehittää ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmien mallia, viittomakielistä työvalmennusta, kuurojen ja kuurosokeiden työllistymiseen ja työllistymisen tukitoimiin. POVERIN tavoitteena on kehittää Hämeenlinnassa sijaitsevasta maamme ainoasta viittomakielisestä Työkeskus Sampolasta ammatillisen kuntoutuksen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen yksikkö. Kuurojen Palvelusäätiö on yksi vanhimmista järjestöistä Suomessa. Se on perustettu 1897. Se tuottaa kuuroille ja kuurosokeille vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ja sosiaali- ja terveyspalveluja palvelukeskuksissa, ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa. Asumismuodon valintaan vaikuttavat asiakkaan tuen ja avun tarve, minkä määrää arvioidaan asumisharjoittelujaksoilla. Palvelukeskuksissa ja ryhmäkodeissa on työntekijä paikalla ympäri vuorokauden. Tukiasunnoissa asukas saa ohjausta ja apua sovitun määrän. Kuurojen Palvelusäätiö kehittää ja tarjoaa palveluita ja tukimuotoja, jotka edistävät eri-ikäisten niin kuuron lapsen ja hänen läheistensä kuin kuuroutuneen ja sokeutuneen vanhuksen hyvinvointia. Kuurojen Palvelusäätiössä tehdään tavoitteellista työtä kuurojen ja kuurosokeiden vuorovaikutuksen edistämiseksi. Juniori-ohjelma korostaa kuuron tai huonokuuloisen lapsen kommunikaatiota perheen yhteisellä kielellä. Kotiväylä tarjoaa viittomakielistä apua asiakkaiden kotiin tuotuna. Säätiön käyttömenot vuonna 2011 olivat reilut 14 M€ ja henkilökuntaa on noin 240 ja palvelujen käyttäjiä lähes 1000. Kunnat rahoittavat niiden järjestämisvastuuseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kansalaisjärjestötoimintaan ja kehittämistyöhön tukea saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä. Säätiöllä on palvelukeskuksia Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. Oulussa on Ratamotien ryhmäkoti. Keskustoimisto sijaitsee Valkeassa talossa, Helsingissä. Sampolassa oppisopimuksella verhoilijan koulutuksen saanut Matias Alanne on laittamassa tottuneesti uutta nahkaverhoilua sohvatuoliin. 10 0221 0221 Kuurojen Palvelusäätiö kehittää toimintaansa asiakaspalautteen perusteella, arvioimalla omaa työ- Oppisopimuskoulutusta verhoilijan ammattiin suorittava Markku Loppinen korjailee ammattimiehen ottein huonekalua. tä, luomalla yhteistyöverkostoja ja toteuttamalla kehittämisprojekteja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kuurojen Palvelusäätiöllä on 9 Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa ohjelmaa tai projektia. Projektien avulla kehitetään uusia menetelmiä ja työtapoja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvät projektit ovat jääneet pysyviksi toiminnoiksi Kuurojen Palvelusäätiön palveluvalikkoon. Kaikki säätiön palvelukeskukset järjestävät monipuolista työtoimintaa asukkailleen ja asiakkailleen. Työtoiminta voi olla palvelukeskuksessa tehtävää työtä tai palvelukeskuksen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä, esimerkiksi kaupan eri tehtävissä. Työtoiminnan tavoitteena on asiakkaiden toiminnallisen kuntoutumisen ja mielekkään tekemisen avulla tuoda elämään sisältöä ja laatua. Palvelukeskus Metsolassa Jyväskylässä on erikoistuttu alueen nuorten kuurojen opiskeluun ja työelämään ohjaukseen laajan verkostotyön voimin. Metsola on tarjonnut mm. viittomakielistä työhönvalmennusta TE-keskuksen ostopalveluna. Oulussa on Ratamotien ryhmäkodin yhteydessä kauppapuutarha, jossa kasvatetaan kesäkukkia. Hämeenlinnassa Palvelukeskus Sampolan yhteydessä toimii maamme ainoa viittomakielinen työkeskus. Työkeskus Sampolassa on nykyään toimintaa viidellä osastolla, joita ovat kirjansitomo, verhoomo, harja- ja rottinki, työtoiminta sekä päivätoiminta. Huonekaluja entisöivät tai muuttavat asiakkaiden haluamaan asuun kuurot työntekijät yhdessä kuulevien työtovereiden kanssa. Viittomakieli toimii luontevana työkielenä. Osastojen työnjohtajien lisäksi työkeskuksessa työskentelee 47 henkilöä. Osa heistä saa työsuhteen mukaisesti palkkaa, osalle maksetaan työtoimintarahaa. Sampolan tuotteilla ja palveluilla on pitkään ollut ulkopuolisia tilaajia ja ne ovatkin saaneet luottamusta. Luottamusta onkin kestänyt jo vuodesta 1961, jolloin nykyisen Työkeskus Sampolan edeltäjä Paperisampo Oy perustettiin. Vuonna 1975 Kuurojen huoltokotisäätiö, nykyisin Kuurojen Palvelusäätiö, lunasti Paperisampo Oy:n osakkeet. Nykyisen kaltaiseksi toiminta muuttui 1980-luvun puolivälissä, 0221 0221 kunnes uusiin ajanmukaisiin toimitiloihin Brahenkadulle päästiin muuttamaan vuonna 2005. Kuurojen Palvelusäätiön tänä vuonna käynnistyneen valtakunnallisen POVERI-projektin (2012– 2015) tarkoituksena on kehittää ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmien mallia, viittomakielistä työvalmennusta, kuurojen ja kuurosokeiden työllistymiseen ja työllistymisen tukitoimiin ja tavoitteena on kehittää Työkeskus Sampolasta ammatillisen kuntoutuksen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen yksikkö. POVERI tukee, ohjaa ja toteuttaa erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden osatyökykyisten työllistymistä. POVERIN tavoitteena on tarjota heille monipuolisia toimintamuotoja työllistymisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai katkaisemiseksi sekä viittomakielialan erityisosaamiseen perustuvaa asiantuntijuutta. Tulevat valmennusryhmät ja viittomakielinen toimintaympäristö tarjoavat mahdollisuuden viittomakieliseen vertaistukeen ja asiakkaan identiteetin vahvistumiseen kuurojen omassa kulttuurissa. 11 Poveri-projektin työntekijöitä. Vasemmalta projektipäällikkö Teuvo Kaartti, päivätoiminnan ohjaaja Kirsi Tonteri, Sampolan johtaja Pekka Vihanto, työnjohtaja Kimmo Uschanoff, työnjohtaja Simo Hirvilampi ja vastaava ohjaaja Maritta Ilola. Viittomakielisten asiakkaiden työllistymisen tuen tarve on yleensä hyvin pitkäkestoista, kokonaisvaltaista ja intensiivistä. Kuurosokeiden asiakkaiden kohdalla erityisesti haasteet ovat usein entistä mittavammat. Toiminta edellyttää työntekijöiltä kuurojen kulttuurin tuntemusta, hyvää viittomakielen taitoa, kykyä ohjata asiakkaita yksilöllisesti, työelämän tuntemusta sekä intoa tehdä yritysyhteistyötä ja verkostotyötä. Verkostoyhteistyössä tarjotaan myös työantajille heidän tarvitsemaansa tukea. Edelleen on painiskeltava esim. viittomakielisten työllistämiseen liittyvien ennakkoasenteiden murtamisessa. Helposti keksitään erilaisia tekosyitä esteeksi kuuron henkilön työllistämiseen. Keväällä alkaneen Ray:n rahoittaman POVERI-projektin turvin kyetään kehittämään Työkeskus Sampolan toimintaa valtakunnallisesti kuuroja ja kuurosokeita palvelevaksi viittomakielisen työvalmennuksen keskukseksi. Työkeskuksen henkilökunta (työnjohtajat ja työvalmennuksesta vastaavat 12 henkilöt) saa koulutusta tuetun työllistämisen ja muiden menetelmien käyttöön sekä osatyökykyisten työntekijöiden markkinointiin yrityksiin. Työkeskus Sampolassa on esimerkiksi kesän aikana otettu käyttöön VAT (=Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä), jonka käyttöä on pikkuhiljaa päästy harjoittelemaan. Syksyn aikana henkilökunta saa koulutusta KELAn edellyttämän GAS-menetelmän käyttöön. GAS-menetelmää käytetään esim. työvalmennustai kuntoutusjaksolla olevan asiakkaan tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuvälineenä. Viittomakieliseen työvalmennukseen tuleville kuuroille tai kuurosokeille asiakkaille tehdään henkilökohtaiset ja kokonaisvaltaiset urasuunnitelmat, joissa tavoitteena on heidän työllistyminen. Verkostoyhteistyön turvin eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa turvataan asiakkaan tarvitsemat palvelut. Muualla valtakunnassa asuvat pitkään työttöminä olleet tai kuntoutumistarpeessa olevat viittomakieliset asiakkaat voivat 0221 0221 tulla Työkeskus Sampolaan toiminta- ja työkykyarviointijaksolle, jolta he voivat saada ”POVERIA!” eli uusia ”eväitä” työllistymiseen omille paikkakunnilleen. Työkeskus Sampola voi tarpeen tullen soveltua myös pitempiaikaiseksi työpaikaksi, kuten on käynyt jo usealle työkeskuksen eri osastoilla työskenteleville. Koulunsa päättävillä kuuroilla tai kuurosokeilla nuorilla on myös mahdollisuus tulla tutustumisjaksolle Palvelukeskus Sampolaan työosastoille ja saada näin virikkeitä omiin ammatinvalintasuunnitelmiinsa. Palvelukeskus Sampolassa on ollut mahdollista opiskella palvelutalon puolella oppisopimusteitse lähihoitajaksi, mutta myös työkeskuksen puolella on esim. verhoilijan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksen suorittanut tähän asti kaksi henkilöä ja yksi henkilö on parhaillaan sitä suorittamassa. Hänellä on suunnitelmissa suorittaa tutkinto vuoteen 2015 mennessä.