SIILAISEN TERVEYSASEMA
Työ nro 1672 20.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SIILAISEN TERVEYSASEMA KAAVASELOSTUS LUONNOS Asemakaavan muutos koskee Noljakan (18) kaupunginosan korttelin 1803 tonttia 6. KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KRAKL Nähtävillä KH KV Lainvoima 2.12.2014 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Noljakan (18) kaupunginosan korttelin 1803 tonttia 6. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Noljakan (18) kaupunginosan korttelin 1803 tontti 6. Kaavoitusohjelman työ nro 1672 Joensuu 20.1.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3 LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4 2.1.3 Muinaismuistokohteet ................................................................................................ 4 2.1.4 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 5 2.1.5 Maanomistus............................................................................................................... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 5 3 TAVOITTEET .......................................................................................... 7 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ..................................................................... 7 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ....................................................................................... 7 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................... 7 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet .................................................................. 8 3.2.3 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ....................................................... 9 4 5 VAIHTOEHDOT ......................................................................................9 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ...............................................9 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................... 9 5.1.1 Korttelialueet .............................................................................................................. 9 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................ 9 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ...................................................................... 9 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ............................................................ 9 5.2.3 Yritysvaikutusten arviointi......................................................................................... 10 5.2.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ................................................. 10 5.2.5 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 10 5.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..................................................................................... 10 6 TOTEUTUS ........................................................................................... 11 6.1 6.2 KAAVAN TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT11 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS......................................................................11 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. 2. 3. 4. Asemakaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet Siilaisen terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennus, päivitetty hankesuunnitelma 4.12.2014 5. Tontinkäyttösuunnitelma 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Siilaisen terveysasematontin rakennusoikeutta ja kerroslukua terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen sekä monitoimikeittiön rakentamisen takia. Suunnittelualueena on Noljakan kaupunginosan korttelin 1803 tontti numero 6. Tontin pinta-ala on 50966 m2. Tonttitehokkuudella e=0,3 tontin nykyinen rakennusoikeus on 15.290 k-m2. Siilaisen terveysasema on rakennettu vuonna 1982, eikä se täytä nykyvaatimuksia talotekniikan ja huonejärjestelyjen osalta potilashuollon näkökulmasta. Kaavan muutostyö on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavaprosessi Asemakaavatyö käynnistyi 2.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 4.12.2014 – 12.1.2015 ja hanke esiteltiin yleisötilaisuudessa 10.12.2014. Yleisötilaisuuteen osallistui 7 henkilöä. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kaupunkirakenneyksikössä ja kaupungintalolla ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa kaupunkirakenneyksikössä. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläpidosta ja yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot vastineineen ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen on kaupungin vastuulla. Asemakaavaluonnos, liite 1 LIITE 1, Sivu 1/4 7 23 6 4 5 5 6 88 56 7 99 8 18 57 3 16 19 9 1:3 106 58 5 s-10 TIE KAN LJA NO 20 10 104 27 1802 108 26 2533:9 33:9 1:3 2 59 19 11 1 1 p 17 1 20 21 12 1803 YS 1803 6 5 IV e=0.45 3 111 15 6945600 II 485800 21 81 Terveysasema 18 NOLJAKKA kt kt 14 113 III 81 13 115 p kt 24 13 15 117 14 M 117:0 4 0 10 20 30 40 50 100 LIITE 1, Sivu 2/4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET YS 0160000 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 18 NOL 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 1803 0930000 Korttelin numero. NOLJAKANTI 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. IV 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. e=0.45 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. 1360000 Katu. p 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. s-10 1690010 Suojeltava alueen osa. Alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet tulee säilyttää. Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa LIITE 1, Sivu 3/4 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tontille on varattava vähintään 400 m2:n suuruinen yhtenäinen piha-alue potilaiden ja henkilökunnan käyttöä varten. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Yksi autopaikka kutakin sairaalan 100 k-m2 kohti. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin jalankulku- ja oleskelualueista. LIITE 1, Sivu 4/4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NOLJAKAN (18) kaupunginosan korttelin 1803 osan asemakaavan muutos. SIILAISEN TERVEYSASEMA LUONNOS KRAKLK KH Näht KV Pvm 20.1.2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1 : 2000 Suunn. Vesa Huohvanainen Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Ritva Eskelinen Arkisto 18/1672 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Siilaisen terveysasema sijaitsee korttelissa 1803 yhdessä muiden sosiaalitointa palvelevien rakennusten kanssa. Kortteli 1803 rajautuu idästä Noljakantiehen ja muilta rajoiltaan Siilaisenpuistoon. Noljakantien toisella puolella terveysasemaa vastapäätä on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vuonna 2008 valmistuneet tilat. Korttelin 1803 pohjoispuolella Noljakantien toisella puolella on uskonnollisen yhdistyksen omistama kirkko ja kokoontumistilat. Kaava-alueen pinta-ala on 50966 m2. 2.1.2 Luonnonympäristö Terveysaseman tontin takaosa on puolukkatyypin mäntymetsää. Tällä alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. 2.1.3 Muinaismuistokohteet Terveysaseman tontilla on ensimmäisen maailmasodan aikaisia linnoitteita. 5 2.1.4 Rakennettu ympäristö Korttelissa 1803 sijaitsee sosiaalipalvelujen rakennuksia, jotka ovat sekä kaupungin että yksityisen toimijan käytössä ja ne ovat valmistuneet vuosina 1982 - 2010. Kaava-aluetta vastapäätä ovat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tilat, jotka valmistuivat vuonna 2008. Korttelin pohjoispuolella on uskonnollisen yhdistyksen kirkko ja kokoontumistila, joka valmistui vuonna 2004. Suunnittelualueelta noin 300 metriä kaakkoon on vuonna 2014 valmistunut S-ketjun lähimarket. Alueen pääliikenneväylänä on Noljakantie, jota kautta on yhteydet kaupungin keskustaan Yliopistonkadun ja Siltakadun kautta ja pohjoiseen Marjalan suuntaan. Kaupungin teollisuusalueelle pohjoiseen päin on yhteys Pankakoskentien kautta ja Kuopiontien rampilta muihin kaupunginosiin. Korttelin 1803 takana on kevyen liikenteen väylä. Sen kautta pääsee kätevästi niin Noljakan suuntaan kuin kaupungin keskustaankin. Siilaisen S-marketin rakentamisen yhteydessä rakennettiin uusi kiertoliittymä Noljakantien ja Yliopistonkadun risteykseen. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Terveysaseman tontilla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakenteita, jotka ovat muinaismuistolain nojalla suojeltuja. Siilaisen alueen työpaikat ovat pääasiassa sosiaali-, terveys- ja pelastuslaitoksen sekä kaupan alalta. Suunnittelualueella on kunnallistekniikka. 2.1.5 Maanomistus Kaava-alueen maat omistaa Joensuun kaupunki. 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on Joensuun taajamatoimintojen alueetta (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Tässä yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). 6 Kuva 1. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020 Asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 25.10.1982 hyväksymä asemakaava, jossa suunnittelualue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Kerrosluku on kolme (III) ja tonttitehokkuus e= 0,3. Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat ”Rajaton tulevaisuus” 2013 – 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunkirakenneohjelma 2013 – 2016, KV 4.11.2013. Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013, KV 30.9.2013 Asumisen strateginen suunnitelma 2010-2015, KV 31.5.2010 Ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2010-2015, KV 30.8.2010 7 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Siilaisen terveysaseman peruskorjaus, laajennus ja monitoimikeittiön rakentaminen kyseiselle tontille ei ole mahdollista ilman kaavamuutosta. Tontin rakennusoikeutta ja kerroslukua on lisättävä. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013–2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. 8 Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015 – 2016: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. 9 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Korttelista 1803 on rakentunut sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittymänä. Kaavamuutos tukee tätä kehityslinjaa. Terveysaseman tontin rakennusoikeutta ja kerroslukua lisätään terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen sekä sen yhteyteen rakennettavan kaupungin monitoimikeittiön takia. Monitoimikeittiö vastaa tulevaisuudessa kaupungin ruokahuollosta. 3.2.3 4 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Kaavamuutoksen tavoitteet ovat säilyneet samoina koko kaavaprosessin ajan. VAIHTOEHDOT Vaihtoehtotarkasteluja ei ole tehty. Valittu vaihtoehto täyttää hyvin kaavamuutokselle asetetut tavoitteet. Kaavahankeen esittelytilaisuudessa ei tullut esille kriittisiä mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavamuutos tuo lisää rakennusoikeutta terveysaseman laajentamiselle ja monitoimikeittiön rakentamiselle. Kerroslukua kasvatetaan nykyisestä kolmesta neljään. Kaavalla ei muuteta tontin käyttötarkoitusta, vaan peruskorjaus, laajennus ja monitoimikeittiön rakentaminen on mahdollista voimassa olevan kaavamerkinnän mukaisesti. Työpaikkojen määrä kasvaa toimintojen laajentumisen ja monipuolistumisen takia. Kaavamuutoksen taustalla on kaupunginvaltuuston 15.12.2014/174§ hyväksymä hankesuunnitelma, jonka keskeisimmät osat ovat selostuksen liitteenä 4. Kaavan toteutus edellyttää kaupungilta mittavia investointeja. 5.1.1 Korttelialueet YS-korttelialue (sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue), Terveydenhuoltoon tarkoitettu tontti nro 6 on merkitty YSkorttelialueeksi, jonka rakennusoikeus e=0,45 (22935 k-m2) ja kerrosluku on 4. 5.2 5.2.1 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Terveysaseman laajennus ja kerrosluvun nostaminen neljään täydentää hyvin nykyistä rakennettua tonttia ja soveltuu kaupunkikuvan näkökulmasta hyvin nykyiseen rakenteeseen. 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 10 Kaavamuutoksella nykyisen tontin puustoinen alue vähenee, mutta tämä on mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaankin. 5.2.3 Yritysvaikutusten arviointi Muutosalueen uudisrakentaminen ja peruskorjaus työllistää suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä, maanrakennusalaa, lvi-yrityksiä, sähköalan yrittäjiä sekä muita rakentamisen toimialaan kuuluvia yrityksiä. Terveysaseman laajennus ja monitoimikeittiö tuo alueelle uusia pysyviä työpaikkoja useita kymmeniä. 5.2.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaavamuutosalue rajoittuu Noljakantiehen. Terveysaseman laajennus ja monitoimikeittiön rakentaminen lisää jonkin verran henkilöauto- ja myös raskasta liikennettä. Liikenneturvallisuuteen autoliikenteen lisäyksellä ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia. Terveysaseman liittymä siirretään liikenneturvallisuuden näkökulmasta parempaan paikkaan tontin kaakkoiskulmaan. 5.2.5 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Terveysasematontin käytön tehostaminen on yhdyskuntatalouden ja rakenteen kannalta kannattavaa. Alueella on olemassa tekniset verkot ja suunnittelualue rajautuu olemassa olevaan katuverkkoon. Rakennushankkeen kustannukset ovat 43,1 M€. Liittymän muutos edellytä kaupungilta kuntatekniikkaan noin 40.000 €:n lisäinvestoinnin. Vaikutukset kaupunkikuvaan Terveysasematontin rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen sosiaalisiin oloihin tai väestörakenteeseen. Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin Kaavamuutosalue on liitetty kaava-alueen teknisiin verkkoihin. Joensuun vedeltä saadun tiedon mukaan nykyisen vesi- ja viemäriverkon kapasiteetti on riittävä. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia rakennushistoriallisiin arvoihin. Terveysaseman tontilla olevista sota-ajan muinaismuistokohteista osa tuhoutuu uudisrakentamisen takia. Museovirastolta haetaan kajoamislupa ja päätös liitetään asiakirjoihin. 5.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueelle ei kohdistu mitään häiriötekijöitä. Noljakantie toimii alueen pääkatuna, eikä siitä aiheudu haitallista liikennemelua terveysaseman toiminnalle. 11 6 TOTEUTUS 6.1 KAAVAN TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Arkkitehtitoimisto Sipark Oy:n vuonna 2014 tekemä tontinkäyttösuunnitelma on liitteenä. 6.2 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Rakennustyöt on jo käynnistetty voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Laajennustyöt on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Suunnitteluvaiheet Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 4.12.2014 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 4.12.2014–12.1.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 10.12.2014. Tilaisuudessa oli läsnä 7 henkilöä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laaditaan kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä muiden palveluyksiköiden kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee vuoden 2015 keväällä. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Vesa Huohvanainen Kartat: Ritva Eskelinen Työ nro 1672 LIITE 2, Sivu 1/4 26.11.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SIILAISEN TERVEYSASEMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Noljakan (18) kaupunginosan korttelin 1803 tonttia 6. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutehtävä Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Siilaisen terveysasematontin rakennusoikeutta ja kerroslukua terveysaseman peruskorjaus- ja laajennushankkeen sekä monitoimikeittiön rakentamisen takia. Suunnittelualueena on Noljakan kaupunginosan korttelin 1803 tontti numero 6. Tontin pinta-ala on 50966 m2. Tonttitehokkuudella e=0,3 tontin nykyinen rakennusoikeus on 15.290 k-m2. Siilaisen terveysasema on rakennettu vuonna 1982, eikä se täytä nykyvaatimuksia talotekniikan ja huonejärjestelyjen osalta potilashuollon näkökulmasta. LIITE 2, Sivu 2/4 2 Suunnittelutilanne Yleiskaava: Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, missä suunnittelualue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Asemakaava: Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 25.10.1982 hyväksymä asemakaava, missä suunnittelualue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Kerrosluku on kolme (III) ja tonttitehokkuus e= 0,3. Ote asemakaavasta Suunnitelmat ja päätökset: Siilaisen terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman muuttaminen on käynnissä. Kaupunginhallitus on 20.10.2014 pitämässään kokouksessa päättänyt, että Siilaisen terveysaseman yhteyteen rakennetaan kaupungin monitoimikeittiö, joka vastaa kaupungin ruokahuollosta. Kuva tontinkäyttösuunnitelmasta; Arkkitehtitoimisto Sipark Oy, 2014 3 LIITE 2, Sivu 3/4 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Siilaisen terveysasemana laajennus on toteutettavissa nykyisellä tontilla. Laajennuksella on vaikutuksia Noljakantien liikenteeseen. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta Noljakantien liikenneturvallisuuteen eikä erillistä liikenneselvitystä ole tarpeen tehdä. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Siilaisen-Noljakan Asukasyhdistys ry teknisten verkkojen haltijat Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2015. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt marraskuussa 2014. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Asemakaavamuutoksesta ei ole tarpeellista pitää viranomaisneuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 4.12.2014–12.1.2015 alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus pidetään kaupunkirakenneyksikön tiloissa, kokoushuone Laturi (käynti sisäpihalta), osoitteessa Muuntamontie 5, 10.12.2014 kello 17.30. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti helmikuussa 2015. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee toukokuun 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen. LIITE 2, Sivu 4/4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Vesa Huohvanainen, maankäytön suunnittelija puh. 050 315 6521, sähköposti [email protected] Ritva Eskelinen, suunnitteluavustaja puh. 050 409 2135, sähköposti [email protected] Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi 4 Työ nro 1672 LIITE 3, Sivu 1/2 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SIILAISEN TERVEYSASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OAS-vaiheen viranomaislausunnot ja mi elipiteet vastineineen LIITE 3, Sivu 2/2 1 EI HUOMAUTETTAVAA Fortum Power and Heat Oy Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Joensuun Vesi 2 LIITE 4, Sivu 1/14 SIILAISEN TERVEYSKESKUS PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMAN PÄIVITYS 4.12.2014 Joensuun kaupunki / Joensuun Tilakeskus Länsikatu 15, rakennus 2, 80110 Joensuu / p. 013 267 7111 / y-tunnus 0242746-2 Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -3- LIITE 4, Sivu 2/14 SIILAISEN TERVEYSKESKUS, PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMAN PÄIVITYS 1. TIIVISTELMÄ Siilaisen terveyskeskuksen suunnittelu käynnistettiin tammikuussa 2014. Suunnittelun edetessä tehtiin vuodeosastolla ja hallinnon tiloissa kuntotutkimuksia, joilla täydennettiin hankesuunnitelman perustana olleen kuntoarvion tietoja. Kuntotutkimusten ja uusien käyttäjiltä saatujen palautteiden perusteella todettiin suunnittelutyöryhmässä aiemmin arvioitujen korjaustöiden (korjausasteen) riittämättömyys. Näiden perusteella on päädytty esittämään nykyisten vuodeosaston ja hallinnon tilojen peruskorjauksen osalta uudisrakennusvaihtoehtoa. Yhteenvetona suunnitelmavaihtoehdoista voidaan todeta sekä saneeraus-laajennus että uudisrakennusvaihtoehtojen olevan toiminnallisesti lähes yhdenvertaisia ja suunnitellut toiminnalliset vaihtoehdot voidaan niissä molemmissa toteuttaa. Uudisrakennusvaihtoehto on kuitenkin pitkällä aikavälillä rakennusteknisesti saneerauslaajennusversiota turvallisempi ja tilankäytöltään tehokkaampi ja parempi ratkaisu niin sairaalatoimintojen kuin terapia-, työterveys-, hallinto- ja tukipalvelujen toteuttamiseksi. Uudisrakentamisen tilaratkaisut ja toiminnot tehdään niin, että ne palvelevat myös ympäryskuntien tarpeita, ei pelkästään Joensuuta. Tekniikan osalta uudisrakentaminen helpottaa rakentamista antamalla mahdollisuuden kerroskorkeuden kasvattamisen, jolloin etenkin ilmanvaihtotekniikan vaatima tilatarve välikatoissa voidaan toteuttaa järkevämmin. Samoin uudisrakennus mahdollistaa pohjakerroksen lattiatason nostamisen helpottaen ulkoalueiden rakentamista ja uudisrakennuksen kosteussuojausta. Keskuskeittiön suunnittelu käynnistettiin myös alkuvuodesta 2014. Suunnittelun edetessä huomattiin paineita tilojen riittävyyden suhteen erityisesti teknisten tilojen osalla. Varsinaisten käyttötilojen osalta laajennustarpeet olivat vähäisempiä. Myös keittiökoneiden ja –laitteiden päivitys- ja muutostarpeet aiheuttivat huolta vanhan kustannusarvion riittävyyden suhteen. Keittiötoiminnasta vastaavana Joensuun kaupungin ravintopalvelut on esittänyt keittiöhankkeen toteuttamista laajemman version mukaan mm. toiminnan kokonaistaloudellisuuslaskelmiin vedoten. Oman keittiön vuotuiset ateriahinnat ovat selvästi halvempia verrattuna Sairaanhoitopiirin tai Koulutuskuntayhtymältä saatuihin tarjouksiin verrattuna. Myös Siilaisen ohjausryhmä on asettunut laajemman keittiön kannalle. Nettoneliömäärät (huonealat) ovat saneeraus-laajennussuunnitelmassa n. 15 410 m2, kun ne ovat uudisrakennusversiossa n. 13 940 m2. Vaihtoehtojen neliömäärissä ei ole huomioitu IV-konehuoneita koska niitä ei ollut mukana myöskään hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Merkittävä uudisrakennusversion tilojen väheneminen johtuu pääosin sairaalaosan tehokkaammasta tilankäytöstä ja tukipalvelujen tilatarpeiden vähenemisestä. Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -4- LIITE 4, Sivu 3/14 Hankesuunnitelma toteuttaa hoidon ja hoivan rakennemuutosta ja sen mukaisesti tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät ja pitkäaikaispaikat vähenevät valtakunnallisen linjauksen mukaisesti, pitemmällä aikavälillä lähes Kotilahden sairaalan paikkamäärän verran. Nykyisistä 170 pitkäaikaispaikasta muuttuu tehostetuksi jo Senioripihan käyttöönoton myötä 48 ja sen jälkeen vuosittain pitkäaikaispaikkojen on laskettu vähentyvän 20 paikalla vuodessa. Vuonna 2018 Siilaisen valmistuessa on nykyisistä 170 pitkäaikaispaikasta muutoksen vaikutuksesta jäljellä 62 paikkaa. Uudessa vuodeosastoyksikössä sen toiminta tulee profiloitumaan perusterveydenhuollon akuutiksi kuntoutumissairaalaksi, jossa hoitopaikkoja on kerroksessa 48 potilaalle ja yhteensä 3 kerroksessa 144 paikkaa. Siilaisesta rakentuu perusterveydenhuollon osaamiskeskittymä terapiakeskuksineen ja kuntoutumisyksikköineen sekä arjen pärjäämistä edistävät toiminta- ja kuntoutuksen aikaiset tilat Uudisrakentamisvaihtoehdon myötä koko hankkeen kustannuksiksi on tavoitehintalaskelmassa päädytty 43,1 M€:oon, joka on hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan nähden 4,8 M€ enemmän. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli 38,3 M€. Suurkeittiön osalta suunnitelmien- ja keittiön laitekannan tarkentaminen on tuonut selvän kustannusnousun, n. 2,6 M€. Alue- ja pihatöiden laajuuden kasvu on 1,0 M€ kustannusarviota enemmän ja purkutöiden kustannukset on arvioitu 0,7 M€. Uudisrakentamisvaihtoehdossa sosiaali- ja terveystoimen toimitilakustannukset tulevat nousemaan vuositasolla n. 365.000 euroa verrattuna 20.2.2013 laadittuun hankesuunnitelmaan ja tulevat olemaan 2,54 €/vuosi. Suurin osa sosiaali- ja terveysviraston sisäisen vuokran kasvusta kompensoituu kuitenkin Kotilahdesta luopumisella ja uudisrakentamisen pienemmällä neliömäärällä sekä laitospaikkojen vähentämisellä. Ravintopalvelulle kohdistettavat toimitilakustannukset tulevat laajemman keittiövaihtoehdon kohdalla nousemaan n. 175.000 euroa hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan verrattuna ja tulevat olemaan 613 300 €/vuosi. Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -5- LIITE 4, Sivu 4/14 SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.2 4. 4.1 4.2 5. 5.1 5.2 6. 7. 7.1 7.2 8. 8.1 8.2 8.3 9. 10. TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 3 JOHDANTO .................................................................................................................. 6 HYVÄKSYNTÄ ............................................................................................................ 6 SUUNNITTELU JA KUNTOTUTKIMUKSET ....................................................................... 6 MUUTOSTARPEET JA KUSTANNUSPAINEET ................................................................... 6 SUURKEITTIÖ ............................................................................................................... 7 HYVÄKSYTTY HANKESUUNNITELMA 3-2013 ................................................................ 7 NYKYISET TARPEET .................................................................................................... 7 VUODEOSASTOT .......................................................................................................... 8 HYVÄKSYTTY HANKESUUNNITELMA 3-2013 ................................................................ 8 NYKYISET TARPEET .................................................................................................... 9 JOENSUUN TYÖTERVEYS JA HALLINTO .............................................................................. 9 HYVÄKSYTTY HANKESUUNNITELMA 3-2013 ................................................................ 9 NYKYISET TARPEET ...................................................................................................10 MUUTOSTEN TARPEELLISUUS ........................................................................................10 KÄYTTÖTALOUS ..........................................................................................................11 TOIMITILAKUSTANNUKSET ........................................................................................11 TOIMINNAN KUSTANNUKSET ................ VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. INVESTOINNIT JA RAHOITUS ...........................................................................................11 RAKENNUSKUSTANNUKSET .......................................................................................11 TOIMINTAVARUSTUKSEN KUSTANNUKSET ..................................................................12 KAUPUNGIN RAKENNUTTAMISOHJELMA .....................................................................12 HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN ...............................................................................13 ALLEKIRJOITUKSET ......................................................................................................13 LIITTEET: 1. TOIMINNALLISET- JA TILAMUUTOKSET 2. UUDISRAKENNUKSEN SUUNNITELMAT 3. SUURKEITTIÖLUONNOS Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -6- LIITE 4, Sivu 5/14 2. Johdanto 2.1 Hyväksyntä Kaupunginvaltuusto hyväksyi Siilaisen terveyskeskuksen 20.2.2013 päivätyn hankesuunnitelman 25.3.2013 (tässä käytetään nimeä ”hyväksytty hankesuunnitelma”). 2.2 Suunnittelu ja kuntotutkimukset Suunnittelu käynnistettiin tammikuussa 2014 valitun arkkitehtitoimisto Sipark Oy:n Saila Palviaisen toimesta hankesuunnitelman tarkistuksella ja luonnossuunnittelulla (konseptisuunnitelma). Ensimmäinen varsinainen suunnittelukokous pidettiin 28.1.2014. Suunnittelu eteni hankesuunnitelman pohjalta huomioiden käyttäjien puolelta tulleet muutostarpeet vaiheistetusti; Vaihe 1: vastaanoton- ja erikoispoliklinikan tilat, vaihe 2: suurkeittiö, vaihe3: fysioterapia ja sairaalan vuodeosastot. Hankesuunnitteluvaiheessa ei tehty varsinaista kuntotutkimusta vaan perustana oli 8.12.2003 tehty kuntoarvio ja käyttäjiltä saadut kokemukset, jotka eivät viitanneet vakaviin rakenteellisiin rakennusteknisiin ongelmiin ja virheisiin. Hankkeen käynnistyttyä kohteen kuntotutkimuksista vastasi SRTP, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy / Joni Sorjonen ja heidän tekemä toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin 24.2.104. Varsinaiset kuntotutkimukset ja niiden pohjalta tehty lopullinen kuntotutkimusraportti valmistui 26.6.2014, jossa todettiin julkisivujen ja alapohjan osalta seuraavaa: ” Ulkoseinien vaurioituneet lämmöneristeet tulee poistaa ja jäävät rakenteet desinfioida. Uusi ulkoseinärakenne tulee suunnitella rakennusfysikaalisesti toimivaksi ulkoseinärakenteeksi”. ”Alapohjarakenteen eniten sisäilmanlaatuun vaikuttava riskitekijä on betonilaatan alapuolinen valunerotuspaperi. Valunerotuspaperi todettiin materiaalinäyttein mikrobivaurioituneeksi. Vaurioitumisen on todennäköisimmin aiheuttanut rakennusaikainen betonilaatan rakennekosteus. Paikalliset kosteusrasitukset (esim. vuodot, vesivahingot) ovat voineet pintamateriaalien lisäksi vaurioittaa alapohjarakenteen paperista valunerotuskaistaa.” Näiden kuntotutkimusten pohjalta päädyttiin, että tutkitaan vaihtoehtoisena ratkaisuna kokonaan uudisrakennuksen rakentaminen A, B ja C- osien osalta. Elokuussa suurkeittiön osalta otettiin aikalisä ja tutkittiin yhteistyömahdollisuuksia niin PohjoisKarjalan Sairaanhoito- ja kuntayhtymän kuin P-K:n Koulutuskuntayhtymän kanssa. 2.3 Muutostarpeet ja kustannuspaineet Suunnittelun edetessä käyttäjien puolelta on esitetty hankesuunnitelmaan nähden toimintojen ja käytön osalta muutoksia: Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS - -7- LIITE 4, Sivu 6/14 päiväaikaisen kiireellisen hoidon tilatarpeen lisääntyminen, vastaanottohuoneiden lisäys 2 kpl, ja siitä johtuneet muutokset näytteenottotiloille suunniteltuun alueeseen sekä turvaovien lisääminen rasitus- EKG:n lisääminen erikoispoliklinikalle kuntoutumisen ja siihen liittyvien monimuotoisten terapiapalvelujen huomattavasti vahvempi kokonaisuus, palvelukeskus puheterapian tilojen yhdistäminen terapiapalvelujen yhteyteen ja toisen ravitsemusterapeutin ja harjoituskeittiön lisääminen vuodeosastoilla akuuttihoitopaikkojen muuttaminen enemmän kuntoutuspainotteisiksi, perusterveydenhuollon kuntoutumissairaala tehostettu kotisairaanhoito muuttuu 1.1.2015 alkaen kotisairaalatoiminnaksi, ja siihen varautuminen tilojen suhteen tukipalvelujen toimintojen järkeistäminen mm. yhdistämällä toimintoja sairaanhoitopiirin kanssa Siilaisen arkistotilojen siirtäminen Torikatu 36:n kiinteistöön Kuntotutkimusten myötä rakennuksen ulkovaippa joudutaan korjaamaan kokonaisuudessaan lämmöneristeitä myöten sekä desinfioimaan. Nykyisten alapohjarakenteiden uusiminen ja korjaaminen ovat myös uutena hankesuunnitelmaan nähden. Piha-alueen korjauksia joudutaan tekemään laajemmin ja maanpinnan muotoilua enemmän kuin oli hankesuunnitelmassa. Suurkeittiön kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti. Syinä keittiötilojen kasvu, n. 220 m2 ja ilmanvaihtokonehuoneen suurentuminen n. 400 m2. 3. Suurkeittiö 3.1 Hyväksytty hankesuunnitelma 3-2013 Siilaisen suurkeittiön asiakkaat ovat koulu- ja päiväkotilapsia, henkilöstöruokailijoita, lyhyt- ja pitkäaikaissairaanhoidon sekä palvelukeskusten potilaita ja ateriapalvelun asiakkaita. Päivittäinen lounasateriamäärä on koulupäivinä noin 5200 ateriaa. Lisäksi tarjotaan aamupaloja, välipaloja, päiväkahvia, päivällisiä ja iltapaloja. Tästä kokonaisateriamäärästä erityisruokavalioiden osuus on noin 10 %. Varsinainen suurkeittiön huoneistoala oli 1 345 m2 ja ilmanvaihtokonehuoneeksi oli arvioitu 117 m2. Keittiön kustannusarvio koneineen ja laitteineen oli 5,4 M€. 3.2 Nykyiset tarpeet Hankesuunnitelmassa oli koekeittiön tilantarve 20 m2 jäänyt pois. Koekeittiötä tarvitaan ravintopalvelun koko tuotannon tuotekehitykseen. Tilaa käytetään myös pienten erien ruokatuotantoon. Samoin hankesuunnittelun yhteydessä varastotilojen määrä oli arvioitu väärin ja lisätilaa astioille, pakkaustarvikkeille sekä lähteville leiville ja juomille tarvitaan lisää yhteensä 51 m2. Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -8- LIITE 4, Sivu 7/14 Suunnitelmien tarkentuessa on huomattu, että tavaran vastaanottoalueelle tarvitaan lisää tilaa 55 m2. Tarve selvisi tuotannon suunnittelun yhteydessä kun tavarakuormien koko tarkistettiin prosessin mukaan. Vastaanottoalueella tulee päästä liikkumaan rullakoilla ja vaunuilla joka suuntaan. Tutustumiskäyntien myötä huomattiin, että astioiden palautuksessa tarvitaan erillinen tila astianpesua odottaville osastovaunuille sekä lähetyspisteestä palautuneille ruuankuljetusastioille ja vaunuille, 30 m2. Samoin huomattiin, että astianpesuosastolle tarvitaan lisätilaa vaunuille ja kalustolle, 42 m2. Hajautetun ruuan pakkaukseen tarvitaan lähteville vaunuille lisätilaa 10 m2. Pieniä tilatarpeita on tullut myös toisesta siivoushuoneesta, suojavaatehuoltotilasta (13 m2), lähettämön toimistotilasta (18 m2) ja tilavarauksesta lisäjäähdytyshuoneelle (7 m2) sekä yleisestä keittiön suunnittelusta (13 m2). Kokonaisuutena, kun käytävätilojen määrä on pienempi kuin hankesuunnitelmassa, niin keittiön huoneistoala on kasvanut n. 220 m2. Teknisten suunnitelmien tarkentuessa IV- konehuonetta on jouduttu kasvattamaan hankesuunnitelman 117 m2:stä n. 400 m2:llä eli tulee olemaan n. 520 m2. Keittiölaitteiden osalta on tehty toiminnallisia tarkennuksia (tuotantotapa ja ergonomia) ja muutokset lisäävät kalustosummaa n. 1,0 M€, joka alun perin oli 1,4 M€. 4. Vuodeosastot 4.1 Hyväksytty hankesuunnitelma 3-2013 Sairaalatoimintaa kehitetään Ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti vähentämällä pitkäaikaispaikkoja ja lisäämällä tehostettua palveluasumista. Siilaisen sairaalan toiminta muutetaan akuuttisairaalaksi, jossa panostetaan kuntouttavaan hoitotyöhön. Sairaalatoiminta tarvitsee myös hyvät tukipalvelut kuten röntgen- ja laboratoriopalvelut. Sairaalatoimintaa kehitettäessä akuuttihoitoon ja kuntouttavaan hoitotyöhön painottuvaksi on sairaalan henkilöstömitoitusta lisättävä akuuttihoidon vaatimalle tasolle. Toiminnan kehittämistä ohjaavat Ikääntymispoliittisessa strategiassa sovitut 6.4.2010 PPLTK § 70 esillä olleen Joensuun ikääntymispoliittisen strategian 2010 - 2015 mukaiset lyhyt- ja pitkäaikaispaikkojen väestöpohjaan perustuvat ennusteet: Hyväksytyn suunnitelman mukaan pitkäaikaispaikkoja vähennetään vuoteen 2020 mennessä 1 %:n tasolle ja akuuttipaikkoja lisätään siten että 2020 ollaan 2 %:n tasolla. Laitospaikkojen vähentämiseen vaikuttavat merkittävästi myös PPLTK:n kokouksessa 12.9.2011 § 111 hyväksytty Ikääntymisen hoiva-asumisen muutoslinjaukset vuosille 2012-2020 ja PPLTK:n kokouksessa 16.6.2012 § 88 hyväksytty Vanhuspalvelujen hoivaasumisen linjausten toteutuminen vuosina 2013-2016. Sairaalatoiminnan tilojen osuus ja muutostarve on saneeraus- ja laajennustarpeista merkittävin, sen osuus kattaa 2/3 koko hankkeen kustannusarviosta. Vuodeosastojen Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS -9- LIITE 4, Sivu 8/14 tilat ovat yli 30 vuotta sitten suunniteltuja, ja toteutettu sen hetkisten suurosastojen tarpeita vastaaviksi. Vuodeosastojen, osat A ja B, seinä- lattiarakenteissa on hankesuunnitelmaan nähden enemmän rakennusteknisiä ongelmia, joita joudutaan korjaamaan perusteellisesti ja näin ollen kustannukset ovat kasvaneet. 4.2 Nykyiset tarpeet Uudessa vuodeosastoyksikössä sen toiminta tulee profiloitumaan perusterveydenhuollon akuutiksi kuntoutumissairaalaksi. Siilaisesta rakentuu perusterveydenhuollon osaamiskeskittymä terapiakeskuksineen ja kuntoutumisyksikköineen sekä arjen pärjäämistä edistävät toiminta- ja kuntoutuksen aikaiset tilat. Siilainen tulee olemaan yksi tämän alueen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä taajamien palvelukeskusten kanssa. Saneeraus- ja laajennusversiossa on kaksi suurosastoa jotka molemmat jakaantuvat neljään soluun. Uudisrakennusversiossa sairaalan tilat vähenevät merkittävästi, koska potilashuoneiden mitoitus voidaan tehdä optimaalisesti. Osastot ovat siinä jaettu kolmeen kerrokseen ja niillä on pienempinä kokonaisuuksina paremmat mahdollisuudet suuntautua omiksi toiminnallisiksi erityisosaamisen alueiksi. Kaikki kolme osastoa jakautuvat vielä kahteen soluun mahdollistaen myös osaston sisällä toiminnallisen suuntautumisen eri potilasryhmille. Potilaspaikkoja uuteen sairaalaan tulee yhteensä 144 eli 48 paikkaa/kerros. Uudisrakennusversiossa akuuttihoidolle varataan yhden kerroksen vuodepaikat, jossa korostuu välitön infektion taittumisen jälkeinen kuntoutumisen käynnistäminen ja siihen kannustaminen. Suurin osa potilaista tulee erikoissairaanhoidosta tai päivystyksestä. Akuuttihoitoa vaativia sairauksia ovat muun muassa sydämen vajaatoiminta, keuhkokuume, virtsatieinfektio, keuhkoahtaumatauti, ruusu ja erilaiset kiputilat. Kahden ylimmän osaston toiminta painottuu erityyppisiin sairauksien jälkitilojen kuntoutumisjaksojen hoitamiseen. Suurin osa potilaista tulee erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä tai sairaalasiirtoina. Kuntoutusta vaativia potilaita ovat aivohalvaus-, tekonivelleikatut, murtuma- sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät potilaat. 5. Joensuun työterveys ja hallinto 5.1 Hyväksytty hankesuunnitelma 3-2013 Yhteistoiminnalla Siilaisen terveyskeskuksen kanssa haetaan palvelujen parempaa palvelukonseptia erityisesti sairasvastaanottotoiminnan osalta. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö perustuu yhteisesti tehtyyn tarvearvioon, arvion perusteella sovittuihin toimenpiteisiin ja määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin. Hyvälle työterveyshuoltotoiminnalle tunnusomaista on sen tarkoituksenmukaisuus, Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS - 10 - LIITE 4, Sivu 9/14 riittävyys, saatavuus, toimivuus, tehokkuus, hyvä tieteellis-tekninen laatu sekä koettu laatu. Hyvä toimintaympäristö mahdollistaa laadukkaan toiminnan. Sairauspoissaolot liittyvät työssä jaksamiseen. Etenkin pitkittyneet sairaslomat ovat aina hälytysmerkki. Pahimmillaan ne johtavat työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyyseläkkeitä tulee ehkäistä nykyistä paremmin, sillä on suuri merkitys työuriin ja se on työterveyshuollon painopiste tulevaisuudessakin. Joensuun Työterveyden tarpeina ovat normaalit terveydenhuollon ammattihenkilöille tarvittavat tilat varustettuna vesipistein mahdollistaen tiimitoiminnan. Kokoustilatarve on keskimääräistä suurempi, koska työkykyneuvottelut kuuluvat lakisääteisiin tehtäviin. Jatkosuunnittelussa tämä tulee ottaa huomioon joko huonekokoja vaihdellen tai erillisenä tilavarauksena. Kuulon tutkimukseen liittyviä äänieriöitä tarvitaan molemmissa eri kerroksissa, koska lähes kaikissa terveystarkastuksissa kuulo tutkitaan audiogrammilla. 5.2 Nykyiset tarpeet Saneeraus – laajennusversion suunnitelmien tarkentumisen myötä on Joensuun Työterveyden tilat saatu ratkaistua kohtuullisesti. Tilat sijoittuvat C- osan toiseen kerrokseen, jonka ongelmana on nykyisten kantavien rakenteiden rajoitteet ja haitat, pyrittäessä optimaaliseen vastaanottohuoneiden muotoon ja kokoon. Uudisrakennusvaihtoehdossa Joensuun Työterveyden tilat on pystytty mitoittamaan paremmin tarvetta vastaaviksi ja näin on saatu 70 m2:n tilasäästö. 6. Muutosten tarpeellisuus Hanketta on suunniteltu ja tarkennettu hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta. Hanketta on ohjattu erillisen hankekoordinaattorin kautta, joka on pystynyt syventymään käyttäjien tarpeisiin ja näin pystynyt ohjeistamaan arkkitehtisuunnittelua. On luonnollista, että kun hankkeen suunnittelu etenee ja tarkentuu, niin käyttäjätaho vielä kerran käy läpi omia toimintojaan ja tarpeitaan. Nämä toiminnan muutokset ovat olleet kohtuullisia, ottaen huomioon hankkeen laajuuden ja vaativuuden. Uudisrakennusvaihtoehdossa toiminnalliset muutokset ovat mahdollistuneet helpommin ja tuoneet jopa tilankäytön säästöä. Hankesuunnitelman päivityksessä on huomioitu muutokset etenkin terapiapalveluissa, sairaalatoiminnoissa ja tukipalveluissa. Samalla ennakoidaan mahdollisen Sote- alueen mukanaan tuomat muutokset tekemällä toimitiloista monikäyttöisempiä silloin kun se on mahdollista ja kustannusten kannalta on järkevää. Päällekkäisiä tukipalveluja karsitaan jos niitä jo tuotetaan mm. PKSSK:n toimesta tai on mahdollista hankkia sieltä. Päällekkäisten toimintojen yhdistämisellä vältytään kalliiden rakennusaikaisten väistötilojen rakentamiselta ja laiteinvestoinneilta. Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS - 11 - LIITE 4, Sivu 10/14 Lisääntyvien ja keskitettävien toimintojen myötä kasvaviin henkilöstö- ja asiakasmääriin pyritään myös varautumaan entistä paremmin. Suurkeittiön osalta tiloihin liittyvät muutostarpeet ja keittiölaitteiden lisäykset ovat toiminnallisesti tärkeitä, että saadaan kokonaisuus toiminnaltaan sujuvaksi ja näin ne taloudelliset hyödyt, jotka on laskelmissa osoitettu. Keittiölaitteiden muutostarve perustuu ruokavalioiden uuteen tuotantotapaan ja suurten määrien ergonomiseen käsittelyyn. 7. Käyttötalous 7.1 Toimitilakustannukset Tilaohjelman pohjalta tehdyn tavoitehintalaskelman perusteella sosiaali- ja terveystoimen kokonaisvuokrat uudisvaihtoehdossa ovat 2,54 M€/vuosi eli n. 211.400 €/kuukausi. Toimitilakustannusten kasvu hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan nähden on n. 365.000 euroa vuodessa. Vuokran muutos on n. 17 %. Joensuun Työterveyden toimitilakustannukset tulevat olemaan uudisrakennusvaihtoehdossa 14,0 €/kk eli n. 130 000 €/vuosi. Vuokran muutos on n. 1 %. Laajennuksen investoinnit tullaan poistamaan 30 vuoden ja peruskorjauksen 20 vuoden poistoajalla. Käyttäjien kanssa tullaan tekemään vuokrasopimus, jossa kiinteä vuokraaika on 15 vuotta. Hoitomenot eivät sisällä sähkön kulutuksen kustannuksia Suurkeittiön pääoma- ja ylläpitovuokraksi on arvioitu yhteensä 32,4 €/m²/kk. Suurkeittiön toimitilakustannukset tulevat olemaan 613 300 €/vuosi eli n. 51 100 €/kuukausi. Vuokran muutos on n. 40 %. Hoitomenot eivät sisällä sähkön kulutuksen kustannuksia. Keittiön investoinnit tullaan poistamaan 20 vuoden poistoajalla. 8. Investoinnit ja rahoitus 8.1 Rakennuskustannukset Hyväksytyn hankesuunnitelman (pvm. 20.3.2013) mukainen kustannusarvio oli 38,3 M€ (alv. 0%). Kyseisessä laskelmassa suurkeittiön osuus oli 5,4 M€ (alv. 0%). Mikäli vuodeosasto ja hallinto-osa tehdään uudisrakennuksena ja keittiö aiempaa laajemmassa muodossa on hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitu 43,1 M€ (alv. 0%), josta keittiön osuus on 8,1 M€. Joensuun Työterveydelle kohdentuvat toimitilainvestoinnit eivät ole kasvaneet. Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS - 12 - LIITE 4, Sivu 11/14 Kokonaiskustannuksia ovat kasvattaneet mm. seuraavat tekijät: Keittiön sisällön muutos 2,6 M€ suunnittelukoordinaattorin palkkaaminen 0,3 M€ suunnittelutyön laajentuminen 0,4 M€ aluetöiden laajuus ja lisäys 1,0 M€ DEF-osan laajuusmuutokset 0,4 M€ purkutöiden kasvu 0,7 M€ Toisaalta positiivisesti on vaikuttanut kustannuksiin vuodeosaston kokonaislaajuuden pienentyminen tehokkaamman tilasuunnittelun johdosta. Keittiön kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet keittiötilojen kasvu n. 220 m2, ivkonehuoneen kasvu n. 400 m2 ja keittiökoneissa tapahtuneet muutokset. Uudisrakennusvaihtoehdon rinnalla tutkittiin myös laajan peruskorjauksen kokonaistaloudellisuutta. Vuodeosaston ja C-osan peruskorjausten korjausaste olisi kohonnut niin korkealle, että kustannuslaskelmien mukaan se olisi tullut yli 2,0 M€ kalliimmaksi. Investointien lisäksi tulee huomata, että kohteesta purettavien rakennuksien osalta joudutaan tekemään taseen alaskirjauksena noin 1,3 M€:n kertapoistot. Mittavia investointeja tehtäessä edellytetään käyttäjiltä pitkäaikaista sitoutumista kyseiseen toimintaan ja tiloihin. Sosiaali- ja terveysviraston kanssa tullaan tekemään vuokrasopimus, jossa on kiinteä vuokra-aika 15 vuotta ja joka alkaa siitä kun kohde on kokonaan valmistunut. Hankkeeseen liittyvien väistötilojen kustannukset (väliaikaiset muutostyöt, tilaelementit…) eivät ole mukana investointirahoituksessa, vaan ne katetaan erillisellä rahoituksella lyhyellä poistoajalla. 8.2 Toimintavarustuksen kustannukset Toimintavarustuksen kustannukset ovat pysyneet ennallaan. 8.3 Kaupungin rakennuttamisohjelma Siilaisen terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennushanketta esitetään Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointisuunnitelmaan vuosille 2014-2017 ja siihen esitetään määrärahaa yhteensä 43,1 M€ (alv. 0%). Hankesuunnitelman päivityksen mukainen vuotuinen määrärahatarve poikkeaa aiemmin hyväksytystä hankesuunnitelmasta seuraavasti: Vuosi 2013 Vuosi 2014 HS 20.2.2013 0,7 M€ 5,0 M€ HS 1.12.2014 2,8 M€ Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskus, Noljakantie 17 A PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HankesuunnitelmaN PÄIVITYS Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Yhteensä 10,0 M€ 7,5 M€ 7,5 M€ 7,6 M€ 38,3 M€ - 13 - LIITE 4, Sivu 12/14 13,9 M€ 16,9 M€ 9,5 M€ 43,1 M€ 9. Hankesuunnitelman laatiminen Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä johon ovat kuuluneet Tilakeskukselta Risto Haukka ja Kari Räsänen sekä käyttäjän edustajina Sosiaali- ja terveystoimesta Lea Kilpeläinen ja Tenho Kinnunen sekä Eija Rieppo. Suurkeittiön osalta hankesuunnittelussa ovat olleet mukana Pirjo Mäkinen ja Anne Näätänen ja SuurkeittiöInsinööritoimisto RP Oy:stä Rita Pulli. Tontin käytöstä ja tilojen ja toimintojen sijoittamisesta alustavat luonnossuunnitelmat on tehnyt pääsuunnittelijana Saila Palviainen arkkitehtitoimisto Sipark Oy:stä. LVI- järjestelmäkuvauksesta on vastannut Jormakka Oy:stä Juha Kurkinen ja sähkö- ja teleteknisistä järjestelmistä Jouni Palmu Sweco Talotekniikka Oy:stä. Kustannuslaskennan on tehnyt FMC Laskentapalvelut Oy. Siilaisen suunnittelun ja rakentamisen ohjauksesta vastaa projektinjohtopalveluina Genpro Solutions Oy:stä Markku Hyttinen. 10. Allekirjoitukset Joensuussa 4 päivänä joulukuuta 2014 Eija Rieppo Va. Sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Korhonen Tilakeskuksen johtaja Hannele Portman Teknisen keskuksen johtaja Joensuun kaupunki, Joensuun Tilakeskus LIITE 4, Sivu 13/14 LIITE 4, Sivu 14/14 LIITE 5, Sivu 1/1
© Copyright 2025