1. No category

 Kohti uutta opetussuunnitelmaa Oppiainerajat ylittävä yhteistyö Varkaus 14.3.2015 Heli Lepistö www.todaysmeet.com/
opsvarkaus 1. Nickname; Kirjoita nimesi 2. Join 3. Osallistu, kommentoi, kysy Mikä meillä muuttuu? Ê  Miten uusi ops muuttaa työyhteisömme toimintakulttuuria? Ê  Miten uusi ops muuttaa oppimista ja opiskelua? Ê  Miten uusi ops muuttaa minun toimintaani opettajana -­‐ opettajuuttani? Osallistaminen ja yhdessä tekeminen OPS-­‐UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA Pedagoginen uudistus •  Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan? •  Toimintakulttuuri, oppimisympäristöt, työtavat, tuki, oppimisen arviointi Perusopetuksen eheyden vahvistaminen •  Laaja-­‐alainen osaaminen, toimintakulttuurin linjaukset, vuosiluokkakokonaisuudet ja oppiaineiden yhteistyö Toimintakulttuurin muutos •  Paikalliseen ops-­‐työhön tilaa oman toiminnan pohdinnalle ja pedagogiselle keskustelulle Ops työvälineenä •  Tavoitteena perusteiden tuottaminen verkkopalveluna sekä kansallisella että paikallisella tasolla (ePerusteet) Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Ê  työtä ohjaavat normit ja toiminnan tavoi5eiden tulkinta Ê  johtaminen sekä työn organisoin9, suunni5elu, toteu5aminen ja arvioin9 Ê  yhteisön osaaminen ja kehi5äminen Ê  pedagogiikka ja amma9llisuus Ê  vuorovaikutus, ilmapiiri, arkikäytänteet ja oppimisympäristöt Millainen on oppilaan kohtaaman koulutyön laatu? Koulumme toimintakulttuuri Kuinka me koulun aikuiset toimimme? Ê  arvot, asenteet ja tavat Ê  vuorovaikutus ja kielenkäyttö Ê  sukupuoliroolit Ê  ei-­‐toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen Ê  oppimistilanteet, oppimisen tukeminen Millaiset ovat yhteisömme käytänteet? Tukevatko ne yhteistä arvoperustaa ja oppimiskäsitystä? Yhtenäisen p erusopetuksen toimintakulttuuri Hyvinvointi ja turvallinen arki Tasa-­‐arvo ja yhden-­‐
vertaisuus Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Oppiva yhteisö Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Oppiva yhteisö Ê  Dialogisuus Ê  Yhdessä tekeminen ja osallisuus Ê  Oman työn säännöllinen arviointi Ê  Kiireettömyys Ê  Yhdessä ja toisilta oppiminen Ê  Oppimiseen ja yrittämiseen kannustaminen Ê  Virheistä oppiminen, työhön syventyminen, ponnisteleminen, loppuun saattaminen Ê  Irrottautuminen istuvasta elämäntavasta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Ê  Kokeileminen Ê  Eri-­‐ikäisten ja erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja huomioiminen Ê  Toiminnallisuus, luova työskentely, liikkuminen, leikki, elämykset Ê  Erilaiset, monipuoliset työtavat ja oppimisympäristöt Ê  työskentelyä säännöllisesti ulkona luokkahuoneesta Ê  Projektimainen työskentely Ê  Kokonaisuuksien opiskelu Ê  Yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Ê  Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö Ê  Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa 2. Oppimisesta ja opiskelusta Oppimiskäsitys Ê  Oppilas on aktiivinen toimija, joka asettaa tavoitteita ja ratkaisee ongelmia itse ja yhdessä muiden kanssa. Ê  Oppiminen on vuorovaikutusta. Ê  Oppimaan oppimisen taidot: perusta elinikäiselle oppimiselle. Ê  Myönteiset kokemukset; itsetunnon ja minäpystyvyyden vahvistaminen Ê  Itseohjautuvuus
Konstruktivistinen, oppilaskeskeinen, yhteisöllinen, vuorovaikutteinen Oppilas on aktiivinen toimija Oppiminen on taito. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, toimimaan muiden kanssa, reflektoimaan oppimaansa, edistämään oppimistaan jne. Oppilas rakentaa ja muokkaa ymmärrystään ja osaamistaan tulkitsemalla, jäsentämällä ja muokkaamalla opittavia tietoja ja taitoja sisäisten malliensa pohjalta. Vuorovaikutuksessa oppiminen Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Oppilas tuo oppimistilanteisiin mukanaan omat käsityksensä ja tapansa työskennellä ja ajatella. Oppimistilanteiden vuorovaikutusprosessit muokkaavat ja jalostavat näitä tapoja edelleen. Myönteiset tunnekokemukset Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Minäkuva kehittyy läpi elämän ja sen muotoutumiseen vaikuttaa erityisesti itselle tärkeiltä ihmisiltä saatu palaute, arviot ja asenteet omasta itsestä, toiminnasta ja käyttäytymisestä. Oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppiminen ymmärretään taitona, joka kehittyy oppijan oppimisen, erilaisten kokemusten, harjoittelun ja työskentelyn kautta. Oppilaan on opittava tietoisesti tarkastelemaan omaa oppimisen aikaista työskentelyään. Tähän oppijan tulee myös saada opetusta ja ohjausta. Itseohjautuvuus Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Taitava oppija osaa ohjata ja säädellä oppimisen aikaista toimintaansa. Oppilaan itseohjautuvuuden taito kohdistuu sekä tiedonkäsittelyyn (kognitiot) että tunteisiin (emootiot). Itseohjautuva oppija uskoo omiin mahdollisuuksiinsa asettaessaan itselleen tavoitteita ja toimiessaan niiden suuntaisesti. Oppimisympäristöt •  Mitä: tilat, paikat, yhteisöt, toimintakäytänteet •  Periaate: Tukee osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta •  Oppilaiden tärkeää oppia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. •  Oppilaan yksilölliset tarpeet mm. kolmiportainen tuki •  Tvt olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä •  BYOD määritellään paikallisesti •  Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi otetaan huomioon oppimisympäristöjen kehittämisessä. Työtavoista •  Työtapa, opetusmenetelmä vai oppimisen ohjaaminen? Opettaminen vai oppiminen ? •  Riippuu tavoitteista, oppilaiden tarpeista, edellytyksistä ja kiinnostuksen kohteista •  Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Ê  Monipuolisuus työtavoissa tukee; oppimisen iloa, onnistumisen kokemuksia, luovuutta. Ê  Kokemukselliset, toiminnalliset työtavat, draama, pelillisyys, leikillisyys jne... Vahvistavat motivaatiota •  Työtapojen situationaalisuus Opettaja motivaation esteenä Anni Loukomies 2014 Ê  Opettajan näkökulma, oppilaiden pakottaminen tähän muottiin Ê  Ulkoiset painostuskeinot (kokeet, arviointi, yms.) Ê  Ei perusteluja, vaikka toiminta olisi oppilaiden näkökulmasta epämotivoivaa Ê  Painostava/pakottava kielenkäyttö Ê  Kiire, kärsimättömyys Ê  Oppilaiden negatiivisten reaktioiden huomiotta jättäminen Mikä motivoi?
(Lavonen, Loukomies, Meisalo, Ampuja, Juuti & Lampiselkä, 2009) Autonomian tunne Ê  Oppilaskeskeiset opiskelumenetelmät Ê  Oppilaiden osallisuus opiskelun suunnittelussa Ê  Yhteistoiminnalliset työtavat Kompetenssin tunne § 
Mielenkiintoiset tutkimus-­‐ ja TVT-­‐
tehtävät § 
Työskentelyn aikana annettu palaute § 
Rakentavat arviointimenetelmät, esim. Itsearviointi, portfolioarviointi, epämuodolliset keskustelut Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne Ê  Yhteistoiminnallinen opiskelu, vaihtelevia tapoja järjestää ryhmät ja ryhmien työnjako Ê  Yhteissuunnittelu Kiinnostus Ê  Mielenkiinnon herättävät tutkimustehtävät tai opiskeluympäristö Ê  Mielenkiintoiset verkkosivut tai simulaatiot Ê  Mielenkiintoiset opiskeltavat sisällöt Ê  Mielenkiintoinen konteksti Oppimisen ilo -­‐ Flow autonomia yhteen-­‐
kuuluvuuden kokemukset kompetenssi muodostavat positiivisen kehän. (Lauri Järvilehto, Hauskan oppimisen vallankumous, PS-­‐kustannus 2014) Oppiainerajat ylittävä yhteistyö Ê  Mitä se on? Ê  Opettajien yhteistä näkemystä arvopohjasta, toimintakulttuurista ja oppimisesta. Ê  Yhdessä toimimista oppilaiden parhaaksi. Ê  Yhdessä toimimista työyhteisön parhaaksi. Ê  Yhdessä toimimista oppivan yhteisön parhaaksi. Laaja-­‐alainen osaaminen Ê  Tiedot Ê  Taidot Ê  Arvot Ê  Asenteet Ê  Tahto L1 -­‐ Ajattelu ja oppimaan oppiminen MIKSI? Ê  Perusta muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle, tarvitaan kaikilla elämänalueilla MITEN? Ê  Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen Ê  Kannustava ja ohjaava palaute, rohkaisu... Ê  Tilaa oppilaiden omille ... Ê  Vuorovaikutus, leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus... MITÄ? Ê  Ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely, johtopäätösten tekeminen, analysointi, vaihtoehtojen huomaaminen ja yhdistely, uuden keksiminen, systeeminen ja eettinen ajattelu Ê  Oman oppimisprosessin säätely, oppimisstrategioiden kehittäminen Laaja-­‐alainen osaaminen Ê  On oppiainerajat ylittävää ja oppiaineita yhdistävää Ê  Jokainen oppiaine antaa oman panoksensa kunkin laaja-­‐
alaisen osaamisalueen kehittymiseen Ê  Laaja-­‐alainen osaaminen luo perustan kokonaisuuksia rakentavalle, eheyttävälle opetukselle Ê  Perusopetuksen arvoperusta ohjaa käyttämään osaamista hyvän edistämiseen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Eheyttäminen Ê  Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Ê  Auttaa yhdistämän eri tiedonalojen tietoja ja taitoja, jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ê  ohjata oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottaa kokemuksia yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta Ê  auttaa hahmottamaan koulussa opiskeltavien asioiden merkitys oman elämän, yhteisön, yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Ê  Päätetään paikallisesti Ê  Vähintään 1/oppilas/lukuvuosi Ê  Suositus 1vvt, ei erillistä tuntikehyksen tuntia Oppiaineet muutoksessa Ê  Kuinka toimintakulttuuriamme ohjaavat linjaukset huomioidaan? Ê  Kuinka laaja-­‐alaisen osaamisen alueet huomioidaan oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä? Ê  Kuinka monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan? Ê  Kuinka toteutetaan ehyt, yhtenäinen, jatkumollinen -­‐ ei irrallisia tavoitteita ja sisältöjä sisältävä ops? Oppiaineet muutoksessa Ê  Oppiaineen tehtävä Ê  Oppimisympäristöt ja työtavat Ê  Oppiaineessa eriyttäminen, ohjaus ja tuki Ê  Arviointi Ê  Mitä tarkoittavat L1, S3, T1 Ê  Keskeistä MITEN saavutamme yhteisen käsityksen? Ê  Oppiaineiden tavoitteet ilmaistaan niin, että opettajan tehtävä on tukea ja ohjata. 4. Opettajuudesta Opettaja on koulussa ennen kaikkea oppilaita varten. Panostamalla myös omaan kasvuunsa alansa ammattilaisena opettaja rakentaa samalla uusia edellytyksiä oppilaittensa hyvinvoinnille ja työskentelylle koulussa. Parhaassa tapauksessa opettaja kasvaa luokkansa/ryhmänsä mukana. Opettajuuden kasvu, muutos, ei toteudu ulkopuolisin pakottein, vaan muutoshalun on aina lähdettävä opettajasta itsestään. JyU – Koppa – Avoimen yliopiston Koppa Oman opettajuuden päivittäminen Millainen on sinun ihanneminä?
normiminä
Missä vaiheessa uraa? Aloittelija Edistynyt aloittelija Kokenut suorittaja Asiantuntija reaaliminä? Pätevä suorittaja (Dreyfys&Dreyfys 1986) Erilaisia opettajia ops-­‐työssä Ê  Mitä aloittelijalla on annettavana kokeneelle opettajalle? Entä mitä kokeneella opettajalla on annettavana aloittelijalle? Ê  Milloin ja missä tilanteissa kokenut suorittaja tai asiantuntija voi joutua aloittelijan rooliin? Ê  Mitä yhteistyöllä saadaan aikaiseksi työyhteisössä? Ê  tietoteknologinen osaaminen Ê  uudet työtavat Ê  oppilaiden osallistaminen Ê  sisäinen täydennyskoulutus Ê  pedagoginen johtaminen Ê  henkilöstö-­‐ ja muutosjohtaminen Opettajan muuttuvat roolit… 1.vuoden opiskelija (SLN 2013) orientoivan harjoittelun jälkeen rooleistaan: ²  Ryhmäprosessin kuljettaja ²  Oppimisympäristön pystyttäjä ²  Yhteiselle foorumille kutsuhuhuilija ²  Keskustelun kuljettaja, kysymysten tekijä, nimeäjä ²  Kanssaoppija ja hämmästelijä ²  Oppimistavoitteiden esittäjä ja oppimisen tavoitteellisuuden muistuttaja ²  Aikatauluvahti tai sääntökirja ²  Palautteenantaja ja arvioija ²  Roolimalli 31 Toimintakulttuurin muutos Ê  Muutos on yhteisöllinen prosessi Ê  Opetussuunnitelmakeskustelun tuominen arkeen Ê  Nykytilanteen ja muutostarpeiden käsittely Ê  Mihin oletuksiin päivittäinen toiminta perustuu? Ê  Sanomattomien normien arvojen ja myyttien käsitteleminen Ê  Opetuskulttuurin ja opettajuuden muutos Ê  Kollegiaalinen yhteistyö Ê  Opettajajohtoisuudesta, ainejakoisuudesta ja aikatauluttamisesta osallistavaan ja kokonaisuuksiin pyrkivään yhteistyöhön Ê  Johtamis-­‐ ja hallintokulttuurin muutos Ê  Johtamisen ja osaamisen jakaminen Ê  Aito yhdessä tekeminen vs. pakotettu kollegiaalisuus Ê  Opettajan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen Muutoksen hallinta Raili Gothóni Miten meiltä sujuu OPS-­‐ALIAS? Tasa-­‐arvo ja yhdenvertaisuus Laaja-­‐alainen Osaaminen Osallistaminen Monilukutaito Toimintakulttuuri Oppimisympäristöt Monialaiset oppimis-­‐
kokonaisuudet Oppimaan ohjaaminen Kulttuurinen osaaminen Vuorovaikutus-­‐
taidot Kestävä tulevaisuus Kielitietoisuus Oppiva yhteisö Demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus Kulttuurinen moninaisuus Työtavat Hyvinvointi Arjen taidot Eheyttäminen LÄHTEET JA LISÄTIETOA : Ê  Opetushallitus, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Ê  Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset Ê  Hannele Cantell Hannele. 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ê  Dreyfus, Stuart E.; Dreyfus, Hubert L. (February 1980). "A Five-­‐Stage Model of the Mental Activities Involved in Directed Skill Acquisition". Washington, DC: Storming Media. Retrieved June 13, 2010. Ê  Järvilehto, Lauri. 2014 hauskan oppimisen vallankumous. Ê  Norrena Juho. 2015. Innostava koulun muutos. Opas laaja-­‐alaisen osaamisen opetukseen. Ê  OPStuki2016 – työpajojen koulutusmateriaali 2013-­‐2015. KIITOS!