1. No category

K 3.3 OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA
EVALUAATIO
Professori Leena Krokfors
Ryhmät: Antti Rajala ja Anna-Liisa Riitaoja
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
OKL
4.VSK
1. PERIODI
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Johdanto
Opetussuunnitelman
rakenne ja asema
Suomessa
Teoreettisia näkökulmia
opetussuunnitelmaan
Opetussuunnitelmamalleja
ja opetussuunnitelmatyö
Luentorunko
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO




Johdanto
 Millä eväin tutkivaksi opettajaksi?
 Luentosarjan tavoitteet, toteutus, työtavat ja tentittävä kirjallisuus
 Korvaava tehtävä
Opetussuunnitelman rakenne ja asema Suomessa
 Suomalaisen opetussuunnitelman kehitys 1900-luvulla
 Opetussuunnitelma osana perusopetuksen ohjausjärjestelmää
 Miksi opetussuunnitelma?
Teoreettisia näkökulmia opetussuunnitelmaan
 Saksalainen ja Angloamerikkalainen opetussuunnitelmakoulukunta
 Lehrplan ja Curriculum
 Opetussuunnitelmaideologiat ja -determinantit
 Entäs oppikirjat?
Opetussuunnitelmamalleja
 Opetussuunnitelman ideologiat, mallit ja tavoitteet
 Opetussuunnitelman malli ottaa kantaa
 Opetussuunnitelman mallin arvopohja
 Opetussuunnitelman mallit
 Sisältö ja pedagogiikka kokonaisuuden rakentajina
 Opetussuunnitelman integraatio?
Luentorunko
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
 MIKÄ ON OPETUSSUUNNITELMA?
 MITÄ ON INSTITUTIONAALINEN
KASVATUS?
 MITÄ ON SIVISTYS?
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Johdanto
Tunniste ja laajuus 61168
Tavoitteet
3 op

Opiskelija ymmärtää:
 opetussuunnitelman keskeiset tekijät kouluopetuksen ja –kasvatuksen perustana
 opetuksen suunnittelun ja opetuksen toteutuksen välistä suhdetta ja kokonaisuutta
 opettajan ammatillisen toiminnan kokonaisvaltaisen luonteen
 Opiskelijalla on valmiuksia:
 arvioida opetuksen toteutumista opetussuunnitelmateoreettisesta näkökulmasta
 kehittää opetussuunnitelmaa opetuksen ohjausvälineenä
Toteutus ja työtavat
Luennot 6 t, Ryhmäopetus 10 t, Itsenäinen työskentely: 62 t ja Tentti 2 t
Arviointi: 0-5
Suoritettava kirjallisuus:
Schiro, M. (2008) Curriculum Theory. Conflicting Visions and
Enduring Concerns.
Oheiskirjallisuus:
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Artikkeleita alan kansainvälisistä ja kansallisista aikakauskirjoista
OPS
rakenne ja
kehitys
Suomessa
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Suomalaisen opetussuunnitelman kehitys 1900-luvulla
TARKASTELUKULMAT
MAALAISKANSAKOULUN
1925
KANSAKOULUN
1955
PERUSKOULUN
1970
PERUSKOULUN
PERUSTEET
1985
PERUSKOULUN
PERUSTEET
1994
PERUSKOULUN
PERUSTEET
2004
RAKENNE
Yleistavoitteet
Toteutustapa
Tuntijako
Problemaattinen:
Erilaiset
rakenteet
tunistetaan
Kaksiosainen
Idealistinen
mutta
ristiriitainen
Hallinnollinen
Kaksijakoinen:
Yleiset
periaatteet /
oppiaineiden
tavoitteet ja
sisällöt
Hallinnollinen
Kaksijakoinen:
Yleiset
periaatteet /
oppiaineiden
tavoitteet ja
sisällöt
Hallinnollinen
Kaksijakoinen:
Yleiset
periaatteet /
oppiaineiden
tavoitteet ja
sisällöt
/Arvioinnin
periaatteet
Oppiaineiden
sisältöjä
listaava
Oppiaineiden
sisältöjä
listaava
Oppiaineiden
sisältöjä
listaava
Eheyttävät
tavoitteet
SISÄLTÖJEN
MUOTO
PEDAGOGINEN
OHJAAVUUS
Ainejakoinen
Oppiaineiden
välillä jyrkät
erot
Ainejakoinen
Keskitetty
Integroitu
Avoin
Joustava
Avoin
Opettajalle
työväline
Oppiainejakoinen
Horisontaali
integraatio eli
Läpäisyperiaate
Ristiriitainen:
Avoin ja
joustava vs.
Suljettu
OPS
rakenne ja
kehitys
Suomessa
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Suomalaisen opetussuunnitelman kehitys 1900-luvulla
TARKASTELUKULMAT
RAKENNE
SISÄLTÖJEN
MUOTO
PEDAGOGINEN
OHJAAVUUS
PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014
Luento 14.9.2015
K 3.3 OPETUSSUUNNITELMATEORIA
JA EVALUAATIO
Professori Leena Krokfors
LEHRPLAN
Tieteenalalähtöinen
Content focused
•
•
•
•
•
10
Opetuksen sisältö
Tieteen systematiikka
Tavoitteet ja sisällöt
Oppiaineen logiikka
Rationaalisuus
– Opetuksen sisällöt
luetellaan
– Käsitteellisesti
yksinkertaiset asiat ennen
vaikeampia
– Kronologinen järjestys
CURRICULUM
Oppimislähtöinen
Learning focused
• Opetuksen tavoitteiden
luokittelu
• Oppimisen organisointi ja
menetelmien valinta
• Opiskelijan kokonaiskehitys ja
oppimiskokemukset
– Oppimisen kokonaisuuden
järjestäminen
– Opiskelijan elämäntilanteet
– Toiminnan kuvaus ja
käytännön ratkaisut
Teoreettisia
Näkökulmia
Saksalainen ja Angloamerikkalainen opetussuunnitelmakoulukunta
Henkitieteellinen didaktiikka
Curriculum

Dilthey & Nohl

Dewey

Herbartin
opetussuunnitelmaoppi

Pragmaattinen filosofia

Mikael Soininen 1900luvun alku

1960-luku ja
kouluuudistus

Oppikoulut, opettaja ja
sisällöt

Peruskoulu, oppilas ja
oppimiskokemukset
OPPIAINEET
TIEDONALAT
KEHITTYVÄT TIETEENALAT
ERIYTTÄMINEN
EHEYTTÄ
MINEN
EHEYTTÄMINEN
SULJETTU
VÄLINE
KESKUSAINE
KESKUSAIHE
ILMIÖ
PEDAGOGINEN
AVOIN
SISÄLTÖ
OPETUSSUUNNITELMA
OPETUSSUUNNITELMAN
SPIRAALIMAINEN RAKENNE
Vuosiluokan
oppiaines
Vuosiluokan
oppiaines
Vuosiluokan
oppiaines
Bruner
14
Soinninen
OPPIKIRJAT OPETUSSUUNNITELMA
TULKKINA
Vuosiluokan
oppiaines
oppiaineittain
Vuosiluokan
oppiaines
oppiaineittain
Vuosiluokan
oppiaines
oppiaineittain
Oppiainejakoinen ainesisältöjä listaava
opetussuunnitelma, jota vuosiluokkiin sidotut oppikirjat
täsmällisesti toistavat ei enää toimi.
MIKSI?
15
Tulevaisuudessa opettaja on yhä useammin
moniammatillisen yhteistyön pedagoginen johtaja.
Hän on se asiantuntija, joka luo toimijaverkostoja,
kiinnittää opiskelun sisällöt opetussuunnitelmaan ja
opetussuunnitelman laajenevien ympäristöjen
tarjoamiin mahdollisuuksiin.
MITÄ TÄMÄ VOISI
TARKOITTAA?
16
ELINIKÄINEN JA ELÄMÄN LAAJUINEN OPPIMINEN
Banks & al. 2006
17
FORMAALIN JA INFORMAALIN KUILU
18
LEIKKI, LUOVUUS & DIGITAALINEN KULTTUURI
OSALLISUUS
paikallinen ja
globaali
yhteisö
PELAAMINEN
harjoitteleminen
virtuaalissa
ympäristössä
FYYSISET PAIKAT
VIRTUAALISEN PAIKAT
ERÄÄN NUOREN ARKI
JAKAMINEN
19 Vimeo/
YouTube
LUOMINEN
filmaaminen ja
editointi
HARJOITTELEMINE
N autenttisessa
ympäristössä
YMPÄRÖIVÄ YHTEISKUNTA,
YHTEISÖT JA KOULU
OPETTAJAN MUUTTUNUT ROOLI
● luovat laajoja pedagogisia kokonaisuuksia
● ylittävät rajoja formaalin ja informaalin välillä
● tekevät aloitteita koulun avautuessa yhteiskuntaan
lokaalisti ja globaalisti
● toimivat verkostoituvan ja yhteisöllisen koulun
kehittämiseksi
→ ovat moniammatillisen yhteistyön pedagogisia johtajia!
Yli 20 vuotta rajoja ylittävää pedagogiikkaa
MAHNALAN MALLI
•pohjautuu maaseutulähtöisyyteen sekä
tekemällä oppimiseen
•tukeutuu tiiviiseen yhteistyöhön lähialueen
muiden toimijoiden kanssa
•painottaa:
o luonnon ja sen prosessien tuntemusta,
o maaseutulähtöisyyttä ja työkasvatusta,
o kestävää arkea sekä
o lähikulttuuriympäristön ja
kansallismaiseman tuntemusta
Mahnalan ympäristökoulu
Hämeenkyrö
FISKARIN MALLI
•pohjautuu käden taitojen kehittämiseen ja
tekemällä oppimiseen
•tukeutuu tiiviseen yhteistyöhön paikallisten
kädentaito- ja kulttuuritoimijoiden
•painottaa:
o lähiympäristöstön ammatillisen
osaamisen hyödyntämistä opetuksessa
o ruukkiympäristön ja paikkakunnan
historian tuntemusta
Fiskarin koulu
Raasepori
OPETUSSUUNNITELMA
MAHNALA
FISKARI
Työpaja
Työpajaympä Luontoympäristö
ristö
Esikoul
u
Paperin
valmistus
Paperipaja
1.
luokka
Puutyöt
Puutyöverstas
2.
luokka
Maalaustaide
3.
luokka
Rakennettu- ja
kulttuuriympäristö
Pihapiiri
Myllynkivi
Harjuluonto
Mahnalan kylä
Taiteilijan työtila
Järvenranta
Sasin kylä
Neulesuunnitt
elu
Neulestudio
Lähimetsä
Kansallismaisema
4.
luokka
Keramiikka
Koulun
saviluokka
Huutisuo
Sikomäki-Pärnämäki,
Myllykolu and Töllinmäki
5.
luokka
Sepäntyöt
Sepän paja
Sarkkilan järvi
Kaitajärven alue
Kivikautiset asuinpaikat
living areas
6.
luokka
Lasinpuhallus
Lasistudio
Sasin purolehto,
Seinävuoren erämaa
Up and Under
ympäristötaidekeskus
RAJOJEN YLITTÄMINEN
Aika
Identifikaatio
Reflektio
Aika ja paikka
Opetussuunnitelma
Oppiminen elämää varten
Oppiminen yhteisössä
Koordinaatio
Transformaatio
Yhteinen tavoite
Opettajan pedagoginen
asiantuntijuus
Muuntuvat roolit
Jaettu paikkatietoisuus
(Akkerman & Bakker, 2011)
OPS
rakenne ja
kehitys
Suomessa
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Miksi opetussuunnitelma?

Hierarkinen järjestelmä, prosessi vai produkti?

Keskitetty vai hajautettu?
 Opetuksen ohjausväline vai opettajan työväline?

Intressiryhmät?

Ketkä haluavat vaikuttaa opsin sisältöön?
Luento 22.9.2015
K 3.3 OPETUSSUUNNITELMATEORIA
JA EVALUAATIO
Professori Leena Krokfors
OPS-ULOTTUVUUKSIA
Juridis-hallinnollinen tehtävä
Osa ohjausjärjestelmää
Tiedollinen asiakirja
Pedagoginen asiakirja
27
Kulttuuriperinnön
siirtäjä ja
uudistaja !
laki, asetukset
rehtorin määräykset
pysyväismääräykset
tutkimusperustaisen opetustyön ohjaaminen
Tiedollinen tehtävä
tutkimuksellisesti tärkeänä pidetyn tiedon välittäminen
tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti
metatiedon ja ajattelutaitojen välttämättömyys
Pedagoginen tehtävä
tutkimusperustaisen opetustyön ohjaaminen
opetus- ja oppimiskäsitysten tuominen opettajien
tietoisuuteen
opetuksen toteuttamismahdollisuuksien kehittely
OPS
rakenne ja
kehitys
Suomessa
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Opetussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää
Perusopetuslaki- ja
asetus
Yleiset tavoitteet ja
tuntijako
Opetussuunnitelman
perusteet
(Opetushallitus)
Opettajankoulutus
(yliopistot)
Opetussuunnitelma
(kunnat ja koulut)
Opetus- ja
kasvatustyö
Oppimateriaali
(kustantajat)
Teoreettisia
Näkökulmia
Opetussuunnitelmadeterminantit
Kenelle opetussuunnitelma?
TIEDONALA
OPPILAS
YHTEISKUNTA
Teoreettisia
Näkökulmia
Opetussuunnitelmaideologiat


OPS ideologiat ovat lähtökohtia


Opetussuunnitelman laatimiseen
OPSin tutkimiseen ja analysointiin
Neljä ideologiaa




Akateeminen ideologia
Oppijakeskeinen ideologia
Yhteiskunnallisen tehokkuuden ideologia
Sosiaalis-rekonstruktiivinen ideologia
Teoreettisia
Näkökulmia
Neljä OPS ideologiaa

Akateeminen ideologia
(tiedonalapohjainen
ideologia)

Oppijakeskeinen ideologia

Yhteiskunnallisen
tehokkuuden ideologia

Sosiaalis-rekonstruktiivinen
ideologia

Oppilaille opetetaan
akateemisten tiedonalojen
mukainen oppiaines

Lähtökohtana yksilön
tarpeet, intressit ja
persoonallinen kasvu

Yksilöiden kasvattaminen
kykeneviksi kansalaisiksi

Yhteiskunnallisten
epäoikeudenmukaisuuksien
ratkaiseminen koulutuksen
avulla
Teoreettisia
Näkökulmia
OPSin laaja arvopohja
On olennaista, että
opetussuunnitelmaa jäsennettäessä
määritellään ensin
oppimiskokemukset, jotka vastaavat
opetuksen tavoitteisiin, ja pyritään
niiden pohjalta määrittelemään
opetussuunnitelmaideologiat ja malli –
ei päinvastoin.
Olennaista on pyrkiä ideologioiden
harmoniaan.
Useinmiten ongelmat
opetussuunnitelman ja
koulutodellisuuden
yhteensopimattomuudessa johtuvat
siitä, että ops on pyritty rakentamaan
yhden tai kahden ideologian varaan,
eikä ole ymmärretty erilaisten
lähestymistäapojen mahdollisuuksia
vastata erilaisiin tarpeisiin ja
intersseihin.
(Vitikka 2009, s.78-79)
OpetusSuunnitelma
malleja
OPS malli
Tavoitteisiin
Opetusmenetelmiin ja
välineisiin,
OppiMateriaaleihin
Oppilaan rooliin
arviointiin
Yhteiskunnallisiin
Koulutustarpeisiin
OppimisProsessin
luonteeseen
OPS
MALLI
OTTAA
KANTAA
Sisältöjen
perusteisiin
Tiedon
luonteeseen
OpetusSuunnitelma
malleja
Opetussuunnitelman mallit ja -työ
Opetussuunnitelman mallit Saylorin & al. (1981) mukaan
MALLI
Oppiainepohjainen
Kompetenssipohjainen
Sosiaaliset funktiot
Yksilölliset intressit
IDEOLOGIA
Tiedonalalähtöinen
Yhteiskunnallinen
Tehokkuus
Sosiaalinen
rekonstruktionismi
Oppijakeskeinen
TAVOITTEIDEN JA
SISÄLTÖJEN
LÄHTÖKOHTA
Oppiainekohtainen
Tietoaines
KompetenssiKohtaiset tiedot ja
Taidot
Yhteiskunnalliset
tarpeet
Oppilaiden
yksilölliset
tarpeet
OpetusSuunnitelma
malleja
Opetussuunnitelman ideologia, mallit ja tavoitteet
OPS
IDEOLOGIA
OPS
MALLI
OPS
TAVOITTEET
OpetusSuunnitelma
malleja
Sisältö ja pedagogiikka kokonaisuuden rakentajina
Opetussuunnitelman sisällön muodon jatkumo (Kysilka 1998)
OPS MUOTO
Oppiainejakoinen
Oppiainepainotteinen
Interdisiplinaarinen
Integroitu
SISÄLTÖ
Erilaiset
oppilaineet
Oppiaineita
Yhdistävät
teemat
Laajat teemat
Oppilaiden
kiinnostuksen
kohteet
Laajat teemat
Oppilaiden
Intressit
Kokemukset
OPPILAS
Tiedon
vastaanottaja
Tiedon
Vastaanottaja
Toimija
Toimija
Päätöksentekijä
Päätöksentekojä
Itseohjautuva tutkija
OPS
rakenne ja
kehitys
Suomessa
OPETUSSUUNNITELMATEORIA JA EVALUAATIO
Miksi opetussuunnitelma?




KIRJOITETTU SUUNNITELMA


Opetuksen ohjausdokumentti
Opettajan työväline
ERI TASO – ERI LUONNE



Kansalliset perusteet
Kuntakohtainen ops
Koulukohtainen ops
MÄÄRITTELEE TAVOITTEET JA SISÄLLÖT


Yleissivistys
Kansalaiskasvatus
HAJAUTETTU VS. KESKITETTY


Laatiminen ylemmillä hallinnon tasoilla
Laatiminen koulukohtaisesti
Opetussuunnitelma 2016 –
yhdenvertaisuutta,
monipuolisia oppimisympäristöjä
ja kestävää kehitystä?
Kasvatustieteen päivät 21.-22.11.2014, Oulun yliopisto
Pro Gradu -tutkielma, kevät 2014
Leila Rikabi-Sukkari
Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Ohjaaja: Prof. Leena Krokfors
OPS 2016 - TAUSTAA
Toimintaympäristöjen ja tiedonrakenteiden
muutokset
•
•
•
Yhteiskunnan uudet osaamistarpeet
Laaja-alaisen osaamisen painottaminen
tulevassa opetussuunnitelmassa
Oppiaineiden välisen yhteistyön selkiyttäminen
ja edistäminen
(Halinen 2012a, 2012b, 2012c)
TUTKIMUSKYSYMYS

Millaiset teemat muodostuvat keskeisiksi
Opetushallituksen www-sivuilla
kootusta
opetussuunnitelman
perusteiden yleisiä
linjauksia koskevasta palautteesta?
AINEISTO
Uuden opetussuunnitelman yleisten linjausten
luonnoksen vapaa kommentointi järjestettiin
ensimmäistä kertaa suomalaisen ops:n historiassa
•
•
•
Opetushallituksen www-sivuilla 19.11.2012 - 5.12.2012
(17 päivää) osoitteessa www.oph.fi/ops2016
Suomenkieliset kommentit: 963 kpl
Kommentit annettiin jokaisen luvun lopussa omalla
nimellä, taustatahon mainitseminen vapaaehtoista
1. Yhdenvertaisuus
.
&
tasa-arvo
4. Kestävä kehitys
&
maailmankansalaisuus
TULOKSET
2. Autenttiset
oppimisympäristöt
&
yhteistyö koulun
ulkopuolisten
tahojen kanssa
3. Suomalaisen
kulttuuriperinnön
&
uskonnon asema
koulussa
Teemat (koodit) tärkeysjärjestyksessä
Kommentit (sitaatit)
yhteensä
1. pääteema: Yhdenvertaisuus & tasa-arvo
Alateemat:
· Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden määrittelyä
· Sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolen moninaisuus
· Lahjakkaat oppilaat
· Vähemmistökielten opetus
· Tieto- ja viestintätekniikka
237 kpl
2. pääteema: Autenttiset oppimisympäristöt &
yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
Alateemat:
· Lähiluonto ja -ympäristö
· Yritykset
· Kerhot
· Kansalaisjärjestöt
· Opettajan rooli oppimisympäristöissä
202 kpl
3. pääteema: Suomalaisen kulttuuriperinnön & uskonnon opetuksen asema
koulussa
Alateemat:
· Tunnustuksettomuus uskonnon opetuksessa ja seurakunta yhteistyötahona
· Kristillisen kulttuuriperinnön asema arvoperustassa
· Kulttuuriperintö ja kulttuuri-identiteetti
159 kpl
4. pääteema:
Kestävä kehitys & maailmankansalaisuus
43
Alateemat:
· Kestävä kehitys kouluissa
· Maailmankansalaisuus
115 kpl
”Suomalaisina ja suomalaisen koulujärjestelmän kehittäjinä
meillä ei ole perusteita häivyttää kulttuurimme juuria
opetussuunnitelmasta. Olimmepa vakaumukseltamme kristittyjä
tai eikristittyjä, tunnustammepa sen tai emme; ajattelumme
historia pohjautuu kristillisiin arvoihin.--”
”Suomi kansainvälistyy, joten kaikkia vanhoja suomalaisia
kulttuuriperintöjä ei voi pitää enää yllä. Sama koskee uskontoa,
jonka merkitys ihmisten keskuudessa on muuttunut. Kristillinen
arvoperusta ei voi olla koululaitoksen arvoperusta, eihän se
silloin ole tasa-arvoista kun ei huomioida kaikkia uskontoja.
Arvot tulee asettaa ilman uskonnon painoarvoa. Saadaksemme
muutosta OPS:iin, tulee vanhoista ajatuksista osittain luopua ja
antaa tilaa uusille tavoille.”