1. No category

UNITUTKIMUS
”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN”
Outi Saarenpää-Heikkilä
LT, lastenneurologian erikoislääkäri
Lastenklinikka, TAYS
SISÄLTÖ
 Oma tausta
 Lapsen uni ja terveys (Child Sleep) –hanke
 Mitä uni on?
 Miten lapsen ja nuoren uni kehittyy?
 Miten valo vaikuttaa uneemme?
 Miten nukkuminen on muuttunut sadan vuoden aikana?
 Miten nukumme tulevaisuudessa?
OMA TAUSTA
 LL 1984, TaY:n alumni
 Lastentautien erikoislääkäri 1991
 Lastenneurologian erikoislääkäri 1997
 LT 2001: Koululaisten unihäiriöt ja päiväväsymys
 Unilääketieteen erityispätevyys 2001
 Lasten unihäiriöiden kliininen hoito 1990-luvulta lähtien
 Koululaisten kuorsaustutkimus 2006 -
LAPSEN UNI JA TERVEYS (CHILD SLEEP) –
HANKE
 Suomen Akatemian rahoittama syntymäkohorttitutkimus
 Keräys 2011- 2013, n. 1650 lasta vanhempineen
 Pitkittäistutkimus: kyselyt (ennen syntymää, 3, 8 ja 24kk:n ikä), geeninäytteet
(synnytyksen yhteydessä) ja alaryhmissä uniohjanta, unirekisteröinnit, kasvu-,
terveys- ja kehitysarviot
 Lapsen unen kehitys, siihen vaikuttavat seikat ja mahdollisten unihäiriöiden
vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen
 Valon vaikutus unen kehitykseen yksi osa-alue
MITÄ UNI ON?
 Elimistölle elintärkeä lepotila
 Aivojen sähköisen toiminnan muutos
 Ei yhteyttä ulkomaailmaan
 Unen rakenne: 1,5 tunnin mittaisia jaksoja, jotka sisältävät erilaatuista unta:
kevyt uni, syvä uni, vilkeuni, (valve)
 Unen tehtävät: energiavarastojen uusiminen, kuona-aineiden poisto,
oppiminen, tunne-elämän säätely, immuniteetti
Timo
Partonen
Lisää unta, Duodecim 2014.
MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
 vastasyntyneellä ei säännöllistä unirytmiä, unimäärä n. 16t
 n. 3kk:n ikään mennessä pisin nukuttu jakso yöllä
 melatoniinin eritys ja kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu kehittyy ensimmäisen
3kk:n aikana
 puolen vuoden ikään mennessä kypsät univaiheet havaittavissa EEG:ssä,
unijakso alle tunnin mittainen
 paljon vilkeunta -> heräilyalttius
 leikki-iässä vilkeunen määrä kuten aikuisella, syvää unta paljon alkuyöstä ->
heräilyherkkyys vähenee
 unijakso pitenee 1,5t:iin leikki-iässä
 unimäärä n.12t 1-vuotiaalla ja vähenee 10t kouluikään mennessä
MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
 alakouluikäisen unentarve 9-10t
 murrosiässä melatoniinin erityshuippu viivästyy ja laskee -> nukahtaminen
viivästyy
 syvän unen määrä laskee 30%:sta 20%:iin -> paine nukahtaa laimenee ->
valvominen helpottuu
 Unen tarve ei vähene eli noin 9t unta tarvitaan myös murrosiässä
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Unen säätelyyn vaikuttavat edeltävän valveen kesto ja vuorokaudenaika
 Mitä enemmän valvomme sitä suurempi on paine nukkua
 Pimeys nukuttaa, valoisuus virkistää
 Silmän kautta tuleva valo viestittää keskuskelloon (=suprakiasmaattinen
tumake) vuorokauden ajan; kehon keskuskello
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Melatoniini eli pimeähormoni alkaa erittyä käpylisäkkeestä illan
hämärtyessä viestin tultua keskuskellosta
 Melatoniinin nousu antaa väsymyssignaalin, jolloin nukahdamme
 Valon määrän lisääntyessä melatoniinin eritys vähenee ja valvemekanismit
aktivoituvat; toisaalta unen määrä on riittävä, jolloin heräämme
 Lähellä napa-alueita vuorokauden pituus vaihtelee vuodenajan mukaan:
talvella nukutaan kesää enemmän; elimistö kuitenkin pyrkii lähes
säännölliseen rytmiin
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Valon määrä aamuisin on voimakkain vuorokausirytmin tahdistaja
 Keinovalo illalla heikentää kykyä nukahtaa
 Kesäajan käyttö epäfysiologista
 Valon määrän lisääminen kesällä tarpeetonta pohjoisessa; hyödyt
muuallakin kyseenalaisia
 Kesäaikaan siirtyminen vähentää valoa aamussa ja lyhentää unta
MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
 Aikuiset nukkuivat 150 v sitten keskimäärin pari tuntia enemmän
 Nuorten unenmäärässä tapahtunut laskua (tutkimuksia viimeisen 20v ajalta)
 Sähkövalolla merkittävä vaikutus ihmisen vapaa-aikaan ja nukkumiseen
 Kulutusyhteiskunta suosii kuluttamista, mitä nukkuva ihminen ei tee
Suomeen tuli lisää yöllisiä
palveluja 1990-luvulla
 Lasten ilta- ja yöhoito
lisääntyi
 Erikoiskioskit auki 24 h
 Useat kaupat auki
sunnuntaisin ja 7-21
 Huoltoasemat 24 h
 Yökahvilat 24 h
 Hampurilaispaikat 24 h
 Yöbussit
 Pizzapalvelut
 Kirkko auki koko yön










Kuntosalit auki läpi yön
Urheilijoiden varhaistreenit
Yöluontoretket
Taiteiden yöt
Radioasemat 24 h
Satelliittikanavat 24 h
Internetin pörssi 24 h
Itseopiskelua TV:ssä
Kännykkächatit yöllä TV:ssä
Ostoskanavat yöllä TV:ssä
Helsingin Sanomat 11.2.2001
Muutokset yli 10 v peruskoululaisten
ajankäytössä (min/vrk)
1987-1988 (koulupäivät)
1987-1988 (vapaapäivät)
min/
vrk
210
180
150
120
90
60
30
0
1999-2000 (koulupäivät)
1999-2000 (vapaapäivät)
191
158
115
95
86 78
48 40
45 48
Läksyt ja
opiskelu
kotona
Liikunta ja
ulkoilu
Tilastokeskus: Pääkkönen 2002
73
59
38
22
18 13
114
90
45
36
Lukeminen
9 4 13 9
Television
katselu
Seurustelu Harrastukset
perheen
kanssa
MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
 2000-luvulla tietokoneiden, älypuhelimien, iPadien voittokulku
 Valosaaste lisääntynyt
 Sähköisten viestimien tuottama valo sinistä eli virkistävää…
 Tutkimustulokset osoittavat vaikutuksia valolle altistuneiden ihmisten
unenlaadussa ja melatoniinin erityksessä
Aamuväsymys kouluaamuisin
vähintään neljä kertaa viikossa:
1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006
%50
45
41
38
33 32 3135 34
30
POJAT
40
30
20
24262322 23
12
TYTÖT
394040
4343
39
34
27
26
26
2122 22
16
11
10
0
11-v
13-v
1990
WHO-Koululaistutkimus 1990-2006
15-v
1994
11-v
1998
2002
13-v
15-v
2006
JY/Terveystieteiden laitos
Nukkumaan kouluviikolla klo 23 tai myöhemmin:
1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006
%
100
76
80
63
54
60
42
40
20
64 60
64
52
48
36
32
30
15
37
25
51
44
33
22
10
0
Pojat 13-v
Tytöt 13-v
1990
WHO-Koululaistutkimus 1990-2002
1994
Pojat 15-v
1998
2002
Tytöt 15-v
2006
JY/Terveystieteiden laitos
Yöunen keskimääräinen pituus
kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006
420
450
480
510
540
Pojat 13 v
1994
1998
2002
2006
Tytöt 13 v
Pojat 15 v
Tytöt 15 v
7.5 h
WHO-Koululaistutkimus 1994-2006
8h
8.5 h
JY/Terveystieteiden laitos
Nukahtamisviive iltaisin vähintään 30 min
0
2
4
13-v pojat
6
9,0
9,4
9,5
7,9
15-v tytöt
WHO-Koululaistutkimus 1990-2006
11,3
11,5
11,8
11,3
13,0
15-v pojat
13-v tytöt
%
8 10 12 14 16 18 20
10,0
10,6
11,0
14,5
18,0
16,0
1990
1998
2002
2006
18,2
JY/Terveystieteiden laitos
MITEN NUKUMME TULEVAISUUDESSA?
 Unen kunnioitus: ei ole hukkaan heitettyä aikaa!
 Unohtakaa ahdetut aikataulut!
 Myöhäisillan rauhoittamien ja valaistuksen vähentäminen
 Aamuun lisää valoa, hyödynnetään keinovaloa myös julkisissa tiloissa
 Kesäaikakäytäntö lopetetaan haitallisena
 Yläkoululaisten koulu alkaa myöhemmin????