Ohjeita sydänleikkaukseen tulevalle
Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? 2 LÄÄKITYKSEN HUOMIOINTI Tarkistakaa sivulta 4 kohdasta 1.1. Lääkitys ennen leikkausta: Mikäli Teille on asetettu sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai jos Teillä on sydämen tekoläppä Mikäli käytätte alla olevia lääkkeitä. Mikäli käytössänne on reumalääkitys tai veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jota ei ole mainittu alla olevassa listauksessa Asetyylisalisyylihappo (Aspirin®, Disperin®, Primaspan®, ASA-Rathiofarm®, Asasantin®). Klopidogreeli (Plavix®, Clopidogrel®) Tikagrelori (Brilique®) Prasugreeli (Efient®) Verenohennuslääke Varfariini (Marevan®). Dabigatraani (Pradaxa®) Rivaroxabaani (Xarelto®) Apiksabaani (Eliquis®) Digitalis (Digoksin®) Suun kautta otettavat diabetes-lääkkeet (esim. Euglucon®, Mindiab®, Amaryl®, Diformin®, Metforem®). Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita sairaanhoitajalta numerosta: 050 427 0662. 3 HUS Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? Sisällysluettelo 3 1. Leikkausta odotellessa 1.1 Lääkitys ennen leikkausta 1.2 Mitä mukaan sairaalaan? 1.3 Hammashoito 4 4 5 5 2. Sairaalassa 2.1 Sairaalaan tulo ja leikkausvalmistelut 2.2 Leikkauspäivä ja toipuminen teho-osastolle 2.3 Toipuminen vuodeosastolla 6 6 6 7 3. Kotihoito-ohjeet sydänleikatulle 3.1 Leikkauksesta toipuminen, kotiutuminen ja sosiaaliturva 3.2 Milloin tulee kysyä neuvoa? 3.3 Rintalastan luutuminen 3.4 Haavojen parantuminen 3.5 Suihkuun ja saunaan 3.6 Sydämen rytmihäiriöt 3.7 Lääkitys ja kivunhoito 3.7.1 Marevan-lääkitys 3.8 Liikunnasta apua toipumiseen 3.9 Terveellisen ruokavalion merkitys 3.10 Tupakointi ja alkoholi 3.11 Mieliala 3.12 Sukupuolielämä 3.13 Autolla ajo ja matkustaminen 3.14 Jälkitarkastus, jatkohoito ja työhön paluu 3.15 Sydänpiirit ja -yhdistykset 8 8 9 9 9 9 9 10 10 10 11 11 11 11 12 12 13 MUISTIINPANOJA POTILASOHJE LÄKEHOIDOSTA 13 14 11/2015 / uss kuukautta. Sairausloman päätyttyä potilas on tavallisesti työkykyinen. 1. Leikkausta odotellessa Sydänleikkauksia tehdään potilaille, joilla on sepelvaltimotauti, sydämen läppävika tai synnynnäinen sydänvika tai muu kirurgista hoitoa vaativa sydänvika. Myös rytmihäiriöitä hoidetaan kirurgisesti. Sepelvaltimotautipotilailla sydänlihaksen verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot ovat ahtautuneet. Yksi tai useampi sydämen läpistä voi olla vioittunut esimerkiksi infektiotaudin, reumakuumeen tai sepelvaltimotaudin seurauksena. Osalle potilaista tehdään läpän korjaus ja sepelvaltimo-ohitukset samanaikaisesti. Sisätautiosastolla tehtyjen tutkimusten jälkeen olette sydänleikkausjonossa. Voitte monin tavoin varautua tulevaan leikkaushoitoon ja edistää itse sen onnistumista. Riskitekijöitä (kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, tupakointi) vähentämällä säilytetään hyvä leikkaustulos mahdollisimman pitkään. Liikunta parantaa yleiskuntoa ja mielialaa. Jännitys, ahdistus ja pelko saattavat liittyä sydämeen kohdistuvaan toimenpiteeseen. Usein tieto sairastumisesta ja mahdollisesta leikkaushoidosta tulee nopeasti, ja se voi aiheuttaa epävarmuutta. Tuntemukset on hyvä ottaa rohkeasti puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Asioista puhuminen ja tieto vähentävät pelkoa. Mieltä askarruttavissa asioissa ottakaa yhteys Meilahden sairaalaan: 1.1. Lääkitys ennen leikkausta Mikäli Teille on asetettu sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai jos Teillä on sydämen tekoläppä, ottakaa aina yhteyttä jonohoitajaamme 050 427 0662. Lääkkeiden käytössä tulee noudattaa lääkärin ohjeita leikkaukseen asti, mutta mikäli käytössänne on reumalääkitys tai veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jota ei ole mainittu alla olevassa listauksessa, ottakaa yhteyttä 050 427 0662. huomioikaa tauotusohjeet seuraavista lääkkeistä: Jätetään ottamatta 5 vrk ennen leikkauspäivää: Asetyylisalisyylihappo (Aspirin®, Disperin®, Primaspan®, ASARathiofarm®, Asasantin®). Jos Teillä kuitenkin on sepelvaltimoon asennettu lääke- tai metallistentti, lääkettä ei saa lopettaa. Jätetään ottamatta 7 vrk ennen leikkauspäivää: Klopidogreeli (Plavix®, Clopidogrel®) Tikagrelori (Brilique®) Prasugreeli (Efient®) sairaanhoitaja Kati Leino, gsm 050 427 0662. Kysymyksiä voitte esittää myös sähköpostilaatikkoon: [email protected]. Sydänleikkauksen jälkeinen sairausloma kestää useimmiten kolme Jätetään ottamatta 2 vrk ennen leikkauspäivää: Verenohennuslääke Varfariini (Marevan®). Aina yhteydenotto vähintään 1 viikko 5 ennen leikkausta (vähintään 5 vrk tauotus): Dabigatraani (Pradaxa®) Rivaroxabaani (Xarelto®) Apiksabaani (Eliquis®) Jätetään ottamatta leikkauspäivää edeltävästä päivästä lähtien: Digitalis (Digoksin®) Suun kautta otettavat diabeteslääkkeet (esim. Euglucon®, Mindiab®, Amaryl®, Diformin®, Metforem®). 1.3 Hammashoito Ennen sydänleikkausta kaikki mahdolliset tulehdukset tulee hoitaa. Suun ja hampaiden hyvä kunto on edellytys sydänleikkaukselle. Jos edellisestä hammaslääkärin tarkastuksesta on kulunut yli vuosi, tulee leikkausta odottaessa käydä hampaiden ja suun kunnon tarkastuksessa. Hammaslääkärinne laatii todistuksen hampaiden kunnosta. Pyydämme tuomaan sen mukananne. Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita sairaanhoitajalta numerosta 050 – 427 0662. Leikkausta edeltävänä päivänä voitte syödä ja juoda normaaliin tapaan. Lisätietoja saatte sairaanhoitajalta, puh: 09 471 72292 1.2. Seuraavassa kuvataan lyhyesti sydänleikkauksen kulkua ja siihen liittyviä tapahtumia sairaalassa. Hoitoaika sairaalassa on 5–10 vuorokautta. Mitä mukaan sairaalaan? Ottakaa mukaan: Henkilökohtaiset tavarat kuten partakone, hammasharja yms. Lääkereseptit käytössä olevista lääkkeistä, astmasuihkeet ja silmätipat Kela-kortti Reilun kokoiset omat tohvelit on hyvä olla mukana (jalat voivat olla turvoksissa leikkauksen jälkeen) Esitietolomake ja tietosuojalomake täytettynä Arvoesineet kuten kellot, sormukset ja korut sekä suuremmat rahasummat kannattaa jättää kotiin! Sairaalan ala-aulassa on pankkiautomaatti, josta voi nostaa käteistä rahaa. Matkapuhelimen käyttö vuodeosastolla on sallittua. 2. Sairaalassa 2.1. Sairaalaan tulo ja leikkausvalmistelut Teidät kutsutaan sairaalaan tai sairaalakäynnille leikkausta edeltävänä päivänä. Tarkemmat ohjeet saatte ajanvarauskirjeestä. Tuolloin otetaan verikokeita, sydänfilmi, tarvittaessa keuhkoröntgenkuva sekä mitataan verenpaine ja pulssi. Mikäli haluatte, läheisenne voi olla mukana. Sairaanhoitaja käy kanssanne läpi esitietolomakkeen, jonka olette täyttänyt kotona. On tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on tiedossa lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot. Mahdollinen rajoitus tietojen antamisessa on hyvä mainita. Tapaatte leikkaavan kirurgin ja 6 nukutuslääkärin ennen leikkausta. Nukutuslääkäri määrää leikkauspäivän aamun lääkityksen ja unilääkkeen leikkausta edeltäväksi illaksi. Fysioterapeutti kertoo leikkauksen jälkeisistä hengitysharjoituksista ja kuntoutuksesta. Leikkausta edeltävänä päivänä saatte syödä ja juoda normaalisti. Leikkausaamuna otetaan vain nukutuslääkärin määräämät lääkkeet. Syöminen ja juominen on kielletty. Noin tunti ennen leikkausosastolle vientiä annetaan rauhoittava esilääke. Kaikissa sydänleikkauksissa valmistelut suoritetaan samalla tavalla. 2.2. Leikkauspäivä ja toipuminen teho-osastolla Leikkaussalissa asetetaan suonensisäinen tiputus, jonka kautta annetaan nukutuslääke. Muut tarvittavat katetrit asetetaan nukutuksessa. Ohitus- ja läppäleikkauksessa haava tulee useimmiten keskelle rintaa, mutta muunlaistakin avausta saatetaan käyttää. Käytettävä menetelmä valitaan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti ja leikkaava lääkäri selvittää Teille valittua menetelmää ennen leikkausta. Mikäli toimenpiteenne soveltuu ja on suunniteltu robottikirurgiaan, saatte myös siihen liittyvän informaation kirurgiltanne leikkausta edeltävän päivän käynnillä. Leikkaus kestää useimmiten 3-4 tuntia. Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään sydänkirurgiselle teho-osastolle. Nukutuksesta herätään yleensä leikkauspäivän iltana. Leikkaussalissa ja teho-osastolla vointianne seurataan tarkasti. Osastolla on aina lääkäri ja potilaskohtainen sairaanhoitaja on huoneessa kaiken aikaa. Elintoimintojen tarkkailemiseksi potilas on kytkettynä tarkkailulaitteisiin ja hengitys-koneeseen. Hengitysputki estää puhumisen. Putki poistetaan, kun olette herännyt ja jaksatte itse hengittää riittävän tehokkaasti. Seurantalaitteista huolimatta voitte vaihtaa asentoa hoitajan avustamana. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä kipua, pahoinvointia, rauhattomuutta, joihin annetaan tarpeen mukaan lääkitystä. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä aamuna Teidät autetaan istumaan vuoteen laidalle ja fysioterapeutti ohjaa hengitysharjoituksia. Ruokailu aloitetaan leikkauksen jälkeisenä aamuna kevyesti, nestemäisellä ruoalla. Vuodeosastolle siirto tapahtuu kun se on turvallista, useimmiten leikkauspäivän jälkeisenä päivänä. Leikkauksen jälkeen kipu tuntuu rinnassa. Kipu voi ilmetä mm. painavana tunteena rinnan päällä, jomotuksena lapaluiden kohdalla tai kipuna eri puolilla kehoa. Saatte kipulääkettä oman tarpeenne mukaan. Erityisesti ennen hengitysharjoituksia ja nukkumaan mennessä kipulääkitys on paikallaan. On tärkeää, että pystytte hengittämään normaalisti leikkaushaavasta huolimatta. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä voimakastakin suun kuivumista. Janon tunteen helpottamiseen voi suun kostutuksen lisäksi käyttää mm. jääpaloja ja suuta kostuttavaa geeliä. Suun kuivuminen helpottaa muutaman päivän kuluessa. Omaiset voivat olla yhteydessä tehoosastolle leikkauksen jälkeen. Vierailuista teho-osastolle voi sopia potilasta hoitavan sairaanhoitajan kanssa. Sydänkirurginen teho-osasto MEM2A, 7 puh. 09 471 72333. 2.3. Toipuminen vuodeosastolla MEM10 Teho-osastolta Teidät siirretään vuodeosastolle jatkamaan toipumista. Mahdollinen siirto edelleen kotipaikkakunnan sairaalaan tapahtuu muutaman lisäpäivän kuluttua. rajoittaa ja käyttää nesteenpoistolääkettä. Painoa seurataan päivittäin. Alaraajaturvotuksia voidaan ehkäistä tukisidoksilla tai tukisukilla. Kiputuntemuksia saattaa esiintyä eri puolilla kehoa. Kipulääkitystä annetaan tarpeen mukaan. Kipua voitte ”tunnustella” vetämällä syvään ja rauhallisesti henkeä. Mikäli silloin tuntuu kipua, tulee pyytää kipulääkettä. Suihkussa voitte käydä heti, kun avustettuna jaksatte. Haavasidokset ovat paikallaan tavallisesti useampia päiviä. Hyvä käsihygienia on syytä muistaa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Haavaa ei saa kosketella! Leikkauksen jälkeen voinnissa saattaa esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä hoidettavia ja ohimeneviä. Sydämen rytmihäiriöt ovat tavallisia ja suurin osa niistä on vaarattomia. Rytmihäiriöt saattavat tuntua epämiellyttäviltä ja niitä hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Sydämen rytmiä monitoroidaan ja myös verenpainetta seurataan aluksi useita kertoja päivässä. Lämmön nousu on elimistön puolustusreaktio ja johtuu laajoista haavapinnoista. Kuume laskee vähitellen. Mikäli kuitenkin todetaan tulehdus, aloitetaan antibioottihoito. Raajoissa ja koko kehossa voi esiintyä turvotuksia leikkauksen jälkeen. Aluksi annetun nesteen määrää ja virtsaa tarkkaillaan. Nesteannoksia saatetaan Leikkauksen jälkeen voi esiintyä unihäiriöitä. Lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä voi käyttää tilapäisesti. Leikkauksen jälkeinen väsymys on normaali tuntemus ja häviää vähitellen. Sekavuus sydänleikkauksen jälkeen huolestuttaa usein potilaita ja heidän omaisiaan. Sekavuus on etenkin iäkkäämmillä potilailla suhteellisen tavanomainen, mutta ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa potilaalle annetaan rauhoittavaa lääkitystä. Näistäkin tuntemuksista on hyvä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Mikäli ruokahalu on toipumisen alkuvaiheessa huono, voi kokeilla pieniä annoksia useamman kerran päivässä. On kuitenkin tärkeää, että suuren leikkauksen jälkeen potilas alkaa nauttia riittävästi ja täysipainoisesti normaalia ruokaa, jotta leikkauksesta toipuminen sujuisi toivotulla tavalla. Toipumisen alkuvaiheessa hoitaja avustaa päivittäisissä toimissa, mutta voimienne lisääntyessä selviydytte 8 niistä vähitellen itsenäisesti. Liikkuminen nopeuttaa toipumista. Se kannattaa kuitenkin aloittaa ensin varovasti potilashuoneessa ja käytävällä ja vähitellen lisätä sen määrää. Hengitysharjoituksia eli pulloon-puhalluksia jatketaan vuodeosastolla koko hoitojakson ajan – ja vielä kotonakin. 3. Kotihoito-ohjeet sydänleikatulle 3.1. Leikkauksesta toipuminen, kotiutuminen ja sosiaaliturva Sydänleikkaus on kuntouttava toimenpide, jonka tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toipuminen on yksilöllistä ja kestää useita viikkoja, jopa kuukausia. Toipumisnopeuteen vaikuttaa mm. ikä, yleiskunto ja tilanne ennen leikkausta. Omalla aktiivisella toiminnalla voi edistää toipumistaan ja edesauttaa mahdollisimman hyvää tulosta. Sairaalahoitojakso kestää yleensä 5-10 vuorokautta, jonka jälkeen pääsette kotiin. Oman paikkakuntanne sairaalaan saatatte siirtyä 4–5 päivää leikkauksen jälkeen. Kotona selviää kevyistä kotiaskareista, kuten kahvin keittämisestä tai ruuan lämmittämisestä itsenäisesti. Omat päivittäiset toimet (peseytyminen, pukeutuminen, haavanhoito) sujuvat ja ulkoilemaan voi lähteä heti, aluksi vain 5 – 10 min. kerrallaan. Kotiutusvaiheessa kirurgi, kardiologi, hoitaja ja fysioterapeutti keskustelevat kanssanne lääkitykseen, toipumiseen, kotiutukseen ja jatkohoitoon liittyvistä asioista. Työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon, sosiaaliturvaan, perheeseen sekä jaksamiseen liittyvissä asioissa on mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa voidaan järjestää kotiapua (asiointi-, ruoka- tai siistimisapu) ja kotisairaanhoitoa (esim. lääkkeiden jako, haavan hoito). 3.2. Milloin tulee kysyä neuvoa? Ottakaa yhteys lääkäriin tai sairaalaan, mikäli Teille ilmaantuu jokin seuraavista oireista: yli kaksi vuorokautta kestävä kuume, johon ei liity flunssan oireita; nuhaa, yskää tai kurkkukipua haavatulehduksen merkkejä hengenahdistusta, jalkojen voimakasta turpoamista sydämen rytmihäiriöitä kovaa kipua rintalastan alueella rintakipua pitkittynyttä masentuneisuutta, mielialan häiriöitä, muistihäiriöitä Aina kun asioitte lääkärissä tai sairaalassa, ottakaa mukaanne lääkereseptit tai lääkelista käytössänne olevista lääkkeistä ja kardiologinen loppuarvio, jotka kaikki saatte mukaanne kotiutuessanne 3.3. Rintalastan luutuminen Sydänleikkauksessa rintakehä avataan yleensä keskeltä. Rintalastan luutuminen kestää 2–3 kuukautta. Luusto- ja lihasperäisiä sekä myös nivelkipuja saattaa esiintyä. Välttäkää rajuja, äkillisiä ylävartalon ja yläraajojen liikkeitä. Joskus leikkaukseen liittyvä pitkä makuu aiheuttaa käsien puutumista ja pistelyä, varsinkin pikkusormen puolella. Nämä oireet ovat vaarattomia ja häviävät yleensä toipumisen edetessä. 9 3.4. Haavojen parantuminen Haava-alueen ihon paraneminen kestää 2–3 viikkoa. Haava voi kutista ja tuntua kireältä, lievä punoitus ja kipu haavaalueella on myös normaalia. Kova kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat merkkejä haavatulehduksesta, jolloin tulee hakeutua oman alueenne terveyskeskukseen tai sairaalaan tilanteen arvioimista varten. Jos haavoilla on ompeleita tai haavahakasia, saatte ohjeet niiden poistosta sairaalasta lähtiessänne. Usein kuitenkin on käytetty ihonsisäistä, sulavaa lankaa, jota ei tarvitse poistaa. Jalasta on saatettu irrottaa laskimoa siirteeksi, jolloin jalka on usein turvoksissa leikkauksen jälkeen. Pitkäaikaista paikallaan seisomista on vältettävä ja alkuun on hyvä pitää jalkaa loivassa kohoasennossa istuessa ja pitkällään ollessa. Kevyt liikunta, kuten kävely, nilkkojen pyörittäminen ja koukistaminen edistävät nesteen poistumista. Mikäli turvotus jaloissa ei laske pitkällään ollessa ja Teillä on lisääntyvää hengenahdistusta, on aiheellista ottaa yhteyttä lääkäriin. 3.5. Suihkuun ja saunaan Normaalista puhtaudesta ja käsien pesusta tulee huolehtia hyvin. Haavoja voi suihkuttaa päivittäin 5-10 minuuttia kerrallaan, mutta niiden hankaamista ja turhaa koskettelua tulee välttää. Ihoa voi rasvata normaalisti. Haavojen alueelle saa laittaa rasvaa vasta ompeleiden/haavahakasten poiston jälkeen tai kun haavan pinta on kuivunut. Saunaan voitte mennä ompeleiden/haavahakasten poiston jälkeen. Haavan tulee olla siisti ja selvästi kiinni. Kovia löylyjä, pitkäaikaista saunomista ja äkillisiä lämpötilojen vaihteluita (kylmä suihku, uiminen) kannattaa välttää, koska ne rasittavat sydäntä. 3.6. Sydämen rytmihäiriöt Rytmihäiriöt ovat sydänleikkauksen jälkeen melko tavallisia ja niitä saattaa esiintyä myös kotona. Rytmihäiriöt voivat tuntua yksittäisinä lisälyönteinä, mutta pulssi saattaa myös olla epäsäännöllinen ja/tai nopea ja olotila voi tuntua tukalalta. Tällöin tulee mennä oman asuinalueen sairaalaan tai terveyskeskukseen rytmihäiriön toteamiseksi ja hoidon aloittamista varten. 3.7. Lääkitys ja kivunhoito Kotiutuessanne saatte yksilölliset lääkehoito-ohjeet, joita on noudatettava jälkitarkastuk-seen saakka, ellei toisin määrätä. Lääkityksenne voi muuttua paljonkin siitä, mitä se oli ennen leikkausta. Lääkkeiden korvattavuus sairasvakuutuslain nojalla arvioidaan jälkitarkastuksen yhteydessä. Leikkaushaavoilla ja rintakehän alueella voi tuntua kipua useiden viikkojen, jopa kuukausien ajan. Hyvä kivunhoito edistää toipumista. Ensimmäisten viikkojen aikana on hyvä ottaa kipulääkettä säännöllisesti ja sen jälkeen tarvittaessa, jotta kipu ei häiritse jokapäiväistä elämää ja rajoita liikkumista. 3.7.1 Varfariini (Marevan®)-lääkitys Marevan® on veren hyytymistä heikentävä lääke, joka aloitetaan aina läppäleikkauksen jälkeen. Lääkityksen tarkoituksena on estää verihyytymien syntyä ja kiinnittymistä läppäproteesiin. Veren lääkeainepitoisuutta seurataan laboratoriokokein, joiden perusteella 10 saatte ohjeet lääkkeen annostelusta terveysasemalta. Saatte mukaanne erillisen ohjeen lääkkeen päivittäisestä käytöstä. Laboratoriossa käydään omalla terveysasemalla alkuun viikoittain. Kotiuduttuanne ottakaa yhteys omaan terveysasemaanne Marevan®-hoidon kontrollien järjestämistä varten. 3.8. Liikunnasta apua toipumiseen Liikunta edistää toipumista. Se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaksiston kuntoa, vähentää leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ja auttaa kudosten paranemisessa. Liikunta vaikuttaa myös edullisesti useisiin sydäntautien riskitekijöihin. Asteittain lisääntyvä liikunta parantaa sydämen rasituksen sietoa. liikuntamuotoja ja palata vähitellen entisten harrastustenne pariin. Useimmiten pieni hengästyminen ja hikoilu on vain hyväksi. Erityisesti alussa kannattaa kipulääkettä käyttää tarpeen mukaan, jotta liikkeelle lähteminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Lopputarkastuksen yhteydessä voitte kysyä lääkäriltä Teille sopivasti sydäntä rasittavan liikunnan ohjeet (Liikkumisresepti). Liikuntaa ei ole hyvä harrastaa sairaana, flunssaisena, huonovointisena eikä heti aterian tai muun rasituksen jälkeen. Osaston fysioterapeutilta saatte tarvittaessa tarkempia ohjeita liikunnasta. Osastolta saatte myös kirjallisen liikuntaohjeen. 3.9. Terveellisen ruokavalion merkitys Ruokahalu voi alkuun olla huono. Toipumisen edistämiseksi on kuitenkin tärkeää, että syötte hyvin ja monipuolisesti sekä nautitte riittävästi nestettä. Yleiskunnon kohotessa myös ruokahalu paranee. Leikkauksen jälkeen voi aloittaa kuntoilun heti lyhyin kävelylenkein. Voitte kävellä alkuun lyhyitä matkoja rauhallisesti 1–3 kertaa päivässä. Kunnon parantuessa lisätkää ensin kävelymatkaa ja vasta sitten vauhtia. Leikkausta edeltänyt kunto määrää pitkälti sen, kuinka nopeasti harjoittelua voi lisätä. Aluksi kannattaa välttää liikuntamuotoja, jotka tuntuvat liian raskailta tai haittaavat rintalastan luutumista siihen kohdistuvan kuormituksen vuoksi, kuten juoksu, hiihto, pyöräily ulkona, tennis, soutu, uinti, golf. Kun rintalasta on luutunut, voitte lisätä Sydänystävällinen ruokavalio ja liikunta auttavat veren kolesteroliarvojen, verenpaineen ja painon hallinnassa ja vähentävät sepelvaltimoahtaumien syntymistä. Ruokailussa on hyvä noudattaa säännöllisyyttä ja nauttia useita monipuolisia aterioita päivittäin. Ruoan rasva-, kolesteroli-, ja suolapitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvänä apuna tässä ruokatarvikkeiden valinnassa on Sydänmerkki (lisätietoa mm. Sydänliitosta). Runsas ylipaino on rasite sydämelle, joten painon hallinta on hyväksi. Painon pudotus on kuitenkin suotavaa vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Sopiva vauhti painon pudotukseen on noin kaksi kiloa 11 kuukaudessa (tarvittaessa lääkärin valvonnassa). Painon hallintaan on saatavilla neuvoja mm. terveyskeskuksen kautta. 3.10. Tupakointi ja alkoholi Tupakointi on keskeisimpiä sydänsairauksien riskitekijöitä. Se lisää verisuonten kalkkeutumista, nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta sekä supistaa sydämen verisuonia vaikeuttaen sydänlihaksen hapensaantia. Tupakoinnin seurauksena sepelvaltimosiirteisiin voi tulla ahtaumia ja uusien tukosten kehittyminen sepelvaltimoihin nopeutuu. Tupakoinnin lopettaminen on paras yksittäinen teko sydämen terveyden hyväksi! Alkoholin kohtuullinen käyttö (1–2 ravintola-annosta/vrk) ei yleensä ole vaarallista. Runsas alkoholin käyttö voi kuitenkin johtaa hoidon laiminlyömiseen ja erityisesti krapulavaiheessa saattaa tulla hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Alkoholi saattaa vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen voimistaen tai vähentäen sen vaikutusta. 3.11. Mieliala Sairaalasta kotiutumisen jälkeen voi esiintyä mielialan vaihtelua ja unihäiriöitä. Kertokaa avoimesti tunteistanne läheisillenne. Sovitelkaa päivärytmiin riittävästi lepoa ja liikuntaa. Mahdollinen huono mielenvire häviää yleensä vähitellen kunnon kohentuessa. Jos masentuneisuutta kuitenkin kestää oman arvionne mukaan tai läheistenne mielestä liian pitkään, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. 3.12. Sukupuolielämä Sukupuolielämälle ei ole esteitä, kun tunnette fyysisesti jaksavanne. Kun jaksatte kävellä kilometrin lenkin rauhallista vauhtia pysähtymättä välillä, tiedätte jaksavanne yhdynnän. Alkuvaiheessa on kuitenkin hyvä olla maltillinen ja muistaa hellyyden merkitys. Mahdollinen sukupuolinen haluttomuus on yleensä ohimenevää fyysisen kunnon parantuessa. Raskautta tulee välttää heti leikkauksen jälkeen ja siitä on ensin keskusteltava lääkärin kanssa. 3.13. Autolla ajo ja matkustaminen Auton ajaminen ei ole suositeltavaa 1–2 kuukauteen leikkauksesta, koska alkuun reagointi ja huomiointikyky ovat alentuneet ja rytmihäiriöalttius on lisääntynyt. Kipeä rintakehä voi vaikeuttaa auton hallintaa äkillisissä tilanteissa. Turvavyötä on käytettävä normaalisti. Lentokoneella matkustaminen on sallittua sydänleikkauksen jälkeen. Pidemmälle koti- tai ulkomaanmatkalle voi lähteä noin 2–3 kuukauden kuluttua leikkauksesta, jos toipuminen on sujunut normaalisti. Etelänmatkaa suunniteltaessa on syytä välttää kuumimpia kesäkuukausia, sillä korkea lämpötila rasittaa sydäntä. Haavat kannattaa suojata suoralta auringonvalolta aurinkovoiteilla tai kuituteipillä. Lääkkeet kannattaa ottaa matkalle mukaan alkuperäispakkauksissa ja noudattaa käsimatkatavaroissa lentoyhtiön ohjeita. 3.14. Jälkitarkastus, jatkohoito ja työhön paluu Jälkitarkastus tehdään oman asuinalueenne sairaalassa yleensä kahden tai kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta, riippuen siitä minkälainen ja millä tavalla sydänleikkaus on tehty. Jos jälkitarkastus on Meilahden sairaalassa, saatte siihen ajan jo kotiutuessanne. Mikäli jälkitarkastus on 12 muualla, lähetämme hoitoonne liittyvät tiedot kyseiseen sairaalaan, josta saatte kutsun jälkitarkastukseen. Sairausloma kirjoitetaan yleensä kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen useimmiten palataan työelämään. Mikäli toipuminen ei kuitenkaan etene odotetusti, jälkitarkastuksen yhteydessä arvioidaan työkyky, kuntoutustarve ja eläkkeelle jäämisen tarpeellisuus. On ihanteellista, että lääkäri seuraa sydämenne terveyttä vuosittain. Säännöllisistä kontrolleista on hyvä huolehtia itse varaamalla aika esim. terveyskeskukseen tai työterveyslääkärille hyvissä ajoin. Sairaalassa järjestettävistä toipilastapaamisista saatte tietoa sairaanhoitajalta: puh. 09 471 72292. 3.15. Sydänpiirit ja -yhdistykset Useimmilla paikkakunnilla toimii sydänpiirejä ja sydänyhdistyksiä, joilla on tarjottavana monipuolista toimintaa: sopeutumisvalmennuskursseja, yleisöluentoja ja keskusteluiltoja potilaille ja omaisille, sekä liikunnallisia ryhmiä sydäntoipilaille. Sydänyhdistyksestä voitte saada myös tukihenkilön, joka itse on sydänpotilas. Yhteisten kokemusten jakaminen voi helpottaa oloa monissa ongelmatilanteissa. Teitä lähinnä olevan sydänpiirin tai sydänyhdistyksen yhteystiedot sekä tietoa ohjelmatarjonnasta saatte kotipaikkakuntanne terveyskeskuksesta, Suomen Sydänliitosta tai sairaanhoitajalta: 050 427 0662. Suomen Sydänliitto ry; p. 09 7527 521, internetissä www.sydanliitto.fi Uudenmaan Sydänpiiri ry; p. 019 4260 100, internetissä www.sydanliitto.fi/piirit Helsingin Sydänpiiri ry; p. 09 7527 5401 13 Muistiinpanoja _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ 14 POTILASOHJE LÄÄKEHOIDOSTA Sydänlääkityksen tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Sydänlääkitys auttaa säilyttämään leikkauksen lopputuloksen mahdollisimman pitkään. Leikkauksen jälkeen aikaisempi lääkityksenne voi muuttua. Lääkkeet on tärkeä ottaa säännöllisesti lääkärin ohjeita noudattaen. Sydänlääkkeiden annostusta ei tule muuttaa neuvottelematta lääkärin kanssa. Sydänleikkauksen jälkeen lääkitys suunnitellaan potilaskohtaisesti ennen kotiutumista. Lopputarkastuksessa lääkitystä voidaan tarkistaa. SYDÄNLÄÄKKEET: Beetasalpaajat Beetasalpaajat vähentävät sydämen kuormitusta hidastamalla sykettä, alentamalla verenpainetta ja hillitsemällä sydämen supistusta. Ne vähentävät sydänlihaksen hapentarvetta ja parantavat vajaatoimintaisen sydämen pumppausta. Tämän ryhmän lääkkeitä käytetään sepelvaltimotaudin, eräiden rytmihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Kalsiumkanavien salpaajat Kalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita, laskevat verenpainetta ja jotkut niistä hidastavat sykettä. Niitä käytetään kohonnen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja eräiden rytmihäiriöiden hoidossa. ACE-estäjät ACE-estäjät hillitsevät monia liian tehokkaita elimistön reaktioita estämällä ”stressihormonien” toimintaa. ACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä ja ehkäisevät valtimoiden kalkkeutumista. Näitä lääkkeitä käytetään kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, valtimoiden kalkkiutumisen ja monien munuaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Sivuvaikutuksena voi esiintyä ärsytysyskää, jolloin lääke on hyvä vaihtaa toiseen. Angiotensiini II –reseptorin salpaajat Tähän lääkeryhmään kuuluvien valmisteiden vaikutus on samankaltainen kuin ACEestäjillä. Nesteenpoistolääkkeet Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit lisäävät suolan eritystä ja siten veden poistumista. Niitä käytetään sydämen vajaatoiminnan ja kohonneen verenpaineen sekä eräiden muiden nesteenkertymään johtavien tilojen hoidossa. Statiinit Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja suojaavat valtimokovettumataudin kehittymiseltä ja pahentumiselta. Statiinin eli kolesterolilääkkeen käyttö ei vähennä ruokavalion merkitystä kolesterolin hoidossa. 15 Digitalis Digitalis tehostaa vajaatoimintaisen sydämen supistusta. Sitä käytetään sydämen vajaatoiminnassa ja joskus nopeaan sykkeeseen johtavassa eteisvärinässä eli flimmerissä. Varfariini eli Marevan® Varfariini estää veren hyytymistä. Sitä käytetään monissa tilanteissa kuten tekoläppien, eteisvärinän ja toistuvien verisuonitukosten yhteydessä. Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini eli ASA ja klopidogreeli (Plavix®) ASA ja klopidogreeli ehkäisevät verihiutaleiden takertuvuutta ja siten veritulppien syntyä. ASA:a käytetään lukuisissa tukoksille altistavissa tilanteissa. Sepelvaltimotautipotilailla klopidogreeliä käytetään ASA:n rinnalla, jos ASA-hoito ei ole riittävä. Klopidogreeliä käytetään ASA:n ohessa myös sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen. Nitraatit Sepelvaltimoperäisen rintakivun ehkäisyyn ja hoitoon käytetään nitraatteja. Teho perustuu niiden verisuonia laajentavaan ominaisuuteen. Lyhytvaikutteisella nitraatilla hoidetaan äkillistä rintakipua. Käytössä on kielenalustabletteja tai suusuihke. Vaikutus alkaa noin minuutin kuluttua. Jos kolme viiden minuutin välein otettua annoskertaa ei auta, suositellaan hakeutumista päivystysvastaanotolle. Toistuvien oireiden ehkäisyyn käytetään säännöllisenä lääkityksenä pitkävaikutteisia tabletteja. Sydänleikkauksen jälkeen nitraatteja ei välttämättä tarvita, mutta joissakin tapauksissa potilas voi niistä hyötyä. KIPULÄÄKITYS Leikkauksesta johtuva kipu voi tuntua eri puolilla kehoa. On tärkeätä, että leikkaushaavasta huolimatta pystyy hengittämään tehokkaasti. Hyvä kivun hoito edistää kuntoutumista ja helpottaa liikkeelle lähtöä. Kotiutumisen jälkeen kipulääkettä kannattaa käyttää ainakin viikon ajan resepti-ohjeen mukaisesti. Kipulääkitystä voi vähentää asteittain, kun kivun tunne lievenee. MUISTA SÄILYTTÄÄ KAIKKI LÄÄKEKUITIT!
© Copyright 2024