Tampere-lehti 1/2016

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen
TA M P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I
1 | 2016
Tampere
kasvaa
vauhdilla
Tampere-lehti kertoo
vuoden 2016
kaavatöistä
s. 7–14
Koulukirjasto
innostaa
oppilaita
s. 17
TAMPERE-lehti 1 | 2016
1
Näin sen näin
Tampereella on tekemisen meininki
T
ampereella on aina rohkeasti
investoitu kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Vaikka kaupungin
työttömyysaste on tällä hetkellä
18,9 prosenttia ja kuuden suurimman
kaupungin korkein, halutaan Tampereella ponnistella paremman huomisen
puolesta. Vaikeista ajoista huolimatta
Tampereella vallitsee vahva positiivisen tekemisen draivi.
Tampereella on parhaillaan meneillään ja lähiaikoina käynnistymässä monia suuria rakennushankkeita. 185 miljoonan euron tunnelihanke on edennyt
jo yli puolen välin, keskustassa rakennetaan parhaillaan mittavaa Ratinan
kauppakeskusta. Eteläpuisto, Tammelan
Kansi ja
areena tuovat
keskustaan
uudenlaisen
alueen
Rata-alueen päälle kannelle rakennettava Kansi ja areena -hanke tulee
merkittävästi muuttamaan Tampereen
keskustan kaupunkikuvaa. Monitoimiareenasta sekä toimisto-, liike-, hotellija asuinrakennuksista muodostuu kokonaan uusi kaupunginosa. Hankkeen
stadion, Kunkun parkki, Ranta-Tampella
sekä Kansi ja areena ovat suunnittelupöydillä. Toissa vuonna kaupunki osti 90
hehtaarin maa-alueen Hiedanrannasta,
johon nyt suunnitellaan kokonaan uutta kaupunginosaa. Tampereen seudun
joukkoliikenteen ratkaisijaksi kaavaillaan raitiotietä, joka olisi toteutuessaan
250 miljoonan euron investointi.
Tampereen keskusta kasvaa ja kehittyy seuraavien 15 vuoden aikana nopeammin kuin koskaan aiemmin. Vuoteen
2030 mennessä keskustan asukasmäärä
kasvaa noin 40 prosenttia ja uusia työpaikkoja syntyy 15 000. Tampereen keskusta vahvistuu pääkaupunkiseudun
ulkopuolella toiseksi suurimpana kau-
arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.
Alueelle tulee yhteensä 120 000 kerrosneliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa.
Tampereen kaupunki valitsi helmikuussa hankkeen kehittäjäksi SRV:n.
Kehittämisvaiheessa neuvotellaan rahoitus ja keskeiset vuokrasopimukset
lopullista investointipäätöstä varten
sekä kartoitetaan yhteistyökumppanit.
Ensimmäisessä toteutusvaiheessa
eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle on suunniteltu
monitoimiareena, kolme tornitaloa ja
harjoitushalli. Tämän vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä
2017. Toisessa vaiheessa radan päälle
nousee pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa. Ensimmäinen vaihe olisi valmiina kesällä 2020, kokonaisuudessaan
alue olisi valmis vuonna 2023.
SRV:llä on sopimus hankkeen suunnittelusta arkkitehti Daniel Libeskindin kanssa, joten kehittämistä jatketaan
pallisena keskittymänä. Keskustan vahvuutena on, että se on kompakti ja kaikki
palvelut sijaitsevat 10 minuutin kävelyetäisyydellä.
Tampere on myös vireä kulttuurin,
tapahtumien ja matkailun kaupunki.
Matkailu on meille merkittävä tulonlähde, sillä matkailun kokonaistulomme on vuosittain 909 miljoonaa euroa.
Tampere ei ole pelkkä kesäkaupunki vaan
täällä tapahtuu ympäri vuoden. Kulttuuria tarjoavat teatterien ja museoiden lisäksi lukuisat vuosittaiset festivaalit ja
tapahtumat. Matkailijoita tuovat myös
sadat messu- ja urheilutapahtumat sekä
kongressit. Ensi kesäksi Särkänniemeen
valmistuu SuperPark-sisäaktiviteetti-
aiemmin tehtyjen visiosuunnitelmien
pohjalta.
Tapparan ja Ilveksen uutena kotihallinakin toimiva areena tulee olemaan Suomen suurin urheilun ja tapahtumien monitoimiareena. Areenan
yhteyteen tulee muun muassa hotelli
ja ravintoloita.
Hanke toisi toteutuessaan rakennusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työpaikkaa Tampereelle ja 6 300 valtakunnallisesti. Hankkeen vaikutuksesta arvioidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uutta työpaikkaa. Valmistuneen areenan
mahdollistamien tapahtumien kävijät
toisivat huippuvuosina Tampereelle jopa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä.
– Kansi ja areena on ensimmäinen
ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajemman Tampereen rautatieaseman alueen
kehittämiskokonaisuuden, hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungilta sanoo.
•
www.tampere.fi
Tampereen
Kansi ja areena
-hankkeen suunnittelua jatketaan arkkitehti
Daniel Libeskindin visiosuunnitelmien
pohjalta.
2
TAMPERE-lehti
1 | 2016
Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.
Jakeluun liittyvät palautteet:
[email protected]
Tampereen kaupungin asukaslehti ilmestyy vuonna 2016
neljä kertaa vuodessa
5.3., 14.5., 24.9. ja 26.11.
Lehti on julkinen tiedote,
joka jaetaan jokaiseen
tamperelaistalouteen.
Tampere-lehteä saa myös
keskusvirastotalosta Aleksis
Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste
Frenckellistä ja kirjastoista.
TAMPERE-lehti 1 | 2016
Julkaisija: Tampereen
kaupungin viestintäyksikkö
Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
[email protected]
Päätoimittaja:
Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki
[email protected],
puh. 040 550 5540
Toimitussihteeri:
Viestintäsuunnittelija
Tuuli Oinonen
[email protected],
puh. 040 801 2587
Taitto: Marja Muhonen
Paino: Lehtisepät Oy, 2016
Painos: 125 000 kpl
puisto, joka on käytössä myös talvisin.
Ensi vuonna Tampere-talossa avautuu
uusi Muumimuseo, joka houkuttelee
kaupunkiin erityisesti aasialaisia matkailijoita. Tampere on myös vahvasti ehdolla Suomen toisen kasinon sijaintipaikaksi.
Tamperelaisesta tekemisen meiningistä kerromme myös tässä kädessäsi olevassa Tampereen kaupungin
asukaslehdessä. Edellisvuosien tapaan
Tampere-lehti jaetaan tänäkin vuonna
kaikkiin tamperelaistalouksiin neljästi:
maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa.
Hyviä lukuhetkiä Tampere-lehden
parissa!
Aila Rajamäki
Tampere-lehden päätoimittaja
Sisältö
3 Kaupungin palveluja
pohditaan yhdessä
4 Hiedanrannan suunnittelukilpailu alkaa keväällä
5 Ratikasta rakennetaan
esteetön
6 Pormestari arvostaa
Tampereen kulttuuria
6 Taide näkyy
Vuoreksessa kaikkialla
7–14 Kaavoituskatsaus kertoo
uusista kaavatöistä
15 Nysse-nimi käyttöön
virallisesti
16 Sosiaalinen luotto
auttaa vähävaraista
16 Kehitysvammaiset
muuttivat Kauppiin
18 Vatsakeskus aloitti
Hatanpäällä
18 Isyyden tunnustaminen
hoituu neuvolassa
19 Lataa uimaranneke
kotikoneella
20 Elokuvajuhlat
ilahduttavat jälleen
Kannen kuva: Hanna Leppänen.
Annalan koulun kirjastotiimiläiset Melinda Laine ja Alisa
Mäkinen suosittelevat mielellään
luettavaa muille oppilaille.
ISSN: 1458-557X (painettu),
1458-6991 (verkkolehti)
Seuraava Tampere-lehti
ilmestyy 14.5.2016
Tampere-lehti verkossa:
www.tampere.fi/tamperelehti
QR-lukija käytössä?
Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi!
Tästä puhutaan nyt
Kaupungin palvelut mietinnässä
vuoteen 2025 saakka
T
ampereen kaupungin uuden palvelumallin suunnittelu etenee hyvässä
tahdissa. Kaupungin viidestä palvelualueesta pisimmällä ollaan läntisellä
sekä koillisella alueella.
Lännessä on jo pari vuotta toiminut
Lielahden hyvinvointikeskus ja Tesoman
hyvinvointikeskuksen suunnittelu on
pitkällä.
Koillisella alueella puolestaan Koilliskeskuksen ensimmäinen osa valmistuu Linnainmaan Prisman kylkeen elokuussa 2016.
Tammelaan
lähitori
− Tammelan lähitorilla painottuvat
alkuvaiheessa ikäihmisten sekä lapsiperheiden palvelut. Tavoitteena kuitenkin
on, että lähitorista muodostuu kaikenikäisten kohtaamispaikka, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen.
Tammelan lähitorille tulee perheiden
talo, jonka ensimmäiset palvelut aloittavat syksyllä. Vuonna 2017 sen yhteyteen
siirtyvät myös Tammelan, Tampellan ja
Pellervon neuvolat. Tammelakeskuksen
terveysasema säilyy paikallaan.
Tammerkosken rannalla olevaan
vanhaan kirjastotaloon keskitetään kulttuuripalveluja ja järjestöjen toimintaa.
Taloon muuttavat muun muassa Lastenkulttuurikeskus Rulla ja maahanmuut-
tajainfo. Kauppiin taas suunnitellaan
opetushyvinvointikeskusta, jossa opetus
ja tutkimus yhdistyvät terveydenhuollon
ja sosiaalialan palveluihin.
Etelässä ja Kaakossa
pohditaan palveluja
Kaakon palvelualueella työ käynnistyy
asukkaiden kanssa varsinaisesti maaliskuussa, vaikkakin Hervannassa työ aloitettiin jo syksyllä 2015 osana Tampereen
Vanhuspalveluyhdistyksen koordinoimaa Ikäystävällinen Hervanta -hanketta.
Viime vuoden lopulla kokoontui ensimmäisen kerran kaakon aluetoimijaverkosto. Kaakon lisäksi alueverkostoja
on jo koillisessa ja lännessä.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 22.2. keskustan palvelualueen suunnitelmia. Palvelualueelle on
tulossa kaksi uutta lähitoria: Tammelan
lähitori Tammelakeskuksessa avautuu jo
tämän vuoden aikana, Kalevan lähitori
puolestaan on tulevaisuuden hanke.
Eteläisellä palvelualueella palvelumallia aloitellaan keväällä asukkaiden
työpajoilla. Lakalaivaan on suunnitteilla alueen keskus sekä uutta asutusta.
Sen takia sinne kaavaillaan myös alueen
hyvinvointikeskusta.
Vaikka palvelumallityö on etelässä
vasta aluillaan, on Härmälän Kuuselakeskuksessa toiminut jo puolitoista
vuotta Tampereen ensimmäinen lähitori.
Myös päiväkoti- ja
peruskoulutilat käydään läpi
Palvelumallin yhteydessä selvitetään ja
suunnitellaan myös päiväkoti- ja peruskoulutilojen käyttöä ja palveluita. Keskustan päiväkotien ja koulujen selvitys
valmistui helmikuussa, ja parhaillaan
työtä tehdään läntisellä alueella.
Keskustassa lasten ja nuorten määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi,
mikä tuo muutoksia palvelujen järjestämiseen. Tilapulaa helpottamaan alueelle perustetaan päivähoitoa, esiopetusta ja 1.–2. luokkien opetusta varten
uusia pienten lasten yksiköitä.
Koillisen alueen selvitystyö valmistui kesäkuussa 2015. Merkittäviä muutoksia alueella ovat Vehmaisten päiväkodin ja koulun käyttöönottaminen
elokuussa 2016 sekä Irjalaan ja Ojalan
uudelle alueelle suunniteltavat pienten
lasten yksiköt.
•
Koilliskeskuksen
ensimmäinen vaihe
valmistuu elokuussa
Linnainmaan Prisman
tiloihin, joihin saadaan
muun muassa
kirjasto, neuvola ja
nuorisotilat.
Koillisessa sujuvampaa arkea jo syksyllä
Koillisen alueen palvelut, tilat ja
toiminta saavat uudet puitteet ensi
syksynä, kun Linnainmaan Prisman
yhteyteen valmistuu koillisen hyvinvointikeskuksen eli Koilliskeskuksen
ensimmäinen osa. Saman katon alla
tarjotaan kirjasto- ja tietopalveluita, neuvola- ja terveyspalveluita
ja nuorisotyötä. Lisäksi sinne tulee
vuokrattavia liikunta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille.
Koilliskeskuksessa pyritään rikkomaan organisaatiorajoja ja tuomaan
palvelut ihmisten helposti tavoitet-
taviksi. Myös työntekijöiden roolit
muuttuvat ja yhdessä tekeminen
korostuu.
− Esimerkiksi kirjasto levittäytyy
kaikkialle yhteisiin tiloihin. Tarvittaessa kaikki työntekijät voivat järjestää
kirjoja, olla nuorten kanssa tai neuvoa Koilliskeskuksessa kävijää. Lisäksi
lehtilukusalissa voi vaikkapa nauttia
ravintolamaailmasta ostettua kahvia,
kertoo Koillisen hyvinvointikeskuksen toimintamalli -projektin projektipäällikkö Mia Lumio.
− Järjestöt, yhdistykset ja alueen
asukkaat ovat tervetulleita toteutta-
maan Koilliskeskukseen toimintaa ja
tapahtumia. Näin rakentuu vähitellen
kaikkien yhteinen koillisen alueen
palvelumalli, jatkaa Lumio.
Mukaan koillisen tapahtuma- ja
neuvontaverkostoon voi liittyä osoitteessa tampere.fi/palvelumalli/koillinen.
Koilliskeskuksen toinen osa valmistuu terveysaseman taloon vuonna
2017. Lisäksi Kämmenniemen koulun
ja kirjaston yhteyteen tulee lähitori,
joka toimii tiiviissä yhteistyössä Koilliskeskuksen kanssa kehittäen muun
muassa digipalveluja.
•
A R K K I T E H T I TO I M I S TO TÄ H T I -S E T OY
TEKSTIT Marika Haapala
Asukkaat ja
yhteisöt mukana
suunnittelussa
Tampereen uutta palvelumallia
on suunniteltu ja suunnitellaan
edelleen yhdessä asukkaiden,
yritysten, yhdistysten, oppilaiden
huoltajien ja muiden toimijoiden
kanssa. Ajatuksia ja ideoita on
kerätty ja jalostettu muun muassa
kyselyiden sekä asukastilaisuuksien avulla.
Osallistu oman alueesi palveluiden suunnitteluun.
Seuraava asukastilaisuus on
torstaina 17.3. klo 17−19 Tammelakeskuksessa (Itsenäisyydenkatu
21 B). Aiheena on Tammelan lähitorin kehittäminen. Lisäksi maalis−
huhtikuussa on asukasiltoja kaakon
(Kaukajärvi, Hervanta, Vuores, Hallila) ja etelän (Hatanpää, Härmälä,
Multisilta, Peltolammi, Koivistonkylä, Veisu, Nekala, Viinikka) alueilla.
tampere.fi/palvelumalli
•
TAMPERE-lehti 1 | 2016
3
Tästä puhutaan nyt
Kohti toiveiden Hiedanrantaa
M E R I L A M P I N E N / KU O W I
L
– Jos haluat olla mukana alueen
kehityksessä, voit esimerkiksi tilata
uutiskirjeen verkkosivuilta ja osallistua
tilaisuuksiin, Reijo Väliharju mainitsee.
Kansainvälinen
suunnittelukilpailu alkaa
Keväällä alkaa Hiedanrannan avoin
kansainvälinen ideasuunnittelukilpailu.
Taustatyönä on tehty sitä varten erilaisia selvityksiä ja suunniteltu kilpailuohjelmaa.
Tavoitteena on, että Hiedanranta
avataan yleiselle kevyelle liikenteelle
ensi kesän aikana. Lähellä rantaa kulkeva kevyenliikenteen väylä muodostaa uuden yhteyden Niemenrannan ja
Paasikiventien välille.
Hiedanranta on siis matkalla tulevaisuuteen, toiveiden uudeksi asuinalueeksi. Sitä ennen alueella on vielä
monenlaista tapahtumaa ja touhua.
Hiedanranta kutsuu edelleen ideoita
ja tekijöitä.
•
TEKSTI Anna-Leea Hyry
H A N N A L E P PÄ N E N
Hiedanrantaa
on ideoitu vuoden
mittaan monin tavoin. Legopalikat otettiin laatikosta myös
suunnittelutilaisuudessa,
johon kutsuttiin mukaan
kiinnostuneita
kuntalaisia.
ielahden vanhaa teollisuusaluetta eli tulevaa Hiedanrannan asuinaluetta avattiin
viime vuoden aikana kaikille kiinnostuneille erilaisilla tapahtumilla. Alueen
ideointiin on kutsuttu ja saatu
mukaan ihmisiä.
Ideoita on saatu sekä väliaikaiseen
toimintaan että alueen pysyvämpää
käyttöä ajatellen.
– Vuoden aikana on otettu monin
tavoin ideointiin mukaan niin asukkaita
kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Päätimme
ottaa myös vanhat konstit käyttöön:
esimerkiksi legopalikoiden avulla suunnittelu on ollut hauskaa ja toimivaa,
sanoo alueen hankekehityspäällikkö
Reijo Väliharju.
Mukana on toki myös nykytekniikkaa. Valiaikainenhiedanranta.fi-sivustolla voi vaikkapa seurata mitä sosiaalisessa mediassa puhutaan Hiedanrannasta.
Hiedanranta
•
Kaupunki osti alueen, jossa on
vanhojen tehtaiden lisäksi
Lielahden kartano ja muita
arvokkaita rakennuksia.
•
Maa-aluetta saatiin 26 miljoonan
euron kaupassa 90 hehtaaria,
lisäksi siihen kuuluu 1 000 hehtaaria vesialuetta. Maa-alueen
länsiosassa on kaksi toimivaa
tehdasta.
•
Alue on toistaiseksi suljettu,
mutta sitä avataan valvotusti
esimerkiksi yleisötapahtumiin.
Alueella on väliaikaista toimintaa vielä pitkään, tapahtumien
lisäksi aluetta vuokrataan eri
toimijoille. Sitä käytetään myös
maan ja lumen varastointiin.
•
Näsijärven pohjassa olevan
puukuidun uudelleen käytön
mahdollisuuksia rakentamiseen
tutkitaan. Jopa tekosaaria on
visioitu.
•
Alueelle voisi tulla noin
25 000 asukasta ja yli
10 000 työpaikkaa, mutta paljon
on vielä avoinna. Esimerkiksi
päätös raitiotiestä vaikuttaa
myös Hiedanrannan tulevaisuuteen.
valiaikainenhiedanranta.fi
tampere.fi/hiedanranta
Tavoitteena hiilineutraali kaupunki
Jos säät ovatkin aiheuttaneet talven
mittaan harmia, tuo Tampereen suotuisa ilmastokäänne kaupunkilaisille
iloa: kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Tampereella peräti 22 prosenttia vuodesta 2010. Tavoitteellisella
ympäristövastuutyöllä Tampere on ottanut paikkansa ilmastokaupunkien
joukossa.
Toki Tampereella tehtiin energiansäästötyötä aiemminkin, mutta
päästöt kääntyivät laskuun uuden
ilmastostrategian, ECO2 – Ekotehokas
Tampere 2020 -hankkeen ja yhteistyön avulla.
– Sysäyksenä oli vuonna 2009
sitoutuminen kaupunginjohtajien
kansainväliseen sopimukseen, jossa
luvattiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen
2020 mennessä verrattuna 2005 tilanteeseen. Tavoitteen toteuttamiseksi
käynnistettiin ECO2, kertoo hankkeen
kehityspäällikkö Pauli Välimäki.
Uusiutuvista polttoaineista
mittavat päästösäästöt
Hyvien tulosten takana ovat energia-
4
TAMPERE-lehti 1 | 2016
tehokkuutta lisäävä kaupunkirakenteen tiivistyminen, maankäytön
suunnittelu ja rakentaminen sekä
joukko- ja kevyenliikenteen kasvu,
mutta ennen kaikkea energiantuotannon siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin.
Tampereen sähkölaitoksen mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan Naistenlahdessa, Sarankulmassa
ja Hervannassa näkyvät merkittävänä
ilmastopäästöjen vähenemisenä, mutta niillä on ollut positiivinen vaikutus
myös työllisyyteen.
ECO2:n aikana tehtiin yli 20 asemakaavaa, joissa ekotehokkuutta selvitettiin miettimällä, tuleeko alueelle
kaukolämpö tai onko tonteilla tilaa
maalämpökaivoille.
– Vuores on ollut erinomainen
alusta erilaisten ekotehokkuushankkeiden kokeiluun ja toteuttamiseen,
kertoo Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen.
Myös peruskorjausta edistävä rakennuskulttuurikeskus Piiru syntyi
ECO2:n avustuksella.
– Kaikenlainen resurssiviisaus,
kuten materiaalien säästävä käyttö
ja jätteiden tehostunut lajittelu ovat
entistä tärkeämpiä, Anttonen muistuttaa.
Energiatehokkuuden vaatimukset
eivät kuitenkaan kurista pientalorakentajien taloutta.
– Päinvastoin, tarjolla on porkkanoita. Jos rakentaa energianormit 30
prosentilla alittavan talon, saa kaupungilta viideksi vuodeksi tontin puolikkaalla vuokrahinnalla ja pysyvän
säästön sähköstä. Vuoreksessa yli
puolet rakentajista onkin tarttunut
tähän, Välimäki kehuu.
Koko kaupunki
mukaan talkoisiin
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on
vähentää vuoteen 2025 mennessä
päästöjä Tampereella 40 prosenttia
ja luoda eri toimijoiden kanssa vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali
kaupunki. ECO2-ohjelma päättyi vuodenvaihteessa, mutta ponnistelu energiansäästön ja ilmaston eteen ei lopu,
vaan jatkuu osana kaupungin ympäristötyötä.
•
TEKSTI Tuija Heikkilä
Kaupunginvaltuutetuille esiteltiin
raitiotien suunnittelua.
Valtuutettu Tarja Jokinen
tutustuu raitiotien
kolmiulotteiseen
mallinnukseen.
R
aitiotieallianssi suunnittelee parhaillaan raitiotietä
siten, että ensimmäisessä
vaiheessa ratikka kulkisi
Hervannasta ja Taysista
keskustaan ja toisessa vaiheessa keskustasta Lentä-
Rakentaminen työllistäisi
3000 henkilötyövuotta
Raitiotiehen liittyvää bussilinjastoa suunnitellaan. Myös hankkeen omistus- ja
hallintamallia sekä rahoitusvaihtoehtoja
selvitellään.
Kaupunki tarkentaa parhaillaan omia
tavoitteitaan raitiotien suhteen. Tavoiteluonnoksen mukaan raitiotie on muun
muassa luotettava, turvallinen ja ympäristöystävällinen. Nyt tehdään myös vaikutusten arviointia, jossa arvioidaan ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.
– Hankkeen työllistävä vaikutus on
mittava. Jo nyt hanke työllistää, ja rakentamisvaiheessa tarvitaan arviolta ainakin
3 000 henkilötyövuotta. Luultavasti samaan aikaan alkaa rinnakkaisia rakentamishankkeita, joiden vaikutusta ei edes
pystytä nyt arvioimaan, kertoo projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen.
Reitin vartta suunnitellaan
Koko ajan suunnitellaan uutta maankäyttöä, joka tulee raitiotiereitin varrelle. Kaupin alueelle keskussairaalan yhteyteen
tulee sairaalan laajennusten lisäksi iso
Raitiovaunut
ovat tilavia ja
ovet aukeavat
leveästi.
Tampereelle halutaan
esteetön ratikka
H A N N A L E P PÄ N E N
vänniemeen.
Tämän kehitysvaiheen tavoite on viedä syksyyn mennessä suunnittelu niin
pitkälle, että voidaan määrittää niin luotettava kustannusarvio, että osapuolet
voivat sitoutua siihen. Valtio osallistuu
meneillään olevan kehitysvaiheen suunnittelun kustannuksiin 30 prosentilla.
Kaupunki toimii osana allianssia,
mutta isossa hankkeessa tarvitaan samaan aikaan monta rinnakkaista selvitystä ja suunnittelua.
A L KU T I E TO OY
Ratikkaa valmistellaan
syksyn päätöksentekoon
Tampereen raitiotie rakennetaan
kampusalue ja muuta työpaikka-aluetta.
Hervantajärvelle tulee iso uusi asuinalue,
jossa olisi päätepysäkki. Hallilassa varaudutaan täydennysrakentamiseen Hervannan valtaväylän ja ratikkareitin varrelle.
Varikolle ja muille raitiotien rakenteille laaditaan tarvittavat asemakaavat.
Reitin varrella Kalevanrinteessä kaupungin täydennysrakentaminen on jo meneillään.
Tämän vuoden lokakuussa valtuusto
päättää, jatketaanko raitiotietä rakentamisvaiheeseen. Koeliikenne voisi alkaa
2019 Hervannasta ja Taysin alueelta keskustaan. Varsinainen liikennöinti alkaisi
2021. Jatko keskustasta Lentävänniemen
suuntaan voitaisiin rakentaa vuosina
2020–23.
Valtuuston iltakoulussa helmikuun
puolivälissä esiteltiin raitiotien suunnittelun tilannetta. Tilaisuus videoitiin ja
se on katsottavissa kaupungin verkkosivuilla.
tampere.fi/raitiotie
alusta lähtien esteettömäksi. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat kaupungin ehdottomia tavoitteita raitiotien suunnittelulle.
Raitiovaunujen sisustan värien
on oltava selkeitä, jotta esimerkiksi ovet, penkit, tukitangot ja ovenavausnapit erottuvat. Ikkunoiden
tai valaistuksen valo ei saa häikäistä, kuulutukset auttavat huonokuuloisia, mutta myös muitakin esimerkiksi talven pimeydessä. Opaskoirille
on löydyttävä tilaa, ja maksamisen
on onnistuttava kaikilta.
Esteettömyys ei kuitenkaan koske
vain vaunuja, vaan myös pysäkkejä,
niiden ympäristöjä ja kunnossapitoa.
Pysäkkien tilat on suunniteltava tarkkaan, jotta niistä löytyvät tarpeelliset kaiteet, opastavat ja varoittavat
merkinnät, selkeät aikataulunäytöt
ja hyvä valaistus.
Reitit pysäkeille ja luiskat niille
on suunniteltava huolellisesti niin,
että liikuntarajoitteiset pystyvät
kulkemaan itsenäisesti. Pysäkkien
läheltä on löydyttävä parkkipaikat
saattoliikenteelle ja polkupyörille.
Raiteiden ylityksen on onnistuttava
pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja korkokengillä. Invaliikenne kiinteistöihin koko radan varrella on otettava
huomioon radan suunnittelussa.
Ratikka tuo vapautta
liikkumiseen
Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Toivo
Enqvist odottaa jo innolla raitiotien
tuloa Tampereelle ja pääsyä koekäyttämään valittua vaunumallia.
Raitiotiepysäkkien talvikunnossapito huolettaa kuitenkin Enqvistiä.
– Jos talvisin pysäkkien auraus
tai sulanapito ei toimi kunnolla tai
reiteistä pysäkeille tulee liukkaita ja
lumipaakkuisia, niin matkustaminen tyssää siihen.
Enqvist uskoo vakaasti, että Tampereellakin toimivat konstit talvikunnossapitoon löytyvät.
•
•
Hämeenkatu varataan kävelylle ja joukkoliikenteelle
Koko Hämeenkadun tarkempi toimin-
Hämeenkatu
kiinnostaa. Kaupunkilaisilta ja kaikilta alueen
toimijoilta halutaan mielipiteitä, kun kadun perusteellista uudistusta
suunnitellaan.
nallinen ja rakenteellinen suunnittelu
on aloitettu. Suunnittelun lähtökohtana on viime vuoden lopussa hyväksytty
Hämeenkadun yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy jatkaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua yhteistyössä raitiotieallianssin kanssa.
Tavoitteena on tehdä Hämeenkadusta toimiva ja nykyaikainen katu, jossa
pääosassa ovat joukkoliikenne ja jalankulku. Kadun keskelle tulee joukkoliikennekaista linja-autoille ja raitiotielle. Sen molemmille puolille suunnitellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat,
ja reuna-alueilta varataan entistä
enemmän tilaa kävelylle ja oleskelulle.
Kevään aikana tarkastellaan muun
muassa Pellavatehtaankadun läpiajoliikennettä, pyöräväylien materiaalia,
katusulatusta, huoltoliikennettä sekä
esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta. Laadittavissa katusuunnitelmissa
ratkaistaan muun muassa katutilan
mitoitus ja katukalusteiden sijainnit.
Suunnittelua tehdään yhteistyössä
Hämeenkadun yrittäjien, kiinteistönomistajien ja asukkaiden sekä eri käyttäjäryhmien edustajien kanssa järjestämällä
työpajoja ja tapaamisia.
Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun muun
muassa yleisötilaisuuksien ja internetin kautta.
Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 9.3. Näsin salissa,
osoitteessa Näsilinnankatu 26. Hankkeen verkkosivuilla tampere.fi/hameenkatu kerrotaan suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista
sekä saatavasta palautteesta. Sieltä löytyy
myös hyväksytty yleissuunnitelma sekä
suunnittelijoiden yhteystiedot.
Katusuunnitelmat asetetaan nähtäville loppukesällä 2016. Päätöskäsittelyjen jälkeen edetään rakennussuunnitelmien laadintaan ja rakentaminen voi
alkaa kesällä 2017.
•
TAMPERE-lehti 1 | 2016
5
Pormestarin palsta
Taide on olennainen
osa Vuoresta
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen
Kulttuuria nääs
T
ampere on arvostettu ja kehittyvä kulttuurikaupunki
– sellaisena sen haluamme
pitääkin. Kulttuuritarjonta
on yksi tärkeimmistä syistä, miksi Tampereella on
niin mukava asua ja miksi
tänne halutaan tulla muualtakin.
Teatterimme ovat vaikeista ajoista
huolimatta vetovoimaisia ja uudistuvia. Yliopistomme kansainvälistyvät ja
monipuolistuvat. Tampere-talo tekee
kävijäennätyksiä ja Tampere Filharmonia
saa vauhdikkaan Santtu-Matias Rouvalin johdolla salit täyteen.
Muumimuseon vuoden kuluttua valmistuvat uudet suuret tilat Tampere-talon
yhteydessä tuovat Tove Janssonin kokoelmat aikaisempaa paremmin esille ja se
tulee varmasti tuomaan matkailuhyötyä
koko seudulle.
Pirkanmaan festivaalien teettämän
laskelman mukaan Tampereen seudun
festivaalit toivat vuonna 2013 aluetalouteen vuosittain 253 miljoonaa euroa, josta
vain kuudesosa on varsinaisen pääsylipun tuottoa. Kävijöistä merkittävimmät
ryhmät ovat 30–50-vuotiaita, kaikista
kävijöistä 68 prosenttia tulee alueen
ulkopuolelta.
Suurimmat tapahtumat ovat Teatterikesä ja Tammerfest, käyntikohteista
Särkänniemi, Tampere-talo ja teatterit.
Kun lukuja vertaa tapahtumien saamiin
julkisiin avustuksiin, annetut avustukset
palautuvat aluetalouteen 126-kertaisina.
Vastaavasti Vaasan yliopistossa 2013
valmistuneen Museoiden taloudellinen
vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon
lähialueen taloutta 32–49 eurolla.
Maan mainioin
lastenkulttuuri
Lastenkulttuuri on Tampereen erityinen ylpeys. Meillä on tamperelainen
kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari,
lastenkulttuurikeskus Rulla, Lastenkirjallisuuden instituutti, kirjastojen hyvin
hoidettuja lastenosastoja, useita mainioita lastenteattereita, laadukasta kuvataiteen ja musiikin perusopetusta sekä
käsityömahdollisuuksia.
6
TAMPERE-lehti 1 | 2016
Omien lasteni kanssa olemme näiden
lastenkulttuuripalvelujen suurkuluttajia
laidasta laitaan, niin paljon iloa voi löytää oivaltavasta lastenteatterista, luovasta
taiteilusta tai viimeisimpänä mammutteihin ja muihin jääkauden jättiläisiin
tutustumisesta Vapriikissa.
Kulttuurin merkitys tunnistetaan
hyvin elämänlaadun lisääjänä myös
ikäihmisten palveluissa. Kulttuuri jalkautuu yhä useammin muun muassa
ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviin
ryhmäkoteihin. Kulttuuri kuuluu meille kaikille ikään katsomatta.
Tampereen seudun asukasmäärän
kasvaessa lisääntyvät myös monipuolisten kulttuuripalveluiden tarpeet.
Kulttuurin merkitys kaupunkilaisten
hyvinvoinnille ja kaupunkien vetovoimalle onkin suuri ja nousussa. MänttäVilppula on nostanut tunnettuuttaan
uuden museonsa ja sen kansainvälisten
näyttelyiden mukana merkittävästi. Helsingin yksi suurimmista keskustelunaiheista ja matkailun kehittämishankkeista
on Guggenheim-museo.
Tampereella taas pohditaan näkyvästi
Sara Hildénin ja Tampereen taidemuseoiden toimintaympäristöjä. Tampereen
täytyy pysyä kuvataidekaupunkien kärkijoukossa, siksi museoratkaisut ovat
ajankohtaisia. Hyvistä ehdotuksista ei
onneksi ole pulaa.
Tärkeä osa kulttuurikaupunkia on
sen keskusta, jossa käytetyimmät kulttuurikohteet sijaitsevat ja jonka siisteydestä, viihtyisyydestä ja kuvauksellisesta
tunnelmasta on huolehdittava.
Uusia rakennushankkeita toteutettaessa on laajemminkin tärkeää pitää esillä
kaunista kaupunkikuvaa ja tämän ajan
kulttuuria. Osa rakennuskustannuksista
voisi kohdistua rakennusten visuaaliseen
ilmeeseen ja kuvataiteen näkymiseen
esimerkiksi tilataiteena. Vuores on tästä
onnistunut esimerkki. Näinkin arkisesti
taide voi ilahduttaa ja lisätä hyvinvointiamme.
•
Antoisaa kulttuurikevättä toivottaen
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari
H A N N A L E P PÄ N E N
V
uoreksessa sillan
led-valoteos hellii
silmiä vuodenaikojen mukaan vaihtuvin värimaailmoin,
porraskäytävän lasiin on painettu talon korkuinen metsä ja lahjoitetuista
suksista muodostuu omintakeinen
seinä.
Vuoreksessa on nähtävillä taidetta joka puolella: talojen julkisivuissa ja pihoilla, puistoissa, silloilla ja
aukioilla.
– Taide on ollut mukana jo
Vuoreksen ensimmäisten asuntokortteleiden suunnittelussa yli 10
vuotta sitten. Taiteen integroiminen rakennettuun ympäristöön on
muodostunut luontevaksi osaksi
uuden kaupunginosan toteutusta,
sanoo Tampereen kaupungin Vuores-projektin projektijohtaja Pertti
Tamminen.
Alueella on yhteensä 25 valmista
taideteosta, ja 21 teosta on suunnitteilla tai rakenteilla.
– Taide nostaa rakennetun ympäristön laatua ja vahvistaa alueen
identiteettiä. Vuoreksen asukkaat
suhtautuvat teoksiin myönteisesti
ja ovat kiinnostuneita niistä. Taiteesta on ehdottomasti tullut olennainen osa Vuoresta, kertoo Vuoresprojektin projektipäällikkö Kirsti
Toivonen.
Rakennusliikkeet
hankkivat taidetta
Vuoreksessa toimivilta rakennusliikkeiltä edellytetään, että asuin- tai
liikerakennukseen tai sen yhteyteen
kytketään ympäristötaideteos. Tämä
ei koske kuitenkaan omakotitaloja.
Tampereen kaupunki hankkii puolestaan taidetta Vuoreksen julkisille
alueille.
– Aluksi rakennuttajat ehkä
vähän vierastivat toimintamallia:
rakennusprosessiin integroidun
teoksen toteutus oli uutta sekä rakennuttajille että osalle taiteilijoista.
Nyt prosessit ovat hioutuneet ja ympäristötaiteen arvo nähdään myös
rakennuttajien piirissä, Toivonen
kertoo.
Vuoreksen taideohjelmassa määritellään taiteen sijoittelun ja toteuttamisen periaatteet. Taiteen kattoteemana on luonto. Vuoreksessa
suurin osa taiteesta yhdistyy rakennusmateriaaleihin saumattomasti.
Myös valaistus on merkittävässä
roolissa.
Vuorekseen taidehankkeet valmistellaan yhteistyössä Vuores-projektin, taidekoordinaattorina toimivan Frei Zimmer Oy:n, Tampereen
taidemuseon ja hankkeiden toteuttajien kanssa.
– Toimimme arkkitehtien, rakennuttajien ja taiteilijoiden apuna
ja välikätenä. Lisäksi varmistamme,
että taide on korkeatasoista, ammattilaisten tekemää ja noudattaa
taideohjelmaa, kertoo Frei Zimmer
Oy:n toimitusjohtaja ja kuvataiteilija
Tuula Lehtinen.
tampere.fi/vuores/taideyhteistyo
•
TEKSTI Reetta Hynynen
KUVA Hanna Leppänen
Taiteilija Kaarina
Kaikkosen Sisulla
noustiin -teoksessa
on suomalaisia
suksia kaikilta
itsenäisyyden
vuosikymmeniltä.
Kaavoituskatsaus
2016
Kaavoituskatsaus
kertoo vuoden 2016 kaavatöistä
Mistä saan tietoa kaavoista?
•
•
Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell
[email protected]
puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B,
ma–pe 8.30–15.45
Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä
ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi
ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
2. Virallisista kuulutuksista
•
•
•
Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa
Kaupungin verkkosivuilla tampere.fi/ilmoitustaulu
Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen
materiaaliin.
3. Internetistä
•
•
Tampereen kaupungin sivuilta tampere.fi
Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat
löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
tampere.fi/asuminen-jaymparisto/kaavoitus/
asemakaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat
Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja
asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaavanumeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle
sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit,
esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja
selostus.
Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein
myös kaupungin verkkoetusivun tiedotteissa
sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa.
rakentamisen, joista uusille omakotitonteille sijoittuu 163. Vuosittaista rakentamistarvetta suuremmat lukumäärät luovat vaihtoehtoja erilaisten asumistoiveiden toteuttamiselle.
Kaavoitus on avointa ja vuorovaikutteista suunnittelua. Kaikista käynnissä olevista töistä löytyy tietoa kaupungin verkkosivuilta, kaava-aineistot ovat nähtävillä kuulemisvaiheissa ja tietoa lähetetään osallisille. Suurimmasta osasta kaavoja järjestetään myös keskustelu- ja asukastilaisuuksia. Tervetuloa osallistumaan!
Suunnittelujohtaja Taru Hurme
Tampereen kaupungin
maankäytön suunnittelu
H A N N A L E P PÄ N E N
•
•
T
ampereen kaupunkisuunnittelulla on alkanut työntäyteinen
ja kiinnostava vuosi. Tampereen
kaupunkiseutu kasvaa vauhdilla ja kasvusta aiempaa suurempi osa suuntautuu keskuskaupunkiin Tampereelle.
Suunniteltavaa on paljon. Asumisen
alueet täydentyvät, työpaikkojen alueet uudistuvat, aluekeskuksia kehitetään kaikkien elämiseen kuuluvien toimintojen paikkoina. Ja tontteja rakentamiseen tarvitaan
eri puolille.
Kaupunkien keskustat kiinnostavat yhä
useampia asuinpaikkana, ja myös lapsiperheitä hakeutuu keskustaan. Perinteisesti
keskusta on tärkeä kaupan ja muiden palveluiden toimintapaikka. Sellaisena sitä Tampereellakin kehitetään edelleen: monipuolisena työpaikkojen, kaupan, kulttuurin ja
virkistäytymisen paikkana, jonne tullaan
isolta alueelta kaupungin ulkopuoleltakin.
Nyt keskustaa pitää kuitenkin suunnitella
entistä enemmän myös kaikenikäisten tamperelaisten pysyvänä asuinpaikkana, jossa
on helppoa ja viihtyisää liikkua ja oleilla.
Kantakaupungin yleiskaavassa luodaan
pohja lähivuosien asemakaavoitukselle ja
linjataan kaupungin kasvun ja täydentämisen suunnat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa Yleiskaava 2040:n tavoitteet, ja nyt laaditaan yleiskaavan luonnos.
Raitiotiehankkeeseen liittyy merkittävästi
täydennysrakentamisen suunnittelua valitun reitin läheisyydessä.
Vuonna 2015 laaditut asemakaavat
mahdollistavat noin 2 000 uuden kerrostaloasunnon ja noin 400 pientaloasunnon
KU VAT : H A N N A L E P PÄ N E N
1. Palvelupiste Frenckellistä
Kaupunkisuunnittelun
vuosi 2016 Tampereella
TAMPERE-lehti 1 | 2016
7
Kaavoituskatsaus
2016
KAAVOITUSKATSAUKSEEN on
koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asemaja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa
myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.
Yleiskaavassa osoitetaan alueiden
käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön
yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on
ohjeena laadittaessa ja muutettaessa
asemakaavaa.
Maakuntakaava puolestaan ohjaa
yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa.
Kaavoituksen ja yleissuunnittelun
ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia
selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja
liikenneasioista. Yleissuunnitelmia tehdään erityisesti täydennysrakentamista
varten. Niissä muodostetaan visio aluekokonaisuudesta, esimerkiksi kokonaisesta kaupunginosasta. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavoihin ja mahdollistavat korttelia tai tonttia laajemman
kuvan saamisen alueesta.
Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan,
jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan
laatimisesta tai muuttamisesta.
Kaavoituksessa pyritään siihen, että
kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset
ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa
jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on
myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita
ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan.
Yleiskaavoituksen
Y
leiskaavoituksen tehtävänä on yhdyskuntarakenteen kasvun ja kehityksen
ohjaaminen tarkoituksenmukaisesti ja
tasapainoisesti kaupungin erilaiset osat
huomioon ottaen.
Kantakaupungissa korostuu täydentymisestä
ja muutoksesta aiheutuvien yhdyskuntarakenteen
kysymysten hallinta. Pohjoisella maaseutualueella
korostuu harvan asumisen yhteen sovittaminen palvelujen ja vesihuollon saatavuuden kanssa.
Vuoden 2015 aikana kaupunginvaltuustossa
hyväksyttiin kaksi osayleiskaavaa, Ojalan ja NurmiSorilan osayleiskaavat. Keskustan strateginen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa 2016.
KANTAKAUPUNGIN
YLEISKAAVASSA
VARAUDUTAAN KASVUUN
Kantakaupungin yleiskaava on kokonaistarkastelu ja
suunnitelma toiminnallisesta yhdyskuntarakentees-
Kasvua parempaan
kaupunkiympäristöön
Yleiskaavan tavoitevaiheesessa on tehty
useita selvityksiä,
joista yhdessä tutkittiin
liikenneväylien kattamisen mahdollisuuksia.
Havainteessa näytetään
Linnainmaan Koilliskeskus lännen suunnasta valtatien 9 ylittävällä kansiratkaisulla.
•
Maankäytön
suunnittelu on osa
kaupunkiympäristön
kehittämistä
Maankäytön suunnittelu laatii ja
tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleissuunnitelmia sekä valmistelee
poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja. Yksikkö vastaa
omalta osaltaan seutuyhteistyöstä ja
kaupunkikehityksestä sekä kaavoitusohjelmien laadinnasta. Maankäytön
suunnitteluun kuuluvat yleiskaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja
asemakaavoituksen toiminnat.
Taru Hurme
Suunnittelujohtaja,
p. 040 806 2601
Elina Karppinen
Asemakaavapäällikkö,
p. 040 8004908
Sähköpostit ovat muotoa:
[email protected]
8
TAMPERE-lehti 1 | 2016
A R K K I T E H D I T MY
Hanna Montonen
Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö,
p. 040 801 6952
Pia Hastio
Yleiskaavapäällikkö,
p. 040 801 6917
ta tavoitevuoteen 2040 saakka. Keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa kantakaupungin
täydentyminen uusilla asukkailla, elinkeinoelämän
kehityksen edellytykset, sitoutuminen päästövähennyksiin, kaupunkiraitiotie osana kestävän liikkumisen lisäämistä, arjen palveluiden saavutettavuus sekä
alueiden käyttötarkoituksien muutosten hallinta.
Yleiskaavan keskeinen tavoite on varautua
kaupungin asukasmäärän kasvulle asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteen asettelun toisena lähtökohtana on suunnittelun kohdealue, jo kertaalleen
kaavoitettu ja pääosin myös rakennettu Tampereen
kantakaupunki.
Ennuste noin 60 000 uudesta asukkaasta vuoteen 2040 mennessä on mahdollista saavuttaa kantakaupungin nykyistä rakennetta uudistamalla ja
täydentämällä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää
kaupungin nykyisen maankäytön sekä liikenteen
ja palvelujen verkostojen tarkastelua uudelleen ja
jäsentämistä erityisesti tiivistyvän maankäytön ja
kasvavan liikenteen yhteensovittamiseksi.
Lisäksi täytyy varmistaa, että nykyisten asukkai-
K
antakaupungin yleiskaavan tavoitteet on nyt määritelty. Keskeistä on
tavoitella kasvua, joka samalla kehittää kaupunkiympäristön laatua.
Pohjoista maaseutua lukuun ottamatta koko kaupunkia koskevan yleiskaavan
teemakartoista koostuva luonnos valmistuu
tänä keväänä.
työt 2016
den ja toimijoiden käyttämässä kaupungissa tapahtuvat muutokset ovat hyväksyttävissä.
Yleiskaavan luonnos laaditaan valittujen tavoitteiden pohjalta, ja se asetetaan nähtäville alkuvuonna
2016. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotus
valmistuu hyväksyttäväksi valtuustokauden loppuun
mennessä.
POHJOISEN
SUURALUEEN
ERITYISKYSYMYKSET
Pohjoisella suuralueella yleiskaavoituksen työohjelmassa 2016 ovat Kämmenniemen ja Terälahden
osayleiskaavat. Kämmenniemen osayleiskaavaa
laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Terälahdessa
tavoitteena on mahdollistaa rakennusluvat suoraan
osayleiskaavan pohjalta.
Kämmenniemen vahvistaminen asumisen ja
palvelujen alueena on tärkeää koko pohjoisen Tampereen kannalta. Kämmenniemen laajentamista asumisen ja mahdollisesti myös työpaikka-alueiden
osalta on tarpeen tutkia yleiskaavalla. Kämmenniemen osayleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset
aloitetaan vuoden 2016 aikana.
Terälahden osayleiskaavan tavoitteena on kyläasutuksen kehittäminen yhteistyössä kyläläisten
kanssa sekä maankäytön kytkeytyminen keskitettyyn vesihuoltoon. Kaavan luonnos oli nähtävillä
keväällä 2015. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2016
aikana, kun alueen vesihuollon periaate on määritelty.
Pohjoisen suuralueen rakentamista ohjataan
kaavojen lisäksi poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusten pohjalta.
sin kehittämiseen siten, että yleiskaava on jatkuvasti ajantasainen ja toimii vuorovaikutuksessa eri
toimijaosapuolien kanssa.
Riittävän usein päivitettävän yleiskaavaprosessin
avulla työ voidaan joustavasti painottaa kulloinkin
yleiskaavallisia ratkaisuja vaativiin aluekokonaisuuksiin tai teemoihin.
Lisäksi kehitystyössä pyritään vahvistamaan
yleiskaavoituksen kytkentää valtuustokausittain
laadittavaan kaupunkistrategiaan. Tästä syystä yleiskaavoituksen työohjelma on jatkossa tarkoituksenmukaista laatia valtuustokauden mittaisena. Yleiskaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2015.
•
YLEISKAAVOITUSOHJELMAN
PÄIVITTÄMINEN
Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi
Tampereen kaupunkistrategiassa määritellyistä valtuustokauden tehtävistä. Kantakaupungin yleiskaava
2040 -työn aikana pyritään myös yleiskaavaproses-
Yleiskaavan Pelisäännöt-kartalla toiminnallisen kehittämisen
vyöhyke on punainen ja laadullisen kehittämisen vyöhyke sininen.
Luonnon ydinalueet on merkitty
vihreällä ja järvien yhteydet keltaisella. Kartan muilla merkinnöillä kuvataan alue- ja lähipalvelukeskuksia ja niiden yhteyksiä.
Tampereen ennustetaan kasvavan
lähes 60 000 asukkaalla vuoteen 2040
mennessä. Kantakaupunki on jo kaavoitettu ja rakennettu, joten kasvu sen alueella on tulevaisuudessa rakentamista
nykyisen kaupungin sisään.
– Enää kaupunki ei kasva vain niin,
että se kaavoittaa omistamansa maaalueen, rakentaa kadut ja luovuttaa
tontit rakentajille. Kaupunki kasvaa
myös uudistamalla ja muuttamalla jo
olemassa olevien katujen ja tonttien alueita. Siksi tarvitaan hyvää yhteistyötä
eri toimijoiden, asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio sanoo.
Yleiskaava 2040 -tavoitteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa.
Tavoitteita on koko kantakaupungin
tasolle ja alueelliselle tasolle. Tavoitteiden valmistelun aikana on käyty laajaa
vuoropuhelua kaupunkilaisten ja eri toimijoiden kanssa.
Kaupunkitilan kehittäjille
yhteiset pelisäännöt
Koko kantakaupunkiin on määritelty
kaikkien osapuolten yhteiset, nykyisen
kaupunkitilan kehittämistä koskevat
pelisäännöt. Pelisääntöjä tarvitaan, koska
kaupungin uudistaminen ei tapahdu yksipuolisesti vain kaupungin vetovastuulla, vaan myös eri alojen toimijoiden ja
rakentajien käynnistäminä hankkeina.
– On pidettävä huolta, että kaupunkiympäristön laatu ei heikkene, vaan sitä pyritään nimenomaan parantamaan,
Pia Hastio toteaa.
Pelisäännöt-kartta on jaettu ympäristön ominaisuuksien perusteella
neljälle vyöhykkeelle. Työssäkäynnin
ja asioinnin kehittämisen vyöhykkeellä tavoitteena on alueen aktiivisuuden
ja monipuolisuuden ylläpitäminen. Pääosin asumisen ja lähipalveluiden vyöhykkeellä keskeistä on kaupunkiympäristön laadun parantaminen.
Järvellisen yhteyden vyöhykkeellä
parannetaan Näsijärven ja Pyhäjärven
ranta-alueiden kytkeytymistä muuhun
kaupunkiin. Neljäs vyöhyke on raken-
tamattomina säilyviä luonnon ydinalueita, joilla on myös tärkeä merkitys viheralueina.
– Yhteyksiä järville voidaan parantaa, kun esimerkiksi nykyisiltä vedenpuhdistamoilta vapautuu alueita. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa pysäköinnille ei myöskään voida järjestää tilaa vain maan päältä. Joukkoliikennettä kehittämällä voidaan vähentää melua ja lisätä turvallisuutta, Pia Hastio
kertoo ympäristön laadun kehittämisen keinoista.
Maankäytön suunnittelun tavoitteita ovat muun muassa asuinympäristöjen monipuolistaminen ja perheasumisen mahdollistaminen tiivistyvässä
kaupungissa. Uudistamista kaipaavien
kerrostalolähiöiden kehittäminen on
myös tavoitteena.
– Myös palvelujen hyvä saavutettavuus ja helppo pääsy viheralueille ovat
tavoitteita, jotka lisäävät niin asukkaiden hyvinvointia kuin koko kaupungin
houkuttelevuutta.
•
TAMPERE-lehti 1 | 2016
9
Kaavoituskatsaus
2016
Asemakaavoituksen
tärkeimmät työkohteet
KESKUSTA
SUUNNITTELIJAT
IINA LAAKKONEN
MARJUT AHPONEN
ANNA HYYPPÄ
1
KUNKUN PARKKI
Tampereen ydinkeskustan maanalaisen
huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa
maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä
siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa
ydinkeskustan maanalaista pysäköintiverkkoa, joka kuuluu keskustan ke-
hittämisohjelman keskeisiin hankkeisiin. Asemakaava 2016. (8437 JA 8532)
LAAKKONEN
2 III, VI XIII (NALKALA,
KAAKINMAA, RATINA),
ETELÄPUISTO
2014 ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen
pohjalta laaditaan korkeatasoisen, kaupunkimaisen asuinalueratkaisun monipuolisine virkistysmahdollisuuksineen
mahdollistava asemakaava Eteläpuistoon ja lähiympäristöön. Alueen asemakaavoitus käynnistyi alkuvuodesta
2015. Asemakaava 2016. (8581) LAAKKONEN
3
II (TAMMERKOSKI),
10-KORTTELIN ASEMAKAAVAMUUTOS
Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13
Koukkuniemi uudistuu
eri ikäryhmien
asuinalueeksi
K
ulttuurihistoriallisesti ja
kaupunkikuvallisesti arvokas Koukkuniemen alue
uudistuu. Vanhusten laitoshoito vähenee, ja alueelle on
tulossa ikäihmisten palveluasumista
ja tavallisia asuntoja.
10
TAMPERE-lehti 1 | 2016
Koukkuniemessä on jo palveluasumista peruskorjatussa Jukola-talossa
sekä uudessa Impivaarassa. Asemakaavassa suunnitellaan myös Näsijärven ranta-alueiden virkistyskäyttöä ja parannetaan liikenneturvallisuutta erityisesti Rauhaniemen päässä.
kehittämiseksi
ksi laaditaan asemakaavamuutos. Kaavamuutoksen
vamuutoksen pohjana on
koko kortteliin
iin laadittu korttelisuunnitelma, jossa
sa tutkittiin kaupunkirakenteen täydennysmahdollisuuksia.
ydennysmahdollisuuksia.
Tavoitteena on korttelin käyttötarkoituksen monipuolistaminen ja täydennysrakentaminen
minen alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaava
2016. (8557) HYYPPÄ
4 PYYNIKKI,
KKI,
PYHÄRANTA
A
Asemakaavalla
la tutkitaan alueella sijaitsevan toimistorakennuksen (nk. Pyynikin teletalon) korvaamista asuinkerrostalolla. Kaupungin omistamien alueiden
osalta tavoitteena on muun muassa Atlaspuiston länsiosaa koskevien suunnitelmien tarkastaminen ja alueen pysäköintijärjestelyiden selkeyttäminen.
Asemakaava 2016. (8561) AHPONEN
5 I (FINLAYSON),
PUUVILLATEHTAANKATU 6,
NÄSILINNANKATU 2–6 JA
NÄSIJÄRVENKATU 3
Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleisten tonttien nykyistä rakennuskantaa
korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan
kohteeseen laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503)
Ahponen
6 III (NALKALA),
KESKUSTAKORTTELEIDEN
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN,
NÄSILINNANKATU
Ä
40,
NÄSILINNANKATU 39–41,
HÄMEENPUISTO 39
Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden
täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asemakaavat 2016. (8597, 8599,
8584) AHPONEN JA HYYPPÄ
Koukkuniemi uudistuu
hienoksi asuinalueeksi niin
ikäihmisille kuin muillekin
ikäryhmille. Myös Näsijärven
rantareittiä ja Rauhaniemen
liikennejärjestelyjä parannetaan, joten alueen virkistyskäyttömahdollisuudet
kohenevat.
Suunnittelualue rajautuu Lapinkaareen, Rauhaniementiehen, Kaupin
kansanpuistoon sekä Näsijärveen. Alueella on Koukkuniemen vanhainkodin
rakennuksia, perhetukikeskus Päiväperho, Rauhaniemen kansankylpylä ja Rauhaniemen pienvenesatama
sekä yhdistysten venesatamat.
Itäosaan uusia
asuinkerrostaloja
Suurin osa Koukkuniemen rakennuksista säilytetään.
– Vanhimmat 1920–1950-luvuilta
peräisin olevat rakennukset säilytetään, ja tilat muutetaan kodinomaisiksi ikäihmisten palveluasunnoiksi.
Korttelin itäosasta puretaan uloimmat
kaksi huonokuntoista Rauhaniemen
sairaalarakennusta, ja niiden tilalle tulee asuinkerrostaloja. Koukkuniemen
uuden asuinalueen ja vanhan osan väliin on hahmoteltu pihakatu, kertovat
kaavoitusarkkitehdit Katarina Surakka ja Vesa Kinttula.
– Osassa taloista voisi olla myös
laadukkaita vuokra-asuntoja, pohtii
Vesa Kinttula.
Itäosan uudisrakennusten toteuttamiseksi järjestetään ehkä tontinluovutuskilpailu, ja asumismuodot
tarkentuvat siinä vaiheessa.
Ranta-alueet paremmin
kaupunkilaisten käyttöön
Koukkuniemen alue järvimaisemi-
Ase
Asemakaavoituksen
ja yyhdyskuntarakenteen eheyttämisen
työkohteet kartalla.
työk
1 HAKAMETS
HAKAMETSÄN ALUEEN 2014 aloitettu täydennysrakentamisen Ehyt-yleissuunnittelu
jatkuu. Alueelle
Eh
sopivia maankäytön toimintoja ja liikenneratkaisuja
tutkitaan silmälläpitäen
muiden lähihankkeiden vaikusilmälläpi
tus kehityksen suuntaajana.
Työssä huomioidaan jääsuun
hallialueen urheilukampuksen
ja raitiotiekatujen
urheiluk
tarkennetut yleis- jaa katusuunnitelmat.
käynnissä myös Iskun asemakaavaAlueella on käyn
muutos, jonka myöt
myötä Rieväkadun jatkamista pohjoiseen
Hervannan valtaväylän
itäpuolelle tutkitaan.
valtaväy
Yleissuunnitelma-alueeseen lukeutuvasta HipposYleissuunnitelm
kylän korttelista on tehty erillisselvitystä ja sen asemakaavoitus alkaa. Alueen
eteläpäässä suunnittelun
Alu
kohteena on myös H
Hervannan valtaväylän ja Sandelinin
puiston välinen kortteli
Hakametsän asuinalueen läheikorr
syydessä.
7 XV (TAMMELA),
TAMMELAN PUISTOKATU 21
ITÄ
Asemakaavan tavoitteena on liiketontin
muuttaminen asuinkäyttöön sekä korttelin täydennysrakentaminen. Asemakaava 2016. (8622) HYYPPÄ
neen tulee tamperelaisille entistä
tutummaksi myös sen takia, että
kaavaan sisältyy rantojen kehittäminen. Näsijärven rantaan on tavoitteena saada yhtenäinen kävelyreitti
Lapinkaaresta Rauhaniemeen saakka. Reitin varrelle tulisi kaksi uutta
uimapaikkaa nykyisten uimakoppien kohdille.
Rauhaniemen kansankylpylän
rakennus on tarkoitus suojella, ja
Rauhaniemen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä selkeytetään turvallisuuden parantamiseksi. Rauhaniementieltä rantaan kulkevaa yhteyttä
parannetaan ja pysäköintipaikkoja
lisätään. Lisäksi Rauhaniementien
kävely- ja pyörätietä jatketaan Rauhaniemeen saakka.
Kansankylpylän itäpuolella Romsinlahden ympäristössä on pienvenesatama ja veneyhdistysten venepaikkoja. Alue säilyy nykyisessä
käytössä myös uuden asemakaavan
myötä. Venepaikka-alueella ei ole
aiempaa asemakaavaa.
Koukkuniemen ja Rauhaniemen
asemakaavan luonnos tulee nähtäville keväällä ja ehdotus syksyllä. Tavoitteena on saada kaava voimaan
vuonna 2017.
•
2 MULTISILLA
MULTISILLAN 2015 käynnistetty yleissuunniluonnosvaiheen jälkeen liikennesuunnittelma jatkuu luonno
painotuksella. Päiväkodin ja koulun uudelleen
telun painotuksella
palveluverkkosuunnittelun
pohjalta ja
sijoittamista palvelu
u
niiden nykyisien tonttien käyttöä täydennysrakentamiseen tutkitaan. Joukkoliikenteen laatukäytävän varressa
olevalla asuinalueella otetaan suunnittelussa huomioon
virkistysalue- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien
kehittäminen. Multisillan suunnittelun tavoitteena on
alueen elinvoimaisuuden lisääminen ja Lempääläntien
varren sekä liikekeskuksen ympäristön yleisten alueiden
tarjoaman potentiaalin hyödyntäminen täydennysrakentamiseen.
SUUNNITTELIJAT:
VESA KINTTULA
MARKKU KAILA
KATARIINA KORTE
KATARINA SURAKKA
8 KALEVA, PELLERVON KOULUN
TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN
MUUTOS
11 HUIKAS, SEURAKUNTA-
Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla
mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun piha-alueelle. Tavoitteena
on sijoittaa koulun tontille kaupunkimainen päiväkoti- ja koulurakennus sekä asuntorakentamista. Asemakaavoitus jatkuu 2016. (8297) KAILA
Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan omistamalla Uudenkylän seurakuntakodin tontilla laaditaan asemakaavamuutosta, jossa tutkitaan asumisen
sijoittumista seurakuntatalon eteläpuolelle. Asemakaava 2016. (8531) KORTE
9 KALEVANRINNE, KALEVA,
ASEMAKAAVATYÖT
Alueelle on laadittu Kalevanrinteen
osayleiskaavaan pohjautuen vuonna
2013 Kalevanrinteen yleissuunnitelma. Asemakaavatyö 8489 liittyy myös
käynnissä olevaan Hakametsän yleissuunnitelmaan, jonka pohjalta alueelle
laaditaan asemakaavamuutoksia asuin-,
liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten
toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu
2016. (8489, 8479) KAILA
10
KALEVA, KEKKOSENTIE–
TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA
Teiskontien itäpäässä Kalevan ABC-liikenneaseman lähialueella valmistellaan
raitiotietä varten linjausta Tamkin ja
Taysin suuntaan. Asemakaava 2016.
(8602) SURAKKA
TALON TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS
uudella asuinrakentamisella ja samalla lisätään rakennusoikeutta huomioiden valtakunnallisesti arvokas Lapin
pientaloalue, viheralueet, Koukkuniemen alue sekä koko alueen pysäköinti
ja liikennejärjestelyt. Asemakaava 2016.
(8521) SURAKKA
12 RISTINARKKU,
JANKAN LIIKEKESKUS
Jankan liikekeskuksen alueella valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa tutkitaan asumisen sijoittamista nykyisen
liikekeskuksen paikalle sekä asuntorakentamisen tehostamista liikekeskuksen eteläpuolella. Asemakaava 2017.
(8598) SURAKKA
13 LAPPI,
RAUHANNIEMENTIE 20–28
Lapin kaupunginosassa Rauhaniementien varressa muutetaan opiskelijakerrostalojen kaavaa. Nykyiset käyttöikänsä
päässä olevat elementtitalot korvataan
Kalevanrinteen alue Sammonkadun
päässä uusiutuu, kun entisten liikerakennusten tilalle nousee asuinkerrostaloja. Korttelin ensimmäiset
talot valmistuvat syksyllä 2016.
TAMPERE-lehti 1 | 2016
11
Kaavoituskatsaus
2016
14 LAPINNIEMI JA PETSAMO,
KOUKKUNIEMEN JA RAUHANIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS
ETELÄ
Koukkuniemen alueelle laaditaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa
uutta asuntorakentamista vanhainkodin tontin itäosaan. Asemakaava 2016.
SUUNNITTELIJAT:
ILKKA KOTILAINEN
HANNA OHTOLA
PÄIVI VEIJOLA
EEVA HAKOLA
(8568) KINTTULA , SURAKKA
15 OJALA, AITOVUOREN
TEOLLISUUSALUE
Ojalan alueen pohjoisosassa Tarastenjärven eritasoliittymän eteläpuolella valmistellaan työpaikka- ja teollisuusalueen asemakaavaa Ojalan osayleiskaavan
pohjalta. Asemakaava 2017. (8508) EERIKÄINEN, KINTTULA
16 OJALA, ASUINALUEET JA
KESKUSTA
Ojalan osayleiskaavan pohjalta käynnistetään asemakaavojen laatiminen
alueella pääkokoojakadun ja Kangasalan Lamminrahkan alueen suuntaan.
Ojalankylän asemakaavaehdotus nro
7950 tarkistetaan. Ensimmäisen vaiheen asemakaava 2017. KINTTULA, SURAKKA, KORTE
17 KISSANMAA,
HIPPOSKYLÄ
Hipposkylän alueelle tutkitaan lisärakentamista ja kaavaratkaisua, jolla selvitetään nykyisten vuokratalojen tulevaisuus. Työn valmistelu on käynnistynyt
Hakametsän yleissuunnitelman yhteydessä osallistumistilaisuuksin. Asemakaava 2017. (8549) KAILA, KINTTULA, KORTE
18 KAUKAJÄRVI, ANNALA,
TUPSULA
Asemakaavan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen täydennysrakentamista varten. Nykyinen asuinkerrostalo
on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle
tehokkaampaa asumista. Asemakaava
2016. (8623) VEIJOLA
19
Asemakaavan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen. Tontilla olevat huonokuntoiset
asuinrakennukset on tarkoitus purkaa
ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Alueelle suunnitellaan kerrostalojen lisäksi myös pientaloja. Asemakaava 2016. (8627) VEIJOLA
20
olta 1 200 asukkaalle asuntoja, joista
150 on pientaloja. Kaikkiaan pientaloja
Tampereen puolelle arvioidaan tulevan
noin 500.
– Ojalaan halutaan suunnitella
ekologisia pientaloja. Muun muassa
aurinkopaneelit ja maalämpö voivat
olla energiaratkaisuja alueella, johon
kaukolämpöverkko ei ulotu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula kertoo.
Ojalassa voidaan käyttää NurmiSorilan Aurinkokaupunki -hankkeen
aupungin koillisosaan tulevan uuden Ojalan asuinalueen asemakaavoitus alkaa.
Ensimmäisessä vaiheessa asemakaavoitetaan arvi-
AITO
LAH
DEN
MESSUKYLÄNKATU 30–32
Asemakaavan tavoitteena on kehittää vajaakäyttöistä kiinteistöä ja lisätä asuinrakentamista, joka tukeutuu olemassa
olevaan palvelurakenteeseen ja infraan.
Vanhat rakennukset puretaan ja uudet,
korkeammat asuinrakennukset raken-
Ojalaan aluksi
1 200 asukasta
ja 150 pientaloa
K
VIIALA, NUIJATIE 31,
VTS
TIE
OJALAN
KYLÄ
UU
SI K
ATU
netaan lähemmäs Messukylänkatua.
Samalla tiivistetään kaupunkirakennetta ja kehitetään Messukylänkadun
varren kaupunkikuvaa. Asemakaava
2016. (8619) GRAF
21
VUORES VÄSTINGINMÄKI
Asuinalue asemakaavoitetaan useammassa vaiheessa koko alueelle laadittavan yleissuunnitelman pohjalta.
Ensimmäinen asemakaava on pientalopainotteinen. Asemakaava 2016.
(8587) KIVILUOTO
22 KOIVISTONKYLÄ,
ILOKKAANPUISTO
Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa
Ilokkaanpuiston alueelle asuntorakentamista, joka on osa E-lukulaskentaan
ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää
kehityshanketta. Perusajatuksena on
toteuttaa uusiutuvan energian voimalaitoksia keskitetysti itse asuntoalueen
ulkopuolelle palvelemaan kiinteistöjä.
Asuntoalueen rakennukset sekä sopimuksellisesti kytketyt voimalaitokset
muodostaisivat laskennallisesti nollatai jopa plusenergiaratkaisun. Asemakaava 2016. (8617) OHTOLA
23 XXV (NEKALA), NORMAALIKOULU JA PÄIVÄKOTI
Asemakaavalla mahdollistetaan normaalikoulun laajentaminen tulevaisuudessa ja uuden päiväkodin rakentaminen
alueen länsiosaan. Mustametsä säilyy
pääasiassa viheralueena. Asemakaava
2016. (8577) VEIJOLA
ekologisen suunnittelun ja rakentamisen oppeja. Ympäristöarvojen ja alueen
viihtyisyyden tärkeys tuli myös esiin
viime keväänä kootussa teemaryhmässä, jossa ideoitiin uudenlaista pientaloaluetta Ojalaan.
Naapurikuntien yhteistyötä
Aivan aluksi Risson läheisyyteen tehdään pieni asemakaava muutamille
rivitaloille ja katuyhteydelle, joka vie
Lamminrahkaan Kangasalan puolelle.
Vuoreksen rakentaminen jatkuu.
Parhaillaan on menossa Särkijärven
pohjoispuolella olevan Västinginmäen
asemakaavoitus. Kuva on Koukkurannan asuinalueesta, jonka Vuoreskeskuksen puoleiseen päähän on
rakennettu uusia kerrostaloja.
Vuoreksen valmistuttua vuoden
2025 paikkeilla siellä asuu yli
14 000 ihmistä.
24 RAUTAHARKKO. TAATALA,
RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA,
XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN
SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO
Asemakaavalla mahdollistetaan Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeen toteuttaminen. Suunnittelualue on
noin kolme kilometriä pitkä kaartuva
vyöhyke, joka ulottuu Viinikanlahden
nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelta Vihilahden, Rautaharkon ja Lakalaivan
kautta edelleen Sulkavuoren itäpuolelle.
Työhön sisältyy kaksi maanpäällisiä alueita koskevaa ja kaksi maanalaista asemakaavaa. Asemakaavat 2016. (8610–
8613) AHPONEN
Yleiskaava valmisteltiin yhdessä naapurikunnan kanssa juuri liikenneyhteyksien ja yhteisten palveluiden takia.
Kokoojakadut toimivat alueen joukkoliikennereitteinä.
Aikanaan noin 5 000 tamperelaisen
Ojalan asukkaan palvelut painottuvat
Kangasalan puolelle. Ojala-Lamminrahkasta tulee jopa 14 000 asukkaan kokonaisuus. Suunnitteluyhteistyö jatkuu.
Ojala syntyy metsäiselle alueelle, jossa on ennestään asutusta vain samannimisessä kylässä. Tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen olikin keskeistä
jo yleiskaavoituksessa. Halimasjärven
luonnonsuojelualuetta laajennettiin, ja
Lamminrahkan suoalue on myös arvokas luontokohde. Alueen vesitalouden
ottaminen huomioon suunnittelussa on
tärkeää muun muassa juuri suoalueiden ja Halimasjärven takia.
– Erikoinen yksityiskohta alueen
historiassa on turverata, joka ei juuri ollut varsinaisessa käytössään. Tämä Mossin rata ei enää kovin paljon maastossa
erotu, mutta siitä voidaan saada alueelle ainakin nimistöä, kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka kertoo.
•
KESKUSTAALUE
UUSI KATU
LAMMINRAHKAAN
12
TAMPERE-lehti 1 | 2016
Havainnekuvassa Ojalan koko
asuinalue, keltaisella ensimmäisenä toteutettava osuus. Vasemmassa alakulmassa näkyy Kangasalan Lamminrahkasta tuleva
uusi katu, joka kulkee keskustan
kautta ja liittyy Aitolahdentielle.
25 PELTOLAMMI,
VAAHTERAKUJA 1–9
Asemakaavalla mahdollistetaan kerrosalan lisäys ja 3-kerroksisen lamellirakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella. Kaupungin tavoitteena on
Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen lähialueen arvokkaat
kulttuuriympäristöarvot huomioiden.
Asemakaava 2016. (8608) GRAF
26 HÄRMÄLÄ,
PERKIÖNKATU 65–69 JA 73–75
Osoitteessa Perkiönkatu 65–69 olevat rakennukset puretaan ja maaperä puhdistetaan. Kortteliin suunnitellaan monimuotoista asumista pientaloihin ja
kerrostaloihin ympäristöön sopeuttaen. Osoitteessa Perkiönkatu 73–75 on
tavoitteena kunnostaa huonokuntoiset
asuinkerrostalot ja tutkia täydennysrakentamista olemassa olevaan kokonaisuuteen liittyen. Asemakaava 2016.
(8426) OHTOLA
LAKALAIVAN
PALVELUKESKITTYMÄ
Lakalaivaan suunnitellaan uutta monipuolista palvelukeskittymää. Koulu- ja
päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle
sijoittuisi myös muita palveluja. Asemakaavamuutoksen aluerajaus määritellään hankkeen edetessä. Laajempi
tavoite on muodostaa Lakalaivaan kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden mukaisesti aluekeskus, joka Peltolammin ja Multisillan lisäksi palvelisi
myös muita eteläisiä kaupunginosia.
Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi myös liikenneverkkoon tulee muutoksia. Asemakaava 2017. (8628) KOTILAINEN, OHTOLA
LÄNSI
SUUNNITTELIJAT:
RIIKKA RAHKONEN
JOUKO SEPPÄNEN
MINNA KIVILUOTO
SARI PIETILÄ
PISPALA
Pispalan asemakaavojen uudistaminen
tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat II-vaiheen kaavamuutokset
Pispalan valtatien varrella (8309) ja AlaPispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan
vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen
asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Asemakaavat 2016.
KIVILUOTO, SEPPÄNEN, PIETILÄ
29
KONEN
31 MYLLYPURO,
KOLMENKULMA II,
TOIMITILA- JA TEOLLISUUSALUE
Asemakaavaa valmistellaan liike-, toimisto- ja työpaikkarakentamisen mahdollistamiseksi 2014 laaditun viitesuunnitelman mukaisesti. Kolmenkulman
alueen asemakaavoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaava
2016. (8189) KINTTULA , SEPPÄNEN
32 LIELAHTI, TEIVAANKATU
2–8, ASUINKERROSTALOJA
LielahtIkeskuksen viereiselle pienteollisuusalueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaava 2016. (8586)
SEPPÄNEN
27
28
ta-alueen väliselle alueelle valmistellaan
asemakaavamuutosta asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle
Tesoman yleissuunnitelman pohjalta.
Asemakaavaehdotus 2016. (8527) RAH-
EPILÄNHARJU, ABLOYN ALUE
Tohloppi-järven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa suunnitellaan
muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. Asemakaava 2016. (8525) SEPPÄNEN
30 TESOMAN RAUTATIEKORTTELI,
ASUIN- JA LIIKERAKENTAMISTA
33
LIELAHTI, OLLINOJANKATU 6, LIELAHDEN PÄIVÄKOTI
Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan päiväkotirakennuksen uusiminen
pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksineen. Asemakaava 2017. (8625) PIETILÄ
34 RAHOLA,
RAHOLAN KARTANO JA
SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE
Asemakaavassa tutkitaan Raholan
kartanoalueen muutamista asuinkäyt-
K
Hiedanrantaan
uusi kaupunginosa
Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdessa Metsä Boardin entisen sellutehtaan alueella neljän kilometrin päässä
Tampereen keskustasta. Kaupunki osti
sellunkeitosta hiljentyneen 90 hehtaarin alueen 26 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Alueeseen kuuluu myös 1000
hehtaaria vesialuetta.
Näsijärveen rajoittuva alue on vanhaa teollisuusaluetta, jonka länsiosassa on edelleen kaksi toimivaa tehdasta. Alueella sijaitsee myös 1800-luvulla rakennettu punatiilinen kartanorakennus, joka on aikoinaan toiminut sellutehtaan konttorina.
Hiedanrannalle suunnitellaan nyt uutta käyttöä. Alue on suunnitellun
raitiotien reitin varrella. Alustavan arvion mukaan sinne voitaisiin saada
asuntoja 15 000–25 000 asukkaalle ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Alueen
suunnittelukilpailu järjestetään kevään 2016 aikana.
töön vanhat rakennukset säilyttäen sekä
osoittaen täydennysrakentamista.
Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan
aluevaraukset tarvittaville toiminnoille.
Asemakaava 2016. (8304) PIETILÄ
35 NIEMENRANTA,
III VAIHE,
ASUINRAKENTAMISTA
Asemakaava valmistellaan Niemenrannan osayleiskaavan ja 2010 valmistuneen Niemenrannan yleissuunnitelman pohjalta.
Asemakaava 2017. (8496) RAHKONEN,
SEPPÄNEN
36 LAMMINPÄÄ, NAUHATEHTAAN ALUE JA SUONSIVUNKATU 23–25, ASUINRAKENTAMISTA
Teollisuusalue Vaasantien varressa
suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. VTS:n tontin käytön tehostamista tutkitaan. Asemakaava 2017. (8585) SEPPÄNEN
37 KAARILA, HUTIKONPUISTO
LÄHIYMPÄRISTÖINEEN,
ASUINRAKENTAMISTA
Alueelle suunnitellaan uusi kerros- ja
pientaloalue maisema-arvot huomioiden. Asemakaava 2017. (8391) SEPPÄNEN
Kaavoituksen vaiheet
aavojen ja muiden maankäytön suunnitelmien laadintaprosessit vaihtelevat niiden laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella vireillä olevien kaavojen ja maankäytön
suunnitelmien materiaali on nähtävillä
Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi materiaalia on yleensä myös kaavoituksen
verkkosivuilla ja joissakin tapauksissa aineistoa toimitetaan muun muassa suunnitelma-alueen lähellä olevaan
kirjastoon tutustumista varten.
Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka
asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä.
Vaikutuksiltaan vähäisemmissä
asemakaavamuutoksissa voidaan
osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuuluttaa nähtäville myös valmisteluaineistoa. Tällöin
erillinen valmisteluvaiheen kuuleminen voi jäädä pois. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä,
jonka kanssa käydään vuoropuhelua
työn aikana.
Valmisteluvaiheen
aineisto on nähtävillä
Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita.
Niiden pohjalta valmistellaan suunnitelmia, joiden vaikutuksia arvioidaan.
Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan
nähtäville, ja siitä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin verkkosivuilla. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus
esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista
ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia.
Valmisteluaineisto valmistellaan
ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja, ja se asetetaan yleisesti näh-
täville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta
on mahdollista tehdä muistutuksia.
Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa.
Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia
ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.
Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava
tulee voimaan, kun hyväksymispäätös
kuulutetaan ilmoitusvälineissä.
•
Tesomankadun, Tesoman valtatien ja raTAMPERE-lehti 1 | 2016
2014
13
Kaavoituskatsaus
2016
Maakuntakaavoitus 2016
M
aankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan
maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan
laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan
tasalla ja sen kehittämisestä. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta
huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22
kunnan omistama kuntayhtymä. Maa-
kuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto.
Vuoden 2016 alkupuolella voimaan
tuleva maankäyttö- ja rakennuslain
muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen
vahvistamisesta.
Maakuntakaavassa esitetään alu-
eiden käytön ja yhdyskuntarakenteen
periaatteet ja osoitetaan maakunnan
kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä
osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden
käyttöä koskevien valtakunnallisten tai
maakunnallisten tavoitteiden kannalta
tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on
tarpeen. (MRL 25 §).
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja
asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön
järjestämiseksi. (MRL 32 §).
Pirkanmaalla on voimassa kolme
vahvistettua maakuntakaavaa.
Maakuntakaavojen yhdistelmään
voi tutustua osoitteessa: kartta.pirkanmaa.fi/
Pirkanmaan
maakuntakaava
2040 valmisteilla
Pirkanmaalla on valmisteilla
uusi kokonaismaakuntakaava,
Pirkanmaan maakuntakaava
2040. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat
kaikki alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen kannalta
tärkeät osa-alueet, muun
muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja
työpaikka-alueet, liikenteen ja
logistiikan verkostot ja alueet,
teknisen huollon verkostot ja
alueet (mukaan lukien vesi- ja
jätehuolto sekä energiahuolto),
virkistys- ja suojelualueet,
viheryhteydet sekä maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt.
Maakuntakaavaluonnos
oli nähtävillä keväällä 2015.
Luonnos pohjautuu useisiin
taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun
vaikutusten arviointeineen.
Kaavaluonnokseen voi tutustua osoitteessa: maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/luonnos
Maakuntakaavasta
laaditaan parhaillaan kaavaehdotusta, joka asetetaan
julkisesti nähtäville.
Maakuntakaavan vaikutusten
arviointi laaditaan vuoden
2016 aikana.
Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään
2017 alussa.
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi
seurata osoitteessa:
maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi
Pirkanmaan liitto edistää
paikkatiedon avaamista
Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden
sidosryhmien kanssa ryhdytty edistämään paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon
avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille
yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille
alustoille ja palveluihin.
Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton
verkkosivuilta: pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus
Yhteystiedot:
Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
p. 03 248 1230
[email protected]
Maakuntainsinööri Satu Appelqvist
p. 03 248 123
[email protected]
Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka
p. 03 248 1212
hanna.djupsjö[email protected]
14
TAMPERE-lehti 1 | 2016
Kaupunkiseudun
suunnittelu 2016
Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän,
Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja
Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun
yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja
valtionhallinnon kanssa.
Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016
ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnissa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen
ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 laatiminen ja
toteutuksen käynnistäminen.
Kuntien yhteiset maapolitiikan toimintatavat,
asuntotuotannon monipuolisuus ja seudullisen paikkatiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MALsopimusta tukevia yhteistyötavoitteita.
Lisätietoa osoitteissa
tampereenseutu.fi ja tampereenseutu2040.fi
Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki
p. 040 579 3396
[email protected]
Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä
p. 040 503 4237
[email protected]
Joukkoudet
u
n
e
e
t
n
e
k
lii
keet
k
y
h
ö
y
v
u
s
mak
imaan
tulevat vo
6.6.2016
Vanhat bussiliput toimivat
myös muutoksen jälkeen
K
oko Tampereen seudun
joukkoliikenne siirtyy
kesäkauden 2016 alusta yhteiseen kuusiportaiseen maksuvyöhykejärjestelmään. Kangasala, Lempäälä, Nokia,
Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti
ja Ylöjärvi saavat yhtenäiset liput, ikäryhmät sekä lippuetuudet.
Muutoksen tavoitteena on kasvattaa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä
koko Tampereen seudulla. Kesän alusta
alkaen tutut siniset bussit liikennöivät
koko alueella.
Tampereen matkakorttia ei tarvitse
vaihtaa muutosten takia. Kortit toimivat myös uudessa järjestelmässä. Kortilla voimassaoleva lippu kelpaa myös
6.6.2016 muutoksen jälkeen. Käyttöä
odottavat liput, kuten kausilipun, voi
käyttää myöhemmin ilmoitettavaan
määräaikaan mennessä.
Arvoliput muuttuvat automaattisesti
vyöhykkeiden AB lipuiksi. Oletusvyöhykkeiden muuttaminen on
mahdollista.
Tampere
Kaikki kausiliput (30, 90,
sijoittuu pää180 ja 360 vrk) muuttuvat autoasiassa A- ja Bmaattisesti vyöhykkeiden ABC
vyöhykkeille.
lipuiksi. 90 ja 180 vuorokauden
liput poistuvat myynnistä muutosten vuoksi, mutta voimassa olevat voi käyttää loppuun asti.
Työmatkalippu muuttuu automaattisesti vyöhykkeiden ABC lipuksi. Lippu poistuu myynnistä muutosten takia,
mutta voimassa olevan voi käyttää loppuun asti. Työmatkalipun korvaa kausilippu.
Sarjaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput
kelpaavat siis kaikkien vyöhykkeiden
alueella. Sarjaliput poistuvat myynnistä, mutta voimassa olevat voi käyttää
loppuun asti. Sarjalipun korvaa jatkossa
kaikilla vyöhykkeillä arvolippu.
Seutuliput (30 vrk ja 30 matkapäivää/90 vrk) muuttuvat automaattisesti
vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput
n vyöhykkahden
poistuvat myynnistä, mutta voimassa
matkan
keen matkan, kallein
olevat voi käyttää loppuun asti. Seukaikki kuusi vyöhykettä. Hinta
tulipun korvaa kaikilla vyöhykkeillä
määräytyy sen mukaan, monenko vyökausilippu.
hykkeen alueella matka kulkee, ei vyöVyöhykkeen 1 matkailijaliput muuthykeylitysten määrän mukaan.
tuvat vyöhykkeiden ABC lipuiksi. MatLippujen ostaminen tapahtuu kuten
kailijakortille voi ostaa uuden vyöhykeennenkin eli nettilatauspalvelussa, asiajärjestelmän lipun vanhan lipun loputkaspalvelussa, latauspisteellä tai bussissa. Aiempaan verrattuna uutta on
tua. Uudet vyöhykevaihtoehdot lipulle
vyöhykkeiden valinta: lippua ostettaovat ABC tai ABCDEF. Lipun nimeksi
essa on päätettävä, millä vyöhykkeillä
vaihtuu vuorokausilippu.
sillä aiotaan matkustaa. Lippuun tulee
Uudet liput liittyvät
valita aina vähintään kaksi vierekkäistä
vyöhykkeisiin
vyöhykettä.
Kertalippua bussista ostettaessa
Lippujen hinnat perustuvat vyöhykkeiden määriin. Edullisin hinta sisältää
kuljettaja osaa myydä oikeiden vyöhyk-
Nysse-nimi
käyttöön
virallisesti
keiden lipun
keiden
lipun, kun h
hänelle
kertoo, mihin on matkustamassa. Matkakortille ladattavien lippujen – arvo- ja kausilippujen – oletusvyöhyke valitaan lippua ostettaessa. Lipuille voi valita erilaiset vyöhykealueet,
jos kausilippua esimerkiksi käytetään
työmatkoihin ja arvolippua satunnaisiin
vapaa-ajan matkoihin eri suunnalla.
Kausilipulle ostettaessa määriteltyjä
voimassaolovyöhykkeitä ei voi vaihtaa,
mutta jos kortille on ladattu myös arvolippu, oletusvyöhykkeistä poikkeavan
matkan voi maksaa arvolipulta ilmoittamalla asiasta kuljettajalle. Arvolipun
oletusvyöhykkeet voi halutessaan vaih-
Tampereen joukkoliikenne
ottaa virallisesti käyttöön Nysse-nimen seudun joukkoliikenteessä. Nimestä järjestettiin
yleisökilpailu, johon tuli reilusti
toistatuhatta ehdotusta.
Nyssen ehdottaminen oli
kilpailussa kiellettyä, koska
toivottiin uusia ehdotuksia.
Nyssen puolesta tuli kuitenkin
palautetta monia eri kanavia
pitkin. Olkoon Nysse siis Nysse.
6.6.2016 alkaen Nysse-nimi
näkyy myös busseissa.
taa kokonaan asiakaspalvelussa tai Nella Nettilatauspalvelussa. Kuljettaja voi
autossa vaihtaa yksittäisen arvolipulla
maksettavan matkan maksuvyöhykkeen,
mikä ei vaikuta lipun oletusvyöhykkeisiin muilla matkoilla.
joukkoliikenne.tampere.fi/muutokset-2016
TAMPERE-lehti 1 | 2016
15
Ihmisten asialla
Johtava talousja velkaneuvoja Aki
Jauro muistuttaa, että
sosiaalinen luotto on laina,
joka on maksettava takaisin.
Luottoa voi saada enintään
10 000 euroa, ja se täytyy
maksaa takaisin viiden
vuoden sisällä.
Sosiaalinen luotto on
viimeinen apu vähävaraiselle
V
ähävaraisten tamperelaisten tueksi tarkoitettu sosiaalinen luotto
on nyt haettavana.
Sosiaalisen luoton
hakemiseen liittyvät
käytännön asiat hoitaa
kaupungin talous- ja velkaneuvonta, josta voi kysyä mahdollisuuksista luoton
saamiseen. Hakemuskäsittely kestää
arviolta 1–2 kuukautta.
Sosiaalinen luotto on tarkoitettu
niille pienituloisille ja vähävaraisille
tamperelaisille, jotka eivät voi saada
muualta luottoa kohtuullisilla ehdoilla esimerkiksi luottohäiriömerkinnän
vuoksi. Luotolla on tarkoitus ehkäistä
mahdollinen velkakierre.
Velkakierteen katkaisemisen lisäksi
luottoa voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan myöntää
kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja
työllistymisen edistämiseen, asumisen
turvaamiseen tai sosiaalisen kriisin ylittämiseen. Kodin hankintoja voivat olla
esimerkiksi uusi pesukone tai proteesin
hankinta.
Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä talous- ja velkaneuvonta selvittää
muut, kuten toimeentulotuen mahdollisuudet asiakkaan auttamiseksi. Sellaisia
menoja, joihin asiakkaalla on oikeus saa-
da toimeentulotukea, ei voida rahoittaa
sosiaalisella luotolla.
Kunta säätää ehdot, joilla sosiaalista
luottoa voi saada. Tampereella luottoa
voidaan myöntää esimerkiksi vanhojen
velkojen järjestelyyn. Tällöin on edellytyksenä, että asiakkaan kokonaisvelkamäärä ei ylitä 10 000:ta euroa.
Puhelinhaastattelulla
päästään alkuun
Jos asiakas harkitsee sosiaalisen luoton
hakemista, hän soittaa talous- ja velkaneuvontaan. Puhelinhaastattelussa
kartoitetaan, täyttyvätkö soittajan edellytykset sosiaalisen luoton saamiselle.
Kehitysvammaiset muuttavat Yliseltä Tampereelle
Siinä selvitetään muun
muassa hänen tulonsa,
asumiskulut ja velat.
Luoton saaminen
edellyttää säännöllisiä
tuloja, kuten palkkaa,
eläkettä tai ansiosidonnaista päivärahaa. Päivärahan tulee riittää koko
lainan takaisinmaksuajalle.
Talous- ja velkaneuvoja selvittää
asiakkaan kokonaistilanteen, muun muassa maksukyvyn ja velat. Sen pohjalta
lasketaan asiakkaan maksuvara siten,
että nettotuloista vähennetään välttämättömät elinkustannukset, asumiskustannukset ja muut välttämättömiksi
katsottavat menot.
Välttämättömät elinkustannukset
sisältävät muun muassa ruoka-, puhelin- ja internetkulut sekä muut henkilökohtaiset menot. Välttämättömiksi
elinkustannuksiksi täytyy yksin elävälle
jäädä tänä vuonna käyttöön vähintään
536 euroa ja avo- tai avioliitossa olevilla
yhteensä 902 euroa kuukaudessa. Lasten
elinkustannukset määritellään lasten
iän ja lapsiluvun mukaan.
Aki Jauro muistuttaa myös, että sosiaalisen luoton myöntämisestä tulee
maksuhäiriömerkintä koko laina-ajalle.
Tällä katkaistaan velkaantumiskierre,
sillä yleensä maksuhäiriömerkintä estää
luoton saamisen muualta.
•
TEKSTI Tuula Ala-Honkola
KUVA Hanna Leppänen
Kerrostalon hissihanke palkittiin
Tampereen kaupungin vammais-
Kaupunki
avasi kehitysvammaisille ryhmäkodinTammenlehväsäätiöltä vuokrattuihin tiloihin
Kauppiin. Sairaanhoitaja Nina
Willman ja asukas Helena
Siuronen viihtyvät Metsämansikaksi nimetyssä
ryhmäkodissa.
Ylisen kuntoutuskeskus Ylöjärvellä
sulkee ovensa tämän kevään aikana, ja
viimeisetkin siellä asuvat tamperelaiset
kehitysvammaiset muuttavat muualle.
Ylisen sulkeminen on osa laitoshoidon purkua. Valtakunnallisen suuntauksen mukaan kehitysvammaiset asuvat
laitoksen sijasta joko ryhmäkodeissa tai
omissa asunnoissaan, joihin järjestetään
yksilöllisesti suunnitellut palvelut.
Ylisellä on vielä kymmenen vaikeasti
kehitysvammaista tamperelaista, ja he
saavat kevään aikana hoitopaikan ympärivuorokautista hoitoa tarjoavasta
asumisyksiköstä.
Tampereen kaupunki on varautunut
jo usean vuoden ajan Ylisen sulkemiseen ja etsinyt asuntoja muualta. Yliseltä
on siirtynyt asukkaita vähitellen muun
16
TAMPERE-lehti 1 | 2016
muassa yksityisten palveluntuottajien
asumisyksiköihin.
Viime vuoden joulukuussa kaupunki
avasi oman yksikön Tammenlehväsäätiöltä vuokratuissa tiloissa Kaupissa. Metsämansikaksi nimetyssä ryhmäkodissa
asuu omissa huoneissaan kymmenen
lähinnä Yliseltä muuttanutta kehitysvammaista.
Maaliskuun alussa Yliseltä muuttaa
vielä kymmenkunta asukasta Vuorekseen, Vuorenkilpi-nimiseen ryhmäkotiin, joka on myös kaupungin oma
yksikkö.
Raholaan ryhmäkoti
ja tukiasuntoja
Kotoaan muuttaville kehitysvammaisille ryhdytään piakkoin rakentamaan
Raholaan entisen perhetukikeskuksen
paikalle ryhmäkotia, johon tulee 12–
15 asumispaikkaa. Samaan pihapiiriin
rakennettavista rivi- ja kerrostaloista
varataan erillisiä tukiasuntoja kymmenelle kehitysvammaiselle.
Ryhmäkodissa annetaan ympärivuorokautista hoitoa, mutta tukiasuntojen asukkaat selviävät melko itsenäisesti
päivittäisistä toimista.
Raholan yksikön rakennuttaa Tampereen Vuokratalosäätiö. Rakentaminen on
tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Toiminta
voi alkaa ja asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin marras–joulukuussa
2017.
•
TEKSTI Tuula Ala-Honkola
KUVA Hanna Leppänen
neuvosto palkitsi esteettömyyspalkinnolla Asunto Oy Villa Amadeuksen hissihankkeen. Onkiniemenkadulla sijaitsevassa talossa ei
ollut aiemmin hissiä, joten liikuntarajoitteisten asukkaiden liikkuminen
helpottui huomattavasti, kun kolmikerroksiseen taloon rakennettiin kaksi
hissiä. Talossa on 12 huoneistoa.
Vammaisneuvosto toivoo huomionosoituksen lisäävän muidenkin
hissittömien asunto-osakeyhtiöiden
kiinnostusta
jälkiasennettaviin
hissihankkeisiin.
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2040 Suomessa
on miljoona esteetöntä asuntoa. Nyt
tällaisia asuntoja on noin 300 000.
Painopiste on vanhojen rakennusten, erityisesti asuinkerrostalojen,
esteettömyyden parantamisessa.
Tampereella asuu noin 24 000 ihmistä kolmi- tai nelikerroksisissa
taloissa, joissa ei ole hissiä.
Tänä vuonna valtion määräraha
hissiavustuksiin on puolet viime
vuoden tasosta, joten hissihanketta
suunnittelevien kannattaa toimia
ripeästi. Valtion hissiavustus on 50
prosenttia ja kaupungin avustus 15
prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
•
Tampereen
Voimia tarjoaa
ateriat ja siivoaa
Alkuvuonna Tampereen Ateriasta tuli
Tampereen Voimia. Vanha nimi ei enää
vastannut laajentunutta toimintaa, joka
kattaa ateriapalveluiden lisäksi myös
puhtauspalvelut. Uusi nimi ilmentää
huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yhdessä tekemistä.
Viime elokuusta alkaen liikelaitoksen vastuulla on ollut myös virastojen,
päiväkotien, koulujen, terveysasemien
ja vapaa-ajan kiinteistöjen, kuten uimahallien ja museoiden, siivous.
Voimian 650 ammattilaista huolehtii edelleen kaupunkilaisten hyvinvoinnista päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa ja asumispalveluissa sekä vastaa noin 400 kiinteistön
puhtaudesta.
Kirjastotiimiläiset Alisa Pentikäinen,
Julia Keto, Venla Ahonen, Viivi Ahonen,
Tytti Hyttinen, Janette Mäki, Niina
Jokinen, Melinda Laine ja Alisa Mäkinen
Annalan koulun kirjastossa.
Annalan koulussa oppilaat
hoitavat kirjaston
A
nnalan koulutalon
kirjastossa ei palveluhenkisistä neuvojista ole pulaa. Koulun
kirjastoa hoitaa nimittäin oppilaiden kirjastotiimi.
Idean kehitti toiminnasta vastaava
luokanopettaja Marjo Siter.
– Kun siirryin viisi vuotta sitten
Annalaan Nekalasta, jossa kirjastoasiat
olivat kunnossa, totesin, että jotakin
tarttis tehdä. Silloisten kuudesluokkalaisten kanssa aloimme sitten ideoida, miten kirjastoa voisi kehittää,
Siter kertoo.
Annalan koulutalon tämänvuotisen
kuutosluokan 23 oppilaasta kirjastotiimissä on kymmenen vapaaehtoista.
– He ovat hyvin sitoutuneita kirjaston hoitamiseen, siistinä pitämiseen
ja järjestyksen valvomiseen. Tiimi
järjestää myös kulttuuritapahtumia,
kuten lukuviikon ja Runebergin päivän ohjelmaa, luokanopettaja Tanja
Santamäki kertoo.
Koulukirjastojen
taso vaihtelee
Koulukirjastojen taso Tampereella vaihtelee olemattomasta hyvin toimiviin.
– Annalan koulun kirjasto on kaupungissa kärkipäätä ja innostava esimerkki muiden koulujen opettajille,
tietää kehittäjäopettaja Jussi Teräsvirta.
Viime vuonna hän selvitti, millaisia
kokoelmia ja laitteita tamperelaiskoulujen kirjastoissa on ja millaisia tilat
ovat oppimisympäristöinä. Hankkeen
myötä osa opettajista kävi tutustumassa
toistensa koulujen kirjastoihin oppien
niistä hyviä käytäntöjä.
– Erittäin tärkeää on myös koulujen
ja kaupunginkirjaston pitkäaikainen
yhteistyö. Kirjastonhoitajat käyvät antamassa ammattilaisen neuvoja esimerkiksi kokoelmien hoidossa. Koulukirjastoissa kun on usein tiedoiltaan vanhentuneita ja huonokuntoisia kirjoja,
jotka pitäisi poistaa, Teräsvirta sanoo.
Resurssien panostaminen kirjastoon on kunkin koulun sisäinen valinta. Rahaa ei juuri ole.
•
Kirjastotiimi
tykkää auttaa
Annalassa taloudellisena apuna ovat
vanhempainyhdistys ja Kaukajärviseura, joka lahjoitti äskettäin 800 euroa.
Niillä hankitaan kirjoja.
Ostoslista syntyi oppilaiden toiveista. Tiimiläiset pitivät tarkkaan huolta,
että erityisesti pienten koululaisten
toiveet toteutuivat. Nyt hyllyssä on jo
iso määrä uusia suosikkeja, kuten Risto Räppääjiä sekä Ella- ja Tatu ja Patu
-kirjoja.
Ammattilaisten tavoin tiimiläiset
päällystävät kirjat muovilla, leimaavat
ne ja järjestävät hyllyihin aakkosiin sekä hoitavat lainauksen ja palautuksen.
Suunnitelmissa on myös kirjakerho,
jossa luettaisiin ja kerrottaisiin omia
tarinoita.
Kirjastotiimiläiset ovatkin silmin
nähden innostuneita vastuullisesta
hommastaan. Tytti Hyttisen mielestä
hauskinta on auttaa lainaajia.
– Moni kysyy meiltä, mitä kannattaisi lukea, Julia Ketokin iloitsee.
– On kivaa saada työskennellä yhdessä, Venla Ahonen kiteyttää kaikkien
ajatukset.
•
TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVAT Hanna Leppänen
Kirjasto siirtyi
kelluvaan kokoelmaan
Tampereen kirjastoissa otettiin helmikuussa käyttöön uutena
Annalan koulun kirjastotiimiläiset
Alisa Mäkinen ja Viivi Ahonen
neuvovat asiantuntevasti koulun
muita oppilaita lainauslappujen
täyttämisessä.
käytäntönä ns. kelluva kokoelma. Aineistolla ei ole enää nimettyä
kotikirjastoa, vaan ne jäävät lainattaviksi siihen kirjastoon, johon
ne on palautettu. Nyt siis aineiston voi palauttaa maksutta mihin
tahansa Tampereen kirjastoon. Aiemmin tästä perittiin kuljetusmaksu.
Kevään aikana kirjastot laajentavat palvelujaan siten, että jatkossa kirjastoista voi lainata myös liikuntavälineitä. Tänä vuonna
kirjasto aikoo ottaa käyttöön kirjastomaksujen verkkomaksamisen.
•
Eeva Sillanpää
ja Katja Heiskanen
huolehtivat kaupunkilaisten ateriapalveluista ja kiinteistöjen
puhtaudesta.
Oletko jo
käyttänyt nettiruokalistaa?
Tampereen Voimian uusi sähköinen ruokalistojen julkaisujärjestelmä on otettu käyttöön.
Kaikki ruokalistat ovat tilattavissa
RSS-syötteenä ja niihin on merkitty yleisimmät erityisruokavaliot.
Internetissä näkyvät muun
muassa sairaaloiden ja vanhainkodin osastojen ruokalistat sekä
koulujen kasvisruokavaihtoehto.
Tulevaisuudessa myös tuotetiedot
ovat saatavilla suoraan järjestelmästä. Tavoitteena on, että ensi
syksynä ruokalajia klikkaamalla
saa luettelon kaikista sen valmistuksessa käytetyistä aineista.
•
Ruokalistat, pääsivu: tampereenvoimia.fi/ruokalistat-1
Ruokalistajärjestelmä: inter24.
tampere.fi:8061/#/home
TAMPERE-lehti 1 | 2016
17
Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä
H
atanpään sairaalassa
aloitti vuoden alussa
toimintansa vatsakeskus. Uuteen yksikköön
keskitettiin vatsaelinsairauksien vastaanotot
sekä maha- ja suolistotähystykset. Se yhdistää kirurgian ja sisätautien vatsaelinsairauksien osaamisen.
Yhteistyön ja uusien virkojen ansiosta Hatanpäällä voidaan lisätä tähystyksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden
määrää ja helpottaa siten tilannetta myös
Taysissa.
Vatsakeskuksessa työskentelee kolme
gastroenterologia eli vatsaelinsairauksien erikoislääkäriä, kuusi gastrokirurgia
ja seitsemän hoitajaa. Sekä lääkärit että
kirurgit hoitavat niin vastaanottotoimintaa, tähystyksiä kuin toimenpiteitäkin.
– Eniten potilaita tulee erilaisten
maha- ja suolistoperäisten oireiden ja
niiden tutkimusten vuoksi. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Hatanpään sairaalassa on tehty
aiemmin vuosittain noin 2 400 vatsa- ja
suolistotähystystä. Tähystyksen yhteydessä voidaan esimerkiksi poistaa polyyppeja ja tyrehdyttää vuotoja, kertoo
osastonylilääkäri, gastroenterologian
erikoislääkäri Maarit Salo.
Hoidon porrastuksen mukaisesti
paksusuolen syövät leikataan Hatanpäällä. Vuonna 2015 leikkauksia tehtiin 82.
Hoitoon pääsee Salon mukaan nopeasti.
Ruokatorven, mahalaukun ja peräsuolen
syövät leikataan Taysissa.
Myös terveyskeskuksessa tehdään
hoidon porrastuksen mukaisia tähystyksiä.
Työnjako nopeuttaa taudin määritystä sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon
pääsyä, ja potilas välttyy ylimääräisiltä
käynneiltä, Salo toteaa.
Uudet tilat
valmistuvat syksyllä
Vatsakeskus toimii ensi syksyyn asti Hatanpään erikoispoliklinikan tiloissa. Osa
vastaanotoista on lisäksi rakennuksen
pohjakerroksessa. Syksyllä keskus siirtyy uusiin tiloihin ensimmäiseen kerrokseen. Jo maaliskuussa valmistuu neljä
uutta tähystyshuonetta, joista keskus saa
käyttönsä kaksi. Kaksi lainataan syksyyn
asti gynekologialle.
– Uuden tarkkailuhuoneen ansiosta
vatsakeskuksessa voidaan ensi syksystä
alkaen tehdä polikliinisiä toimenpiteitä ja antaa lääketiputuksia. Esimerkiksi
maksakoepala on tähän asti pitänyt ottaa
osastolla. Syksyllä potilas pääsee samana
päivänä pois, Maarit Salo kertoo.
Lääkkeet lievittävät
kipua tähystyksissä
Moni pelkää tähystyksiä. Mahantähystys
ei ole kivulias, mutta aiheuttaa usein
pahoinvointia. Esilääkkeen ottamista
suositellaan ja tutkimuksessa voidaan
tarvittaessa käyttää nielupuudutusta.
Verkon keskustelupalstalle menemisen sijaan Maarit Salo kehottaa mieluummin ottamaan yhteyttä vatsakeskukseen.
Henkilökunta voi antaa asiantuntevaa
ohjausta ja hälventää ennakkoluuloja.
Verkkokeskusteluissa kokemukset värittyvät usein vahvasti.
•
TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVA Hanna Leppänen
Osastonylilääkäri Maarit
Salo, sairaanhoitaja
Päivi von Dickoff, gastrokirurgi Anu Välikoski ja sairaanhoitaja Sanna-Mari Hartikainen
hoitavat vatsaelinsairauksien
vastaanottoja sekä tekevät maha- ja suolistotähystyksiä Hatanpäällä.
Isyyden tunnustaminen onnistuu nyt neuvolassa
T
amperelaisen Marika
Anttilan ja hänen avopuolisonsa perhe kasvaa
toukokuussa. Ultraäänitutkimus on kertonut, että heidän 3-vuotias esikoisensa ja avopuolison
12-vuotias poika saavat pikkuveljen.
Alkuajan pahoinvointia lukuun ottamatta raskaus on sujunut hyvin.
Helmikuussa pariskunta kävi allekirjoittamassa isyyden tunnustamisja yhteishuoltajuuslomakkeet Linnainmaan neuvolassa.
Vuoden alussa muuttunut isyyslaki
helpotti isyyden tunnustamista. Sen voi
nyt tehdä raskausaikana tavallisella
äitiysneuvolakäynnillä. Aikaisemmin
isyys tunnustettiin lastenvalvojan luona lapsen synnyttyä.
Isyys pitää vahvistaa, kun lapsen
vanhemmat eivät ole avioliitossa. Tunnustamisen sitä varten voi hoitaa ennen
lapsen syntymää neuvolassa, jos on selvää, että tunnustaja on lapsen isä. Äidillä
tulee olla vakiintunut parisuhde tai hänen tulee elää avoliitossa tulevan lapsen
isän kanssa.
– On helpompaa, ettei erillistä käyntiä enää vaadita ja asian pystyy hoitamaan neuvolakäynnillä. Lastenvalvojalle
18
TAMPERE-lehti 1 | 2016
meneminen olisi jotenkin konservatiivista, Anttila sanoo.
Helmikuun alussa Tampereen neuvoloissa oli vastaanotettu jo useita kymmeniä tunnustamisia ja yhteishuoltajuussopimuksia.
Tuhat
vuodessa
nustetaan lapsen syntymän jälkeen, Leena Vekara sanoo.
Dna-näytteet
lastenvalvojalla
Tarvittaessa isyys selvitetään ja varmistetaan dna-näytteellä. Näytteitä ei oteta
enää terveysasemilla, vaan perheoikeudellisten palvelujen lastenvalvojan valvonnassa. Jos vanhemmat eivät asu
yhdessä, lastenvalvojan luona voidaan
laatia myös elatussopimus.
Tunnustaminen kirjataan neuvolassa
äidin terveyskertomukseen. Terveydenhoitaja lähettää alkuperäiset asiakirjat
isyyden selvittäjänä toimivalle äidin
– Tampereella isyyden voi tunnustaa
neuvolakäynnillä raskausviikoilla 26–
32. Sekä äidin että isän tulee olla silloin
läsnä. Vanhemmat voivat halutessaan
samalla sopia yhteishuoltajuudesta,
kertovat hoitotyön päällikkö Leena Vekara ja suunnittelija Pia Hietanen Tampereen lasten ja nuorten terveyspalveluista.
Yhteishuoltajuussopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Jos vanhemmat
eivät sovi yhteishuoltajuudesta, lapsen
huoltajaksi jää äiti.
Tunnustamalla vahvistetaan Tampereella vuosittain noin tuhannen lapsen isyys. Näistä noin 80 prosenttia on
selviä tapauksia.
– Kaikissa epäselvissä
Marika
tilanteissa vanhemmat
Anttilan perhe
ohjataan isyyden selallekirjoitti isyyden
vittämistä varten lastunnustamislomakkeen
tenvalvojalle, samoin
Linnainmaan neuvolassa
silloin, kun isyys tun-
terveydenhoitaja Päivi
Kuurilan vastaanotolla.
kotikunnan lastenvalvojalle odottamaan
lapsen syntymää. Isyys voidaan vahvistaa
maistraatissa noin kuukauden kuluttua
syntymästä. Päätökset toimitetaan vanhemmille postitse, ja palvelu on heille
maksutonta.
Isyyden tunnustaminen vahvistaa
lapsen ja isän sukulaisuussuhteen, ja
lapsi saa samanlaisen oikeudellisen
aseman ja perintöoikeuden kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on. Kun isyys
on vahvistettu, lapsi voi saada isän sukunimen. Isästä tulee äidin tapaan elatusvelvollinen.
•
TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVA Hanna Leppänen
Uimahalleihin
voi ladata
rannekkeen
kotikoneella
Yhteishaussa jaossa tuhansia
paikkoja Treduun ja lukioihin
T
Tampereen kaupungin
Tredulainen
Tiia Granqvist
valmistuu koneistajaksi loppukeväästä.
nen kahdeksasta eri vaihtoehdosta.
Myös yhdistelmätutkinnon suorittaminen on mahdollista Tredussa,
samoin lukio-opintojen käyminen
ammatillisen tutkinnon ohessa.
– Kone- ja metallialalla on hyvät
työllisyysnäkymät, mikä luonnollisesti vaikutti valintaani hakeutua
alalle. Koulutus tarjoaa myös mahdollisuudet kansainvälistymiseen.
Tuleva koneistaja onkin pian lähdössä vaihto-opiskelijaksi Kiinaan,
jossa hän ehtii vielä ennen valmistumistaan suorittaa työssäoppimisjakson. Kun ansioluettelosta löytyy
myös edellisvuotinen vaihtojakso
Sloveniassa ja kokemusta tutorina
olemisesta, luulisi ettei tälle naiselle
tule ongelmia työllistyä.
– Minun mielestäni kone- ja
metallialan
opinnoissa asenne ja halu oppia
ratkaisevat. Vanhat
mielikuvat pölyisistä ja likaisista
konehalleista eivät enää pidä paikkaansa, vaan työssä tarvitaan yhä
enemmän automaatiota ja robotiikkaa. Hyville osaajille on aina kysyntää, Tiia Granqvist summaa alan näkymiä.
•
TEKSTI JA KUVA Sanna Juvonen
Yhteishaun
paikkoja haetaan
osoitteessa
opintopolku.fi
A R K K I T E H D I T KO N T U KO S K I OY
Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu
maanantaisin:
Tesomalle rakennetaan palloiluhalli, joka sopii
eri lajien SM-sarjatasoisiin kilpailuihin.
Tesomalla
palloillaan
ensi kesänä
Tesomalle nousee ensi kesäksi uusi
palloiluhalli. Alueelta on puuttunut
riittävän suuri sisäliikuntapaikka,
jossa on myös katsomo.
Palloiluhallin rakentaminen
Tesoman koulun läheisyyteen mahdollistaa sen, että Tesoman liikunta-
14.3., 11.4., 16.5., 13.6., 15.8.,
12.9., 24.10., 14.11., 21.11. ja
19.12.2016.
Kokoukset alkavat kello 17, paitsi
talousarviokokous 14.11. kello 9.
Kokoukset pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven
katu 14–16 C.
uimahalleissa kävijä voi ladata jo
hankittuun uimarannekkeeseen
tai sarjakorttiin lisää uintikertoja
verkko-osoitteessa tampere.fi/
uimahallit/nettilataus.
Latausmahdollisuus toimii
rannekkeissa, joihin on uimahallissa tai liikuntapalvelujen
asiakaspalvelussa ladattu 10
kerran sarjalippu.
Jos haluaa ladata rannekkeelle uuden tuotteen, lataus
onnistuu ainoastaan uimahallin
in
kassalla. Kassalla pystyy vaihtaamaan esimerkiksi aikuisten
sarjalipun lasten sarjalippuun.
un.
Ostos latautuu rannekkeelle tai kortille seuraavan
liikuntapaikalla tehdyn leimauksen yhteydessä, kuiten-kin aikaisintaan kahden tunnin
nin
kuluttua ostoshetkestä.
Aikuisten kertamaksu uimaimahalliin on 6,80 euroa. Jos ostaa
taa
10 kerran sarjarannekkeen ttai
ai
-kortin tai maksaa käynnin
bussikortilla, uintikerran h
hinta
inta
laskee 5 euroon.
Liikuntapalvelujen maksuksukortteja ja -rannekkeita voi
oii
ostaa edelleen uimahallien kassoilta ja liikuntaUimarit voivat
palvelujen asiakasnyt
ladata uimapalvelusta. Sarjarannekkeeseen
tai
rannekkeesta peritään
sarjakorttiin
lisää
10 euron rannekeuintikertoja
maksu. Sarjarannekkeet
verkossa.
ja -kortit ovat voimassa
2 vuotta ostopäivästä.
•
Kokousta voi seurata paikan päällä
yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta www.tampere.fi tai
kuunnella suorana lähetyksenä
Radio Moreenin kanavalta radiosta
taajuuksilta 98,4 MHz sekä internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa
ja kuunnella myös jälkeenpäin.
Twitterissä valtuuston keskustelua
käydään tunnisteella #trevaltuusto.
Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa:
http://ktweb.tampere.fi/ktweb/
painotteinen peruskoulu voi hyödyntää tiloja koululiikuntaan päivisin.
Sali on jaettavissa kolmeen
osaan siten, että kuhunkin osaan
mahtuu harjoittelukäyttöön soveltuva koripallokenttä. Sali tarjoaa
hyvät olosuhteet lisäksi lentopallon,
salibandyn ja futsalin harjoitteluun
ja kilpailuihin. Myös muiden lajien
kilpailuja voidaan järjestää salissa.
Riittävän laaja katsomo mahdollistaa hallissa suurehkojen urheilu- ja
kulttuuritapahtumien järjestämisen.
Katsomotilaa tulee 865 hengelle.
H A N N A L E P PÄ N E N
oisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku
on parhaillaan käynnissä ja jatkuu aina
15.3. saakka.
Tuhansia tamperelaisnuoriakin koskettavassa yhteishaussa suurimmat aloituspaikkamäärät löytyvät Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta, jossa
ensi syksynä alkaviin koulutuksiin
otetaan yli 3 000 opiskelijaa eri toimipisteisiin ympäri Pirkanmaata.
Tampereen kaupungin lukioissa
aloituspaikkoja on yli tuhannelle
opiskelijalle, yksityisissä lukioissa
haussa on muutama sata opiskelupaikkaa.
Pari vuotta sitten samaisessa tilanteessa ja vaikean ammatinvalinnan
edessä oli tamperelainen Tiia Granqvist. Hänellä oli jo lukio käytynä ja
pieni hetki työelämänkin kokeilua
takana, mutta ammatti vielä puuttui.
Pitkän pohdinnan jälkeen Granqvist
päätyi hakemaan Treduun kone- ja
metallialalle.
– Hetkeäkään en ole valintaani
katunut, sillä ala on tuntunut omalta
heti alusta asti. Valitsin suuntautumiseksi koneistajan opinnot, jossa
pääsee tekemään työtä käsillä, mikä
sopii minulle.
Tiia Granqvist kuvailee kone- ja
metallialaa erinomaiseksi vaihtoehdoksi monelle, sukupuoleen katsomatta. Ensimmäisenä vuotena alaa
opiskellaan laajasti. Vasta toisena
vuotena valitaan oma suuntautumi-
•
TAMPERE-lehti 1 | 2016
19
Sirkuslaiset
palkittiin
SirkusRakkausPumPum
Elokuvan juhlaa
Maahanmuutto
puhuttaa myös Tampereen elokuvajuhlien
ohjelmistossa. Kotimaisessa kilpailussa
nähdään dokumenttielokuva Tuntematon
pakolainen.
on vapaaehtoispohjalta toimiva lastenkulttuuriyhdistys, joka on rohkeasti tuonut
uudenlaista toimintaa erityisesti Tampereen kaduille ja
puistoihin. Yhdistys palkittiin
vuoden kulttuuriteko -palkinnolla.
Yhdistys järjestää ympäri
vuoden monenlaisia harrastetapahtumia, jotka ovat kaikille
avoimia ja esteettömiä. Lapset
ovat saaneet kokea muun muassa tekemisen ja tanssin iloa
katutaidepäivillä ja teemadiskoissa.
Vuoden kulttuuriteko
-palkinto myönnetään vuosittain tamperelaiselle kulttuurin tekijälle, joka on kehittänyt tai rikastuttanut kaupungin kulttuurielämää.
•
T
ampereen elokuvajuhlat ilahduttaa kaupunkilaisia jo 46. kerran
9.–13.3.2016. Lyhytelokuvillaan Plevnan,
Niagaran ja Pakkahuoneen valkokankaat valloittava festivaali levittäytyy
tänä vuonna myös Särkänniemeen,
jossa nähdään planetaarioelokuva
Yöperhosten salattu maailma. Koko
perheelle soveltuva elokuva on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten maailmaan.
Kotimaisessa kilpailussa nähdään muun muassa dokumenttielokuva Tuntematon pakolainen.
Maahan- ja maastamuuttoteema nä-
kyy vahvasti myös erikoisohjelmiston puolella Törmäys todellisuuteen
ja Mental Nord -näytöksissä.
Tämän vuoden kansainväliset
ohjaajavieraat tulevat Yhdysvalloista
ja Italiasta. Amerikkalainen Jennifer
Reeder on tunnettu feministisistä lyhytelokuvistaan. Italialainen Bruno
Bozzetto on todellinen animaatioelokuvan Grand Old Man. Bozzetton
maanmies Yuri Ancarani puolestaan
saapuu Tampereelle voimakkaan
visuaalisten lyhytdokumenttiensa
kanssa.
Elokuvajuhlien ohjelmistoa täydentävät iltaklubit, joissa koetaan
myös yksi tapahtuman erikoisuuksista. 1990-luvun kulttileffa Wayne’s
Nykymusiikin
karnevaali
Suomalaista nykymusiikkia esittelevä tapahtuma Tampere Biennale juhlii
30-vuotista taivaltaan 13.–17.4.2016.
Monitaiteellisessa ohjelmassa musiikki
yhdistyy eri tavoin visuaalisiin taiteisiin, sirkukseen ja performansseihin.
Kantaesityksiä kuullaan kymmenkunta.
Festivaali tarjoaa Suomen tähän asti
laajimman äänitaiteen näyttelykokonaisuuden yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Äänitaidenäyttelyissä
20
TAMPERE-lehti 1 | 2016
World tekee paluun Pakkahuoneelle
oneelle
Suomessa ennennäkemättömän
män Live Cinema -konseptin myötä.. Varsinaisen elokuvakokemuksen lisäksi värikkäät teemabileet vilisevät
lisevät
Wayne’s Worldista tuttuja hahmoja
ahmoja
ja rekvisiittaa, ja myös yleisön
n
toivotaan pukeutuvan teeman
mukaisesti.
•
Tampereen elokuvajuhlat 9.–13.3.2016
Tullikamarin aukio 2
tamperefilmfestival.fi
Elektroniikkaa musiikissaan
hyödyntävä defunensemble
esiintyy Biennalessa kahdessa
konsertissa, joista ensimmäinen
on yhteistuotanto nykysirkuksen
pioneeri Circo Aereon kanssa
ja toisessa kumppanina on
saksalainen Ensemble
Adapter.
on esillä teoksia lähes parilta kymmeneltä eri taiteilijalta ja taiteilijakollektiivilta.
Erilaisten näyttelytilojen ja gallerioiden
lisäksi äänitaide-elämyksiä on mahdollisuus kokea eri puolilla kaupungin
keskustaa. Avajaiskierros järjestetään
keskiviikkona 13.4., mutta ensimmäiset äänitaidenäyttelyt avautuvat jo 1.4.
Kansainvälisinä vieraina nähdään
saksalais-islantilainen Ensemble Adapter ja belgialainen Nadar Ensemble. Ny-
kysirkuksen
pioneeri Circo Aereo ja defunensemble luovat
yhdessä äänen, liikkeen
ja kuvan sirkusta teoksessa Concerto
Planos. Circo Aereo tuo Tampereelle
myös musiikkiaiheisen klovnerian ja
mimiikan helmen The Pianist, joka on
maailmalla yleisömenestyksen saavuttaneen teoksen ainoa Suomen vierailu
tänä vuonna.
Festivaalin iltaklubeilla on tarjolla
kokeellista musiikkia maailmalla menestyneelle Fonal Recordsille levyttäneiltä omaperäisiltä musiikintekijöiltä. Koko perhe voi osallistua festivaalin
päätöspäivän ohjelmaan Sara Hildénin
taidemuseossa.
Huvittaisiko testata uusia harrastuksia yhdessä työkavereiden kanssa?
Keväällä siihen on mahdollisuus joka
kuukauden viimeisenä keskiviikkona.
Silloin vietetään kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimipisteissä Vapaalla
Afterwork -iltapäivää. Tiedossa on tarjouksia ja erikoisohjelmaa. Lähde tutustumaan yhden tai useamman kaverin
kanssa.
•
Festivaalin koko ohjelmaan
voi tutustua osoitteessa
tamperemusicfestivals.fi/biennale
Lisätietoja: tampere.fi/kulttuuri-javapaa-aika/afterwork-iltapaivat