ohjeita ja harjoituksia rintasyöpäleikkauksen jälkeen

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
OHJEITA JA HARJOITUKSIA RINTASYÖPÄLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
Liikunnalla on tärkeä merkitys syövästä toipumisessa. Liikunta parantaa rintasyöpäpotilaan
toimintakykyä ja elämänlaatua, tehostaa painonhallintaa, helpottaa uupumista ja vähentää
masennusta. Mielialan kohentuessa endorfiinin eritys aivoissa lisääntyy vaikuttaen kipuja
lieventävästi ja hyvänolon tunnetta lisäävästi. Liikunta lisää aineenvaihduntaa ja vähentää
hoitojen sivuoireita.
Liikkumisen voi aloittaa kävelystä - matkaa ja vauhtia voinnin mukaan lisäten. Kävelyn lisäksi
uinti, hiihto ja pyöräily ovat myös suositeltavia liikuntamuotoja. Aktiivisemman ja
kuormittavamman liikkumisen voi aloittaa vähitellen sairausloman jälkeen.
Rintasyöpäleikkauksen jälkeen mahdollisesti esiintyvät kipu, turvotus, pistely, puutumisen
tunne, kudoskiristys, nesteen kertyminen ja arpikudoksen muodostuminen voivat hankaloittaa
yläraajan toimintaa ja aiheuttaa lihasjännitystä myös niskahartiaseutuun. Aktiivinen
omatoiminen harjoittelu leikkauksen jälkeen nopeuttaa toipumista ja palauttaa leikatun puolen
yläraajan toimintakyvyn.
Kevyitä kotitöitä voi tehdä heti leikkauksen jälkeen. On kuitenkin hyvä välttää raskaiden
taakkojen nostamista ja kantamista sairausloman ajan – erityisesti, jos kaikki kainalon
imusolmukkeet on poistettu.
Turvotusta voi esiintyä yläraajassa ja rintakehällä, varsinkin jos kainalon imusolmukkeet on
poistettu.
Heti leikkauksen jälkeen voi leikkauksen aiheuttamaa turvotusta vähentää yläraajan
kohoasennolla ja sormien pumppaavilla liikkeillä.
Myöhemmin yläraajassa esiintyvää imunesteen kiertohäiriöstä johtuvaa turvotusta voidaan
hoitaa lymfaterapialla sekä yksilöllisesti mitattavalla hoitohihalla. Turvotusasioissa kannattaa
ensisijaisesti ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, joka tarvittaessa tekee lähetteen
fysioterapeutille.
Lymfastrangit (kovettuneet imutiet) tuntuvat yleensä narumaisena kiristyksenä kainalon tai
koko yläraajan alueella. Lymfastrangia voi esiintyä potilailla, joilta on poistettu kainalon
imusolmukkeet. Lymfastrangimuodostus alkaa tyypillisimmin noin kahden viikon kuluttua
leikkauksesta ollen kireimmillään noin kuukauden kuluttua. Yleisimmin ne ilmenevät 2-3
kuukauden ajan leikkauksesta. Lymfastrangit pyritään avaamaan manuaalisella venytyksellä.
Mikäli leikkausalueella tai leikatun puolen yläraajassa ilmenee narumaista kiristystä tai kipua
ota yhteyttä osaston fysioterapeuttiin tai kontrollikäynnin yhteydessä kerro tuntemuksista
lääkärille.
Arven hoito
Arven hoito on hyvä aloittaa heti haavan parannuttua arven liikakasvun
ennaltaehkäisemiseksi. Arven hoidon voi aloittaa perusvoiteella rasvaamalla, levitä rasva
kevyin hierovin liikkein. Apteekista on saatavissa myös erityisesti arven hoitoon kehitettyjä
tuotteita.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, 20521 Turku
PUH. (02) 313 0000
Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt
Kinakvarngatan 4-8, PB 52, 20521 Åbo
TFN (02) 313 0000
2 (3)
LIIKEHARJOITUKSET
* liikeharjoitukset aloitetaan heti leikkauksen jälkeen
* tee seuraavia harjoituksia 2-3 kertaa päivässä, lisää toistomääriä voinnin kohentuessa
* kiinnitä huomiota hyvään ryhtiin ja hartiaseudun rentouteen, käytä liikkeitä tehdessä peiliä
apuna
* ota tarvittaessa kipulääkettä ennen liikeharjoituksia lääkärin ohjeen mukaisesti
Tue yläraaja tyynyllä kohoasentoon.
Nyrkistä ja ojenna sormia rauhalliseen
pumppaavaan tahtiin.
Selinmakuulla, ota toisella kädellä kiinni
leikatun puolen ranteesta.
Vie käsi kyynärpää suorana ylös
mahdollisimman läheltä korvaa ja laske
rauhallisesti takaisin alas.
Toista 5-10 kertaa.
Selinmakuulla, vie kädet niskan taakse.
Anna olka-ja kyynärvarsien painua alustaa
vasten ja tuo sen jälkeen kyynärpäät kohti
toisiaan.
Toista 5-10 kertaa. Tee liike myös istuen.
Seisten tai istuen. Käännä peukalot ja
kämmenet ulospäin. Vie käsiä taakse ja
jännitä lapaluita yhteen. Anna venyä
hetken ja palaa takaisin alkuasentoon.
Toista 5-10 kertaa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, 20521 Turku
PUH. (02) 313 0000, TELEKOPIO (02) 313 3613
Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt
Kinakvarngatan 4-8, PB 52, 20521 Åbo
TFN (02) 313 0000, FAX (02) 313 3613
3 (3)
Istu tai seiso ryhdikkäästi. Pyöritä hartioita
takakautta ympäri. Pidä hetken tauko ja
liikuttele vielä hartioita ylös-alas.
Toista 5-10 kertaa.
Seisten, keppi molemmissa käsissä alhaalla
edessä, ote hartialeveydellä.
Nosta kädet kyynärpäät suorina etukautta
mahdollisimman ylös ja laske alas. Kun liike
onnistuu hyvin ylös asti voit laskea kepin
niskan taakse.
Toista 5-10 kertaa.
Ota molemmilla käsillä kiinni kepin päistä. Vie
keppiä rauhalliseen tahtiin mahdollisimman
ylös sivulta toiselle.
Toista 5-10 kertaa.
Tarvittaessa ota yhteyttä fysioterapeutti __________________________________
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, 20521 Turku
PUH. (02) 313 0000, TELEKOPIO (02) 313 3613
Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt
Kinakvarngatan 4-8, PB 52, 20521 Åbo
TFN (02) 313 0000, FAX (02) 313 3613