Asemakaavaselostus liitteineen
ASEMAKAAVASELOSTUS KARHUVUOREN GRILLIN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS LUONNOS 18.8.2016 ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 436/10.02.03.00/2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KARHUVUOREN GRILLIN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 54 KARHUVUORI, kortteli 3, tontti 1 ja osa Viljapuistoa ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18.8.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA KAAVANRO K2585 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos 54 karhuvuori, kortteli 3, tontti 1 ja osa Viljapuistoa Muodostuu 54 Karhuvuori, kortteli 3, tontti 2 Kaavanlaatija Ts. kaavasuunnittelija Elina Moisio puh. 040 649 5001 sähköposti muotoa: [email protected] Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 sähköposti muotoa: [email protected] Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat nähtävillä 25.8. – 14.9.2016 Hyväksytty KV __.__.2016 Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 2/28 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan Karhuvuoren kaupunginosassa, noin 2,8 kilometriä keskustasta kaakkoon Valtatie 6:n eteläpuolella. Suunnittelualue on pientalovaltaisen asutusalueen pohjoislaidalla lähellä Hyrymäen teollisuuden ja kaupan aluetta. Suunnittelualue rajautuu luoteessa Eteläkadun reunassa kulkevaan kevyen liikenteen väylään ja koillisessa Karhuvuorenkatuun. Kaakossa ja lounaassa alue rajautuu puistoon. Alueen pinta-ala on noin 700 m2. Suunnittelualueen sijainti näkyy alla olevassa kuvassa. Alueen rajaus voi muuttua suunnittelun edetessä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Suunnittelun tavoitteena on laajentaa liikerakennusten korttelialuetta kohti Viljapuistoa ja mahdollistaa sen myötä alueella toimivan yrityksen kasvu. Suunnittelussa huomioidaan alueen sijainti pohjavesialueella ja muut erityispiirteet. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 3/28 1.4 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 2 2.1 2.2 2.3 3 3.1 3.2 4 4.1 4.2 4.3 4.4 5 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 6 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 7 7.1 7.2 7.3 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ......................................................................................2 Tunnistetiedot ..............................................................................................................................2 Kaava-alueen sijainti....................................................................................................................2 Kaavan nimi ja tarkoitus...............................................................................................................2 Selostuksen sisällysluettelo .........................................................................................................3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...........................................................................................4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........4 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................5 Kaavaprosessin vaiheet...............................................................................................................5 Asemakaava ................................................................................................................................5 Asemakaavan toteuttaminen .......................................................................................................5 LÄHTÖKOHDAT .........................................................................................................6 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................... 6 3.1.3 Yhdyskuntatekniikka ......................................................................................................... 8 3.1.4 Luonnonympäristö ja maisema ........................................................................................ 9 3.1.5 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennettu kulttuuriympäristö ....................................... 10 3.1.6 Väestö, työpaikat ja palvelut .......................................................................................... 10 3.1.7 Ympäristökuormitus ....................................................................................................... 11 Suunnittelutilanne ......................................................................................................................13 3.2.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ................................................................. 17 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................... 17 Suunnittelun tausta ja tavoitteet ................................................................................................17 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................................17 Suunnitteluvaiheet .....................................................................................................................18 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................18 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................ 19 Kaavan rakenne .........................................................................................................................19 5.1.1 Mitoitus .......................................................................................................................... 19 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...........................................................19 Aluevaraukset ............................................................................................................................19 5.3.1 Korttelialueet .................................................................................................................. 19 5.3.2 Katualue .......................................................................................................................... 20 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu ..........................................................................20 Ympäristön häiriötekijät .............................................................................................................20 Kaavamerkinnät ja –määräykset ...............................................................................................20 Nimistö .......................................................................................................................................21 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET .................................................... 21 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä..........................................................................21 Ekologiset vaikutukset - vaikutukset luonnonympäristöön ........................................................22 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ..............................................................................................23 Liikenteelliset vaikutukset ..........................................................................................................23 Sosiaaliset vaikutukset ..............................................................................................................25 Kulttuuriset vaikutukset ..............................................................................................................25 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen .......................................................26 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................... 27 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..............................................................27 Toteuttaminen ja ajoitus.............................................................................................................27 Kaavan hyväksyminen ...............................................................................................................27 Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 4/28 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 2. Havainnepiirros 18.8.2016 3. a. Osalliset, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 §:n kuulemisessa (25.8. – 14.9.2016) saadut lausunnot ja mielipiteet. (lisätään kuulemisen jälkeen) c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 §:n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. (lisätään kuulemisen jälkeen) d. Kaavaluonnoskartta (lisätään kuulemisen jälkeen) e. MRA 27 §:n kuulemisessa saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen, jos lausuntoja tai muistutuksia tulee) 4. Asemakaavan seurantalomakkeet (lisätään kuulemisen jälkeen) 5. Tonttijakokartta (lisätään kuulemisen jälkeen) 6. Kaavamuutoshakemus 7. Asemakaavakartta 18.8.2016 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lappeenrannan kaupunki: Eteläosan osayleiskaavan 1 vaihe luontoselvitys. Pöyry Finland Oy, 2014. Lappeenrannan kaupunki: Eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvitys. Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, luonnos. Lappeenrannan eteläisten osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, luonnos. Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava (Trafix, 2015) Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys (Ramboll, 2015) Maanteiden meluselvitys 2012. Vt 6 Luumäki – Imatra (Liikennevirasto & Sito, 2012) Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 5/28 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemankaavan muuttamiseksi on tehnyt huhtikuussa 2016 suunnittelualueella toimiva kioskiyrittäjä. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 24.8.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 25.8.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydetään lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollista antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnosta tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella toimivan yrityksen kasvaminen laajentamalla liikerakennusten korttelialuetta Viljapuistoon. Suunnittelussa huomioidaan alueen sijainti pohjavesialueella ja muut erityispiirteet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen laajennettu tontti voidaan muodostaa ja rakentaminen aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 6/28 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue sijaitsee Karhuvuoren kaupunginosan pohjoisosassa lähellä Valtatie 6:tta. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Karhuvuorenkadun ja Eteläkadun katualueisiin ja etelässä ja idässä puistoon. Puiston eteläpuolella on Karhuvuoren omakotitaloalue. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueen etelä- ja länsiosassa on lehtipuita ja -pensaita sekä nurmikkoa. Pinnanmuodoiltaan alue on tasainen. Hyötyjätepiste Kevyen liikenteen väylä Muuntamo VILJAPUISTO Kuva 2. Ilmakuva v. 2015, jossa suunnittelualue on rajattu keltaisella. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosa ovat rakennettua ympäristöä. Alueella on vuonna 1985 valmistunut ravintolarakennus, jonka kerrosala on 96 krs-m2. Rakennus on puuvuorattu ja satulakattoinen ja sen eteläseinustalla on katettu terassi. Rakennusta ympäröi asfaltoitu paikoitusalue pohjoisessa ja idässä. Karhuvuorenkadun vastakkaisella puolella on sorapintainen parkkialue, jonka pohjoislaidalla on hyötyjätepiste paperille, kartongille, metallille ja lasipakkauksille. Karhuvuorenkadulla on paikallisliikenteen linja-autopysäkki juuri ravintolan kohdalla. Suunnittelualueen ja Eteläkadun välissä on kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen itärajan tuntumassa on vanha kaukolämpöputken tuuletuskaivo. Kaukolämpöputket kulkevat suunnittelualueen itäosassa vanhan tiepohjan alla. Lisäksi Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 7/28 asemakaavamuutosalueen ja sen kaakkoispuolella olevan asuinalueen välisellä puistoalueella on muuntamo. Karhuvuoren asuinalue on alkanut rakentua 1980-luvun puolivälissä, ja suunnittelualueen ravintolarakennus ja sen eteläpuolella olevat omakotitalot kuuluvat Karhuvuoren vanhimpaan rakennuskantaan. Alueen omakotitalot ovat yksikerroksisia ja pääosin tiilivuorattuja. Myös joitakin laudoitettuja julkisivuja löytyy. Asuinrakennukset ovat tumman- ja kirkkaanpunaisia ja satulakattoisia. Talot rajaavat katualuetta, jolloin pihat jäävät korttelien reunoille tai niiden keskiosiin. Suunnittelualueesta luoteeseen, Eteläkadun luoteispuolella on vuonna 1949 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo. Kuva 3. Ravintolarakennus pohjoisesta päin vuonna 2016. Kuva 4. Suunnittelualue lännestä päin vuonna 2016. Kuva 5. Näkymä asuinalueelle Eteläkadun ja Karhuvuorenkadun risteyksestä. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 8/28 3.1.3 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen kaakkoisosassa on alueen läpi kulkeva hulevesiviemäri ja kaukolämpöputki, joka kulkee vanhan tiepohjan reunassa. Hulevesiviemäri purkautuu Viljapuiston ojiin 1,3 metrin päässä suunnittelualueen etelärajasta. Lisäksi suunnittelualueen kaakkoispuolella olevalta muuntamolta lähtee sähkökaapeleita Karhuvuorenkadun suuntaisesti. Oheisilla kartoilla on esitetty alueen yhdyskuntatekniset verkostot: Kuva 6. Vesihuoltoverkosto. vesijohto hulevesi jätevesi Kuva 7. Kaukolämpöputket ja sähkökaapelit. Kaukolämpöputket on merkitty punaisella. Hylätyt kaukolämpöputket näkyvät ruskeina. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 9/28 3.1.4 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolelle. Pinnanmuodoiltaan suunnittelualue on tasainen, mutta yleisilmeeltään Viljapuiston alue on kosteaa ja alavaa ojien halkomaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Suunnittelualue sijaitsee noin + 72 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen maaperä on karkeaa hietaa. Kaavamuutosalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä eli I-luokan pohjavesialueella (Lappeenrannan meijeri). Suunnittelualue Kuva 8. Ote pohjavesikartasta. Suunnittelualueen eteläosassa on nurmikkoa ja oja, jonka toisella puolen alkaa Viljapuiston metsäalue pääpuulajeinaan koivu ja paju. Suunnittelualueen itälaidalla on vanha metsittynyt tiepohja, joka oletettavasti on tehty puistossa olevia pohjavesikaivoja varten. Kuva 9. Suunnittelualueen eteläosan ympäristöä. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 10/28 Kuva 10. Metsittynyt tiepohja. Alueelle laadituissa luonto- ja maisemaselvityksissä ei ole havaittu suunnittelualueella luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä metsälain mukaisia kohteita. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan, suunnittelualueen pohjoispuolella on mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys, mutta sillä ei ole vaikutusta suunnittelualueen maankäyttöön. 3.1.5 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä (lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi). Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei myöskään ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 3.1.6 Väestö, työpaikat ja palvelut Kaavamuutosalueella ei ole vakinaisia asukkaita. Alueella sijaitseva grilli työllistää tällä hetkellä 1-2 henkeä. Asemakaavamuutosalue sijaitsee Karhuvuoren asuinalueen pohjoisreunalla. Karhuvuori on lapsiperheiden suosima asuinalue, jossa suurin osa rakennuskannasta on omakotitaloja. Alueella toimii päiväkoti ja seurakuntakeskus. Lähimmät alakoulut ovat Myllymäessä Vanhan Viipurintien länsipuolella sekä Kaukaan koulu Parkkarilassa. Karhuvuoren asuinalueen lounaispuolella on Hyrymäen kaupan ja pienteollisuuden alue. Vanhan Viipurintien länsipuolella sijaitseva Myllymäki on merkittävä tilaa vievän erikoiskaupan ja toimitilojen alue. Myllymäen kaupunginosan puolella noin kilometrin päässä sijaitsee myös lähimpänä suunnittelualuetta sijaitseva päivittäistavarakauppa. Lähin ulkoilureitti on suunnittelualueen itäpuolella alle puolen kilometrin päässä oleva kuntopolku/ valaistu latu. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 11/28 3.1.7 Ympäristökuormitus Suunnittelualueen ympäristökuormitus muodostuu maantieliikenteestä ja siitä aiheutuvasta melusta. Eteläkatu kulkee valtatie 6:n suuntaisena pääkatuna valtatien eteläpuolella. Kadun liikenne muodostuu työmatkaliikenteestä, tonttiliikenteestä ja läpiajosta Myllymäen ja Hyrymäen teollisuuden ja kaupan alueilta Pajarilaan. Karhuvuorenkatu suunnittelualueen koillispuolella toimii asuinalueen läpi kulkevana kokoojakatuna. Sekä Eteläkadun että Karhuvuorenkadun varressa on kevyen liikenteen väylä. Liikenne Trafix Oy on laatinut yleiskaavoituksen yhteydessä liikenneselvityksen vuonna 2015, joka kattaa myös suunnittelualueen. Nykytilaennusteen mukaan Eteläkadun keskivuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla vuonna 2014 oli 2040 ajoneuvoa vuorokaudessa (1040+1000). Sen sijaan suunnittelualueen pohjoispuolella Eteläkadun keskivuorokausiliikenne oli lähes kaksinkertainen, 4210 ajoneuvoa vuorokaudessa (2110+2100), kun Karhuvuorenkadun tonttiliikenne liittyi Eteläkadun pääväylälle. Karhuvuorenkadun keskivuorokausiliikenne oli vuonna 2014 970 ajoneuvoa vuorokaudessa (470+500). Suunnittelualueen pohjoispuolella olevalla valtatie 6:lla kulki vuonna 2014 16 790 ajoneuvoa vuorokaudessa (8360+8430). Kuva 11. Liikennemäärät v. 2014. Melu Suunnittelualueelle kohdistuva melu tulee Eteläkadun ja valtatie 6:n lisäksi Karhuvuorenkadulta. Vuonna 2012 tehdyn Maanteiden meluselvityksen mukaan valtatie 6:lta kantautuvan melun päiväajan keskiäänitaso on suunnittelualueella pääosin 55 - 60 dB. Kuutostien reunassa, suunnittelualueen pohjoispuolella on meluvalli, joka estää melun leviämistä Karhuvuoren asuinalueelle (kuva 12). Karhuvuorenkadun ja Eteläkadun meluarvoja on tutkittu myös Lappeenrannan meluselvityksessä ja meluntorjuntaohjelmassa (kuva 13). Vuoden 2014 nykytilaennusteeseen perustuvan melumallinnuksen mukaan suunnittelualueelle kantautuva melu on risteysalueella 45 – 55 dB. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 12/28 Suunnittelualue Kuva 12. Vt 6 päiväajan keskiäänitaso v. 2012. Meluvallit on merkitty karttaan kirkkaan vihreällä. Suunnittelualue Kuva 13. Eteläkadun ja Karhuvuorenkadun päiväajan keskiäänitasot v. 2014. Maanomistus Lappeenrannan kaupunki omistaa suunnittelualueen itäja eteläosan puistoalueet. Ravintolan tontti kuuluu kaavamuutosta hakeneelle yrittäjälle. Oheiseen karttaan on merkitty vihreällä kaupungin omistamat alueet. Valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa. Kuva 14. Maanomistus. Suunnittelualue on rajattu karttaan violetilla. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 13/28 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 21.12.2011. Suunnittelualue Kuva 15. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee tuotantotoiminnan ja palveluiden alueella (TP-1). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ympäristöhäiriöttömiä tuotanto- ja palvelualueita. Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta tuotantotoimintaa ja varastointia, toimistoja, logistiikan alueita sekä alueelle soveltuvia palveluja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakenteeseen sopeutuvan, laadukkaan ja tasapainoisen työpaikka- ja palveluympäristön toteuttamiseen, rakennettavan ympäristön hyvään laatuun, tienvarsinäkymiin, toteuttamisjärjestykseen ja ajoitukseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon sujuvat sekä toiminnalliset liikenneyhteydet pääväyliin, taajamiin ja asutukseen. Alueiden kehittämistä tulee suunnitella harkitusti ottaen huomioon pohjavedet, maisema-arvot sekä luonnon- ja elinympäristö. Suunnittelualue on myös tärkeällä pohjavesialueella (sininen pistekatkoviiva, pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I tai II -luokan pohjavesialueita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta vaarannu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 14/28 kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Lisäksi alue on osa kaupunki- /taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Suunnittelualueen eteläpuolella on taajamatoimintojen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikkasekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Alueen pohjoispuolelle on myös osoitettu viheryhteystarve/ ekologinen käytävä (vihreä katkoviiva). Valtatie 6 suunnittelualueen pohjoispuolella on osoitettu kaksiajorataisena päätienä tai katuna (vt). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole varauksia suunnittelualueella. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva tuotantotoiminnan ja palveluiden alue (TP-1) on muutettu 1. vaihemaakuntakaavassa osaksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön aluetta, jota kehitetään liikekeskusmaisena alueena (KM-4). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1999. Pohjana ovat Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaava 1987 ja keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1993, yhdistelmä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhdistelmäyleiskaavan tarkistuksen 25.10.1999. Kaava on oikeusvaikutukseton. Kuva 16. Ote ajantasayleiskaavayhdistelmästä. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 15/28 Yleiskaavan tarkistuksessa suunnittelualue on osoitettu tie- tai katualueena sekä pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Alue varataan kytketyille ja erillisille asuinpientaloille. Kytkettyjen asuntopientalotonttien suurin sallittu tonttitehokkuus on et=0,3 ja erillispientalotonttien korkeintaan et=0,2. Suunnittelualueen pohjoispuolella on virkistysalue (V), jossa kulkee pääulkoilureitti (pallokuvio). Virkistysalue varataan yleiseen virkistystoimintaan, liikuntapalveluille ja ulkoilukäyttöön. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (eteläinen osa-alue, 1. vaihe). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 20.2.2012 alkaen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 27.2.2015, ja luonnosvaiheen ennakkokuuleminen on ollut 13.5. – 15.6.2015. Suunnittelualue Kuva 17. Ote keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta 4.5.2015. Osayleiskaavaluonnoksessa (4.5.2015) suunnittelualue on osoitettu toimitilarakennusten alueeksi (KTY). Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (pv). Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 3 luvun 2 §:n (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) ja 7 §:n (maaperän pilaamiskielto) tarkoittamia seurauksia. Suunnittelualueen luoteispuolella oleva Eteläkatu on merkitty pääkaduksi (pk) ja alueen koillispuolella oleva Karhuvuorenkatu yhdystieksi/kokoojakaduksi (yt/kk). Molempien katujen varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva). Kummankin kadun varteen on myös osoitettu meluntorjuntatarve (me). Asemakaavoituksen yhteydessä tulee asuinrakennuksille osoittaa oleskelupihat siten, että valtioneuvoston (Vn Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 16/28 993/1992) asettamat yö- ja päivämelun ohjearvot 55 dB(A) ja 50 dB(A) [uusilla alueilla 45 dB(A)] eivät ylity. Asemakaavamuutosalue sijaitsee Seveso II -direktiivialueella (sev). Alueella, jolla käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja on EU:n neuvoston mukaan (direktiivi 96/82/EY artikla 12) kiinnitettävä erityistä huomiota kaavoitukseen ja rakentamiseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle (Kaukaan tehtaan konsultointivyöhyke 2 km), on kaavaa laadittaessa syytä pyytää alueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Tukes:n lausunto. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella on pientalovaltainen asuntoalue (AP). KTY-alueen ja AP-alueen eteläkulmassa on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäministeriön 23.10.1981 vahvistama asemakaava. Kuva 18. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosa on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa liikerakennusten korttelialueena (KL). Suurin sallittu kerrosluku tontilla on yksi rakennusoikeuden ollessa 80 kerros-m2. Muilta osin asemakaavamuutosalue on osoitettu puistona (VP). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä katuun. Muissa suunnissa suunnittelualue on puiston (VP) ympäröimä. Karhuvuorenkadun vastakkaisella puolella on yleinen pysäköintialue (LP). Eteläkadun koillispuolella suunnittelualuetta vastapäätä on asuinpientalojen korttelialue (AP), jonka tehokkuusluku on e=0,30 ja suurin sallittu kerrosluku ½ I, jolloin tontille saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen, jossa puolet Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 17/28 suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on erillispientalojen korttelialueita (AO), joilla kunkin tontin rakennusoikeus on 250 kerros-m2. Suurin sallittu kerrosluku on joko yksi tai ½ I. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 3.2.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys (Ramboll 2015), Lappeenrannan kaupunki: Eteläosan osayleiskaavan vaihe 1 luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014), Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava (Trafix Oy 2015), Lappeenrannan kaupunki: Eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2014, luonnos) ja Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2015). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan ja tonttijaon muutoksen alueella toimivan yrittäjän aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa ravintolarakennuksen laajentaminen omalla tontilla. Kaavamuutoksessa huomioidaan myös tarvittavat johtorasitteet alueen poikki kulkeville hulevesi- ja kaukolämpöputkille. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistetty huhtikuussa 2016. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 18/28 Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla www.lappeenranta.fi > rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos on MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 25.8. – 14.9.2016 välisen ajan. Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. 4.3 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt huhtikuussa 2016. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavamuutoksen aloitteen tekijän kanssa on pidetty palaveri ennen kaavaluonnoksen ennakkokuulemista. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 24.8.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 25.8.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään MRA 30 §:n mukaisesti kommentoitavana 25.8. – 14.9.2016. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydetään lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnosta tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää valtatie 6:n ja Eteläkadun välistä teollisuus- ja liiketoiminta-aluetta hyvien kulkuyhteyksien päässä. Laajentamalla liikerakennusten korttelialuetta välittömästi Eteläkadun eteläpuolella, luodaan alueella toimivalle yritykselle mahdollisuus kehittää toimintaansa ja sitä myöten luoda uusia työpaikkoja. Laadittava asemakaava on keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen mukainen. Lappeenrannan kaupunkirakenneohjelman ja arkkitehtuuriohjelman tavoitteena on kehittää eheää kaupunkirakennetta kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja asukkaiden kanssa. Kaupunki haluaa olla kestävän kehityksen yritysystävällinen osaamiskeskittymä tarjoamalla riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikkatontteja sekä yksityisten että kaupungin omistamilta mailta. Maankäyttöä pyritään tehostamaan olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 19/28 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa kaavoitetun alueen käyttötarkoitus pysyy pääosin ennallaan. Suunnittelualueen itä- ja eteläosan puistoalueet (VP) muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja tontin rakennusoikeuttaa nostetaan, mikä mahdollistaa tontin ja sillä olevan ravintolan laajentamisen. Korttelialueen itäosaan osoitetaan johtorasitemerkinnät kaukolämpö- ja hulevesiputkille. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 697 m2. KL-korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä, jolloin se on 160 kerros-m2, (e = 0,23). Terassille on osoitettu oma, noin 54 m2:n suuruinen rakennusala, jolla ei ole rakennusoikeutta. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 80 kerros-m2:llä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on huomioitu kaupungin tavoite kehittää valtatie 6:n ja Eteläkadun tuntumassa olevaa aluetta. Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu johtaa pienimittakaavaiseen rakentamiseen, joka sopeutuu ympäröivän asuinalueen rakentamistapaan. Kaavaratkaisun myötä melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisia melutason ohjearvoja asuinkiinteistöillä. Kaavaratkaisu ei myöskään aiheuta muita ympäristöhäiriöitä. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 4.4 esitettyjen tavoitteiden mukaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisina. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue (KL) Kaavamuutosalue on osoitettu kokonaan liikerakennusten korttelialueena. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 160 kerros-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Tonttia varten on varattava 7 autopaikkaa. Paikoitukseen voidaan käyttää tontin kaakkoisosaa, joka jää rakennusalan ulkopuolelle. KL-korttelialue on 1-luokan pohjavesialueella, minkä vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen rakennustöitä tehtäessä. Lisäksi alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 3 luvun 3 §:n (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristösuojelulain 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) ja 16 §:n (maaperän pilaamiskielto) tarkoittamia seurauksia. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 20/28 5.3.2 Katualue Katualue säilyy asemakaavamuutoksessa voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Suunnittelualueen Eteläkadun puoleiselle sivulle on osoitettu ajoneuvoliittymäkielto. 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä uusien katujen eikä yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamista. Kaavan mukainen rakentaminen voidaan liittää suoraan nykyiseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Alueen rakentamisessa on kuitenkin huomioitava suunnittelualueella kulkeva hulevesiviemäri ja kaukolämpöputki. Pelastuslain 379/2011 mukaan väestösuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. KL-korttelialueella ei ole rakentamisvelvoitetta, sillä tontin kokonaisrakennusoikeus on 160 kerros-m2. Suunnittelualue on saavutettavissa Lappeenrannan paloasemalta kuuden minuutin toimintavalmiusajan sisällä (lähde www.ekpelastuslaitos.fi). 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamääräysten mukaan alueen toteutuksessa on huomioitava, että asemakaavamuutosalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Valtatie 6:n sekä Eteläkadun ja Karhuvuorentien melu eivät aseta asemakaavan sisällölle erityisiä vaatimuksia. 5.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset Liikerakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Terassin rakennusala. Istutettava alueen osa. Johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 21/28 YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä tontin osa tulee istuttaa. Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 3 luvun 3 §:n (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristösuojelulain 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) ja 16 §:n (maaperän pilaamiskielto) tarkoittamia seuraamuksia. Tehtäessä rakennustöitä pohjavesialueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Autopaikkamääräys: o Tonttia varten on varattava 7 autopaikkaa. Alueelle laadittu tonttijako on sitova 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta alueelle uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Asemakaavamuutoksessa liikerakennusten korttelialuetta (KL) laajennetaan itään ja etelään, jolloin sen vieressä oleva puisto (VP) pienenee. Kaavaratkaisulla on vaikutuksia mm. alueen kaupunkikuvaan. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä selostus sisältää asemakaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille asemakaavan sisältöä. Arvioinnin pohjana on käytetty mm. seuraavia selvityksiä ja lähteitä: - Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys. Ramboll 19.3.2015. Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava. Trafix Oy 2015. Luontoselvitys, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue 1. vaihe. Pöyry Finland Oy 2014. Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvitys. Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, luonnos 2014. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaava. Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2015. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 22/28 1. 2. 3. 4. 5. Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) Kulttuuriset vaikutukset (esim. kaupunkikuvalliset vaikutukset) Menetelmän avulla on pyritty löytämään vastauksia erityisesti siihen, toteuttaako kaavaratkaisu kokonaisuudessaan kestävää kehitystä. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna käytettiin MRL 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia ja niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu vertaamalla asemakaavaluonnosta voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen. Lisäksi vaikutuksia on verrattu tilanteeseen, ettei alueella tapahtuisi mitään muutoksia nykytilanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain (54§ 4 mom) mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39§). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan sisältövaatimukset on huomioitu asemakaavamuutosta laadittaessa. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan myös yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden. 6.2 - Ekologiset vaikutukset - vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Kaavamuutoksessa osoitettu uudisrakentaminen ei edellytä merkittävää maaperän kaivamista rakennustöiden yhteydessä. Noin puolet rakennettavasta alueesta on jo rakennettua ympäristöä, jossa maaperää on muokattu 1980-luvun keskivaiheilla. Rakentamisen vaikutukset maaperään ovat paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä eivätkä ne kohdistu geologisesti tai geomorfologisesti merkittäviin muodostumiin. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 23/28 Kallioperä on syvällä maakerrosten alla, joten siihen ei kohdistu rakentamisesta vaikutuksia. - Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja viheryhteydet Suunnittelualue on pääosin rakennettua taajamaympäristöä, jossa ei ole säilynyt alkuperäistä luontoa. Alueella ei ole maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioon otettavia luontokohteita. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteistä vaikutusta kasvi- ja eläinlajeihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. Kaavamuutosalueen itä- ja eteläosat kuuluvat Viljapuistoon, jonka luonnonympäristöä on jo osin muokattu mm. tiepohjan rakentamisella ja ojituksella. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta metsäalueiden pirstoutumista eikä ekologisten yhteyksien katkeamista. Kokonaisuutena kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. - Pinta- ja pohjavedet Kaavamuutosalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella 0540503 Lappeenrannan meijeri. Kaavassa on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voi aiheutua pohjaveden pinnan tason muutoksia tai pohjaveden ja maaperän pilaantumista. Kaava-alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon, joten alue ei aiheuta jätevesikuormitusta ympäristöönsä. - Maisema Suunnittelualue on omakotivaltaisen asuinalueen pohjoisreunalla, jolla ei ole erityisiä maisema-arvoja. Tulevaisuudessa Hyrymäen kaupan ja teollisuuden alueen on tarkoitus laajentua suunnittelualueen ja valtatie 6:n väliin. Asemakaavan toteuttaminen pienentää hieman Viljapuiston aluetta, mutta muutos on vain vähäinen alueen maisemakuvassa ja -rakenteessa. 6.3 - Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Aluetaloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutos mahdollistaa liikerakennusten korttelialueen laajentamisen. Korttelialueen laajentaminen mahdollistaa alueella toimivan yrityksen toiminnan kehittämisen, minkä seurauksena alueelle voi syntyä uusia työpaikkoja. - Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta infraverkon rakentamiskustannuksia, sillä korttelialuetta palvelevat kadut ja kunnallistekniikan verkostot ovat valmiina suunnittelualueen ympärillä. Alueella olemassa olevat rakennukset on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Alueella oleva vanha kaukolämpöputken tuuletuskaivo puretaan tarpeettomana pois. 6.4 - Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 24/28 Kaavaratkaisulla ei ole vaikutuksia alueen liikenneverkkoon. Paikallisliikenteen linjaautopysäkki säilyy paikoillaan Karhuvuorenkadulla ravintolarakennuksen edessä. Korttelialuetta palvelevana katuna toimii jatkossakin vahvistusalueen ulkopuolelle rajattu Karhuvuorenkatu. Vuodelle 2035 laaditun ennusteen mukaan Karhuvuorenkadun keskivuorokausiliikenne tulee suunnilleen kaksinkertaistumaan 1820 ajoneuvoon vuorokaudessa (910 + 910) nykyiseen verrattuna. Myös Eteläkadun liikenteen ennustetaan moninkertaistuvan ja kasvavan suunnittelualueen kohdalla 7170 ajoneuvoon vuorokaudessa (3580 + 3590). Suunnittelualueen pohjoisKuva 19. Liikenne-ennuste v. 2035. puolella olevan valtatie 6:n keskivuorokausiliikennemäärän ennustetaan kasvavan 44 740 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kaavaratkaisu ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen eikä liikenneturvallisuuteen. Kaavamuutos ei muuta alueen pysäköintijärjestelyjä, vaan autojen pysäköintipaikat sijoittuvat jatkossakin tontille. Lisäksi tontilla on mahdollisuus käyttää suunnittelualuetta vastapäätä olevaa pysäköintialuetta. - Vaikutukset liikennemeluun Valtioneuvoston antamassa päätöksessä 993/92 on päivä- ja yömelulle asetettu seuraavat ohjearvot: Jo rakennetut asuntoalueet Uudet asuntoalueet klo 7 -22 päiväohjearvo 55 dB(A) Loma-asumiseen tarkoitetut alueet klo 7 -22 päiväohjearvo 55 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 50 dB(A) klo 7 -22 päiväohjearvo 55 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 45 dB(A) klo 7 -22 päiväohjearvo 45 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 40 dB(A) Liikennemäärien kasvaessa myös liikennemelu suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä lisääntyy. Suunnittelualueelle ei kuitenkaan ole osoitettu asumista eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Alueelle tehdyn meluselvityksen mukaan suunnittelualueen melutaso kasvaa vuoteen 2035 mennessä hieman nykytilaennusteeseen verrattuna 55 – 60 dB:iin (kuva 20). Liikennemelun kasvu johtuu kaavamuutosalueen ulkopuolisista tekijöistä eikä kaavaratkaisulla ole välitöntä vaikutusta liikennemeluun. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 25/28 Kaavaratkaisun myötä suunnittelualueeseen rajoittuvilla asuinalueilla ei aiheudu valtioneuvoston ohjearvot ylittäviä melutasoja. Kaavaratkaisu ei tältä osin aiheuta ihmisten elinolosuhteiden heikkenemistä. - Vaikutukset joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen yhteyksiin ja ulkoilureitteihin Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta joukkoliikenneyhteyksiin eikä kevyen liikenteen yhteyksiin ja ulkoilureitteihin. Suunnittelualue Kuva 20. Ennuste Eteläkadun ja Karhuvuorenkadun päiväajan keskiäänitasoista v. 2035. 6.5 - Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Liikerakennusten korttelialueen laajentaminen mahdollistaa alueella toimivan ravintolan toiminnan kehittämisen, mikä parantaa alueen asukkaiden palveluiden saatavuutta ja nykyisen yrityksen toiminnan jatkumisen edellytyksiä. - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole negatiivista vaikutusta alueen ihmisten elinoloihin tai elinympäristöön. 6.6 - Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä suunnittelualueelle voi tulla muutamia uusia työpaikkoja. Kaavaratkaisulla ei muilta osin ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Kaavaratkaisu on keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen mukainen. Suunnittelualueen kerrosala kasvaa 80 kerros-m2 KL-korttelialueen laajentumisen myötä. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 26/28 Kaavan toteuttaminen ei aiheuta vesi-, viemäri- tai energiaverkostojen rakentamistarpeita. Mikäli olemassa olevia kunnallisteknisiä linjoja siirretään, kustannukset menevät kaavamuutoksen hakijan maksettaviksi. Tontin rakentamisessa on huomioitava hulevesiviemärin purkukohta, joka on 1,3 metrin päässä tontin etelärajasta Viljapuiston puolella. Alueen itäosassa oleva kaukolämpöputki siirretään mahdollisesti kaavamuutosalueen ulkopuolella tulevaisuudessa, kun kaukolämpöverkostoa joskus uusitaan. Käytöstä poistettu kaukolämpöputken tuuletuskaivo puretaan pois. - Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan toteuttaminen ei muuta suunnittelualueen yleisilmettä eikä sitä ympäröiviltä kaduilta avautuvia näkymiä. Eteläkadun katunäkymät muuttuvat hieman alueen rakennusoikeuden kasvaessa. - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Kaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, joten suunnitelmalla ei ole siltä osin vaikutuksia. Suunnittelualueelta ei myöskään tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön. - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyvyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Asemakaava vahvistaa maakuntakaavassa ohjattua alueen käyttöä. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet ja asemakaavoituksessa on huomioitu alueen sijainti I-luokan pohjavesialueella. 6.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 27/28 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutoksella laajennetaan Karhuvuorenkadun ja Eteläkadun liittymän liikerakennusten korttelialuetta tukeutumalla olemassa oleviin katu- ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Samalla luodaan alueella toimivalle yritykselle mahdollisuus toimintansa laajentamiseen, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen liitteenä on alueen havainnepiirros. Havainnepiirroksessa on esitetty yksi vaihtoehto rakennusten sijoittamisesta tonteille. Asemakaava mahdollistaa myös muunlaisen ratkaisun toteuttamisen alueelle. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman ja laajennettu tontti on muodostettu. 7.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 §:n mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuusto. Lappeenrannassa 18.8.2016 Elina Moisio Maarit Pimiä Ts. kaavasuunnittelija Kaupunginarkkitehti Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostusluonnos 18.8.2016 K2585 LIITE 1 OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2016 Dnro 436/10.02.03.00/2016 KARHUVUOREN GRILLIN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 54 KARHUVUORI, kortteli 3, tontti 1 ja osa Viljapuistoa ALOITE Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kaavamuutosalueella toimiva kioskiyrittäjä. SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan Karhuvuoren kaupunginosassa, noin 3 kilometriä keskustasta kaakkoon Valtatie 6:n eteläpuolella. Suunnittelualue on pientalovaltaisen asutusalueen pohjoislaidalla lähellä Hyrymäen teollisuuden ja kaupan aluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Eteläkadun reunassa kulkevaan kevyen liikenteen väylään ja idässä Karhuvuorenkatuun. Etelässä ja lännessä alue rajautuu puistoon. Alueen pinta-ala on noin 700 m2. Suunnittelualueen sijainti näkyy alla olevassa kuvassa. Aluerajaus voi muuttua suunnittelun edetessä. Tekninen toimi | Kaavoitus PL 11, 53101 Lappeenranta | Villimiehenkatu 1 | puh. (05) 6161 [email protected] | www.lappeenranta.fi 2 (13) SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoitteena on laajentaa liikerakennusten korttelialuetta kohti Viljapuistoa ja mahdollistaa sen myötä alueella toimivan yrityksen kasvu. Suunnittelussa huomioidaan alueen sijainti pohjavesialueella ja muut erityispiirteet. LÄHTÖTIEDOT Rakennettu ympäristö Hyötyjätepiste Kevyen liikenteen väylä Muuntamo VILJAPUISTO Ilmakuva v. 2015, jossa näkyy tarkempi suunnittelualueen rajaus keltaisella. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueella on yksi ravintolarakennus, joka on valmistunut vuonna 1985. Puurakennus on vaaleasävyinen ja satulakattoinen. Rakennuksen eteläseinustalla on katettu terassi. Ravintola lännestä päin v. 2016. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 3 (13) Karhuvuorenkadun vastakkaisella puolella on parkkialue, jonka laidalla on kierrätyspiste. Kadun molemmin puolin on bussipysäkki juuri ravintolan kohdalla. Suunnittelualueen ja Eteläkadun välissä on kevyen liikenteen väylä. Paikoitusalueen takaosassa oleva hyötyjätepiste. Suunnittelualueen itärajan tuntumassa on vanha kaukolämpöputken tuuletuskaivo. Kaukolämpöputket kulkevat suunnittelualueen itäosassa vanhan tiepohjan alla. Lisäksi asemakaavamuutosalueen ja sen eteläpuolella olevan asuinalueen välisellä puistoalueella on muuntamo. Karhuvuoren asuinalue on alkanut rakentua 1980-luvun puolivälissä, ja suunnittelualueen ravintolarakennus ja sen eteläpuolella olevat omakotitalot kuuluvat Karhuvuoren vanhimpaan rakennuskantaan. Alueen omakotitalot ovat yksikerroksisia ja pääosin tiilivuorattuja. Myös joitakin laudoitettuja julkisivuja löytyy. Asutusalueen rakennukset ovat tumman- tai kirkkaanpunaisia ja satulakattoisia. Talot rajaavat katualuetta pihojen jäädessä korttelien reunoille tai niiden keskiosiin. Suunnittelualueesta luoteeseen, Eteläkadun pohjoispuolella on vuonna 1949 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolelle. Pinnanmuodoiltaan alue on tasainen, ja sijoittuu noin + 72 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen maaperä on karkeaa hietaa. Kaavamuutosalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä eli I-luokan pohjavesialueella (Lappeenrannan meijeri). Suunnittelualueen eteläosassa on nurmikkoa ja oja, jonka toisella puolen VilKarhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Suunnittelualue Ote pohjavesikartasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 4 (13) japuistossa kasvaa lehtipuuvaltaista sekametsää pääpuulajeina koivu ja paju. Suunnittelualueen itälaidalla on vanha metsittynyt tiepohja puistossa oleville pohjavesikaivoille. Metsittynyt tiepohja. Alueelle laadituissa luonto- ja maisemaselvityksissä ei ole havaittu suunnittelualueella luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä metsälain mukaisia kohteita. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan, suunnittelualueen pohjoispuolella on mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys, mutta sillä ei ole vaikutusta suunnittelualueen maankäyttöön. Yhdyskuntatekniikka Alueen yhdyskuntatekniset verkostot (vesihuolto ja kaapeleita) kulkevat suunnittelualueen pohjois- ja itäosissa. Alueen itäpuolella olevalta muuntamolta lähtee sähkökaapeleita Karhuvuorenkadun suuntaisesti. Suunnittelualueen itäosassa on kaukolämpöputki ja hulevesiviemäri. Vesihuoltoverkosto. vesijohto hulevesi jätevesi Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 5 (13) Kaukolämpöputket ja sähkökaapelit. Kaukolämpöputket on merkitty punaisella. Hylätyt kaukolämpöputket näkyvät ruskeina. Maanomistus Lappeenrannan kaupunki omistaa suunnittelualueen itä- ja eteläosan puistoalueet. Ravintolan tontti kuuluu kaavamuutosta hakeneelle yrittäjälle. Lappeenrannan kaupunki omistaa oheiseen karttaan vihreällä merkityt alueet. Valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa. Maanomistus. Suunnittelualue on rajattu karttaan violetilla. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 6 (13) VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan 9.6.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2011. Suunnittelualue Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee tuotantotoiminnan ja palveluiden alueella (TP-1). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ympäristöhäiriöttömiä tuotanto- ja palvelualueita. Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta tuotantotoimintaa ja varastointia, toimistoja, logistiikan alueita sekä alueelle soveltuvia palveluja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakenteeseen sopeutuvan, laadukkaan ja tasapainoisen työpaikka- ja palveluympäristön toteuttamiseen, rakennettavan ympäristön hyvään laatuun, tienvarsinäkymiin, toteuttamisjärjestykseen ja ajoitukseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon sujuvat sekä toiminnalliset liikenneyhteydet pääväyliin, taajamiin ja asutukseen. Alueiden kehittämistä tulee suunnitella harkitusti ottaen huomioon pohjavedet, maisema-arvot sekä luonnon- ja elinympäristö. Suunnittelualue on myös tärkeällä pohjavesialueella (sininen pistekatkoviiva, pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I tai II -luokan pohjavesialueita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta vaarannu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 7 (13) Lisäksi alue on osa kaupunki- /taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Suunnittelualueen eteläpuolella on taajamatoimintojen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikkasekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Alueen pohjoispuolelle on myös osoitettu viheryhteystarve/ ekologinen käytävä (vihreä katkoviiva). Valtatie 6 suunnittelualueen pohjoispuolella on osoitettu kaksiajorataisena päätienä tai katuna (vt). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole varauksia suunnittelualueella. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva tuotantotoiminnan ja palveluiden alue (TP-1) on muutettu 1. vaihemaakuntakaavassa osaksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön aluetta, jota kehitetään liikekeskusmaisena alueena (KM-4). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1999. Sen pohjana ovat Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaava 1987 ja keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1993, yhdistelmä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhdistelmäyleiskaavan tarkistuksen 25.10.1999. Kaava on oikeusvaikutukseton. Ote ajantasayleiskaavayhdistelmästä. Yleiskaavan tarkistuksessa suunnittelualue on osoitettu tie- tai katualueena sekä pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Alue varataan kytketyille ja erillisille asuinKarhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 8 (13) pientaloille. Kytkettyjen asuntopientalotonttien suurin sallittu tonttitehokkuus on et=0,3 ja erillispientalotonttien korkeintaan et=0,2. Suunnittelualueen pohjoispuolella on virkistysalue (V), jossa kulkee pääulkoilureitti (pallokuvio). Virkistysalue varataan virkistystoimintaa, liikuntapalveluille ja ulkoilukäyttöön. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (eteläinen osa-alue, 1. vaihe). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 20.2.2012 alkaen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 27.2.2015, ja luonnosvaiheen ennakkokuuleminen on ollut 13.5. – 15.6.2015. Suunnittelualue Ote keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta 4.5.2015. Osayleiskaavaluonnoksessa (4.5.2015) suunnittelualue on osoitettu toimitilarakennusten alueeksi (KTY). Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (pv). Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 3 luvun 2 §:n (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) ja 7 §:n (maaperän pilaamiskielto) tarkoittamia seurauksia. Suunnittelualueen länsipuolella oleva Eteläkatu on merkitty pääkaduksi (pv) ja alueen pohjois- ja itäpuolella oleva Karhuvuorenkatu yhdystieksi/kokoojakaduksi (yt/kk). Molempien katujen varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva). Kummankin kadun varteen on myös osoitettu meluntorjuntatarve (me). Asemakaavoituksen yhteydessä tulee asuinrakennuksille osoittaa oleskelupihat siten, että valtioneuvoston (Vn 993/1992) asettamat yö- ja päivämelun ohjearvot 55 dB(A) ja 50 dB(A) [uusilla alueilla 45 dB(A)] eivät ylity. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 9 (13) Asemakaavamuutosalue sijaitsee Seveso II -direktiivialueella (sev). Alueella, jolla käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja on EU:n neuvoston mukaan (direktiivi 96/82/EY artikla 12) kiinnitettävä erityistä huomiota kaavoitukseen ja rakentamiseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle (Kaukaan tehtaan konsultointivyöhyke 2 km), on kaavaa laadittaessa syytä pyytää alueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Tukes:n lausunto. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella on pientalovaltainen asuntoalue (AP). KTYalueen ja AP-alueen eteläkulmassa on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.10.1981 sisäministeriön vahvistama asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosa on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa liikerakennusten korttelialueena (KL). Suurin sallittu kerrosluku tontilla on yksi rakennusoikeuden ollessa 80 kerros-m2. Asemakaavamuutosalueen etelä-, länsi- ja itäosa on osoitettu puistona (VP). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä katuun. Etelästä ja idästä suunnittelualue on puiston ympäröimä. Karhuvuorenkadun vastakkaisella puolella on yleinen pysäköintialue (LP). Eteläkadun pohjoispuolella suunnittelualuetta vastapäätä on asuinpientalojen korttelialue (AP), jonka tehokkuusluku on e=0,30 ja suurin sallittu kerrosluku ½ I, jolloin tontille saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen, jossa puolet suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 10 (13) Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on erillispientalojen korttelialueita (AO), joilla kunkin tontin rakennusoikeus on 250 kerros-m2. Suurin sallittu kerrosluku on joko yksi tai ½ I. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys (Ramboll, 2015), Lappeenrannan kaupunki: Eteläosan osayleiskaavan vaihe 1 luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014), Lappeenrannan liikenneennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava (Trafix, 2014, luonnos), Lappeenrannan kaupunki: Eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, luonnos) ja Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2015). KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana jäljempänä esitetyn jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia. Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maisemaan sekä maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja viheryhteyksiin Vaikutukset luontokohteisiin Taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Liikenteelliset vaikutukset Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 11 (13) Vaikutukset liikenneverkkoon Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Vaikutukset kevyenliikenteen yhteyksiin ja ulkoilureitteihin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. OSALLISET Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Viranomaiset Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Museovirasto Lappeenrannan kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt tekninen toimi (kiinteistö- ja mittaustoimi, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta) Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Maanomistajat ja naapurit Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Muut Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 12 (13) Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj mahdolliset muut osalliset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla www.lappeenranta.fi>Rakentaminen ja maankäyttö>Nähtävillä olevat kaavat. TYÖN KÄYNNISTÄMINEN JA ALUSTAVA ASEMAKAAVALUONNOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 §). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten tekeminen. Keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 §). Alustavan asemakaavaluonnoksen laadinta ja ympäristövaikutusten yleispiirteinen selvittäminen. Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville osallisella on mahdollisuus esittää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64.2 ja 64.3 §). ASEMAKAAVALUONNOS Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30 §) Asemakaavaluonnoksen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston asettaminen nähtäville 25.8. – 14.9.2016. Mielipiteet osallisilta, lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Mielipiteet toimitetaan kirjallisena Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, 53101 Lappeenranta tai [email protected]. Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 §) Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi (MRA 27 §). Nähtäville asettamisesta tiedotetaan lehtikuulutuksella. Ehdotus asetetaan nähtäville Lappeenrannan kaupungintalolle Teknisen toimen kaavoitukseen osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) sekä Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 13 (13) kaupungin internetsivuille www.lappeenranta.fi > Rakentaminen ja maankäyttö > Nähtävillä olevat kaavat. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 §). Tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 §) lausuntojen saavuttua. Muistutukset kaavaehdotuksesta Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, 53101 Lappeenranta tai [email protected]. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 §). ARVIOITU KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaava pyritään saattamaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyt (MRL 52 §). Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä (MRL 67 §). VALITUS HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen Hallinto-oikeuteen (MRL 188 §) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVAN LAATIJA Lisätietoja antavat: ts. kaavasuunnittelija Elina Moisio 040 649 5001 asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 Sähköposti on muotoa: [email protected]. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan suunnittelun kuluessa tarvittaessa muuttaa ja täydentää. Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.8.2016 la21169 17 LIITE 2 16 5 LP 2 3 100 2 1 3 3 1 15 1 4 kt 11 1 19 M 5 54P 5 4 6 4 VP 20 0 10 20 30 3 3 40 7 15 5 8 50 4 AO 9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 2 jk:t TEKNINEN TOIMI 2 3 Kaavoitus 71,5 3 HAVAINNEKUVA Asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaupunginosa 54 KARHUVUORI 10 Kortteli 3 Tontti 2 12 Päiväys 18.8.2016 5 2 2 2 1 Piirtänyt EM uima-allas Työ nro K2585 LIITE 3A 18.8.2016 Dnro 436/10.02.03.00/2016 KARHUVUOREN GRILLIN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Liite osallisista, joita on kuultu kirjeitse tai sähköpostitse MIELIPITEET: Kartta kiinteistöistä, joiden maanomistajia on kuultu kirjeitse: Kaavamuutosalue Naapurikiinteistöt LAUSUNNOT: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Museovirasto Kiinteistö- ja mittaustoimi Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos 18.8.2016 2 (2) Kadut ja ympäristö Rakennusvalvonta Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos 18.8.2016 LIITE 6 4 VP LIITE 7 24 1:36 5 LP la21169 3 3 16 4 33 3 2 KL k tI 4 ter 1601 5 54P 4 3 0 25 VILJAPUISTO 10 5 25 0 1 2 10 20 30 40 50 2 3 25 1 KA NK AT 4 2 AO 0 9 14 100 10 54 K 13 8 0 9 jk:t kt 5 10 4 11 0 6 25 0 14 I 25 0 16 7 25 U 3 kt 12 2 5 15 1 0 5 25 6 0 uima-allas 15 25 6 0 2 7 17 0 13 18 RE 0 14 25 3 54 KARHUVUORI 0 UO U ÄP ÄÄ I 25 0 AT 9 25 3 25 1 6 4 jk:t 71,5 12 UV 5 8 HK 2 RH 7 0 AO 25 k t 0 10 TÄ 21 2 25 15 3 3 VP KA 6 6 5 4 2 15 25 20 9 0 5 4 105 0 4K 11 8 kt kt 11 19 M NK 73 25 1 jk:t kt 1 15 kt K 2 1 100 0 54 e=0.30 2 25 2 3 1/2 I AO I 1 7 LE SE EN KA TU 5 2 AP 0 4 25 17 5 6 2 54L 12 25 TU 4 18 kt UR 23 4 4 KA ET ELÄ KA TU 1 AN 75 54P 25 13 25 0 3 16 0 0 15 25 25 0 AO Erillispientalojen korttelialue. Liikerakennusten korttelialue. Puisto. Yleinen pysäköintialue. AO KL VP LP POISTUVA KAAVA 250 KARHUVUORE 3 54 KAR 2 KL Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Johtoa varten varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Terassin rakennusala. Alueelle laadittu tonttijako on sitova. Osa-alueen raja. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kadun, tien, katuaukion, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Korttelin numero. Kaupunginosan nimi. Kaupunginosan numero. Autopaikkamääräys: Tonttia varten on varattava 7 autopaikkaa. Tehtäessä rakennustöitä pohjavesialueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 3 luvun 3 §:n (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristösuojelulain 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) ja 16 §:n (maaperän pilaamiskielto) tarkoittamia seuraamuksia. Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä tontin osa tulee istuttaa. YLEISET MÄÄRÄYKSET: ter Rakennusala. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Liikerakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET VP 80 3 KL I LP I LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Kaupunginosa 54 KARHUVUORI Kortteli 3, tontti 1 ja osa Viljapuistoa MUODOSTUU 54 KARHUVUORI, kortteli 3, tontti 2 Lappeenrannassa . . 2015 Maarit Pimiä, kaupunginarkkitehti Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 323/11.4.2014 vaatimukset Lappeenrannassa 19. 5. 2015 Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS89 - GK28 Vahvistanut Riitta Puurtinen, kaupungingeodeetti Korkeusjärjestelmä N2000 Tekla KH LUONNOS 18.8.2016 Nähtävillä KV Valmistelija EM Piirtänyt EM Mittakaava 1:1000 Työ nro K2585
© Copyright 2024