MUUTTUVA NASTOLA
Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja
maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut
kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden
merkitys tai tärkeys on saattanut muuttua. Vanhat kuvat on Nastola-seuran arkistosta ja eräistä
yksityiskokoelmista. Uudet kuvat on ottanut Nastolan valokuvauskerho vuonna 2013. Kuvaajina
ovat olleet Jorma Pulkkinen, Matti Ojapalo sekä
Markku Lehtinen täydennettynä Nastola-seuran
kuvaajilla.
Nastolan kirkko 1890-, 1930 - luvulla, arkkitehti
Juhani Viisteen 1935 luoma asu ja nykyaikana 2004
muutosten jälkeen (Rakennusarkkitehti Reino Toivonen).
Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.
MUUTTUVA NASTOLA
Kirkonkylä: Näkymä Nastolan kirkolta
Kukkasjärville on tärkeä nastolalainen kulttuurimaisema. Huoliteltu puisto on rajautunut maatalouden suurista avoimista linjoista.
Karhunsilta on saanut nimensä Alhaisten
puustellin vuokraaja Henrik Karhulinista. Silta ylittää kapen salmen ja on maisemallinen kohokohta
Ruuhijärventiellä.
Kunnantalon paikalla sijaitsi vielä 1950-luvulla
hevostallit. Näiden julkisivun rytmiä on siirretty
kunnantaloon (valokuva 1960-luku). Kunnantaloa
on laajennettu useaan kertaan, nykyinen asu
rakennusarkkitehti Reino Toivonen.
Kylätie, vanhan kirkon paikka merkittiin porttirakennuksella (arkkitehti Eelis Kaalamo 1939).
Tämä muuttui pian sankarihautausmaan sisäänkäynniksi. Hiljainen kylätie on varustettu liikenteen
ohjauksella.
MUUTTUVA NASTOLA
Villähde, Erstaa. Erstaan kartano 1900-luvun
alussa ja nykyaikana. Nastolassa on vaikuttanut
useita merkittäviä kartanoita 30-vuotisesta sodasta alkaen. Kartanotalous, aikansa suurmaatalous,
menetti merkityksensä 1930-luvulla. Jäljelle jäi
upea puistoalue ja rakennukset, jotka nyt ovat
opetustiloina. Vanhasta navetasta on tehty liikunta- ja uimahalli.
Erstan koulu. Nastolaan rakennettiin 1800-luvun
lopussa ja 1900-luvun alussa kattava kyläkouluverkko. Koulut tehtiin mallipiirustusten mukaan.
Myöhemmin niitä kaikkia on laajennettu. Nykyaikana koulua käydään taajamissa, jonne on rakennettu uusia suuria kouluja.
MUUTTUVA NASTOLA
Liikenneympäristö: Liikenne on muuttunut ja
samoin teitten näkymät. Yllä kuva Erstaalta
Heinämaantieltä, Villähteen asemalta pohjoiseen.
Tietä on reunustanut huoliteltu koivukuja.
Tasoristeykset on poistettu ja rata ylitetään siltaa
pitkin. Tällainen on nykyinen maisema Heinämaantiellä. Kuvanottopaikalta käydään nykyiselle Villähteen asemalle.
Villähteen asema. Villähteellä sijaitsi aiemmin vaatimaton puinen asemarakennus. Pitkään Villähteen
asema ei ollut toiminnassa. Uusi asema on nykyajan vaatimusten mukainen ramppeineen ja
kaiteineen. Mutta liikenne toimii jälleen!
MUUTTUVA NASTOLA
Maalaiskylien maisema, Metsäkylä ja Immilä:
Tupakallio Metsäkylässä on saanut puhelinmaston. Paikka ei ole sattumanvarainen, sillä
mäellä Heinolantien varressa oli merkkitulien
polttopaikka jo Ruotsinvallan aikana. Erikoinen
someromäki tuottaa hyvää vettä ja houkutteli
meijerin vierelleen. Nyt meijeri on purettu ja sen
synnyttämä kyläasutus on verhoutunut metsän
reunaan.
Immilän aleskylä oli taaja puuton ryhmäkylä 1920luvulla. Avoin kylämaisema on muuttunut metsäksi.
Vanha riihi on edelleen paikallaan.
Immilän myllyllä sahaus ja jauhatus synnytti teollisuuskylän. Toiminta on päättynyt, kasvillisuus on
aikaisempaa peittävämpää. Nykyinen toiminta palvelee lähimatkailua ja virkistystä.
MUUTTUVA NASTOLA
Kumiantie, Pyhäntaka-Vanaja: Näkymä Kumialta Salajärvelle riihineen kuuluu klassissiin
nastolalaismaisemiin. Alkuperäinen kuvanottopaikka, “sokeritoppa” on käytetty tiesoraksi ja metsä on kasvanut järvimaiseman eteen.
Salajärven Littikallio on esimerkki muutoksesta rannoilla. Järvet ovat rehevöityneet ja ruovikot
ovat sankempia kuin ennen. Puuseppä Virtasen
asumus oli melko avoimessa rantamaisemassa,
nykyisin kesäasuntona heleän koivikon suojissa.
Valokuvaaja J. Syrjälä oli kotoisin Vanajalta. Hän
ikuisti kotimaisemansa kyläkalliolta Kivijärvelle Nastola-seuralle 1961. Nyt koivikko ja pihtakuuset kasvavat etualan laitumella. Peltotie on kelvollinen ajaa
autollakin ja lato on purettu.
MUUTTUVA NASTOLA
Pajulahti syntyi vanhan huvilan paikalle. Uusi
päärakennus tehtiin arkkitehti Jalmari Lankisen
suunnitelmien mukaan 1940-luvulla. Sitä on muutettu ja laajennettu useaan kertaan. Rantasauna
on rakennettu uudelleen ja tyyli on vaihtunut funkiksesta teolliseen rationalismiin.
Nastolan myllyt ovat valtakunnallisesti arvostettua rakennettua maisemaa. 1840- luvulta oleva
Seestan mylly ei ole muuttunut vuosiin. Kumian
myllylle (vanha kuva 1920-luku) rakennettiin Nastolan ensimmäinen vehnämylly 1930-luvulla. Toiminta päättyi 1950-luvun lopussa. Mylly kunnostettiin 2000-luvun alussa Saimi Nousiaisen toimesta
(arkkitehti Matti Oijala).
MUUTTUVA NASTOLA
Ruuhijärvi on Nastolan perinteisistä maalaiskylistä suurin. Kylässä on mm. oma palokunta, joka
kalustoineen esiintyy 1950-luvun lopun valokuvassa.
Ristimäen alue Ruuhijärvellä sijaitsee Ylä- ja
Ala-Ruuhijärven välissä lähellä nuorisoseurantaloa. Paikalla oli aiemmin mäkitupalaisasutusta
ja se tuli kuuluisaksi arkeologisista löydöistään.
Salajoensillan maisema J. Syrjälän ikuistamana
1961. Tässä näkymässä muutokset ovat vähäisiä,
mutta samantapaisia kuin muuallakin. Lehtipuut ja
pensaat kasvavat runsaampina kuin ennen ja
uoma vaikuttaa aikaisempaa kapeammalta.
MUUTTUVA NASTOLA
Uusikylä oli aiemmin Nastolan liikekeskus ja
1800-luvulla se sai yhtä hienon asemarakennuksen kuin Lahtikin. Vanha asema tuhoutui talvisodan lopulla ja korvattiin tiilirakenteisella parakilla,
joka on myöhemmin verhoiltu laudalla.
Vanha Uusiylä sijaitsee Heinolantie alussa. Kylätie on leventynyt ja noussut suhteessa asutukseen.
Myös tämä kylänäkymä on saanut metsää suojakseen.
Yhteisranta Sylvöjärvellä - kartanoiden venevaUudenkylän koulun rakensi mylläri Mauno Mar- jat ovat hävinneet ja nyt ongelle pääsee laiturilta.
telius 1890-luvun alussa. Koulun sisäänkäyntikatos oli muotoiltu hänelle tyypilliseen tapaan. Myöhemmin koulu laajeni aumakattoisella osalla ja ulkoasua on muuteltu yksinkertaisemmaksi.