sisällys
numero 12• 2016
14
64
MAIDONTUOTANTO
8
14
16
24
28
32
Lehmän hyvinvointi on suurnavetassakin ykkösasia
Harkitusti huipulle Kallion tilalla
Uusi pihatto edeltää sukupolvenvaihdosta Sallassa
Robotti kohentaa työhyvinvointia Rantaloiden navetassa
Parsinavetasta saneerattiin toimiva pihatto
Luomumaitoketjun haasteista vallitsee yksimielisyys
NAUDANLIHANTUOTANTO
34
38
42
8
Suunnitelmallisella ruokinnalla ponteva päiväkasvu
Murskeviljan säilöntään uusia menetelmiä
SUORAMYYNTI
45
48
Finnmilkin suurnavetassa on kiinnitetty erityistä
huomiota lehmien hyvinvointiin, mikä näkyy
hyvin kasvaneessa tuotoksessa. DeLavalin AMRkarusellirobotti tekee 19-tuntista työpäivää 600
lehmän parissa.
42
Hyvän kasvun yksinkertainen resepti
Kalajoella sijaitsevalla
Eteläniemen tilalla on
kokeiltu murskeviljan
säilöntää Maxammonlisäaineella ja rehuurealla. Alustavat tulokset
ainakin säilyvyydestä ja
maittavuudesta ovat hyvät.
Tohmajärveläinen
Jarmo Hasunen viljelee
rypsiä, josta puristaa
rypsirouhetta lihasioille ja
öljyä energiantuotantoon.
Tilalla tuotetusta
sianlihasta enin osa menee
HKScanille ja pieni osa
lähimarkkinoille Jarmon
Rypsisikana.
Suoramyynti löysi uomansa Etelä-Savossa
Perinteisellä palvilla riittää kysyntää
SIKATALOUS
TOISTUVAT
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
19 Maitopoika
59Lauantaikahvilla
66 Maailmalta
52
52
56
Rypsi vahvistaa Jarmo Hasusen sikatilan omavaraisuutta
Ikosen tilateurastamosta sianlihaa lähimarkkinoille
LAMMASTALOUS
60
62
Maisemalaidunnus tuo leivän lammastiloille
Kallion tila Nivalassa pitää hallussaan Suomen ennätystä
satatonnareiden määrässä 18 lehmällä. Päivi ja Juha
Kallion työssä korostuvat niin pitkäjänteinen jalostus kuin
optimaalinen ruokinta. Kuvassa rapsuteltavana 200-tonnari
Onnenkukka ET.
20
Sallalaiset Kaarina ja
Heikki Tapio rakensivat
robottipihaton keskellä
maidon hintakriisiä.
Toistaiseksi navetassa
on kaksi robottia ja
90 lypsävää, mutta
tilaa on kolmannelle
robotille ja 170
lypsävälle.
Kolmen sukupolven laitumia
60
Laiduntavat lampaat
muodostavat
merkittävän osan
savolaisen Vaahermäen
ja pohjalaisen Jokelan
tilan toimeentulosta.
Lampaiden vaikutus
näkyy merkittävästi
maisemanhoidossa.
38
Hyvälaatuinen rehu,
suunnitelmallinen ruokinta
ja hyvät olosuhteet ovat
lihanautojen kasvatuksessa niitä
elementtejä, joista TH Mehtälä Oy:n
900 naudan tilalla Haapavedellä
ei tingitä. Ruokinta on yksi Timo
Mehtälän lempiaiheista.
Kannen kuva: Jorma Heikkilä  Seuraava Eläin-liite ilmestyy 4.1.2017
4
5
Päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Toimituspäällikkö
Vesa Jääskeläinen
Puh. 0400 235 788
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
[email protected]
Tilaajien e-arkisto
pellervo-e-lehdet.fi
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
telekopio
(09) 694 8845
sähköpostiosoite
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit
[email protected]
Julkaisija
Pellervo-Media Oy
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 2242-6396
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
KESTÄVYYS ENNEN KAIKKEA
H
yvä lypsylehmä rakentuu onnistuneesta ruokinnasta, hyvästä hoidosta ja oikeaan osuneesta genetiikasta. Riittävällä energian ja valkuaisen saannilla turvataan hyvä ruokinta,
sillä tuotos ei synny tyhjästä. Nämä peruspilarit on ymmärretty jo pitkään, mutta vasta
aivan viime vuosina ruokinnan laatuun ja lehmien kestävyyteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tulos näkyy korkean elinikäistuotoksen saavuttaneiden lehmien jatkuvasti kasvavassa määrässä. Viime vuonnakin satatonnareita kirjattiin 384 kappaletta. Näistä monet ovat osuneet samoille tiloille. Syyt ansioluetteloon pääsystä eivät ole yksiselitteisiä.
Maatilan Pellervon Eläin-liite sai syksyllä tilaisuuden vierailla Päivi ja Juha Kallion tilalla Nivalassa.
Heikkilä-nimisellä tilalla työskentelevät neljännen polven yrittäjät palkittiin vuoden 2002 nuorina maaseutuyrittäjinä. Silloin he sanoivat lehtihaastattelussa tyytyvänsä siihen lehmämäärään mikä heillä on.
Lypsettäviä oli tuolloin 148 ja sen hoitivat kaksi lypsyautomaattia. Nyt lypsettäviä on kahdessa navetassa kolmisensataa ja lypsyrobotteja neljä.
Mutta se oleellinen asia: Tilalla on Suomen ennätys satatonnareiden määrässä eli kunnioitettavat
18 lehmää. 200-tonnareita on yksi ja 150-tonnareita kolme. Elossa näistä ovat Onnenkukka ET, jonka sukujuuret juontuvat yhdysvaltalaisesta Ricecrest Tesk Terry -sonnista, ja 150 tonnin elinikäistuotokseen yltänyt Rosmariini.
Tällä hetkellä tilalla lypsää yli 40 kappaletta 50-tonnaria, vaikka utareterveyttäkin hoidetaan tiukalla karsinnalla. Eikä tässä vielä kaikki, sillä 305 päivän keskituotos on pyörinyt 12 000 kilossa vuodesta toiseen eikä rajaa ylöspäin näy. Näin korkea tuotos ja samaan aikaan loistava kestävyys eivät tule tyhjästä. Tulos vaatii määrätietoista työtä ja suunnittelua niin ruokinnan kuin jalostuksen ja eläinten
hyvinvoinninkin osalta.
Päivi ja Juha Kallio ovat laajentaneet tilaansa suunnitelmallisesti, harkiten ja pienin askelin. Lehmämäärää on kasvatettu parillakymmenellä kerrallaan. Isoja harppauksia ei ole tehty. Oleellisimpia asioita ovat hyvä karjasilmä, jolla pidetään huolta eläinterveydestä, ja suunnitelmallisuus kaikessa työssä
aina alkukasvatuksesta lähtien. Kaikissa työvaiheissa korostuvat niin puhtaus kuin toimintojen tarkkailukin.
Se mitä jutussa ei kerrota, on Heikkilän tilan tausta. Juoruttakoon kuitenkin sen verran, että Päivi
ja Juha Kallio isännöivät tilaa, joka tunnetaan myös presidentti Kyösti Kallion (1873–1940) kotitilana.
Vesa Jääskeläinen
3