Eurooppa-neuvosto
The President
PRESS
FI
LEHDISTÖTIEDOTE
35/17
31.1.2017
"Yhdessä olemme vahvempia": puheenjohtaja Donald
Tuskin kirje 27 valtion- tai hallituksen päämiehelle EU:n
tulevaisuudesta ennen Maltan huippukokousta
Hyvät kollegat,
Maltalla on tarkoitus keskustella 27 jäsenvaltion Euroopan unionin tulevaisuudesta. Tämän keskustelun valmistelemiseksi ja
ottaen huomioon kahdenväliset keskustelumme haluan esittää joitakin ajatuksia, joista uskon useimpien meistä olevan samaa
mieltä.
Euroopan unionilla on tänään edessään haasteita, jotka ovat vaarallisempia kuin mitkään muut haasteet sitten Rooman
sopimuksen allekirjoittamisen. Meihin kohdistuu kolme uhkaa, joita emme ole ainakaan tässä mittakaavassa aikaisemmin
kohdanneet.
Ensimmäinen – ulkoinen – uhka liittyy uuteen geopoliittiseen tilanteeseen koko maailmassa ja Euroopan ympärillä. Kiinan
entistä päättäväisempi toiminta erityisesti merillä, Venäjän aggressiivinen politiikka Ukrainaa ja naapureitaan kohtaan, sodat,
terrori ja anarkia Lähi-idässä ja Afrikassa ja radikaalin islamin suuri rooli näissä, sekä Yhdysvaltojen uuden hallinnon
huolestuttavat lausunnot tekevät kaikki tulevaisuudesta erittäin vaikeasti ennakoitavan. Ensimmäistä kertaa historiamme aikana
olemme tilanteessa, jossa monista on tullut avoimen Eurooppa-vastaisia tai ainakin euroskeptisiä, ulkopuolisen maailman
muuttuessa yhä moninapaisemmaksi. Vallanvaihdos Washingtonissa asettaa Euroopan unionin erityisen vaikeaan tilanteeseen,
koska uusi hallinto tuntuu kyseenalaistavan Yhdysvaltojen 70-vuotisen ulkopoliittisen linjan.
Toinen uhka – sisäinen – liittyy EU-vastaisten, nationalististen ja yhä muukalaisvastaisempien tuntemusten nousuun EU:n sisällä.
Kansallisesta itsekkyydestä on myös tulossa houkutteleva vaihtoehto yhdentymiselle. Pyrkimykset eristäytyä saavat vielä
lisäpontta sellaisten tahojen tekemistä virheistä, joille ideologiasta ja instituutioista on tullut tärkeämpiä kuin kansan edut ja
tunteet.
Kolmas uhka on Eurooppa-myönteisen eliitin mielentila. Usko poliittiseen yhdentymiseen on rapistunut ja populististen
argumenttien myötäily sekä liberaalin demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen on yhä yleisempää.
Jännitteiden ja konfliktien maailmassa me tarvitsemme eurooppalaisilta rohkeutta, päättäväisyyttä ja poliittista solidaarisuutta.
Ilman niitä emme jää henkiin. Jos emme itse usko itseemme, yhdentymisen syvempään tarkoitukseen, miksi kukaan muukaan
uskoisi? Meidän olisi Roomassa uudistettava uskomme Eurooppaan. Tämän päivän maailmassa, joka koostuu satojen
miljoonien asukkaiden valtio-maanosista, Euroopan mailla on yksinään hyvin vähän painoarvoa. EU:lla taas on demografista ja
taloudellista potentiaalia, jonka ansiosta se on suurimpienkin maailmanvaltojen tasa-arvoinen kumppani. Tästä syystä 27
jäsenvaltion halu toimia yhtenäisesti on tärkein viesti, joka meidän olisi lähetettävä Roomasta. Viesti siitä, että meidän ei
ainoastaan ole pakko, vaan me haluamme pysyä yhdessä.
Näyttäkäämme olevamme ylpeitä Euroopasta. Jos teeskentelemme, ettemme kuule EU:n ja yhteisen tulevaisuutemme vastaisia
puheita emmekä huomioi sellaisia päätöksiä, ihmiset eivät enää koe Eurooppaa laajemmaksi kotimaakseen. Yhtä vaarallista
on se, jos globaalit kumppanimme lakkaavat kunnioittamasta meitä. Objektiivisesti katsoen ei ole mitään syytä, miksi Euroopan
ja sen johtajien olisi kumarreltava ulkovaltojen tai niiden johtajien edessä. Tiedän, että arvokkuuden argumenttia ei saa käyttää
politiikassa liian usein, koska se johtaa usein konfliktiin ja kielteisiin tunteisiin. Tänään meidän on kuitenkin selkeästi
puolustettava arvokkuuttamme, yhdentyneen Euroopan arvokkuutta – riippumatta siitä, puhummeko Venäjän, Kiinan,
Yhdysvaltojen vai Turkin kanssa. Olkaamme siis rohkeasti ylpeitä omista saavutuksistamme, joiden ansiosta maanosamme on
maailman paras paikka. Olkaamme rohkeita ja vastustakaamme sellaisten demagogien retoriikkaa, jotka väittävät, että
Euroopan yhdentyminen hyödyttää ainoastaan eliittiä, että tavallinen kansa on vain kärsinyt sen seurauksena ja että maat
pärjäävät paremmin omillaan kuin yhdessä.
Meidän on käännettävä katseemme tulevaisuuteen – tämä toive tuli useimmin esille viime kuukausina käymissämme
keskusteluissa. Epäilemättä näin on. Emme kuitenkaan saa milloinkaan, missään olosuhteissa, unohtaa niitä tärkeimpiä syitä,
miksi Eurooppaa päätettiin ryhtyä yhdistämään 60 vuotta sitten. Usein kuulee sanottavan, että muisto jakautuneen Euroopan
menneistä murhenäytelmistä ei enää ole käypä argumentti ja että uudet sukupolvet eivät enää muista yhdentymisen alkuperäisiä
syitä. Muistinmenetys ei kuitenkaan tee näitä alkuperäisiä syitä tyhjiksi, eikä se vapauta meitä velvollisuudestamme muistuttaa
yhä uudelleen ja uudelleen jakautuneen Euroopan traagisista opetuksista. Meidän on Roomassa palattava selväsanaisesti
näihin kahteen unohdettuun perustotuuteen: ensinnäkin Eurooppa yhdentyi uuden historiallisen katastrofin välttämiseksi, ja
toiseksi, Euroopan yhtenäisyyden vuodet ovat olleet parasta aikaa Euroopan vuosisataisessa historiassa. On tehtävä täysin
selväksi, että Euroopan unionin hajoaminen ei johda sen jäsenvaltioiden myyttisen, täyden suvereniteetin palautumiseen, vaan
niiden todelliseen ja käsin kosketeltavaan riippuvaisuuteen mahtavista suurvalloista: Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta. Vain
yhdessä voimme olla todella itsenäisiä.
Meidän on siis ryhdyttävä päättäväisiin ja näyttäviin toimiin muuttaaksemme kollektiivista tunnetilaa ja herättääksemme
uudelleen halun nostaa Euroopan yhdentyminen seuraavalle tasolle. Tätä varten meidän on palautettava Euroopan kansalaisten
ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden tunne ja sosioekonominen hyvinvointi. Tämä edellyttää ehdottomasti EU:n ulkorajojen
vahvistamista; terrorismin torjunnasta sekä järjestyksen ja rauhan suojelemisesta vastaavien elinten yhteistyön parantamista
alueella, jolta rajat on poistettu; puolustusmenojen lisäämistä: EU:n ulkopolitiikan vahvistamista kokonaisuutena ja yksittäisten
jäsenvaltioiden ulkopolitiikkojen parempaa koordinointia sekä myös investointien, sosiaalisen osallisuuden, kasvun ja
työllisyyden edistämistä ja teknologian muutoksen ja yhdentymisen etujen hyödyntämistä sekä euroalueella että koko
Euroopassa.
Pyrkikäämme kääntämään Yhdysvaltojen kauppastrategian muutos EU:n eduksi tehostamalla neuvotteluja halukkaiden
kumppanien kanssa, puolustaen samalla omia etujamme. Euroopan unionin ei tulisi hylätä rooliaan kaupan suurvaltana, joka on
muille avoin, mutta joka suojelee omia kansalaisiaan ja yrityksiään ja joka muistaa, että vapaa kaupankäynti merkitsee reilua
kaupankäyntiä. Meidän on myös vakaasti puolustettava oikeusvaltion periaatteeseen perustuvaa kansainvälistä järjestystä.
Emme voi antautua niille, jotka haluavat heikentää transatlanttista yhteyttämme tai syrjäyttää sen, koska maailmanlaajuinen
järjestys ja rauha on siitä riippuvainen. Muistuttakaamme amerikkalaisia ystäviämme heidän omasta iskulauseestaan:
United we stand, divided we fall
.
Press office - General Secretariat of the Council
Rue de la Loi 175 - B-1048 BRUSSELS - Tel.: +32 (0)2 281 6319
[email protected] - www.consilium.europa.eu/press