Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa
Kati Lehtonen
Tiivistelmä tutkimuksen keskeisistä tuloksista
LIKE-tutkimuskeskus
Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
www.likes.fi
Tutkimuksen taustoja:
Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan ja urheilun
organisaatioverkostoja ja niiden muutosta
1993−2014 välisenä aikana, kolmella eri jaksolla:
 1993−2000, 2001−2008, 2009−2014.
Tutkimuskohteena päällekkäisjäsenyydet
(interlocking directorates)
keskusjärjestöjen hallituksissa ja valtionhallinnon
liikuntapoliittisissa työryhmissä 1993−2014.
 Päätöksenteon rakenteet organisaatioverkostossa
ja organisaatioiden valtaeliitti.
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
Työryhmät:
Liikuntalaki-, avustusjärjestelmä-,
huippu-urheilu- ja yleispoliittiset
työryhmät
Keskusjärjestöt:
Suomen Liikunta ja Urheilu,
Olympiakomitea, Nuori Suomi,
Kuntoliikuntaliitto ja Valo
Minkälainen liikunnan ja
urheilun organisaatioverkoston
valtarakenne on?
Miten organisaatioverkosto ja
organisaatioiden väliset valtasuhteet
ovat muuttuneet 1993-2014?
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
Päällekkäisjäsenyydet ovat informaation siirtomekanismeja ja vallan
kontrollointivälineitä.
Miksi ja miten?
Tutkimusmenetelmänä verkostoanalyysi; keskeisten toimijoiden
löytäminen verkostosta, kenellä on eniten jäsenyyksiä ja sitä
kautta keskeisin asemassa päättäjäverkostossa?
Suurlinkkaaja=organisaatio, jolla on yksittäisellä jaksolla ollut
neljä jäsenyyttä tai enemmän.
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
Tulos 1:
• Organisaatioverkoston valtaeliitti on ollut kapea 1990luvun alusta lähtien.
• Verkostossa olevien organisaatioiden määrä vähentynyt
2010-luvulle tultaessa.
Tulos 2:
• 1993−2000: Valtaeliitin osuus 18 %, jäsenyyksistä 44 %
• 2009−2014: Valtaeliitin osuus 12 %, jäsenyyksistä 31 %
Tulos 3:
• Valtaeliitin joukossa jokaisella vuosikymmenellä:
opetus- ja kulttuuriministeriö (liikunnan vastuualue),
Olympiakomitea, Suomen Liikunta ja Urheilu,
Voimisteluliitto, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Urheiluliitto
LIKES-tutkimuskeskus 2017
•
Keskustan ja periferian väliset etäisyydet ovat verkostossa suuret (kuva 1):
Keskusta on staattinen ja ulkokehällä olevien organisaatioiden vaihtuvuus on suurta.
•
Organisaatiot ovat samalla sekä vallankäytön paikkoja että vallankäyttäjiä:
 Organisaatioiden kaksoisrooli verkostossa.
 Näistä esimerkiksi Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Olympiakomitea (OK) ovat
samaan aikaan sekä mahdollistaneet useille organisaatioille jäsenyysmahdollisuuden
että itse olleet keskeisiä toimijoita kokonaisverkostossa.
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
Kuva 1 Liikuntapoliittisten työryhmien ja keskusjärjestöjen hallitusten organisaatioverkosto 1993-2014:
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
7
Johtopäätöksiä ja pohdintaa:
•
Päätöksenteon rakenteet muuttuvat hitaasti tai ovat joiltain osin muuttumattomia:
 Valta-asemia määrittäneet keskeisimmin ”porvarien” ja ”työväen” aatteet, kielipolitiikka, menestys,
suuruus.
 Uudet lajit, kulttuuriset muutokset tai yhteiskunnalliset ilmiöt kiinni päätöksenteon rakenteissa ja
tulevat siksi hitaasti näkyviksi ja huomioiduksi.
 Mielipidejohtajuus säilyy samoilla organisaatioilla.
•
Tulevaisuudessa vallankäytön paikkoja on vähemmän urheilun muutosprosessin ja
keskusjärjestöjen vähentymisen takia. Tältä osin keskitetty järjestörakenne myös muokkaa
organisaatioverkostoja uudenlaisiksi.
•
Myös OKM:lla mahdollisuus vaikuttaa verkoston rakenteisiin: ketä toimijoita työryhmiin kutsutaan,
ketä kuullaan?
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen
Yhteystiedot ja alkuperäisartikkeli:
[email protected]
Puh. 0500 460162
Lehtonen, Kati, Laine, Kaarlo & Itkonen, Hannu 2016.
Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa.
Hallinnon Tutkimus 35 (4), 304-320.
LIKES-tutkimuskeskus 2017
Kati Lehtonen