syys kuu / 2012 Nº 4 merimies sjömannen Hae nyt! Luottamusmiesten täydennyskurssi 9.–10.10. 2012 Merimiesten Kesäpäivillä Ravinto-oppia & rautalankamusiikkia Merityö kiinnostaa jälleen nuoria mutta koulutusjärjestelmässä on remontin paikka 4-2012 | MS 1 pä äk irj oit us 16 sisältö: 4 7 8 11 12 Merimies-Unioni hakee palvelukseensa kokopäiväistä lakimiestä. s. 19 Varustamokuulumisia: Merenkulun koulutusjärjestelmä puhuttaa Rikkidirektiivi tuhoaa tuhansia suomalaisia työpaikkoja Muista Jouluterveiset 12.11.2012 mennessä! Jobissa: Byssan kokki Aurinko suosi merimiesten kesäpäiviä Suomen kauppalaivasto hienoisessa kasvussa Varustamokuulumisia: Henkinen hyvivointi ja jaksaminen puhuttavat Nesteen tankkereilla 14 Äänimeri.fi tallentaa 16 merenkulkijoiden, laivojen ja varustamoiden historiaa Höyrylaiva Ukko-Pekka Turun saaristossa Kannen kuvassa: Matruusi Jenny Rönnblomin suti heilui M/s Misidalla Kotkassa. 4 PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu TOIMITUS • REDAKTION John POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS 4 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMESTYMISAIKATAULU 2012 • TIDTABELLEN 2012 TILAUSHINNAT (2012) +358 (0)9 615 2020 TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0)9 615 20 227 www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort www.smu.fi MS | 4-2012 MERIMIES – SJÖMANNEN puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e VAIHDE / VÄXEL KOTISIVUT / HEMSIDOR 2 ILMOITUKSET • ANNONSER SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] / fö[email protected] Meriliikenteen rikkidirekSuomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia tiivin vaikutukset Suomen kuljetetaan meriteitse. Merirahtien hintojen nousu 30–50 elinkeinoelämälle ja työlliprosentilla olisi katastrofi teollisuuden kuljetuksille. syydelle alkavat valjeta toden teolla vasta nyt. Suomen on varauduttava paUhkana on, että merikuljetukset siirtyvät meriltä kuhimmillaan jopa 1 200 miljoonan euron vuotuiseen mipyörille. Rikkidirektiivi ei välttämättä toisikaan tullisäkustannukseen, mikä voi johtaa jopa 10 000– lessaan ympäristön säästymistä, vaan saastumista. 20 000 työpaikan häviämiseen kotimaasta. Pelkästään metsäteollisuuden merikuljetukset Meriliikenteen rikkisäädökset kohtelevat EU:n jäovat 14–15 miljoonaa tonnia vuodessa. Yhdessä päisenmaita hyvin epätasapuolisesti. Suomea rasittavat vässä tavaraa kuljetaan yli 40 000 tonnia. Mikäli erityisesti pitkät logistiset kuljetusmatkat. Rikkidirekvastaava tavaramäärä siirtyisi kumipyörille ja kuljetiivin myötä merirahtien hinnat voivat nousta jopa tettaisiin Suomesta Ruotsiin, sen liikuttamiseen tar30–50 prosenttia, kun siirrytään vähäisempiä päästövittaisiin päivittäin 1 200 kuorma-autoa (60 tonnin jä aiheuttavaan polttoaineeseen. Suomalaiset alukset ajoneuvoyhdistelmä). Raiteilla vastaava luku vastaiovat myös jäävahvisteisia, mikä nostaa niiden polttosi 50 tavarajunaa päivässä. Tavaran kuljettaminen reaineen kulutusta jopa 30 prosenttia verrattuna alukkoilla Ruotsin läpi nostaisi tiekuljetusten hiilidioksidiseen, joka ajaa pelkästään avovesillä ja ei ole jäävahpäästöjä 11 prosenttia. vistettu. Rikkidirektiivin tuoma rahtikustannusten nousu Merenkulussa polttoaineen kustannusten nousu on karkottanut jo nyt sijoittajia pois Suomesta. Tuovaikeuttaa entisestään erityisesti pienien varustamoireimmat esimerkit ovat Koverharin ja Taalintehtaiden den toimintaedellytyksiä. Suomen lipun alla seilaa sulkemiset, jotka jättivät tuhansia ihmisiä työttömiktällä hetkellä hieman alle 120 kauppa-alusta. Arvioisi, sen päälle vaikutukset alihankkijoihin. Metalliteolden mukaan rikkipesuri voidaan teknisesti ja taloulisuuden lisäksi myös metsäteollisuus pelkää pahindellisesti järkevin kustannuksin asentaa noin kolmasta: arvion mukaan Suomesta voi lähteä rikkidirektiivin osaan aluksista. Pienillä varustamoilla ei ole varaa johdosta työpaikkoja jopa kahdeksan paperitehtaan investoida tarvittavaa 3–6 miljoonaa euroa pesureiverran. hin. Rikkipesureita on koekäytetty tähän mennessä EU:ssa muhii tällä hetkellä myös uusi, rikkidirekmuutamissa aluksissa, mutta ne eivät ole toimineet tiivin kaltainen kustannuspommi: EU-komissiossa on odotusten mukaan. nyt alettu valmistella alueellista päästökauppajärjestelSuomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kuljemää merenkululle, koska päästöjen vähentämisestä ei tetaan meriteitse. Merirahtien hintojen nousu 30–50 ole saavutettu kansainvälistä sopua. Vaarana on, että prosentilla olisi katastrofi teollisuuden kuljetuksille. Suomi joutuu prosessissa jälleen maksajan asemaan. no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 5 6 1.10. 19.11. 26.10. 14.12. Kenneth Bondas liittosihteeri [email protected] 4-2012 | MS 3 va ru sta mo ku ulum isia Godby Shipping M/s Misida Ylen verkkosivut 17.8.2012: Vuosaaren sataman kuljetusmaksuista yhä kiistaa "Merimies-Unioni arvostelee Helsingin Vuosaaren sataman kuljetusmaksuja, jotka rajoittavat merimiesten liikkumista Vuosaaressa." www.yle.fi/uutiset/vuosaaren_sataman_ kuljetusmaksuista_yha_kiistaa/6261083 Vuonna 1973 perustettu ahvenanmaalainen Godby Shipping-varustamo liikennöi seitsemällä rahtialuksella. Ro-ro-alus M/s Misida lastasi Kotkassa kyytiin paperirullia kesäkuun alussa. Uusia ohjeistuksia ja määräyksiä saapuu laivoille viikoittain EU:n ja vakuutusyhtiöiden toimesta. V teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu arustamon uusimmat laivat, M/s Misana ja M/s Misida, valmistuivat vuonna 2007 J.J. Sietaksen telakalta Saksasta. Alukset ovat UPM-Kymmenen aikarahtauksessa. Ensimmäiset vuodet ne kuljettivat paperia Suomesta Espanjaan. Maan ajauduttua talouskriisiin Biskajanreitille vaihdettiin varustamon pienemmät alukset. Misana ja Misida siirtyivät puolestaan Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen. Henkilöautoja Pietariin Laivoilla on paljon haastavia työtiloja. Misidan puosu Sebastian Grönroos sutii yläilmoista käsin pohjamaalia kansinosturin pintaan. 4 MS | 4-2012 ”Ajamme tällä hetkellä paperirullia ja puutavaraa Kotkasta Rostockiin ja sieltä edelleen Antwerpeniin. Loput tavarat viedään Tilburyyn. Harwichissa lastaamme kyytiin henkilöautoja, jotka kuljetamme Pietariin”, Misidan yliperämies Eric Lindblom selostaa aluksen reittiä. Pietariin vietävät autot eivät ole ihan mitä tahansa autoja, vaan ruumaan vilahtelee tämän tästä Land Rovereita ja Jaguareja. Turvajärjestelyt Pietarin satamassa ovat tiukat. ”Venäjällä ei saa laittaa edes jalkaa kaijalle ja tarkistaa aluksen syväystä, vaan sen tekevät sataman ahtaajat." on kiristynyt merkittävästi vuosi vuodelta. Misidan miehistö on Pietarissa kuin ”Aikataulut ja kiire ovat tänä päivänä sillit purkissa ja ihailee maisemia lähinnä merimiehen vakiystävät, jotka eivät jätä.” laivan kannelta. Erityisesti lastinkäsittelyssä eletään jat”Vaikka matkassa on aina merimiespaskuvassa herran pelossa. Uusia ohjeistuksia si, vievät paperisota ja muut kontrollit Veja määräyksiä saapuu laivoille viikoittain näjällä niin pitkän ajan, että maissa ei ehdi EU:n ja vakuutusyhtiöiden toimesta. käydä.” ”Laivan kansimiehistö saa olla koko ajan Vaikeakulkuiset satamat eivät sijoitu hereillä ja silmä tarkkana, että lasti on kunLindblomin mukaan ainoastaan itänaapunossa. Koville joutuvat myös rekkamiehet, Eduskunnan riin, vaan ongelmia löytyy myös koto-Suo-puhemies jotka kuljettavat arvolasteja tai kylmäkuljeEero Heinäluoma. mesta. tuksia yksin maasta toiseen.” ”Vuosaaressa olen käynyt muutaman Tiukentuvien vaatimusten kanssa painii kerran, eikä ole ikävä takaisin: merimiehen siis jokainen kuljetusalan työntekijä. liikkuminen laivasta maihin ja takaisin ei ”Kyllä tässä työssä on henkinen kantti toimi. Hankaluuksia tuntuu mielestäni olejatkuvalla koetuksella: lastiin ei saa tulla nyvan myös Haminassa”, hän toteaa. kypäivänä naarmun naarmua.” Byrokratia vie työajasta suuren osan Lindblom on seilannut Godby Shippingin palveluksessa nyt 10 vuotta. ”Suomen lipun alta ei löydy parempaa varustamoa”, yliperämies toteaa. Vaikka omassa varustamossa asiat hoituvat, luo merenkulun yleinen kehitys kovia paineita työntekijöiden päälle. Laivabisnes Katso lisää kuvia Misidalta: www.smu.fi > Nettijutut > M/s Misida 4-2012 | MS 5 jo bis sa Merenkulun koulutusjärjestelmä vaatii rEMONTIN M isidan kansinosturi saa uuden maalipinnan. Puosu Sebastian Grönroos johtaa urakkaa ja opastaa kahta harjoittelijaa työn kulussa. Grönroos teki Godby Shippingillä aiemmin perämiehen töitä, mutta siirtyi puosuksi vuosi takaperin. ”Minua ei käsien likaaminen haittaa. Kansitöissä on oma vapautensa ja puosun palkkaus perämiehen tehtäviin verraten mielestäni kohdillaan.” rajoitteensa”, Andersson toteaa vaikeasta tilanteesta. Merityöpaikoista kesällä pula Merityötä karsastettiin nuorison keskuudessa pitkän aikaa. Nyt tilanne on kääntynyt toiseksi. Kahtena edellisvuotena merikouluihin on ollut ennätysmäärä hakijoita, mutta nyt kaikille ei olekaan ollut laivoilla töitä tarjolla. ”Tämä on kotimaisessa merenkulussa pahin tilanne aikoihin”, Rauman koulun merityöharjoitteluista vastaava Kai Raikunen toRuotsalaisia opiskelijoita suomalaisilla laivoilla teaa. Merenkulkualan vetovoima on kääntynyt Varustamon laivoilla on ympäri vuoden harnousuun pitkällisen työn tuloksena. Nopeaan joittelijoita, joita on laivalla kerrallaan kahkäänteeseen ei ole kuidesta kolmeen oppitenkaan ehditty varaulasta. Harjoittelijat tulevat yleensä AhveAlle 18-vuotiaiden on entistä tua riittävästi, Raikunen myöntää. nanmaan merikoulusvaikeampaa saada töitä ”Suomen lipun alle ta tai Winnovasta Raulaivoilta tulevaisuudessa on saatava nyt kiireesti malta. työ- ja lepoaikoihin tulevien lisää aluksia, jotta nuoKesäkuussa Misimuutosten seurauksena." rille saadaan työpaikdalla harjoitteli Ahvekoja.” nanmaan merikoulun Raikunen on myös huolestunut vääristyoppilaat, jotka ovat kotoisin Ruotsista. Toineestä harjoittelupaikkatilanteesta suomanen heistä opiskelee perämieheksi ja toinen laisten ja ruotsalaisten opiskelijoiden välillä. merikapteeniksi. "Ruotsalaiset opiskelijat, jotka ovat Suo”Emme valikoi laivalle saapuvia harmessa koulussa ja tekevät aluksillamme harjoittelijoita kansallisuuden tai asuinpaikan joitteluita vievät harjoittelupaikkoja suomalaimukaan, vaan he saapuvat meille koulusta silta opiskelijoilta." suoraan”, Gogby Shippingin merihenkilöstöRaikusen mukaan alle 18-vuotiaiden on päällikkö Ulf Andersson kertoo. entistä vaikeampaa saada töitä laivoilta tuHarjoittelijoita varustamon aluksille olisi levaisuudessa työ- ja lepoaikoihin tulevien tarjolla enemmän kuin niille pystytään ottamuutosten seurauksena. maan. Nurinkurista kylläkin, samaan aikaan ”Suomalainen koulutusjärjestelmä ja määrättyihin ammatteihin, kuten matruusin, asenteet vaatisivat kaiken kaikkiaan täysrepoosun ja konemestarin töihin on puolesmontin. Täällä tehdään kaikki aina kirjaimellitaan vaikea löytää riittävät pätevyydet omaasesti pilkkua viilaten, kun muualla Euroopasvaa henkilökuntaa. sa mennään hieman niin ja näin”, Raikunen ”18-vuoden ikä, riittävä seilauskokemus ja toteaa touhusta. pätevyydet asettavat tehtäviin hakeville omat 6 MS | 4-2012 Byssan kokki N eljän viikon törni on loppusuoralla. M/s Misidan kokkistuju Anders Wikström pyyhkii tarmolla suureen liesituulettimeen kuukauden aikana kertyneitä rasvoja. ”En halua jättää keittiötä epäsiistinä vaihtoparille, sen verran herrasmies pitää olla”, hän paljastaa. Anders työskentelee 12-miehistöisen rahtilaivan keittiössä yksin. Aluksella on harjoittelijoita kannella ja konehuoneessa, mutta ei talousosastolla. ”Ottaisin tänne mielelläni oppiini harjoittelijan – olisi ehkä jo jotain annettavaakin”, vuonna 1978 merille lähtenyt Anders tuumaa. Lähiruokaa Kymen seudulta Misidalla syödään kotimaista lähiruokaa: tuoretavaraa Anders hankkii esimerkiksi Porvoon puutarhoilta ja tuoretta lihaa kahdesta tukusta. Varustamo on antanut talousosastolle vapaat kädet raaka-aineiden ostamisen ja menun suhteen, kunhan pysytään budjetissa. ”Proviantti otetaan matkaan aina Kymen seudulta, muualta sitä ei hankita kuin hätätapauksessa.” Kokkistuju pitää viikon menua ylpeydenaiheenaan, jonka suunnittelusta hän on silmin nähden innoissaan. Parina päivänä on keittoa ja vastapainoksi tarjoillaan yhtenä päivänä naudan sisäfileepihvi. ”Aina sitä ei itsekään tiedä mitä lounaalla on tarjolla - mieli voi muuttua päivän mittaan”, kokin sielunmaisemassa esiintyy yllätyksellisyyttä. Jos työt ja säät sallivat, aluksen kannelle saatetaan laittaa grilli pystyyn. Sunnuntaisin herkutellaan brunssi aina alkupaloista pääruokaan, jonka jatkamista miehistö edelleen vaati aluksen liikennöintireitin vaihduttua. Äänimeren äärellä Pitkät työpäivät vievät Andersin mukaan veronsa, eikä maissa enää jaksa käydä kuten nuorempana. Sen sijaan laivahistoriat, valokuvat ja vanhojen skönäreiden jutut netissä kiinnostavat. ”Äänimeri-sivustolla käyn usein”, Anders kertoo katselleensa sivuilla esimerkiksi Henry Nielsen-varustamon aikaisia valokuvia. Anders lähettää terveisiä Nielsenin ja Viikkarin entisille työkavereille Kotkan edustalta! Käy st tutu umassa sivustoon! www.aanimeri.fi 4-2012 | MS 7 ed usta tallu jak kk ok aou s 24 .-25 10.–11. . elo 5.2ku 012 uta Kari Nurmirinta ntti Holappa Janica Ekman ja Pe Aurinko suosni Merimieste ! Kesäpäiviä Koko perheen virkistysviikonloppu sujui joukkuepelien, rentoutumisen, ravinto-opin ja rautalankamusiikin säestyksellä The Lunatersin tahdeissa! Mikko Ervast etsii sokkopalloa, ohjeita antavat lapset Samu (vas.), Kasper ja Eveliina. Rentoutus sai paljon kehuja. Etualalla Marjo Hakkarainen, oikealla Terttu Luhtala. www.smu.fi > Nettijutut > Merimiesten Kesäpäivät 2012 Marjut Kivimäki ja 8 Jari Tossavainen MS | 4-2012 kovat köysityötä. rat Tarja ja Jori Mikkola Katso lisää kuvia: 4-2012 | MS 9 www.smu.fi > på svenska > nyheter > Finlands handelsflotta ökade något 2011 Läs på svenska: Erja ja Rauno Mutka Leila Eronen ja Eero Kämppi Marja Kaapola Suomen kauppalaivasto kasvoi hieman vuonna 2011 Illallistunnelmia Tallukasta Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kuva: Saana lamminsivu S (vas.), Marjo Hakkarainen sti Kir ja la hta Lu Terttu Hänninen Sirkka Oratuomi ja Jarmo Ekman uomen kauppalaivasto kasvoi sekä lukumääräisesti että bruttovetoisuuksilla mitattuna lievästi vuonna 2011. Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet merkittävästi, mutta vuonna 2011 määrä nousi hienoisesti edellisvuoteen verrattuna. Tiedot selviävät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Suomen kauppalaivasto- ja merimiestilastoista. Laivan (ESL Shipping Ltd) ja Finnlinesin viime vuosien uudisrakenteet. On oletettavaa, että Suomen eduskunnan 1.3.2012 hyväksymä uudistettu tonnistoverolaki tulee vaikuttamaan tulevina vuosina edelleen positiivisesti kotimaisen lipun kilpailukykyyn. Suomessa rekisteröidystä kauppalaivastosta yli 15 metriä pitkiä eli varsinaisen kauppalaivaston aluksia oli 683, 10-15 metriä pitkiä pienaluksia 293 sekä proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia 196. Varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvanut Merimiesten määrä vähentynyt selvästi 2000-luvulla Vuonna 2011 koko Suomen varsinaisen kauppalaivaston lukumäärä kasvoi 13 aluksella ja bruttovetoisuus kasvoi 74 610 tonnilla. Ulkomaanliikenteen kauppalaivasto pieneni lukumääräisesti vuoteen 2010 verrattuna neljällä laivalla (113:sta 109:ään), mutta kasvoi bruttovetoisuuksin mitattuna 73 487 tonnilla. Kauppalaivaston tonniston hienoinen kasvu näyttäisi osoittavan sen, että Suomen lipun kilpailukyky on viime vuosina kohentunut. Tästä on osoituksena esimerkiksi suurten varustamojen Etelä-Suomen Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat 2000-luvulla vähentyneet merkittävästi, 8 546:sta 6 374:ään. Vuoden 2011 henkilötyövuosien määrä tosin nousi hieman vuoden 2010 tasosta. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tilastot heijastelevat sitä tosiasiaa, että kilpailu kuljetusliikenteessä on ollut kiivasta ja tavaraa kuljetetaan Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä yhä enenevissä määrin ulkomaalaisilla laivoilla. Suomalaisten alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisestä ta- varaliikenteestä oli viime vuonna 28,8 %. Varustamot ovat myös vähentäneet miehistöjen määrää, mm. sillä, että laivojen suuret huolto-operaatiot suoritetaan usein telakoinnin yhteydessä, eikä niitä pyritä enää tekemään laivoilla. Suomalaisilla aluksilla olevien merimiesten määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt noin tuhannella henkilöllä. Kun tarkastellaan alusten miehitystä kansallisuuden perusteella, voidaan todeta että vuonna 2000 ulkomaalaisten merimiesten osuus henkilötyövuosista oli vajaa 2 % ja vuonna 2011 puolestaan noin 6,7 %. Merenkulun tuista säästetään Maan hallitusohjelman mukaan merenkulun tukiin kohdistetaan 20 miljoonan säästö vuoteen 2015 mennessä. Myös EU:n rikkidirektiivi vaikuttaa tulevaisuudessa merenkulun kustannuksiin huomattavasti. Meriliikenteen tulevaisuutta ja kilpailukykyä selvitetään sitä varten perustetussa työryhmässä kuluvan syksyn aikana. if Drockila Tuija Pesonen ja Le 10 MS | 4-2012 4-2012 | MS 11 va ru sta mo ku ulum isia Neste Shipping Oy:n merihenkilöstöpäällikkö Minna Etu-Seppälä, varapääluottamusmies Turo Ihalainen ja pääluottamusmies Olli Kauranen Palvan konehuoneessa. Yhteistapaaminen otettiin aluksella myönteisellä mielellä vastaan. ”Alan haasteet hahmottaa paremmin, kun käy täällä paikan päällä”, Palvan miehistö toteaa ja toivoo, että toivottavasti vierailut saavat myös jatkuvuutta. Henkinen hyvinvointi ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä puhuttavat Nesteen tankkereilla Merimies-Unionin pääluottamusmies Olli Kauranen ja Neste Shippingin merihenkilöstöpäällikkö Minna Etu-Seppälä vierailivat M/t Palvalla Kilpilahdessa kesäkuussa. ” T yöntekijöiden sitouttaminen ja työssäjaksaminen on erittäin tärkeää. Henkilöstön työhyvinvointia tutkitaan varustamossamme joka vuosi”, Neste Shipping Oy:n merihenkilöstöpäällikkönä tammikuussa aloittanut Minna Etu-Seppälä kertoo. Redillä Korean edustalla Palva liikennöi viime keväänä muun muassa Aasiaan. Tankkeri jäi redille Korean edustalle, mutta miehistölle ei järjestetty kuljetusta maihin, vaikka ranta sijaitsi kivenheiton päässä aluksesta. Palva oli redillä lopulta kuusi viikkoa. Tilanne aiheutti miehistölle mielipahaa, sillä merityösopimuslain mukaan merimiehelle tulee järjestää esteetön kuljetus maihin, jos sellainen on järjestettävissä olosuhteisiin nähden kohtuulli- M/t Palva kävi kääntymässä Kilpilahden kotisatamassa Saana Lamminsivu te ksti ja ku vat: 12 MS | 4-2012 sin kustannuksin. Varustamon mukaan kuljetus olisi tullut maksamaan kuitenkin liikaa ottaen huomion aluksen kulurakenne. Tankkeri jäi redille Korean edustalle, mutta miehistölle ei järjestetty kuljetusta maihin, vaikka ranta sijaitsi kivenheiton päässä aluksesta. Olikin hyvä, että merihenkilöstöpäällikön saapui Kilpilahteen, jotta asiasta voitiin keskustella Palvan henkilökunnan kanssa suoraan. Miehistö ei kuitenkaan edelleenkään niele perusteluita purematta, sillä kuljetuskustannukset ovat Aasiassa tunnetusti halvemmat ja myös yhteiskuljetusten järjestäminen olisi voinut olla kyseisessä tilanteessa mahdollista. Laivan ja sataman välisiin kuljetusongelmiin on törmätty myös aiemmin yhtiön muilla aluksilla. ”Reilu vuosi takaperin olimme Englannissa redillä kolme kuukautta. Tuona aikana emme päässeet kertaakaan maihin”, M/t Stena Poseidonilla kokkistujuna toimiva Jorma Tura kertoo. Pulaa ”öljykirjaporukasta” Öljytankkereille töihin päästäkseen merimiehellä tulee olla niin sanotut ”öljykirjat” hankittuina. Tämä on varustamolle yksi Pääluottamusmies Olli Kauranen on huolissaan suuresta sijaisten määrästä varustamon aluksilla, mikä teettää myös paljon lisätyötä vakituisille työntekijöille, kun he perehdyttävätuudet tulokkaat työhönsä. haaste muiden joukossa uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. ”Ammattitaitoisesta miehistöstä on jatkuva pula, sillä yhtiön aluksille on vaikeuksia löytää riittävät pätevyydet omaavaa henkilökuntaa. Erityisesti konepuolen ja poosun vakansseihin ei tahdo löytyä väkeä”, Merimies-Unionin Nesteen varapääluottamusmies ja Palvan laivaluottamusmies Turo Ihalainen toteaa. Hän ei seuraa hyvällä myöskään sitä, että päällystöliittojen jäsenet tekevät nykypäivänä yhä enemmän miehistöpuolen töitä. Perämiehiä tai perämieheksi opiskelevia tapaa paljon esimerkiksi matruuseissa, mikä vie Merimies-Unionin jäsenten työpaikkoja. Miehistöjen henkinen jaksaminen huolestuttaa Kuten monessa muussakin varustamossa, myös Neste Shippingissä on signaaleja siitä, että ihmisten henkinen hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat koetuksella. Selkein merkki on alusten miehistöjen vaihtuvuus. ”Tänä päivänä ihmisten henkinen kantti vedetään aluksella äärimmilleen. Miehistöt ovat pienentyneet ja työt lisääntyneet”, pääluottamusmies Olli Kauranen on tilanteesta huolissaan. ”Ne merimiehet, jotka uskaltavat, ottavat yhteyttä ja pyytävät vertaistukea. Tänä päivänä ihmiset kaipaavat ennen kaikkea kuuntelijaa.” Moni kuitenkin painii ongelmien kanssa hiljaa yksin, mikä huolestuttaa Kaurasta. Jos tilanteet kärjistyvät äärimmilleen, voivat seuraukset olla ihmisen mielenterveyden kannalta vakavat. ”Laivoilla on sisäisiä asioita, joita olisi hyvä puida. Hyvillä työvälineillä ei paikata ihmisten henkistä jaksamista, vaan työtä pitäisi lähteä tekemään nyt henkilöstötasolla ruohonjuuritasolta lähtien”, toteaa myös Jorma Tura. mia työnjohtona, kuten nyt monessa laivassa on ilmeisesti käynyt”, Ihalainen huokaa. Turankin kokemus on, että yhtiön henkilöstöosastolla aletaan helposti noteerata yhtiön omaa TJJ:tä pilkkua viilaten, jos asioissa ilmenee erimielisyyksiä. ”Mutta TJJ:n käyttäminen ei ole kuitenkaan läheskään aina järkevin ratkaisu ja tapa hoitaa asioita”, hän muistuttaa. Ongelmatilanteissa on myös paljon aluksen päälliköstä kiinni, kuinka asiat hoituvat laivalla. Ja laivan tiedonkulku on puolestaan pitkälti päälliköstä riippuvaista, koska ”päällikkö päättää laivalla”. TJJ:tä luetaan kuin raamattua Neste Shipping -varustamossa on käytössä oma turvallisuusjohtamisjärjestelmä, eli TJJ, joka erityisesti kuohuttaa miehistöjen mieltä aluksilla. ”Jos yhtiö on jossakin asioissa heikoilla vesillä, esiin kaivetaan raamattumme TJJ ja katsotaan mitä se toteaa asiasta”, Tura puistelee päätään. Myös Ihalainen ja Kauranen myöntävät, että eivät ole törmänneet vastaavaan ohjekokoelmaan missään muussa varustamossa. ”On muistettava, että TJJ on varustamon oma ohjeistus asioista, joka jää aina kuitenkin kakkoseksi kun mennään lainsäädäntöpuolelle asioissa”, miehet muistuttavat. ”TJJ:n tulisi olla työntekijöiden työkalu, johon tukeutua tarvittaessa. Se ei saisi toi- Palvan ensilöylyt Palva on ollut varustamon uusista aluksista ainoa, jossa ei ole ollut vuoden 2007 valmistumisen jälkeen saunaa, mutta nyt se vihdoin valmistui! Ensilöylyt kiukaalle heitettiin Koillisväylän reissulla heinäkuussa 2012! 4-2012 | MS 13 työt tö my ys ka ssa tie dotta a La iva-ai he isia ne tt isiv ustoja Äänimeri on suuntautunut nykyisin yhä enemmän merenkulkijoiden, laivojen ja varustamoiden historioiden kaiveluun ja tallentamiseen. Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) 613 111 ma–pe klo 9.00–12.00 Faksi: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu) Ohjeita työllistymistä edistävistä palveluista (TEP) Työnhakija voi osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat: Mennyt maailma kuvina ja tarinoina netissä äänimeri.fi teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Timo Sylvänne S uomalaiselta Äänimeri-sivustolta löytyy jo yli 7 000 vanhaa valokuvaa laivoista ja merenkulkijoista ympäri maailman. ”Ajoittain kävijöiltä tulee harmitteluja, jos he eksyvät sivuille vasta nyt”, Äänimeren perustaja Timo Sylvänne kertoo. Sylvänne perusti sivuston vuonna 2003, joten ensi vuonna saitti täyttää kymmen vuotta. Toimintansa aikana Äänimeri.fi on kokenut melkoisen muutoksen. ”Tähän mennessä saitille on toimittanut vanhoja valokuvia ja juttuja jo yli sata merenkulkijaa tai merenkulkijan perillistä. Sivuston laivakuva-albumeissa on selailtavissa valokuvia kymmenistä eri varustamoista.” 14 MS | 4-2012 Äänimeren lisäksi netissä toimii merimieskuvia.net, joka kokoaa merenkulkuaiheisia valokuvia ja juttuja. Myös Rauman merimuseo dokumentoi merenkulkijoiden elämää ja laivahistoriikkeja. ”Kaikilla toimijoilla on yksi yhteinen tavoite: tallentaa ikäpolvemme merenkulkijoiden ja laivojen historiaa, jonka perikunnat ensimmäisenä kenkälaatikoissa kiikuttaisivat kaatopaikoille”, Sylvänne toteaa. Sivustoilla vaihdetaan lisäksi ajatuksia ja kuulumisia. ”Monet ovat kertoneet, että Äänimeren avulla he ovat löytäneet entiset seilauskaverinsa tai saaneet kaukaisempiin sukulaisiin jälleen yhteyden.” aanimeri.fi valokuvia merenkulkijoista ja laivoista ympäri maailman merimiesjuttuja ja -lauluja vieraskirja kuulumisten vaihtoa varten – Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus – Omaehtoinen opiskelu – Työkokeilu työpaikalla – Työelämävalmennus – Työharjoittelu – Työ- ja koulutuskokeilu – Maahanmuuttajan rinnasteinen kotouttamistoimenpide – Kuntouttava työtoiminta Mikäli hakija on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa, maksetaan hänelle näiden palvelujen ajalta sitä työttömyysetuutta, johon hänellä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Työttömyysetuutta maksetaan myös sekä karenssiajalla, että omavastuuajan aikana. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettava etuus kerryttää päiviä 500 päivän laskuriin. Poissaolopäiviltä ei makseta työttömyysetuutta ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljän päivän ajan), työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Poikkeuksena ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu, joi- den aikana työttömyysetuutta maksetaan myös poissaolopäiviltä. Työttömyyskassa maksaa etuutta TE-toimiston kassalle toimittaman lausunnon perusteella. Lausunnossa kerrotaan, mihin palveluun työnhakija osallistuu. Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvausta ja korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa seuraavien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta: – Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus – Omaehtoinen opiskelu – Työkokeilu työpaikalla – Työharjoittelu – Työelämävalmennus – Kotoutujien rinnasteiset toimenpiteet. Sitä maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Ylläpitokorvauksen määrä on 9 euroa päivältä ja korotettuna 18 euroa päivältä. Korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa, mikäli työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai omalla työssäkäyntialueellaan järjestettävään palveluun, mutta hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia (toimitettava todistus kassalle). Ylläpitokorvaus on verotonta tuloa. Ylläpitokorvausta maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jolloin hakija on osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Poikkeuksena ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu, joiden aikana ylläpitokorvausta maksetaan myös poissaolopäiviltä. Työllistymistä edistävien palveluiden loma-ajoilta hakijalla ei ole oikeutta ylläpitokorvaukseen. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös ryhmäpalveluna toteutettavan, vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävän työnhakuvalmennuksen ajalta. Tällainen työnhakuvalmennus ei kuitenkaan ole työllistymistä edistävä palvelu, vaan se kuuluu TE-toimiston muiden palveluiden piiriin. OLETKO JO KOKEILLUT PUHELINKASSAA? p. (09) 613 111 – Valitse vaihtoehto 1, jos haluat jättää automaatin kautta päivärahahakemuk sen tai tietoja päivärahan hakemisesta tai maksupäivistä (AUKI 24 H / VRK) tai vaihtoehto 2, jos haluat henkilökoh taista puhelinpalvelua (ma–pe klo 9–12). – puhelinkassaan voit lähettää jatkoha kemuksen, jos olet kokonaan työtön tai omautettu – palvelu toimii puheentunnistuksella Hakemusten käsittelyaika on alkavien ansiopäivärahojen ja soviteltujen päivärahojen osalta noin 1,5 viikkoa. – puhelun hinta on normaalin puhelun verran 4-2012 | MS 15 Ukko-Pekat Airistolla Teksti ja valokuvat: Petri Kosonen K un Heikki Hannula meni kymmenen vuotta sitten merikouluun, hän tuskin oli suunnitellut päätyvänsä ennen sotia rakennetun höyrylaivan puosuksi. Nyt hän kuitenkin seilaa S/S Ukkopekan pursimiehenä Suomen viimeisellä rannikkoliikenteessä olevalla höyrykäyttöisellä aluksella. Hannula aloitti meriuransa Super Seacatillä, Helsingin ja Tallinnan välillä kesällä 2004. Vaikka mies kävi Raumalla perämies- ja kippariluokat, tähän asti työt ovat olleet puolikkaan jobeja. Ukkopekalle hän osui sattumalta kesätyötä hakiessaan vuonna 2007. Ukkopekka ajaa Turun ja Naantalin välisen, alle kaksi tuntia kestävän reitin kahdesti päivässä, joten viitenä kesänä se on tullut Hannulalle tutuksi. Aivan silmät kiinni se ei kuitenkaan onnistu: ”Ukko-Pekan sillassa on diktaalit, joiden väliin pitää osua ja joskus virta on aika kova,” sanoo Hannula. Naantalinsalmen ylittävä, Luonnonmaan mantereeseen yhdistävä silta rakennettiin alun perin vuonna 1934. Sen vihki käyttöön silloinen Suomen tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud, joka tunnettiin myös Ukko-Pekkana. Aikanaan UkkoPekalla tarkoitettiin myös sotien molemmin puolin valmistettua höyryveturia. Kaikki Ukko-Pekat olivat saman ajan tuotteita. Ilmantorjuntatykki ja syvyyspommiheittimet S/S Ukkopekan tie turistikäyttöön Airistolla on ollut pitkä ja mutkainen. Alus rakennettiin Helsingissä Hietalahden Sulkutelakka ja Konepajalla vuonna 1938 ja ristittiin S/S Turuksi ja se toimi silloisen Suomen Merenkulkuhallituksen Turun luotsipiirin tarkastusaluksena. 16 MS | 4-2012 Talvisodan sytyttyä Suomen merivoimat otti aluksen käyttöönsä. Ohjaamon katolle asennettiin 20 millimetrinen Madsenilmatorjuntatykki ja keulakannelle raskas ilmatorjuntakonekivääri. Peräkannella oli syvyyspommiheittimet sukellusveneiden varalle. Jatkosodan S/S Turku toimi Saaristomerellä saattoaluksena Turun ja Tukholman välillä sekä meriliikenteen valvontatehtävissä. Turku seilasi myös saksalaisen päällystön alaisuudessa, mutta suomalaisella miehistöllä. Sodan päätyttyä se joutui Neuvostoliiton johtaman valvontakomission käyttöön, mutta vältti kuitenkin pakkoluovutuksen naapuriin. Satamajäänsärkijänä ja kelirikkoaluksena Olojen vakiinnuttua S/S Turku palasi alkuperäiseen tehtäväänsä. Koska aluksen runko on jäävahvistettu, sitä käytettiin talvisin myös satamajäänsärkijänä ja kelirikkoaluksena joka kulki noin 20 senttimetrin teräsjäässä. Aluksen keula on tyypillinen tuon ajan jäänmurtajille. Tammikuussa 1970 hiililämmitteinen höyrykattila uusittiin öljykäyttöiseksi, mutta toimintahäiriöiden vuoksi vaihdettiin toiseen jo vuonna 1978. Tämä kattila oli peräisin merenmittausalus S/S Nautiluksesta. Niinpä konemestari Arvo Rutanen pärjää nykyisin yksin, eikä tarvitse ketään lapioimaan hiiliä. Rutanen hoitaa nyt Ukkopekan kolmisylinteristä Trippeli-höyrykonetta. Aluksessa on yhteensä seitsemän höyryllä toimivaa laitetta, ruorillekin omansa. Apukoneet ovat sentään tänään dieselit. ”Tässä hommassa riittävät vahtikonemestarin paperit,” sanoo Rutanen, joka on tehnyt varsinaisen elämäntyönsä, 32 vuotta, ydinvoimalassa. Tähän väliin mahtuu tosin kausia Viking Linellä. Seitsemän seinähullua pelastaa aluksen S/S Turku siirtyi 1970–80-lukujen vaihteessa turkulaisen Valmet Pansionin telakalle odottamaa romuttamista. Onneksi vuonna 1986 sen kuitenkin löysi enemmän musiikki- ja turkulaisista ravintolapiireistä tunnettu Pentti-Oskari Kangas, takavuosien Seitsemän seinähullua veljestä -yhtyeen johtaja. Alus peruskorjattiin ja sen ravintolatilat rakennettiin uudelleen talvella 1987–88 Uudenkaupungin telakalla. Vuosituhannen vaihduttua aluksen mastot lyhennettiin, jotta se mahtuisi kulkemaan 1986 uusitun Ukko-Pekan sillan alitse. Alus nimettiin uudelleen S/S Ukkopekaksi ja se palasi kotilaituriinsa Aurajoen varteen. Virallisesti aluksen omistaa nyt perheyritys Höyrylaivaosakeyhtiö S/S Ukkopekka. Alus saa ottaa 199 matkustajaa ja ravintolapaikkoja on 143. Miehistöön kuuluu kapteeni, konemestari, puosu ja ravintolahenkilökunta. Purjehduskausi kestää äitienpäivästä syyskuun puoleenväliin. Loppuaika vuodesta kuluu alusta kunnostettaessa ja Pentti-Oskari Kankaan ravintola-alan yrityksissä. Höyrylaiva vaatii jatkuvaa huoltoa, eikä se aina ole aina helppoa. ”Varaosia ei löydy hyllystä,” toteaa kippari Karioskari Kangas, aluksen päällikkönä viimeiset 6–7 vuotta toiminut omistajan poika. Kuinka ollakaan, hänkin on keskimmäiseltä nimeltään Ukkopekka. ”Tämmöisen museoaluksen kanssa ollaan kyllä koko ajan naimisissa. Sen on myös avovaimo ja kaverit huomanneet. Mutta tämähän on kauppaa ja merenkulkua,” kippari toteaa. Syksyllä Ukkopekasta ilmestyy 75vuotishistoriikki omakustanteena. S/S Ukkopekka lähestyy Ukko-Pekan siltaa. Pentti-Oskari Kangas pelasti Ukkopekan 1980-luvulla täpärästi romuttamiselta. Onneksi näin kävi, sillä nyt Ukkopekka seilaa vielä tänäkin päivänä uljaana pitkin laineita! Puosu Heikki Hannula tuntee hyvin Suomen viimeisen höyrykäyttöisen rannikkoliikenteessä toimivan aluksen tekniikan. Kippari Kari-Oskari Ukkopekka Kangas S/S Ukkopekan ruorissa. 4-2012 | MS 17 Suomen Merimies-Unioni SMU ry LAKIMIESTÄ Kotimaan matkustaja-alusliikenteen (KMA) työehtosopimuksesta tuli yleissitova. Asian vahvisti yleissitovuuden vahvistamislautakunta toukokuun lopulla. Lakimiehen tehtäviin kuuluu jäsenten oikeudellinen neuvonta työsuhteeseen ja työehtoihin liittyvissä kysymyksissä, osallistuminen neuvottelutoimintaan työehtosopimuksia ja yksittäisiä työsuhteita koskevissa asioissa sekä liiton edustaminen erilaisissa työryhmissä, toimielimissä ja järjestöissä. Kotimaan matkustaja-alusliikenteeseen on nyt saatu ensimmäinen yleissitova työehtosopimus. hakee palvelukseensa kokopäiväistä Luottamusmiesten täydennyskurssi 9.–10.10. 2012, Helsinki Ilmoittautumiset: Liittosihteeri Kenneth Bondas [email protected] puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245 Vaasa ja Uumaja perustavat yhteisen varustamon Vaasan ja Uumajan kaupungit perustavat yhteisen varustamoyhtiön hoitamaan Merenkurkun liikennettä. Vaasan kaupunginvaltuusto teki asiasta päätöksen kesäkuun lopussa. Valtuusto myönsi samalla uudelle varustamoyhtiölle pääomaksi 1,5 miljoonaa euroa. Myös Uumajan kaupunginhallitus tukee hanketta vastaavalla summalla. Liikennöinti Merenkurkun yli halutaan turvata Merenkurkussa on liikennöinyt autolautta jo yli 50 vuotta. Verovapaan myynnin päättyminen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä romahdutti vuotuisen matkustajamäärän noin miljoonasta 50 000 matkustajaan vuonna 2011. Viimeisin niitti Merenkurkun liikenteelle oli RG Linen -varustamon ajautuminen konkurssiin vuoden 2011 lopulla. Merenkurkun liikenteen turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuoden 2011 lopussa työryhmän, jonka tehtävä on selvittää, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkussa voidaan järjestää kestävällä tavalla. Työryhmän toimikausi on 30.9.2012 saakka. Merenkurkun lautta on osa E12-liikenneväylää, joka tarjoaa autoille 800 kilometriä lyhyemmän reitin kuin Perämeren pohjukan kiertävä maantie. 18 MS | 4-2012 Tilaa kurssilomake Bondasilta tai tulosta Unionin kotisivulta: www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen osaltasi, anna se sen jälkeen työnantajan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti täytetty lomake Unioniin vasta sen jälkeen. Hakijalta edellytetään oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkintoa, hyvää suomen, ruotsin ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito sekä perehtyneisyys työoikeuteen, merenkulkuun ja merellä työskentelyyn katsotaan eduksi. Palkkaus ja muut työsuhteen edut määräytyvät Merimies-Unionissa noudatettavan työohjesäännön mukaisesti. Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava 15.10.2012 mennessä mieluiten sähköisesti osoitteella [email protected] tai kirjallisina Merimies-Unionin toimistoon osoitteella: Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Tarkempia tietoja antavat: Puheenjohtaja Simo Zitting puh. 0400 813 079, [email protected] Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. 040 456 0245, [email protected] Kurssilomakkeen postitusosoite: Kenneth Bondas Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI Kuljetusliittohanke käynnistyy uudelleen Kuljetusliittojen puheenjohtajat ja hallinnot ovat käsitelleet kokouksissaan kuljetusalan ammattiliiton perustamishankkeen tilannetta. Maaliskuussa jäihin laitettu projekti päätettiin käynnistää uudelleen välittömästi ja tiivistää samalla liittojen välistä yhteistyötä. Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksesta yleissitova Näkemiin taas Tyhjältä näyttää metsät ja kunnaat Muuttajat hakevat poikiaan Laulut on laulettu maksettu lunnaat ne pellolla oikoo jo koipiaan Aurinko laski ja ruskotti ilta jo kaukana lensi kurkien silta Suruviestiä toilotti mennessään heikoimmat lähti jo venheellään Minulla vain on suru suuri välillämme on mahtava muuri Matka on pitkä ja aava on meri muistoja sinusta takaisin kerin Marjatta 2012 Yleissitovuudella tarkoitetaan, että kaikkien alalla toimivien työnantajien on noudatettava kyseistä työehtosopimusta niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka tekevät työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä. Merityötä koskeva yleissopimus voimaan vuonna 2013 ILO:n merityötä koskeva yleissopimus (MLC 2006) tulee voimaan vuoden kuluessa. Sopimuksen on allekirjoittanut elokuuhun mennessä 30 ILO:n jäsenvaltiota, viimeisimpinä Venäjä ja Filippiinit. Sopimuksen voimaan tuloon on tarvittu 33 prosenttia maailman bruttotonnistosta. Tällä hetkellä sopimus edustaa on jo lähes 60 prosenttia tonnistosta. Yleissopimus määrittelee merenkulkualan työtä koskevat vähimmäisvaatimukset. Sopimusta pidetään globaalisti tärkeänä erityisesti merenkulkijoiden työolojen ja työsuojelun kannalta. Lähetä jouluterveiset sähköpostilla lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa (6/2012) julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen mieluiten sähköpostitse: [email protected]. tai Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki. Muista Jouluterveiset 12.11. 2012 mennessä! Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mitä pikimmiten tai viimeistään marraskuun 12. päivään mennessä. Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. 4-2012 | MS 19 Ledar e Svaveldirektivet utplånar tusentals finska arbetsplatser sisältö: Effekterna av svaveldirektivet för sjöfarten på det finska näringslivet och den finska sysselsättningen börjar visa sig på allvar först nu. Finland måste ställa in sig på en extra årlig kostnad på i värsta fall 1 200 miljoner euro, vilket kan leda till en förlust av hela 10 000–20 000 arbetsplatser i hemlandet. Svavelbestämmelserna för sjöfarten slår mycket orättvist mot medlemsländerna i EU. Finland belastas framför allt av långa logistiska transportsträckor. Genom svaveldirektivet kan priserna på sjöfrakt komma att stiga med 30–50 procent när man ska byta till ett bränsle som ger färre utsläpp. De finska fartygen är även isförstärkta, vilket ökar deras bränsleförbrukning med upp till 30 procent jämfört med fartyg som bara kör på öppna vatten och som inte är isförstärkta. Inom sjöfarten försvårar de ökade bränslekostnaderna verksamhetsförutsättningarna för framför allt små rederier. För närvarande seglar strax under 120 handelsfartyg under finsk flagg. Enligt en uppskattning går det att tekniskt sett och till rimliga kostnader installera en svaveltvätt i omkring en tredjedel av fartygen. Små rederier har inte råd att investera i nödvändiga tvättar för 3–6 miljoner euro. Svaveltvättar har testats i en del fartyg, men inte fungerat enligt förväntningarna. Över 80 procent av Finlands utrikeshandel transporteras till sjöss. En höjning av sjöfraktpriserna med 30–50 procent skulle vara en katastrof för industrins transporter. Risken är att transporterna flyttas från sjöss till land. Det är inte ens säkert att svaveldirektivet skulle skona miljön, utan den skulle snarare förorena den. Enbart skogsindustrins sjötransporter uppgår till 14–15 miljoner ton om året. På en dag transporteras det över 40 000 ton gods. Om man skulle flytta denna mängd gods till lastbilar och transportera det från Finland till Sverige skulle man behöva 1 200 lastbilar per dag (60 tons fordonskombinationer). Väljer man istället järnvägen skulle motsvarande siffra innebära 50 godståg om dagen. Godstransporten med lastbilar genom Sverige skulle höja vägtransporternas koldioxidutsläpp med 11 procent. De ökade fraktkostnaderna som svaveldirektivet fört med sig har redan skrämt bort investerare från Finland. Det senaste exemplet är nedläggningen av verken i Koverhar och Dalsbruk, som lämnade tusentals människor utan jobb och dessutom påverkade underleverantörerna. Förutom metallindustrin fruktar även skogsindustrin det värsta: en bedömning är att svaveldirektivet kan leda till att Finland förlorar arbetsplatser motsvarande åtta pappersbruk. EU-kommissionen har börjat förbereda ett regionalt utsläppshandelssystem för sjöfarten, eftersom man inte har nått något internationellt samförstånd när det gäller reduceringen av utsläpp. Risken är att Finland återigen blir den som får betala. Kenneth Bondas förbundssekreterare [email protected] 20 MS | 4-2012 innehåll: 24 Sjöfartens utbildningssystem behöver renoveras 25 På jobbet: Byssans kock 26 Besättningarnas psykiska hälsa oroar på Neste Shippingstankfartyg 27 A-kassan informerar: Anvisningar om sysselsättningsfrämjande tjänster 28 Vasa och Umeå grundar ett gemensamt rederi 29 Skicka din julhälsning till tidningen per e-post Sjömans- Union söker en heltidsanställd jurist. s. 29 4-2012 | MS 21 Godby Shipping M/s Misida Det åländska rederiet Godby Shipping grundades 1973 och trafikerar med sju fraktfartyg. I början av juni lastade ro-ro-fartyget M/s Misida pappersrullar i Kotka. text och bilder: Saana Lamminsivu Matros Jenny Rönnblom Jan Jansson R ederiets nyaste fartyg, M/s Misana och M/s Misida, blev färdiga år 2007 på varvet J.J. Sietas i Tyskland. Fartygen tidsbefraktas av UPM-Kymmene. De första åren transporterade de papper från Finland till Spanien. Efter att landet hamnat i ekonomisk kris bytte man till rederiets mindre fartyg på Biscayarutten. Misana och Misida övergick i sin tur till att trafikera på Östersjön och Nordsjön. Personbilar till S:t Petersburg ”För närvarande kör vi pappersrullar och virke från Kotka till Rostock och därifrån vidare till Antwerpen. Resten av varorna fraktas till Tilbury. I Harwich lastar vi på personbilar som vi transporterar till S:t Petersburg”, säger Misidas överstyrman Eric Lindblom om fartygets rutt. Bilarna som ska till S:t Petersburg är inte vilka bilar som helst: då och då susar det in Landrovers och Jaguarer i lastrummet. Säkerhetsarrangemangen i S:t Petersburg är rigorösa. ”I Ryssland får man inte ens sätta foten 22 MS | 4-2012 i land och kontrollera fartygets djupgående i hamn”, säger Lindblom om hamnens stränga vakthållning. Besättningen på Misida beundrar S:t Petersburgs hamn från fartygsdäcket. ”Även om vi alltid har med oss sjömanspasset tar papperskriget och övriga kontroller i Ryssland så lång tid att vi inte brukar hinna gå i land.” Enligt Lindblom är det inte bara de östra grannarna som har svårframkomliga hamnar, utan det förekommer även problem i Finland. ”Jag har varit i Nordsjö några gånger och längtar inte tillbaka: det går inte att ta sig i land och tillbaka till fartyget. Jag tycker även att det verkar finnas svårigheter i Fredrikshamn”, konstaterar han. Byråkratin upptar en stor del av arbetstiden Lindblom har seglat 10 år i Godby Shippings tjänst. ”Det finns inget bättre rederi under finländsk flagg”, konstaterar han. Även om saker och ting fungerar som det ska i det egna rederiet sätter den allmänna utvecklingen inom sjöfarten hård press på de anställda. Fartygsbranschen har stramats åt en hel del genom åren. ”Tajta tidtabeller och stress är numera ett fast inslag sjömännens liv och är inget som försvinner.” Speciellt inom lasthanteringen lever man hela tiden i rädsla för de höga herrarna. Varje vecka får fartygen nya anvisningar och bestämmelser från EU och försäkringsbolagen. ”Däckpersonalen på fartyget måste hela tiden vara alert och kolla så att lasten är okej. Lastbilschaufförerna, som ensamma transporterar värdefulla laster eller kyltransporter från land till land, utsätts också för stor press.” Enligt Lindblom kämpar alltså alla som arbetar inom transportbranschen med de allt strängare kraven. ”I det här arbetet prövas den mentala biten hela tiden: numera får det inte bli minsta lilla skråma på lasten.” 4-2012 | MS 23 på jo bb et Byssans KOCK F yraveckorstörnen är inne på slutrakan. Kocksteward Anders Wikström på M/s Misida torkar energiskt bort fett som samlats på den stora spisfläkten under en månads tid. ”Jag vill inte lämna över ett smutsigt kök till det nya skiftet, så pass mycket hyfs får man allt ha”, avslöjar han. Anders arbetar ensam i köket på det 12-mannahövdade fraktfartyget. Fartyget har praktikanter på däck och i maskinrummet, men inte på hushållsavdelningen. ”Jag skulle gärna lära upp en praktikant – jag kanske t.o.m. skulle ha något att erbjuda”, funderar Anders, som gav sig ut till sjöss år 1978. Närodlad mat från Kymmeneregionen Johan Nordström Sjöfartens utbildningssystem behöver renoveras D äckkranen på Misida får ett nytt lager färg. Båtsman Sebastian Grönroos leder arbetet och visar två praktikanter hur de ska göra. Grönroos arbetade tidigare som styrman på Godby Shipping, men bytte till arbetet som båtsman för ett år sedan. ”Jag har inget emot att smutsa ner händerna. Arbetet på däck är fritt och jag tycker att båtsmanslönen är bra jämfört med arbetet som styrman.” Svenska studerande på finländska fartyg Rederiets fartyg har praktikanter hela året om, och det finns alltid 2–3 elever på fartyget. De kommer oftast från Ålands sjömansskola eller Winnova i Raumo. I juni praktiserar två elever från Ålands sjöskola på Misida. De kommer båda från Sverige. Den ena utbildar sig till styrman, den andra till sjökapten. 24 MS | 4-2012 ”Vi väljer inte praktikanter utifrån nationalitet eller bostadsort, utan de kommer till oss direkt från skolan”, berättar Ulf Andersson, sjöpersonalchef på Godby Shipping. Det finns fler praktikanter till rederiets fartyg än vad fartygen kan ta emot. Totalt bakvänt, eftersom det samtidigt är svårt att hitta personal med tillräcklig kompetens till vissa yrken, som matros, båtsman och maskinmästare. ”Åldersgränsen på 18 år, tillräcklig seglingserfarenhet och kompetens sätter gränser för de sökande”, säger Andersson om den svåra situationen. Brist på sjöarbetsplatser på sommaren Under en lång tid tittade ungdomarna snett på sjöarbete. Nu är läget ett helt annat. De senaste två åren har sjömansskolorna haft rekordmånga sökande, men nu finns det plötsligt inte arbete åt alla på fartygen. ”Det här är det värsta läget på länge inom den inhemska sjöfarten”, konstaterar Kai Raikunen, ansvarig för sjöarbetspraktiken på skolan i Raumo. Sjöfartsbranschen har återigen blivit attraktiv tack vare ett ihärdigt arbete. Däremot har man inte hunnit förbereda sig tillräckligt för den snabba vändningen, säger Raikunen. ”Nu måste vi snabbt få in fler fartyg under finländsk flagg så att vi får arbetsplatser till de unga.” Raikunen är även bekymrad över det snedvridna praktikplatsläget bland finländska och svenska studerande. "Svenska studerande som går i skola i Finland och gör sin praktik på våra fartyg stjäl praktikplatser från finländska studerande." Enligt Raikunen blir det ännu svårare för personer under 18 år att få jobb på fartygen i framtiden på grund av ändringar i arbetsoch vilotiderna. ”Det finländska utbildningssystemet och attityderna skulle helt enkelt behöva en totalrenovering. Här är vi petnoga med allt, medan övriga Europa har en lite mer avslappnad attityd”, säger Raikunen. På Misida äter man inhemsk, närodlad mat: Anders skaffar råvarorna från t.ex. Borgås trädgårdar och färskt kött från två grossister. Rederiet har gett hushållsavdelningen fria händer att köpa råvaror och planera menyn, bara de håller sig inom budget. ”Vi tar alltid med oss proviant från Kymmeneregionen, och köper bara från annat håll i nödfall.” Kockstewarden är stolt över veckomenyn och är tydligt förtjust i att planera den. Ett par dagar serveras det soppa, och som motvikt serverar man nötinnerfilé en dag. ”Jag vet inte ens själv alltid vad jag ska servera till lunch – jag kan ändra mig under dagens gång”, säger kocken om sin överraskande natur. Om arbetet och vädret tillåter händer det att man ställer upp en grill på däck. På söndagarna äter man brunch, från förrätt till huvudrätt. Det är något som besättningen kräver även när fartyget byter trafikeringsrutt. Besök på Äänimeri De långa arbetsdagarna tar ut sin rätt, och Anders orkar inte längre gå i land som han gjorde när han var ung. Istället intresserar han sig för fartygshistorier, fotografier och berättelser från gamla sjöbjörnar på nätet. ”Jag besöker ofta sajten Äänimeri”, säger Anders och berättar att han t.ex. tittar på fotografier från rederiet Henry Nielsen. Anders hälsar till sina gamla arbetskamrater på Nielsen och Viikkari utanför Kotka! 4-2012 | MS 25 ar be tslös he tsk as sa infor me ra r n Transportbranschens Arbetslöshetskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Av rederiets nya fartyg är M/t Palva det enda som inte har haft bastu efter att fartyget färdigställdes 2007, men nu är bastun äntligen klar. Bastun invigdes på en resa längs nordostpassagen i juli 2012. 26 MS | 4-2012 Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april) Anvisningar om sysselsättningsfrämjande tjänster En arbetssökande kan delta i sysselsättningsfrämjande tjänster genom Arbets- och näringsbyrån. ivu Första bastubadet på M/t Palva tel. (09) 613 111 mån–fre kl 9.00–12.00 fax:(09) 6131 1333 PB 65, 00531 Helsingfors mmins te xt: Saana La an / Vastavalo bil d: Mika Huolm P Telefonjour Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors Postadress: as Besättningarn psykiska hälsa oroar på s Neste Shipping tankfartyg recis som vid många andra rederier ser man också vid Neste Shipping signaler på att människornas psykiska hälsa och ork prövas hårt. Det tydligaste tecknet är omsättningen av personal på fartygen. ”I dagsläget pressas människorna till det yttersta på fartygen. Besättningarna har blivit mindre och arbetet mer”, säger huvudförtroendeman Olli Kauranen bekymrat. Besöksadress: ”De sjömän som vågar tar kontakt och ber om stöd. Det som människor framför allt behöver i dag är någon som lyssnar.” Många brottas dock ensamma med sina problem, vilket bekymrar Kauranen. Om situationen blir ännu värre, kan följderna bli allvarliga för människors mentala hälsa. ”På fartygen förekommer det interna frågor som det skulle vara bra att diskutera. Med bra arbetsredskap kan man inte ersätta människors psykiska ork, utan arbetet borde börja göras utgående från personalen på gräsrotsnivå”, konstaterar också Jorma Tura, kocksteward på M/t Stena Poseidon. Säkerhetsorganisationssystemet används som bibel Vid rederiet Neste Shipping används ett eget säkerhetsorganisationssystem, som särskilt upprör besättningarna på fartygen. ”Om bolaget i någon fråga är ute på sju famnars vatten, tar man fram vår bibel säkerhetsorganisationssystemet och ser vad det säger om saken”, säger Tura och skakar på huvudet. Också vice huvudförtroendeman Turo Ihalainen och huvudförtroendeman Kauranen medger att de inte har träffat på någon motsvarande regelsamling i något annat rederi. ”Man måste komma ihåg att säkerhetsorganisationssystemet är rederiets egna anvisningar, som alltid kommer på andra plats i förhållande till lagstiftningen”, påminner de. ”Säkerhetsorganisationssystemet borde vara arbetstagarnas arbetsredskap, som de kan stödja sig på vid behov. Det borde inte få användas som arbetsledning, som det nu har blivit på många fartyg”, suckar Ihalainen. Tura har också erfarit att man på bolagets personalavdelning lätt hänvisar till bolagets eget säkerhetsorganisationssystem och rider på dess paragrafer, om det uppstår meningsskiljaktigheter i någon fråga. ”Men att använda säkerhetsorganisationssystemet är långtifrån alltid det vettigaste sättet att hitta lösningar på saker och ting”, påminner han. Vid problemsituationer hänger det också mycket på befälhavaren hur saker sköts på fartyget. Informationsgången på fartyget är också mycket beroende av befälhavaren, eftersom ”befälhavaren bestämmer på fartyget”. Tjänster som främjar sysselsättningen är: – Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning – Frivilliga studier – Arbetsförsök på arbetsplatsen – Arbetslivsträning – Arbetspraktik – Arbets- och utbildningsförsök – Samordnad integreringsåtgärd för invandrare – Rehabiliterande arbetsverksamhet Ifall en person som utnyttjar sysselsättningsfrämjande tjänster är som arbetslös arbetssökande hos Arbets- och Näringsbyrån, får han/hon den arbetslöshetsförmån som han eller hon är berättigad till som arbetslös. Arbetslöshetsförmånen betalas även under självrisktiden och karenstiden. Förmån som betalas under sysselsättningsfrämjande tjänster räknas med i maximitiden på 500 betalningsdagar. Arbetslöshetsförmån utbetalas inte för frånvarodagar från tjänsterna om inte orsaken till frånvaron är arbetsoförmåga, ett sjukt barn under 10 år (frånvaro högst fyra dagar), anställningsintervju eller en härmed jämförbar orsak som kopplas till sysselsättningen. Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och frivilliga studier är undantag. Då utbetalas arbetslöshetsförmån även för frånvarodagar. sysselsättningsfrämjande tjänst utanför sitt pendlingsområde eller då personen deltar i en tjänst som ordnas på pendlingsområdet och deltagandet leder till inkvarteringskostnader (ett intyg till kassan krävs). Ersättningen för uppehälle är skattefri inkomst. Kassan betalar arbetslöshetsförmån till sökanden utgående från arbets- och näringsbyråns utlåtande. Av utlåtandet framgår det vilken tjänst eller åtgärd arbetssökanden deltar i. Ersättning för uppehälle utbetalas för de verkliga deltagardagarna. I arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och frivilliga studier betalas ersättning för uppehälle också för frånvarodagar, dock inte under lov. Ersättning för uppehälle Ersättning för uppehälle betalas också till en person som deltar i arbetssökningsträning som genomförs som grupptjänst och pågår minst 5 och högst 20 dagar. En sådan arbetssökningsträning är dock inte en sysselsättningsfrämjande tjänst utan den hör till arbets- och näringsbyråns övriga tjänster. Ersättning för uppehälle och förhöjd ersättning för uppehälle kan betalas under följande sysselsättningsfrämjande tjänster: – Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning – Frivilliga studier – Arbetsförsök på arbetsplatsen – Arbetslivsträning – Arbetspraktik – Samordnad integreringsåtgärd för invandrare Ersättningen för uppehälle är avsedd att täcka måltids- och resekostnader. Ersättningen för uppehälle är 9 euro per dag och den förhöjda ersättningen för uppehälle är 18 euro per dag. Förhöjd ersättning kan betalas då personen deltar i en TELEFONKASSAN Telefonkassan fungerar endast på finska. Om du vill ha personlig service, kan du kontakta kassans telefontjänst (09) 613 119 (mån–fre kl. 9–12). Handläggningstiden för nya ansökningar om inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning och ansökningar om jämkad dagpenning är för närvarande i genomsnitt 1,5 veckor. 4-2012 | MS 27 Skicka din julhälsning till tidningen per e-post Kompletteringskurs för förtroendemän 9–10.10. 2012, Helsingfors Anmälningar: Kenneth Bondas [email protected] tel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245 Vasa och Umeå grundar ett gemensamt rederi Vasa och Umeå stad grundar ett gemensamt rederibolag för att sköta trafiken i Kvarken. Vasa stadsfullmäktige fattade ett beslut i frågan i slutet av juni. Fullmäktige beviljade samtidigt det nya rederibolaget ett kapital på 1,5 miljoner euro. Umeås stadsfullmäktige stöder också projektet med motsvarande belopp. Trafikeringen över Kvarken ska skyddas En bilfärja har trafikerat Kvarken i över 50 år. Efter att den momsfria försäljningen upphörde när Finland och Sverige gick med i EU rasade den årliga passagerarmängden från omkring en miljon till 50 000 år 2011. Det senaste slaget mot trafiken i Kvarken var när rederiet RG Line gick i konkurs i slutet av 2011. Beställa ansökningsblanketten från Bondas eller via webbsidan: www.smu.fi > på svenska > utbildning > förtroendemannautbildning OBS! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be din arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter det returnera kursansökningen. Fartygstrafiken i Kvarken har stor betydelse för Vasa och Umeå stad och deras närområden. Utan en regelbunden och året-runt-fungerande förbindelse upphör samarbetet och den sociala kontakten mellan Finland och Sverige. Färjtrafiken är viktig för privatpersoner, eftersom den ger dem möjlighet att bo, arbeta, studera och resa mellan Finland och Sverige. 28 MS | 4-2012 Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion på adressen: Sjömannen helst namnen per e-post till [email protected] eller Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors. Skicka hälsningar så fort som möj ligt och senast den 12 november! Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den 12 november. Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra. Postadress för kursblanketten: Kenneth Bondas Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 HELSINGFORS Sjöarbetskonventionen träder i kraft år 2013 Skyddandet av trafiken i Kvarken står inskrivet i regeringsprogrammet. I slutet av 2011 tillsatte kommunikationsministeriet en arbetsgrupp, som ska utreda hur man kan anordna en året-runt-fungerande person- och godstrafik mellan Finland och Sverige i Kvarken på ett hållbart sätt. Arbetsgruppens mandat löper till den 30.9.2012. I decembernumret av (6/2012) Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad. ILO:s konvention om arbete till sjöss (MLC 2006) kommer att träda i kraft om ett år. I augusti hade konventionen ratificerats av 30 av ILO:s medlemsländer, varav de senaste var Ryssland och Filippinerna. För att konventionen ska träda i kraft krävs 33 procent av världens bruttotonnage. För närvarande är man uppe i nästan 60 procent av tonnaget. Konventionen fastställer minimikraven för arbete i sjöfartsbranschen. Den betraktas som en globalt viktig konvention, framför allt när det gäller sjömännens arbetsförhållanden och arbetarskydd. Kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik blir allmänbindande Kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik blev allmänbindande. Det här bekräftade nämnden för fastställande av kollektivavtals allmänt bindande verkan i slutet av maj. Finlands Sjömans-Union FSU rf söker en heltidsanställd JURIST Juristens arbetsuppgifter består av medlemsrådgivning i juridiska frågor som gäller arbetsförhållanden och arbetsvillkor, deltagande i förhandlingar som gäller kollektivavtal och individuella arbetsförhållanden samt representation av förbundet i olika arbetsgrupper, samfund och organisationer. Den sökande förutsätts ha juris kandidat eller juris magisters examen, goda muntliga samt skriftliga kunskaper i båda inhemska språken samt i engelska. Övriga språkkunskaper samt förtrogenhet med arbetsrätt samt med arbete inom sjöfart räknas som merit. Lönen och övriga anställningsförmåner fastställs enligt Sjömans-Unionens arbetsreglemente. Ansökningen ska skickas senast den 15.10.2012 helst per e-post [email protected] eller skriftligen till Finlands Sjömans-Unionens kontor: Finlands Sjömans-Union, John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors. För ytterligare information: Ordförande Simo Zitting mobil 0400 813 079, [email protected] Förbundssekreterare Kenneth Bondas mobil 040 456 0245, [email protected] e The Lunaters spelad på Sjömannens Sommardagar. Allmänbindande betyder att arbetsgivarna inom branschen ska iaktta kollektivavtalet för sådana arbetstagares del som utför det arbete som avses i kollektivavtalet. Den inrikes passagerarfartygstrafiken har nu fått det första allmänbindande kollektivavtalet. Transportförbundsprojektet startar igen Transportförbundens ordförande och förvaltningar har på sina sammanträden diskuterat projektet för att bilda ett fackförbund för transportbran- schen. Man beslutade att omedelbart återuppta projektet, som lades på is i mars, och samtidigt intensifiera samarbetet mellan förbunden ytterligare. Mer bilder: www.smu.fi > Nettijutut > Merimiesten Kesäpäivät 2012 4-2012 | MS 29 Erkkiä lämmöllä muistaen ja kaivaten Anna, Martta ja Reijo, sukulaiset, työtoverit ja ystävät Rakkaamme Keijo Tapio Tuomi s. 26.10.1951 k. 7.6.2012 Lempeille vesille käy purtesi tie, Kotisatamaan uuteen tuulet vie. Keijoa kaipaamaan jäivät Tytär perheineen, siskot perheineen, sukulaiset ja ystävät Kokkistuertti Hannu “Hande” Salmela s. 5.6.1954 Perniössä k. 21.6.2012 auto-onnettomuudessa Hangossa Hande aloitti merimiesuransa 15-vuotiaana toimien eri työtehtävissä useissa laivoissa. Hänen vaiherikkaaseen uraansa mahtui monia kokemuksia mm. M/t Ragnyn katkeaminen Pohjois-Atlantilla vuonna 1970. Seilaukset päättyivät Alfons Håkansin hinaajista eläkepäiviin. Handea kaipaamaan jäivät puoliso, lapset, lastenlapset, äiti, veljet ja runsas ystävä joukko Elise Eteläniemi Hyvän työtoverimme Elise Eteläniemen muisto on laskettu 15. heinäkuuta 2012 Naantalin vanhan kaupungin rantaan. Cafen työtoverit 30 MS | 4-2012 Kultamerkit Forss Raimo Henriksson Paula Jylhä Merja Rauman-Paasikivi Tiina Suomalainen Jouni ELÄKKEELLE Kiitos Viking Line ja mukavat työtoverit monista vuosista M/s Mariellalla. Erikoiskiitos muistamisesta. Jatkuva juhannus on alkanut. Irene ”Irkku” Laakso Kiitos mukavista seilauksista ja läksiäislahjasta M/s Gabriellan henkilökunnalle, kiittäen Lale Syyskokous ja pikkujoulut Aika: la 17.11.2012 Paikka: Lapland Hotel Sirkantähti, Kittilä (tark. os. Levintie 1640, 99130 Sirkka, www.laplandhotels.com) Toimikunta kokoontuu klo 15 ja osaston kokous klo 16 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pikkujoulut samassa paikassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset 5.11.2012 mennessä Asko Juntuselle, p. 0400 994 048. Satama-ala (003) Syyskokous Aika: ti 9.10.2012 klo 18.00 Paikka: Kuljetusliittojen kabinetti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Länsi-Suomen osasto (008) Osaston puheenjohtajan ehdokasasettelukokoukset Ajat: ma 29.10.2012, ma 5.11.2012 ja ma 12.11.2012. Tilaisuudet alkavat klo 12.00 Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Tule paikan päälle, näin vaikutat! Hallitus Koulutus: Tilinauhan lukeminen Aika: ti 13.11.2012 klo 10.00 (koulutuksen kesto 3 tuntia) Paikka: SMU:n Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Länsi-Suomen osasto järjestää koulutusta, jossa opetellaan lukemaan ”tilinauhaa”. Kouluttajana toimii SMU:n toimitsija Carita Ojala. Koulutuksen toteutuminen edellyttää vähintään 6 henkilön osallistumista. Ilmoittautumiset viimeistään 6.11.2012 mennessä Kari Nurmirinnalle, p. 0400 418 511 tai [email protected]. Osasto tarjoaa koulutuksen jälkeen ruokailun. Oman etusi nimissä, tervetuloa! PS: kannattaa olla nopea! Laivan Viihdeammattilaiset (011) Syyskokous Aika: pe 16.11.2012 klo 18.00 Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Tarjoilua! Arvokasta tietoa sinun eläkkeestäsi! Aika: pe 16.11.2012 klo 12.00 (tilaisuuden kesto noin 2 tuntia) Paikka: Pitkäkatu 43 65100 Vaasa (liiton toimisto) Tietoa tarjoaa Mikaela Björklund Merimieseläkekassasta. Tilaisuuden toteutuminen edellyttää vähintään 10 hengen osallistumista. Tilaisuudessa tarjoilua. Ilmoittautumiset viimeistään 9.11.2012 mennessä Kari Nurmirinnalle, p. 0400 418 511 tai [email protected]. Tervetuloa runsaslukuisesti! Pikkujoulut Aika: la 1.12.2012 klo 19.00 Paikka: Ravintola Strampen, Rantakatu, Sisäsatama, Vaasa Paikkoja rajoitetusti. Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.11.2012 klo 16 mennessä Sakari Mattilalle, p. 040 530 6510 tai sähköpostitse: [email protected]. Paikkoja rajoitetusti. Ei jälki-ilmoittautumisia! Hinta jäsenelle: 35 € ja hinta avecille: 45 €. Maksu ennen juhlia osaston tilille: NORDEA 152830-123690. Tervetuloa! Etelä-Suomen ammattiosasto (009) Pikkujoulut Aika: ke 21.11.2012 klo 18 alkaen Paikka: Tulisuudelma, Hertaksentie 2, 01300 Vantaa Ohjelmassa pikkujoulubuffet, tanssia, seurustelua sekä arvontaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.11. mennessä Mikko Ervastille, s-posti: [email protected] tai p. 046 876 7470 Osallistumismaksu (jäsenet 40 € / avec 50 €) sisältää ruoan ja juoman. Tervetuloa! Syyskokous Aika: ti 11.12.2012 klo 12 Paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 Helsinki Tervetuloa! Syyskokous Aika: ti 9.10.2012 klo 13.00 Paikka: Ravintola Brahen Kellari, Turku (Puolalankatu 1, 20100 Turku) Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokous järjestetään lounaan merkeissä Turussa, ravintola Brahen Kellarissa. Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokous asiat sekä tulevat tapahtumat. Ilmoittautumiset Ninalle: [email protected] viimeistään 30.9.2012. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan! Itäkustin osasto (007) Syyskokous Aika: ma 19.11.2012 klo 12.00 Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12, Kotka Toimistolla on samana päivänä päivystys ja kokouksessa on myös paikalla Unionin toimitsija, joka kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! Virkistäytymismatka Hyvät viihdeammattilaiset, syksyn virkistäytymismatka järjestetään Berliiniin tai muuhun vastaavaan kaupunkiin. Ajankohta 21.10.–23.10.2012 Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset ovat tulleet. Jokainen matkalle ilmoittautuva maksaa 50 € varausmaksun, jota ei palauteta jos matka peruuntuu ilmoittautumis-ajankohdan jälkeen. Paljonko osasto korvaa matkan hinnasta, riippuu osallistujamäärästä. Sitovat ilmoittautumiset Ninalle: [email protected] viimeistään 30.9.2012. Kun ilmoittaudutte saatte lisätietoa maksun suorittamisesta. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan! Matkailu- ja huolinta-ala (010) Syyskokous Aika: la 17.11.2012 klo 15.00. Paikka: Ravintola Teini, Uudenmaankatu 1, 20500 Turku Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautuminen työpaikoilla 2.11.2012 mennessä. Kokouksessa valitaan mm. hallitus. Osallistu ja vaikuta päätöksentekoon! Kokoukseen osallistuville tiedossa Jouluyllätys. Tervetuloa! 5 4 2 9 7 7 1 3 9 2 4 5 7 6 9 2 1 7 4 5 2 9 3 6 1 sudoku | 4-2012 | 8 www.aisudoku.com Pohjoisen osasto (002) (C) Arto Inkala M/t Palvan henkilökunnalle sydämelliset kiitokset viisikymppisteni muistamisesta! T: Eetu AI13848 Moottorimies Erkki Sakari Mäkipää s. 13.4.1951, Ikaalinen k. 12.5.2012, Turku Ovat tyyntyneet elämän tuulet, on vain ikuisuus ja rauha. Vaikeusaste: 4 9 2 5 1 3 2 9 6 6 7 4 1 3 1 4 6 7 4 3 8 1 6 3 3 2 9 5 2 www.aisudoku.com AMMATTIOSASTOT ILMOITTAVAT (C) Arto Inkala KIITOS 7 9 6 3 1 4 8 5 2 8 1 2 9 6 5 7 4 3 5 4 3 8 2 7 9 1 6 4 3 7 2 5 8 1 6 9 1 8 9 4 3 6 5 2 7 6 2 5 1 7 9 4 3 8 2 5 8 7 4 3 6 9 1 9 6 1 5 8 2 3 7 4 3 7 4 6 9 1 2 8 5 Oikeat vastaukset: 3-2012 AI13849 IM MEMORIAM Vaikeusaste: 5 7 4 8 6 3 1 9 2 6 9 2 5 1 4 3 7 8 4-2012 | MS 31 Kilpa ilu | TÄVLING vii ko n ku va Tällainen vonkale nousi järvestä Merimies-Unionin Velskolan mökillä Espoossa! / En sådan här bjässe fångades vid Sjömans-Unionens stuga i Vällskog i Esbo! Merimiesten Kesäpäivät järjestettiin elokuussa Tallukassa. Kilpailuun saapui yhteensä 77 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Michaela Hongisto Närpiöstä. Sjömannens Sommardag anordnades på Tallukka i augisti. Till tävlingen fick vi 77 svar. Vinnaren den här gången blev Michaela Hongisto från Norrnäs. SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 TELEFAX +358 (0) 9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] fö[email protected] AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan MS | 4-2012 32 palvelu sähköinen Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster www.kuljetusalantk.fi www.kuljetusalantk.fi/se Kuinka monta mökkiä MerimiesUnioninilla on, joita jäsenistö voi vuokrata käyttöönsä? Hur många stugor har SjömansUnionen som medlemmarna får hyra? Valitse yksi vaihtoehto: a) 20 b) 12 c) 4 Välj ett alternativ: a) 20 b) 12 c) 4 Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessä nro 5/2012. Osallistu kilpailuun 8.10.2012 mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 5/2012 av tidningen Sjömannen. Du kan delta i tävlingen senast den 8.10.2012 på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Simo Zitting Kenneth Bengts (09) 615 20 250 / 0400 813 079 (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Sihteeri / Sekreterare Liittosihteeri / Förbundssekreterare Anja Uusitalo Kenneth Bondas (09) 615 20 251 / 040 519 0351 (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Hallinnon sihteeri / administrationens sekreterare Sari Helenius (09) 6152 0225 / 040 450 6768 Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Sihteeri / Sekreterare Taloudenhoitaja / Ekonom Tetta Härkönen Mikko Tuominen (09) 615 20 252 / 040 455 9834 (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Klaus Lust Stiina Raitio (09) 615 20 211 / 040 505 1957 (09) 615 20 219 Toimitsija / Ombudsman Kirjanpitäjä / Bokförare Carita Ojala Tuula Ylhävuori (09) 615 20 231 / 0400 829 039 (09) 615 20 220 Toimitsija / Ombudsman Toimittaja / Journalist Satu Silta Saana Lamminsivu (09) 615 20 213 / 040 526 3435 (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Toimitsija / Ombudsman Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Tiina Kytölä Ilpo Minkkinen (09) 615 20 257 (09) 615 20 253 / 040 728 6932 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, 20100 Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo