M/s Bore Sea - Suomen Merimies

kesäkuu
4/ 2011
Nº
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
vintage-stämning
på vattenbussen
s. 22
s.
4
merimiehet
villissälännessä
SAK:n
M/S BORE SEA
SJÖMÄN
edustajakokous
kohti Biskajaa!
i Vilda västern
FFC:s
1
representantmöte
pääkirjoitus:
Oma työ,
yhteiset oikeudet
Heli: "Meri vei sydämen."
SAK:n edustajakokous kokoontui kesäkuun
alussa Tampereella ja vaati voimakkaasti työntekijöille reilumpaa kohtelua kuin se tällä hetkellä on. Tänä itsekkyyden aikana ainoa arvo
maailmassa tuntuu olevan vain ”omistajien
etu”. Maailma elää murroksessa, jossa valtioiden rajat hämärtyvät. Suurilla, monikansallisilla yrityksillä on toimipisteitä ja tehtaita maapallon ympäri. Toimintojen hajauttaminen ja
valtiorajojen ylitys ei kuitenkaan poista niiden
vastuuta: päinvastoin: yritysten on alettava
kiinnittää entistä laajempaa huomiota paitsi
työntekijöihinsä, myös yhteiskuntaan yleensä.
Työnetsintä ei ole paljon muuttunut sitten
menneiden vuosikymmenten, vaan työntekijät
joutuvat kulkemaan työn perässä maasta toiseen kuten ennenkin – ja toisin kuin olettaisi,
muuttotahti näyttää vain kiihtyneen. Siirtolaisuudesta on muodostunut osa globalisaatiota, joka johtuu osaksi rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhimpien maiden elintasokuilusta.
Kuilu hyvin toimeentulevien ja kädestä
suuhun elävien välillä on kasvanut myös kotimaassa. Työ ei aina takaa toimeentuloa,
vaikka sitä tehtäisiin säännöllisesti. Syitä saa
hakea esimerkiksi osa-aikatyön lisääntymisestä ja erilaisten epämääräisten työsuhteiden
räjähdysmäisestä kasvusta. Suomessa työskentelee 700 000 työntekijää muussa kuin
vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa.
SMU Goes Country-tapahtuman
puitteet Messilässä olivat
Tarjoilija Ilkka Dahwan kertoo
hulppeat!.
Royal Line-varustamossa olevan
hyvän yhteishengen.
Merimiesten lännenpäivien
sisältö:
4 Merimiehet
Villissä Lännessä
7 M/s Bore Sea
kohti Biskajan tuulia
ohjelma huomioi perheen
pienimmätkin. Siru Oja
muuntautui keväthenkeen
perhoseksi.
10 Asiointi Kuljetusalan
Työttömyyskassassa
12 Ulosliputtamiselle
tultava stoppi!
8 Vintage-tunnelmissa
vesibussilla
Kannen kuvassa:
Mikael Ahlfors Laivan Viihdeammattilaisista.
Nº 4/2011
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011
VAIHDE / VÄXEL
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
TILAUSHINNAT (2011)
TELEFAX
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
5
6
7
8
+358 (0)9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] / fö[email protected]
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
22.8.
26.9.
31.10.
28.11.
16.9.
14.10.
18.11.
16.12.
Suomen Merimies-Unioni
toivottaa kaikille jäsenilleen
oikein aurinkoista kesää!
Työntekijän on saatava
työstään sellainen
palkka, jolla hän
pärjää seuraavaan
palkkapäivään.
Suomen suurimman keskusjärjestön,
SAK:n, tavoitteena on saada Suomeen lisää
uusia investointeja ja työpaikkoja. Myös uusia tekijöitä tarvitaan. Suomen väestöllinen
huoltosuhde heikkenee voimakkaasti, kun
eläkeläisten määrä kasvaa ja suomalaiset elävät yhä pidempään. Lapsia ja eläkeläisiä oli
viime vuonna noin 50 sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan
70/100.
SAK:laisten työntekijöiden työllisyys ja toimeentulo riippuvat ratkaisevasti siitä, miten
suomalainen työ pärjää. SAK:n tavoiteohjelma vuosiksi 2011–2016 kuuluu: ”Oma työ,
yhteiset oikeudet”. Jokaisella pitää olla oma
työ. Työn tulee tukea työntekijän kasvamista
ja kehittymistä. Valtaosalle palkansaajista työ
ei ole tärkeää pelkästään toimentulon turvaamisen takia, vaan työ ja työelämään osallistuminen nähdään arvoksi sinänsä.
Oman työn lisäksi pitää olla yhteiset oikeudet, eli mahdollisuus neuvotella ja sopia
työstä, sen sisällöistä ja ehdoista. Mutta kuten me kaikki tiedämme, jollei Suomessa ole
tulevaisuudessa tarpeeksi työpaikkoja, niin se
heikentää myös SAK:n liittojen sopimisen ja
vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä koskettaa samalla tavalla meitä merimiehiä: jos ei
ole suomalaista tonnistoa, niin ei ole myöskään työpaikkoja suomalaiselle merimiehille,
joiden työehdoista voimme neuvotella.
Tulevaisuudessa työpaikkojen säilyminen
sekä uusien yritysten tuomat uudet työpaikat
Suomeen ovat elinehtona niin kansalaisille
kuin ammattiyhdistysliikkeellekin. Suomalaista sopimusyhteiskuntaa tarvitaan myös
jatkossa.
Kenneth Bondas
liittosihteeri
[email protected]
Venny Minkkinen sonnustautui tapahtumaan asianmukaisella
perhosaiheisella kasvomaalauksella kuin intiaani konsanaan.
Merimiehet
Villissä Lännessä
– Nuolet viuhuivat, bootsit kopisivat ja
country raikui
Johan oli pirskeet! Vintti raikasi ja heinät pöllysivät Merimies-Unionin
ammattiosastojen järjestämässä Merimies-Unioni Goes Country
-tapahtumassa Hollolan Messilässä 21.–22.5. Maalaismiljöö istui mainiosti
merimiesten ensimmäisten kevätpäivien pitopaikaksi, jossa oli niin aikuisille
kuin lapsillekin suunnattua ohjelmaa.
V
teksti: Katja Gräsbeck ja Saana Lamminsivu KUVat: Saana Lamminsivu
illin Lännen meiningeissä oli mukana 60 henkeä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Vakuutusyhtiö
Turva, Merimiespalvelutoimisto sekä
Merimieseläkekassa.
Eikä Lännen tunnelmaa tapahtumasta puuttunut!
Upeisiin country-asuihin sonnustautunut väki kokeili ja
hioi taitojaan jousiammunnassa, lassonheitossa sekä puhallusputkiammunnassa 4event -ohjelmapalvelun opastuksella. Pienemmät ja suuremmat osallistujat ottivat
mittaa toisistaan monissa eri kilpailuissa: hienoimmat
country-asut sekä ammuntojen parhaat tähtääjät palkittiin
aplodien saattelemina iltajuhlassa. Myös Turvan arvontaan
osallistuneet saivat upeat palkinnot.
Markkinaravintolan karaokessa esiteltiin laulutaitoja,
lasten kasvoille ja käsiin loihdittiin perhosia ja muita kuvioita. Aikuiset saivat mittauttaa kehonsa koostumusta,
notkeutta sekä voimaa, josta heille annettiin todistukseksi
4eventin vireyskirjan.
Monet entiset ja nykyiset seilauskaverit tapasivat kevätpäivien aikana toisiaan ja kuulumisia vaihdettiin, myös
uusia tuttavuuksia luotiin. Ilta huipentui herkulliseen ruokailuun sekä R & B Bandin tahdittamaan musiikkiin ja
tanssiin.
Nallit piiloon, seriffi saapuu! Cowboyt ja intiaanit painuivat kaktusten taakse piiloon, kun Jaana
Vainio pokkasi jenkki-tyylillään naisten parhaan
asun palkinnon.
Lännenlokarit Harri Heinonen ja Henri Heinonen
laittoivat sen sijaan ranttaliksi ja parikaksikko
nappasi voiton parhaasta miesten asusta.
Merimiesten kevätpäivien tunnelma nousi
niin korkealle, että tapahtuma päätettiin
järjestää uudelleen!
Päivi Kling lassonheittotunnelmissa miehensä Mårtenin kanssa (s.17). "Mahtavat järjestelyt, ehdottamasti
jatkossakin vastaavia tapahtumia!", he iloitsivat yhdessä
pojanpoikansa, Micon, kanssa.
Polle aisoihin! Oskari Nevala, 5 vuotta, lassosi humman
taitavasti. Karaokessa hän lauloi teemaan liittyen – mitäs
muuta – kuin Lauri Tähkä & Elonkerjuun 'Pitkät pellot'.
Oskari Nevala tähtää laserpistoolilla ja hattupäinen
Olli Westerlund seuraa vieressä.
4
5
Merimies-Unioni Goes Country -tapahtu-
Hopoti hoi! Markku Lauriala ja Helena Nikkinen kesyttivät
man pääjärjestelyistä vastasi Rauno Mutka.
pilke silmässä ratsu-Reiman: Villi Länsi kutsuu!
M/s Bore Sea
Täyskymppi! Aura Minkkinen sijoittui komeasti kolmannelle sijalle
puhallusputkiammunnassa. Tapahtuman lajijärjestelyistä vastasi 4event.
Kuin Villissä Lännessä! Messilän puitteet tapahtumalle olivat hulppeat.
Tunnelmallinen koristelu kruunasi juhlatilan ja illallispöydästä saattoi
suuntaa kohti Biskajan tuulia!
Bore-varustamo toi uutta tekniikkaa edustavan ”Ro-Flex”-aluksen Suomen
lipun alle toukokuussa. M/s Bore Sea ja sen sisaralus M/s Bore Song ovat
ekologisen merenkulun tienviitoittajia.
valita itselleen makoisimmat tex mex-herkut. Hämärtyvässä illassa soi
pitkälle yöhön rock ja kaihoisa blues, kun R & B-band tunnelmoi.
teksti: Saana Lamminsivu kuva: Jörgen Mansnerus
B
ore-varustamon uusi rahtilaiva,
M/s Bore Sea, kastettiin 6. toukokuuta Flensburgissa Saksassa ja aluksen ahteriin nostettiin
uljaasti Suomen lippu!
Bore Sean kanssa samaan aikaan Flensburger Schiffbau-Gesellschaftin telakalla vesille laskettiin myös sen sisarlaiva, M/s Bore
Song. Alukseen tehdään tällä hetkellä vielä
viimeistelytöitä ja liikenteessä sen on tarkoitus aloittaa heinäkuussa.
Edelläkävijä
ympäristöajattelussa
Katso kuvagalleria
a:
Unionin kotisivuilt
ntä
sti
Vie
>
www.smu.fi
es Country
Go
> Nettijutut > SMU
6
Bore-varustamon mukaan ympäristöystävällisyys oli lähtökohta uusien laivojen
tilaamiselle. Rakennusvaiheessa niiden
energian- ja polttoaineenkulutusta testattiin usein eri tavoin.
”Uudet alukset ovat ekologisia ajaa ja
polttoainekustannukset ovat paljon pie-
nemmät muihin vastaavin kokoisiin laivoihin verrattuna”, M/s Bore Sean kapteeni
Tom Rönnqvist kertoo.
Alusten toinen erikoisuus on joustavuus. Esimerkiksi Bore Seastä löytyy kolme eri lastikantta. Yksi niistä on lähes 7
metriä korkea, mikä mahdollistaa sen, että
mafivaunun (pyörällinen lastialusta) päälle
voidaan lastata kaksi konttia päällekkäin,
minkä ansiosta alus pystyy kuljettamaan
huomattavasti enemmän rahtia kuin muut
vastaavankokoiset laivat. Tämän ”joustavan” ominaisuutensa ansiosta Bore on antanut uusille aluksilleen nimen ”Ro-Flex” ja
patentoinut keksinnön.
Uusinta tekniikkaa
M/s Bore Sea:ssä on 12 hengen miehistö,
joista osa on puitesopimuksen mukaisesti
EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Ensimmäiset liikennöintipäivänsä alus ajoi Itämerellä.
”Kaikki on uutta komentosillalta koneeseen. Laivasta löytyy esimerkiksi oma erillinen painolastivesien puhdistusjärjestelmä,
mikä mahdollistaa sujuvan siirtymisen liikennealueelta toiselle”, kapteeni Rönnqvist
kuvailee aluksen tekniikkaa.
Myös keittiössä ollaan tyytyväisiä uusiin
tiloihin.
”Työtilat on viimeisen päälle!”, kokkistuertti Niklas Falenius kehuu.
Zeebrügge-Bilbao -linjalle
Itämereltä Bore Sean suuntasi kohti Biskajaa, jossa se liikennöi Zeebrügge–Bilbao -linjalla. Biskajan tuulet eivät Rönnqvistiä saati
Faleniusta pelota, sillä kumpaisellakin on
aiempaa kokemusta suuremmilla aalloilla
seilaamisesta. Yhteyttä perheeseen ja ystäviin
pidetään internetin avulla, joka toimii merellä satelliitin kautta. Uudesta laivasta löytyvät
myös tuiki tärkeät kuntosali ja sauna.
7
Kesätyöntekijä, huolehdi järjestäytymisestäsi!
Liity Merimies-Unionin sekä Kuljetusalan
Työttömyyskassan jäseniksi kirjallisesti heti
työsuhteen alusta lähtien.
”Merityö voi viedä mennessään!”
Heli työskentelee Royal Line-varustamossa
jo kolmatta kesäänsä.
Royal Line: perheyritys
kolmannessa sukupolvessa
Vintagetunnelmissa
Aamunkajo kultaa taivaanrannan ja vesi välkkyy kangastuksena
laivan kyljessä, kun Royal Line-varustamossa laivahuoltajana toimiva
Heli aloittaa työpäivänsä vesibussilla.
teksti jA KUVat: Saana Lamminsivu
H
eli astelee teräsrappuja pitkin
M/s Natalian kannelle ja puikahtaa keulaovista sisään. Laivat siivotaan aamuisin, kun ne
ovat vielä laiturissa. Kesän tultua työt alkavat jo viiden – kuuden aikaan.
”Aamun hetket ovat parhaita. On viileää
ja töitä saa tehdä rauhassa. Siistimme yhden aluksen kerrallaan ja kierrämme rannassa laivasta laivaan”, Heli selostaa.
Minäkö, merimies?
Heli työskentelee kolmatta kesäänsä Royal
Linen palveluksessa. Talvisin hän on toiminut muun muassa somistajana. Esteettistä
8
silmää ja kädentaitoja saa hyödyntää myös
nykyisessä työssä. Myös Helin kollegalla,
Sadulla, pysyy vasara – ja tarvittaessa maalisutikin – kourassa, sillä hän on puuseppä
koulutukseltaan.
Satu on merillä töissä ensimmäistä kesää. Merimies-Unioni on hänelle melko
tuntematon toimija. Myös alan työehdot,
palkkaus ja lainsäädäntökin ovat kaikki aivan uutta.
”On hyvä, että tänne laivalle tullaan kertomaan näistä asioista”, Satu toteaa.
Rannikko- ja sisävesiliikenteessä
Vesibusseilla työskentelee kesäisin pal-
jon kausityöntekijöitä. He ovat yhtä lailla merimiehiä kuin kaikki muutkin
merenkulkijat: Aina kun alus liikkuu,
työntekijöihin sovelletaan merityölainsäädäntöä ja merenkulun liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia. Rannikko- ja
sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella,
kuten vesibussilla, työskentelevään noudatettava työehtosopimus on nimeltään
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus (KMA).
”Omaan työehtosopimukseen olisi syytä
tutustua tarkemmin. Ihmiset alkavat kiinnostua omista asioistaan yleensä vasta sitten, kun
tulee ongelmia”, Satu ja Heli tuumivat.
Royal Line on helsinkiläinen, jo kolmannessa
sukupolvessa toimiva perheyritys, jonka perusti Jaakko Rautakorpi vuonna 1945. Varustamolla on kuusi ravintolalaivaa ja se työllistää noin 50 työntekijää kesäsesonkina.
”Tänä keväänä on ollut erityisen haastavaa
löytää kokkeja. Tilanne on sama koko Helsingin alueella”, turvallisuuspäällikkö Mikko
Rautakorpi kertoo.
Varustamo perehdyttää ja kouluttaa uudet
työntekijät tehtäviinsä. Rautakorven mukaan
työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
panostaminen kannattaa aina. Jos joku sai-
rastuisi, tilalle saattaa olla vaikeaa löytää uutta osaajaa.
”Turvallisuusohjeistusta ei ole aluksissa
koskaan liikaa. Pienistä asioista voi tulla pahojakin vammoja, jos hosutaan. Juosta ei
saa, kun laivalla liikutaan. Korostamme myös,
että kenkien tulee olla kumipohjaiset, jotta ei
liukastu”, itsekin varustamon aluksia kipparoiva Rautakorpi ohjeistaa.
”Varustamossamme on myös nollalinja
alkoholin kanssa. Perusteena on työturvallisuus: laivalla olemme aina myös vastuussa
työtovereista ja matkustajista.”
Tarkista palkkakuittisi aina!
Rannikko- ja sisävesiliikenteen kausityössä
päivät voivat venyä pitkiksi. Royal Line-varustamon miehistö on valmis paiskimaan pitkää
päivää, kun töitä on tarjolla.
”Tänne vaan kaikki töihin, jotka eivät töitä
pelkää”, huikkaa tarjoilija Ilkka Dhawan.
Merillä olennainen osa palkkaa ovat erilaiset lisät. Omat työtunnit kannattaa merkitä tarkoin ylös työaikapäiväkirjaan, josta
ne on tarvittaessa helppo tarkistaa palkan-
maksua varten.
Royal Line-varustamon turvallisuuspäällikkö Mikko Rautakorpi on havainnut vuosien
varrella, että kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksen teksti ja sen tulkinta
on monelle kesätyöntekijälle haastavaa.
”Työehtosopimuksen teksti ei ole kovin
selkeää. Olisi hyvä, jos sopimustekstiä saataisiin selkokielisemmäksi, jotta sen tulkinta
helpottuisi,” Rautakorpi ehdottaa.
Laivahuoltajan
vastuullinen työ
Laivahuoltajat huolehtivat aluksen yleisilmeestä. Työ edellyttää tekijältään toimeliasta, luotettavaa ja vastuullista luonnetta.
”Liikuntaa on harrastettava. Työssä vaaditaan hyvää kuntoa ja säännöllisiä elämäntapoja. Aamuisin on tultava töihin, eli pommiin ei saa nukkua, sillä aluksen siisteys ja
yleinen järjestys ovat laivahuoltajan vastuulla”, Heli pohtii.
Helin mukaan työssä haastavinta on kiireen kanssa kamppailu.
”Laivat lähtevät rannasta liikkeelle tiettyyn aikaan, jolloin niiden tulee olla puhtaina ja kunnossa. Työssä on seurattava tarkasti kelloa.”
Laivahuoltajien tehtävä on huolehtia
myös aluksen varastoista. Kiirepäivinä he
avustavat myös tarvittaessa keittiössä tiskien kanssa. Yhden kesäpäivän aikana vesibussilla saattaa kulkea satoja matkustajia, mutta laivahuoltajien ansiosta saamme
aina astua sisään siistiin ja vanhalta puulta tuoksuvaan laivaan. Monelle lomalaiselle päiväristeily merellä tai järvellä on kesän
kohokohta ja muodissa olevaa vintagea parhaimmillaan!
9
Asiointi
Kuljetusalan
Työttömyyskassassa
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Usein kysyttyä:
Jos toimitan jatkohakemuksen kuluvalla viikolla kassaan, milloin se on maksussa?
Kaikki kuluvan viikon aikana, eli maanantain ja perjantain
välillä postin kautta saapuneet jatkohakemukset ovat maksussa
pääsääntöisesti seuraavan viikon tiistaina. Poikkeuksia aiheuttavat
mahdolliset tiistaille osuvat juhlapyhät.
Käyntiosoite:
Puhelinpäivystys
Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu)
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Postitse
Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti
postin välityksellä. Hakemukset lähetetään Kuljetusalan Työttömyyskassalle osoitteeseen:
Kuljetusalan Työttömyyskassa
PL 65
00531 HELSINKI
Puhelun hinta on lankapuhelimesta soitettaessa paikallisverkkomaksun suuruinen ja matkapuhelinverkosta soitettaessa oman operaattorin hinnoittelun mukainen.
Hakemuksen jättämisen jälkeen voit halutessasi
jatkaa asiointia normaalisti puhelinpäivystäjiemme kanssa.
Huom!
Jäsenrekisteriasiat
Kuljetusalan Työttömyyskassa ei vastaa jäsenyyttäsi koskeviin asioihin. Jäsenrekisteriasioissa
Sinua palvelee Merimies-Unionin jäsenrekisteri,
Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257 tai
s-posti: [email protected].
Uutta
Kuljetusalan
Työttömyyskassassa!
Puhelinasiointi
Puhelinkassa
Puhelinkassassa voit tehdä
jatkohakemuksen puhelinsoitolla.
Kuljetusalan puhelinkassa on avoinna 24 tuntia
vuorokaudessa numerossa (09) 613 111.
Yleistä puhelinkassassa
Kuljetusalan puhelinkassan kautta voit lähettää
jatkohakemuksen, jos olet kokonaan työtön tai
lomautettu. Palvelu toimii puheentunnistuksella.
• Valitse ensin valikosta numero 1 (tietoa
maksupäivästä ja päivärahan hakemisesta).
• Valitse sitten uudestaan 1 (puhelinkassa).
Mikäli olet päivärahanhakija, sinun ei tarvitse
näppäillä tietojasi, vaan voit jättää hakemuksen
vastaamalla automaatin esittämiin kysymyksiin.
Puhelinkassaan kannattaa soittaa paikasta,
jossa ei ole hälyä taustalla.
Kirjaudu palveluun kertomalla henkilötunnuksesi
ja postinumerosi. Luettele merkit selkeästi yksi
kerrallaan, niiden avulla sinut tunnistetaan.
Puheentunnistus toimii vain suomen kielellä.
Hakemuksen lähettämisen lisäksi voit saada puhelinkassasta tiedon viimeisimmästä ansiopäivärahan maksupäivästä. Puhelinkassasta saat
tiedon myös siitä, montako päivää ansioturvan
enimmäisajasta sinulle on maksettu.
Käyttöohjeita
puhelinkassassa asiointiin:
Anna vastaus suluissa oleviin puhelinkassan
esittämiin kysymyksiin.
1. Soita palvelunumeroon (09) 613 111
(valitse valikosta ensin 1 ja sitten
uudestaan 1 Puhelinkassa)
2. Palvelu toimii puheentunnistuksella.
Näppäilyä ei tarvita.
3. Luettele aluksi henkilötunnuksesi merkki
kerrallaan (henkilötunnus)
4. Haluatko kuulla ohjeita kuinka toimia,
jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan
(kyllä/en).
5. Luettele seuraavaksi postinumerosi merkki
kerrallaan (postinumero).
6. Puhelinkassa ilmoittaa edellisen jo käsitellyn
hakemuksen maksupäivän ja maksettujen
päivien lukumäärän.
7. Haluatko siirtyä tekemään kokonaan työttömän tai kokonaan lomautetun jatkohakemuksen? (kyllä/en)
8. Oletko ollut kokonaan työtön tai kokonaan
lomautettu hakujaksolla (automaatti ilmoittaa seuraavan hakemuksen ajan)? (kyllä/en)
9. Saatko hakujakson ajalta eläkettä tai muita
sosiaalietuuksia (kyllä/en)
10. Vakuutatko edellä mainitut tiedot oikeiksi?
(kyllä/en)
11. Jatkohakemuksesi on nyt jätetty.
Henkilökohtainen
puhelinpäivystys
Työttömyyskassan henkilökohtaisessa
puhelinpäivystyksessä puhelinnumerossa
(09) 613 111 voit asioida maanantaista–
perjantaihin klo 9–12.
an
Maailm
meriltä
Sähköinen asiointi
Työttömyyskassan jäsenillä on mahdollisuus
käyttää kassan sähköisiä palveluita osoitteessa:
www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa
Suora nettiosoite:
www.akt.fi/fi/kuljetusalan_tyottomyyskassa
Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta,
jolta on internet-yhteys. Kassa maksaa kaikki
asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten palvelun käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista.
Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit:
1. lähettää ansiopäiväraha- ja
vuorottelukorvaushakemuksen kassalle
2. lähettää hakemuksen liitteet
pdf-tiedostoina
3. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi
4. lähettää viestin suoraan hakemusten
käsittelijöille
5. seurata, missä vaiheessa hakemuksesi
käsittely on.
Verkkopalvelua voit käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimellasi saa
yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta
osoitteesta https://mtytti.akt.fi voit lähettää
ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä
viikolta tai kuukaudelta. (Palvelun käyttäjätunnus on henkilötunnuksesi, esim. 123456123A. Salasana on postinumerosi esim.
00100. Vaihda käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ensimmäisen käyttökerran jälkeen.)
Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet
jatkohakemukset käsitellään automaattisesti
ja ne ovat maksussa nopeimmillaan kahden
arkipäivän kuluttua. Esimerkiksi maanantaina klo 12.00 mennessä verkkopalvelun
kautta lähetetyt hakemukset ovat maksussa
keskiviikkona.
Hakemusten käsittely
Hakemusten käsittelyaika on alkavien
ansiopäivärahojen ja soviteltujen päivärahojen osalta 1,5 viikkoa.
Seuraa käsittelyajan päivityksiä osoitteessa:
www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa
Jos lähetät jatkohakemuksen netin kautta, saat maksun 2–3
päivän sisällä hakemuksen saapumisesta. (Koskee ainoastaan
jatkohakemusta, jossa on 4 viikon tai kalenterikuukauden täysin
työtön jakso.)
Uutena palveluna voit tehdä jatkohakemuksen helposti ja
vaivattomasti myös puhelinkassassa numerossa (09) 613 111.
(Ks. ohjeet viereiseltä sivulta)
Lähetänkö kassaan verottajalta saamani verokortin ensimmäisen hakemuksen mukana?
Työttömyyskassa saa alkuperäisen verokortin tiedot suoraan
verottajalta.
Normaali verokortti vai muutosverokortti?
Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien
pidätysprosenttia korotetaan 2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä,
mutta ennakonpidätys normaalilla verokortilla on aina vähintään 20 %.
Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan
ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 4 prosenttiyksikköä.
Ota selvää omasta verotoimistostasi, kannattaisiko sinun toimittaa
työttömyyskassaan muutosverokortti etuutta varten.
Mikäli toimitat kassaan muutosverokortin etuutta varten,
tarvitsemme sen alkuperäisenä tai voit lähettää sen skannattuna
internetin kautta. Työttömyysetuutta varten annettuun
muutosverokorttiin ei tehdä korotuksia tai alennuksia, vaan prosentti
on juuri se, jonka veroviranomainen on sinulle laskenut.
Olen saanut päätöksen, jossa lukee lomakorvauksen jaksotus, mitä se tarkoittaa?
Lomakorvaus on korvausta pitämättömästä lomasta ja se jaksotetaan
työsuhteen päättymisen jälkeen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta
ei ole oikeutta päivärahaan.
Milloin minulta otetaan 7 päivän omavastuu?
7 päivän omavastuu otetaan aina, kun sinulle tulee täyteen
työssäoloehtoa 34 viikkoa edellisen määrityksen ja 500 päivän
laskurin nollauksen jälkeen.
Minulla alkaa yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö kesken hakujakson:
pitääkö minun odottaa kunnes hakujakso on täynnä vai voinko
lähettää hakemuksen ensimmäisenä työpäivänä?
Voit lähettää hakemuksen heti työsi alettua, jos on selvää, että työ
kestää yli 2 viikkoa. Työn päätyttyä, lähetä kassalle palkkatodistus
työssäolojaksolta ja kopio työsopimuksesta.
Minulla tulee 500 pv täyteen ensi viikon tiistaina ja syntymävuoteni
on 1960. Milloin voin lähettää viimeisen hakemuksen ja mitä minun
pitää tehdä tämän jälkeen? Milloin pääsen takaisin kassaan?
Voit lähettää hakemuksen heti keskiviikkona ja ilmoittaa työ- ja
elinkeinotoimistoon, että 500 pv on täynnä. Kassa lähettää sinulle
postitse todistuksen 500 päivän täyttymisestä. Ota tämän jälkeen
yhteyttä Kelaan ja ota todistus mukaasi päivärahaa hakiessasi.
Uusi oikeus 500 päivään syntyy, kun olet ollut töissä vähintään 34
viikkoa ja jäät sen jälkeen työttömäksi. Työssäoloviikoiksi luetaan
edellisen päivärahan määrityksen jälkeen tehdyt (vähintään 18 tunnin)
työviikot 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.
"Ruotsin varustamoyhdistys haluaa
maailman huonoimman rekisterin!"
Otsikko on suoraan ruotsalaisen Sjömannen-lehden äskettäisestä numerosta. Jutussa ammattiliitto SEKO Sjöfolkin puheenjohtaja Kenny Reinhold varoittaa, että ruotsalaisvarustamoiden havittelema kansainvälinen
alusrekisteri vaikuttaisi vakavasti ruotsalaisten merimiesten asemaan. Se
olisi Euroopan tai ehkä koko maailman huonoin rekisteri, ellei diktatuuria muistuttavia maita otettaisi mukaan vertailuun. Ruotsin työoikeuden
nykyiset pelisäännöt menisivät pirstaleiksi ja kansainvälisiä sopimuksia
rikottaisiin, Reinhold kirjoittaa.
EU suunnittelee hiilidioksidiveroa aluksille
EU:n valtionvarainministerit esittävät, että laivojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöille määrättäisiin yläraja. Sen ylittävien varustamoiden ja
lentoyhtiöiden olisi ostettava saastuttamislupia.
Ideana olisi paitsi hillitä haitallisten päästöjen kasvua myös koota varoja ilmastonmuutosta hidastavien hankkeiden rahoittamiseen. Rajoitukset ja
kauppa saastuttamisluvilla tulisi toteuttaa maailmanlaajuisesti niin, etteivät
ne vääristäisi eri maissa toimivien yritysten välistä kilpailua.
Tietyin oletuksin päästöjen suuruudesta ja maksattamalla liioista
päästöistä 35 euroa hiilidioksiditonnilta järjestelmällä koottaisiin noin
17 miljardia euroa. Ne ohjattaisiin kansainväliseen ilmastorahastoon, johon
on määrä saada eri tavoin ja eri lähteistä yhteensä 70 miljardia euroa.
Ilmastoasioista vastaava komissaari Connie Hedegaard sanoo, että
EU:n on ajettava laiva- ja lentoliikennettä koskevia määräyksiä neuvoteltavana olevaan kansainväliseen ilmastosopimukseen. Varustamoilta ja lentoyhtiöiltä on odotettu vuodesta 1997 lähtien vapaaehtoisia toimia päästöjen
rajoittamiseksi, mutta niille annettu aika on nyt umpeutumassa, Hedegaard toteaa EurActiv-verkkojulkaisussa.
Hinnan määräämistä hiilidioksidipäästöille on tutkittu Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa pitkään, ja työ on edistynyt hyvin,
järjestön tiedottaja sanoo EurActivissa. Hänen mukaansa IMOn eräät
jäsenet esittävät alusten energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimusta, ja
käsittelyssä on myös markkinoiden ohjaukseen perustuvia toimenpiteitä
päästöjen vähentämiseksi.
Kiista Osaman hautaamisesta mereen
Maailman tunnetuin terroristijohtaja Osama bin Laden haudattiin mereen
toukokuun alussa pohjoisella Arabianmerellä. Ruumiin pesu ja muut uskonnolliset menot suoritettiin Yhdysvaltojen laivaston lentotukialuksella
USS Carl Vinsonilla. Ruumis laskettiin mereen säkissä painojen kanssa.
Monen islamilaisyhteisön uskonnolliset johtajat tuomitsivat menettelyn sanoen sen loukkaavan islamin perinteitä. Vainaja voidaan haudata
mereen ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on menehtynyt aluksella
kaukana lähimmästä rannasta, he korostivat. Yhdysvaltojen erikoisjoukot
ampuivat Osaman Pakistanissa.
Kansainvälisessä mediassa moni kommentoija arveli, että Yhdysvallat
hautasi Osaman mereen, jotta hänen kannattajansa eivät voisi hyödyntää
Osaman hautaa omiin tarkoitusperiinsä. Indian Express -lehdessä muistutettiin, että merimiesten keskuudessa mereen hautaamista pidetään
kunnianosoituksena.
Läs på svenska: www.smu.fi > på svenska >
10
koonnut: Juhani Artto
kommunikation > från världens hav
11
Ulosliputtamiselle
tultava
stoppi!
Porin Reposaaressa, paikallisesti Räpsöössä, asuva Jouni Lahtinen
on vajaan vuoden seurannut sairaseläkkeeltä kotimaisen merenkulun
kamppailua olemassaolostaan. Hän listaa alan ykkösongelmista
kärkeen suomalaislaivojen jatkuvan ulosliputtamisen.
Teksti: Jouko Kahila kuva: Marko Palenius
S
ille on tultava stoppi”, reilut parisenkymmentä vuotta mereltä
leipänsä tienannut Lahtinen tiivistää.
Lahtinen odottaa myös uudelta hallitukselta pikaisia toimia ulosliputtamisen
lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi
hankkeilla olevan uuden tonnistoverolainsäädännön. Lahtinen on huolissaan lisäksi
myös suomalaisten merimiesten merityöpaikoista.
”Ongelmana ovat myös laivojen sekamiehitykset. Varustamot pyrkivät niillä
polkemaan palkkoja ja kasvattamaan voittojaan.”
Merimiesammattien ongelmana on niin
ikään jatkuva kiire. ”Sitä avittaa osaltaan laivojen minimiin vedetyt satamassaoloajat”,
Lahtinen tietää.
Ensimmäinen pesti messikallena
Lahtinen aloitti merimiesuransa 16-vuotiaana messikallen pestillä Englantiin liikennöivässä Pirjo-nimisessä kuivarahtialukses-
sa. Elettiin 1960-luvun loppua ja Räpsöön
pojasta oli upeata päästä seilaamaan sekä
viihteelle kiehtoviin satamakaupunkeihin.
”Huomasin kuitenkin nopeasti, että merellä tehtiin raskasta työtä”, Lahtinen muistelee.
Merelle lähteneistä samanikäisistä kavereistaan harvat jäivät laivahommiin. Suurin osa jäi perheen perustettuaan maihin.
Jotkut ryyppäsivät merellä itsenä tärviölle.
Nykyisin viinankäyttö on laivoilla entiseen
verrattuna vähäistä.
Avioiduttuaan ja tultuaan kahden pojan
isäksi Lahtinen päätti jäädä myös maihin ja
hakeutui hitsauskursseille. Hän teki metallihommia muun muassa silloisella RaumaRepolan Porin telakalla.
”Lukuunottamatta lyhyitä pestejä paikallisessa satamahinaajassa ja kalastustroolarissa maissa vierähti pitkä tovi, noin 15
vuotta”, hän kertoo.
Kovaa työtä puskuhinaajissa
Lahtinen seilasi viimeiset 15 merityövuot-
Lahtinen odottaa uudelta hallitukselta pikaisia toimia
ulosliputtamisen lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi hankkeilla
olevan uuden tonnistoverolainsäädännön.
12
§
taan Itämeren rannikkoliikenteessä olleissa puskuhinaajissa. Ensin 13 vuotta Alfa- ja
Bravo-luokan hinaajissa. Ne puskivat ParaUno-proomuissa, irto-, eli bulkkitavaraa,
kuten kalkkikiveä, puutavaraa, hiiltä sekä
puupöllejä.
Hinaajissa tehtiin kuuden tunnin työvuoroja. Kuukauden työrupeamaa seurasi
kuukauden mittainen vapaa. Työ oli raskasta ja vähäisiä vapaa ja lepoaikoja haittasi
hinaaja-proomuyhdistelmän aiheuttama
kova meteli.
Steel-nimisessä puskuhinaajassa Lahtinen hoiti poosun pestiä. Se oli kovanonnen
alus. Hinaaja upposi Finn-nimisenä vuonna
1990 Hangon edustalla vieden mukanaan
kahdeksan miehistön jäsentä. Noston, kunnostuksen ja nimenvaihdon jälkeen hinaaja puski Botnia-proomua bulkkirahtinaan
muun muassa rautamalmirikastetta.
”Steel puski lähes nonstoppina; proomun vaihto toiseen kesti satamassa yleensä
vain puolesta tunnista tuntiin”, Lahtinen
muistelee työtään merillä.
Jäsenetuna lakineuvonta
yksityiselämän asioissa
Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna
oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä
puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään
kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.
Jäsenille palvelu on ilmainen.
Bützow Helsinki p. (09) 431 531
Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944
Tampere p. (03) 3138 2800
Turku p. (02) 274 2000
Puoliso haluaa avioeron
– mitä voin tehdä?
Suomen lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä tai erikseen.
Perusteita ei tarvita. Puoliso ei voi estää avioeroa. Jos avioerohakemus on
vain toisen tekemä, tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus
tulla kuulluksi. Avioeroon liittyvä kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa
kulua avioerohakemuksen tiedoksiantopäivästä.
A
vioeron liitännäisvaatimuksina voidaan käräjäoikeudelta
vaatia päätökset lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta, puolison elatuksesta
ja yhteiselämän lopettamisesta. Näistä
asioista käräjäoikeus voi myös antaa väliaikaisen määräyksen ennen asian lopullista
ratkaisua.
Yhteiselämän lopettamista koskevassa
päätöksessä ratkaisukriteerinä on asunnon tarve. Merkitystä ei ole sillä, kumpi puolisoista omistaa asunnon ja onko
asunto avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Päätöksessä voidaan asumisoikeuden saanut puoliso oikeuttaa käyttämään myös
toisen puolison omistamaa yhteisen kodin irtainta omaisuutta. Yhteiselämän
lopettamista koskeva päätös voidaan
panna täytäntöön häädön uhalla heti,
vaikka siitä olisikin valitettu. Omaisuuden myynti kolmannellekaan ei tätä estä.
Omistajalla on kuitenkin oikeus saada osituksessa kohtuullinen korvaus asuntonsa
käyttämisestä avioerotuomion lainvoimaiseksi tulon ja osituspäivän väliseltä ajalta.
Avioerohakemuksen liitännäisasiana tai
erikseen voidaan käräjäoikeudelta hakea
määräys pesänjakajalle toimittaa ositus tai
omaisuuden erottelu. Yleensä hakemuksessa ensiksi esitetty henkilö suostumuksensa perusteella valitaan, ellei ole erityisiä
vastasyitä. Pesänjakajalle voi asianosainen
puoliso esittää erilaisia vaateita liittyen
omaisuuden arvostamiseen ja jakoon. Ositusperuste syntyy avioerohakemuksen vireilletulopäivänä. Sen mukaan määräytyy
puolisoiden ositettava omaisuus.
Riiteleminen on kallista ja aiheuttaa
pahaa mieltä monelle. Avioeroa se ei estä
eikä hidasta. Lapsista voidaan riidellä lasten
täysi-ikäisyyteen saakka. Omaisuuden osituksesta saadaan halutessa monivuotinen
riitaprosessi, jossa kolme juristia laskuttaa entisiä puolisoita.
Hyvä tapa hankaluuksien ehkäisemiseksi on asioiden järjestely etukäteen. Puolisot voivat tehdä sopimuksen mahdollisen avioeron varalta jo
avioliiton aikana. Siinä sovitaan lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta
sekä yhteisessä kodissa asumisesta ja
tulevan osituksen sisällöstä. Myös avioehtosopimus on tehtävissä, mutta puolisoa ei voida pakottaa näihin toimiin.
Konsultoimme mielellämme.
Johanna Tolppanen
OTK, varatuomari
Asianajotoimisto Bützow Oy
www.butzow.com
13
SAK perusti
turvallisuusalan foorumin
– Merimies-Unioni
työryhmässä mukana
Kela tiedottaa:
Merimiehille suorakorvaus
lääkeostoista apteekeissa
1.6. alkaen
Suomessa asuvat, mutta toisessa EU- tai
Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetut merimiehet ja rajatyöntekijät saavat
1.6.2011 alkaen suorakorvauksen lääkeostoista apteekeissa.
Lue lisää Kelan sivuilta:
www.kela.fi/merimiehet
Liity Merimies-Unionin
FACEBOOK-ryhmään!
SAK:laisen ay-liikkeen toiminta turvallisuusalalla vahvistuu 5.5. perustetun SAK:n turvallisuusalan foorumin myötä. Foorumi yhdistää
ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työntekijöitä.
Turvallisuusalan foorumi osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalan kehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se myös käsittelee alan henkilöstön erityiskysymyksiä, kuten
koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita.
Merimies-Unioni on yksi foorumin jäsenistä. Foorumissa kuluvat myös Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto JHL, sen yhteisöjäsenet Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain liitto sekä JHL:n
palo- ja pelastusalan unioni, Palvelualojen
ammattiliitto PAM ja sen jäsenyhdistys Turvallisuusalan ammattiliitto sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU.
Lue lisää/ foorumin yhteystiedot:
www.sak.fi
Merimies-Unionin valtuusto vaatii maahan valittavalta hallitukselta vastuullisuutta:
Merimies-Unionin
toimisto on kiinni
4.7.–31.7.2011
Toimitsijatapaamiset:
Toimitsijapäivystys on arkisin klo 9.00–15.00
numerossa (09) 6152 0222. Tapaamisajoista
on sovittava etukäteen puhelimitse.
Mökkipuhelin on suljettu 18.7.–14.8.2011.
Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 15.8.
alkaen numerossa (09) 6152 0260.
Turun toimiston kesän aukioloajat:
Turun toimisto on suljettu 4.7.–14.8.2011.
Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa
15.8.2011 alkaen.
Viimeinen hetki pelastaa suomalaiset merityöpaikat
Suomalainen kauppalaivasto on saatava kasvuun ja on luotava uusia merityöpaikkoja.
Vireillä oleva tonnistoverolainsäädännön uudistaminen on saatettava loppuun heti
uuden hallituskauden alussa. Perinteinen jäänmurtajakalusto kaipaa ripeää uudistamista.
Monitoimimurtajat on saatettava merenkulun tukien piiriin. Itämerellä vuonna 2015 voimaan
tulevat rikkipäästörajat tietäisivät jopa yli miljardin euron laskua Suomen teollisuudelle ja
olisivat kotimaiselle merenkululle kuolinisku.
”Huolestuneena jäsenistönsä työllisyydestä
ja työpaikoista Merimies-Unionin valtuusto
vaatii maahan valittavalta uudelta hallitukselta pikaisia toimia kotimaisen merenkulun turvaamiseksi. Kauppalaivastomme on
saatava kasvuun ja luotava uusia merityöpaikkoja. Merenkulkualalla tulisi ottaa käyttöön myös oppisopimuskoulutus.
Suomalainen kauppalaivasto on vähen-
tynyt dramaattisesti kuluneen 30 vuoden aikana. Vielä 1970-luvun puolivälissä Suomen
lipun alla seilasi yli 200 kuivalastialusta. Nyt
niitä on jäljellä enää vajaa sata ja tankkilaivojakin vain kourallinen, 11 kappaletta. Ulosliputusten seurauksena olemme menettäneet myös useita suuria matkustaja-aluksia.
Viime vuonna kotimaisen tonniston
osuus ulkomaanliikenteen merikuljetuksis-
ta väheni edelleen: tuonnista enää vain 31
prosenttia ja viennistä 18 prosenttia hoidettiin kotimaisin voimin. Merikuljetusten siirtyminen ulkomaalaisten lippujen alle aiheuttaa
aidon uhan Suomen huoltovarmuuden toimivuudelle kriisitilanteessa: takeita merikuljetusten toimivuudesta hädän hetkellä ei ole…”
Merimies-Unionin valtuusto kokoontui 5.5.2011.
Lue valtuuston julkilausuma kokonaisuudessaan Merimies-Unionin kotisivuilta:
www.smu.fi > viestintä > tiedotteet
Facebook löytyy Internetistäosoitteella:
www.facebook.com
Voit hakea ryhmän Facebookin haku-
toiminnolla: ’Suomen Merimies-Unioni’. Hae ryhmän jäsenyyttä 'liity/join' -painiketta painamalla.
Alle 30-vuotias
tapaturmaeläkeläinen
– olethan
huomioinut tämän?
Jos olet alle 31-vuotias tapaturmaeläkettä saava ja
tapaturmastasi on kulunut viisi vuotta (kalenterivuoden alusta), olet oikeutettu saamaan tapaturmaeläkkeeseesi 16 prosentin kertakorotuksen.
Pidä huolta siitä, että korotus siis maksetaan sinulle
ja ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
(tapaturmavakuutuslaki 16 § indeksikorotus)
Työehtosopimusaloitteet
M
ann
i
r
e
es
i
m
ne
ä
ä
a
si
kuu l ua !
Sinulla, Merimies-Unionin jäsen, on nyt mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteesi, niistä työehtosopimusasioista, joihin sinä haluat
tai te yhdessä työpaikallanne haluatte parannuksia.
Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n laivoilla työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset työehtosopimukset päättyvät 29. helmikuuta vuonna 2012. Unionin sääntöjen
mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä
päättää Unionin hallitus. Päätöstä tehdessään hallitus tarvitsee myös jäsenistön mielipidettä.
Tilaisuudet laivoilla ja maissa
15.5.–15.8.2011
Pääluottamusmiehet järjestävät yhdessä laivojen luottamusmiesten kanssa laivoilla tilaisuuksia, joissa yhdessä jäsenten kanssa
pohditaan työehtosopimusaloitteita. Ammattiosastot vastaavasti huolehtivat maissa järjestettävistä tilaisuuksista.
Tilaisuudet pidetään 15.5.–15.8.2011 siten,
että aloitteet ovat Unionin toimistossa
1.9.2011 mennessä. Kirjoita vapaamuotoinen
viesti tai käytä kokouspöytäkirjamallia, jonka
löydät Unionin kotisivuilta.
www.smu.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimusaloitteet.
Oletko sinä
tarinaniskijä tai innokas kuvaaja
?
Kasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka saattaisivat
kiinnostaa myös muita? Kirjoitatko mielelläsi tarinoita tai
kertomuksia, mutta et tiedä mihin ne lähettäisit. Tai kenties oletkin
todellinen mielipidevaikuttaja – oikea keskustelupalstojen kunkku.
Merimies-lehden toimitusta kiinnostavat myös merenkulkuun
liittyvät valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut ehta otos, nyt
sinulla on hyvä mahdollisuus julkaista se Unionin medioissa.
Olipa asiasi globaali tai omasta elämänpiiristä, juuri sinun
näkemyksesi saattaa olla merkittävä ja jollekulle tärkeä. Lähetä
meille kuvia, juttuaiheita, tarinoita, kirjoituksia tai näkemyksiäsi
omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi varustettuna. Juttuja jäseniltä
julkaistaan Merimies-Unionin kotisivuilla ja mahdollisuuksien/
sopimuksen mukaan myös Merimies-lehdessä.
Anna kuulua, lähetä juttuja tai kuvia, äläkä turhaan kainostele!
Lähetä juttu tai kuva sähköpostitse:
[email protected]
tai postitse:
Katja Gräsbeck
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Vastaukset voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
14
15
Ledare:
Mihin tämä maailma
on oikein menossa?
Teboilille. Sieltä saa
jäsenkortilla 2,5 snt/litra
edullisempaa menovettä.
Eget arbete,
gemensamma rättigheter
FFC:s kongress samlades i Tammerfors i
början av juni och kräver ett bättre bemötande av anställda än de får idag. I denna
själviska tid verkar det enda värdet i världen
vara ”ägarnas förmån”. Världen lever i en
brytningstid där ländernas gränser suddas ut.
Stora, multinationella företag har kontor och
fabriker runt om i världen. Att decentralisera
sina funktioner och överskrida gränserna gör
däremot inte att de slipper ta sitt ansvar,
tvärtom: företagen måste börja fästa ännu
högre uppmärksamhet på sin personal och
även på samhället i stort.
Sökandet efter ett arbete har inte förändrats mycket under de gångna årtiondena. De
anställda måste följa med jobbet från ett land
till ett annat precis som förr – och till skillnad från vad man skulle kunna tro ser utflyttningstakten ut att bara öka. Emigration har
blivit en del av globaliseringen, som delvis
beror på skillnaden i levnadsstandard mellan
rika industriländer och fattigare länder.
Den anställda ska få
en sådan lön för sitt
arbete att han klarar sig
fram till nästa lönedag.
Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman
man liittosi jäsenkortilla saat nyt erikoisalennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5
snt/litra).
5 snt/litra (normaalialennus 11,7
7 snt/litra)
Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä.
Klyftan mellan välbärgade människor och
människor som lever ur hand i mun har även
ökat i Finland. Arbete garanterar inte alltid en
utkomst, trots att man arbetar regelbundet.
En av orsakerna är den explosiva ökningen
av deltidsarbete och olika anställningar på
obestämd tid. I Finland har 700 000 personer annat än fast anställning eller heltidsanställning.
Finlands största centralorganisation FFC
har som mål att få fler nya investeringar och
arbetsplatser till Finland. Vi behöver även nya
aktörer. Den demografiska försörjningsbalansen i Finland försvagas kraftigt i takt med
att antalet pensionärer ökar och finländarna
lever allt längre. Förra året gick det ungefär
50 barn och pensionärer på 100 personer i
arbetsför ålder. År 2026 tros denna siffra vara
70/100.
Sysselsättningen och utkomsten för medlemmarna i FFC beror helt och hållet på hur
det går med finska arbeten. FFC:s målprogram för 2011–2016 inkluderar ”Eget arbete,
gemensamma rättigheter”. Alla ska ha ett
eget arbete. Arbetet ska hjälpa den anställda
att växa och utvecklas. För majoriteten av löntagarna är det inte bara viktigt för att trygga
en utkomst, utan arbete och deltagande i
arbetslivet betraktas som ett värde i sig.
Förutom ett eget arbete ska man ha gemensamma rättigheter, d.v.s. möjlighet att
förhandla och avtala om arbetet samt dess
innehåll och villkor. Men som vi alla vet så
kommer en framtida brist på arbetsplatser i
Finland även att försämra möjligheterna för
FFC:s förbund att teckna avtal och vara med
och påverka. Det rör även oss sjömän: om
det inte finns något finskt tonnage finns det
inte heller några arbetsplatser åt finska sjömän, vars arbetsvillkor vi kan förhandla om.
I framtiden kommer bevarandet av arbetsplatser och nya arbetsplatser i form av nya
företag i Finland att utgöra ett levnadsvillkor
för både befolkningen och fackföreningsrörelsen. Det finska avtalssamhället behövs även
i framtiden.
Mårten Kling en stadscowboy.
innehåll:
18 Sjömän i Vilda västern
21
M/s Bore Sea
styr mot vindarna i Biscaya!
22 Vintage-stämning
på vattenbussen
24 25 26 Transportbranschens
Arbetslöshetskassas tjänster
FFC:s representantmöte
i Tammerfors 6-8 juni
Vi måste sätta stopp för
utflaggningen av finska fartyg
Finlands Sjömans-Union
önskar alla medlemmar
en skön sommar!
Kenneth Bondas
förbundssekreterare
[email protected]
*Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011.
www.teboil.fi/liitto
16
17
Linnea Reijonen
Sjömän
i Vilda
västern
Cowboy & Cowgirl Goes Wild!! Petri
Vuorimies och Taina Suontama.
– pilarna ven, bootsen
klapprade och
countrymusiken ljöd
Vilket party! Musiken spelade på loftet och
höet yrde på Merimies-Unioni Goes Country,
som anordnades av Sjömans-Unionens
fackavdelningar i Hollola i Messilä den 21–22
maj. Landsbygdsmiljön utgjorde en perfekt
scen för sjömännens första vårdagar med
program för både vuxna och barn.
text: Katja Gräsbeck och Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu
60
personer deltog i Vilda västern. Samarbetspartners
i evenemanget var Försäkringsbolaget Turva, Sjömansservicebyrån och Sjömanspensionskassan.
Och nog kändes det som Vilda västern! Deltagarna bar härliga
country-kläder och provade på och förbättrade sina kunskaper i
bågskytte, lassokastning och blåsrörsskytte under vägledning av
evenemangsarrangören 4event. Stora och små deltagare mätte sina
krafter i många olika tävlingar, och de finaste country-kläderna och
de bästa skyttarna belönades med både priser och applåder på kvällens fest. Personerna som deltog i Turvas utlottning vann också fina
priser.
På karaoken på marknadsrestaurangen visade deltagarna upp
sina sångtalanger, och ansiktsmålare trollade fram fjärilar och
andra mönster på barnens ansikten och händer. De vuxna kunde
mäta sin kroppssammansättning, smidighet och styrka och fick en
vitalitetsbok från 4event som intyg.
Många gamla och nuvarande seglingskamrater träffades under vårdagarna och pratade om vad som hade hänt sedan sist och skapade
även nya kontakter. Kvällen kulminerade med en delikat middag
med musik av R & B Band och dans.
Taisto och Stiina Sa
ukkonen
ckila
Leif Dro
Linnea Lindevall
18
Stämningen på sjömännens vårdagar var så hög att
man bestämde sig för att göra om det!
19
text Saana Lammisivu
bild: Jörgen Mansnerus
På händelsen såg man den ena finare hatten än den andra.
Antti Zitting kom på andra plats
i laserskyttstävlingen.
M/s Bore Sea
styr mot vindarna i Biscaya!
hemsidor:
t på Unionens
n
Bildgallerie
Kommunikatio
på svenska >
vestern
a
www.smu.fi >
Sjömän i Vild
webtexter >
n
ne
an
öm
> Sj
Rederiet Bore registrerade sitt ”Ro-Flex”-fartyg, utrustad med
den senaste tekniken, under finsk flagg i maj. M/s Bore Sea och
systerfartyget M/s Bore Song stakar ut vägen för ekologisk sjöfart.
text: Saana Lamminsivu bild: Jörgen Mansnerus
R
ederiet Bores nya ro-ro-fartyg
M/s Bore Sea döptes den 6 maj
i tyska Flensburg. Samtidigt
hissades den finska flaggan
stolt i fartygets akter!
Samtidigt med Bore Sea sjösattes fartygets systerfartyg M/s Bore Song på varvet
Flensburger Schiffbau-Gesellschaft. För närvarande utförs de sista arbetena på fartyget,
som är tänkt att inleda sin trafikering i juli.
Flaggskepp för miljötänkandet
Marjo Hakkarainen och Pasi Siro
längst fram till vänster och i bakgrunden Ilona och Jouko Hietala.
20
Enligt rederiet Bore utgick man från miljövänligt tänkande när man beställde de nya
fartygen. Olika energi- och bränsleförbrukningstester genomfördes på fartyget när de
byggdes.
”De nya fartygen är ekologiska att köra
och bränslekostnaderna är mycket lägre än
hos andra fartyg av liknande storlek”, berät-
tar Tom Rönnqvist, kapten på M/s Bore Sea.
En annan av fartygets specialiteter är
dess flexibilitet. Bore Sea har till exempel
tre olika lastdäck. Ett av dem är nästan sju
meter högt, vilket gör att man kan lasta två
containrar på varandra på en hjulförsedd
lastplattform. Det innebär att fartyget kan
transportera förvånansvärt mycket mer
frakt än andra fartyg av liknande storlek.
Tack vare denna ”flexibla” egenskap har
Bore gett sitt nya fartyg namnet ”Ro-Flex”
och patenterat uppfinningen.
Den senaste tekniken
M/s Bore Sea har en besättning på 12 personer, varav en del enligt ramavtalet är arbetstagare som kommer från länder som är
utanför EU. Fartyget körde sina första trafikeringsdagar på Östersjön.
”Allt är nytt, från kommandobryggan till
maskinen. Fartyget har till exempel ett eget,
separat reningssystem för ballastvatten,
vilket gör att det enkelt kan ta sig från ett
trafikområde till ett annat”, säger kapten
Rönnqvist om fartygets teknik.
Kökspersonalen är också nöjd med de
nya lokalerna.
”Arbetsutrymmet är suveränt!” berättar
kocksteward Niklas Falenius.
Till Zeebrügge-Bilbao-linjen
Bore Sea åkte från Östersjön till Biscaya,
där det trafikerar Zeebrügge-Bilbao-linjen.
Vindarna i Biscaya skrämmer varken
Rönnqvist eller Falenius, då båda har tidigare erfarenhet av stora vågor. Kontakten
med familj och vänner sköts via Internet,
som sker via satellit på havet. Det nya fartyget har också ett mycket välkommet gym
och bastu.
21
”Man kan bli fast i sjöarbetet!” Det är tredje sommaren
som Heli jobbar på Royal Line-rederiet.
Vintage-stämning
I gryningen är horisonten gyllene och vattnet glittrar
som en hägring vid båtens sida när Heli som arbetar
som ekonomibiträde på Royal Line-rederiet börjar
sin arbetsdag på vattenbussen.
text och bilder: Saana Lamminsivu
eli går längs ståltrapporna på M/s Natalias däck och slinker in genom dörren
i fören. Båtarna städas på morgnarna
medan de fortfarande står vid bryggan.
När sommaren kommer börjar arbetet redan vid fem-sextiden.
”Morgonstunderna är de bästa. Det är
svalt och man får arbeta i fred. Vi städar ett
fartyg i taget och går längs stranden från
båt till båt”, förklarar Heli.
Jag, sjöman?
Det är tredje sommaren som Heli arbetar
för Royal Line. Om vintrarna har hon bland
annat arbetat som dekoratör. Hon har nytta av sitt estetiska sinne och sitt handalag
även i det nuvarande arbetet. Även Helis
kollega, Satu, kan hålla i en hammare – och
vid behov även en målarpensel – för hon är
snickare till utbildningen.
Det är första sommaren som Satu jobbar till sjöss. Sjömans-Unionen är ganska
okänd för henne. Branschens arbetsvillkor,
22
avlöning och lagstiftning är också de helt
nya för henne.
”Det är bra att man kommer hit till båten
och berättar om de här sakerna”, konstaterar Satu.
Kust- och insjötrafik
Om somrarna arbetar många säsongsarbetare på vattenbussarna. De är lika mycket
sjömän som alla andra till sjöss: Så fort fartyget är i rörelse omfattas arbetstagarna av
sjölagstiftningen och de kollektivavtal som
sjöfartsbranchernas förbund förhandlat
fram. Den som arbetar på ett passagerarfartyg, till exempel en vattenbuss, som går
i kust- och insjötrafik måste följa det kollektivavtal som heter: Inrikesfartens passagerarfartygsavtal.
”Det är skäl att bekanta sig närmare
med ens eget kollektivavtal. Folk brukar
inte bli intresserade av sina egna ärenden
förrän det är något problem”, menar Satu
och Heli.
Ekonomibiträdet
har ett ansvarsfullt
arbete
Royal Line:
familjeföretag
i tredje generation
Royal Line är ett familjeföretag i tredje generation från Helsingfors grundat av Jaakko
Rautakorpi år 1945. Rederiet har sex restaurangfartyg och sysselsätter cirka 50 anställda
under sommarsäsongen.
”Den här våren har det varit speciellt utmanande att hitta kockar. Situationen är likadan i hela Helsingforsområdet”, berättar säkerhetschef Mikko Rautakorpi.
Rederiet skolar in och undervisar nya anställda i deras uppgifter. Enligt Rautakorpi
lönar det sig alltid att betona de anställdas
hälsa och säkerhet. Om någon skulle bli sjuk
kan det hända att det är svårt att hitta en kunnig ersättare.
”Man kan aldrig ha för mycket säkerhetsanvisningar på ett fartyg. Små saker kan orsaka allvarliga skador om man har bråttom.
Man får inte springa när båten är i rörelse. Vi
understryker också att man ska ha skor med
gummisula så att man inte halkar”, instruerar
Rautakorpi som också är kapten på rederiets
fartyg.
”Vårt rederi har även en nolltolerans när
det gäller alkohol. Orsaken till det är arbetssäkerheten: på fartyget har vi också alltid ansvar för arbetskamraterna och passagerarna.”
Kontrollera alltid
ditt lönekvitto!
Dagarna kan bli långa när man säsongsarbetar i kust- och insjötrafiken. Besättningen
på Royal Line-rederiet är redo att ligga i och
jobba långa dagar om det finns arbete.
”Kom hit och jobba, alla ni som inte är
rädda för att arbeta”, hojtar servitör Ilkka
Dhawan.
Till sjöss består en väsentlig del av lönen
av olika tillägg. Det lönar sig att anteckna
sina egna arbetstimmar i arbetstidsdagboken, så att det är lätt att kontrollera
arbetstiderna för löneutbetalningen.
Royal Line-rederiets säkerhetschef Mikko
Rautakorpi har med åren lagt märke till att
kollektivavtalet för inrikesfartens passagerarfartyg kan vara en utmaning för många
sommarjobbare att läsa och tolka.
”Texten i kollektivavtalet är inte så värst
tydlig. Det vore bra om man kunde få ett
tydligare språk i avtalstexten så att den blev
lättare att tolka”, föreslår Rautakorpi.
Ekonomibiträdena tar hand om fartygets allmänna intryck. Jobbet förutsätter att man har
en energisk, pålitlig och ansvarstagande karaktär.
”Man måste motionera. Arbetet kräver
god kondition och regelbundna levnadsvanor. Om morgnarna måste man komma till
jobbet, man får inte försova sig, för fartygets
städning och allmänna ordning är ekonomibiträdets ansvar”, resonerar Heli.
Heli anser att den största utmaningen i arbetet är att hantera jäkt.
”Fartygen lägger ut vid ett visst klockslag,
och då ska allt vara rent och i ordning. Man
måste ha bra koll på klockan i det här jobbet”.
Till ekonomibiträdenas uppgifter hör även
att ta hand om fartygens förråd. Jäktiga dagar hjälper de vid behov också till med disken
i köket. På en sommardag kan vattenbussen
transportera hundratals passagerare, men
tack vare ekonomibiträdena får vi alltid stiga
in i ett städat fartyg som doftar gammalt trä.
För många semesterfirare är en dagskryssning till havs eller på sjön sommarens höjdpunkt och det är modern vintage när den är
som bäst!
Sommarjobbare, ta hand om din organisering!
Gå med i Sjömans-Unionen och Transportbranschens
Arbetslöshetskassa skriftligen så fort arbetsförhållandet inleds.
23
Transportbranschens
Arbetslöshetskassas tjänster
Exempel på motioner:
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Telefonjour
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Arbetslöshetskassans
kundtjänst är öppen:
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti)
Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj–augusti)
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
•
öka jämnställdheten i lagstiftningen och arbetsavtalen för
arbetare i olika arbetsförhållanden
• stärkt position för FFC:arnas
förtroendemän och arbetar skyddsrepresentanter
• användning av hyresarbete
• arbetshälsovård
ELEKTRONISK SERVICE
på adressen https://mtytti.akt.fi
(Ditt användarnamn på tjänsten är din personbeteckning t.ex. 123456-123A.
Lösenordet är ditt postnummer t.ex. 00100.
Ändra användarnamnet och lösenordet efter
den första inloggningen.)
De ansökningar som ankommit via kassans
nättjänst eller som mobilansökningar handläggs automatiskt och de betalas ut snabbast
inom två vardagar. Den fortsatta ansökan
som har ankommit till kassan t.ex. på måndag senast kl. 12, betalas ut på onsdag.
Behandling av ansökan
Obs!
Handläggningstiden för inkomstrelaterad
arbetslöshetsdagpenning och jämkad dagpenning är för närvarande i genomsnitt 1,5
veckor.
Medlemsregisterärenden
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
svarar inte för ärenden som gäller ditt medlemskap. I medlemsregisterärenden betjänas
Du av Sjömans-Unionens medlemsregister,
Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257 eller e-post:
[email protected].
Se handläggningstidens uppdateringar
på adressen:
www.akt.fi
>Transportbranschens arbetslöshetskassa
Individuell telefonjour
På arbetslöshetskassans individuella telefonjour kan man uträtta ärenden måndag–
fredag kl. 9–12 på telefonnummer
(09) 613 111.
FRÅGOR & SVAR:
• utveckling av utkomstskyddet
för arbetslösa och arbetslös hetskassorna
• Finland måste ta sin plats som
kunnig aktör i Arktis
• utveckling av arbetsvälbe finnandet
Eget arbete, gemensamma rättigheter
FFC:s 18:e representantmöte hölls i Tammerfors 6–8 juni. Representantmötet är FFC:s
högsta beslutande organ och det sammanträder vart femte år. I mötet deltog de 270
medlemsförbundens representanter. Sjömans-Unionens representanter på mötet var
Kari Nurmirinta och Tarja Rännäli.
text och bild: Saana Lamminsivu
Om jag skickar den fortsatta ansökan till
kassan denna vecka, när får jag betald?
Alla ansökningar som ankommit till kassan
per post denna vecka dvs. mellan måndag
och fredag betalas ut på tisdag nästa vecka
men t.ex. när tisdag blir helgdag kan det
förorsaka avvikelser i betalningar.
Ifall du skickar den fortsatta ansökan via nätet,
får du betald inom 2–3 dagar. (Gäller endast
fortsatta ansökningar för fyra veckor eller för
en månad och om medlemmen har varit helt
arbetslös under hela ansökningsperioden.)
Bör jag skicka det skattekort, som jag har
fått från beskattaren, till kassan i samband
med min första ansökan?
Kassan får skatteuppgifter direkt från skattemyndigheten.
Ett normalt skattekort eller ett ändringsskattekort?
Enligt skatteförvaltningens beslut, verkställs
förskottsinnehållning på inkomstrelaterad
dagpenning till minst 20 procent och innehållningsprocenten är höjd med två procentenheter. Ifall du är berättigad till förhöjd
förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, är beskattningen fyra procentenheter högre.
24
Ta reda på din egen skattebyrå om det lönar
sig att skicka ett ändringsskattekort som är
givet för förmåner till kassan.
Endast ett ändringsskattekort som är givet
för sociala eller andra förmåner bör sändas
till kassan i original eller via kassans webbtjänst. Innehållningsprocenten ändras inte
ifall ändringsskattekortet är givet för sociala
eller andra förmåner. Då är innehållningsprocenten precis den som beskattaren har
räknat för er.
Jag påbörjar ett nytt anställningsförhållande
på heltid som varar längre än två veckor mitt i ansökningsperioden: bör jag vänta
tills hela perioden har fortgått eller kan
jag skicka ansökan redan när den första
arbetsdagen börjar?
Du kan skicka ansökan strax efter att ditt arbete har påbörjat om det är klart att det fortgår
i minst två veckor. Efter att arbetsförhållandet
har upphört, skicka ett löneintyg över arbetet
och en kopia av arbetsavtalet till kassan.
Jag har fått ett beslut där det står
periodisering av semesterersättning. Vad betyder den? Semesterersättning är ersättning för oanvända semestrar och den periodiseras efter att
arbetsförhållandet har upphört. Under periodisering av semesterersättningen är du inte
berättigad till dagpenning.
Min maximitid på 500 dagar går ut på tisdag
nästa vecka och jag är född 1960. När kan
jag skicka den sista ansökan och vad bör jag
göra efter det? När blir jag berättigad till
inkomstrelaterad dagpenning igen?
Du kan skicka ansökan genast på onsdag
och informera din arbets- och näringsbyrå att
maximitiden på 500 dagar har gått ut. Kassan
skickar dig ett intyg över att 500 dagar har
gått ut per post. Efter detta kan du kontakta
FPA och bifoga kassans intyg till ansökan när
du ansöker om dagpenning från FPA.
När pågår självrisktiden på 7 vardagar på nytt?
Varje gång det nya arbetsvillkoret på 34 veckor uppfylls, nollas de tidigare betalda dagarna och börjas en ny betalningsperiod på 500
dagar. I samband av detta pågår självrisktiden på nytt (alltid i början av en ny 500-dagarsperiod).
För att erhålla en ny 500-dagarsperiod av
dagpenning ska ditt arbetsvillkor på 34 veckor uppfyllas inom 28 månaders granskningsperiod. I arbetsvillkoret kan ingå alla veckor
på minst 18 arbetstimmar.
FFC:s målprogram för åren 2011–2016
heter Eget arbete, gemensamma rättigheter.
Målprogrammet omfattar till exempel FFC
strävan till att man inom alla branscher
ska ha en minimilön på 1 800 euro innan
år 2016. I målprogrammet framkom till
exempel också situationen för egenföretagare samt situationen för skiftesarbetare
och snuttjobbare. Vid sidan om inkomstpolitiken försöker FFC även uppnå en ny
arbetsmarknadsmodell.
ställs upp. Efter en omröstning gjordes en
ändring i målprogrammet, där man konstaterar att FFC:s regionorganisation i fortsättningen utgörs av fem verksamhetsområden
och tretton regionkontor med personal.
”Det finns många branscher
inom FFC där månadslönen inte
räcker till följande löningsdag.”
-inlägg i salen-
Röstning om FFC:s
regionverksamhet
Under representantmötet gjordes flera
ändringar i utkastet till representantmötets målprogram. Den största delen av
ändringarna var preciseringar och kompletteringar, men man röstade också om
några ändringsmotioner.
Störst antal inlägg fick den punkt i målprogrammet där FFC:s regionverksamhet
FFC:s tryckta tidningar består
FFC:s styrelse framförde för representantmötet att tyngdpunkten i FFC:s kommunikation borde övergå från tryckt kommunikation till nätkommunikation, vilket
i praktiken skulle ha inneburit att tidningarna Palkkatyöläinen, Löntagaren och
Arvo inte längre skulle ges ut i tryck.
Representantmötet avslog dock anförandet utifrån Suomen Sosialidemokraattisen
Sanomalehtimiesliitos (SSSL) motion, och
på så sätt tryggades utgivningen av FFC:s
tidningar i tryck under följande femårsperiod.
Rekordmånga motioner
Under mötet behandlades sammanlagt 58
motioner från förbunden, och det är det
största antalet på länge. Förbättringen av
snuttjobbarnas och egenföretagarnas ställning samt att ta vara på arbetarnas kunnande låg överst på agendan i anförandena till
representantmötet.
”Vi måste stå upp emot YTK
någon gång!”
-inlägg i salen-
Lue suomeksi: www.smu.fi > viestintä > SAK:sta
25
Vi måste
sätta stopp
LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE
PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN
Sjömans-Unionens medlemmar har som
medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning
på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för
medlemmar.
för utflaggningen
av finska fartyg
Den äkta hälften vill skiljas
– vad kan jag göra?
Jouni Lahtinen bor i Räfsö i Björneborg, lokalt kallad Räpsö,
och har som sjukpensionär följt den inhemska sjöfartens kamp
för sin överlevnad under ett knappt års tid. Enligt Jouni står
Enligt Finlands lag kan makar ansöka om skilsmässa tillsammans
eller enskilt. Några grunder behövs inte. Maken/makan kan inte
hindra skilsmässan. Om det bara är den ena parten som gjort
skilsmässoansökan, måste en domstol reservera ett tillfälle för den
andra parten att bli hörd. Den sex månader långa betänketiden som hör
till skilsmässan påbörjas från skilsmässoansökans delgivningsdag.
den ständiga utflaggningen av finska fartyg högst upp på
listan över branschens problem.
Text: Jouko Kahila bild: Marko Palenius
V
i måste sätta stopp för det”,
sammanfattar Lahtinen, som
har förtjänat sitt levebröd till
havs i drygt tjugo år.
Lahtinen väntar också på att den nya regeringen ska vidta snabba åtgärder för att
sätta stopp på utflaggningen genom att t.ex.
driva genom den nya tonnageskattelagstiftningen som är på gång. Lahtinen är dessutom bekymrad för de finska sjömännens
arbetsplatser till havs.
”Problemet är också blandbesättningarna
på fartygen. Rederierna använder dem för
att försöka hålla nere lönerna och öka sina
vinster.”
Ständig stress utgör ytterligare ett problem för sjömännen. ”Stressen ökar i sin
tur av de minimala tider som fartygen
ligger i hamn”, säger Lahtinen.
Första jobbet
var som mässkalle
Lahtinen inledde sin sjömanskarriär vid 16
års ålder då han började arbeta som mässkalle på ett torrfraktfartyg vid namn Pirjo,
som gick till England. Det var i slutet av
1960-talet och killen från Räpsö tyckte att
det var underbart att få segla och besöka
fascinerande hamnstäder.
”Jag märkte dock snabbt att arbetet till
havs var tungt”, minns Lahtinen.
Få av kamraterna i samma ålder som
26
gått till havs blev kvar. De flesta stannade
kvar på land för att bilda familj. Några söp
sig fördärvade till havs. Idag dricks det mindre på fartygen än innan.
Efter att ha gift sig och fått två pojkar
bestämde sig även Lahtinen för att bli kvar
på land och sökte sig till en svetskurs. Han
arbetade med metall på bland annat varvet
Rauma-Repola i Björneborg.
”Förutom några korta jobb på den lokala
hamnbogseraren och på en fisketrålare blev
jag kvar på land länge, cirka 15 år”, berättar
han.
Hårt arbete på skjutbogserare
De sista 15 åren i sin sjömanskarriär seglade Lahtinen på skjutbogserare som gick
i kusttrafik på Östersjön. Först i 13 år på
bogserare i Alfa- och Bravo-klass. De transporterade lös- eller bulkvara på pråmen
Para-Uno, som t.ex. kalksten, trävirke, kol
och trästockar.
Skiften på skjutbogserarna var sex timmar långa. En månads arbete följdes av en
månads ledighet. Arbetet var tungt, och de
få ledigheterna och vilopauserna påverkades negativt av oväsendet på kombinationen bogserare-pråm.
På en bogserare vid namn Steel arbetade
Lehtinen som båtsman. Det var ett olycksdrabbat fartyg. Bogseraren sjönk år 1990
utanför Hangö under namnet Finn och tog
Bützow tel.
Helsingfors (09) 431 531
Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944
Tammerfors (03) 3138 2800
Åbo (02) 274 2000
Lahtinen väntar
på att den nya
regeringen ska vidta
snabba åtgärder för
att sätta stopp på
utflaggningen genom
att t.ex. driva genom
den nya tonnageskattelagstiftningen
som är på gång.
med sig åtta män ur besättningen. Efter
att bogseraren bärgats, renoverats och bytt
namn pushade den en pråm vid namn
Botnia, som fraktade bland annat järnmalmskoncentrat i bulk.
”Steel gick nästan non-stop – det tog
oftast bara en halvtimme–timme att byta
från en pråm till en annan i hamn”, säger
Lahtinen om sitt arbete till havs.
S
om tilläggskrav till skilsmässan
kan man i tingsrätten kräva
beslut om vårdnad av barn,
boende, umgängesrätt, underhåll, underhåll av make/maka och avslutande av samlevnad. Tingsrätten kan även
ge ett tillfälligt förordnande i dessa ärenden
innan ärendet får sin slutgiltiga lösning.
I beslut som gäller avslutande av samlevnad är beslutskriteriet behovet av bostad.
Det har ingen betydelse vem av makarna
som äger bostaden och om bostaden är
giftorättsgods. I beslutet kan den av makarna som fått boenderätt ges rätten att även
använda lösöre som den andra hälften äger
i det gemensamma hemmet. Beslut gällande avslutande av samlevnad kan verkställas
genast vid hot om vräkning, även om man
skulle ha överklagat det. Ingenting hindrar
heller att egendomen säljs till en tredje
part. Vid bodelningen har dock ägaren rätt
att få skälig ersättning för användningen av
hans/hennes bostad för tiden mellan det att
skilsmässodomen vinner laga kraft och fördelningsdagen.
I tingsrätten kan man antingen som til�lägg till skilsmässoansökan eller separat
ansöka om ett åläggande för en bodelare
att utföra en bodelning eller avskiljning av
egendom. I allmänhet är det personen som
anges först i ansökan som väljs med dennes samtycke, om det inte finns några särskilda skäl emot det. Den sakägande maken/
makan kan förevisa olika krav för bodelaren
vad gäller värdering och fördelning av egendom. Avvittringsgrund uppstår dagen för
inträde av anhängighet för skilsmässoansökan. Enligt den avgörs vilken egendom
makarna måste dela på.
Det är dyrt att gräla och det får många
att må dåligt. Det varken hindrar eller fördröjer en skilsmässa. Man kan gräla om
barnen ända tills de blir myndiga. Om man
vill kan man få en mångårig rättsprocess
om fördelningen av egendomen, där tre
jurister fakturerar de före detta makarna.
Ett bra sätt att förebygga svårigheter är att ordna saker i förväg.
Makarna kan göra en överenskommelse för hur man gör vid en eventuell
skilsmässa redan medan man är gifta.
I avtalet kommer man överens om vårdnaden av barn, boende, underhåll och
boende i det gemensamma hemmet
samt om innehållet i den kommande fördel-ningen. Man kan även göra upp ett äktenskapsförord, men man kan inte tvinga
maken/makan till det.
Konsultera oss gärna.
Johanna Tolppanen
vicehäradshövding
Advokatbyrå Bützow Oy
www.butzow.com
27
Kollektivavtalsmotioner
Sjömans-Unionens fullmäktige kräver ansvarsfullhet av landets följande regering:
Du Sjöman – låt din röst höras!
Du som är medlem i Sjömans-Unionen har
nu möjlighet att påverka och komma med
din åsikt om kollektivavtalsfrågor som du
själv eller ni tillsammans på er arbetsplats
vill ha förbättringar i.
De branschvisa kollektivavtalen som tillämpas för Finlands Sjömans-Union FSU rf:s
medlemmar på fartygen upphör den 29.
februari 2012. Enligt Unionens stadgar beslutar Unionens styrelse om godkännande
av ett kollektivavtal. När besluten görs
behöver styrelsen också känna till medlemmarnas åsikter.
Tillfällen på fartygen och
i land under tiden 15.5–15.8.2011
Huvudförtroendemännen ordnar tillsammans med fartygens förtroendemän tillfällen ombord på fartygen, där man tillsammans med medlemmarna funderas över
kollektivavtalsförslag. Fackavdelningarna
bör på motsvarande sätt ordna tillfällen i
land.
Tillfällena hålls under tiden 15.5–15.8, så att
förslagen kan vara tillhanda på Unionens
kontor senast den 1.9.2011. Ni kan använda
våra mötesprotokoll eller skriva förslagen
som meddelanden i fri form.
Mötesprotokollet kan hittas på web-sidan:
smu.fi > på svenska > intressebevakning > kollektivavtalsmotioner
Svaren kan också skickas med e-post till
adressen [email protected]
FFC bildade ett forum för säkerhetsbranschen
- Sjömans-Unionen är med i arbetsgruppen
FFC stärkte sin fackföreningsverksamhet
inom säkerhetsbranschen med FFC:s forum
för säkerhetsbranschen, som bildades den 5
maj. Forumet förenar de FFC-förbund vars
medlemmar arbetar i säkerhetsbranschen.
Forumet för säkerhetsbranschen deltar
i diskussioner om synen på utvecklingen av
säkerheten i samhället och säkerhetsbranschen. Det tar också upp särskilda frågor som
rör personalen i branschen, som utbildning,
arbetshälsa och skydd i arbete.
Sjömans-Unionen är en av medlemmarna
i forumet. Forumet består också av Förbun-
FPA informerar:
Direktersättning
frånapoteket
till sjömän fr.o.m. 1.6.2011
28
det för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL, dess samfundsmedlemmar
Underofficersförbundet, Sjöbevakningsförbundet, Tullförbundet och Fängelsefunktionärernas förbund samt brand- och räddningsbranschens union i JHL, Servicefacket
PAM och dess medlemsförening Säkerhetsbranschens fackförbund samt Post- och logistikunionen PAU.
Mer information om forumet och
kontaktuppgifter: www.sak.fi
Sjömans
-Unionen
s
kontor ä
r stängt
4.7–31.7.2
011
Ombudsträff: Telefontjänst för ombud
vardagar kl. 9.00–15.00 på telefonnummer
(09) 6152 0222. Överenskommelse om
tidpunkt för mötet i förväg per telefon.
Stugtelefonen är stängd 18.7–14.8.2011.
Stugreserveringar för september kan göras
fr.o.m. 15.8. på nummer (09) 6152 0260.
Öppettider under sommaren på kontoret
i Åbo: Kontoret i Åbo är stängt 4.7–14.8.2011.
Ombudsmannen håller jour nästa gång
15 augusti på Åbo kontoret.
Den finländska handelsflottan måste växa och nya sjöarbetsplatser måste skapas.
Revisionen av den anhängiga tonnageskattelagstiftningen måste avslutas genast i början
av den nya regeringsperioden. Den traditionella isbrytarflottan behöver snabb förnyelse.
Kombiisbrytarna måste omfattas av sjöfartsstöden. De svavelutsläppsbegränsningar som
träder i kraft på Östersjön år 2015 skulle innebära en räkning på upp till över en miljard för
Finlands industri och skulle vara dödsstöten för den finländska sjöfarten.
”Sjömans-Unionen är orolig för sina medlemmars sysselsättning och arbetsplatser och kräver att landets nya regering agerar snabbt för
att trygga den inhemska sjöfarten. Vår handelsflotta måste växa och nya sjöarbetsplatser
måste skapas. Sjöfartsbranschen borde också
ta läroavtalsutbildning i bruk.
Den finländska handelsflottan har mins-
kat dramatiskt under de senaste 30 åren. I
mitten av 1970-talet seglade fortfarande över
200 torrlastfartyg under finländsk flagg. Nu
finns det bara knappt hundra kvar och bara
en handfull tankfartyg, 11 stycken. Som en
följd av utflaggningar har vi även förlorat flera
stora passagerarfartyg.
I fjol minskade det inhemska tonnagets
Alster och fotografier
från våra medlemmar
–du har väl observerat
det här?
din skrivbordslåda fylld med alster som kanske även intresserar
andra? Tycker du om att skriva historier och berättelser, men vet
inte vart du kan skicka dem. Eller kanske du är expert på att påverka
andras åsikter – en riktig kung i diskussionsforumen. Sjömannens
redaktion är även intresserad av fotografier med sjöfartsmotiv. Nu
har du möjlighet att publicera dina fotografier i Unionens medier
om du fångat äkta sjöfartsstämning med din kamera.
Just din synpunkt kan vara av betydelse eller viktig för någon,
vare sig dina tankar och synpunkter rör globala frågor eller är
hämtade från ditt eget liv. Skicka oss bilder, diskussionsämnen,
historier, artiklar eller dina synpunkter under eget namn eller
under signatur. Alster och bilder från våra medlemmar publiceras på
Sjömans-Unionens webbplats och i tidningen Sjömannen utifrån
möjligheter/avtal.
Om du är under 31 år, får olycksfallspension och det har gått fem år (från
kalenderårets början) sedan din olycka
inträffade, är du berättigad till en engångsförhöjning på 16 procent på din
olycksfallspension. Se till att förhöjningen betalas ut till dig och kontakta ditt
eget försäkringsbolag.
Sjömän och gränsarbetare som bor i Finland men som är sjukförsäkrade i ett annat EU-, EES-land eller Schweiz får från och
med 1.6.2011 direktersättning på läkemedel från apoteket.
Läs mera från FPAs hemsidor:
www.kela.fi > På Svenska > Om FPA > Information och
andel av utlandstrafikens sjötransporter ytterligare: av importen var det bara 31 procent
som sköttes med inhemska krafter och av exporten 18 procent. Att sjötransporterna övergår till utländsk flagg är ett verkligt hot för hur
väl Finlands försörjningsberedskap fungerar
i en krissituation: det finns inga garantier för
sjötransporternas funktionalitet i en kris…”
Läs uttalande i sin helhet: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > meddelanden
Du under 30 med
olycksfallspension
(olycksfallsförsäkringslagen 16 § indexhöjning)
kommunikation > Meddelanden > 2011
Sista stunden kommen
för att rädda finländska sjöarbetsplatser
Är du en historieberättare eller en entusiastisk fotograf? Är
h skicka oss
Ta mod till dig oc
dina alster eller fotografier!
Skicka historier per e-post
[email protected]
eller per post
Katja Gräsbeck
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
29
s Races Turku
AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT /
AVDELNINGARNA INFORMERAR
IN MEMORIAM
Lämmin kiitos M/s Finnmaidin miehistölle Reijo Leppäsen muistokirjoituksesta. Kiitos myös monille muille adresseista sekä kukkatervehdyksistä.
Olin Reijon luona, kun hän hiipui pois.
Laskin ruususydämeni haudalle kiirastorstaina.
Suru on raskas.
Kiitollisuudella Reijon elämänkumppani
Päivi Aalto ja mäyräkoira Pentti
Reijon uurna laskettiin 16.4.2011 Naantalin kirkkomaalle kasvattiäiti Aune
Pentikäisen sukuhautaan.
KIITOS / TACK
Kiitokset M/s Marjatan seilureille ja
Helille, Turun konepäällystöyhdistykselle
sekä Langh Ship -varustamolle täyttäessäni vuosia.
Eläkeläinen Jarmo Ukkonen
Kiitän M/t Stena Poseidonin henkilökuntaa sekä Neste Shipping -varustamoa
muistamisesta merkkipäivänäni.
Veijo Salmi
Lämmin kiitos työnantajalle ja työkavereille saamistani lahjoista jäädessäni
eläkkeelle Silja Europalta.
Eini Sirkka-Liisa Märsylä
ELÄKKEELLE /
PENSIONERING
Kiitos ystävät kaikesta siitä huomiosta
sekä lahjoista, jotka tulivat osakseni
jättäessäni arkisen aherruksen
M/s Silja Serenadella.
Lämmöllä teitä muistellen
Marja Wuorisalo
Kiitokset M/s Mariellan työkavereille
muistamisesta.
Kari Syrjälä
Amorella. Kiitos työkaverit suola- ja
sokeri päivistä.
Jatkoja toivottaen eläkeläismuori Aino
Kiitän Viking Lineä ja Mariellan väkeä
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Extra kiitos messi-Marjalle runosta.
Jag tackar Viking Line och Mariellas
besättning för ihågkommandet när jag
blivit pensionär. Extra tack till Marja i
mässen för dikten.
Raimo "Rami" Vuorinen
Kuva: Tall Ship
Kiitoksia Tallink Silja Linelle muistamisesta
jäädessäni eläkkeelle.
Pekka Nikula
Kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle
saamistani lahjoista ja onnen toivotuksista jäädessäni eläkkeelle…kuuntelemaan radiota.
P.S. Erityiskiitokset yökerhon jengille!
Pirjo Sparre Alias Kettunen
Pohjoisen osasto (002)
Pohjoisen osaston toimikunta jatkaa kauden 2011–2012
pääosin samalla miehityksellä, uudeksi jäseneksi toimikuntaan valittiin Jarkko Heikkinen. Puheenjohtaja
Pentti Holappa ja varapuheenjohtaja Markku Kylmämaa, sihteeri ja taloudenhoitaja Asko Juntunen, varsinaiset jäsenet: Tapani Björkbacka, Seppo Hannula,
Jarkko Heikkinen, Pekka Kangas, Markku Kangosjärvi ja
Outi Ketola, varajäsenet: Uwe Berg, Risto Passila sekä
Toni Lähdemäki.
rp
Kesän menotä
– kuva-arkisto
it:
Ahvenanmaan Meripäivät
– suuri rannikkokulttuuritapahtuma
12.–17.7.2011
Perinteisten purjelaivojen kilpapurjehdus Föglöstä, Degerbystä
Maarianhaminan Itäsatamassa sijaitsevaan Merikortteliin
13.7.2011. Lisäksi on kilpapurjehdus perinteisille käyttöveneille,
moottorivenekilpailu, risteilyjä, lastenohjelmaa, käsitöitä, viihdettä ja
tanssia.
www.sjokvarteret.com
Ålands Sjödagar - stort kustkulturevenemang
(Räppi Pirjolle)
”Kuhan mie täältä lähen!”
Pirjo eläkkeelle siirtyy pian
mutta…ei vielä ihan.
Hommia tiistaiaamunkin duunaa
ennen lähtöä Turkuun paikatkin puunaa
Kuhan mie täältä lähen
Sanonta tuttu on monelle kyllä
eikä, ihan totta!, moni Pirjon tasolle yllä.
Salaatit, erinomaiset laittaa
Tottavie, mikä määrä porukalle maittaa
Kuhan mie täältä lähen
Puhtautta, siisteyttä pitää olla
muutenhan messi olisi ihan nolla.
Ei tarvii miettii, mitä suuhunsa laittaa
kipotkin Pirjo moneen kertaan vaihtaa.
Kuhan mie täältä lähen
Se voi olla, ett messi ei lähe toimii
jos tilalles ei tule samanlaisii voimii!
Mahat meillä varmaan kaikilla toimii
mikäli on, mitä suuhunsa poimii
Kuhan mie täältä lähen
Huumoria, tsemppiä pidä vain yllä
olemme varmoja, sinä pärjäät kyllä.
Joukkoon Mariellan aina voit tulla.
Saattaa olla, ett pöytääsi tuodaan
kahvi ja pulla
Vaikka sää täältä lähet
(Marja Suihkonen)
SYNTYMÄPÄIVÄT /
FÖDELSEDAGAR
Rämön Olli Haminasta täytti
65 vuotta 20.6.2011.
KULTAMERKIT /
GULDSMÄRKEN
Marko Kinnunen
Tyyne Sillgren
Kaarina Virtala
Pekka Nikula
Aino-Kaisa Partanen
12.7–17.7.2011
Etelä-Suomen osasto (009)
Osastolla on lippuja jäsenilleen
KOM-teatterin näytökseen:
Vadelmavenepakolainen
pe 16.9. klo 19
Hillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa
vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi. Mikko Virtanen on
syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa
ruotsalainen sielu suomalaisessa ruumiissa. ”Suomessa olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vähemmistö, jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla.”
Lipun hinta 10 € (norm. 26 €, osasto ja Merimiespalvelutoimisto maksavat erotuksen)
Varaa lippu tekstiviestillä Marilta, puh. 050 528 3564, tai
s-postitse [email protected].
Kappsegling för traditionella segelfartyg och storbåtar från
Föglö Degerby till Mariehamns Österhamn 13.7.2011. Dessutom
seglingsturer, motorbåtstävling och träbåtsparad. Barnprogram,
visning och försäljning av hantverk, mat och dryck och
musikunderhållning med dans.
www.sjokvarteret.com
Höyrylaivoja ja Päijänteen vanhoja laivoja
16.7.2011, Jämsä
Jämsän satamaan kokoontuu yhteisregattaan aitoja höyrylaivoja ja
Päijänteen laivureiden vanhoja laivoja. Laivat saapuvat lähivesille
perjantaina 15.7. ja tulevat lauantaina 16.7. Jämsänjokea pitkin
Jämsän satamaan. Mukana arviolta 7 höyrylaivaa ja 20–30 Päijänteen
laivureiden laivaa. Yleisö pääsee tutustumaan höyrylaivoihin,
lastaamaan laivoihin halkoja ja äänestämään parasta laivaa.
Ohjelmassa on myös pelimannimusiikkia ja merimieslauluja.
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)
The Culture 2011 - Tall Ships Regatta
Tuli on irti! -näyttely
Matkailu- ja Huolinta-alan jäsenillä on mahdollisuus
käydä katsomassa Logomon Tuli on irti! -näyttelyä.
Näytä jäsenkorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi ja kerro
olevasi Matkailu- ja Huolinta-alan jäsen, niin pääset
näyttelyyn ilmaiseksi.
Näyttely on avoinna 18.12.2011 asti päivittäin klo 11–19
osoitteessa Köydenpunojankatu 14, Turku.
26.–28.8.2011, Turku
Sail Training International (STI) ja Turun kaupunki järjestävät
The Culture 2011 Tall Ships Regatan Itämerellä Turun
kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Aurajoen varsille saapuu
suuri joukko komeita purjelaivoja, muun muassa merten jättiläiset
Kruzenshtern, Sedov, Mir ja Dar Mlodziezy.
www.tallships2011.fi
Kotkan Meripäivät
Laivan viihdeammattilaiset (011)
Hyödynnä jäsenyyttäsi kesätapahtumissa!
Voit jälleen päättää, mihin kesätapahtumiin haluat
mennä: teatteriin, konserttiin tai festareille – mikä sinua
sitten miellyttääkin. Yhdistys hyvittää jäsenilleen max
70 € kesätapahtumista.
Jokainen huolehtii itse lippujen ostamisesta. Hyvitys
lipusta maksetaan suoraan pankkitilille. Lähetä kuitti
lipusta ja liitä mukaan nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kuitti liitteineen tulee
postittaa 31.8.2011 mennessä osoitteeseen:
Nina Peltola, Koulukatu 4, 32700 Huittinen.
28.–31.7.2011
Merellistä ohjelmaa sekä karnevaalitunnelmaa. MeripäiväAreenalla
muun muassa: Jukkapoika, Paleface, Twisted Sister, Michael Monroe,
Kotiteollisuus, Pelle Miljoona, Paula Koivuniemi, Yö, Village People,
ja Popeda. Satamassa tutkimusalus Aranda, purjelaiva Gerda sekä
vartiolaiva Tavi. Merimieslaulukilpailun finaalikonsertti
la 30.7. Kotkan konserttitalolla.
www.meripaivat.com
Meripäivien perjantaina 29.7. kokoontuvat myös syvien merten
miehet Kotkaan. Merimiespalvelutoimisto ja Suomen
Laivahistoriallinen Yhdistys järjestävät ohjelmaa.
www.mepa.fi
”Merimieskirkko – tarinoita elämän merillä”
14.5.–4.9.2011, Laivasilta 8, Loviisa
”Merimieskirkko – tarinoita elämän meriltä” on tämän kesän teema
Loviisan Merenkulkumuseon erikoisnäyttelyssä. Näyttelyn toteuttavat
yhteistyössä Loviisan Merenkulkuhistorian Säätiö ja Suomen
Merimieskirkko ry.
Pekan
pähkinät
Koonnut: Pekka Mantere
1. Missä sijaitsee Munsalan satama, jossa on muun
muassa öljyn varmuusvarasto?
a) Paraisilla
b) Merikarvialla
c) Uudessakaarlepyyssä
2. Mikä on Suomen ympäristökeskuksen
uusin öljyntorjunta-alus?
a) Halli
b) Louhi
c) Hylje
3. Mitä ovat Mir-1, Mir-2, Alvin, Nautile ja Shinkai?
a) Lentotukialuksia
b) Tutkimusaluksia
c) Miehitettyjä tutkimussukellusaluksia
4. Missä sijaitsee Långnäsin satama?
a) Ruotsissa
b) Ahvenanmaalla
c) Manner-Suomessa
5. Meriliitto ry on Suomen merellisten intressipiirien
yhteistyöfoorumi. Kuka on yhdistyksen puheenjohtaja?
a) Tuomas Nylund
b) Asko Arkkola
c) Markku Mylly
6. Missä voi ihailla kuvanveistäjä Eila Hiltusen
laivateräksestä hitsaamaa korkokuvaa ”Ahtojäät”?
a) Arctia Shipping Oy:n pääkonttorissa
b) Jäänmurtaja Urholla
c) Merimuseo Vellamossa
7. Ketkä olivat pääosissa elokuvassa
”Merimiehen vaimo”?
a) Stan Laurel ja Oliver Hardy
b) Tauno Palo ja Ansa Ikonen
c) Matti Pellonpää ja Kati Outinen
Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3c, 4b, 5c, 6b, 7a
30
31
lu
pai
Kil Tävling
Merimieslehden kilpailuun tuli
tällä kertaa 53
vastausta. Melkein
kaikki vastaajat tiesivät,
että ESL-Shippingin alukset kuljettavat kivihiiltä Suomeen. Merimies-Unionin toimitsija
Carita Ojala arpoi kilpailuun osallistuneiden
joukosta voittajaksi Teuvo Hokkasen, M/s
Estradenilta. Hokkanen voitti jo toisen kerran tänä vuonna.
Denna gång kom det in 53 svar i tidningen
Sjömannens tävling. Nästan alla som svarade visste att ESL-Shippings fartyg transporterar stenkol till Finland. Sjömans-Unionens
ombudsman Carita Ojala lottade bland dem
som deltagit i tävlingen, och vann gjorde
Teuvo Hokkanen på M/s Estraden. Hokkanen vann för andra gången i år.
Missä kaupungissa Royal Line
-varustamo sijaitsee?
I vilken stad finns rederiet
Royal Line?
Valitse yksi vaihtoehto:
1) Helsingissä
Välj ett alternativ:
1) Helsingfors
2) Turussa
2) Åbo
3) Porvoossa
3) Borgå
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 5/2011.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala.
Namnet på vinnaren publiceras i numret
5/2011 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
19.8.2011 mennessä:
Du kan delta i tävlingen senast
den 19.8.2011 på följande sätt:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden
kilpailu
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,
puhelinnumero).
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Skicka svaret till adressen:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Puheenjohtaja / Ordförande
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Simo Zitting
Kenneth Bengts
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected][email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso
Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5, gatuplan
Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
sähköinen palvelu
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.akt.fi/fi/kuljetusalan_
tyottomyyskassa
32
www.akt.fi/se/arbetsloshetskassan
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Anja Uusitalo
Kenneth Bondas
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Toimitsija, Ahvenanmaa
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Ombudsman, Åland
Tetta Härkönen
Henrik Lagerberg (09) 615 20 252 / 040 455 9834
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Hallinnon sihteeri /
administrationens sekreterare
Taloudenhoitaja / Ekonom
Sari Helenius
Mikko Tuominen
(09) 6152 0225 / 040 450 6768
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Toimitsija / Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija / Ombudsman
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimitsija/Ombudsman
Niclas Nyberg
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från kontoret
i Åbo