M/s Bore Sea - Suomen Merimies
kesäkuu 4/ 2011 Nº merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF vintage-stämning på vattenbussen s. 22 s. 4 merimiehet villissälännessä SAK:n M/S BORE SEA SJÖMÄN edustajakokous kohti Biskajaa! i Vilda västern FFC:s 1 representantmöte pääkirjoitus: Oma työ, yhteiset oikeudet Heli: "Meri vei sydämen." SAK:n edustajakokous kokoontui kesäkuun alussa Tampereella ja vaati voimakkaasti työntekijöille reilumpaa kohtelua kuin se tällä hetkellä on. Tänä itsekkyyden aikana ainoa arvo maailmassa tuntuu olevan vain ”omistajien etu”. Maailma elää murroksessa, jossa valtioiden rajat hämärtyvät. Suurilla, monikansallisilla yrityksillä on toimipisteitä ja tehtaita maapallon ympäri. Toimintojen hajauttaminen ja valtiorajojen ylitys ei kuitenkaan poista niiden vastuuta: päinvastoin: yritysten on alettava kiinnittää entistä laajempaa huomiota paitsi työntekijöihinsä, myös yhteiskuntaan yleensä. Työnetsintä ei ole paljon muuttunut sitten menneiden vuosikymmenten, vaan työntekijät joutuvat kulkemaan työn perässä maasta toiseen kuten ennenkin – ja toisin kuin olettaisi, muuttotahti näyttää vain kiihtyneen. Siirtolaisuudesta on muodostunut osa globalisaatiota, joka johtuu osaksi rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhimpien maiden elintasokuilusta. Kuilu hyvin toimeentulevien ja kädestä suuhun elävien välillä on kasvanut myös kotimaassa. Työ ei aina takaa toimeentuloa, vaikka sitä tehtäisiin säännöllisesti. Syitä saa hakea esimerkiksi osa-aikatyön lisääntymisestä ja erilaisten epämääräisten työsuhteiden räjähdysmäisestä kasvusta. Suomessa työskentelee 700 000 työntekijää muussa kuin vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa. SMU Goes Country-tapahtuman puitteet Messilässä olivat Tarjoilija Ilkka Dahwan kertoo hulppeat!. Royal Line-varustamossa olevan hyvän yhteishengen. Merimiesten lännenpäivien sisältö: 4 Merimiehet Villissä Lännessä 7 M/s Bore Sea kohti Biskajan tuulia ohjelma huomioi perheen pienimmätkin. Siru Oja muuntautui keväthenkeen perhoseksi. 10 Asiointi Kuljetusalan Työttömyyskassassa 12 Ulosliputtamiselle tultava stoppi! 8 Vintage-tunnelmissa vesibussilla Kannen kuvassa: Mikael Ahlfors Laivan Viihdeammattilaisista. Nº 4/2011 PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS ILMOITUKSET • ANNONSER MERIMIES – SJÖMANNEN John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 VAIHDE / VÄXEL puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. +358 (0)9 615 2020 TILAUSHINNAT (2011) TELEFAX 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e 5 6 7 8 +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] / fö[email protected] ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 22.8. 26.9. 31.10. 28.11. 16.9. 14.10. 18.11. 16.12. Suomen Merimies-Unioni toivottaa kaikille jäsenilleen oikein aurinkoista kesää! Työntekijän on saatava työstään sellainen palkka, jolla hän pärjää seuraavaan palkkapäivään. Suomen suurimman keskusjärjestön, SAK:n, tavoitteena on saada Suomeen lisää uusia investointeja ja työpaikkoja. Myös uusia tekijöitä tarvitaan. Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti, kun eläkeläisten määrä kasvaa ja suomalaiset elävät yhä pidempään. Lapsia ja eläkeläisiä oli viime vuonna noin 50 sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. SAK:laisten työntekijöiden työllisyys ja toimeentulo riippuvat ratkaisevasti siitä, miten suomalainen työ pärjää. SAK:n tavoiteohjelma vuosiksi 2011–2016 kuuluu: ”Oma työ, yhteiset oikeudet”. Jokaisella pitää olla oma työ. Työn tulee tukea työntekijän kasvamista ja kehittymistä. Valtaosalle palkansaajista työ ei ole tärkeää pelkästään toimentulon turvaamisen takia, vaan työ ja työelämään osallistuminen nähdään arvoksi sinänsä. Oman työn lisäksi pitää olla yhteiset oikeudet, eli mahdollisuus neuvotella ja sopia työstä, sen sisällöistä ja ehdoista. Mutta kuten me kaikki tiedämme, jollei Suomessa ole tulevaisuudessa tarpeeksi työpaikkoja, niin se heikentää myös SAK:n liittojen sopimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä koskettaa samalla tavalla meitä merimiehiä: jos ei ole suomalaista tonnistoa, niin ei ole myöskään työpaikkoja suomalaiselle merimiehille, joiden työehdoista voimme neuvotella. Tulevaisuudessa työpaikkojen säilyminen sekä uusien yritysten tuomat uudet työpaikat Suomeen ovat elinehtona niin kansalaisille kuin ammattiyhdistysliikkeellekin. Suomalaista sopimusyhteiskuntaa tarvitaan myös jatkossa. Kenneth Bondas liittosihteeri [email protected] Venny Minkkinen sonnustautui tapahtumaan asianmukaisella perhosaiheisella kasvomaalauksella kuin intiaani konsanaan. Merimiehet Villissä Lännessä – Nuolet viuhuivat, bootsit kopisivat ja country raikui Johan oli pirskeet! Vintti raikasi ja heinät pöllysivät Merimies-Unionin ammattiosastojen järjestämässä Merimies-Unioni Goes Country -tapahtumassa Hollolan Messilässä 21.–22.5. Maalaismiljöö istui mainiosti merimiesten ensimmäisten kevätpäivien pitopaikaksi, jossa oli niin aikuisille kuin lapsillekin suunnattua ohjelmaa. V teksti: Katja Gräsbeck ja Saana Lamminsivu KUVat: Saana Lamminsivu illin Lännen meiningeissä oli mukana 60 henkeä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Vakuutusyhtiö Turva, Merimiespalvelutoimisto sekä Merimieseläkekassa. Eikä Lännen tunnelmaa tapahtumasta puuttunut! Upeisiin country-asuihin sonnustautunut väki kokeili ja hioi taitojaan jousiammunnassa, lassonheitossa sekä puhallusputkiammunnassa 4event -ohjelmapalvelun opastuksella. Pienemmät ja suuremmat osallistujat ottivat mittaa toisistaan monissa eri kilpailuissa: hienoimmat country-asut sekä ammuntojen parhaat tähtääjät palkittiin aplodien saattelemina iltajuhlassa. Myös Turvan arvontaan osallistuneet saivat upeat palkinnot. Markkinaravintolan karaokessa esiteltiin laulutaitoja, lasten kasvoille ja käsiin loihdittiin perhosia ja muita kuvioita. Aikuiset saivat mittauttaa kehonsa koostumusta, notkeutta sekä voimaa, josta heille annettiin todistukseksi 4eventin vireyskirjan. Monet entiset ja nykyiset seilauskaverit tapasivat kevätpäivien aikana toisiaan ja kuulumisia vaihdettiin, myös uusia tuttavuuksia luotiin. Ilta huipentui herkulliseen ruokailuun sekä R & B Bandin tahdittamaan musiikkiin ja tanssiin. Nallit piiloon, seriffi saapuu! Cowboyt ja intiaanit painuivat kaktusten taakse piiloon, kun Jaana Vainio pokkasi jenkki-tyylillään naisten parhaan asun palkinnon. Lännenlokarit Harri Heinonen ja Henri Heinonen laittoivat sen sijaan ranttaliksi ja parikaksikko nappasi voiton parhaasta miesten asusta. Merimiesten kevätpäivien tunnelma nousi niin korkealle, että tapahtuma päätettiin järjestää uudelleen! Päivi Kling lassonheittotunnelmissa miehensä Mårtenin kanssa (s.17). "Mahtavat järjestelyt, ehdottamasti jatkossakin vastaavia tapahtumia!", he iloitsivat yhdessä pojanpoikansa, Micon, kanssa. Polle aisoihin! Oskari Nevala, 5 vuotta, lassosi humman taitavasti. Karaokessa hän lauloi teemaan liittyen – mitäs muuta – kuin Lauri Tähkä & Elonkerjuun 'Pitkät pellot'. Oskari Nevala tähtää laserpistoolilla ja hattupäinen Olli Westerlund seuraa vieressä. 4 5 Merimies-Unioni Goes Country -tapahtu- Hopoti hoi! Markku Lauriala ja Helena Nikkinen kesyttivät man pääjärjestelyistä vastasi Rauno Mutka. pilke silmässä ratsu-Reiman: Villi Länsi kutsuu! M/s Bore Sea Täyskymppi! Aura Minkkinen sijoittui komeasti kolmannelle sijalle puhallusputkiammunnassa. Tapahtuman lajijärjestelyistä vastasi 4event. Kuin Villissä Lännessä! Messilän puitteet tapahtumalle olivat hulppeat. Tunnelmallinen koristelu kruunasi juhlatilan ja illallispöydästä saattoi suuntaa kohti Biskajan tuulia! Bore-varustamo toi uutta tekniikkaa edustavan ”Ro-Flex”-aluksen Suomen lipun alle toukokuussa. M/s Bore Sea ja sen sisaralus M/s Bore Song ovat ekologisen merenkulun tienviitoittajia. valita itselleen makoisimmat tex mex-herkut. Hämärtyvässä illassa soi pitkälle yöhön rock ja kaihoisa blues, kun R & B-band tunnelmoi. teksti: Saana Lamminsivu kuva: Jörgen Mansnerus B ore-varustamon uusi rahtilaiva, M/s Bore Sea, kastettiin 6. toukokuuta Flensburgissa Saksassa ja aluksen ahteriin nostettiin uljaasti Suomen lippu! Bore Sean kanssa samaan aikaan Flensburger Schiffbau-Gesellschaftin telakalla vesille laskettiin myös sen sisarlaiva, M/s Bore Song. Alukseen tehdään tällä hetkellä vielä viimeistelytöitä ja liikenteessä sen on tarkoitus aloittaa heinäkuussa. Edelläkävijä ympäristöajattelussa Katso kuvagalleria a: Unionin kotisivuilt ntä sti Vie > www.smu.fi es Country Go > Nettijutut > SMU 6 Bore-varustamon mukaan ympäristöystävällisyys oli lähtökohta uusien laivojen tilaamiselle. Rakennusvaiheessa niiden energian- ja polttoaineenkulutusta testattiin usein eri tavoin. ”Uudet alukset ovat ekologisia ajaa ja polttoainekustannukset ovat paljon pie- nemmät muihin vastaavin kokoisiin laivoihin verrattuna”, M/s Bore Sean kapteeni Tom Rönnqvist kertoo. Alusten toinen erikoisuus on joustavuus. Esimerkiksi Bore Seastä löytyy kolme eri lastikantta. Yksi niistä on lähes 7 metriä korkea, mikä mahdollistaa sen, että mafivaunun (pyörällinen lastialusta) päälle voidaan lastata kaksi konttia päällekkäin, minkä ansiosta alus pystyy kuljettamaan huomattavasti enemmän rahtia kuin muut vastaavankokoiset laivat. Tämän ”joustavan” ominaisuutensa ansiosta Bore on antanut uusille aluksilleen nimen ”Ro-Flex” ja patentoinut keksinnön. Uusinta tekniikkaa M/s Bore Sea:ssä on 12 hengen miehistö, joista osa on puitesopimuksen mukaisesti EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Ensimmäiset liikennöintipäivänsä alus ajoi Itämerellä. ”Kaikki on uutta komentosillalta koneeseen. Laivasta löytyy esimerkiksi oma erillinen painolastivesien puhdistusjärjestelmä, mikä mahdollistaa sujuvan siirtymisen liikennealueelta toiselle”, kapteeni Rönnqvist kuvailee aluksen tekniikkaa. Myös keittiössä ollaan tyytyväisiä uusiin tiloihin. ”Työtilat on viimeisen päälle!”, kokkistuertti Niklas Falenius kehuu. Zeebrügge-Bilbao -linjalle Itämereltä Bore Sean suuntasi kohti Biskajaa, jossa se liikennöi Zeebrügge–Bilbao -linjalla. Biskajan tuulet eivät Rönnqvistiä saati Faleniusta pelota, sillä kumpaisellakin on aiempaa kokemusta suuremmilla aalloilla seilaamisesta. Yhteyttä perheeseen ja ystäviin pidetään internetin avulla, joka toimii merellä satelliitin kautta. Uudesta laivasta löytyvät myös tuiki tärkeät kuntosali ja sauna. 7 Kesätyöntekijä, huolehdi järjestäytymisestäsi! Liity Merimies-Unionin sekä Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi kirjallisesti heti työsuhteen alusta lähtien. ”Merityö voi viedä mennessään!” Heli työskentelee Royal Line-varustamossa jo kolmatta kesäänsä. Royal Line: perheyritys kolmannessa sukupolvessa Vintagetunnelmissa Aamunkajo kultaa taivaanrannan ja vesi välkkyy kangastuksena laivan kyljessä, kun Royal Line-varustamossa laivahuoltajana toimiva Heli aloittaa työpäivänsä vesibussilla. teksti jA KUVat: Saana Lamminsivu H eli astelee teräsrappuja pitkin M/s Natalian kannelle ja puikahtaa keulaovista sisään. Laivat siivotaan aamuisin, kun ne ovat vielä laiturissa. Kesän tultua työt alkavat jo viiden – kuuden aikaan. ”Aamun hetket ovat parhaita. On viileää ja töitä saa tehdä rauhassa. Siistimme yhden aluksen kerrallaan ja kierrämme rannassa laivasta laivaan”, Heli selostaa. Minäkö, merimies? Heli työskentelee kolmatta kesäänsä Royal Linen palveluksessa. Talvisin hän on toiminut muun muassa somistajana. Esteettistä 8 silmää ja kädentaitoja saa hyödyntää myös nykyisessä työssä. Myös Helin kollegalla, Sadulla, pysyy vasara – ja tarvittaessa maalisutikin – kourassa, sillä hän on puuseppä koulutukseltaan. Satu on merillä töissä ensimmäistä kesää. Merimies-Unioni on hänelle melko tuntematon toimija. Myös alan työehdot, palkkaus ja lainsäädäntökin ovat kaikki aivan uutta. ”On hyvä, että tänne laivalle tullaan kertomaan näistä asioista”, Satu toteaa. Rannikko- ja sisävesiliikenteessä Vesibusseilla työskentelee kesäisin pal- jon kausityöntekijöitä. He ovat yhtä lailla merimiehiä kuin kaikki muutkin merenkulkijat: Aina kun alus liikkuu, työntekijöihin sovelletaan merityölainsäädäntöä ja merenkulun liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia. Rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten vesibussilla, työskentelevään noudatettava työehtosopimus on nimeltään Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus (KMA). ”Omaan työehtosopimukseen olisi syytä tutustua tarkemmin. Ihmiset alkavat kiinnostua omista asioistaan yleensä vasta sitten, kun tulee ongelmia”, Satu ja Heli tuumivat. Royal Line on helsinkiläinen, jo kolmannessa sukupolvessa toimiva perheyritys, jonka perusti Jaakko Rautakorpi vuonna 1945. Varustamolla on kuusi ravintolalaivaa ja se työllistää noin 50 työntekijää kesäsesonkina. ”Tänä keväänä on ollut erityisen haastavaa löytää kokkeja. Tilanne on sama koko Helsingin alueella”, turvallisuuspäällikkö Mikko Rautakorpi kertoo. Varustamo perehdyttää ja kouluttaa uudet työntekijät tehtäviinsä. Rautakorven mukaan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen panostaminen kannattaa aina. Jos joku sai- rastuisi, tilalle saattaa olla vaikeaa löytää uutta osaajaa. ”Turvallisuusohjeistusta ei ole aluksissa koskaan liikaa. Pienistä asioista voi tulla pahojakin vammoja, jos hosutaan. Juosta ei saa, kun laivalla liikutaan. Korostamme myös, että kenkien tulee olla kumipohjaiset, jotta ei liukastu”, itsekin varustamon aluksia kipparoiva Rautakorpi ohjeistaa. ”Varustamossamme on myös nollalinja alkoholin kanssa. Perusteena on työturvallisuus: laivalla olemme aina myös vastuussa työtovereista ja matkustajista.” Tarkista palkkakuittisi aina! Rannikko- ja sisävesiliikenteen kausityössä päivät voivat venyä pitkiksi. Royal Line-varustamon miehistö on valmis paiskimaan pitkää päivää, kun töitä on tarjolla. ”Tänne vaan kaikki töihin, jotka eivät töitä pelkää”, huikkaa tarjoilija Ilkka Dhawan. Merillä olennainen osa palkkaa ovat erilaiset lisät. Omat työtunnit kannattaa merkitä tarkoin ylös työaikapäiväkirjaan, josta ne on tarvittaessa helppo tarkistaa palkan- maksua varten. Royal Line-varustamon turvallisuuspäällikkö Mikko Rautakorpi on havainnut vuosien varrella, että kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksen teksti ja sen tulkinta on monelle kesätyöntekijälle haastavaa. ”Työehtosopimuksen teksti ei ole kovin selkeää. Olisi hyvä, jos sopimustekstiä saataisiin selkokielisemmäksi, jotta sen tulkinta helpottuisi,” Rautakorpi ehdottaa. Laivahuoltajan vastuullinen työ Laivahuoltajat huolehtivat aluksen yleisilmeestä. Työ edellyttää tekijältään toimeliasta, luotettavaa ja vastuullista luonnetta. ”Liikuntaa on harrastettava. Työssä vaaditaan hyvää kuntoa ja säännöllisiä elämäntapoja. Aamuisin on tultava töihin, eli pommiin ei saa nukkua, sillä aluksen siisteys ja yleinen järjestys ovat laivahuoltajan vastuulla”, Heli pohtii. Helin mukaan työssä haastavinta on kiireen kanssa kamppailu. ”Laivat lähtevät rannasta liikkeelle tiettyyn aikaan, jolloin niiden tulee olla puhtaina ja kunnossa. Työssä on seurattava tarkasti kelloa.” Laivahuoltajien tehtävä on huolehtia myös aluksen varastoista. Kiirepäivinä he avustavat myös tarvittaessa keittiössä tiskien kanssa. Yhden kesäpäivän aikana vesibussilla saattaa kulkea satoja matkustajia, mutta laivahuoltajien ansiosta saamme aina astua sisään siistiin ja vanhalta puulta tuoksuvaan laivaan. Monelle lomalaiselle päiväristeily merellä tai järvellä on kesän kohokohta ja muodissa olevaa vintagea parhaimmillaan! 9 Asiointi Kuljetusalan Työttömyyskassassa Kuljetusalan Työttömyyskassa Usein kysyttyä: Jos toimitan jatkohakemuksen kuluvalla viikolla kassaan, milloin se on maksussa? Kaikki kuluvan viikon aikana, eli maanantain ja perjantain välillä postin kautta saapuneet jatkohakemukset ovat maksussa pääsääntöisesti seuraavan viikon tiistaina. Poikkeuksia aiheuttavat mahdolliset tiistaille osuvat juhlapyhät. Käyntiosoite: Puhelinpäivystys Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki p. (09) 613 111 ma–pe klo 9.00–12.00 Faksi: (09) 6131 1333 Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu) Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu) Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Postitse Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti postin välityksellä. Hakemukset lähetetään Kuljetusalan Työttömyyskassalle osoitteeseen: Kuljetusalan Työttömyyskassa PL 65 00531 HELSINKI Puhelun hinta on lankapuhelimesta soitettaessa paikallisverkkomaksun suuruinen ja matkapuhelinverkosta soitettaessa oman operaattorin hinnoittelun mukainen. Hakemuksen jättämisen jälkeen voit halutessasi jatkaa asiointia normaalisti puhelinpäivystäjiemme kanssa. Huom! Jäsenrekisteriasiat Kuljetusalan Työttömyyskassa ei vastaa jäsenyyttäsi koskeviin asioihin. Jäsenrekisteriasioissa Sinua palvelee Merimies-Unionin jäsenrekisteri, Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257 tai s-posti: [email protected]. Uutta Kuljetusalan Työttömyyskassassa! Puhelinasiointi Puhelinkassa Puhelinkassassa voit tehdä jatkohakemuksen puhelinsoitolla. Kuljetusalan puhelinkassa on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa numerossa (09) 613 111. Yleistä puhelinkassassa Kuljetusalan puhelinkassan kautta voit lähettää jatkohakemuksen, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu. Palvelu toimii puheentunnistuksella. • Valitse ensin valikosta numero 1 (tietoa maksupäivästä ja päivärahan hakemisesta). • Valitse sitten uudestaan 1 (puhelinkassa). Mikäli olet päivärahanhakija, sinun ei tarvitse näppäillä tietojasi, vaan voit jättää hakemuksen vastaamalla automaatin esittämiin kysymyksiin. Puhelinkassaan kannattaa soittaa paikasta, jossa ei ole hälyä taustalla. Kirjaudu palveluun kertomalla henkilötunnuksesi ja postinumerosi. Luettele merkit selkeästi yksi kerrallaan, niiden avulla sinut tunnistetaan. Puheentunnistus toimii vain suomen kielellä. Hakemuksen lähettämisen lisäksi voit saada puhelinkassasta tiedon viimeisimmästä ansiopäivärahan maksupäivästä. Puhelinkassasta saat tiedon myös siitä, montako päivää ansioturvan enimmäisajasta sinulle on maksettu. Käyttöohjeita puhelinkassassa asiointiin: Anna vastaus suluissa oleviin puhelinkassan esittämiin kysymyksiin. 1. Soita palvelunumeroon (09) 613 111 (valitse valikosta ensin 1 ja sitten uudestaan 1 Puhelinkassa) 2. Palvelu toimii puheentunnistuksella. Näppäilyä ei tarvita. 3. Luettele aluksi henkilötunnuksesi merkki kerrallaan (henkilötunnus) 4. Haluatko kuulla ohjeita kuinka toimia, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan (kyllä/en). 5. Luettele seuraavaksi postinumerosi merkki kerrallaan (postinumero). 6. Puhelinkassa ilmoittaa edellisen jo käsitellyn hakemuksen maksupäivän ja maksettujen päivien lukumäärän. 7. Haluatko siirtyä tekemään kokonaan työttömän tai kokonaan lomautetun jatkohakemuksen? (kyllä/en) 8. Oletko ollut kokonaan työtön tai kokonaan lomautettu hakujaksolla (automaatti ilmoittaa seuraavan hakemuksen ajan)? (kyllä/en) 9. Saatko hakujakson ajalta eläkettä tai muita sosiaalietuuksia (kyllä/en) 10. Vakuutatko edellä mainitut tiedot oikeiksi? (kyllä/en) 11. Jatkohakemuksesi on nyt jätetty. Henkilökohtainen puhelinpäivystys Työttömyyskassan henkilökohtaisessa puhelinpäivystyksessä puhelinnumerossa (09) 613 111 voit asioida maanantaista– perjantaihin klo 9–12. an Maailm meriltä Sähköinen asiointi Työttömyyskassan jäsenillä on mahdollisuus käyttää kassan sähköisiä palveluita osoitteessa: www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa Suora nettiosoite: www.akt.fi/fi/kuljetusalan_tyottomyyskassa Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internet-yhteys. Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten palvelun käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit: 1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle 2. lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina 3. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi 4. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille 5. seurata, missä vaiheessa hakemuksesi käsittely on. Verkkopalvelua voit käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimellasi saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta osoitteesta https://mtytti.akt.fi voit lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä viikolta tai kuukaudelta. (Palvelun käyttäjätunnus on henkilötunnuksesi, esim. 123456123A. Salasana on postinumerosi esim. 00100. Vaihda käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ensimmäisen käyttökerran jälkeen.) Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa nopeimmillaan kahden arkipäivän kuluttua. Esimerkiksi maanantaina klo 12.00 mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset ovat maksussa keskiviikkona. Hakemusten käsittely Hakemusten käsittelyaika on alkavien ansiopäivärahojen ja soviteltujen päivärahojen osalta 1,5 viikkoa. Seuraa käsittelyajan päivityksiä osoitteessa: www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa Jos lähetät jatkohakemuksen netin kautta, saat maksun 2–3 päivän sisällä hakemuksen saapumisesta. (Koskee ainoastaan jatkohakemusta, jossa on 4 viikon tai kalenterikuukauden täysin työtön jakso.) Uutena palveluna voit tehdä jatkohakemuksen helposti ja vaivattomasti myös puhelinkassassa numerossa (09) 613 111. (Ks. ohjeet viereiseltä sivulta) Lähetänkö kassaan verottajalta saamani verokortin ensimmäisen hakemuksen mukana? Työttömyyskassa saa alkuperäisen verokortin tiedot suoraan verottajalta. Normaali verokortti vai muutosverokortti? Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosenttia korotetaan 2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä, mutta ennakonpidätys normaalilla verokortilla on aina vähintään 20 %. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 4 prosenttiyksikköä. Ota selvää omasta verotoimistostasi, kannattaisiko sinun toimittaa työttömyyskassaan muutosverokortti etuutta varten. Mikäli toimitat kassaan muutosverokortin etuutta varten, tarvitsemme sen alkuperäisenä tai voit lähettää sen skannattuna internetin kautta. Työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin ei tehdä korotuksia tai alennuksia, vaan prosentti on juuri se, jonka veroviranomainen on sinulle laskenut. Olen saanut päätöksen, jossa lukee lomakorvauksen jaksotus, mitä se tarkoittaa? Lomakorvaus on korvausta pitämättömästä lomasta ja se jaksotetaan työsuhteen päättymisen jälkeen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Milloin minulta otetaan 7 päivän omavastuu? 7 päivän omavastuu otetaan aina, kun sinulle tulee täyteen työssäoloehtoa 34 viikkoa edellisen määrityksen ja 500 päivän laskurin nollauksen jälkeen. Minulla alkaa yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö kesken hakujakson: pitääkö minun odottaa kunnes hakujakso on täynnä vai voinko lähettää hakemuksen ensimmäisenä työpäivänä? Voit lähettää hakemuksen heti työsi alettua, jos on selvää, että työ kestää yli 2 viikkoa. Työn päätyttyä, lähetä kassalle palkkatodistus työssäolojaksolta ja kopio työsopimuksesta. Minulla tulee 500 pv täyteen ensi viikon tiistaina ja syntymävuoteni on 1960. Milloin voin lähettää viimeisen hakemuksen ja mitä minun pitää tehdä tämän jälkeen? Milloin pääsen takaisin kassaan? Voit lähettää hakemuksen heti keskiviikkona ja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon, että 500 pv on täynnä. Kassa lähettää sinulle postitse todistuksen 500 päivän täyttymisestä. Ota tämän jälkeen yhteyttä Kelaan ja ota todistus mukaasi päivärahaa hakiessasi. Uusi oikeus 500 päivään syntyy, kun olet ollut töissä vähintään 34 viikkoa ja jäät sen jälkeen työttömäksi. Työssäoloviikoiksi luetaan edellisen päivärahan määrityksen jälkeen tehdyt (vähintään 18 tunnin) työviikot 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. "Ruotsin varustamoyhdistys haluaa maailman huonoimman rekisterin!" Otsikko on suoraan ruotsalaisen Sjömannen-lehden äskettäisestä numerosta. Jutussa ammattiliitto SEKO Sjöfolkin puheenjohtaja Kenny Reinhold varoittaa, että ruotsalaisvarustamoiden havittelema kansainvälinen alusrekisteri vaikuttaisi vakavasti ruotsalaisten merimiesten asemaan. Se olisi Euroopan tai ehkä koko maailman huonoin rekisteri, ellei diktatuuria muistuttavia maita otettaisi mukaan vertailuun. Ruotsin työoikeuden nykyiset pelisäännöt menisivät pirstaleiksi ja kansainvälisiä sopimuksia rikottaisiin, Reinhold kirjoittaa. EU suunnittelee hiilidioksidiveroa aluksille EU:n valtionvarainministerit esittävät, että laivojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöille määrättäisiin yläraja. Sen ylittävien varustamoiden ja lentoyhtiöiden olisi ostettava saastuttamislupia. Ideana olisi paitsi hillitä haitallisten päästöjen kasvua myös koota varoja ilmastonmuutosta hidastavien hankkeiden rahoittamiseen. Rajoitukset ja kauppa saastuttamisluvilla tulisi toteuttaa maailmanlaajuisesti niin, etteivät ne vääristäisi eri maissa toimivien yritysten välistä kilpailua. Tietyin oletuksin päästöjen suuruudesta ja maksattamalla liioista päästöistä 35 euroa hiilidioksiditonnilta järjestelmällä koottaisiin noin 17 miljardia euroa. Ne ohjattaisiin kansainväliseen ilmastorahastoon, johon on määrä saada eri tavoin ja eri lähteistä yhteensä 70 miljardia euroa. Ilmastoasioista vastaava komissaari Connie Hedegaard sanoo, että EU:n on ajettava laiva- ja lentoliikennettä koskevia määräyksiä neuvoteltavana olevaan kansainväliseen ilmastosopimukseen. Varustamoilta ja lentoyhtiöiltä on odotettu vuodesta 1997 lähtien vapaaehtoisia toimia päästöjen rajoittamiseksi, mutta niille annettu aika on nyt umpeutumassa, Hedegaard toteaa EurActiv-verkkojulkaisussa. Hinnan määräämistä hiilidioksidipäästöille on tutkittu Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa pitkään, ja työ on edistynyt hyvin, järjestön tiedottaja sanoo EurActivissa. Hänen mukaansa IMOn eräät jäsenet esittävät alusten energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimusta, ja käsittelyssä on myös markkinoiden ohjaukseen perustuvia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Kiista Osaman hautaamisesta mereen Maailman tunnetuin terroristijohtaja Osama bin Laden haudattiin mereen toukokuun alussa pohjoisella Arabianmerellä. Ruumiin pesu ja muut uskonnolliset menot suoritettiin Yhdysvaltojen laivaston lentotukialuksella USS Carl Vinsonilla. Ruumis laskettiin mereen säkissä painojen kanssa. Monen islamilaisyhteisön uskonnolliset johtajat tuomitsivat menettelyn sanoen sen loukkaavan islamin perinteitä. Vainaja voidaan haudata mereen ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on menehtynyt aluksella kaukana lähimmästä rannasta, he korostivat. Yhdysvaltojen erikoisjoukot ampuivat Osaman Pakistanissa. Kansainvälisessä mediassa moni kommentoija arveli, että Yhdysvallat hautasi Osaman mereen, jotta hänen kannattajansa eivät voisi hyödyntää Osaman hautaa omiin tarkoitusperiinsä. Indian Express -lehdessä muistutettiin, että merimiesten keskuudessa mereen hautaamista pidetään kunnianosoituksena. Läs på svenska: www.smu.fi > på svenska > 10 koonnut: Juhani Artto kommunikation > från världens hav 11 Ulosliputtamiselle tultava stoppi! Porin Reposaaressa, paikallisesti Räpsöössä, asuva Jouni Lahtinen on vajaan vuoden seurannut sairaseläkkeeltä kotimaisen merenkulun kamppailua olemassaolostaan. Hän listaa alan ykkösongelmista kärkeen suomalaislaivojen jatkuvan ulosliputtamisen. Teksti: Jouko Kahila kuva: Marko Palenius S ille on tultava stoppi”, reilut parisenkymmentä vuotta mereltä leipänsä tienannut Lahtinen tiivistää. Lahtinen odottaa myös uudelta hallitukselta pikaisia toimia ulosliputtamisen lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi hankkeilla olevan uuden tonnistoverolainsäädännön. Lahtinen on huolissaan lisäksi myös suomalaisten merimiesten merityöpaikoista. ”Ongelmana ovat myös laivojen sekamiehitykset. Varustamot pyrkivät niillä polkemaan palkkoja ja kasvattamaan voittojaan.” Merimiesammattien ongelmana on niin ikään jatkuva kiire. ”Sitä avittaa osaltaan laivojen minimiin vedetyt satamassaoloajat”, Lahtinen tietää. Ensimmäinen pesti messikallena Lahtinen aloitti merimiesuransa 16-vuotiaana messikallen pestillä Englantiin liikennöivässä Pirjo-nimisessä kuivarahtialukses- sa. Elettiin 1960-luvun loppua ja Räpsöön pojasta oli upeata päästä seilaamaan sekä viihteelle kiehtoviin satamakaupunkeihin. ”Huomasin kuitenkin nopeasti, että merellä tehtiin raskasta työtä”, Lahtinen muistelee. Merelle lähteneistä samanikäisistä kavereistaan harvat jäivät laivahommiin. Suurin osa jäi perheen perustettuaan maihin. Jotkut ryyppäsivät merellä itsenä tärviölle. Nykyisin viinankäyttö on laivoilla entiseen verrattuna vähäistä. Avioiduttuaan ja tultuaan kahden pojan isäksi Lahtinen päätti jäädä myös maihin ja hakeutui hitsauskursseille. Hän teki metallihommia muun muassa silloisella RaumaRepolan Porin telakalla. ”Lukuunottamatta lyhyitä pestejä paikallisessa satamahinaajassa ja kalastustroolarissa maissa vierähti pitkä tovi, noin 15 vuotta”, hän kertoo. Kovaa työtä puskuhinaajissa Lahtinen seilasi viimeiset 15 merityövuot- Lahtinen odottaa uudelta hallitukselta pikaisia toimia ulosliputtamisen lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi hankkeilla olevan uuden tonnistoverolainsäädännön. 12 § taan Itämeren rannikkoliikenteessä olleissa puskuhinaajissa. Ensin 13 vuotta Alfa- ja Bravo-luokan hinaajissa. Ne puskivat ParaUno-proomuissa, irto-, eli bulkkitavaraa, kuten kalkkikiveä, puutavaraa, hiiltä sekä puupöllejä. Hinaajissa tehtiin kuuden tunnin työvuoroja. Kuukauden työrupeamaa seurasi kuukauden mittainen vapaa. Työ oli raskasta ja vähäisiä vapaa ja lepoaikoja haittasi hinaaja-proomuyhdistelmän aiheuttama kova meteli. Steel-nimisessä puskuhinaajassa Lahtinen hoiti poosun pestiä. Se oli kovanonnen alus. Hinaaja upposi Finn-nimisenä vuonna 1990 Hangon edustalla vieden mukanaan kahdeksan miehistön jäsentä. Noston, kunnostuksen ja nimenvaihdon jälkeen hinaaja puski Botnia-proomua bulkkirahtinaan muun muassa rautamalmirikastetta. ”Steel puski lähes nonstoppina; proomun vaihto toiseen kesti satamassa yleensä vain puolesta tunnista tuntiin”, Lahtinen muistelee työtään merillä. Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) 431 531 Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944 Tampere p. (03) 3138 2800 Turku p. (02) 274 2000 Puoliso haluaa avioeron – mitä voin tehdä? Suomen lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä tai erikseen. Perusteita ei tarvita. Puoliso ei voi estää avioeroa. Jos avioerohakemus on vain toisen tekemä, tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi. Avioeroon liittyvä kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa kulua avioerohakemuksen tiedoksiantopäivästä. A vioeron liitännäisvaatimuksina voidaan käräjäoikeudelta vaatia päätökset lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta, puolison elatuksesta ja yhteiselämän lopettamisesta. Näistä asioista käräjäoikeus voi myös antaa väliaikaisen määräyksen ennen asian lopullista ratkaisua. Yhteiselämän lopettamista koskevassa päätöksessä ratkaisukriteerinä on asunnon tarve. Merkitystä ei ole sillä, kumpi puolisoista omistaa asunnon ja onko asunto avio-oikeuden alaista omaisuutta. Päätöksessä voidaan asumisoikeuden saanut puoliso oikeuttaa käyttämään myös toisen puolison omistamaa yhteisen kodin irtainta omaisuutta. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön häädön uhalla heti, vaikka siitä olisikin valitettu. Omaisuuden myynti kolmannellekaan ei tätä estä. Omistajalla on kuitenkin oikeus saada osituksessa kohtuullinen korvaus asuntonsa käyttämisestä avioerotuomion lainvoimaiseksi tulon ja osituspäivän väliseltä ajalta. Avioerohakemuksen liitännäisasiana tai erikseen voidaan käräjäoikeudelta hakea määräys pesänjakajalle toimittaa ositus tai omaisuuden erottelu. Yleensä hakemuksessa ensiksi esitetty henkilö suostumuksensa perusteella valitaan, ellei ole erityisiä vastasyitä. Pesänjakajalle voi asianosainen puoliso esittää erilaisia vaateita liittyen omaisuuden arvostamiseen ja jakoon. Ositusperuste syntyy avioerohakemuksen vireilletulopäivänä. Sen mukaan määräytyy puolisoiden ositettava omaisuus. Riiteleminen on kallista ja aiheuttaa pahaa mieltä monelle. Avioeroa se ei estä eikä hidasta. Lapsista voidaan riidellä lasten täysi-ikäisyyteen saakka. Omaisuuden osituksesta saadaan halutessa monivuotinen riitaprosessi, jossa kolme juristia laskuttaa entisiä puolisoita. Hyvä tapa hankaluuksien ehkäisemiseksi on asioiden järjestely etukäteen. Puolisot voivat tehdä sopimuksen mahdollisen avioeron varalta jo avioliiton aikana. Siinä sovitaan lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta sekä yhteisessä kodissa asumisesta ja tulevan osituksen sisällöstä. Myös avioehtosopimus on tehtävissä, mutta puolisoa ei voida pakottaa näihin toimiin. Konsultoimme mielellämme. Johanna Tolppanen OTK, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy www.butzow.com 13 SAK perusti turvallisuusalan foorumin – Merimies-Unioni työryhmässä mukana Kela tiedottaa: Merimiehille suorakorvaus lääkeostoista apteekeissa 1.6. alkaen Suomessa asuvat, mutta toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetut merimiehet ja rajatyöntekijät saavat 1.6.2011 alkaen suorakorvauksen lääkeostoista apteekeissa. Lue lisää Kelan sivuilta: www.kela.fi/merimiehet Liity Merimies-Unionin FACEBOOK-ryhmään! SAK:laisen ay-liikkeen toiminta turvallisuusalalla vahvistuu 5.5. perustetun SAK:n turvallisuusalan foorumin myötä. Foorumi yhdistää ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työntekijöitä. Turvallisuusalan foorumi osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalan kehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se myös käsittelee alan henkilöstön erityiskysymyksiä, kuten koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita. Merimies-Unioni on yksi foorumin jäsenistä. Foorumissa kuluvat myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, sen yhteisöjäsenet Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain liitto sekä JHL:n palo- ja pelastusalan unioni, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja sen jäsenyhdistys Turvallisuusalan ammattiliitto sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU. Lue lisää/ foorumin yhteystiedot: www.sak.fi Merimies-Unionin valtuusto vaatii maahan valittavalta hallitukselta vastuullisuutta: Merimies-Unionin toimisto on kiinni 4.7.–31.7.2011 Toimitsijatapaamiset: Toimitsijapäivystys on arkisin klo 9.00–15.00 numerossa (09) 6152 0222. Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. Mökkipuhelin on suljettu 18.7.–14.8.2011. Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 15.8. alkaen numerossa (09) 6152 0260. Turun toimiston kesän aukioloajat: Turun toimisto on suljettu 4.7.–14.8.2011. Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa 15.8.2011 alkaen. Viimeinen hetki pelastaa suomalaiset merityöpaikat Suomalainen kauppalaivasto on saatava kasvuun ja on luotava uusia merityöpaikkoja. Vireillä oleva tonnistoverolainsäädännön uudistaminen on saatettava loppuun heti uuden hallituskauden alussa. Perinteinen jäänmurtajakalusto kaipaa ripeää uudistamista. Monitoimimurtajat on saatettava merenkulun tukien piiriin. Itämerellä vuonna 2015 voimaan tulevat rikkipäästörajat tietäisivät jopa yli miljardin euron laskua Suomen teollisuudelle ja olisivat kotimaiselle merenkululle kuolinisku. ”Huolestuneena jäsenistönsä työllisyydestä ja työpaikoista Merimies-Unionin valtuusto vaatii maahan valittavalta uudelta hallitukselta pikaisia toimia kotimaisen merenkulun turvaamiseksi. Kauppalaivastomme on saatava kasvuun ja luotava uusia merityöpaikkoja. Merenkulkualalla tulisi ottaa käyttöön myös oppisopimuskoulutus. Suomalainen kauppalaivasto on vähen- tynyt dramaattisesti kuluneen 30 vuoden aikana. Vielä 1970-luvun puolivälissä Suomen lipun alla seilasi yli 200 kuivalastialusta. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa sata ja tankkilaivojakin vain kourallinen, 11 kappaletta. Ulosliputusten seurauksena olemme menettäneet myös useita suuria matkustaja-aluksia. Viime vuonna kotimaisen tonniston osuus ulkomaanliikenteen merikuljetuksis- ta väheni edelleen: tuonnista enää vain 31 prosenttia ja viennistä 18 prosenttia hoidettiin kotimaisin voimin. Merikuljetusten siirtyminen ulkomaalaisten lippujen alle aiheuttaa aidon uhan Suomen huoltovarmuuden toimivuudelle kriisitilanteessa: takeita merikuljetusten toimivuudesta hädän hetkellä ei ole…” Merimies-Unionin valtuusto kokoontui 5.5.2011. Lue valtuuston julkilausuma kokonaisuudessaan Merimies-Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > viestintä > tiedotteet Facebook löytyy Internetistäosoitteella: www.facebook.com Voit hakea ryhmän Facebookin haku- toiminnolla: ’Suomen Merimies-Unioni’. Hae ryhmän jäsenyyttä 'liity/join' -painiketta painamalla. Alle 30-vuotias tapaturmaeläkeläinen – olethan huomioinut tämän? Jos olet alle 31-vuotias tapaturmaeläkettä saava ja tapaturmastasi on kulunut viisi vuotta (kalenterivuoden alusta), olet oikeutettu saamaan tapaturmaeläkkeeseesi 16 prosentin kertakorotuksen. Pidä huolta siitä, että korotus siis maksetaan sinulle ja ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi. (tapaturmavakuutuslaki 16 § indeksikorotus) Työehtosopimusaloitteet M ann i r e es i m ne ä ä a si kuu l ua ! Sinulla, Merimies-Unionin jäsen, on nyt mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteesi, niistä työehtosopimusasioista, joihin sinä haluat tai te yhdessä työpaikallanne haluatte parannuksia. Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n laivoilla työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset työehtosopimukset päättyvät 29. helmikuuta vuonna 2012. Unionin sääntöjen mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää Unionin hallitus. Päätöstä tehdessään hallitus tarvitsee myös jäsenistön mielipidettä. Tilaisuudet laivoilla ja maissa 15.5.–15.8.2011 Pääluottamusmiehet järjestävät yhdessä laivojen luottamusmiesten kanssa laivoilla tilaisuuksia, joissa yhdessä jäsenten kanssa pohditaan työehtosopimusaloitteita. Ammattiosastot vastaavasti huolehtivat maissa järjestettävistä tilaisuuksista. Tilaisuudet pidetään 15.5.–15.8.2011 siten, että aloitteet ovat Unionin toimistossa 1.9.2011 mennessä. Kirjoita vapaamuotoinen viesti tai käytä kokouspöytäkirjamallia, jonka löydät Unionin kotisivuilta. www.smu.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimusaloitteet. Oletko sinä tarinaniskijä tai innokas kuvaaja ? Kasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka saattaisivat kiinnostaa myös muita? Kirjoitatko mielelläsi tarinoita tai kertomuksia, mutta et tiedä mihin ne lähettäisit. Tai kenties oletkin todellinen mielipidevaikuttaja – oikea keskustelupalstojen kunkku. Merimies-lehden toimitusta kiinnostavat myös merenkulkuun liittyvät valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut ehta otos, nyt sinulla on hyvä mahdollisuus julkaista se Unionin medioissa. Olipa asiasi globaali tai omasta elämänpiiristä, juuri sinun näkemyksesi saattaa olla merkittävä ja jollekulle tärkeä. Lähetä meille kuvia, juttuaiheita, tarinoita, kirjoituksia tai näkemyksiäsi omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi varustettuna. Juttuja jäseniltä julkaistaan Merimies-Unionin kotisivuilla ja mahdollisuuksien/ sopimuksen mukaan myös Merimies-lehdessä. Anna kuulua, lähetä juttuja tai kuvia, äläkä turhaan kainostele! Lähetä juttu tai kuva sähköpostitse: [email protected] tai postitse: Katja Gräsbeck Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI Vastaukset voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected] 14 15 Ledare: Mihin tämä maailma on oikein menossa? Teboilille. Sieltä saa jäsenkortilla 2,5 snt/litra edullisempaa menovettä. Eget arbete, gemensamma rättigheter FFC:s kongress samlades i Tammerfors i början av juni och kräver ett bättre bemötande av anställda än de får idag. I denna själviska tid verkar det enda värdet i världen vara ”ägarnas förmån”. Världen lever i en brytningstid där ländernas gränser suddas ut. Stora, multinationella företag har kontor och fabriker runt om i världen. Att decentralisera sina funktioner och överskrida gränserna gör däremot inte att de slipper ta sitt ansvar, tvärtom: företagen måste börja fästa ännu högre uppmärksamhet på sin personal och även på samhället i stort. Sökandet efter ett arbete har inte förändrats mycket under de gångna årtiondena. De anställda måste följa med jobbet från ett land till ett annat precis som förr – och till skillnad från vad man skulle kunna tro ser utflyttningstakten ut att bara öka. Emigration har blivit en del av globaliseringen, som delvis beror på skillnaden i levnadsstandard mellan rika industriländer och fattigare länder. Den anställda ska få en sådan lön för sitt arbete att han klarar sig fram till nästa lönedag. Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman man liittosi jäsenkortilla saat nyt erikoisalennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5 snt/litra). 5 snt/litra (normaalialennus 11,7 7 snt/litra) Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä. Klyftan mellan välbärgade människor och människor som lever ur hand i mun har även ökat i Finland. Arbete garanterar inte alltid en utkomst, trots att man arbetar regelbundet. En av orsakerna är den explosiva ökningen av deltidsarbete och olika anställningar på obestämd tid. I Finland har 700 000 personer annat än fast anställning eller heltidsanställning. Finlands största centralorganisation FFC har som mål att få fler nya investeringar och arbetsplatser till Finland. Vi behöver även nya aktörer. Den demografiska försörjningsbalansen i Finland försvagas kraftigt i takt med att antalet pensionärer ökar och finländarna lever allt längre. Förra året gick det ungefär 50 barn och pensionärer på 100 personer i arbetsför ålder. År 2026 tros denna siffra vara 70/100. Sysselsättningen och utkomsten för medlemmarna i FFC beror helt och hållet på hur det går med finska arbeten. FFC:s målprogram för 2011–2016 inkluderar ”Eget arbete, gemensamma rättigheter”. Alla ska ha ett eget arbete. Arbetet ska hjälpa den anställda att växa och utvecklas. För majoriteten av löntagarna är det inte bara viktigt för att trygga en utkomst, utan arbete och deltagande i arbetslivet betraktas som ett värde i sig. Förutom ett eget arbete ska man ha gemensamma rättigheter, d.v.s. möjlighet att förhandla och avtala om arbetet samt dess innehåll och villkor. Men som vi alla vet så kommer en framtida brist på arbetsplatser i Finland även att försämra möjligheterna för FFC:s förbund att teckna avtal och vara med och påverka. Det rör även oss sjömän: om det inte finns något finskt tonnage finns det inte heller några arbetsplatser åt finska sjömän, vars arbetsvillkor vi kan förhandla om. I framtiden kommer bevarandet av arbetsplatser och nya arbetsplatser i form av nya företag i Finland att utgöra ett levnadsvillkor för både befolkningen och fackföreningsrörelsen. Det finska avtalssamhället behövs även i framtiden. Mårten Kling en stadscowboy. innehåll: 18 Sjömän i Vilda västern 21 M/s Bore Sea styr mot vindarna i Biscaya! 22 Vintage-stämning på vattenbussen 24 25 26 Transportbranschens Arbetslöshetskassas tjänster FFC:s representantmöte i Tammerfors 6-8 juni Vi måste sätta stopp för utflaggningen av finska fartyg Finlands Sjömans-Union önskar alla medlemmar en skön sommar! Kenneth Bondas förbundssekreterare [email protected] *Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011. www.teboil.fi/liitto 16 17 Linnea Reijonen Sjömän i Vilda västern Cowboy & Cowgirl Goes Wild!! Petri Vuorimies och Taina Suontama. – pilarna ven, bootsen klapprade och countrymusiken ljöd Vilket party! Musiken spelade på loftet och höet yrde på Merimies-Unioni Goes Country, som anordnades av Sjömans-Unionens fackavdelningar i Hollola i Messilä den 21–22 maj. Landsbygdsmiljön utgjorde en perfekt scen för sjömännens första vårdagar med program för både vuxna och barn. text: Katja Gräsbeck och Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu 60 personer deltog i Vilda västern. Samarbetspartners i evenemanget var Försäkringsbolaget Turva, Sjömansservicebyrån och Sjömanspensionskassan. Och nog kändes det som Vilda västern! Deltagarna bar härliga country-kläder och provade på och förbättrade sina kunskaper i bågskytte, lassokastning och blåsrörsskytte under vägledning av evenemangsarrangören 4event. Stora och små deltagare mätte sina krafter i många olika tävlingar, och de finaste country-kläderna och de bästa skyttarna belönades med både priser och applåder på kvällens fest. Personerna som deltog i Turvas utlottning vann också fina priser. På karaoken på marknadsrestaurangen visade deltagarna upp sina sångtalanger, och ansiktsmålare trollade fram fjärilar och andra mönster på barnens ansikten och händer. De vuxna kunde mäta sin kroppssammansättning, smidighet och styrka och fick en vitalitetsbok från 4event som intyg. Många gamla och nuvarande seglingskamrater träffades under vårdagarna och pratade om vad som hade hänt sedan sist och skapade även nya kontakter. Kvällen kulminerade med en delikat middag med musik av R & B Band och dans. Taisto och Stiina Sa ukkonen ckila Leif Dro Linnea Lindevall 18 Stämningen på sjömännens vårdagar var så hög att man bestämde sig för att göra om det! 19 text Saana Lammisivu bild: Jörgen Mansnerus På händelsen såg man den ena finare hatten än den andra. Antti Zitting kom på andra plats i laserskyttstävlingen. M/s Bore Sea styr mot vindarna i Biscaya! hemsidor: t på Unionens n Bildgallerie Kommunikatio på svenska > vestern a www.smu.fi > Sjömän i Vild webtexter > n ne an öm > Sj Rederiet Bore registrerade sitt ”Ro-Flex”-fartyg, utrustad med den senaste tekniken, under finsk flagg i maj. M/s Bore Sea och systerfartyget M/s Bore Song stakar ut vägen för ekologisk sjöfart. text: Saana Lamminsivu bild: Jörgen Mansnerus R ederiet Bores nya ro-ro-fartyg M/s Bore Sea döptes den 6 maj i tyska Flensburg. Samtidigt hissades den finska flaggan stolt i fartygets akter! Samtidigt med Bore Sea sjösattes fartygets systerfartyg M/s Bore Song på varvet Flensburger Schiffbau-Gesellschaft. För närvarande utförs de sista arbetena på fartyget, som är tänkt att inleda sin trafikering i juli. Flaggskepp för miljötänkandet Marjo Hakkarainen och Pasi Siro längst fram till vänster och i bakgrunden Ilona och Jouko Hietala. 20 Enligt rederiet Bore utgick man från miljövänligt tänkande när man beställde de nya fartygen. Olika energi- och bränsleförbrukningstester genomfördes på fartyget när de byggdes. ”De nya fartygen är ekologiska att köra och bränslekostnaderna är mycket lägre än hos andra fartyg av liknande storlek”, berät- tar Tom Rönnqvist, kapten på M/s Bore Sea. En annan av fartygets specialiteter är dess flexibilitet. Bore Sea har till exempel tre olika lastdäck. Ett av dem är nästan sju meter högt, vilket gör att man kan lasta två containrar på varandra på en hjulförsedd lastplattform. Det innebär att fartyget kan transportera förvånansvärt mycket mer frakt än andra fartyg av liknande storlek. Tack vare denna ”flexibla” egenskap har Bore gett sitt nya fartyg namnet ”Ro-Flex” och patenterat uppfinningen. Den senaste tekniken M/s Bore Sea har en besättning på 12 personer, varav en del enligt ramavtalet är arbetstagare som kommer från länder som är utanför EU. Fartyget körde sina första trafikeringsdagar på Östersjön. ”Allt är nytt, från kommandobryggan till maskinen. Fartyget har till exempel ett eget, separat reningssystem för ballastvatten, vilket gör att det enkelt kan ta sig från ett trafikområde till ett annat”, säger kapten Rönnqvist om fartygets teknik. Kökspersonalen är också nöjd med de nya lokalerna. ”Arbetsutrymmet är suveränt!” berättar kocksteward Niklas Falenius. Till Zeebrügge-Bilbao-linjen Bore Sea åkte från Östersjön till Biscaya, där det trafikerar Zeebrügge-Bilbao-linjen. Vindarna i Biscaya skrämmer varken Rönnqvist eller Falenius, då båda har tidigare erfarenhet av stora vågor. Kontakten med familj och vänner sköts via Internet, som sker via satellit på havet. Det nya fartyget har också ett mycket välkommet gym och bastu. 21 ”Man kan bli fast i sjöarbetet!” Det är tredje sommaren som Heli jobbar på Royal Line-rederiet. Vintage-stämning I gryningen är horisonten gyllene och vattnet glittrar som en hägring vid båtens sida när Heli som arbetar som ekonomibiträde på Royal Line-rederiet börjar sin arbetsdag på vattenbussen. text och bilder: Saana Lamminsivu eli går längs ståltrapporna på M/s Natalias däck och slinker in genom dörren i fören. Båtarna städas på morgnarna medan de fortfarande står vid bryggan. När sommaren kommer börjar arbetet redan vid fem-sextiden. ”Morgonstunderna är de bästa. Det är svalt och man får arbeta i fred. Vi städar ett fartyg i taget och går längs stranden från båt till båt”, förklarar Heli. Jag, sjöman? Det är tredje sommaren som Heli arbetar för Royal Line. Om vintrarna har hon bland annat arbetat som dekoratör. Hon har nytta av sitt estetiska sinne och sitt handalag även i det nuvarande arbetet. Även Helis kollega, Satu, kan hålla i en hammare – och vid behov även en målarpensel – för hon är snickare till utbildningen. Det är första sommaren som Satu jobbar till sjöss. Sjömans-Unionen är ganska okänd för henne. Branschens arbetsvillkor, 22 avlöning och lagstiftning är också de helt nya för henne. ”Det är bra att man kommer hit till båten och berättar om de här sakerna”, konstaterar Satu. Kust- och insjötrafik Om somrarna arbetar många säsongsarbetare på vattenbussarna. De är lika mycket sjömän som alla andra till sjöss: Så fort fartyget är i rörelse omfattas arbetstagarna av sjölagstiftningen och de kollektivavtal som sjöfartsbranchernas förbund förhandlat fram. Den som arbetar på ett passagerarfartyg, till exempel en vattenbuss, som går i kust- och insjötrafik måste följa det kollektivavtal som heter: Inrikesfartens passagerarfartygsavtal. ”Det är skäl att bekanta sig närmare med ens eget kollektivavtal. Folk brukar inte bli intresserade av sina egna ärenden förrän det är något problem”, menar Satu och Heli. Ekonomibiträdet har ett ansvarsfullt arbete Royal Line: familjeföretag i tredje generation Royal Line är ett familjeföretag i tredje generation från Helsingfors grundat av Jaakko Rautakorpi år 1945. Rederiet har sex restaurangfartyg och sysselsätter cirka 50 anställda under sommarsäsongen. ”Den här våren har det varit speciellt utmanande att hitta kockar. Situationen är likadan i hela Helsingforsområdet”, berättar säkerhetschef Mikko Rautakorpi. Rederiet skolar in och undervisar nya anställda i deras uppgifter. Enligt Rautakorpi lönar det sig alltid att betona de anställdas hälsa och säkerhet. Om någon skulle bli sjuk kan det hända att det är svårt att hitta en kunnig ersättare. ”Man kan aldrig ha för mycket säkerhetsanvisningar på ett fartyg. Små saker kan orsaka allvarliga skador om man har bråttom. Man får inte springa när båten är i rörelse. Vi understryker också att man ska ha skor med gummisula så att man inte halkar”, instruerar Rautakorpi som också är kapten på rederiets fartyg. ”Vårt rederi har även en nolltolerans när det gäller alkohol. Orsaken till det är arbetssäkerheten: på fartyget har vi också alltid ansvar för arbetskamraterna och passagerarna.” Kontrollera alltid ditt lönekvitto! Dagarna kan bli långa när man säsongsarbetar i kust- och insjötrafiken. Besättningen på Royal Line-rederiet är redo att ligga i och jobba långa dagar om det finns arbete. ”Kom hit och jobba, alla ni som inte är rädda för att arbeta”, hojtar servitör Ilkka Dhawan. Till sjöss består en väsentlig del av lönen av olika tillägg. Det lönar sig att anteckna sina egna arbetstimmar i arbetstidsdagboken, så att det är lätt att kontrollera arbetstiderna för löneutbetalningen. Royal Line-rederiets säkerhetschef Mikko Rautakorpi har med åren lagt märke till att kollektivavtalet för inrikesfartens passagerarfartyg kan vara en utmaning för många sommarjobbare att läsa och tolka. ”Texten i kollektivavtalet är inte så värst tydlig. Det vore bra om man kunde få ett tydligare språk i avtalstexten så att den blev lättare att tolka”, föreslår Rautakorpi. Ekonomibiträdena tar hand om fartygets allmänna intryck. Jobbet förutsätter att man har en energisk, pålitlig och ansvarstagande karaktär. ”Man måste motionera. Arbetet kräver god kondition och regelbundna levnadsvanor. Om morgnarna måste man komma till jobbet, man får inte försova sig, för fartygets städning och allmänna ordning är ekonomibiträdets ansvar”, resonerar Heli. Heli anser att den största utmaningen i arbetet är att hantera jäkt. ”Fartygen lägger ut vid ett visst klockslag, och då ska allt vara rent och i ordning. Man måste ha bra koll på klockan i det här jobbet”. Till ekonomibiträdenas uppgifter hör även att ta hand om fartygens förråd. Jäktiga dagar hjälper de vid behov också till med disken i köket. På en sommardag kan vattenbussen transportera hundratals passagerare, men tack vare ekonomibiträdena får vi alltid stiga in i ett städat fartyg som doftar gammalt trä. För många semesterfirare är en dagskryssning till havs eller på sjön sommarens höjdpunkt och det är modern vintage när den är som bäst! Sommarjobbare, ta hand om din organisering! Gå med i Sjömans-Unionen och Transportbranschens Arbetslöshetskassa skriftligen så fort arbetsförhållandet inleds. 23 Transportbranschens Arbetslöshetskassas tjänster Exempel på motioner: Transportbranschens Arbetslöshetskassa Besöksadress: Telefonjour Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: tel. (09) 613 111 mån–fre kl 9.00–12.00 fax:(09) 6131 1333 Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april) Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti) Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj–augusti) Postadress: PB 65, 00531 Helsingfors • öka jämnställdheten i lagstiftningen och arbetsavtalen för arbetare i olika arbetsförhållanden • stärkt position för FFC:arnas förtroendemän och arbetar skyddsrepresentanter • användning av hyresarbete • arbetshälsovård ELEKTRONISK SERVICE på adressen https://mtytti.akt.fi (Ditt användarnamn på tjänsten är din personbeteckning t.ex. 123456-123A. Lösenordet är ditt postnummer t.ex. 00100. Ändra användarnamnet och lösenordet efter den första inloggningen.) De ansökningar som ankommit via kassans nättjänst eller som mobilansökningar handläggs automatiskt och de betalas ut snabbast inom två vardagar. Den fortsatta ansökan som har ankommit till kassan t.ex. på måndag senast kl. 12, betalas ut på onsdag. Behandling av ansökan Obs! Handläggningstiden för inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning och jämkad dagpenning är för närvarande i genomsnitt 1,5 veckor. Medlemsregisterärenden Transportbranschens Arbetslöshetskassa svarar inte för ärenden som gäller ditt medlemskap. I medlemsregisterärenden betjänas Du av Sjömans-Unionens medlemsregister, Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257 eller e-post: [email protected]. Se handläggningstidens uppdateringar på adressen: www.akt.fi >Transportbranschens arbetslöshetskassa Individuell telefonjour På arbetslöshetskassans individuella telefonjour kan man uträtta ärenden måndag– fredag kl. 9–12 på telefonnummer (09) 613 111. FRÅGOR & SVAR: • utveckling av utkomstskyddet för arbetslösa och arbetslös hetskassorna • Finland måste ta sin plats som kunnig aktör i Arktis • utveckling av arbetsvälbe finnandet Eget arbete, gemensamma rättigheter FFC:s 18:e representantmöte hölls i Tammerfors 6–8 juni. Representantmötet är FFC:s högsta beslutande organ och det sammanträder vart femte år. I mötet deltog de 270 medlemsförbundens representanter. Sjömans-Unionens representanter på mötet var Kari Nurmirinta och Tarja Rännäli. text och bild: Saana Lamminsivu Om jag skickar den fortsatta ansökan till kassan denna vecka, när får jag betald? Alla ansökningar som ankommit till kassan per post denna vecka dvs. mellan måndag och fredag betalas ut på tisdag nästa vecka men t.ex. när tisdag blir helgdag kan det förorsaka avvikelser i betalningar. Ifall du skickar den fortsatta ansökan via nätet, får du betald inom 2–3 dagar. (Gäller endast fortsatta ansökningar för fyra veckor eller för en månad och om medlemmen har varit helt arbetslös under hela ansökningsperioden.) Bör jag skicka det skattekort, som jag har fått från beskattaren, till kassan i samband med min första ansökan? Kassan får skatteuppgifter direkt från skattemyndigheten. Ett normalt skattekort eller ett ändringsskattekort? Enligt skatteförvaltningens beslut, verkställs förskottsinnehållning på inkomstrelaterad dagpenning till minst 20 procent och innehållningsprocenten är höjd med två procentenheter. Ifall du är berättigad till förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, är beskattningen fyra procentenheter högre. 24 Ta reda på din egen skattebyrå om det lönar sig att skicka ett ändringsskattekort som är givet för förmåner till kassan. Endast ett ändringsskattekort som är givet för sociala eller andra förmåner bör sändas till kassan i original eller via kassans webbtjänst. Innehållningsprocenten ändras inte ifall ändringsskattekortet är givet för sociala eller andra förmåner. Då är innehållningsprocenten precis den som beskattaren har räknat för er. Jag påbörjar ett nytt anställningsförhållande på heltid som varar längre än två veckor mitt i ansökningsperioden: bör jag vänta tills hela perioden har fortgått eller kan jag skicka ansökan redan när den första arbetsdagen börjar? Du kan skicka ansökan strax efter att ditt arbete har påbörjat om det är klart att det fortgår i minst två veckor. Efter att arbetsförhållandet har upphört, skicka ett löneintyg över arbetet och en kopia av arbetsavtalet till kassan. Jag har fått ett beslut där det står periodisering av semesterersättning. Vad betyder den? Semesterersättning är ersättning för oanvända semestrar och den periodiseras efter att arbetsförhållandet har upphört. Under periodisering av semesterersättningen är du inte berättigad till dagpenning. Min maximitid på 500 dagar går ut på tisdag nästa vecka och jag är född 1960. När kan jag skicka den sista ansökan och vad bör jag göra efter det? När blir jag berättigad till inkomstrelaterad dagpenning igen? Du kan skicka ansökan genast på onsdag och informera din arbets- och näringsbyrå att maximitiden på 500 dagar har gått ut. Kassan skickar dig ett intyg över att 500 dagar har gått ut per post. Efter detta kan du kontakta FPA och bifoga kassans intyg till ansökan när du ansöker om dagpenning från FPA. När pågår självrisktiden på 7 vardagar på nytt? Varje gång det nya arbetsvillkoret på 34 veckor uppfylls, nollas de tidigare betalda dagarna och börjas en ny betalningsperiod på 500 dagar. I samband av detta pågår självrisktiden på nytt (alltid i början av en ny 500-dagarsperiod). För att erhålla en ny 500-dagarsperiod av dagpenning ska ditt arbetsvillkor på 34 veckor uppfyllas inom 28 månaders granskningsperiod. I arbetsvillkoret kan ingå alla veckor på minst 18 arbetstimmar. FFC:s målprogram för åren 2011–2016 heter Eget arbete, gemensamma rättigheter. Målprogrammet omfattar till exempel FFC strävan till att man inom alla branscher ska ha en minimilön på 1 800 euro innan år 2016. I målprogrammet framkom till exempel också situationen för egenföretagare samt situationen för skiftesarbetare och snuttjobbare. Vid sidan om inkomstpolitiken försöker FFC även uppnå en ny arbetsmarknadsmodell. ställs upp. Efter en omröstning gjordes en ändring i målprogrammet, där man konstaterar att FFC:s regionorganisation i fortsättningen utgörs av fem verksamhetsområden och tretton regionkontor med personal. ”Det finns många branscher inom FFC där månadslönen inte räcker till följande löningsdag.” -inlägg i salen- Röstning om FFC:s regionverksamhet Under representantmötet gjordes flera ändringar i utkastet till representantmötets målprogram. Den största delen av ändringarna var preciseringar och kompletteringar, men man röstade också om några ändringsmotioner. Störst antal inlägg fick den punkt i målprogrammet där FFC:s regionverksamhet FFC:s tryckta tidningar består FFC:s styrelse framförde för representantmötet att tyngdpunkten i FFC:s kommunikation borde övergå från tryckt kommunikation till nätkommunikation, vilket i praktiken skulle ha inneburit att tidningarna Palkkatyöläinen, Löntagaren och Arvo inte längre skulle ges ut i tryck. Representantmötet avslog dock anförandet utifrån Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliitos (SSSL) motion, och på så sätt tryggades utgivningen av FFC:s tidningar i tryck under följande femårsperiod. Rekordmånga motioner Under mötet behandlades sammanlagt 58 motioner från förbunden, och det är det största antalet på länge. Förbättringen av snuttjobbarnas och egenföretagarnas ställning samt att ta vara på arbetarnas kunnande låg överst på agendan i anförandena till representantmötet. ”Vi måste stå upp emot YTK någon gång!” -inlägg i salen- Lue suomeksi: www.smu.fi > viestintä > SAK:sta 25 Vi måste sätta stopp LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN Sjömans-Unionens medlemmar har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. för utflaggningen av finska fartyg Den äkta hälften vill skiljas – vad kan jag göra? Jouni Lahtinen bor i Räfsö i Björneborg, lokalt kallad Räpsö, och har som sjukpensionär följt den inhemska sjöfartens kamp för sin överlevnad under ett knappt års tid. Enligt Jouni står Enligt Finlands lag kan makar ansöka om skilsmässa tillsammans eller enskilt. Några grunder behövs inte. Maken/makan kan inte hindra skilsmässan. Om det bara är den ena parten som gjort skilsmässoansökan, måste en domstol reservera ett tillfälle för den andra parten att bli hörd. Den sex månader långa betänketiden som hör till skilsmässan påbörjas från skilsmässoansökans delgivningsdag. den ständiga utflaggningen av finska fartyg högst upp på listan över branschens problem. Text: Jouko Kahila bild: Marko Palenius V i måste sätta stopp för det”, sammanfattar Lahtinen, som har förtjänat sitt levebröd till havs i drygt tjugo år. Lahtinen väntar också på att den nya regeringen ska vidta snabba åtgärder för att sätta stopp på utflaggningen genom att t.ex. driva genom den nya tonnageskattelagstiftningen som är på gång. Lahtinen är dessutom bekymrad för de finska sjömännens arbetsplatser till havs. ”Problemet är också blandbesättningarna på fartygen. Rederierna använder dem för att försöka hålla nere lönerna och öka sina vinster.” Ständig stress utgör ytterligare ett problem för sjömännen. ”Stressen ökar i sin tur av de minimala tider som fartygen ligger i hamn”, säger Lahtinen. Första jobbet var som mässkalle Lahtinen inledde sin sjömanskarriär vid 16 års ålder då han började arbeta som mässkalle på ett torrfraktfartyg vid namn Pirjo, som gick till England. Det var i slutet av 1960-talet och killen från Räpsö tyckte att det var underbart att få segla och besöka fascinerande hamnstäder. ”Jag märkte dock snabbt att arbetet till havs var tungt”, minns Lahtinen. Få av kamraterna i samma ålder som 26 gått till havs blev kvar. De flesta stannade kvar på land för att bilda familj. Några söp sig fördärvade till havs. Idag dricks det mindre på fartygen än innan. Efter att ha gift sig och fått två pojkar bestämde sig även Lahtinen för att bli kvar på land och sökte sig till en svetskurs. Han arbetade med metall på bland annat varvet Rauma-Repola i Björneborg. ”Förutom några korta jobb på den lokala hamnbogseraren och på en fisketrålare blev jag kvar på land länge, cirka 15 år”, berättar han. Hårt arbete på skjutbogserare De sista 15 åren i sin sjömanskarriär seglade Lahtinen på skjutbogserare som gick i kusttrafik på Östersjön. Först i 13 år på bogserare i Alfa- och Bravo-klass. De transporterade lös- eller bulkvara på pråmen Para-Uno, som t.ex. kalksten, trävirke, kol och trästockar. Skiften på skjutbogserarna var sex timmar långa. En månads arbete följdes av en månads ledighet. Arbetet var tungt, och de få ledigheterna och vilopauserna påverkades negativt av oväsendet på kombinationen bogserare-pråm. På en bogserare vid namn Steel arbetade Lehtinen som båtsman. Det var ett olycksdrabbat fartyg. Bogseraren sjönk år 1990 utanför Hangö under namnet Finn och tog Bützow tel. Helsingfors (09) 431 531 Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944 Tammerfors (03) 3138 2800 Åbo (02) 274 2000 Lahtinen väntar på att den nya regeringen ska vidta snabba åtgärder för att sätta stopp på utflaggningen genom att t.ex. driva genom den nya tonnageskattelagstiftningen som är på gång. med sig åtta män ur besättningen. Efter att bogseraren bärgats, renoverats och bytt namn pushade den en pråm vid namn Botnia, som fraktade bland annat järnmalmskoncentrat i bulk. ”Steel gick nästan non-stop – det tog oftast bara en halvtimme–timme att byta från en pråm till en annan i hamn”, säger Lahtinen om sitt arbete till havs. S om tilläggskrav till skilsmässan kan man i tingsrätten kräva beslut om vårdnad av barn, boende, umgängesrätt, underhåll, underhåll av make/maka och avslutande av samlevnad. Tingsrätten kan även ge ett tillfälligt förordnande i dessa ärenden innan ärendet får sin slutgiltiga lösning. I beslut som gäller avslutande av samlevnad är beslutskriteriet behovet av bostad. Det har ingen betydelse vem av makarna som äger bostaden och om bostaden är giftorättsgods. I beslutet kan den av makarna som fått boenderätt ges rätten att även använda lösöre som den andra hälften äger i det gemensamma hemmet. Beslut gällande avslutande av samlevnad kan verkställas genast vid hot om vräkning, även om man skulle ha överklagat det. Ingenting hindrar heller att egendomen säljs till en tredje part. Vid bodelningen har dock ägaren rätt att få skälig ersättning för användningen av hans/hennes bostad för tiden mellan det att skilsmässodomen vinner laga kraft och fördelningsdagen. I tingsrätten kan man antingen som til�lägg till skilsmässoansökan eller separat ansöka om ett åläggande för en bodelare att utföra en bodelning eller avskiljning av egendom. I allmänhet är det personen som anges först i ansökan som väljs med dennes samtycke, om det inte finns några särskilda skäl emot det. Den sakägande maken/ makan kan förevisa olika krav för bodelaren vad gäller värdering och fördelning av egendom. Avvittringsgrund uppstår dagen för inträde av anhängighet för skilsmässoansökan. Enligt den avgörs vilken egendom makarna måste dela på. Det är dyrt att gräla och det får många att må dåligt. Det varken hindrar eller fördröjer en skilsmässa. Man kan gräla om barnen ända tills de blir myndiga. Om man vill kan man få en mångårig rättsprocess om fördelningen av egendomen, där tre jurister fakturerar de före detta makarna. Ett bra sätt att förebygga svårigheter är att ordna saker i förväg. Makarna kan göra en överenskommelse för hur man gör vid en eventuell skilsmässa redan medan man är gifta. I avtalet kommer man överens om vårdnaden av barn, boende, underhåll och boende i det gemensamma hemmet samt om innehållet i den kommande fördel-ningen. Man kan även göra upp ett äktenskapsförord, men man kan inte tvinga maken/makan till det. Konsultera oss gärna. Johanna Tolppanen vicehäradshövding Advokatbyrå Bützow Oy www.butzow.com 27 Kollektivavtalsmotioner Sjömans-Unionens fullmäktige kräver ansvarsfullhet av landets följande regering: Du Sjöman – låt din röst höras! Du som är medlem i Sjömans-Unionen har nu möjlighet att påverka och komma med din åsikt om kollektivavtalsfrågor som du själv eller ni tillsammans på er arbetsplats vill ha förbättringar i. De branschvisa kollektivavtalen som tillämpas för Finlands Sjömans-Union FSU rf:s medlemmar på fartygen upphör den 29. februari 2012. Enligt Unionens stadgar beslutar Unionens styrelse om godkännande av ett kollektivavtal. När besluten görs behöver styrelsen också känna till medlemmarnas åsikter. Tillfällen på fartygen och i land under tiden 15.5–15.8.2011 Huvudförtroendemännen ordnar tillsammans med fartygens förtroendemän tillfällen ombord på fartygen, där man tillsammans med medlemmarna funderas över kollektivavtalsförslag. Fackavdelningarna bör på motsvarande sätt ordna tillfällen i land. Tillfällena hålls under tiden 15.5–15.8, så att förslagen kan vara tillhanda på Unionens kontor senast den 1.9.2011. Ni kan använda våra mötesprotokoll eller skriva förslagen som meddelanden i fri form. Mötesprotokollet kan hittas på web-sidan: smu.fi > på svenska > intressebevakning > kollektivavtalsmotioner Svaren kan också skickas med e-post till adressen [email protected] FFC bildade ett forum för säkerhetsbranschen - Sjömans-Unionen är med i arbetsgruppen FFC stärkte sin fackföreningsverksamhet inom säkerhetsbranschen med FFC:s forum för säkerhetsbranschen, som bildades den 5 maj. Forumet förenar de FFC-förbund vars medlemmar arbetar i säkerhetsbranschen. Forumet för säkerhetsbranschen deltar i diskussioner om synen på utvecklingen av säkerheten i samhället och säkerhetsbranschen. Det tar också upp särskilda frågor som rör personalen i branschen, som utbildning, arbetshälsa och skydd i arbete. Sjömans-Unionen är en av medlemmarna i forumet. Forumet består också av Förbun- FPA informerar: Direktersättning frånapoteket till sjömän fr.o.m. 1.6.2011 28 det för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL, dess samfundsmedlemmar Underofficersförbundet, Sjöbevakningsförbundet, Tullförbundet och Fängelsefunktionärernas förbund samt brand- och räddningsbranschens union i JHL, Servicefacket PAM och dess medlemsförening Säkerhetsbranschens fackförbund samt Post- och logistikunionen PAU. Mer information om forumet och kontaktuppgifter: www.sak.fi Sjömans -Unionen s kontor ä r stängt 4.7–31.7.2 011 Ombudsträff: Telefontjänst för ombud vardagar kl. 9.00–15.00 på telefonnummer (09) 6152 0222. Överenskommelse om tidpunkt för mötet i förväg per telefon. Stugtelefonen är stängd 18.7–14.8.2011. Stugreserveringar för september kan göras fr.o.m. 15.8. på nummer (09) 6152 0260. Öppettider under sommaren på kontoret i Åbo: Kontoret i Åbo är stängt 4.7–14.8.2011. Ombudsmannen håller jour nästa gång 15 augusti på Åbo kontoret. Den finländska handelsflottan måste växa och nya sjöarbetsplatser måste skapas. Revisionen av den anhängiga tonnageskattelagstiftningen måste avslutas genast i början av den nya regeringsperioden. Den traditionella isbrytarflottan behöver snabb förnyelse. Kombiisbrytarna måste omfattas av sjöfartsstöden. De svavelutsläppsbegränsningar som träder i kraft på Östersjön år 2015 skulle innebära en räkning på upp till över en miljard för Finlands industri och skulle vara dödsstöten för den finländska sjöfarten. ”Sjömans-Unionen är orolig för sina medlemmars sysselsättning och arbetsplatser och kräver att landets nya regering agerar snabbt för att trygga den inhemska sjöfarten. Vår handelsflotta måste växa och nya sjöarbetsplatser måste skapas. Sjöfartsbranschen borde också ta läroavtalsutbildning i bruk. Den finländska handelsflottan har mins- kat dramatiskt under de senaste 30 åren. I mitten av 1970-talet seglade fortfarande över 200 torrlastfartyg under finländsk flagg. Nu finns det bara knappt hundra kvar och bara en handfull tankfartyg, 11 stycken. Som en följd av utflaggningar har vi även förlorat flera stora passagerarfartyg. I fjol minskade det inhemska tonnagets Alster och fotografier från våra medlemmar –du har väl observerat det här? din skrivbordslåda fylld med alster som kanske även intresserar andra? Tycker du om att skriva historier och berättelser, men vet inte vart du kan skicka dem. Eller kanske du är expert på att påverka andras åsikter – en riktig kung i diskussionsforumen. Sjömannens redaktion är även intresserad av fotografier med sjöfartsmotiv. Nu har du möjlighet att publicera dina fotografier i Unionens medier om du fångat äkta sjöfartsstämning med din kamera. Just din synpunkt kan vara av betydelse eller viktig för någon, vare sig dina tankar och synpunkter rör globala frågor eller är hämtade från ditt eget liv. Skicka oss bilder, diskussionsämnen, historier, artiklar eller dina synpunkter under eget namn eller under signatur. Alster och bilder från våra medlemmar publiceras på Sjömans-Unionens webbplats och i tidningen Sjömannen utifrån möjligheter/avtal. Om du är under 31 år, får olycksfallspension och det har gått fem år (från kalenderårets början) sedan din olycka inträffade, är du berättigad till en engångsförhöjning på 16 procent på din olycksfallspension. Se till att förhöjningen betalas ut till dig och kontakta ditt eget försäkringsbolag. Sjömän och gränsarbetare som bor i Finland men som är sjukförsäkrade i ett annat EU-, EES-land eller Schweiz får från och med 1.6.2011 direktersättning på läkemedel från apoteket. Läs mera från FPAs hemsidor: www.kela.fi > På Svenska > Om FPA > Information och andel av utlandstrafikens sjötransporter ytterligare: av importen var det bara 31 procent som sköttes med inhemska krafter och av exporten 18 procent. Att sjötransporterna övergår till utländsk flagg är ett verkligt hot för hur väl Finlands försörjningsberedskap fungerar i en krissituation: det finns inga garantier för sjötransporternas funktionalitet i en kris…” Läs uttalande i sin helhet: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > meddelanden Du under 30 med olycksfallspension (olycksfallsförsäkringslagen 16 § indexhöjning) kommunikation > Meddelanden > 2011 Sista stunden kommen för att rädda finländska sjöarbetsplatser Är du en historieberättare eller en entusiastisk fotograf? Är h skicka oss Ta mod till dig oc dina alster eller fotografier! Skicka historier per e-post [email protected] eller per post Katja Gräsbeck Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors. 29 s Races Turku AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR IN MEMORIAM Lämmin kiitos M/s Finnmaidin miehistölle Reijo Leppäsen muistokirjoituksesta. Kiitos myös monille muille adresseista sekä kukkatervehdyksistä. Olin Reijon luona, kun hän hiipui pois. Laskin ruususydämeni haudalle kiirastorstaina. Suru on raskas. Kiitollisuudella Reijon elämänkumppani Päivi Aalto ja mäyräkoira Pentti Reijon uurna laskettiin 16.4.2011 Naantalin kirkkomaalle kasvattiäiti Aune Pentikäisen sukuhautaan. KIITOS / TACK Kiitokset M/s Marjatan seilureille ja Helille, Turun konepäällystöyhdistykselle sekä Langh Ship -varustamolle täyttäessäni vuosia. Eläkeläinen Jarmo Ukkonen Kiitän M/t Stena Poseidonin henkilökuntaa sekä Neste Shipping -varustamoa muistamisesta merkkipäivänäni. Veijo Salmi Lämmin kiitos työnantajalle ja työkavereille saamistani lahjoista jäädessäni eläkkeelle Silja Europalta. Eini Sirkka-Liisa Märsylä ELÄKKEELLE / PENSIONERING Kiitos ystävät kaikesta siitä huomiosta sekä lahjoista, jotka tulivat osakseni jättäessäni arkisen aherruksen M/s Silja Serenadella. Lämmöllä teitä muistellen Marja Wuorisalo Kiitokset M/s Mariellan työkavereille muistamisesta. Kari Syrjälä Amorella. Kiitos työkaverit suola- ja sokeri päivistä. Jatkoja toivottaen eläkeläismuori Aino Kiitän Viking Lineä ja Mariellan väkeä muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Extra kiitos messi-Marjalle runosta. Jag tackar Viking Line och Mariellas besättning för ihågkommandet när jag blivit pensionär. Extra tack till Marja i mässen för dikten. Raimo "Rami" Vuorinen Kuva: Tall Ship Kiitoksia Tallink Silja Linelle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pekka Nikula Kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle saamistani lahjoista ja onnen toivotuksista jäädessäni eläkkeelle…kuuntelemaan radiota. P.S. Erityiskiitokset yökerhon jengille! Pirjo Sparre Alias Kettunen Pohjoisen osasto (002) Pohjoisen osaston toimikunta jatkaa kauden 2011–2012 pääosin samalla miehityksellä, uudeksi jäseneksi toimikuntaan valittiin Jarkko Heikkinen. Puheenjohtaja Pentti Holappa ja varapuheenjohtaja Markku Kylmämaa, sihteeri ja taloudenhoitaja Asko Juntunen, varsinaiset jäsenet: Tapani Björkbacka, Seppo Hannula, Jarkko Heikkinen, Pekka Kangas, Markku Kangosjärvi ja Outi Ketola, varajäsenet: Uwe Berg, Risto Passila sekä Toni Lähdemäki. rp Kesän menotä – kuva-arkisto it: Ahvenanmaan Meripäivät – suuri rannikkokulttuuritapahtuma 12.–17.7.2011 Perinteisten purjelaivojen kilpapurjehdus Föglöstä, Degerbystä Maarianhaminan Itäsatamassa sijaitsevaan Merikortteliin 13.7.2011. Lisäksi on kilpapurjehdus perinteisille käyttöveneille, moottorivenekilpailu, risteilyjä, lastenohjelmaa, käsitöitä, viihdettä ja tanssia. www.sjokvarteret.com Ålands Sjödagar - stort kustkulturevenemang (Räppi Pirjolle) ”Kuhan mie täältä lähen!” Pirjo eläkkeelle siirtyy pian mutta…ei vielä ihan. Hommia tiistaiaamunkin duunaa ennen lähtöä Turkuun paikatkin puunaa Kuhan mie täältä lähen Sanonta tuttu on monelle kyllä eikä, ihan totta!, moni Pirjon tasolle yllä. Salaatit, erinomaiset laittaa Tottavie, mikä määrä porukalle maittaa Kuhan mie täältä lähen Puhtautta, siisteyttä pitää olla muutenhan messi olisi ihan nolla. Ei tarvii miettii, mitä suuhunsa laittaa kipotkin Pirjo moneen kertaan vaihtaa. Kuhan mie täältä lähen Se voi olla, ett messi ei lähe toimii jos tilalles ei tule samanlaisii voimii! Mahat meillä varmaan kaikilla toimii mikäli on, mitä suuhunsa poimii Kuhan mie täältä lähen Huumoria, tsemppiä pidä vain yllä olemme varmoja, sinä pärjäät kyllä. Joukkoon Mariellan aina voit tulla. Saattaa olla, ett pöytääsi tuodaan kahvi ja pulla Vaikka sää täältä lähet (Marja Suihkonen) SYNTYMÄPÄIVÄT / FÖDELSEDAGAR Rämön Olli Haminasta täytti 65 vuotta 20.6.2011. KULTAMERKIT / GULDSMÄRKEN Marko Kinnunen Tyyne Sillgren Kaarina Virtala Pekka Nikula Aino-Kaisa Partanen 12.7–17.7.2011 Etelä-Suomen osasto (009) Osastolla on lippuja jäsenilleen KOM-teatterin näytökseen: Vadelmavenepakolainen pe 16.9. klo 19 Hillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi. Mikko Virtanen on syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa ruotsalainen sielu suomalaisessa ruumiissa. ”Suomessa olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vähemmistö, jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla.” Lipun hinta 10 € (norm. 26 €, osasto ja Merimiespalvelutoimisto maksavat erotuksen) Varaa lippu tekstiviestillä Marilta, puh. 050 528 3564, tai s-postitse [email protected]. Kappsegling för traditionella segelfartyg och storbåtar från Föglö Degerby till Mariehamns Österhamn 13.7.2011. Dessutom seglingsturer, motorbåtstävling och träbåtsparad. Barnprogram, visning och försäljning av hantverk, mat och dryck och musikunderhållning med dans. www.sjokvarteret.com Höyrylaivoja ja Päijänteen vanhoja laivoja 16.7.2011, Jämsä Jämsän satamaan kokoontuu yhteisregattaan aitoja höyrylaivoja ja Päijänteen laivureiden vanhoja laivoja. Laivat saapuvat lähivesille perjantaina 15.7. ja tulevat lauantaina 16.7. Jämsänjokea pitkin Jämsän satamaan. Mukana arviolta 7 höyrylaivaa ja 20–30 Päijänteen laivureiden laivaa. Yleisö pääsee tutustumaan höyrylaivoihin, lastaamaan laivoihin halkoja ja äänestämään parasta laivaa. Ohjelmassa on myös pelimannimusiikkia ja merimieslauluja. Matkailu- ja Huolinta-ala (010) The Culture 2011 - Tall Ships Regatta Tuli on irti! -näyttely Matkailu- ja Huolinta-alan jäsenillä on mahdollisuus käydä katsomassa Logomon Tuli on irti! -näyttelyä. Näytä jäsenkorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi ja kerro olevasi Matkailu- ja Huolinta-alan jäsen, niin pääset näyttelyyn ilmaiseksi. Näyttely on avoinna 18.12.2011 asti päivittäin klo 11–19 osoitteessa Köydenpunojankatu 14, Turku. 26.–28.8.2011, Turku Sail Training International (STI) ja Turun kaupunki järjestävät The Culture 2011 Tall Ships Regatan Itämerellä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Aurajoen varsille saapuu suuri joukko komeita purjelaivoja, muun muassa merten jättiläiset Kruzenshtern, Sedov, Mir ja Dar Mlodziezy. www.tallships2011.fi Kotkan Meripäivät Laivan viihdeammattilaiset (011) Hyödynnä jäsenyyttäsi kesätapahtumissa! Voit jälleen päättää, mihin kesätapahtumiin haluat mennä: teatteriin, konserttiin tai festareille – mikä sinua sitten miellyttääkin. Yhdistys hyvittää jäsenilleen max 70 € kesätapahtumista. Jokainen huolehtii itse lippujen ostamisesta. Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille. Lähetä kuitti lipusta ja liitä mukaan nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kuitti liitteineen tulee postittaa 31.8.2011 mennessä osoitteeseen: Nina Peltola, Koulukatu 4, 32700 Huittinen. 28.–31.7.2011 Merellistä ohjelmaa sekä karnevaalitunnelmaa. MeripäiväAreenalla muun muassa: Jukkapoika, Paleface, Twisted Sister, Michael Monroe, Kotiteollisuus, Pelle Miljoona, Paula Koivuniemi, Yö, Village People, ja Popeda. Satamassa tutkimusalus Aranda, purjelaiva Gerda sekä vartiolaiva Tavi. Merimieslaulukilpailun finaalikonsertti la 30.7. Kotkan konserttitalolla. www.meripaivat.com Meripäivien perjantaina 29.7. kokoontuvat myös syvien merten miehet Kotkaan. Merimiespalvelutoimisto ja Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys järjestävät ohjelmaa. www.mepa.fi ”Merimieskirkko – tarinoita elämän merillä” 14.5.–4.9.2011, Laivasilta 8, Loviisa ”Merimieskirkko – tarinoita elämän meriltä” on tämän kesän teema Loviisan Merenkulkumuseon erikoisnäyttelyssä. Näyttelyn toteuttavat yhteistyössä Loviisan Merenkulkuhistorian Säätiö ja Suomen Merimieskirkko ry. Pekan pähkinät Koonnut: Pekka Mantere 1. Missä sijaitsee Munsalan satama, jossa on muun muassa öljyn varmuusvarasto? a) Paraisilla b) Merikarvialla c) Uudessakaarlepyyssä 2. Mikä on Suomen ympäristökeskuksen uusin öljyntorjunta-alus? a) Halli b) Louhi c) Hylje 3. Mitä ovat Mir-1, Mir-2, Alvin, Nautile ja Shinkai? a) Lentotukialuksia b) Tutkimusaluksia c) Miehitettyjä tutkimussukellusaluksia 4. Missä sijaitsee Långnäsin satama? a) Ruotsissa b) Ahvenanmaalla c) Manner-Suomessa 5. Meriliitto ry on Suomen merellisten intressipiirien yhteistyöfoorumi. Kuka on yhdistyksen puheenjohtaja? a) Tuomas Nylund b) Asko Arkkola c) Markku Mylly 6. Missä voi ihailla kuvanveistäjä Eila Hiltusen laivateräksestä hitsaamaa korkokuvaa ”Ahtojäät”? a) Arctia Shipping Oy:n pääkonttorissa b) Jäänmurtaja Urholla c) Merimuseo Vellamossa 7. Ketkä olivat pääosissa elokuvassa ”Merimiehen vaimo”? a) Stan Laurel ja Oliver Hardy b) Tauno Palo ja Ansa Ikonen c) Matti Pellonpää ja Kati Outinen Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3c, 4b, 5c, 6b, 7a 30 31 lu pai Kil Tävling Merimieslehden kilpailuun tuli tällä kertaa 53 vastausta. Melkein kaikki vastaajat tiesivät, että ESL-Shippingin alukset kuljettavat kivihiiltä Suomeen. Merimies-Unionin toimitsija Carita Ojala arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Teuvo Hokkasen, M/s Estradenilta. Hokkanen voitti jo toisen kerran tänä vuonna. Denna gång kom det in 53 svar i tidningen Sjömannens tävling. Nästan alla som svarade visste att ESL-Shippings fartyg transporterar stenkol till Finland. Sjömans-Unionens ombudsman Carita Ojala lottade bland dem som deltagit i tävlingen, och vann gjorde Teuvo Hokkanen på M/s Estraden. Hokkanen vann för andra gången i år. Missä kaupungissa Royal Line -varustamo sijaitsee? I vilken stad finns rederiet Royal Line? Valitse yksi vaihtoehto: 1) Helsingissä Välj ett alternativ: 1) Helsingfors 2) Turussa 2) Åbo 3) Porvoossa 3) Borgå Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 5/2011. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 5/2011 av tidningen Sjömannen. Osallistu kilpailuun 19.8.2011 mennessä: Du kan delta i tävlingen senast den 19.8.2011 på följande sätt: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Skicka svaret till adressen: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF HENKILÖKUNTA / PERSONAL POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Puheenjohtaja / Ordförande ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Simo Zitting Kenneth Bengts (09) 615 20 250 / 0400 813 079 (09) 615 20 258 / 040 455 1229 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] fö[email protected] AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER TELEFAX Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 +358 (0) 9 615 20 227 PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan sähköinen palvelu Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster www.akt.fi/fi/kuljetusalan_ tyottomyyskassa 32 www.akt.fi/se/arbetsloshetskassan Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Liittosihteeri / Förbundssekreterare Anja Uusitalo Kenneth Bondas (09) 615 20 251 / 040 519 0351 (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Toimitsija, Ahvenanmaa Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Ombudsman, Åland Tetta Härkönen Henrik Lagerberg (09) 615 20 252 / 040 455 9834 (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Hallinnon sihteeri / administrationens sekreterare Taloudenhoitaja / Ekonom Sari Helenius Mikko Tuominen (09) 6152 0225 / 040 450 6768 (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957 Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) 615 20 219 Toimitsija / Ombudsman Carita Ojala (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) 615 20 220 Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Toimitsija / Ombudsman ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) 615 20 257 Toimitsija/Ombudsman Niclas Nyberg (09) 615 20 224 / 045 7731 2441 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) 615 20210 / 045 7730 1021 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Essi Voutilainen (09) 615 20 210 / 045 7731 0076 (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo
© Copyright 2024