"rohkeutta on heittäytyä" - Suomen Merimies
toukokuu 3 Nº / 2011 merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Kesätyöntekijä Merimies-Unioni on turvasi – muista liittyä kirjallisesti! 15 Romuruuman emäntä Elisa Heiskanen: "Rohkeutta on heittäytyä" TYÖSUOJELU on jokaisen asia EETTISYYTTÄ merille M/S FINNBREEZE under finländs flagg ARBETARSKYDDET 1 är allas sak pääkirjoitus: 4 18 Merimies-Unionin toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen ja 2. perämies Roel Alarcio keskustelivat Turussa, kuinka uuden aluksen liikennöinti on lähtenyt käyntiin. sisältö: Hallitusvalta vaihtuu 12 4 Iha-Linesin 15 Kesätyöntekijä 8 Työsuojelu Doris II liikenteeseen 16 Merimiehen on jokaisen asia 18 Finnlinesin ensimmäinen 11 Lakipalsta: Koko suvun kesämökki 12 ”Toiset on parisuhde uudisrakennus Suomen lipun alle 20 Kulkeminen Vuosaaren luotuja kulkemaan” satamassa ei edelleenkään toimi Nº 3/2011 PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Kari Tossavainen POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS ILMOITUKSET • ANNONSER MERIMIES – SJÖMANNEN John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 VAIHDE / VÄXEL puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. +358 (0)9 615 2020 TILAUSHINNAT (2011) TELEFAX 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e 4 5 6 7 8 +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] / fö[email protected] ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 30.5. 22.8. 26.9. 31.10. 28.11. 27.6. 16.9. 14.10. 18.11. 16.12. Eduskuntavaalit on käyty ja tulokset on saatu. Äänestäjien viesti oli selvä: poliittiseen päätöksentekoon haluttiin muutosta ja uutta verta. Muutoksen rajuus taisi kuitenkin yllättää kaikki, vaikkakin perussuomalaisten suosion kasvu oli etukäteen kaikkien tiedossa. Nyt, kun hallitustunnustelut ovat juuri alkaneet kenellekään ei liene epäselvää, etteikö perussuomalaisille tarjottaisi paikkaa uudessa hallituksessa. Päinvastoin, pidetään jopa itsestään selvänä, että heidän on oltava mukana samalla kun arvuutellaan missä ministeriöissä joudutaan opettelemaan uusi perussuomalainen tahti. Siitä huolimatta, kuka uudessa hallituksessa tulee päättämään Suomen suunnasta, merenkulun tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että vireillä oleva tonnistoverolainsäädännön uudistaminen viedään loppuun. Edellisen eduskunnan jo kertaalleen hyväksymän uuden tonnistoverolainsäädännön voimaantulo on viivästynyt siksi, että EU-komissio on käyttänyt suhteettoman paljon aikaa sen tarkistamiseen, onko lainsäädäntö merenkulun tukien suuntaviivoista annettujen EU-ohjeiden mukaista vai ei. Suomalaiset lastialusvarustamot, jotka ovat jo osittain alkaneet uudistamaan yhtiörakenteitaan siten, että ne voisivat siirtyä tonnistoverotuksen piiriin, ja jotka ovat jo liputtaneet uudisrakennuksia Suomen lipun alle, on asetettu hankalaan tilanteeseen. Hyväksyykö komissio uuden lainsäädännön sellaisenaan vai vaaditaanko siihen muutoksia – kuten todennäköistä on – ja millaisia muutoksia sekä miten ne tulevat vaikuttamaan, on yhä kysymysmerkki. Uusi hallitus joutuu myös ottamaan kantaa suomalaisen talvimerenkulun tulevaisuuteen. Perinteinen jäänmurtajakalustomme alkaa uhkaavasti vanhentua ja kaipaa pikaista uudistamista. Kyse on kuitenkin niin mittavasta investointiohjelmasta, että sen toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja budjetointia. Jo tämänkin vuoksi uudistamistyö ja uusien murtajien tilaaminen on aloitettava pikimmiten. Murtajatilausten tekemisessä on myös oltava riittävän itsekäs ja pidettävä huoli siitä, että tilaukset kohdistetaan suomalaisille telakoille. Tulevan vuoden aikana joudutaan myös ottamaan kantaa monitoimimurtajatoimintaan ja siihen, jatkuuko Siitä huolimatta, kuka uudessa hallituksessa tulee päättämään Suomen suunnasta, merenkulun tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että vireillä oleva tonnistoverolainsäädännön uudistaminen viedään loppuun. se sellaisenaan vai ollaanko tilanteessa, jossa aluksilla harjoitettavan liiketoiminnan kannattavuus on syytä arvioida perusteellisesti uudestaan. Ainakin on selvää, että kansainvälisessä kilpailutilanteessa olevan monitoimimurtajatoiminnan jatkamisen edellytyksenä on monitoimimurtajien saattaminen merenkulun tukien piiriin. Toiminnan jatkaminen tilanteessa, jossa kilpailijat jo nauttivat vastaavista tuista tai vastaavat edut takaavista muista järjestelyistä, ei voi jatkua kauaa. Kolmantena suurena kysymyksenä hallitus joutuu ottamaan kantaa uusien rikkipäästörajoitusten mukanaan tuomiin uhkakuviin. Mikäli päästörajoitukset tulevat sellaisenaan voimaan 2015, niiden lasku suomalaiselle merenkulkuelinkeinolle ja kuljetusketjun toisessa päässä olevalle suomalaiselle teollisuudelle tulee olemaan musertava. Nyt puhutaan jo yli miljardista eurosta. Mikäli lasku jää yksin merenkulkuelinkeinon maksettavaksi, se tulee tietämään erittäin suuria vaikeuksia ja pahimmassa tapauksessa kuoliniskua suomalaiselle varustamotoiminnalle. Mikäli lasku taas siirretään yksistään teollisuudelle, tilanne ei tule olemaan yhtään sen parempi. Jo nyt olemme saaneet kuulla teollisuuden edustajien puheenvuoroja, joissa ennustetaan päästörajoitusten mukanaan tuoman kustannustason nousun johtavan teollisuuslaitosten ulosliputtamiseen. Rikkipäästöjen rajoittaminen – mikä sinänsä on tietenkin hyvä asia – on äärimmäinen esimerkki siitä, miten sokealla uskolla ympäristönsuojelun oikeutukseen voidaan saada aikaan järjettömiin mittasuhteisiin paisuvia vahinkoja. Simo Zitting puheenjohtaja [email protected] Helsinkiin ensimmäinen uusi vesibussi 20 vuoteen Iha-Linesin Doris II liikenteeseen Helsinki saa tänä kesänä uuden päiväristeilijän, kun IHA-Lines-varustamon uusi alus, Doris II, aloittaa liikenteensä toukokuussa. Laiva on kokonaan suunniteltu ja rakennettu Suomessa ja siihen mahtuu 200 risteilyvierasta. Kotimaisuus ja uusien työpaikkojen luominen on ollut toimitusjohtaja Jorma Ihalaiselle tärkeää aluksen rakentamisen ensimetreistä lähtien. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu T ilauksen turvin Teijon telakka Salossa selvisi pahimman taantuman yli”, Ihalainen kertoo uuden aluksen rakentamisen tuoneen telakalle töitä kymmeniä miestyövuosia. Salon lisäksi päiväristeilijän rakentaminen työllisti muun muassa APX-metallilla Raumalla ja Kaarinassa, lukuisista muista pienemmistä yrityksistä puhumattakaan. Kotimaista kalustoa IHA-Linesin vesibusseista M/s Merisaukko, M/s Merisaraste, M/s Doris ja M/s Doris II ovat Suomessa rakennettuja. Tänä kesänä liikenteessä aloittava Doris II on ensimmäinen tiukentuneet EU-säännökset täyttävä alus kokoluokassaan Suomessa. Toimitusjohtaja Ihalainen pitää kotimaisuutta suuressa arvossa. Häntä kuitenkin kummastuttaa valtiovallan penseä suhtautuminen ja suoranainen vihamielisyys pienvarustajia kohtaan. Valtiovalta on myöntänyt tukia laivarakentamiseen pääasiassa ulkomaanliikenteeseen suunnatuille aluksille, mutta pienet kotimaanalusliikenteen varustamot ovat saaneet pärjätä toistaiseksi omillaan. On oltava aikamoinen Tarzan, jos aikoo selviytyä aluksen rakentamiseen liittyvässä lupaviidakossa. ”Yhteiskunta tuntuu olevan suorastaan vihamielinen tällaisen uuden aluksen tilaajalle”, Ihalainen kertoo joutuneensa käymään suoranaista "neuvottelurallia" eri vi- ranomaisia vastaan, jotta hän ylipäätään sai luvan rakentaa uuden vesibussin Suomeen. ”Meillä on monia osin samoja asioita hoitavia virkakoneistoja, eli hallinto on hajanaista ja mukana on monenlaista ”hämmentäjää”, joiden tietotaito on lähinnä maatyöpaikoissa. Uuden, varsinkin vakituisen työpaikan luominen on todella vaikea projekti tälle alalle”, Ihalainen harmittelee. Ihalaisen mukaan pieneen alukseen vaaditaan tiukentuneiden EU-säännösten myötä niin paljon erilaista laitteistoa, että jos se kaikki asennetaan, laivan kyytiin ei enää mahtuisi matkustajia. Ihalainen on harmistunut myös kotimaisten virkamiesten pilkunviilauksesta. ”En voi mitenkään ymmärtää, että Suomessa ollaan tunkemassa pieneen alukseen kaikkia niitä varusteita, tiloja ja välineitä ynnä muita, joita isoissa ulkomaanliikenteen aluksissa on ja tarvitaan. ”Muualla Euroopassa monia pykäliä tulkitaan ihan toisin kuin Suomessa, jossa ollaan sitäkin tarkempia. Tuntuu ihan siltä, kuin yritettäisiin estää suomalainen työ ja laivanrakennus”, hän puhisee. ”Olisi hyvä, että uutta kalustoa kotimaahan rakennettaessa tulkinnoissa käytettäisiin edes jonkinlaista kohtuutta. Alle 24-metriseen vesibussiin pykäliä pitäisi soveltaa niin kuin direktiivissä sanotaan, eli ”tehdään kaikki se mikä on tarpeen ja järkevää”, kuten muualla Euroopassa toimitaan uutta laivaa tilattaessa ja rakennettaessa.” Doris II Pituus: 24,9 metriä Leveys: 7,30 metriä IHA-Lines Oy Helsinki Cruises on yksityinen helsinkiläinen risteilyvarustamo. Yrityksen perustaja, Jorma Ihalainen, kertoo olevansa evakkoperheen lapsi ja viettäneensä lapsuutensa Pihlajaveden saaressa, jossa isä piti kalastajatorppaa. ”Kaikki piti tehdä itse”, Ihalainen kertoo. Jo pienestä pitäen hankituista kädentaidoista onkin ollut myöhemmin hyötyä, sillä Ihalainen on rakentanut tähän mennessä neljä omakotitaloa ja kuusi laivaa. ”Laivanrakennus on kuitenkin huomattavasti vaativampi projekti”, hän myöntää. Uudessa Doris II-laivassa on paljon toimitusjohtajan itsensä suunnittelemaa ja tekemää työtä, jota kannattaa käydä vilkaisemassa, jos liikkuu Helsingin Kauppatorilla. Myös vakituisen henkilökunnan työpanos on ollut merkittävä. ”Ilman heidän panostaan tämä projekti ei olisi onnistunut ja pysynyt aikataulussa”, Ihalainen korostaa. Syväys: 1,4 metriä Alus pystyy liikennöimään uloimmasta ulkosaaristosta sisäsaariston matalille reiteille. Uudenlaisella keularatkaisulla laiva voi rantautua hyvällä säällä keula edellä jopa ilman laituria. Doris II pystyy ajamaan myös matalien siltojen alitse irrotettavan maston ansiosta. www.ihalines.fi Helsingin kaupunki palkitsi IHA-Lines Oy Helsinki Cruises -risteilyvarustamon Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2010 -kilpailussa. >> 4 5 Pelastusliivit – ja kuinkas sitten kävikään? Ihalainen osti uuteen Doris II-alukseen muutamia pelastusliivejä sovitettaviksi mallikappaleiksi, vaan kuinkas sitten kävikään? Vaikka liivit olivat EU-standardien mukaisia, ne olivat niin pieniä, etteivät ne mahtuneet päälle edes normaalivartaloiselle ihmiselle ja jumittuivat kiinni jo pääaukon kohdalta. Lisäksi ne olivat enemmän kuin kankeat vetää päälle niitä sovitettaessa. ”Vaikka liivit olivat EU-standardien mukaisia, meidän varustamoon niitä ei hankittu. Loput liivit jäivät kyseiseltä toimittajalta kyllä tilaamatta. Ostin tilalle sen sijaan eräästä toisesta yrityksestä toisia, EU-standardien mukaisia pelastusliivejä, jotka sopivat kaiken kokoisille ihmisille. Kyseiset liivit maksoivat enemmän, mutta se ei haittaa”, Ihalainen kertoo yrityksensä todella satsaavan turvallisuuteen. Kannustuspalkka Toimitusjohtaja Jorma Ihalainen työskenteli itse aikanaan merillä muun muassa tankkereilla, ja pääluottamusmiehenä Suomenlinnan liikenteessä, kunnes hän perusti vuonna 1979 oman yrityksen. Ihalainen pyrkiikin panostamaan työntekijöiden viihtyvyyteen varustamossaan kaikin mahdollisin keinoin. Työvuorolistat laaditaan hyvissä ajoin ennen sesongin alkua, jotta ne ovat kaikkien tiedossa ja niitä pidetään pöydällä helposti saatavilla. Muutoksia vuoroihin tehdään aina tarpeen vaatiessa, jos joku tarvitsee erityissyystä vapaata. IHA-Lineisilla työntekijöille maksetaan myös erityistä provikkaa, eli kannustuspalkkaa. Provikka maksetaan normaalin kuukausipalkan päälle ja se toimii Ihalaisen mukaan eräänlaisena hyvän palvelun lisänä ja takeena. Kannustuspalkkio on aina palkanlisä ja sitä maksetaan kaikille, jotka ovat olleet tekemässä kyseisen päivän tulosta. ”Kannustuspalkkio ei ole vain työnantajan hyvän kädenojennus työntekijälle, vaan se toimii myös toisinpäin: kaikki haluavat tehdä työnsä hyvin, palvelun laatu paranee eikä ohimyyntiä ilmene lainkaan, myyntikin kasvaa. Tästä lisätulosta osa tulee työntekijälle. Kaikki mitä kassaan tulee, kilahtaa siitä osa myös tuloksentekijän, eli työntekijän tilille”. Se on oikeus ja kohtuus, Ihalainen kertoo. ”Tiedän kaikkien mielellään kantavan kortensa kekoon kun palkka on kohdallaan.” 6 koonnut: Juhani Artto Maailman meriltä >> IHA-Lines on tällä hetkellä Helsingin edustalla seilaavista vesibussivarustamoista ainoa, jonka kalusto on lähestulkoon kokonaan kotimaassa rakennettu. Muiden varustamoiden vesibussit ovat pääosin muualta, kuten Ruotsista, Hollannista, Puolasta ja Venäjältä vanhoina tuotuja. Ihalainen kertoo ymmärtävänsä, että tällä hetkellä on helpompi tuoda maahan vanhoja aluksia kuin rakentaa uusia. ”Tuntuu siltä, että kiristyvä byrokratia suorastaa pakottaa varustamoita ajamaan vanhoilla aluksilla tai tilaamaan alukset ulkomailta. Suomessa on 130 varustamoa, joilla on kotimaan liikenteessä pienempiä ja isompia aluksia, jotka kaipaisivat vähitellen uudistamista. On sääli, jos tämä merkittävä potentiaali jätetään valtiovallan kielteisen laivanrakennustuen takia huomaamatta.”, Ihalainen harmittelee ja jatkaa: ”Laivatilaukset jäävät tekemättä ja näin suomalainen telakkaosaaminen pienten alusten osalta valitettavasti katoaa. Meillä liikkuu kalustoa, jonka ikä on lähes 100 vuotta, eli tarve uushankintoihin on suuri.” Turvallisuuteen panostetaan Vaikka pykäläviidakko kismittää yleisellä tasolla, turvallisuudesta Ihalainen ei ole tinkinyt yhdenkään rakennuttamansa aluksen kohdalla. Esimerkiksi Doris II-laivan suunnittelussa turvallisuusasiat olivat alusta pitäen mukana. Uutta vesibussia suunniteltiin koko henkilökunnan voimalla. Mallia otettiin suuremmista laivoista. Doris II:sta löytyy esimerkiksi kattava palo- ja pelastusjärjestelmä tulipalon varalta. ”Laivassa on yhdeksään osastoon osastoitu runko. Muun muassa konehuoneen paloturvallisuuteen kiinnitettiin suurta huomiota ja sieltä löytyy esimerkiksi kaksi poistumistietä hätätilanteen varalta, joita ei yleensä ole olemassa vastaavankokoisessa aluksessa.” Tulipalovaara otettiin huomioon myös keittiön kohdalla. Esimerkiksi byssan palo-ovi sulkeutuu automaattisesti, mikäli savuhälytin alkaa soida. Ihalaisen kaikista omistamista aluksista löytyvät myös kunnolliset pelastus- lautat kaikille matkustajille ja miehistölle. ”Vuodesta 1982 aloin systemaattisesti panostaa esimerkiksi pelastuslauttojen hankintaan. Pelastuslautat eivät valitettavasti ole pakollisia vielä tänäkään päivänä tämän kokoluokan aluksissa kotimaanliikenteessä. Lisäksi olen panostanut myös kunnollisiin hätäpoistumisteihin matkustamosta pelastusasemille. Vaikka aluksen perässä olevat portaat pelastusasemineen vievät kaupallista tilaa, yhtiössämme halutaan panostaa turvallisuuteen. Uskomme, että turvallisuustietoiset ihmiset lisääntyvät, mikä lisää myös kassavirtaa pitkällä tähtäimellä”, Ihalainen kertoo. Pääosin kotimaisia turisteja IHA-Linesin aluksilla risteilee vuosittain noin 50 000 matkustajaa. Pääosa risteilyvieraista tulee kotimaasta ja Helsingin seudulta. Alkukesästä ja -syksystä aluksilla matkustaa eniten yritysvieraita. Siinä välissä kuljetetaan lomalaisia. Juovuksissa kyytiin ei pääse, sillä yhtiössä panostetaan enemmän ruokailuun ja yleiseen viihtyvyyteen kuin kaljanmyyntiin. Helsingin Santahaminassa varttunut ravintolapäällikkö Esa Toivokoski kertoo, että ruoanlaiton ohella risteilyvieraiden kanssa vaihdetaan ajatuksia. Harva risteilyvieras osaakaan arvata, että Toivokoski on harrastanut jo pienestä pojasta lähtien lintubongausta. ”Helsingin alueen historia, luonto ja eläimistö ovat yleisimmät puheenaiheet. Varsinkin linnuista kysellään paljon, kun merellä liikutaan. Jokaisella risteilyllä kuulee uusia kysymyksiä ja asioita, mutta se juuri tekeekin työstä mielenkiintoista”, Santahaminan kasvatti kertoo. IHA-Lines työllistää kesäaikaan yhteensä noin 30 henkeä. Osa vakituisista työntekijöistä työskentelee varustamossa ympäri vuoden ja pitää huolta aluksista. Ravintolapäällikkö Toivokoski laskeskelee aloittavansa varustamossa nyt 12 työvuotensa, mikä kertonee varmasti osoitus siitä, että yhtiön palveluksessa viihdytään hyvin. Ammattiliitto SEKO Sjöfolkin raportti vaatii huomiota merimiesten asemaan Kiinnostaako merimiesten asema merikuljetuksista hyötyviä yhtiöitä? Eipä juuri. Näin voidaan päätellä tiedoista, jotka Ruotsissa merimiehiä organisoiva ammattiliitto SEKO Sjöfolk on koonnut suppeaksi raportiksi. Sen mukaan on tavallista, että rahtimaksut, tavaran asianmukainen perillemeno ja kuljetusten ympäristövaikutukset kiinnostavat merikuljetuksia käyttäviä yhtiöitä paljon enemmän kuin aluksilla työskentelevien merimiesten asema. Tietoja raporttiin on saatu ruotsalaisilta huolintayhtiöiltä, laivameklareilta, varustamoilta ja merikuljetuksia käyttäviltä, eri toimialojen yrityksiltä. Lisäksi parikymmentä ITF-tarkastajaa eri puolilta maailmaa vastasi raportin tekijöiden kyselyyn. Sal:n Kuntoremontit ja Perhekuntoloma KUNTOREMONTIT Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti Peruskuntoremontti 26.6.–1.7.2011 | 105 € (455 €) Hakuaika päättyy 15.5.2011 Eettisyyttä merille! Holiday Club Saariselkä, Saariselkä Selvitys pohjustaa sitä, että merirahtipalveluja käyttävät ja niistä hyötyvät tulisivat tietoisiksi siitä, minkälaisia inhimillisiä ongelmia matalien rahtikulujen taakse kätkeytyy. Viime vuosina monen kuluttajatuotteen kurjista valmistusolosuhteista – esimerkiksi Kiinassa – on levitetty maailmanlaajuisesti tietoa, mutta kuljetustyöläisten ongelmiin ei ole vastaavalla tavalla kiinnitetty huomiota. Kuluttajatuotteiden valmistusolosuhteita koskevan tiedon avulla ayjärjestöt ovat kampanjoineet sen puolesta, että tuotantolaitoksissa olisi eettisesti hyväksyttävät työehdot ja -olosuhteet. Vastaava toiminta kuljetusketjun eri osien muuttamiseksi eettisesti kestävälle pohjalle on vasta alussa. Peruskuntoremontti 14.–19.8.2011 | 148 € (498 €) Hakuaika päättyy 15.6.2011 ITF-sopimuksilla vähimmäisehdot 7.–12.8.2011 | 110 € (440 €) aikuinen, 25 € (190 €) 6–16-v. lapsi Hakuaika päättyy 15.6.2011 Mitä merikuljetuksia käyttävissä ja merirahdista hyötyvissä yhtiöissä olisi syytä tietää merimiesten asemasta, jotta ne voisivat valita kuljetuksensa eettisesti pätevästi? ITF-tarkastajien mukaan merimiesten suurimpiin ongelmiin lukeutuvat matalien palkkojen ohella alimittaiset ylityökorvaukset sekä palkkarästit. Kuljetustyöläisten kansainvälinen federaatio ITF on solminut lukuisten mukavuuslipun alla operoivien alusten kanssa vähimmäistyöehdot määrittelevän ITF-sopimuksen. Maailman merillä joka toinen alus toimii mukavuuslipun alla, mutta niistä vain 40 prosenttia on allekirjoittanut ITFsopimuksen. Yli 90 prosenttia Ruotsin satamissa käyvistä aluksista soveltaa ITFsopimusta, mutta Venäjän Vladivostokissa Tyynenmeren rannalla asioivista laivoista hädin tuskin joka kymmenes noudattaa ITF-sopimusta. Pahin sorto keskittyy sinne, missä valvonta ei ole tehokasta. Tällä hetkellä ITF-sopimus turvaa matruuseille vähintään 1 675 dollarin (noin 1 150 euro) kuukausitulon. Vailla ITF-sopimusta olevilla laivoilla matruusin palkkataso jää usein puoleen siitä, ITF-tarkastajien vastauksista voi päätellä. Työajat vaihtelevat 9 tunnista 14 tuntiin vuorokaudessa, eikä työviikkoon sisälly vapaapäiviä. Pienillä aluksilla on tavallisesti pidemmät työajat kuin suurilla. Kylpylähotelli Rauhanlahti, Kuopio Peruskuntoremontti 21.–26.8.2011 | 149 € (499 €) Hakuaika päättyy 15.6.2011 PERHEKUNTOLOMAT Härmän kuntokeskus, Ylihärmä Lomien hakukaavake SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa salry.net -sivuilta tai tilata Merimies-Unionista Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai [email protected] Hakukaavakkeiden palautusosoite: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Läs på svenska: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Från världens hav 7 Työsuojelu on jokaisen asia Mitä on työsuojelu? Työsuojelu on jokaisen asia Suomessa työsuojelu kattaa muun muassa työn turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi myös palvelussuhteen ehdot, henkisen hyvinvoinnin, johtamisen ja organisaation toimivuuden sekä yhteistoiminnan. Työsuojelun tavoitteena on työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta. Työsuojelu on työpaikalla jokaisen asia. Työntekijällä on velvollisuus huolehtia sekä omasta, että toisten turvallisuudesta. Jos työturvallisuusasioissa huomaa puutteita, tulee niihin aina puuttua. Työnantajan tulee hankkia työntekijälle asianmukaiset suojavälineet, kuten lämpimät ja ehjät työvaatteet, kuulosuojaimet, hengityssuojaimet, silmäsuojaimet ja turvakengät sekä -valjaat. ”Laivasta riippuen tulee käyttää heijastinliivejä, etenkin ro-ro-aluksilla, joissa kulkee pyörillä liikkuvia lasteja. Myös irtolastilaivoilla, joissa toimitaan nostureiden kanssa, on käytettä määräysten mukaista suojakypärää ja suojaliivejä tai -vaatteita, joista löytyvät heijastimet”, Lappalainen muistuttaa. ”Suomalaisilta kyllä yleensä löytyvät henkilökohtaiset suojavälineet, mutta ongelmana on että työntekijät eivät aina käytä niitä”, Lappalainen hämmästelee ja kehottaa kaivamaan kaapista asianmukaiset varusteet päälle, jotta turhilta haavereilta vältyttäisiin. merenkulun työsuojelutarkastajat valvovat ja neuvovat työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa Työsuojelu on jokaisen asia. Vastuita on niin työnantajalla kuin työntekijällä. Tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ. Työsuojelulainsäädännön noudattamista laivoilla valvovat merenkulun työsuojelutarkastajat. Aluehallintovirasto (AVI) teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu S uomessa toimii tällä hetkellä neljä merenkulun työsuojelutarkastajaa, jotka työskentelevät Helsingissä, Porissa ja Vaasassa. Toukokuun alusta Helsinkiin saadaan lisää kaksi uutta tarkastajaa. Työntekijät ja työnantajat voivat pyytää työsuojelutarkastajalta työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä ohjeita tai neuvoja. Lepoajoissa huomautettavaa Työsuojelutarkastajien tehtävä on valvoa Suomen lipun alla olevia aluksia, mutta vakavissa työtapaturmatapauksissa tutkitaan myös ulkomaan lipun alla olevia aluksia, mikäli alus on tapaturmahetkellä Suomessa satamassa. Pääosa työsuojelutarkastajien laivatarkastuksista on luonteeltaan kuitenkin kohde-, perus- ja jälkitarkastuksia. ”Laivakäynnin yhteydessä tarkastamme, että alukselta löytyvät kaikki tarvittavat dokumentit ja että ne ovat ajan tasalla”, EteläSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen merenkulun työsuojelutarkastaja Risto Lappalainen toteaa. Tarkastuksen yhteydessä aluksen työaikakirjanpito käydään usein lävitse. ”Lepoajoissa löytyy välillä huomautettavaa: ihmiset ovat melko väsyneitä ja tar8 kastuskierroksen yhteydessä kuulee usein, että lepoa ei saa riittävästi”, Lappalainen on huolissaan aluksilla esiintyvästä uupumuksesta. Työsuojelutarkastajiin otetaan yhteyttä myös häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvissä asioissa. ”Myös häirintä ja epäasialliseen kohtelu ovat aina vakavia asioita, joihin tulee puuttua. Jokaiseen työsuojeluun saapuneeseen asiakasaloitteiseen reagoidaan nopeasti, olipa kyse mistä tahansa asiasta.” Työsuojelun toimintaohjelma tulee löytyä jokaiselta työpaikalta Päävastuu työolojen kehittämisestä on työpaikoilla. Jokaiselta työpaikalta tulee löytyä työnantajan laatima työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan on tehtävä myös työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä huolehdittava työtyöterveyshuollon järjestämisestä. Työnantaja vastaa myös työsuojelutoiminnasta ja työympäristön parantamisesta aiheutuvista kustannuksista. Työsuojelutarkastaja suorittaa laivatarkastuksen yhteydessä aluksella tarpeen vaatiessa työympäristökierroksen. ”Laiva kierretään tankkitopista mastoon. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi esimerkiksi työtasot, tikkaat ja portaat. Tikkaiden ja mastojen putoamissuojauksista löytyy usein myös huomautettavaa. Jos työntekijä lipeää tikkailta eikä suojauksia ole olemassa hengenlähtö voi olla lähellä ja tämä on todella vakava puute aluksen työturvallisuudessa”, Lappalainen varoittaa. Työympäristökierroksen yhteydessä tarkistetaan aluksen ilmastoinnin toimivuus. Ilmassa olevat mahdolliset epäpuhtaudet tutkitaan tarpeen vaatiessa sisäilmatutkimuksella. Hitsata ei myöskään saa ihan missä tahansa, vaan hitsauspaikalla tulee olla asianmukainen kohdepoisto olemassa. Konehuoneessa ja verstaalla koneiden suojien pitää olla paikallaan ja kunnossa. Myös äntö uojelulainsääd Keskeinen työs täytyy olla laivalla villä. kaikkien nähtä Aluehallintoviraston (AVI) alaisuudessa toimivat työsuojelun vastuualueet hoitavat entisten työsuojelupiirien tehtäviä. Suomi jaettiin vuoden 2010 alusta viiteen työsuojelun vastuualueeseen: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi. Ennakkoarvio vuodesta 2010: työtapaturmissa noin 5 prosentin kasvu www.smu.fi > tyosuojelu > ajankohtaista työturvallisuudesta aluksella esiintyvään melutasoon ja tärinään kiinnitetään huomiota. Lisäksi laivan käyttöturvallisuustiedotteiden ja kemikaaliluettelon tulee olla jokaisen käden ulottuvilla. ”Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo tulee löytyä niin laivan byssasta, konehuoneesta kuin täkiltä. Käyttöturvallisuustiedotteista ja kemikaaliluettelosta tulee toimittaa myös kopiot työsuojeluvaltuutetulle, mitä ei usein tiedetä laivoilla”, Lappalainen on havainnoinut. 9 Jäsenetuna lakineuvonta yksityiseläm än asioissa Onnettomuuksien taustalla usein kiire ja väsymys Työsuojeluvaltuutettu edustaa aluksen miehistöä työsuojeluasioissa Merenkulun työsuojelutarkastaja Risto Lappalainen on törmännyt työssään vakaviin, jopa hengenmenoon johtaneisiin onnettomuuksiin. Valitettavan usein tapaturmien taustalta löytyy väsymystä, kiirettä ja hosumista. Asenteissa on kyllä korjattavaa. ”Töijäyksessa pitää olla varovainen. Kiire ja hosuminen siis pois, kun kiristellään köysiä! Köyden ampumalinjalta pitää olla aina pois – köysi voi mennä poikki.” Toinen tapaturma-altistilanne ovat pelastusveneharjoitukset. ”Pelastusveneharjoituksissa tulee käyttää ”turvavaljaita, jos pelastusvene lasketaan alas siten, että ihmiset ovat sen päällä.” Laivoilla joutuu kiipeämään paljon ja tippumiset aiheuttavat usein vakavia tapaturmia. ”Pahoja tapaturmia sattuu aina, kun ihminen putoaa jostain. Viime vuoden aikana tapahtui kolme vakavaa tapaturmaa, joista kaksi johti kuolemaan”, Lappalainen kertoo tapahtuneista onnettomuuksista vakavana. Mikäli työntekijä kohtaa työssään työsuojeluun liittyvän ongelman, voi hän kääntyä aluksen työsuojeluvaltuutetun puoleen. Työsuojeluvaltuutettu edustaa aluksella laivaväkeä ja valitaan tehtäväänsä vaalilla. Työsuojeluvaltuutetulla tulee olla tehtävänsä hoitoon asianmukainen, työnantajan järjestämä koulutus. Työnantajan edustaja työsuojeluasioissa on puolestaan työsuojelupäällikkö, jona toimii usein aluksen päällikkö. Isossa varustamossa voi toimia työsuojelupäällikön lisäksi myös työturvallisuuspäällikkö. Alukselle, jossa työskentelee vähintään 20 henkilöä, on perustettava työsuojelutoimikunta. (Lainsäädäntöön on tulossa lähiaikoina merityösopimuksen ratifioinnin myötä muutos: aluksilla, joiden työntekijämäärä on vähintään viisi, tulee olla työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta valittuina.) Työsuojelutarkastaja valvoo työsuojelulakien noudattamista Työsuojelutarkastaja on valtion viranomainen, jonka tehtävä on valvoa työsuojelulain- YHTEYSTIEDOT Merenkulun työsuojelutarkastajat alueittain www.tyosuojelu.fi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Helsinki Tarkastaja: Risto Lappalainen Tarkastaja: Leif Ärlig p. 020 636 1500 [email protected] Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Turku p. 020 636 1050 [email protected] 10 säädännön noudattamista aluksilla. Työsuojeluun liittyviä lakeja ja asetuksia on kaiken kaikkiaan yli 120. Keskeisiä näistä ovat työturvallisuuslaki, valtioneuvoston päätös työympäristöstä aluksessa (417/81), valtioneuvoston päätös laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista (418/81), merityöaikalaki ja merimieslaki. Työsuojeluviranomaiset tutkivat vakavat työtapaturmat ja ammattitaudit. Merenkulun työsuojelutarkastajat antavat myös omat lausuntonsa alusten miehitystodistuksista, kuten myös Merimies-Unioni. Tämän lisäksi työsuojelutarkastajat tekevät kannanottoja poliisilta saapuviin tutkintailmoituksiin ja tarvittaessa laativat vakavista työtapaturmista poliisille esitutkintapyyntöjä. Merenkulun työsuojelutarkastajien työhön kuuluu lisäksi rakenteilla olevien alusten ennakkovalvonta. Työsuojelutarkastajat käyvät läpi alusten piirustukset ja vierailevat myös telakalla ennakkotarkastamassa rakenteilla olevat laivat. Rakennusvaiheessa puutteisiin on huomattavasti helpompi puuttua, kuin korjata valmista, jo liikenteeseen saapuvaa laivaa. Satakunnan toimipaikka Pori Tarkastaja: Kai Mäcklin p. 020 636 1050 [email protected] Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vaasa Tarkastaja: Mårten Grind p. 020 636 1060 [email protected] Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Oulu p. 020 636 1020 [email protected] Merimies-Unionin jäsenillä on jäsen etuna oikeus saada As ianajotoimisto Bü tzow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityis elämään kuuluvissa oikeu dellisissa asioiss a. Jäsenille palvelu on ilmainen. Koko suvun Bützow Helsinki p. (09) 431 531 Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944 Tampere p. (03) 3138 2800 Turku p. (02) 27 4 2000 kesämökki Juhannuksena on päällekkäisbuukkaus, mutta vapaaehtoisia ei puutalkoihin löydy, kun isävainaan aikoinaan täyttämän puuliiterin klapit ovat loppu. Entä kuka maksaisi uuden kiukaan tai edellistalven aurauslaskun? U sein toisen puolison kuoltua kesämökki jää jakamattoman kuolinpesän omaisuudeksi joko kokonaisuudessaan tai osittain. Tyypillistä on, että lesken ja kuolleen puolison rintaperillisten välillä ei tehdä ositustakaan, vaan odotetaan, että aika jättää niin sanotusti molemmista vanhemmista. Voi myös olla, että leski on saanut omaisuuteen hallinta- ja käyttöoikeuden keskinäisellä testamentilla, jolloin perillisten oikeudet omaisuuteen ovat ikään kuin odotustilassa. Miten siis jakaa laskut? suostumusta. Kesämökin myyminen taas edellyttää osakkaiden yksimielisyyttä. Omia varojaan ei kuolinpesän omaisuuteen kannata sijoittaa, koska niitä ei voi vaatia takaisin, ellei toimeen ole saatu kaikkien pesän osakkaiden suostumusta. Jos ainoastaan joku pesän osakkaista käyttää mökkiä, tulisi osakkaan saama etu huomioida ja arvioida. Yleensä on kuitenkin kaikkien osakkaiden etu, että joku huolehtii kesämökin kunnossapidosta ennen perinnönjakoa ja näin osakkaan saama käyttöhyöty on rinnakkainen pesän saaman edun kanssa. Kustannusten jakaminen Lähtökohtaisesti käyttö- ja hallintaoikeuden omaava henkilö vastaa omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Hänen on otettava huomioon myös omistajan oikeus ja etu. Kuolinpesän osakkaat taas yhdessä hallitsevat pesän omaisuutta sekä edustavat kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Osakkaiden kesken asioiden pitäisi olla sovittavissa, koska kesämökin käytöstä on päätettävä keskinäisin sopimuksin. Osakas voi itsenäisesti suorittaa kiireellisen toimenpiteen ilman muiden suostumusta vain, jos toimenpide on pelastava ja säilyttävä, eikä ole ollut aikaa hankkia kaikkien Omistussuhteiden purkaminen Mikäli kuolinpesän yhteishallinto ei suju, on jokaisella osakkaalla itsenäinen oikeus vaatia pesän jakoa. Pesässä voidaan myös suorittaa osittainen jako, jolloin pelkästään kesämökki otetaan osittaisjaon kohteeksi ja muu pesän omaisuus jätetään jakamatta. Osakas voi yhteisestä sopimuksesta esimerkiksi lunastaa kesämökin pesän ulkopuolisilla varoilla itselleen. Vanhemmat ovat myös aikoinaan saattaneet hankkia kesämökin jo valmiiksi lasten nimiin tai lahjoittaa sen edelleen useammalle saajalle jo eläessään. Perinnönjakokin on voitu suorittaa niin, että omistusoikeus on vahvistettu useammalle perijälle. Tällaisessa yhteisomistuksessa omistajien oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän omistamiensa osuuksien mukaisesti. Osuutensa voi myydä muita kuulematta. Omistajan on kuitenkin käytettävä osuuttaan niin, ettei muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia loukata. Tällainen yhteisomistussuhde on myös aina purettavissa. Jos kiinteistön jakaminen ei ole mahdollista tai jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi kiinteistön arvoa huomattavasti, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä kiinteistö myytäväksi. Johanna Tolppanen OTK, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy www.butzow.com 11 Tuohipurje Rohkeita ne jotka lähtevät ne jotka jäävät Romuruuman emäntä Elisa Heiskanen: ”Toiset on luotuja kulkemaan” Vahtikonemestarin opintojaan Rauman ammattiopistossa, (nykyisin WinNova), viimeistelevä Elisa Heiskanen kannustaa ihmisiä olemaan rohkeasti omina itsenään ja toteuttamaan haaveitaan. ”Elämänasenne on pitkälti itsestä kiinni, haluaako voivotella vai toimia. Kaikkea ei voi oppia kerralla, joten pitää olla itselleen myös armollinen.” Toiveistaan tuulen tekevät ja punovat haaveistaan pur jeen . Matkaa tekevät kukin tavalla an tähtikarttoja, meriteitä lukevat vaan taivaan rantaan, meren aaltojen taa ei ole yhtä oikeaa reittiä – löytää kukin silti etsimänsä . Heli Pukki teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Johanna Virtanen K aikki alkoi rahtilaivamatkasta Suomesta Hollantiin, jossa Elisa työskenteli kolme kuukautta Rotterdamin merimieskirkossa. Siellä heräsi haave merimiesurasta. Kotimaahan palattua ajatus ei jättänyt enää rauhaan. Elisa etsi tietoa merenkulun koulutuksesta Rauman meriopiston kotisivuilta. Aikeena oli pyytää hakemuksella lisätietoja, mutta pian häneen ottikin yhteyttä koulun opettaja, joka kysyi olisiko Elisa kiinnostunut aloittamaan opinnot koulussa jo seuraavana maanantaina. Oli tammikuun alku ja Elisan muuttolaatikot olivat Helsingissä Rotterdamin reissun jäljiltä vielä osittain purkamatta. ”Soitin ystävälleni soitosta hämmentyneenä, jolloin hän kannusti minua: ”mene, mene, äläkä odota selkään taputtelijoita! Jos sinusta siltä tuntuu, niin anna mennä ja tee elämästä itsesi näköistä. Ole rohkea!” Niin Elisa aloitti vahtimiestason opinnot Rauman meriopistossa niin sanotulla aikuisopintolinjalla vuonna 2007, jonka jälkeen hän valitsi jatkoksi samana syksynä korjaajalinjan. Rohkeutta on heittäytyä Ennakkoluulottomuus on Elisan mielestä yksi elämässä eteenpäin kantavista voimista. Ensimmäinen työharjoittelu Godby Shippingin M/s Mirandalla oli ratkaiseva käänne meriuralla. 12 ”Ajattelin, että katson onko tämä miun juttuni, ja jos ei, niin sitten mie en alalle lähde.” Elisa harjoitteli neljä viikkoa sekä kannella että koneessa. ”Oli hyvä nähdä molempia puolia. Kone kiehtoi enemmän, kun näki miten se laivan ”sydän” siellä sykkii, kansitöitä kuitenkaan mitenkään väheksymättä”, Elisa painottaa. Tuleva vahtikonemestarin ammatti vaatii kädentaitoja, mutta on lisäksi monipuolista, mikä tarjoaa vilkkaalle naiselle sopivaa haastetta. ”Olen sellainen käytännön ihminen; touhuaja. Tykkään mennä sinne ja tänne, tehdä työtä. Konehuoneessa tehtävä työ tarjoaa omanlaistaan haastetta.” ”Merimies-Unionin jäsenyys on turva” Elisa liittyi Merimies-Unionin opiskelijajäseneksi heti opintojensa alkuvaiheessa. ”Merimies-Unionin toimitsija kävi kertomassa koululla liittoasioista. Kiinnostuin ja liityin jäseneksi”, Elisa kertoo. Ammattiliiton jäsenyys merkitsee Elisalle turvaa. ”En ole kohdannut työelämässäni vielä vastoinkäymisiä, mutta Unionin jäsenyys on taustalla oleva turva ja puolustaja. On hyvä, että laivalla on luottamusmies olemassa, jolta voi kysyä apua ja myös Unioniin voi soittaa tarvittaessa.” ”Liitosta saa jäsenalennuksia, koulutusta ja on työttömyysturva”, Elisa tietää. Merimies-Unionin Merimies-lehti ja Unionin kotisivut ovat Elisalle tuttuja paikkoja. ”Kotisivuilta löytyy mielestäni laajasti tietoa eri asioista. Esimerkiksi opiskelijoiden-osiossa on kerrottu hyvin liiton perusasioista, kuten siitä, mitä työehtosopimus pitää sisällään”, Elisa kertoo sivuilla olevan opiskelijoille ja nuorille työntekijöille paljon tietoa tarjolla. Myönteisellä elämänasenteella Tuntemattomaan, perinteisesti miesvaltaiseen valtakuntaan syöksyminen on vaatinut totuttelemista. ”Miehissä ihailen suoraviivaista ajattelua: tehdään asiat A:sta B:hen. Heillä on myös usein kokemusta esimerkiksi autojen rassailusta jo nuoruudesta, mikä helpottaa alan opinnoissa.” Nainen voi pärjätä kuitenkin siinä missä mieskin. ”Elämänasenne on itsestä kiinni. Voi valita, haluaako jäädä sellaiseen voivotteluun, kateuteen ja vertailuun vai katsooko asioita avarakatseisesti; haluaako oppia ja nauttia”, kertoo alkeista opintonsa aloittanut Elisa. >> Vahtikonemestariksi valmistuva Elisa Heiskanen on havainnut, että hyvällä peruskunnolla, maalaisjärjellä ja työhön tarttuvalla asenteella nainen pärjää mainiosti myös meritöissä. ”Merenkulkijoissa alkaa olla naisia entistä enemmän myös konepuolella”, Elisa toteaa ihmisen olevan onnellisemmillaan silloin, kun hän voi olla vapaa toteuttamaan sydämensä ääntä. ”Miulle tämä merimiehen ammatti sopii hyvin, kun olen tällainen omien teiden kulkija.” 13 >> Aina ei ole ollut helppoa. Elisa myöntää tunteneensa olevansa joskus kuin ”Liisa Ihmemaassa” opinnoissaan. ”Esimerkiksi vahtikonemestarin pitää hallita monta eri osa-aluetta aina sähköistä dieseleihin ja laivakoneistoihin. Kyllä on meinannut välillä kirjat lentää seinään ja tullut tunne, että en jaksa ymmärtää!”, Elisa myöntää rehellisesti. ”Mutta kun antaa itselleen aikaa ja hyväksyy sen, että minulta menee tämän asian oppimiseen hieman kauemmin, niin kyllä ne palaset aina sitten loksahtelevat paikoilleen.” Aina voi myös pyytää muilta apua ja neuvoja, jos ei osaa. ”On ollut hienoa huomata, että vaikka monet työkaverini ovat olleet isäni ikäisiä miehiä, niin he ovat halunneet jakaa tietotaitoaan”, Elisa kehuu työkavereitaan. Positiivisen palautteen antaminen on Elisan mielestä työelämässä tärkeää. ”Varsinkin, kun etsii omaa paikkaansa ja on epävarma, niin se tuntuu hyvältä, kun joku – edes yksikin ihminen – tulee ja kannustaa sinua, että, hei, tsemppiä!” ”Miun juttu” ”On vain yksi elämä, joten asioita ei kannata tehdä väkisin, jos ei ole tunnetta siitä, että ”tämä on miun juttu”, tuleva vahtikonemestari pohtii. Merimiehen työstä Elisalla on mielestään melko realistinen kuva. ”Merimiehen työ on monipuolista ja siinä on myös oma vapautensa, vaikka nykypäivän merenkulkua ei voikaan enää verrata ja romantisoida vanhoihin kulta-aikoihin, joista kuulee joskus puhuttavan.” Elisa on tehnyt harjoitteluita niin matkustaja-, risteily-, rahti- kuin tankkilaivoilla sekä yhden kesän vesibussissa Rauman edustalla. ”Kouluaikana olen halunnut kokeilla ihan tarkoituksella erilaisia alustyyppejä, koska vielä on ollut mahdollista kokeilla, mikä on se miun oma juttu. Laivat ovat erilaisia ja jokaisesta työpaikasta on jäänyt käteen jotakin uutta.” Romuruuma kutsuu Toukokuussa Elisa palaa töihin Englannin kanaaliin Boren M/s Norqueenille, jossa hän oli töissä viime elokuussa. ”Sinne palaan romuruuman emännäksi”, Elisa nauraa. Kesätyö Kesätyö Kesätyö Kesätyö ä j i k e t n ö y t ä Kes Lempinimensä hän on saanut aluksen chiefiltä, moppi ja työkalut kun ovat tainneet heilua kädessä välillä räväkkään tahtiin. ”Siellä joutunut välillä ihan tosissaan vääntämään vipuvartta, esimerkiksi venttiileitä avattaessa, mutta hyvin se vanha rouva toimii kuitenkin ikäisekseen”, Elisa toteaa. SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. Ajatuksia kulttuurieroista Norqueenilla työskenteli myös filippiiniläisiä, Elisan työskennellessä Englannin kanaalissa. Kulttuurieroista huolimatta työt sujuivat Elisan mukaan hyvin. Kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee molemminpuolisesta kunnioituksesta, Elisa pohtii. ”Jos toisilla on eri tavat, niin tärkeää on, että emme säikähdä heitä, vaikka he toimisivat hieman eri tavalla kuin itse toimimme. Usein erilaisilla tavoilla ei tarkoiteta mitään pahaa, vaan eri kulttuureissa on vain omat kulttuurin sidotut ja opitut tavat toimia ja elää, mutta ihminen on silti sama”, Elisa summaa kokemuksensa. Kouluaikana olen halunnut kokeilla ihan tarkoituksella erilaisia alustyyppejä, koska vielä on ollut mahdollista kokeilla, mikä on se miun oma juttu. PALJOnKO PALKKAA? Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa? Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin. TYÖEHTOSOPIMUS Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää. Jos työskentelet rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten esimerkiksi vesibussilla, työssäsi noudatetaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta. Merimies-Unionin työehtosopimukset löydät osoitteesta: www.smu.fi > edunvalvonta > työehtosopimukset OPISKELIJAn EDUT Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi. Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut APuA TYÖTTÖMYYDEn KOHDATESSA Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle? Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi. Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin aina järkevää. KUInKA LIITTYÄ? Jäseneksi voit liittyä: 1) Unionin kotisivuilla: www.smu.fi liittymishakemuksen täyttämällä. 2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin jäsenrekisteristä: [email protected] tai soittamalla Unionin vaihteeseen: (09) 615 2020. 3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta. Kesätyö Allekirjoita Unionin jäseneksiliittymishakemus heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä! Jos jäisit työttömäksi, jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen Unioniin saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen alat kerryttää jäsenyys- ja työssäoloehtoa. 14 15 Tutkimus kartoitti merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet Merimiehen parisuhde Parisuhde ei ole satama, turvapaikka, johon ihminen saapuu yksinäisiltä Parisuhde on matka, seikkailu aavalla merellä ja kaikkien sen tarjoaminen yllätysten keskellä... Onnikin on häilyväistä. retkiltään ja on sen jälkeen ikuisesti onnellinen. Välillä sitä on runsaasti, välillä se on tipotiessään. Paysyvää onnen tilaa on mahdotonta saavuttaa, jos näin olisi, se olisi tylsyyttä." – perheterapeutti, kirjailija Pekka Hämäläinen Merikapteeniksi valmistuva Matleena Mäkelä teki tutkimuksen merimiehen parisuhteesta. Aihe on Suomessa toistaiseksi vähän tutkittu ja soveltuu hyvin myös moniin muihin parisuhteisiin, joissa pariskuntien työajat ovat epäsäännölliset. Mäkelä ehdottaa tutkimuksensa pohjalta parisuhdetaitojen lisäämistä osaksi merimiesten koulutusohjelmaa. teksti: Saana Lamminsivu Merimiehellä parisuhde on erityisasemassa Matleena Mäkelä valmistuu tänä keväänä merikapteeniksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta Raumalta. Mäkelä toteutti tutkimuksensa tekemällä teemahaastatteluita miehille ja naisille, joista toinen puolisoista tai molemmat ovat merillä töissä. ”Vuorotyö olisi paljon pahempaa kuin tämä merielämä”, pohti eräs tutkimuksen haastatelluista. Tutkimuksen mukaan pitkistä poissaoloistaan huolimatta merimiehet pystyvät panostamaan parisuhteeseen täysivaltaisesti vapaavuoronsa aikana. Erityisesti perheelliset kokevat voivansa tarjota lapsilleen enemmän läsnäoloa maissa työskenteleviin verrattuna. Parisuhde on merenkulkijalle erityisen tärkeä asia. Pitkien poissaolojen vuoksi merimiehen saattaa olla hankalaa ylläpitää ystävyyssuhteita, jolloin puolisolla on elämässä vahva asema ja paikka. Pitkät poissaolot ovat parisuhteen koetinkivi Merimiehet ovat ammattiylpeää joukkoa. Tutkimuksen haastatellut eivät katuneet merelle lähtöään, vaan kokivat olevansa oikeassa ammatissa. Pitkät poissaolot ovat 16 Pitkät poissaolot ovat kuitenkin selvä parisuhteen koetinkivi . kuitenkin selvä parisuhteen koetinkivi. Avioeroon johtaneita syitä voivat olla muun muassa työstä johtuvat poissaolot ja vieraantuminen. Tutkimuksen haastatellut kokivat huonoa omaatuntoa työstä johtuvista poissaoloistaan puolison luota. Merenkulkija joutuu sovittamaan mielessään jatkuvasti myös yhteen ”kaksi eri elämää ja kaksi eri kotia”, eli laivatyöympäristön ja maissa olevan kodin. Jälleennäkemisen juhlaa Toisaalta parisuhde voi toimia myös jopa paremmin, kun näkemiset ovat harvemmassa, haastatellut myös pohtivat. Meriltä palaavaa saatetaan odottaa kotiin kuin kuuta nousevaa. Vapaavuoro voi olla siis yhtä juhlaa, mutta vastauksissa kävi myös ilmi, että liiallinen odotus saattaa myös nostaa jännitystä ilmaan ja aiheuttaa kähinöitä. Myös kotiintulija voi olla töistä uupunut ja stressaantunut pitkän törnin jälkeen ja voimienkeruu ottaa oman aikansa. Merimiehen kumppanin on pärjättävä maissa itsenäisesti toisen töissä ollessa. Voikin käydä helposti niin, että merimies kokee itsensä tarpeettomaksi ja ulkopuoliseksi kodinhoidossa. Hänelle ei ehkä anneta päätösvaltaa tai määräämisoikeutta perheen asioissa, koska kotona on pärjätty ilman häntä. Se kuitenkin vahingoittaa parisuhdetta, missä molempien tulisi tukea toisiaan ja olla toistensa ystäviä, tutkimus korostaa. Kotiintulot ja lähdöt olivat haastateltujen mukaan parisuhteen haikeimmat ja haastavimmat hetket, mutta niiden yli päästyä arki alkoi rullata jälleen normaalisti. Tutkimuksen mukaan merimiehen puolisot ovat sopeutuneet hyvin neljän viikon poissaoloon, mikä koettiin olevan ”maksimirajan” pitkälle poissaololle kotoa. Luottamus ja vastuu Mäkelä haastatteli tutkimuksessaan myös maissa olevia kumppaneita. Kukaan heis- tä ei kokenut puolisonsa merityötä esteeksi toimivalle ja hyvinvoivalle parisuhteelle. Päinvastoin, haastatteluissa nousi esiin maissa olevien oma itsenäisyys. Maihin jäävän on pystyttävä rakentamaan itsenäinen elämä kumppanin ollessa merillä. Läheisriippuvuus, eli suhde, jossa toisen kainaloon odotetaan pääsevän joka ilta, ei välttämättä merenkulkijan puolisolle sovi. Psykologien mukaan kypsässä parisuhteessa kaksi ihmistä kestää psyykkisen välimatkan ja sallii silti toisilleen yksinoloa. Myös haastattelujen vastauksissa nousivat esiin joustavuus, luottamus, kärsivällisyys ja vastuu, määriteltäessä hyvää parisuhdetta. Etenkin vastuu on yksi parisuhteen kulmakivistä, psykologit painottavat. Hyvä parisuhde perustuu henkilökohtaiseen vastuunottoon: parisuhteessa ollaan vastuussa itsestä, myös kumppanista. Suhteelle omistautuminen perustuu henkilökohtaisiin valintoihin, arvoihin ja itseluottamukseen. Toisilleen omistautuneet puolisot keskustelevat myös tulevaisuudensuunnitelmista. Pitkän aikavälin näkökulma on ehdottoman tärkeä, koska silloin molemmat osapuolet voivat ottaa riskejä ja paljastaa sisimpänsä luottaen siihen, että toinen on paikalla tarvittaessa. Itsenäisyys ja yhtenäisyys Yleensä ongelmia syntyy silloin, jos toinen asettaa oman työelämän, uran tai harrastuksen niin tärkeäksi elämässään, että puoliso kokee jäävänsä suhteessa yksin. Yksipuolinen suhde, jossa toinen elää vain itselleen, ei pitkälle kanna. Toisen arvostus, kunnioitus ja oikeudenmukaisuuden tunne luovat tietä parisuhdeonneen. Myös pariskunnan samankaltaiset arvot vahvistavat suhteen perustaa. Perheterapeutti, kirjailija Pekka Hämäläinen kiteyttää osuvasti, että ”parisuhteen ihanne on kumppanuutta, ystävyyttä, jossa kumpikin on kulkenut oman itsenäistymistiensä ja erillistymisen vaiheiden kautta ja päätynyt toteamaan puolisolleen: "minä olen minä ja sinä olet sinä. Olemme erillisiä, itsenäisiä yksilöitä kumpikin, mutta minä tahdon jatkaa elämää yhdessä sinun kanssasi.” Matleena Mäkelää voi pyytää luennoimaan parisuhdetaidoista. Tiedustelut sähköpostitse: [email protected] Matleena Mäkelä Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet merenkulun koulutusohjelma, Satakunnan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus on luettavissainternetissä osoitteessa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22602/ Makela_Matleena.pdf?sequence=1 17 Kulkeminen Vuosaaren satamassa ei edelleenkään toimi Merimiesten kuljetukset eivät edelleenkään toimi Vuosaaren satamassa. Merimiehet ovat toivoneet Vuosaareen omaa kevyen liikenteen väylää, mutta satamassa toimivat ahtausoperaattorit eivät ole lämmenneet ajatukselle. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Poosu Ossi Niskanen ja poosu Niko Salonen, 2. perämies Roel Alarcio ja matruusi Hardy Malabanan M/s Finnbreezen edustalla Turussa. Finnlinesin ensimmäinen uudisrakennus Suomen lipun alle teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu M/s Finnbreeze ensikäynnillä Turussa Finnlines-varustamon Suomen lipun alla oleva laivasto kasvoi huhtikuussa, kun Suomen lipun alle saapui kaksi uutta alusta: M/s Finnbreeze ja M/s Finnsea. Ro-roalukset on rakennettu Jinglingin telakalla Nanjingissa Kiinassa. Finnlinesille on rakenteilla Kiinassa tällä hetkellä vielä neljä uutta ro-ro-alusta. M/s Finnbreeze oli ensikäynnillä Turussa pääsiäistä edeltävällä viikolla, jossa Merimies-Unionin toimitsija Ilpo Minkkinen kävi tapaamassa aluksen miehistöä. Puosu Niko Salosen mukaan matka Kiinasta Suomeen sujui hyvin ja sodanvaara-alueella Mikäli laivalta haluaa päästä maihin tai toisinpäin, kuljetus on aina erikseen tilattava. Kuljetus suuntaansa maksaa 20 euroa. Asiasta on tehty jopa kirjallinen kysely eduskunnalle vuoden 2009 maaliskuussa. Kansainvälisten yleissopimusten mukaan merimiehillä pitää olla vapaa kulku alukselta satama-alueen ulkopuolelle. ”Kuljetuksen hinta on kyllä älytön! Kyyti maksaa 20 euroa riippumatta siitä onko kyydissä vain yksi tai useampi matkustaja. Rahan on löydyttävä meiltä lompakosta – ja riihikuivana käteisenä”, Langh Shiping M/s Ailan miehistö puistelee päätään Vuosaaressa huhtikuussa. Ailan miehistö kertoo, että maissakäynti on jäänyt monesti väliin, kun rahaa ei ole ollut. Etenkään ulkomaalaiset varustamot eivät ole olleet halukkaita maksamaan merimiesten satamakuljetuksia. Vuosaareen rakennettiin myös kallis ja upea Merimiespalvelukeskus, jossa kävijöitä voisi olla runsaamminkin, jos kuljetukset laivalta keskukseen olisivat sujuvammat. Merimiehiä Vuosaaressa kyyditsee Finnlinesin tytäryhtiö FL Port Services Oy. Port Service huolehtii myös alusten töijjäyksista, mikä on aiheuttanut sen että kuljetusta laivalta maihin on joutunut odottamaan välillä pitkiäkin aikoja. ”Vuosaaren sataman kuljetuspolitiikka on kokonaisuudessaan aivan älytön juttu”, M/s Ailan miehistö tuhahtaa. Merimies-Unioni uutisoi Vuosaaren sataman kuljetuksista vuonna 2009. Tilanne on edelleen sama. si Käy lukemassa: se k u t uu k a v a www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > 2009 > ”Nalkissa laivassa” Adeninlahdella Finnbreezessä olivat tähystäjät merirosvojen varalta niin komentosillalla kuin ahterissa. M/s Finnbreeze ja M/s Finnsea ovat ensimmäiset Suomen lipun alle saapuneet uudisrakennukset, joilla työskentelee EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Filippiinien Manilasta kotoisin olevat 2. perämies Roel Alarcio ja matruusi Hardy Malabanan kertoivat työskennelleensä myös aiemmin Finnlinesilla Ruotsin lipun alla, joten Itämeri on miehille entuudestaan tuttua seilausaluetta. Finnbreeze seilaa Euroopan liikenteessä ja lähti Turusta kohti Saksaa. M/s Finnbreeze Nettotonnit: 8 400 Pituus: 188,4 / 169,8 Nopeus (solmua): 21,0 Lastimetrit (m): 3326 on o t n u ak l l a r r ke Hoid Vakuutusyhtiö Turva on mukana Merimiesten kevätpäivillä Messilässä 21.5.2011. Poikkea esittelypisteessämme ja kysy lisää liittosi eduista. Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/smu Hymyile, olet Turvassa Palvelunumero 01019 5110 | w w w.turva.fi 18 19 96x130_SMU_3.2001_Hymynaama_042011.indd 1 12.4.2011 11:50:52 Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Suomen Merimies-Unioni ja Kuljetusalan Työttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS Nimi: . Työtapaturmien määrä kääntyi vuoden 2010 aikana noin viiden prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Vakuutuslaitokset korvasivat viime vuonna ennakkoarvion mukaan noin 121 500 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Niistä työpaikkatapaturmia oli 103 000 ja työmatkatapaturmia 18 500. Yritykset ovat jakautumassa Suomessa työturvallisuuden osalta entistä selvemmin ”hyviin” ja ”huonoihin”. Losseja koskevasta työehtosopimuksesta yleissitova Losseja koskeva työehtosopimus vahvistettiin maaliskuussa yleissitovaksi. Työehtosopimus on MerimiesUnionin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n sekä Suomen Lauttaliikenne Oy:n (Finferries) välinen, mutta yleissitovuuden myötä myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava sen määräyksiä. yskurssilt ata sten täyd enn Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Työtapaturmat kasvoivat 5 % viime vuonna teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Tavoitteena toimiva luottamusmiesverkosto Luottam usmie Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Henkilötunnus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Jäsenmaksuvapautuksen syy: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ajalle: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Päiväys ja allekirjoitus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tiesitkö? Oikeutesi vuosilomaan, työaika ja työehtosopimus, irtisanomissuoja, luottamusmies, työterveyshuolto, äitiysloma ja lapsilisät, työeläke ja vuorotteluvapaa eivät ole itsestään selviä työsuhdeetuja, vaan ammattiyhdistysliike on neuvotellut – ja taistellut – edut sinua varten vuosien saatossa. Työ jatkuu. Pätkätyöt, määräaikaisuudet, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä jopa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat asioita, joihin SAK haluaa saada aikaan parannuksia sinua varten. P itkälän Pasi kääntää kasvonsa kohti kevätaurinkoa ja vinkkaa kuljettavansa työkseen ”lämpöä Suomeen”. ”Ajamme hakurahtia: kivihiiltä, rautamalmia ja kalkkikiveä”, kertoo ESL Shipping-varustamossa reilu vuosi sitten luottamusmiehenä aloittanut Pitkälä. ”Työkaverit pyysivät luottamusmieheksi ja tuli tunne, että haluan kantaa oman korteni kekoon”, M/s Pasila-aluksen kokkistuju kertoo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.sak.fi > Tämä on SAK > Historia > Saavutuksia Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Jäsenrekisteri Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257, s-posti: [email protected] www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista ansiotuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu. 20 Valtiovarainministeriö povaa lähivuosille vientivetoista kasvua Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi nousuun. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Ennustejakson kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella. Miehistön puhetorvi Pitkälä varttui rannikon läheisyydessä ja tähyili jo lapsena kohti merta. ESL Shippingin (tuolloin Etelä-Suomen Laiva) M/s Kontulalla hän aloitti työt 1983. Sitä ennen hän seilasi hetken aikaa ”Vaasan laivoilla”, mutta rahtipuoli veti pidemmän korren. ”Suuremmilta epäkohdilta on vältytty, sillä ESL:ssä on ollut aina pyrkimyksenä sopia asiat. Luottamusmiehenä haluan kuitenkin kehittää miehistöjen ajatustenvaihtoa eri laivojen välillä, joka on tällä hetkellä melko heikoilla kantimilla.” Luottamusmiesverkoston vahvistamisen puolesta ollaan yhtä mieltä myös konttorissa. Yhtiön alukset ajavat vaihtelevia reittejä, eivätkä ole satamissa yhtä aikaa. Tiedon- kulussa on siitä johtuen kehittämisen varaa. ”On kaikkien – sekä työntekijöiden että yhtiön etu – että miehistön ääni ja ajatukset saataisiin nykyistä paremmin kuuluviin. Toimivan luottamusmiesverkoston avulla se olisi mahdollista. Kaikki kiinnostuneet siis mukaan!” Pääluottamusmies varustamossa oli viimeksi kymmenen vuotta sitten. ”Pääluottamusmies olisi ehdottomasti myös valittava”, Pitkälä toteaa. Huoltovarmuuden kannalta merkittävä varustamo ESL Shipping on huoltovarmuuden kannalta merkittävä varustamo, sillä se kuljettaa kivihiiltä Suomeen. Viime talvena lämmöntuonti oli hyytyä, kun M/s Pasila jymähti jäihin Suursaaren edustalla. ”Olimme hakemassa Vysotskista kivihiililastia, kun juutuimme jäihin Suursaaren edustalla.” Kului päivä, kului toinen. Laiva oli Venäjän aluevesillä, eivätkä suomalaisista murtajat voineet tulla apuun, sillä Venäjän aluevesillä aluksia saavat avustaa vain ve- näläiset murtajat. ”Aloimme säännöstellä vettä ja pyykinpesu loppui heti. Evaporaattorivettä esimerkiksi suihkussa käyntiin ei ollut myöskään saatavilla, sillä sitä voi valmistaa vain kun alus on liikenteessä.” Suursaaren kohdalla jäissä oli yhtä aikaa 40–50 laivaa. Pitkälä kertoo, että venäläiset merimiehet pilkkivät omien alustensa edustalla, kun proviantti alkoi huveta. ”Kun olimme olleet viisi päivää jäissä kiinni kuulin, että venäläisillä viranomaisilla on lista, jossa on lueteltu mitä aluksia avustetaan ensisijaisesti. Epäilen suuresti, että emme olleet ensimmäisten avustettavien joukossa, vaan ne ovat ruokaa ja öljyä kuljettavat laivat.” Pasilan tilanne jäiden keskellä näytti lohduttomalta. Kuin sattumalta reilun viikon päästä Pasilan läheltä pyyhälsi venäläinen murtaja ohitse, jolloin jäissä oleva Pasila pääsi ajamaan jäistä pois murtajan särkemää väylää pitkin. Tällä kertaa oli onni matkassa. 21 Luottamu smiest en täyden nyskurss iltata Kevättunne lmia Ledare: Regeringsmakten ändras Sataman ja jäänmurtajien yhteisvoimaa. Menneenä talvena yhteistyötä tehtiin rivakasti, kun kauppalaivoja avustettiin jäistä irti koko joukon hartiavoimin. Takarivissä satama-alan Tapio Ristimäki (vas.), Markku Lauriala ja Peter Nylund. Eturivissä jäänmurtajilta Martti Majanmaa (vas.), Rauno Mutka ja Mikko Ervast. Matkailu- ja huolinta-alalta Marke Valkama, Unionin edunvalvontaosaston sihteeri Anja 22 Luottam usmie sten täyd enn yskurssilt ata Uusitalo (kesk.) ja Ulla Leino (oik.) Pasi Pitkälä/ESL Shipping (vas.), Jussi Vepsäläinen/Bore ja Neste Shippingiltä Olli Kauranen, Markku Jalonen ja Jari Härkönen. Ei sanoja - vaan tekoja! Finnlinesilta Seppo Heiskari (vas.), Anne Nuutinen, Jori Mikkola ja Tarja Riksdagsvalet har hållits och resultatet har kommit. Röstarnas budskap var tydligt: de vill se en förändring och nytt blod i det politiska ledarskapet. Hur kraftig denna förändring var tycktes däremot överraska alla, trots att alla i förväg kände till hur sannfinländarna ökat i popularitet. Nu när regeringssonderingen just har inletts torde det inte råda något tvivel om att sannfinländarna kommer att erbjudas en plats i den nya regeringen. Tvärtom, man ser det som självklart att de ska vara med, samtidigt som man undrar över vilket ministerium som kommer att få arbeta med de nya sannfinländarna. Oavsett vem som kommer att besluta om Finlands riktning i den nya regeringen är det absolut avgörande för sjöfartens framtid att den aktuella reformen av tonnageskattelagstiftningen genomförs. Ikraftträdandet av den nya tonnageskattelagstiftningen som en gång godkändes av den tidigare riksdagen har försenats eftersom EU-kommissionen har lagt orimligt mycket tid på att granska huruvida lagstiftningen följer EU:s direktiv rörande riktlinjerna för stöd till sjöfarten eller inte. De finska lastfartygsrederierna, som redan delvis har börjat förnya sin bolagsstruktur så att de kan omfattas av tonnagebeskattningen och som har registrerat sina nya fartyg under finsk flagg, har försatts i en svår situation. Huruvida kommissionen kommer att godkänna den nya lagstiftningen som den är eller om de kommer att kräva förändringar i den – vilket är sannolikt – och vilken typ av förändringar det blir och vilken effekt de kommer att ha är fortfarande okänt. Den nya regeringen måste också ta ställning till den finska vintersjöfartens framtid. Vår traditionella isbrytningsutrustning börjar bli gammal och behöver bytas ut snarast. Däremot handlar det om ett så omfattande investeringsprogram att det krävs långsiktig planering och budgetering för att genomföra det. Det är ytterligare en anledning till att vi måste påbörja arbetet med att förnya och beställa nya isbrytare så snart som möjligt. När man beställer isbrytare gäller det också att vara tillräckligt egoistisk och se till att beställningarna görs hos finska varv. Under det kommande året kommer vi också att få ta ställning till kombiisbrytningsverksamheten och huruvida den ska fortsätta som den är eller om vi befinner oss i en situation där lönsamheten hos denna affärsverksamhet som bedrivs med fartyg grundligen måste utvärderas på nytt. Däremot råder det ingen tvekan om att förutsättningarna för att fortsätta med kombiisbrytningsverksamheten i internationell konkurrens är att kombiisbrytarna också kan erhålla sjöfartsstöd. Det går inte att bedriva denna verksamhet i ett läge där konkurrenterna redan får liknande stöd eller andra arrangemang med liknande förmåner mycket länge till. Den tredje stora frågan som regeringen måste ta ställning till är hotbilden som de nya svavelutsläppsbegränsningarna för med sig. Om utsläppsbegränsningarna träder i kraft oförändrade år 2015 kommer sänkningen att ha en förkrossande effekt på den finska sjöfartsnäringen och den finska industrin i andra änden av transportkedjan. Då talar vi om mer än en miljard euro. Om sjöfartsnäringen måste betala för sänkningen själv kommer det att innebära oerhört stora svårigheter och i värsta fall dödsstöten för den finska rederiverksamheten. Om sänkningen däremot enbart läggs på industrin kommer läget inte att vara ett dugg bättre. Vi har redan nu fått lyssna på dialoger mellan representanter från industrin som förutspår en utflaggning av industrianläggningar till följd av den höjda kostnadsnivå som utsläppsbegränsningarna för med sig. En begränsning av svavelutsläppet – vilket naturligtvis är bra i sig – är ett extremt exempel på hur en blind tro på miljöskyddets berättigande kan leda till skador som kan växa till absurda proportioner. innehåll: 24 27 28 Iha-Lines Doris II snart i trafik Målet är ett fungerande förtroendemannanätverk Arbetarskyddet är allas sak 31 Sommarjobbare 32 ”Vissa är gjorda för att färdas” 34 36 Sjömannen parrelation Finnlines första nybygge under finländsk flagg Simo Zitting ordförande [email protected] Rännäli. 23 Flytvästar – och hur gick det sedan? Helsingfors får första nya vattenbussen på 20 år Iha-Lines Doris II snart i trafik Ihalainen köpte åtskilliga flytvästar att prova ut som modellexemplar till Doris II, och hur gick det sedan? Även om västarna uppfyllde EU-standarderna, var de så små att inte ens en normalbyggd person fick dem på sig och de fastnade redan vid öppningen för huvudet. Dessutom var de mer än osmidiga att dra på sig när man provade dem. ”Även om västarna uppfyllde EUstandarderna skaffade vi dem inte till vårt rederi. Resten av västarna från leverantören i fråga förblev obeställda. Istället köpte jag andra flytvästar som uppfyller EU-standarderna från ett annat företag och de passar på människor i alla storlekar. De västarna kostade mera, men det gör ingenting”. Ihalainen berättar att hans företag verkligen satsar på säkerhet. Helsingfors får i sommar en ny dagskryssare, när IHA-Lines -rederiets nya fartyg, Doris II, börjar trafikera i maj. Fartyget har planerats och byggts i Finland och det kan ta emot 200 kryssningsgäster. Att fartyget är inhemskt och att nya arbetsplatser skapas har varit viktigt för verkställande direktör Jorma Ihalainen ända sedan man påbörjade fartygsbygget. Text och bilder: Saana Lamminsivu T ack vare beställningen klarade sig varvet Teijon Telakka i Salo igenom den västa recessionen”, berättar Ihalainen. Byggandet av det nya fartyget gav varvet tiotals årsverken. Förutom Salo sysselsatte byggandet av dagskryssaren även APX-metall i Raumo och S:t Karins, för att inte tala om åtskilliga andra mindre företag. Doris II Längd 24,9 meter Bredd 7,30 meter Djup 1,4 meter Fartyget klarar av att trafikera från det yttersta havsbandet till den inre skärgården på korta rutter. Med den nya typen av lösning för fören kan båten vid fint väder lägga till med fören först, till och med utan brygga. Doris II kan köra även under låga broar tack vare att masten kan vikas ner maskinellt. www.ihalines.fi Helsingfors stad belönade kryssningsrederiet IHA-Lines OY Helsinki Cruises med Helsingfors stads miljöpris i 2010-års tävling. Inhemskt materiel Av IHA-Lines vattenbussar är M/s Merisaukko, M/s Merisaraste, M/s Doris och M/s Doris II byggda i Finland. Doris II som börjar trafikera i sommar är det första fartyget i sin storleksklass i Finland som uppfyller de skärpta EU-reglerna. VD Ihalainen lägger stort värde på inhemskhet. Han förvånas ändå över statens likgiltiga inställning och tydliga fientlighet mot småredare. Staten har erkänt sig i huvudsak stöda byggandet av fartyg för utlandstrafik, men de små rederierna med inhemsk fartygstrafik har än så länge fått klara sig själva. Man måste vara något av en Tarzan om man ska klara sig i den löftesdjungel som omger fartygsbyggandet. ”Det känns som om samhället är rentav fientligt mot sådana som beställer nya fartyg”. Ihalainen berättar att han har varit tvungen att gå igenom ett verkligt ”förhandlingsrally” med olika myndigheter för att han överhuvudtaget skulle få lov att bygga en ny finländsk vattenbuss. ”Vi har myndigheter som till stor del sköter samma ärenden, administrationen är alltså oenhetlig och den inkluderar mångahanda ”förbryllade” personer, som främst har kunnande om arbetsplatser inom jordbruket. Att skapa en ny arbetsplats, och då särskilt en fast sådan, är ett verkligt svårt projekt för den här branschen”, säger Ihalainen förargat. Enligt Ihalainen krävs det i och med de strängare EU-reglerna så mycket utrustning på små fartyg att det inte längre skulle finnas plats för passagerare om allt installeras. Ihalainen förargas över de inhemska ämbetsmännens paragrafrytteri. ”Jag kan överhuvudtaget inte förstå att man i Finland tvingar på små fartyg alla dessa utrustningar, utrymmen och redskap med mera, som stora fartyg i utlandstrafik har och behöver. På andra håll i Europa tolkas många paragrafer helt annorlunda än i Finland, där man är ännu noggrannare. Det känns precis som om man försöker hindra finländskt arbete och fartygsbyggande”, fnyser han. ”Det skulle vara bra om man var någorlunda rimlig i tolkningen när det gäller byggandet av nytt inhemskt materiel. För en vattenbuss på under 24 meter borde man anpassa paragraferna som det sägs i direktiven, det vill säga ”göra allt det som är nödvändigt och förnuftigt”, vilket man gör på andra håll i Europa när man beställer och bygger ett nytt fartyg.” IHA-Lines är just nu det enda vattenbussrederi på Helsingfors kustlinje som har utrustning som är nästan helt och hållet byggt i Finland. De andra rederiernas vattenbussar är i huvudsak gamla fartyg som har bygd på andra ställen, såsom Sverige, Holland, Polen och Ryssland. Ihalainen säger att han förstår att det just nu är lättare att importera gamla fartyg än att bygga nya. ”Det känns som om den åtstramande byråkratin formligen tvingar rederierna att köra med gamla fartyg eller att beställa fartyg från utlandet. I Finland finns 130 rederier som har små och större fartyg i den inhemska trafiken som så småningom behöver förnyas. Det är synd om detta betydande potential går obemärkt förbi på grund av statens negativa stöd till fartygsbyggandet”. Ihalainen fortsätter förargat: < Innan säsongen inleds hjälps hela gruppen åt att göra fartygen i paradskick. Restaurangchef Esa Toivokoski och servitör Ari Jouha (sida 23) drar de sista penseldragen med färg på det nya fartygets övre däck innan man börjar trafikera. >> 24 25 Bonuslön >> ”Fartygsbeställningarna förblir ogjorda och på så sätt försvinner tyvärr de finländska varvskunskaperna när det gäller små fartyg. Det rör sig fartyg här som är nästan 100 år gamla, så behovet av nyanskaffningar är stort.” med räddningsstationer i aktern på båten tar upp handelsutrymme, vill vi satsa på säkerheten i vårt bolag. Vi tror att antalet säkerhetsmedvetna människor ökar, vilket även ökar kassaflödet på lång sikt”, berättar Ihalainen. Satsning på säkerhet Huvudsakligen inhemska turister Även om paragrafdjungeln är förargande generellt sett, har Ihalainen inte prutat på säkerheten på ett enda av de fartyg han byggt. Till exempel i planeringen av fartyget Doris II har säkerhetsfrågorna varit med från början. Den nya vattenbussen planerades med hjälp av hela personalen. Man tog modell av större fartyg. På Doris II finns till exempel ett omfattande brand- och räddningssystem vid eventuella bränder. ”Fartyget har ett skrov som är indelat i nio avdelningar. Man fäste stor uppmärksamhet bland annat vid maskinrummets brandsäkerhet och där hittar man till exempel två utrymningsvägar ifall det uppstår en nödsituation. Sådana finns i allmänhet inte på fartyg i motsvarande storlek.” Brandfaran uppmärksammades även när det gäller köket. Kabyssens dörr stängs till exempel automatiskt om rökdetektorn börjar larma. På alla fartyg som Ihalainen äger finns också ordentliga räddningsflottar för alla passagerare och besättningen. ”Från och med år 1982 började jag systematiskt satsa på att skaffa till exempel räddningsflottar. Räddningsflottar är tyvärr inte är obligatoriska än i denna dag på fartyg i den här storleksklassen för trafikering inom Finland. Dessutom har jag också satsat bland annat på ordenliga nödutgångar från passagerarutrymmet till räddningsstationerna. Även om trapporna 26 På IHA-Lines fartyg kryssar årligen cirka 50 000 passagerare. Den största delen kryssningsgäster kommer från Finland och från Helsingforsregionen. På försommaren och –hösten kör fartyget mest företagsgäster. Däremellan transporterar man semesterfirare. Berusade får inte komma ombord, bolaget satsar nämligen mera på måltiderna och den allmänna trivseln än på ölförsäljning. Restaurangchef Esa Toivokoski som vuxit upp i Sandhamn i Helsingfors, berättar att man vid sidan om matlagningen utbyter tankar med kryssningsgästerna. Det är få kryssningsgäster som kan gissa att Toivokoski ända sedan han var liten pojke hållit på med fågelskådning. ”Helsingforsområdets historia, natur och djurvärld är de vanligaste samtalsämnena. Man frågar speciellt mycket om fåglar när man rör sig till havs. På varje kryssning hör man nya frågor och saker, men det är också just det som gör jobbet intressant”, berättar den Sandhamnsbördige. Sommartid sysselsätter IHA-Lines sammanlagt cirka 30 personer. En del av de fast anställda arbetar i rederiet året runt och tar hand om fartygen. Restaurangchef Toivokoski räknar ut att han inleder sitt 12 arbetsår i rederiet nu, vilket säkert är ett tecken på att man trivs bra i bolagets tjänst. VD Jorma Ihalainen jobbade själv till sjöss, bland annat på tankfartyg, och fungerade till och med som huvudförtroendeman huvudförtroendeman på Sveaborgs Trafik tills han år 1979 grundade ett eget företag. Ihalainen strävar också till att på alla möjliga sätt satsa på arbetstagarnas trivsel i hans rederi. Arbetsturlistorna görs upp i god tid innan säsongen inleds så att alla känner till dem och man ser till att de är lättillgängliga. Man gör alltid ändringar i turerna vid behov, om någon behöver vara ledig av speciella orsaker. På IHA-Lines ger man de anställda en speciell provision, eller bonuslön. Provisionen betalas utöver den normala månadslönen och enligt Ihalainen fungerar det som ett tillägg och en garanti för god service. Bonuslönen är alltid ett lönetillägg och det betalas till alla som har haft att göra med den dagens resultat. ”Bonuslönen är inte bara en fin gest från arbetsgivaren till den anställda, den fungerar också omvänt: alla vill göra sitt arbete väl, kvaliteten på servicen förbättras och det förekommer överhuvudtaget ingen bredvidförsäljning. Dessutom ökar försäljningen. Arbetstagarna får en del av extrainkomsten. Av allt det som kommer in i kassan ger en del också klirr på den anställdes konto, det är den anställda som gör resultatet.” Det är rätt och riktigt, säger Ihalainen. ”Jag vet att alla gärna drar sitt strå till stacken när lönen är som den ska.” Text och bild: Saana Lamminsivu Målet är ett ESL Shippings fartyg känns igen på de att har namn efter Helsingfors stadsdelar. Fartygen är bl.a. M/s Eira, M/s Hesperia och M/s Tali och Pitkäläs arbetsplats M/s Pasila. fungerande förtroendemannanätverk Pasi Pitkälä vänder ansiktet mot vårsolen och säger att han arbetar med att transportera ”värme till Finland”. ”Vi kör trampfart: stenkol, järnmalm och kalksten”, berättar Pitkälä, som valdes till förtroendeman på rederiet ESL Shipping för ett drygt år sedan. ”Mina arbetskamrater bad mig bli förtroendeman och jag kände att jag ville dra mitt strå till stacken”, berättar kockstewarden från fartyget M/s Pasila. Besättningens språkrör Pitkälä växte upp nära kusten och siktade på havet redan som barn. Han började på ESL Shippings (då Etelä-Suomen Laiva) fartyg M/s Kontula år 1983. Dessförinnan seglade han en period på ”Vasas fartyg”, men fraktsidan drog det längsta strået. ”Man har lyckats undvikit stora missförhållanden eftersom ESL alltid har strävat efter att komma överens om saker och ting. Som förtroendeman vill jag däremot utveckla meningsutbytet mellan besättningar på olika fartyg, något som för närvarande är ganska obefintligt.” Kontoret är av samma åsikt när det gäller ett starkare förtroendemannanätverk. Bolagets fartyg kör varierande rutter och ligger inte i hamn samtidigt. Därför måste kommunikationen utvecklas. ”Alla – både personalen och bolaget – tjänar på att besättningens röster och tankar gör sig hörda bättre än tidigare. Det går om man har ett fungerande förtroendemannanätverk. Så häng med, alla som är intresserade!” Rederiet har inte haft en huvudförtroendeman på tio år. ”Därför måste vi absolut välja en huvudförtroendeman”, konstaterar Pitkälä. Ett viktigt rederi för försörjningsberedskapen ESL Shipping är ett viktigt rederi för försörjningsberedskapen, då det transporterar stenkol till Finland. I vintras höll värmeproduktionen på att stanna då M/s Pasila fastnade i isen utanför Hogland. ”Vi skulle hämta ett last stenkol från Vysotskij när vi fastnade i isen utanför Hogland.” Det gick en dag, två dagar. Fartyget låg på ryskt vatten och de finska isbrytarna kunde inte komma för att hjälpa oss eftersom fartyg på ryska vatten endast får hjälpas av ryska isbrytare. ”Vi började ransonera vatten och slutade omedelbart tvätta kläder. Vi hade inte heller tillgång till något evaporatorvatten för att t.ex. kunna duscha, eftersom det bara kan framställas när fartyget är i trafik.” 40–50 fartyg satt i fast isen utanför Hogland samtidigt. Pitkälä berättar att de ryska sjömännen pimplade utanför sina fartyg när provianten började ta slut. ”När vi hade suttit fast i isen i fem dagar fick jag höra att de ryska myndigheterna har en lista över vilka fartyg som skulle hjälpas i första hand. Jag misstänkte starkt att vi inte var bland de första som skulle få hjälp, utan att de först skulle ta de fartyg som transporterar mat och olja.” Pasilas situation i isen såg tröstlös ut. Som av en slump åkte en rysk isbrytare förbi i närheten av Pasila efter en dryg vecka, vilket gjorde att Pasila kunde köra ut från isen i leden som isbrytaren brutit upp. Den gången hade man turen med sig. 27 Vad är arbetarskydd? Arbetarskyddet är allas sak Sjöfartens arbetarskyddsinspektörer övervakar och ger råd i arbetarskydd- och arbetssäkerhetsfrågor Arbetarskyddet är allas sak Arbetarskyddet är allas sak. Ansvaret ligger både hos arbetsgivaren och arbetstagaren. Det viktigaste är det förebyggande arbetet. Sjöfartens arbetarskyddsinspektörer ser till att arbetarskyddslagstiftningen följs på fartygen. Text och bilder: Saana Lamminsivu I Finland verkar just nu fyra arbetarskyddsinspektörer för sjöfarten och de jobbar i Helsingfors, Björneborg och Vasa. I början av maj tillkommer två nya övervakare i Helsingfors. Arbetstagarna och arbetsgivarna kan be arbetarskyddsinstruktören om instruktioner eller råd gällande arbetarskydd och arbetssäkerhet. som förekommer på fartygen. Man tar också kontakt med arbetarskyddsinspektörerna i frågor som gäller störningar eller olämpligt bemötande. ”Även störningar och olämpligt bemötande är alltid allvarliga saker och man bör ingripa. Vi reagerar snabbt på alla kundinitiativ som kommer in till arbetarskyddet, oavsett vad saken gäller.” Anmärkningar på vilotiden Arbetarskyddsinspektörernas uppgift är att granska fartyg som seglar under finländsk flagg, men i allvarliga arbetsolycksfall granskas även fartyg under utländsk flagg, om fartyget befinner sig i en finländsk hamn vid olyckstillfället. Majoriteten av arbetarskyddsgranskarnas fartygsinspektioner är ändå av typerna objekts-, bas- och efterinspektioner. ”I samband med besöket på båten granskar vi att fartyget har alla nödvändiga dokument och att de är aktuella”, konstaterar Risto Lappalainen som är arbetarskyddsinspektör för ansvarsområdet arbetarskydd på regionförvaltningsverket i Södra Finland. I samband med granskningen går man ofta igenom fartygets arbetstidsbokföring. ”Ibland hittar man saker att anmärka på vad gäller vilotiderna: folk är ganska trötta och i samband med inspektionsrundan hör man ofta att de inte får tillräckligt med vila”, Lappalainen är orolig över tröttheten 28 Arbetarskyddets handlingsprogram ska finnas på alla arbetsplatser Det är arbetsplatserna som bär huvudansvaret för att utveckla arbetsförhållandena. På varje arbetsplats ska det finnas ett handlingsprogram för arbetarskydd, sammanställt av arbetsgivaren. Arbetsgivaren måste också göra en utredning och utlåtande av arbetets faror samt se till att organisera arbetshälsovård. Arbetsgivaren ansvarar också för de kostnader som uppstår i samband med arbetarskyddsverksamheten och förbättringen av arbetsmiljön. Arbetarskyddsinspektören utför vid behov en arbetsmiljörond på fartyget i samband med inspektionen. ”Vi går igenom fartyget från tanktoppen till masten. I samband med inspektionen går vi till exempel igenom arbetsbänkar, stegar och trappor. Det finns ofta saker att anmärka på när det gäller stegarnas och mastarnas fallskydd. Om en arbetare glider I Finland omfattar arbetarskyddet bland annat säkerhet och hälsa på arbetet, dessutom villkoren för serviceförhållande, mentalt välmående, ledningens och organisationens funktionalitet samt samarbete. Målsättningen för arbetarskyddet är kontroll av självständig säkerhet. Arbetarskyddet på arbetsplatsen är allas sak. Arbetstagaren har en skyldighet att ta hand om både sin egen och andras säkerhet. Om man lägger märke till brister i arbetarsäkerhetsfrågor ska man alltid ingripa. iftning arskyddslagst et En central arb måste finnas till på fartyget. allas påseende av stegen och det inte finns några skydd är det risk att han dör och det är en mycket allvarlig brist i fartygets arbetssäkerhet”, varnar Lappalainen. I samband med arbetsmiljöronden granskas hur väl fartygets ventilation fungerar. Vid behov undersöker man eventuella orenheter i luften med en kontroll av inomhusluften. Man får heller inte svetsa var som helst, utan svetsningsplatsen ska ha en tillbörlig punktsug. I maskinrummet och i verkstaden ska maskinernas skydd vara på plats och i ordning. Man fäster också uppmärksamhet på ljudnivån och skakningarna som förekommer på fartyget. Dessutom ska alla ha fartygets information om användarsäkerhet och en kemikalieförteckning inom räckhåll. ”Information om användarsäkerhet och kemikalieförteckning ska finnas så väl i fartygets kabyss som i maskinrummet och på däck. Det ska också skickas kopior av dessa till arbetarskyddsrepresentanten, vilket man ofta inte vet om på fartygen”, säger sig Lappalainen ha märkt. Arbetsgivaren är skyldig att skaffa tillbörlig skyddsutrustning åt de anställda, såsom varma och hela arbetskläder, hörselskydd, andningsskydd, ögonskydd och säkerhetsskor samt –selar. ”Beroende på fartyg ska reflexvästar användas, speciellt på ro-ro-fartyg där man har last som rör sig på hjul. Även på bulklastfartyg där man jobbar med lyftkranar ska man använda föreskriftsenlig skyddshjälm och skyddsvästar eller -kläder som har reflex”, påminner Lappalainen. ”Finländare har oftast personliga skyddsredskap, men problemet är att arbetarna inte alltid använder dem”, förundrar sig Lappalainen och uppmanar till att gräva fram lämplig utrustning ur skåpet och ta på dem så att man kan undvika onödiga olyckor. Brådska och trötthet ligger ofta bakom olyckor Sjöfartens arbetarskyddsinspektör Risto Lappalainen har i sitt jobb stött på allvarliga olyckor, till och med olyckor med dödlig utgång. Beklagansvärt ofta finns det trötthet, brådska och hafs med i bakgrunden. Det finns saker att förbättra i attityderna. ”Vid förtöjning måste man vara försiktig. Man kan inte ha bråttom eller hafsa när man drar åt repen! Man ska hålla sig undan repets skottlinje – det kan gå av.” En annan olycksbenägen situation är räddningsbåtsövningarna. ”I räddningsbåtsövningarna ska man använda säkerhetsselar, om räddningsbåten sänks ner så att det är människor på den.” På fartygen måste man klättra mycket och fall orsakar ofta allvarliga olyckor. ”Det är alltid svåra olyckor när en människa faller av någonting. Under fjolåret inträffade tre allvarliga olyckor, varav två hade dödlig utgång”, berättar Lappalainen allvarligt om de olyckor som inträffat. Sjöfartens arbetarskyddsinspektör Risto Lappalainen föreläste om arbetarskyddet för besättningen på Finnlines fartyg M/s Finnmaid i Nordsjö i februari. 29 Regionförvaltningsverket (RFV) Under Regionförvaltningsverket (RFV) lyder ansvarsområdena för arbetarskyddet som sköter de tidigare arbetarskyddsdistriktens uppgifter. I början av år 2010 delades Finland in i fem ansvarsområden för arbetarskyddet: Södra Finland, Östra Finland, Sydvästra Finland, Västra- och Inre Finland, Norra Finland och Lappland. Om en arbetare stöter på ett problem som rör arbetarskyddet på sitt jobb, kan han vända sig till fartygets arbetarskyddsrepresentant. Arbetarskyddsrepresentanten företräder besättningen på fartyget och väljs till sin uppgift genom ett val. För att sköta sin uppgift bör arbetarskyddsrepresentanten ha en behörig utbildning som ordnas av arbetsgivaren. I arbetarskyddsärenden företräds arbetsgivaren av arbetarskyddschefen, som ofta är fartygets chef. På stora rederier kan det förutom en arbetarskyddschef även finnas en arbetssäkerhetschef. På fartyg där det arbetar minst 20 personer ska det bildas en arbetarskyddskommitté. (Inom kort är en ändring på kommande i lagstiftningen för ratifikation av sjöarbetsavtal: på fartyg där antalet arbetare är minst fem ska det finnas en utvald arbetarskyddsrepresentant och arbetarskyddskommitté). SOMMARJ SOMM SOMMARJ Arbetarskyddsrepresentanten företräder fartygets besättning i arbetarskyddsärenden lagen, statsrådets beslut om arbetsmiljön på fartyg (417/81), ordningsregler för skeppsarbete (418/81), sjöarbetstidslagen och sjömanslagen. Arbetarskyddsmyndigheten undersöker allvarliga arbetsolyckor och yrkessjukdomar. Sjöfartens arbetarskyddsinspektörer ger även sina egna utlåtanden om fartygens besättningsvittnemål, det gör även SjömansUnionen. Dessutom gör arbetarskyddsinspektörerna ställningstaganden på de undersökningsuppgifter som kommer från polisen och vid behov sammanställer de begäran om förundersökning av allvarliga arbetsolyckor åt polisen. Till sjöfartens arbetarskyddsinspektörers jobb hör dessutom förhandskontroll av fartyg som håller på att byggas. Arbetarskyddsinspektörerna går igenom fartygets ritningar och besöker även varvet för att göra en förhandsgranskning av fartygen som byggs. I byggnadsskedet är det betydligt enklare att ingripa om det finns brister än vad det är att fixa ett fartyg som är klart för trafik. e R A B B O J R A M SOM FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper dig i arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i Sjömans-Unionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning. Typiska sommarjobb är t.ex. på vattenbussar. Dessa fartyg omfattas av lagstiftningen för arbete till havs och branschens kollektivavtal. En däcksman som sommarjobbar på en liten vattenbuss på en insjö är också sjöman. HUR STOR SKA LÖNEN VARA? Vet du hur mycket du ska ha i lön? Utöver grundlönen kan man få olika tillägg vid arbete till havs. Därför är det viktigt att du kontrollera din lönespecifikation för att vara säker på att du fått det du ska ha. KOLLEKTIVAVTAL HJÄLP VID ARBETSLÖSHET Varför lönar sig det att gå med i Sjömans-Unionen om man bara sommararbetare till havs och studerar inom ett annat område än sjömansbranschen? Genom att underteckna Sjömans-Unionens ansökningsblankett ansluter du dig samtidigt också till Transportbranschens Arbetslöshetskassa och du börjar införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret, som krävs för att erhålla inkomstrelaterad dagpenning. SOMMAR Arbetarskyddsinspektören kontrollerar att arbetarskyddslagarna följs Arbetarskyddsinspektören är en statlig myndighetsperson vars uppgift är att kontrollera att arbetarskyddslagstiftningen efterföljs på fartygen. Det finns totalt över 120 lagar och förordningar gällande arbetarskyddet. De centrala bland dessa är arbetssäkerhets- Sjömans-Unionen förhandlar om ditt kollektivavtal med arbetsgivaren. I kollektivavtalet fastställer man bland annat miniminivån på din lön, arbetstider, semester och andra anställningsvillkor. Arbete på vatten utförs ofta i skift, så därför är det viktigt att man följer till exempel arbets- och vilotiderna. Sjömans-Unionens kollektivavtal finns på www.smu.fi > intressebevakning > kollektivavtal Om du till exempel studerar och blir arbetslös efter dina studier har du som medlem i Transportbranschens Arbetslöshetskassa rätt till inkomstrelaterad dagpenning om du uppfyller medlems- och arbetsvillkoret. Den inkomstrelaterade dagpenning som arbetslöshetskassan betalar är mycket större än grunddagpenningen. I svåra ekonomiska tider är det alltid klokt att förbereda sig inför eventuell arbetslöshet. STUDENTFÖRMÅNER HUR GÅR JAG MED? När du återgår till studierna efter sommarjobbet är du befriad från medlemsavgiften om du inte har någon förvärvsinkomst. Kom ihåg att meddela Unionens medlemsregister. Som student är du berättigad till alla medlemsförmåner. Du kan bli medlem genom att: 1) fylla i anslutningsblanketten på Unionens hemsida: www.smu.fi Om du arbetar på ett passagerarfartyg i kust- och insjötrafik, som t.ex. på vattenbussar, tillämpas kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik på ditt arbete. OMMARJ Förhandsberäkning från år 2010: antalet arbetslyckor har ökat med cirka 5 procent www.smu.fi > arbetarskydd > aktuellt om arbetssäkerhet KONTAKTUPPGIFTER Sjöfartens arbetarskyddsinspektörer områdesvis www.tyosuojelu.fi/se Södra Finlands regionförvaltningsverk Ansvarsområdet för arbetarskydd Helsingfors Inspektör Risto Lappalainen Inspektör Leif Ärlig Tel. 020 636 1500 [email protected] 30 Sydvästra Finlands regionförvaltningsverk Ansvarsområdet för arbetarskydd Åbo Telefonväxel: 020 636 1050 [email protected] Satakundas kontor Björneborg Inspektör Kai Mäcklin Tel. 020 636 1050 [email protected] Västra- och Inre Finlands regionförvaltningsverk Ansvarsområdet för arbetarskydd Vasa Inspektör Mårten Grind Tel. 020 636 1060 [email protected] Norra Finlands regionförvaltningsverk Ansvarsområdet för arbetarskydd Uleåborg Tel. 020 636 1020 [email protected] Du får till exempel rabatt på försäkringar, kan hyra en av Sjömans-Unionens stugor och får tidningen Sjömannen gratis. Mer information om Unionens medlemsförmåner finns på: www.smu.fi > på svenska > medlemskap > medlemsförmåner 2) beställa medlemsanslutningsblanketter från Unionens medlemsregister på [email protected] eller ringa Unionens växel på (09) 615 2020. 3) Dessutom kan du be din arbetsgivare eller Unionens förtroendemän på fartygen om blanketter. Fyll i Unionens medlemsanslutningsansökan genast då du börjat din anställning! Om du skulle bli arbetslös har datumet då du undertecknade medlemsansökningen och datumet då den anlände till Unionen betydelse fr.o.m. när du börjar införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret. 31 Text: Saana Lamminsivu ”Medlemskapet i Sjömans-Unionen är en trygghet” bilder: Johanna Virtanen Skrotlastrummets värdinna Elisa Heiskanen: ”Vissa är gjorda för att färdas” Elisa gick med i Sjömans-Unionen som studerandemedlem direkt i början av sina studier. ”En funktionär från Sjömans-Unionen besökte skolan för att berätta om förbundet. Jag blev intresserad och gick med”, berättar Elisa. Medlemskapet i fackförbundet innebär en trygghet för Elisa. ”Jag har inte stött på några motgångar i arbetslivet än, men medlemskapet i Unionen är en trygghet och en försvarare i bakgrunden. Det är bra att det finns en förtroendeman på fartyget som man kan be om hjälp, och att man även kan ringa Unionen vid behov.” ”Förbundet erbjuder medlemsrabatter, utbildning och är ett arbetslöshetsskydd”, säger Elisa. Elisa känner väl till Sjömans-Unionens tidning Sjömannen och Unionens hemsida. ”Jag tycker att hemsidan innehåller mycket informa- tion om olika saker. Sektionen för studerande innehåller till exempel mycket information om förbundets grundfrågor, som till exempel vad kollektivavtalet innehåller”, säger Elisa om sidan som innehåller mycket information för studerande och unga anställda. A 32 kompis som uppmuntrade mig: ”gå, gå, vänta inte på att någon ska komma och klappa dig på ryggen! Om du känner för det, så gå och gör livet till något du själv vill. Våga!” På så sätt började Elisa sin utbildning till vaktmästare på Raumo yrkesläroverk på en så kallad vuxenstudielinje år 2007. Därefter valde hon att fortsätta på reparatörlinjen samma höst. Mod är att kasta sig ut Fördomsfrihet är enligt Elisa en av de styrkor som tar oss framåt i livet. Hennes första arbetspraktik på Godby Shippings M/s Miranda var avgörande för sjömanskarriären. ”Jag tänkte att jag skulle se om det var något för mig, och var det inte det så skulle jag inte ge mig in i branschen.” Elisa praktiserade fyra veckor på däck och i maskinrummet. ”Det var bra att få se båda sidorna. Maskinen fascinerade mig mer när jag fick de hur fartygets ”hjärta” slår. Däremot ska man inte ringakta däckarbetet”, betonar Elisa. Den blivande vaktmaskinmästarens yrke kräver händighet, men är dessutom mångsidigt, vilket är en lämplig utmaning för denna livliga kvinna. ”Jag är praktiskt lagd, tycker om att hålla på med saker. Jag tycker om att åka hit och dit, att arbeta. Arbetet i maskinrummet erbjuder en egen utmaning.” också erfarenhet från att till exempel meka med bilar sedan de var unga, vilket underlättar studierna i branschen.” Däremot kan en kvinna klara sig precis lika bra som en man. ”Inställningen till livet hänger på en själv. Man kan välja om man vill beklaga sig, vara avundsjuk och jämföra sig med andra eller om man vill vara vidsynt, om man vill lära sig och njuta”, berättar Elisa, som påbörjat sina grundläggande studier. Det har inte alltid varit lätt. Elisa medger att hon ibland känner sig som Alice i Underlandet i sina studier. ”En vaktmaskinmästare måste till exempel kunna hantera många olika delområden, från el till diesel och fartygets maskiner. Visst har böckerna ibland varit på väg att flyga in i väggen och visst har det känts som om jag inte orkar förstå!” säger Elisa ärligt. ”Men om jag ger mig själv tid och accepterar att det tar mig lite längre att lära mig en viss sak så faller bitarna så småningom på plats.” Man kan också be andra om hjälp och råd om man inte kan själv. ”Det har varit kul att se att mina arbetskamrater har velat dela med sig av sina kunskaper, trots att många av dem är män i min pappas ålder”, berömmer Elisa sina arbetskamrater. Elisa tycker att det är viktigt att ge positiv feedback i arbetslivet. ”Framför allt när man söker sin plats och är osäker så känns det bra om någon – även om det bara är en enda människa – kommer och uppmuntrar en och säger till en att kämpa på.” Positiv inställning till livet Att ge sig in i en okänd, traditionellt sätt mansbetonad värld har krävt en del anpassning. ”Jag beundrar männens direkta sätt att tänka: de gör saker från A till B. De har ofta ”Man har bara ett liv, så det gäller att inte tvinga sig till något om man inte känner att ”det här är min grej””, funderar den blivande vaktmaskinmästaren. Elisa tycker att hon har en ganska realistisk bild av livet som sjöman. ”Sjömannens arbete är mångsidigt och innebär också en viss frihet, även om man inte kan romantisera dagens sjöfart och jämföra det med de gamla guldåldrarna som man ibland hör talas om.” Elisa har praktiserat på passagerar-, kryssnings-, frakt- och tankfartyg och en sommar på en vattenbuss utanför Raumo. ”Under skoltiden har jag medvetet velat prova på olika slags fartygstyper, eftersom jag fortfarande kan prova mig fram och se vad som är min grej. Fartygen är olika och varje arbetsplats har gett mig något nytt.” Skrotlastrummet lockar Elisa Heiskanen håller på att avsluta sin utbildning till vaktmaskinmästare på Raumo yrkesläroverk (numera WinNova) och uppmanar människor att vara sig själva och uppfylla sina drömmar.” Vår inställning till livet beror till stor del på oss själva; vill man beklaga sig eller vill man göra något. Man kan inte lära sig allt på en gång, så det gäller att även vara barmhärtig mot sig själv.” llt började på en resa på ett fraktfartyg från Finland till Holland, där Elisa arbetade tre månader i sjömanskyrkan i Rotterdam. Där vaknade drömmen om en sjömanskarriär. Efter att hon kommit hem igen lämnade tanken henne inte i fred. Elisa letade information om sjöfartsutbildningen på Raumo yrkesläroverks hemsida. Tanken var att hon skulle be om mer information genom en ansökan, men en kort tid därefter tog en lärare på skolan kontakt med Elisa och frågade om hon var intresserad av att börja studera på skolan redan följande måndag. Det var tidigt i januari och Elisa hade inte ens hunnit packa upp alla sina flyttlådor i Helsingfors efter resan från Rotterdam. ”Förvirrad efter samtalet ringde jag en ”Min grej” I maj återvänder Elisa till arbetet i Engelska kanalen på Bores M/s Norqueen, där hon arbetade i augusti förra året. ”Där är jag värdinna för ett skrotlastrum”, skrattar Elisa. Hon fick sitt smeknamn av fartygets chief, då hon ibland har viftat kanske lite väl flitigt med moppen och verktygen. ”Där har jag fått ta i rejält ibland för att vrida spaken, till exempel när vi ska öppna ventilerna, men nog klarar sig den gamla tanten väl för sin ålder”, konstaterar Elisa. Tankar om kulturskillnader När Elisa arbetade på Engelska kanalen arbetade även filippiner på Norqueen. Trots kulturskillnaderna tycker Elisa att arbetet gick bra. När man umgås med människor från andra kulturer handlar det om att visa respekt från båda håll, tycker Elisa. ”Om några har en annan vana är det viktigt att vi inte skrämmer dem, trots att de kanske gör saker och ting lite annorlunda än vi. Ofta menar man inget illa på olika fartyg, utan olika kulturer har sina egna kulturbundna och invanda sätt att göra och leva, men människan är trots det densamma”, sammanfattar Elisa sina erfarenheter. 33 Text: Saana Lamminsivu Studie kartlade stormarna och stiltjen i sjömannen parrelation Matleena Mäkelä studerar till sjökapten och har gjort en studie om sjömannens parrelation. Det är ett ämne som hittills inte har studerats så mycket i Finland och som även kan tillämpas på många andra parrelationer, där paren har oregelbundna arbetstider. Mäkelä föreslår att relationskunskaperna utökas baserat på hennes studie som en del av sjömännens utbildningsprogram. Parrelationen har en särskild ställning bland sjömän Matleena Mäkelä blir i år färdig sjökapten på Satakunda yrkeshögskola i Raumo. Mäkelä genomförde sin studie genom temaintervjuer med män och kvinnor, där den ena eller båda arbetar till havs. ”Ett skiftarbete skulle vara mycket värre än livet till havs”, sade en av de intervjuade personerna. Studien visar att sjömännen lyckas satsa helt och hållet på sina parrelationer under sin ledighet, trots att de är borta långa perioder åt gången. Personer med familjer upplever att de kan erbjuda sina barn större närvaro än de som arbetar på land. Parrelationen är mycket viktig för sjömännen. Eftersom de är borta långa perioder kan det vara svårt att upprätthålla vänskapsrelationer, vilket gör att partnern får en stark position och plats i livet. Långa frånvaroperioder utgör prövostenen i en relation Sjömännen är stolta över sitt yrke. Personerna som intervjuades i studien ångrar inte att de gått till havs, utan känner att de har valt rätt yrke. De långa frånvaroperioderna utgör däremot prövostenen i relatio- 34 nen. Långa frånvaroperioder och alienering som beror på arbetet kan leda till skilsmässa. Intervjupersonerna upplevde att de hade dålig självkänsla på grund av frånvaron från sin partner. Sjömännen måste hela tiden försöka få ihop ”två olika liv och två olika hem”, d.v.s. arbetet på fartyget och hemmet på land. stödja varandra och vara vänner, betonar studien. Hemkomsterna och avfärderna är enligt de intervjuade de svåraste och tuffaste stunderna, men efter att ha kommit över dem börjar vardagen rulla på normalt. Studien visar att sjömännens partner anpassar sig väl till den fyra veckor långa frånvaron, vilket upplevdes som ”maxgränsen” för en frånvaro från hemmet. Återseendets glädje Å andra sidan kan en parrelation ibland fungera bättre om man inte ses så ofta, säger de intervjuade. Den hemvändande sjömannen kan vara enormt efterlängtad. Det lediga skiftet kan därför bli en enda fest, men svaren visar också att alltför stora förväntningar kan leda till ökad spänning och orsaka bråk. Personen som kommer hem kan också vara trött och stressad efter ett långt arbetspass, och det tar tid att samla krafterna igen. En sjömans partner måste kunna klara sig själv på land när den andra arbetar. En sjöman kan lätt känna sig obehövlig och utanför i hushållsarbetet. Han kanske inte har någon beslutsmakt eller beslutsrätt när det gäller frågor som rör familjen, eftersom man har klarat sig hemma utan honom. Det skadar parrelationen, där båda ska Tillit och ansvar Mäkelä intervjuade även deras partners på land. Ingen av dem upplevde sin partners arbete till havs som ett hinder för en fungerande och välmående parrelation. Tvärtom, intervjuerna lyfte fram självständigheten hos personerna som var kvar på land. De måste kunna bygga upp ett självständigt liv då deras partner är till havs. Ett medberoende, d.v.s. en relation där man förväntar sig att få vara med den andra personen hela tiden, passar inte nödvändigtvis en sjömans partner. Psykologer säger att två människor i ett moget förhållande klarar ett psykiskt avstånd och tillåter ändå den andra att vara själv. Intervjupersonerna lyfte också fram flexibilitet, tillit, tålamod och ansvar när de skulle definiera en bra relation. Ansvar i synnerhet är en av hörnstenar- flexibilitet och ett bra bemötande Förbund där paren har en na i en relation, betonar psykologerna. En bra relation baseras på personligt ansvar: i en relation ansvarar man för sig själv, men även för partnern. Att ge sig hän en relation handlar om personliga val, värderingar och självtillit. Personer som gett sig hän varandra diskuterar även sina framtidsplaner. Det långsiktiga perspektivet är oerhört viktigt, eftersom båda partnerna då kan ta risker och blotta sitt innersta väsen och lita på att den andra finns där vid behov. Självständighet och enhetlighet Problemen uppstår ofta om den ena gör sitt arbetsliv, sin karriär eller sina fritidsintressen till en så viktig del av livet att den andra partnern känner sig ensam i relationen. En ensidig relation där den ena bara lever för sig själv håller inte i längden. Uppskattning, respekt och rättvisa från den andra partnern utgör grunden för en lycklig relation. Liknande värderingar hos paret stärker också relationen. Familjeterapeut och författare Pekka Hämäläinen sammanfattar på ett träffande sätt att ”den idealiska parrelationen handlar om partnerskap, en vänskap där båda har gått sin egen självständighetsväg och gått igenom de olika skedena av frigörande och kommit fram till att”jag är jag och du är du. Vi är båda olika, självständiga individer, men jag vill fortsätta leva tillsammans med dig.” gentemot varandra håller längre. – psykolog Tuula Pukkala Annan litteratur och rådgivning rörande parrelationer • www.vaestoliitto.fi Väestöliittos hemsida innehåller mycket information om bland annat parrelationer, föräldraskap och sexualitet. • Pekka Hämäläinen, Hyvä parisuhde. 2000. Tavastehus Karisto Oy. • Osmo Kontula, Parisuhdeonnen avaimet ja esteet. Perhebarometri 2009. Väestöliitto. Befolkningsforskningsinstitutet, översikter E38/2009. • Kaarina Määttä, Kestävä parisuhde. Juva. WSOY. Studiens förslag på sätt att förbättra relationen: • Ökad användning av personlig e-post och stöd för kommunikation: regelbunden kommunikation mellan paret bevarar den känslomässiga kontakten. (Partnern som är hemma kan ofta känna sig ensam och otillräcklig. Det känns bättre om man får släppa ut sina känslor, t.ex. via telefon.) • Man ska akta sig för att lägga sig i partnerns liv för mycket och istället se på sitt eget beteende: alla kan påverka sitt eget beteende, inte partnerns. • Ett positivt beteende hos den ena partnern kan även smitta av sig på den andra. Matleena Mäkelä Stormar och stiltjen i en sjömans parrelation utbildningsprogrammet för sjöfart Satakundas yrkeshögskola 2010 Studien finns att läsa på Internet på https://publications.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/22602/Makela_Matleena. pdf?sequence=1 • Arbetspassen bör vara fyra veckor långa på fraktsidan. • Partnern och barn bör ha möjlighet att följa med på fartyget. • Mer information om sjömännens avgångs- och ankomstdagar för att livet ska vara mer förutsägbart. • Möjliggöra arbete med samma besättning så att det går att skapa sociala relationer även på arbetsplatsen. • Undvik helst minimibesättningar, då det har skadliga hälsoeffekter på sjömännen. • Gemensamma temadagar för sjömän, där sjömännens familjer kan lära känna varandra och bygga nätverk. 35 Transporterna i Nordsjö hamn fungerar fortfarande inte Finnlines första nybygge under finländsk flagg Transporten av sjömän fungerar fortfarande inte i Nordsjö hamn. Sjömännen har önskat att få en egen farled för lätt trafik i Nordsjö, men de stuverioperatörer som verkar i hamnen har inte tyckt om idén. Text och bilder: Saana Lamminsivu M/s Finnbreeze på ett första besök i Åbo Rederiet Finnlines flotta, som seglar under finländsk flagg, utökades i april när två nya fartyg fick finländsk flagg: M/s Finnbreeze och M/s Finnsea. Ro-ro-fartygen har byggts på Jingling-varvet i Nanjing i Kina. Finnlines har just nu även fyra andra ro-ro-fartyg som håller på att byggas i Kina. M/s Finnbreeze var på ett första besök i Åbo veckan innan påsk, och Sjömans-Unionens funktionär Ilpo Minkkinen besökte fartygets besättning. Enligt båtsman Niko Salonen gick resan från Kina till Finland bra och i krigszonen i Adenviken hade man spanare som höll utkik efter pirater, både på kommandobryggan och i aktern. M/s Finnbreeze och M/s Finnsea är de första nybyggen under finländsk flagg som har arbetare som inte kommer från EU. Andrestyrman Roel Alarcio och matros Har- dy Malabanan från Manila på Filippinerna, berättade att de tidigare arbetat under svensk flagg på Finnlines, så Östersjön är kända farvatten för männen. Finnbreeze seglar till Europa och från Åbo åkte den iväg mot Tyskland. Text: Saana Lamminsivu M/s Finnbreeze Nettotonnage: 8 400 Längd: 188,4 / 169,8 Hastighet (knop): 21,0 Lastmetrar (m): 3326 Finansministeriet spår en exportbaserad tillväxt de närmaste åren År 2010 vände den finska ekonomin uppåt. Under det innevarande året förväntas tillväxten bli 3,6 procent. Den starka efterfrågan utifrån påskyndar exporttillväxten. Den totala produktionen för 2012 förväntas bli 2,7 procent. Tillväxten är alltjämt exportbaserad, men inte i lika hög grad som under det innevarande året. År 2013 förväntas den totala produktionen öka med 2,4 procent. Trots den relativt goda tillväxttakten under prognosperioden kommer BNP-nivån att nå samma nivå som före recessionen först i slutet av 2012. Kollektivavtalet för färjor blir allmänt bindande Arbetsolyckorna ökade med 5 procent i fjol Kollektivavtalet för färjor fastställdes som allmänt bindande i mars. Kollektivavtalet har tecknats mellan Sjömans-Unionen och Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL samt Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries), men då den nu blir allmänt bindande måste även oorganiserade arbetsgivare följa dess bestämmelser. Antalet arbetsolyckor vände under år 2010 med en ökning på cirka fem procent jämfört med året innan. Enligt förhandsberäkningarna ersatte försäkringsmyndigheterna cirka 121 500 löntagare som råkat ut för arbetsolyckor. Av dessa var 103 000 arbetsplatsolyckor och 18 500 arbetsreseolyckor. Företag i Finland håller tydligare än tidigare på att delas in i ”bra” och ”dåliga” när det gäller arbetssäkerheten. Beställning av specialfartyg till STX Finlands varv i Åbo STX Finland fick efterlängtat arbete när Gaiamare Oy, som ingår i företagsgruppen Meriaura, beställde ett miljövänligt och multifunktionellt specialfartyg av varvet. Den nya beställningen kommer att sysselsätta omkring 300 personer på varvet. Lastfartyget är tänkt att vara klart våren 2012 och kommer att trafikera under finsk flagg. Fartyget kommer att färdas i de svåraste isförhållandena och transportera krävande frakt, som vindkraftskonstruktioner för offshorebruk och energiträ, på framför allt Östersjön. Det 105 meter långa och 19 meter breda fartyget kan även arbeta med oljebekämpning på öppet hav och i skärgården. Fartyget har cirka 2 700 kubikmeter stora tankar för uppsamlad olja. När de tas i bruk kommer det att nästan fördubbla Finlands nuvarande oljebekämpningskapacitet. Om man vill ta sig i land från fartyget eller tvärtom, måste man alltid beställa separat transport. Transporten kostar 20 euro/enkel. Man har till och med gjort en skriftlig förfrågan till riksdagen i mars 2009 om den här saken. Enligt internationella multilaterala avtal ska sjömän fritt kunna ta sig från fartyget och bort från hamnområdet. ”Priset på transporten är helt vansinnigt! Skjutsen kostar 20 euro oavsett om det är en eller flera passagerare ombord. Pengarna måste komma ur våra plånböcker – och i kontanter”. Langh Shippings M/s Ailas besättning skakar på huvudet i Nordsjö i april. Ailas besättning berättar att man många gånger låtit bli att gå i land för att man inte har haft pengar. Speciellt utländska rederier har inte varit villiga att betala för sjömännens hamntransporter. I Nordsjö byggde man också ett dyrt och fint Sjömansservicecenter som skulle ha fler besökare om transporterna från fartyget till centret vore smidigare. Det är Finnlines dotterbolag FL Port Services Oy som skjutsar sjömän i Nordsjö. Port Service tar också hand om förtöjningen av fartyg, och det har lett till att man ibland har blivit tvungen att vänta på transport från fartyg till land. ”Transportpolitiken i Nordsjö hamn är i sin helhet totalt vansinnig”, fnyser M/s Ailas besättning. Sjömans-Unionen rapporterade om transporterna i Nordsjö hamn år 2009. Situationen är fortfarande densamma. För att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse skickar man in en ansökan till Sjömans-Unionens medlemsregister samt en förklaring till varför man ansöker om befrielse och vilken tidsperiod det gäller. Skäl till befrielse från medlemsavgiften: din löneinkomst har avbrutits på grund av moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet, studier, värnplikt, arbetslöshet (grunddagpenning från FPA), sjukledighet (dagpenning från FPA), pension eller något annat skäl. Bifoga alltid ett intyg eller klargörande från skola, FPA, myndighet eller liknande med skäl till befrielse (kopia räcker). OBS! En kopia på egna uppgifter utskriven från FPA:s hemsida räcker som bilaga till ansökan om medlemsavgiftsbefrielse. Finlands Sjömans-Union och Transportbranschens Arbetslöshetskassa ANSÖKAN OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Namn: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Personnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Skäl till befrielse från medlemsavgiften: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . För perioden: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Datum och underskrift: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Läs mera: www.smu.fi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . > Nettijutut > arkisto > 2009 > ”Nalkissa laivassa” Skicka den undertecknade ansökan om medlemsavgiftsbefrielse samt bilagor till Sjömans-Unionens medlemsregister i elektroniskt format (skannad) eller via post till: Medlemsregistret Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors Ytterligare information: Medlemsregisterhållare Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257, e-post: [email protected] Båtsman Seppo Järvinen på M/s Ailas däck i Nordsjö hamn i april 2011. Sjömännen har krävt fungerande transporter sedan år 2008 då man inledde verksamheten i Nordsjö nya hamn. 36 Ansökan om medlemsavgiftsbefrielse! www.smu.fi > medlemsskap > medlemsavgift > medlemsavgiftsbefrielse Om du har en beskattningsbar inkomst under befrielseperioden ska medlemsavgift alltid betalas på den. 37 IN MEMORIAM Väinö (Väiski) Nurminen Helmikuun 16. päivä saimme suruviestin: monien ammattitovereitten tuntema pursimies Väinö Nurminen oli lähtenyt viimeiselle purjehdukselleen. Hän ”lähti ulos” toivomallaan tavalla, ”saappaat jalassa” lähtiessään terveyskeskukseen verikokeeseen. Matka päättyi auton viereen, äkillisesti. Väiski oli ”Kotkan poikii”, Sunilasta ja hänen juurensa olivat Miehikkälässä. Lukuisat olivat ne sieni- ja marjastusmatkat, jotka teimme Väiskin kanssa hänelle rakkaisiin Miehikkälän maisemiin. Metsästys ja luonto olivat Väiskille tärkeitä. Merelle Väiski lähti jo poikasena vuonna 1962, niin kuin tapana siihen aikaan oli. Ensimmäinen laiva oli FÅA:n Välimeren linjan s/s Regulus (ent. Leena Nurminen ja Rosa Smith) messikallen jobilla. Tämän jälkeen seurasi suuri joukko niin sanottuja ”villin linjan” laivoja, joissa lähes kaikki satamat ja maanosat tulivat hänelle tutuiksi. Erikoisen pitkiä laivatörnejä tuli paljon, joista pisin palvelusaika oli Nesteen m/t Melkki noin 6 vuotta. Oman osansa Väiski antoi myös uuden merenkulkusukupolven kouluttajana Kotkan Merenkulkuoppilaitoksessa työnopettajana sekä myöhemmin k/l Katariinan (ex k/a Aranda) pursimiehenä. Väiski opasti lukuisia nuoria ammatin saloihin. Hänet tunnettiin myös yleisesti ”narumiehenä” eli merimiestyöt spleisseineen ja kuviotöineen olivat hänen ominta alaansa. Taidokkaat fendarit olivat erityisen kysyttyjä veneilijöitten keskuudessa. Väiskiä kaipaamaan jäävät omaiset ja lukematon määrä nykyisiä ja entisiä seiloreita, maissa ja merellä. Pursimies Olavi (Olli) Loikkanen s. 8.4.1939 k. 20.3.2011 Ei pauhina myrskyisen maailman nyt häiritse unesi rauhaa. Muistoa kunnioittaen merimiesystävät 38 Pursimies Heikki Olavi Riutta s. 20.1.1941 Kotka k. 24.1.2011 sairauskohtaukseen Phuketissa Pysähtyi sydämes pursi rauhan vienoille vesille, armon auringon sylihin. Heikki aloitti merimiesuransa vuonna 1957 Modestassa ja jäi eläkkeelle Finnsailorilta 1997. Rakkaudella kaivaten Sinikka sukulaiset ja ystävät Pursimies Olavi (Olli) Loikkanen s. 8.4.1939 k. 20.3.2011 Ei pauhina myrskyisen maailman nyt häiritse unesi rauhaa. Muistoa kunnioittaen merimiesystävät Kauko Ensio Auvinen s. 14.9.1941 Kajaani k. 25.3.2011 Kotka Kaipaamaan jäivät puoliso ja sisarukset ELÄKKEELLE / PENSIONERING Kiitokset Finnlinesille sekä M/s Finnkraftille muistamisesta jäädessäni ansaitulle eläkkeelle. Kari Saarenmaa Lämmin kiitos M/s Finnstarin väelle sekä Finnlines-varustamolle hienoista lahjoista sekä muista huomionosoituksista. Kiitos myös Erjalle ja Sissille. Eläkeläinen Johnny KIITOS / TACK Kiitokset työkavereille sekä Merimies-Unionin Sisä-Suomen osastolle muistamisesta merkkipäivänäni. Arja Tolvanen AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR KULTAMERKIT / GULDSMÄRKEN Pohjoisen osasto (002) Sinikka Eklund Erja Häkkinen Marko Lönngren Ulla Spets Kevätkokous Aika: su 15.5.2011 klo 17 alkaen Paikka: Oulun Cumulus, Kajaaninkatu 17 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toimikunta kokoontuu samassa paikassa tuntia aiemmin. Tervetuloa kaikki jäsenet! Lounais-Suomen osasto (006) Nyt alkaa kesä mukavissa merkeissä, sillä osasto on lunastanut lippuja Vares ja Nuoruustango -näytökseen Naantalin Emma-teatteriin pe 3.6. ja pe 10.6. klo 19. Ennen esitystä tarjotaan kahvi ja leivos. Hinta jäseneltä 15 € ja avecilta 20 €, johon sisältyy teatterilippu ja kahvitarjoilu. Toimi ripeästi, sillä lippuja on rajoitetusti! Lippujen lunastus 26.5. mennessä Turun toimistolta Maariankatu 6 b, p. (02) 233 7416. Osasto järjestää jäsenilleen Naisten Iloisen Illansuun ma 16.5. klo 16 alkaen Ohjelmassa saunomista ja mukavaa jutustelua – ota pyyhe ja uimapuku mukaan! Ensimmäiset 25 ilmoittautunutta mahtuvat mukaan. Ilmoittautumiset Turun toimistoon p. (02) 233 7416 tai [email protected]. Merimiesmeininkiä Kotkassa Meripäivien perjantaina 29.7. kokoontuvat syvien merten miehet Kotkaan. Ohjelmaa järjestävät Merimiespalvelutoimisto Mepa ja Suomen Laiva-historiallinen Yhdistys yhteistyökumppaneineen. Vauhtia otetaan Hyökyltä, kuunnellaan merellinen esitelmä Vellamossa ja mennään merimiestapaamiseen. Merimiestapaamisessa on tarjolla lohisoppaa, kahvia ja musiikkiesityksiä. Takavuosien tunnelmiin palataan, kun kuullaan alustukset ja nähdään kuvia Etelä-Amerikan linjasta ja Ariel-laivan matkoista. Tapaaminen järjestetään joko Merikoulun takilassa tai vanhassa satamaruokalassa. Toukokuun aikana tapahtumalle avataan oma verkkopalvelu Mepan sivuille: www.mepa.fi. Muistithan ilmoittautua: Merimies-Unioni Goes Country -tapahtumaan – eli merimiesten ensimmäisille kevätpäiville Messilään 21.– 22.5.2011 Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin on tarjolla lohikeittoa. Lisäksi on kilpailuja sekä muuta hauskaa ohjelmaa kaiken ikäisille: Lännen tarkin -kilpailu, lassonheittoa, inkkaripäähineen tekoa, kasvomaalausta, Lännenmiesten ja -naisten vireystori, jousiammuntaa sekä karaokea. Iltaohjelma alkaa klo 19 Markkinaravintolassa, tarjolla on maukas Tex Mex buffetti, R & B Band soittaa tanssimusiikkia aina pikkutunneille asti. Paras countryasu palkitaan. Yhteistyökumppanit Vakuutusyhtiö Turva, Merimiespalvelutoimisto sekä MEK esittelevät toimintaansa päivän sekä illan aikana. Osallistuminen tapahtumaan ja ruokailuihin on ilmaista, matka- ja majoituskuluista jokainen vastaa itse. VIELÄ ON VAPAITA PAIKKOJA! Ilmoittaudu: www.smu.fi/smu-goes-country tai p. (09) 6152 0210 Christer Donnerille SAK:n kultainen merkki Merimies-Unionin Viking Linen entinen pääluottamusmies, Christer Donner, sai SAK:n kultaisen merkin tunnustukseksi ammattiyhdistysliikkeessä tekemästään ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä. Merkki luovutettiin hänelle SAK:n Turun Seudun Paikallisjärjestön kevätedustajiston kokouksessa 23.3.2011. Christer lähti merille vuonna 1974. Viking Linen pääluottamusmieheksi hänet valittiin 1997, mitä tehtävää hän hoiti vuoden 2008 loppuun asti, jolloin hän saavutti eläkeiän ja päätti vielä palata laivatyöhön. Pääluottamusmiesuransa ajan Christer istui Merimies-Unionin hallituksessa ja valtuustossa, josta hänet muistetaan karismaattisena sekä sovittelevana diplomaattina. Christer koki merimiesten asioiden hoidon tärkeäksi vielä pääluottamusmieskautensa jälkeen ja toimi SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa taloudenhoitajana aina viime vuoden 2010 loppuun saakka. Aktiivisen ammattiyhdistysuransa aikana Christer ehti olla monessa mukana ja toimi muun muassa monta vuotta oman ammattiosastonsa sihteerinä, SAK:n Varsinais-Suomen aluekokousedustajana ja paikallisjärjestön hallituksessa ja sen alaisessa kuljetusalojen jaostossa. Hän kuului Osuuspankin palkansaajatoimikuntaan, Turun ruotsinkielisen merenkulkuoppilaitoksen johtokuntaan sekä huolehti merimiesten terveydenhuoltoasioiden sujumisesta Työterveyslaitoksen Turun toimipisteen neuvottelukunnassa. Siteiden katkettua työelämään, vapaaehtoistyö SAK:n merkeissä kuitenkin jatkuu. Työsuojelukonkari Matti Arolle SAK:n kultainen merkki Merimies-Unionin pitkäaikainen jäsen, Matti Aro, sai SAK:n kultaisen merkin 16. helmikuuta tunnustukseksi tekemästään monivuotisesta uurastuksesta työsuojelun parissa. Aro valittiin merenkulkualan ensimmäiseksi erityistyösuojeluvaltuutetuksi Merenkulkuhallitukseen vuonna 1985 ja hän toimi tehtävässä aina vuoteen 2007 saakka. Lisäksi hän kuului Merimies-Unionin työsuojeluvaliokuntaan sen perustamisesta lähtien 1995–2007. Merimies-Unionin liittovaltuustossa hän vaikutti kaksi kautta 1996–2004. Aro lähti merille vuonna 1965 ja hän työskenteli monilla aluksilla, kuten Ragnylla, Jytte Paulinilla, Bore II:lla, autolautoilla sekä Fenniassa, ennen Merenkulkulaitoksen murtajille siirtymistä vuonna 1973. Murtajilla hän työskenteli aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 2009. Uudistetussa J/m Voimassa hän ehti työskennellä kuukautta vaille 30 vuotta, myös monet muut merenkulkulaitoksen alukset tulivat hänelle tutuiksi vuosien mittaan. Hän työskenteli muun muassa puolimatruusina, kansikorjausmiehenä sekä pursimies YT:nä. Aro oli laivalla aktiivinen epäkohtiin puuttuja ja hänen työturvallisuusosaamisensa tunnustivat kaikki osapuolet. 39 Kil lu pai ing Tävl Merimieslehden kilpailuun tuli tällä kertaa 66 vastausta. Kaikki vastaajat tiesivät, että Merimies-Unioni Goes Country -tapahtuma järjestetään Messilässä 21.–22.5.2011. Merimies-Unionin hallinnon sihteerinä helmikuussa aloittanut Sari Helenius arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta Susanna Aallon M/s Silja Europalta. Tidningen Sjömannens tävling fick in 66 svar. Alla som svarade visste att evenemanget Sjömans-Unionen Goes Country ordnas i Messilä 21–22.5.2011. Sari Helenius, som varit sekreterare i Sjömans-Unionens styrelse sedan i februari, drog lott bland dem som deltagit i tävlingen och Susanna Aalto från M/s Silja Europa vann. Mitä raaka-ainetta ESL-Shippingin alukset kuljettavat Suomeen? Vilken råvara transporterar ESL-Shipping till Finland? Valitse yksi vaihtoehto: 1) öljyä Välj ett alternativ: 1) olja 2) puuta 2) trä 3) kivihiiltä 3) stenkol Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 4/2011. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 4/2011 av tidningen Sjömannen. Osallistu kilpailuun 30.5.2011 mennessä: Du kan delta i tävlingen senast den 30.5.2011 på följande sätt: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Skicka svaret till adressen: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF HENKILÖKUNTA / PERSONAL POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Puheenjohtaja / Ordförande Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Simo Zitting Anja Uusitalo (09) 615 20 250 / 0400 813 079 (09) 615 20 251 / 040 519 0351 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS [email protected] fö[email protected] AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER TELEFAX Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 +358 (0) 9 615 20 227 PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan sähköinen palvelu Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster www.akt.fi/fi/kuljetusalan_ tyottomyyskassa 40 www.akt.fi/se/arbetsloshetskassan Toimitsija, Ahvenanmaa Liittosihteeri / Förbundssekreterare Ombudsman, Åland Kenneth Bondas Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245 (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Tetta Härkönen Taloudenhoitaja / Ekonom (09) 615 20 252 / 040 455 9834 Mikko Tuominen (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Hallinnon sihteeri / administrationens sekreterare Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Sari Helenius Stiina Raitio (09) 6152 0225 / 040 450 6768 (09) 615 20 219 Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957 Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) 615 20 220 Toimitsija / Ombudsman Carita Ojala (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) 615 20 257 Toimitsija / Ombudsman ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) 615 20210 / 045 7730 1021 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Essi Voutilainen (09) 615 20 210 / 045 7731 0076 (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo
© Copyright 2024