Raumalla! - Suomen Merimies

marrasKUU
7
Nº / 2010
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Merenkulku tarjoaa
monipuoliset
uramahdollisuudet
PUUTTUVATKO "PAPERIT"?
PERINTEISILLE MURTAJILLE
LAGSTIFTNINGEN OM
Tee näyttötutkinto Raumalla
uusi jäänmurtosopimus
sjöarbete revideras
ARBETSLÖSHETSKASSORNA
1
sammanslås 1.1.2011
Alfons Håkansin hinaaja Torvik
Rauman satamassa lokakuussa 2010.
vuotta merenkulun opetusta
Raumalla
sisältö:
4 Raumalainen merenkulku
12 Merimiehen
7 Kokki
14 Tallink Siljalla
virisi tapulikaupunkioikeuksista
koulunpenkillä
8 Merenjumalan
matkassa
10 Näyttötutkintoja nyt
“non-stoppina”
WinNovassa Raumalla
matkakuvaus
monitoimimurtajalta
luotetaan tiimityön
tuloksiin
19 Jäsenetuna
lakineuvontaa
yksityiselämän asioissa
Bütsowista
11 Luottamusmieskurssit
Kolmannen vuoden opiskelija
ensi vuonna 2011
Emiilia Peltonen opiskelee tarjoilijaksi
WinNovassa Raumalla.
Nº 7/2010
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2010, ISSN 0355-872X
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010
VAIHDE / VÄXEL
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
TILAUSHINNAT (2010)
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
8
TELEFAX
+358 (0)9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] / fö[email protected]
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
22.11.
17.12.
o ik e u s
N e u v o tt e lu
la vertaa
on valtti vail
pääkirjoitus
Itämeren
ympäristöystävällisin alus avaisi oven
kotimaisen tonniston uusimiseksi
Seppo Lievonen, 29
satamavalvoja/luottamusmies
Vuosaaren satamassa FL Port Services
Oy:ssa satamavalvojana työskentelevä Seppo
Lievonen, 29, on toiminut Unionin luottamusmiehenä vajaan vuoden verran. Seposta
piti tulla alkuaan varaluottamusmies, mutta
sattuma vei hänet suoraan luottamusmieheksi.
”Neuvotteluoikeus on valtti vailla vertaa.
Luottamusmies voi kysyä eri asioista ja
meillä on laillinen oikeus saada niistä
tietoa”, Seppo kertoo syistään ryhtyä luottamusmieheksi.
Merimies-Unionin jäseneksi
Seppo kuului alun perin toiseen ammattiliittoon, mutta kuultuaan kollegaltaan Merimies-Unionista, hän päätti vaihtaa liittoa.
Pian tämän jälkeen hän sai myös kutsun
satama-alan (003) osastokokoukseen.
”Ajattelin kyllä ensin, että kokous on varmaan kamalaa jäykistelyä, mutta se olikin
kaukana siitä”, Seppo kertoo nyt jälkikäteen
hieman huvittuneena.
Osaston kokouksessa kuulumisia käytiin
läpi satamittain.
”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulla oli mahdollisuus saada tietoa, kuinka
eri asiat toimivat Suomen muissa satamissa.
Opin paljon uutta.”
”Keissien” puintia
Tänä syksynä Seppo tapasi Merimies-Unionin luottamusmiesporukkaa täydennyskurssien illallisella.
”Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka
monipuolinen ammattijoukko Unionin
luottamusmiehet ovat.”
Illallisella turistiin epävirallista ja virallisempaa asiaa; pohdittua tuli erilaisia ”keissejä” muiden luottamusmiesten kanssa.
”Sakki oli kyllä erittäin mukavaa ja
rentoa. Nyt kun tuntee jengiä kasvoilta, on
helpompi pitää yhteyttä myös jatkossa.”
STX Finlandin Turun telakalta laskettiin juuri
vesille maailman suurin risteilijä, Allure of the
Seas. Se oli telakan viimeinen rakenteilla ollut alus. Risteilijää rakensi 700–800 yritystä.
Suurin osa niistä tuli Turun seudulta ja rannikolta, mutta myös syvemmältä sisämaasta.
Jättiristeilijän valmistuttua Turun työttömyysasteen on arvioitu olevan vuodenvaihteessa
17 prosenttia.
Meriklusteri työllistää Turun seudulla suoraan 8 000 ihmistä. Turun telakalla näistä on
työskennellyt suoraan 2 000 henkeä, loput
6 000 eri alihankkijoiden palveluksessa. Alihankkijoiden 6 000 työntekijästä puolestaan
2 000 on työskennellyt Turun telakan porttien
sisäpuolella. Näin ollen telakalla voidaan laskea urakoineen yhteensä 4 000 työntekijää
alusrakentamisen parissa.
Varsinais-Suomen työllisyystilanne nojaakin vahvasti meriklusterin toimintaan. Turun
seudun ”pelastajaksi” ilmoittautui lokakuun
lopulla Viking Line-varustamo, joka kertoi
tehneensä telakkayhtiö STX Finlandin kanssa
esisopimuksen uuden matkustaja-aluksen
rakentamisesta Turun telakalla, mikäli valtio
myöntää hankkeelle ympäristötukea.
Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistelläänkin parhaillaan meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta, joka käsitellään valtioneuvoston
istunnossa marraskuussa. Tämän jälkeen
asetus menee vielä EU-komission käsittelyyn.
Kun se on saapunut sieltä, asetuksen tuista
käynnistetään yleinen hakumenettely. Eduskunta on myöntänyt alusten ympäristötukeen
30 miljoonan euron valtuuden. Tuki voidaan
myöntää yhdelle tai useammalle varustamolle. Mikäli yhdelle varustamolle myönnetään
yli 7,5 miljoonaa euroa tukea, tukipäätös on
vielä erikseen hyväksyttävä EU-komissiossa.
Suomen lipun alla kulkevan aluskannan
keski-ikä on 20 vuotta, joten uudistamista
todellakin tarvitaan. Valtion takaama ympäristötuki tarjoaakin hyvän mahdollisuuden
uudistaa vanhaa aluskantaa. Viking Line on
kertonut harkitsevansa ottavansa uudessa
aluksessa käyttöön ympäristöystävällisemmän ja rikittömän polttoaineen, LNG:n, eli
nesteytetyn maakaasun. Itämerellä seilaisi
tämän jälkeen kaikkien aikojen ympäristöystävällisin matkustaja-alus.
Ympäristöhyötyjen lisäksi uuden aluksen
rakentaminen toisi Turun seudulle sen kiperästi kaipaamaa työtä. Viking Linen matkustaja-aluksen rakentamisen on laskettu tuovan
telakalle töitä yhteensä 2 600 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman
mukaan yhden henkilön, joka ansaitsee 2 500
euroa bruttona kuukaudessa, työttömyydestä
aiheutuvat kustannukset vuodessa ovat yhteiskunnalle noin 25 000 euroa. Mikäli uutta
alusta ei rakennettaisikaan, 2 600 henkilötyövuoden ”menetyksestä” ja työttömyydestä
aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä 65
miljoonaa euroa.
Huomioitava kuitenkin on, että tämä luku
ei pidä sisällään jo telakalta aiemmin työttömäksi jääneitä, jolloin todelliset työttömyyskustannukset olisivat todellisuudessa vielä
suuremmat. Turun telakan hiljenemisen on
laskettu vähentävän kaupungin verotuloja
runsaat neljä miljoonaa euroa ensi vuonna
2011. Tämän lisäksi se lisää työllistämis- ja rakennemuutoskuluja miljoonilla. Vuonna 2012
luvut ovat vieläkin suuremmat, jos telakkaväki
tippuu työmarkkinatuelle ja uutta laivatilausta
ei saada.
Turun ja suomalaisen meriklusterin kannalta Turun telakalle tarvitaan siis mahdollisimman nopeasti uusia tilauksia. Telakalle
tuomien työllistämishyötyjen lisäksi ei pidä
unohtaa, että uuden laivan rakentaminen
Suomessa, ja saapuminen Suomen lipun
alle, toisi valtion rahakirstuun myös moninaisia verotuloja. Uuden, ympäristöystävällisemmän aluksen rakentaminen avaisi oven uusia
laajemminkin kotimaista tonnistoa, jolloin
Suomi toimisi Itämeren alueen mallimaana
ympäristöystävällisessä merenkulussa. Samalla vaalittaisiin kotimaista, erikoistunutta
telakkateollisuuden ja merenkulun osaamista
sekä pidettäisiin kotimaisesta huoltovarmuudesta huolta, joka on vaarassa kadota, jos
metalli-, telakka- ja merenkulkuosaaminen
päästetään häviämään kotimaasta.
:
Rauma 2010
40
Raumalla
vuotta
merenkulun
ammattikoulutusta
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
Lähde: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: Merenkulun opetusta Raumalla 1880–2000, Mikko Uola
4
Katso lisää kuvia Raumalta: www.smu.fi > viestintä > Nettijutut > Rauma 2010
kielisen
Lupa suomen
misesta Raumalle
merikoulun perusta
a 1880
saatiin vuonn
loksena.
enväännön tu
d
kä
en
is
ll
kä
it
p
Rauman merenkulun opetus juhli pyöreitä lokakuussa:
ammattikouluopetus täytti 40 vuotta ja päällystökoulutus 130 vuotta.
R
auman viriäminen merkittäväksi merenkulkukaupungiksi sykähti liikkeelle vuonna
1830 tapulikaupunkioikeuksien myötä. Kaikista ulkomaanliikennettä
harjoittavista kaupungeista piti löytyä merimieshuone, joka perustettiin Raumalle
1842. Samalla alettiin vaatia alkeellisen ammattikoulutuksen antamista kauppalaivoihin merimiehiksi pestautuville ja haaveilla
merikoulun saamisesta kaupunkiin.
Lähimmät suomenkieliset merikoulut
löytyivät tuohon aikaan vain Oulusta ja
Viipurista. Köyhimmillä ei ollut varaa lähteä opiskelemaan näin kauas. Merikoulua
kaupunkeihinsa alkoivat havitella myös
Pori ja Uusikaupunki, mutta Rauma veti
pidemmän korren muun muassa merkittävän kauppalaivastonsa ansiosta. Lupa suomenkielisen merikoulun perustamisesta
Raumalle saatiin vuonna 1880 pitkällisen
kädenväännön tuloksena. Koulussa aloittivat tuolloin toimintansa perämies- ja kauppalaivuriosastot.
Miehistöpuolen koulutusta
Suomessa 1960-luvulta alkaen
Suomessa ei annettu miehistöpuolen ammatillista koulutusta ennen 1960-lukua.
Ainoastaan laivojen keittiöhenkilökuntaa
NäköKULMA:
Erikoisammattitutkinto
myös merenkulkuun
Toisin kuin monilla muilla aloilla, merenkulussa ei ole vielä nykypäivänä olemassa erikoisammattitutkintoja. Erikoisammattitutkinnossa
vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Tämä kriteeri täyttyy merimiehillä
monissa eri ammateissa: ”konkari omassa lajissaan”, kuten sanotaan.
Merenkulkijat eivät voi jäädä muita aloja vähemmällä, eli erikoisammattitutkinnolle olisi alalla selvä tilaus olemassa, WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt toteaa.
oli koulutettu satunnaisesti muutamissa
yksityisissä oppilaitoksissa, mutta muutoin
töihin ”kouliintui” laivoilla käytännön opin
kautta.
Miehistöpuolen järjestäytyneen koulutuksen tarvetta korosti erityisesti MerimiesUnioni. Valtion merimieskoulu aloitti toimintansa Aurajokeen hinatussa Suomen
Joutsenessa 1961 huhtikuussa. Saman
vuoden syksyllä perustettiin myös Ahvenanmaalle ruotsinkielinen merimiesammattikoulu.
>>
fakta!
Rauma sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1830, minkä seurauksena alueen kauppamerenkulku vilkastui huomattavasti.
Alettiin seilata rannikkoa ja Tukholmaa kauemmas Englantiin,
Ranskaan ja Välimeren maihin, jopa muihin maanosiin.
Vuosikymmenet eivät ole vähentäneet Rauman merkitystä
merenkulkukaupunkina. Päinvastoin, Rauman satama on
pitänyt pintansa tuonti- ja vientiluvuillaan yhtenä Suomen
suurimmista satamista. Tämän vuoden kesäkuun loppuun
mennessä Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä
2,62 miljoonaa tonnia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli
runsaat 10 prosenttia.
5
Muuntokoulutus
WinNovan merenkulkualan yksikkö
tarjoaa ainoana merenkulkualan oppilaitoksena Suomessa muuntokoulutusta
sähköasentajasta laivasähkömieheksi
aikuiskoulutuspuolella. Kurssit alkavat
kerran vuodessa.
”Muuntokoulutusta on ollut tarjolla vuodesta 2002 alkaen”, opettaja Jari Myllynen
toteaa.
Koulutukseen osallistuneiden ikähajonta on ollut suuri.
”Ikä ei ole todellakaan este opintojen
aloittamiselle”, Myllynen painottaa.
”Muuntokoulutuksessa on ollut esimerkiksi telakalla 10–15 vuotta työskennelleitä”, hän antaa yhden esimerkin kurssin
opiskelijoista.
Jokaisen hakijan henkilökohtainen työkokemus ja koulutus otetaan haussa huomioon. Lähtökohta opinnoille on kolmen
vuoden ammattikoulutus ja vuosi työelämänkokemusta.
”Mutta aina kannattaa kysyä ja hakea,
ja pohditaan sitten jokaisen opintovalmiudet sekä lähtökohdat koulutukseen henkilökohtaisella tasolla”, Myllynen muistuttaa.
Noin yhdeksän kuukautta kestävän
muuntokoulutuksen aikana opiskelija saa
lisäksi hätätilanteiden peruskoulutuksen
sekä vahtimieskoulutuksen.
”Muuntokoulutus käynnistyi alun perin
kentältä ja varustamoista tulleesta toiveesta, että laivasähkömiehiä tarvitaan.”
Sami Viskari opiskelee Raumalla laiva
tarjoilijaksi ja
aikoo suuntautua opinnoissaan myöh
emmin vielä baarimestariksi.
>>
Merimieskoulu Raumalle 1970
Raumalla miehistöpuolen koulutus käynnistyi vuonna 1970, jolloin Rauman merimieskoulu aloitti toimintansa. Koulussa
oli mahdollista opiskella kansimies-, konemies- tai laivasähkömiesluokilla sekä
talousosaston perusopintolinjalla ja laivakokkiluokalla. Merikouluissa alettiin antaa
merimiesten erikois- ja täydennyskoulutusta 1970-luvun puolivälistä lähtien. Myös
Rauman merimieskoulussa niin sanotulla
erikoiskoulutuksella on ollut koko ajan vahva sija.
WinNova
Rauman merikoulussa juhlittiin lokakuussa pyöreitä, sillä merikoulu perustettiin
kaupunkiin siis tasan 130 vuotta sitten.
Koulussa annettiin alkuunsa
vain päällystöpuolen koulutusta.
WinNova
Länsirannikon Koulutus Oy
Raumalla alettiin tarjota vuonna
a
sal
isuu
vall
tur
ja
1970 miehistöpuolen koulutusta,
Merenkulku2
tie
Suojan
joka juhli vastaavasti tänä syksynä
26100 Rauma
40-vuotistaivaltaan.
tai
2
804
Rauman merikoulu on käynyt
455
044
.
puh
044 455 8045
vuosikymmenten aikana läpi useita organisaatiomuutoksia. Vuoden
www.winnova.fi
2010 alusta alkaen merenkulun
6
koulutusta Raumalla järjestää WinNova /
Länsirannikon Koulutus Oy. Vaikka koulun nimi muuttui, merikoulun tilat seisovat
Raumalla edelleen saman mäen päällä kuin
toiminnan alussa tasan 40 vuotta sitten.
WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan yksikkö Raumalla tarjoaa nykyisin ainoana oppilaitoksena Suomessa
suomenkielellä kaikki neljä merenkulun
koulutusohjelmaa: kansi- ja konekorjauksen (korjaaja), kansipäällystön (vahtiperämies), konepäällystön (vahtikonemestari ja
alikonemestari) ja sähkökäytön koulutusohjelmat (laivasähköasentaja). Sen lisäksi
Raumalla voi opiskella hotelli-, ravintola- ja
catering-alan perustutkintolinjalla (tarjoilija/laivatarjoilija ja ravintola- ja laivakokki).
Erikoistuminen eri merenkulkuammatteihin alkaa tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen jälkeen, toisen vuosikurssin alussa. Työssäoppiminen on edelleen
olennainen osa merimiehen koulutusta.
”Työharjoittelussa laivalla tärkeää on,
että oppilas todellakin saa harjoitella asioita, eikä hänellä teetätetä niin sanotusti vain
hanttihommia”, WinNovan merenkulkuja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt
muistuttaa.
Rauma 2010
P
adat, kattilat ja kauhat ovat ympäröineet Jaakkoa jo lapsuudesta saakka.
”Olen pyörinyt keittiössä jo seitsemänvuotiaasta lähtien. Äiti ja sisko ovat kokkeja”,
Jaakko myhäilee.
Työelämässä kuusi vuotta
Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa. Keittiövaltakunnassa kasvaneena Jaakon tie kokiksi
oli viitoitettu, mutta silti se tuntuu aivan oikealta
valinnalta. Peruskoulun työharjoittelu maapuolen ravintolakeittiössä antoi lopullisen leiman
sille, että tätä polkua on seurattava, hän kertoo.
”Työharjoittelun jälkeen minua pyydettiin samaiseen ravintolaan kesätöihin ja sinne sitten
jäin.”
Jaakko laskee olleensa 15-vuotias, kun hän
aloitti työt ravintolassa. Samaan aikaan hän kävi
loppuun peruskoulua.
”Ensin toimin keittiössä keittiöapulaisena.”
Kotoa kertynyt kyökkipuolen kokemus osoitti, että Jaakolta ei mene puurot ja vellit sekaisin,
joten pian hän huomasi tekevänsä kokin ”hommia”. Työsuhde oli ollut alkuunsa määräaikainen, mutta vakinaistettiin pian. Niin Jaakko siirtyi peruskoulun penkiltä suoraan työelämään ja
mikäpäs siinä, sillä työ oli mielekästä ja sitä oli
tarjolla hyvin.
Vuodet vierivät – maista laivalle?
Kokki
koulunpenkillä
Jaakko Salén, 21, kipaisi työelämästä
koulunpenkille. Maapuolen keittiössä
kokkina toiminut nuori mies tähtää nyt
laivakokin uralle.
Viime keväänä Jaakko huomasi työskennelleensä maapuolen ravintolassa jo kuuden vuoden
ajan. Raumalaisena ja meren läheisyydessä
kasvaneena miehelle vierähti mieleen, että laivatyökään ei saattaisi olla lainkaan hullumpaa.
Niin hän haki kotipaikkakunnalla sijaitsevaan
WinNovaan opiskelemaan ja on nyt sillä tiellä.
”Työkokemukseni tähden pääsin aloittamaan
opinnot suoraan toiselta vuosikurssilta”, Jaakko
on tyytyväinen siihen, että koulussa huomioidaan myös oppilaiden henkilökohtaiset taustat
ja työkokemukset.
Työelämästä koulunpenkille siirtyminen ei
ole ollut Jaakon mielestä mitenkään vaikeaa.
Motivaatiota on tuonut varmasti se, että toisen
vuoden opiskelijat aloittavat opinnot suoraan
omissa ryhmissään, eli Jaakko talouspuolen laivakokkilinjalla.
”Haluan ilman muuta paperit taskuun ja
sitten laivalle töihin. Haluaisin tehdä työharjoittelun ensin matkustajalaivalla ja hakea ehkä
sitten rahtipuolella töihin, mutta aika näyttää.
Oikeastaan kaikki laivakeittiöt kiinnostavat”, tuleva laivakokki tuumii tarmokkaana.
7
Rauma 2010
Merenjumalan
matkassa
Rauman satamasta kuljetaan vilkkaasti
maailmalle. Suuria aluksia satamaan ja sieltä
pois avustaa toisinaan itsensä Neptun;
Alfons Håkansin Rauman hinaajista suurin.
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
8
Merenjumalan mukaan nimetty Neptun on Raumalla kotisatamaansa pitävistä ”Håkun” hinaajista suurin. Kannella
harjoittelija Hilda Uitus ja konepäällikkö Atte Jalonen.
A
lfons Håkansilla on Raumalla
kolme hinaajaa: Neptun, Torvik
ja Lippo. Merenjumalasta löytyy
eniten vetovoimaa, jopa 37 tonnia. Nyt Neptun ei kuitenkaan puhku ja puhise, vaan
makaa tyynnä laiturissa. Sää on satamassa
seisahtunut, vaikka eletään syys–lokakuun
vaihdetta.
”Rauman satama on suojaisa, sillä olemme täällä lahdelmassa”, konepäällikkö Atte
Jalonen katselee Neptunin kannelta eteensä avautuvaa satama-aluetta.
Håkansin hinaajat avustavat Rauman
satamaan saapuvia aluksia ja siirtelevät
proomuja. Työkenttä ei rajoitu pelkkään
Rauman satamaan, vaan ”Håkun” hinaajat
operoivat myös lähirannikoilla ja -kaupungeissa.
”Työskentelemme pääpiirteissään Uusikaupunki–Pori–Rauma -akselilla”, Jalonen
kartoittaa.
Ympärivuorokautinen päivystys
Hinaaja Torvik on saapunut aamuyöstä työkeikalta Porista. Nyt matkalle samaiseen
kaupunkiin valmistellaan pienempää Lippoa.
”3 400 litraa polttoainetta, 300 litraa vettä ja lohkolämmitin pelaa”, joku kuuluttaa
käytävässä.
Kaikki on kunnossa, matkalle lähtöön
ollaan valmiita. Alfons Håkansin hinaajilla
Raumalla työskentelee yhdeksän työntekijää, joista normaalisti kolme on vapaalla
ja kuusi työvuorossa. Aluksilla on ympärivuorokautinen päivystys. Satamaan saapuvat suuret alukset eivät katso kelloa ja niitä
avustetaan aina tarpeen vaatiessa. Rauman
satamaan voi siis päästä toisinaan jopa itsensä Neptunin matkassa.
Tarjoilijasta
korjaajaksi
Merimiestyöstä on moneksi. Hyvä esimerkki alan tarjoamista mahdollisuuksista on tarjoilija Hilda Uitus, joka päätti
monipuolistaa merimiesosaamistaan ja
kouluttautua nykyisen tarjoilijan ammatin lisäksi korjaajaksi.
Valmistuttuaan Tampereelta ravintola-alan oppilaitoksesta merille lähtö
tuntui Hildalle jollakin tapaa itsestään
selvältä.
”Koulusta sai erittäin hyvän ammatillisen pohjan nykyiseen tarjoilijan työhön”, Hilda toteaa.
Meriura on tuntunut oikealta valinnalta, eikä töistä voi sanoa olleen pulaa.
”Työskentelen nyt kolmatta vuotta
vikaeeraajana M/s Silja Europan Buffetravintolassa”, Hilda kertoo.
Koti Tampereella, työ
Turussa ja koulu Raumalla
Nyt istutaan kuitenkin Neptun-hinaajan
messissä Raumalla, eikä matkustajalaivalla. Hildalla on meneillään neljän viikon mittaisen työharjoittelunsa viimeinen päivä Alfons Håkansilla.
”Hyvin ovat hommat sujuneet”, työkaverit kehuvat.
Merillä ei voi sanoa olevan enää nykypäivänä perinteisiä miesten ja naisten
töitä, ”nainen byssassa, mies koneessa”,
vaan työt tasa-arvoistuvat ja ne hoitaa
se, keneltä löytyy ammattitaitoa. Hilda
on Håkansilla tekemäänsä työharjoitteluun tyytyväinen.
”Kyllä täällä laivalla saa parhaimman
opin tulevaan ammattiin käytännön töiden kautta”, Hilda vahvistaa.
”Ja lämpöpuhallin toimii taas”, työkaverit kiittävät Hildaa sen korjaamisesta.
Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu Raumalla. Hilda ei kiellä, etteikö työnteon ja koulun yhdistäminen olisi ollut
raskasta. Rauman sataman vieressä
mäen päällä seisoo Hildan opinahjo,
Rauman merikoulu, eli nykyinen Winnova.
”Valmistumisen pitäisi häämöttää
edessä ensi keväänä”, Hilda kuvailee sisimmästään löytyvää pontta meneillään
olevien opintojen loppuunsaattamiseen,
”ja sitten kutsuvat maailman meret tai
aivan uudet haasteet.”
9
Teksti: Ilpo Minkkinen kuva: WinNova
on,
a
t
s
u
m
e
Työkok
it”?
r
e
p
a
p
”
o
k
tuvat
mutta puut
Hae nyt, kintoja
näyttötut pina”
”non-stop
Raumalla!
Matruusin, konemiehen, korjausmiehen ja pursimiehen asetuksen aluksen miehityksestä ja
laivaväestä (1797/2009) mukaisiin pätevyyskirjoihin vaadittavat tutkinnot jatkuvat
”non-stop” -koulutuksena Winnovassa Raumalla.
Ensimmäiset tutkintotilaisuudet toteutettiin toukokuussa ja syyskuussa jatkettiin jälleen ”non-stop” koulutuksilla edellä mainittuihin
pätevyyksiin. Koulutus toteutetaan näyttötutkintona, jossa näyttöpäiviä tarjotaan läpi vuoden säännöllisin väliajoin.
Merenkulkija, sinulla on nyt hyvä tilaisuus saada korkeampi
pätevyys joustavalla tavalla omaan tahtiin. Aina kannattaa hankkia
ylempi pätevyys kun edellytykset siihen täyttyvät.
Matruusi
Konemies (moottorimies)
Pääsyvaatimuksena matruusin näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta kansiosaston
tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200
ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko
2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta +
2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin
yksi vuosi on 360 merityöpäivää.
Pääsyvaatimuksena konemiehen näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä
vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta koneosaston
tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200
ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan
merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2
vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta +
2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin
yksi vuosi on 360 merityöpäivää.
Korjausmies
Pursimies
Pääsyvaatimuksena korjausmiehen näyttöihin on konemiehen pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua konemiehen pätevyyskirjaan
vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.
Pääsyvaatimuksena pursimiehen näyttöihin on matruusin pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua matruusin pätevyyskirjaan vaadittavan
palvelun jälkeistä meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä
kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on
vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.
suorittaminen
miehen tutkinnon
joihin.
Matruusin ja kone
aisiin pätevyyskir
in STCWyleissopimuksen muk
WSTC
sa
os
aattikonferenssissa sovitti
jatk
johtaa
uta 2010 pidetyssä diplom
äku
säädökset
ssa Filippiineillä 21.–25. kes
usin pätevyyttä koskevat
kujärjestön IMO:n Manila
Uudistuksen myötä matru
2.
201
nna
engine)
vuo
er
an
far
Kansainvälisen merenkul
ma
sea
voi
tulevat
emiehen (able
sta. ”Manila-muutokset”
n (able seafarer deck) ja kon
usi
tru
ma
.
a
kka
oss
saa
Jatk
yleissopimuksen muutoksi
7
.
201
diin
W-koo
ista on vuoteen
stä työjärjestöstä (ILO) STC
ka vanhoista pätevyyskirjo
äai
tym
Siir
ja.
irjo
on siirretty Kansainvälise
ysk
evy
sia pät
W-yleissopimuksen mukai
pätevyyskirjoista tulee STC
Pentti Holappa
Liikennevirasto ja
Arctia Icebreaking
tekivät monivuotisen sopimuksen
jäänmurrosta
Liikennevirasto on tehnyt Arctia Icebreaking Oy:n
kanssa jäänmurtoa koskevan palvelusopimuksen. Uusi
jäänmurtosopimus on voimassa vähintään viisi vuotta ja
siihen sisältyy kaksi viiden vuoden optiota (5+5).
Sopimuksen lopulliset kustannukset määräytyvät murtajien toimintapäivien mukaan.
Riippuen talven ankaruudesta kustannukset
ovat noin 22–26 miljoonaa euroa talvikaudessa. Polttoainekustannukset eivät sisälly
summaan.
Nyt tehty sopimus koskee Arctia Icebreaking Oy:n viittä nk. perinteistä jäänmurtajaa,
jotka muodostavat luotettavan peruslaivaston Suomen jäänmurtopalveluiden hoitamiseksi.
Perinteisten jäänmurtajien lisäksi tarvitaan sopimukset myös muiden murtajien
varallaolosta ja vahva yhteistyö Ruotsin kanssa, jotta meillä on tarvittaessa yhdeksän jään-
murtajan palvelut normaalin ja ankaramman
talven tarpeisiin.
”Suomen talvisatamilla on keskeinen merkitys Suomen hyvinvoinnille ja ne pidetään
jäänmurtajien avulla auki liikenteelle ympäri vuoden. Uudella jäänmurtosopimuksella vahvistetaan perinteisten jäänmurtajien
Urhon, Sisun, Otson ja Kontion elinkaaren
jatkuminen 15 vuodeksi eteenpäin ja samalla varmistetaan elinkeinoelämän tarpeet häiriöttömästä talviliikenteestä näiden alusten
osalta”, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja
Juhani Tervala.
Luottamusmieskoulutus
vuonna 2011
Laivojen
ympäristötuki
hakuun
marraskuussa
liikenne- ja
viestintäministeriön
tiedote 27.10.2010
Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistellään meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta. Asetus
käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa. Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen, se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen
tuki on yrityksien haettavissa.
Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanvarustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää
hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä
parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien alusten käyttöönotto tai tekniset ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten
polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian hyödyntäminen.
Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän eli tukea ei voida maksaa ennen
kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta
on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron
valtuuden alusten ympäristötukeen. Esitys sisältyy hallituksen eduskunnalle marraskuussa
annettavaan vuoden 2011 tulo- ja menoarvion
täydennysesitykseen.
Kurssit
14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen)
14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi
Suomen Merimies-Unioni järjestää
12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
luottamusmiehiksi valituille omaa
16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1
luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu
12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2
kaikille luottamustehtävissä oleville.
11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
Kursseille hakeminen
Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta:
www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus
Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
puh. (09) 6152 0254, 040 456 0245
s-posti: [email protected]
11
Merimiehen matkakuvaus monitoimimurtajalta
a
n
a
k
u
Ka
ä
s
s
i
s
k
eristy
Avaruusseikkailu Star Trekissä tähtilaiva Enterprise syöksyy ”sinne jonnekin
missä ei ole aiemmin käyty” (where no man has gone before). Samalla
lauseella voi luonnehtia merimiehen arkityötä monestakin näkökulmasta
Arctia Shipping Oy:ssä. Yhtiön monitoimimurtajat operoivat esimerkiksi
arktisilla vesillä, muusta ”sivilisaatiosta” kaukana; eristyksissä.
Teksti ja kuvat: Pentti Holappa
M
atkalle siis sinne, missä aurinko
ei tähän vuodenaikaan enää paista! Tämänkertaisen ”meriseikkailun” kohde odotti lumen ja jään maassa,
Grönlannissa. Pakkasin kimpsuni ja kampsuni kasaan ja jätin Raahen Piehingin taakseni 8. syyskuuta puolilta päivin. Merimiesten työmatkat ovat sinällään jo aikamoisia
seikkailuja: ensin linja-autolla Ouluun,
sieltä paikallisbussilla lentokentälle, sieltä
lennot Helsinkiin ja edelleen Kööpenha-
12
minaan, jossa olimme yötä. Heräsin ennen
kukonlaulua, sillä lähtöselvityksessä oli oltava hyvissä ajoin. Lento Grönlantiin kesti
muutaman tunnin. Liisiimme Kangerlussuaqin lentokentälle, jossa oli koneenvaihto
kohti ehkä pohjoisinta, eli maailman laidalla sijaitsevaa Aasiaatin lentokenttää. Sieltä
meidät kuljetettiin autolla satamaan, jossa
työpaikkamme, monitoimurtaja Fennica,
seisoi jo odottamassa uusia työvuorolaisia.
Vaihtomiehistö puolestaan lähti suuntaa-
maan kohti kotia. Alukselle saavuttuamme
vedimme välittömästi työvaatteet yllemme
ja aloitimme työt.
Tukialus
äärettömyyden keskellä
Monitoimimurtaja Fennica oli ollut Grönlannin vesillä työtehtävissä jo jonkin aikaa,
missä se toimi öljynporauslaivan ja -lautan
apualuksena. Fennicalla ja sen sisarlaiva
Nordicalla oli oltu erilaisissa työtehtävissä
arktisilla vesillä myös aiemmin. Monitoimialukset toimivat yleensä asuntolaivoina
ja tukialuksina öljynporauslauttojen luona.
Niiltä lasketaan mereen esimerkiksi kaapelia ja putkea.
Aluksella oli aluksi 26 hengen miehitys,
joista ”ulkopuolisia” oli viisi. Heistä kolme siirtyi työtörnin puolessa välissä töihin
muihin laivoihin. Paikalle jäivät skotlantilainen nosturikuski ja paikallinen kalastuksenvalvoja. Siinä tämänkertaiset vierailijat
”muista valtakunnista”. Monitoimimurtajilla tehtävä työ on luonteeltaan kansainvälistä ja tehtävässä vaaditaan kieli-
tä ja päivävapaa puolestaan kello 14, josta
eteenpäin kokkistuertti jatkaa päivällisen
valmistamista. Grönlannissa kello oli viisi
tuntia Suomen aikaa jäljessä. Aikaeroon sopeutuminen ottaa törnin alussa aina oman
aikansa, mutta koska työkeikan pituus on
kuitenkin monta viikkoa, ajan myötä myös
sisäinen kello siirtyy lopulta aina oikeaan
aikaan.
Päivärutiinit ovat aluksella melko samanlaisia päivästä toiseen, sillä laivan ”toimintojen” on rullattava riippumatta siitä,
missäpäin kulloinkin seilataan. Poikkeuksen työviikon päivärutiineihin toi aina
lauantaisin järjestetty ”muster drill”,
eli palo- ja pelastusveneharjoitukset,
joita pidetään aluksella säännöllisesti.
Arktisten vesien keskellä töitä tehdessä
merenkäynti ja vaihtuvat sääolosuhteet
leijuvat aina yllätysmomenttina laivan
päällä. Mikäli tuuli ja meri ärjyyntyvät
sekä taivas synkkenee entisestään, vaatii se aluksen miehistöltä pitkiä hermoja ja sopeutumista.
Jylhän luonnon lumoa
taitoa. Meren keskellä töiden ja yhteispelin
on hoiduttava, sillä kaikki ovat yhdessä keskellä ei-mitään. Merityöhön, jos johonkin
vaaditaan muskettisoturiluonnetta: kaikki
yhden ja yksi kaikkien puolesta.
Sisäisen kellon siirtelyä
M
onitoimimurtajalla
tehtävät
laivatyöt eivät juuri poikkea tavanomaisesta laivatyöstä: perämiehet ajavat vahtia komentosillalla, konemestarit pitävät huolta konevalvomosta ja
vahtimiehet työskentelevät puolestaan sekä
kannella että koneessa. Toimin itse talouspuolella kokkina. Työni alkaa aamuneljäl-
Merillä, etenkin Grönlannissa, ollaan
eristyksissä kaikesta muusta. Vapaaaikana saattaa lukea ja katsella videoita, esimerkiksi elokuvia.
Pohjoisilla leveysasteilla seilattaessa televisio ei aina näy, ei ainakaan tämänkertaisella keikalla.
Upea, alusta ympäröivä arktinen luonto on kuitenkin jylhä
näky, jota vain harvat pääsevät todistamaan. Kaivon kameran aina
esille, kun silmien eteen osui
mielenkiintoista kuvattavaa. Maisema oli yksitoikkoinen, mutta
omalla karulla tavallaan kaunis:
merta ja jäälauttoja. Harvat laivat, joita näimme, olivat samoissa tehtävissä kuin mekin.
Satelliittisignaaleja
Signaaleja muuhun maailmaan, kuten ystäviin ja sukulaisiin, otetaan netin avulla.
Satelliitin kautta toimiva netti onkin ensiarvoinen kapistus pitkän törnin aikana. Huolimatta hyvistä yhteydenpitovälineistä alukselle ei tullut juuri tietoja työnantajalta, eikä
liitoilta missä milloinkin mentiin. Etenkin
liiton toimintaa tiedonantajana kritisoitiin
tämän reissun aikana, koska yhtiössä oli
meneillään muutoksia, joista odotettiin
maista uutisia. Kun tiedonantoja ei saavu,
huhut alkavat levitä aluksella nopeasti ja ne
uskotaan totena. Mielestäni säännöllinen
yhteydenpito laivoihin rauhoittaisi kummasti ja etenkin tällaisina aikoina, kun yhtiössä on vallalla jatkuva epävarmuus.
Ensimmäiset uutiset ajankohtaisesta
tilanteesta saimme omasta mielestäni vasta Grönlannissa vastaamme kävelevältä
vaihtoporukalta, kun lähdimme takaisin
kotimatkalle 8. lokakuuta. Lumen ja jään
maassa meillä oli mahdollisuus tutustua
myös paikalliseen kaupunkiin. Talot oli rakennettu pitkälti saman kaavan mukaan,
mahdollisesti talopaketteja. Pienet ja värikkäät talot olivat kuitenkin veikeästi maalattuja. Yöelämä oli myös kuulemani mukaan
mieleenpainuvaa.
13
Tiimityöllä tuloksia
Tallink Siljalla
Tallink-konserni kuljetti kesä–elokuun välisenä aikana yhteensä 2 839 850 matkustajaa,
mikä on viisi prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Varustamon mukaan
matkustaja- ja henkilöautomäärien kasvua tapahtui yrityksen kaikilla pääreiteillä.
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
T
allink-konserni on uusinut viime
vuosien aikana voimakkaasti kalustoaan. Etenkin Helsinki–Tallinnaväliä liikennöi yhtiön monta upouutta laivaa. Hyvän tuloksen tekoon ei ole riittänyt
kuitenkaan pelkkä aluskannan uusiminen,
vaan siihen on tarvittu myös osaavan ja
motivoituneen henkilöstön apua, Tallink
Siljan johto painottaa.
”Laivamyynti tekee liikevaihdostamme
hieman yli 50 prosenttia. On tärkeää kuulla ja saada laivahenkilökunnalta ajatuksia
toiminnan kehittämiseksi”, toimitusjohtaja
Margus Schults vahvistaa.
Johto toivoo luottamusmiestapaamisia myös jatkossa
Tallink Siljalla uskotaankin vahvasti johdon
ja henkilöstön väliseen ajatuksenvaihtoon.
Tästä hyvänä osoituksena on se, että yhtiön
johto on tavannut varustamon luottamusmiehiä säännöllisesti Merimies-Unionin
järjestämien täydennyskurssien yhteydessä
jo useamman vuoden ajan.
14
”Perinteestä halutaan pitää kiinni myös
jatkossa”, vahvistavat luottamusmiesten
vieraiksi Hakaniemeen saapuneet toimitusjohtaja Margus Schults ja varatoimitusjohtaja Pasi Näkki.
Schults on toiminut Tallink Siljan toimitusjohtajana nyt tasan vuoden verran, siitä
lähtien kun yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Keijo Mehtonen jäi viime syksynä
eläkkeelle. On hienoa, että myös varustamon uusi johto ymmärtää luottamusmiesten tapaamisen merkityksen ja pitää sitä
tärkeänä.
”Tapaamme luottamusmiehiä säännöllisesti pienemmillä kokoonpanoilla,
mutta näin suurta foorumia tapasimme
nyt ensimmäistä kertaa. Yhteiskokous oli
anniltaan kuitenkin äärimmäisen hyvä”,
varatoimitusjohtaja Näkki kehuu keskusteluja yhtiön luottamusmiesten kanssa ja
lisää ”Toivomme yhteistapaamisia myös
jatkossa.”
”Eteenpäin kuin höyryjuna”
Tallink Siljan palveluksessa työskentelee
yhteensä yli 6 800 työntekijää Virossa, Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Venäjällä. Suomessa yhtiön palveluksessa on
meripuolella hieman yli tuhat työntekijää.
Tallink-konsernilla on yhteensä 19 alusta,
jotka liikennöivät seitsemällä eri reitillä.
Vaikka Tallink-konsernin matkustajamäärät ovat olleet kasvussa ja yhtiön tuloskehitys positiivista, vielä ei ole kuitenkaan
saavutettu lamaa edeltänyttä tasoa. Myös
rahtimäärissä on ollut pudotusta, Schults
toteaa. Varustamossa ei olekaan tällä hetkellä suunnitteilla uusia alusinvestointeja,
vaan yhtiössä panostetaan nyt täysillä jo
olemassa olevien konseptien kehittämiseen
ja palvellaan asiakkaita mahdollisimman
hyvin. Työt jatkuvat siis kuten tähänkin
saakka.
”Menemme eteenpäin kuin höyryjuna”,
varatoimitusjohtaja Pasi Näkki tiivistää yhtiön tämän hetkiset tunnelmat.
maailm
an
meriltä
het
luottamusmie
Tallink Siljan
oa
tapasivat yhtiön joht
rssilla
en täydennysku
st
ie
sm
u
m
ta
luot
13.10.2010.
Hakaniemessä
Kuvassa etualalla Tallink Siljan luottamusmiehet Satu Valapuro ja
Tommy Nieminen Merimies-Unionin täydennyskurssilla.
Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.
Luottamusmiesten täydennyskurssi pidettiin
12.–13.10.2010 Hakaniemessä. Kurssilla käytiin läpi esimerkiksi merilainsäädäntöä ja EU:n uutta sosiaaliturvaasetusta. Luottamusmiesten vieraana oli myös Suomen
Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widén, joka kertoi
rikkipäästörajojen tiukennusten vaikutuksesta kotimaiseen merenkulkuun.
Käy katsomassa kuvagalleria
Merimies-Unionin kotisivuilta:
www.smu.fi > Nettijutut > Luottamusmiesten
täydennyskurssi 12–13.10.2010
Koonnut: Juhani Artto
Itämeren toimintaviikolla hyvät tulokset
Syys–lokakuun vaihteessa kymmenessä maassa järjestetty Itämeren toimintaviikko johti näyttäviin tuloksiin. Noin 160 000
euron rästipalkat saatiin perittyä merimiehille, ja useilla
aluksilla solmittiin kollektiiviset työehtosopimukset. Gdynian satamassa Puolassa kampanjoijat onnistuivat estämään
merimiehiä osallistumasta rahdin käsittelyyn. ”Näytimme satamaviranomaisille ja varustamoille, että merimiesten ja satamatyöläisten yhteinen toiminta hyödyttää molempia ammattiryhmiä”, Gdynian sataman ITF-tarkastaja Andzrej Koscik toteaa.
Merirosvojen kaappaamat merimiehet
jätettiin ilman korvauksia Tanskassa
Danica Whiten miehistö, jota somalialaiset merirosvot pitivät
vuonna 2007 panttivankina 83 päivää, ei ole oikeutettu korvauksiin. Niin päätti elokuussa 2009 Kööpenhaminan käräjäoikeus,
ja ratkaisun vahvisti lokakuun alussa 2010 ylempi oikeusaste.
Korvausvaatimusta on ajanut Tanskan merimiesten ammattiliitto Sømændenes Forbund. Se on pyrkinyt osoittamaan, että
laivan varustamo ja kapteeni eivät olleet selvittäneet työntekijöille Adeninlahdella liikkumisen vaaroja, eivätkä opastaneet
varautumisessa merirosvojen hyökkäykseen. Liitto voi vielä
harkita tapauksen viemistä korkeimman oikeuden käsittelyyn.
Aina vain enemmän filippiiniläisiä merillä
Filippiinien viranomaisten mukaan maailman merillä työskenteli viime vuonna 330 000 filippiiniläistä merimiestä. Määrä oli
kasvanut selvästi edellisestä vuodesta, ja niinpä jo reilusti yli
neljännes merillä työskentelevistä oli filippiiniläisiä.
Itä-Aasian saarivaltion taloudessa merimiesten rahalähetyksillä perheilleen on suuri merkitys. Viime vuonna näiden rahalähetysten arvo kohosi seitsemään miljardiin dollariin (noin
viisi miljardia euroa). Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetyksistä kotiin perheilleen merimiesten osuus oli
melkein puolet.
Mikä sitten selittää sen, että varustamot niin mielellään palkkaavat aluksille filippiiniläisiä? Pari vuotta sitten verkkojulkaisu
MarineBuzz luetteli neljätoista syytä filippiiniläisten suosioon.
Jutussa filippiiniläisiä kehutaan ahkeriksi, joustaviksi, uhrautuviksi ja työnantajalleen lojaaleiksi työntekijöiksi. Heidät mainitaan kurinalaisiksi ja kärsivällisiksi. Valtteihin kuuluvat myös
hyvä englanninkielen taito sekä uuden teknologian nopea oppimiskyky.
Osa MarineBuzzin listaamista ominaisuuksista on varustamoille mieleen, mutta alan muiden työntekijöiden näkökulmasta ongelmallisia. Sellainen ominaisuus on ennen muuta
tyytyminen pieneen palkkaan, jopa heille annettuja lupauksia
pienempään palkkaan, kirjoittaja moittii.
Jutussa yleistetään, että filippiiniläiset ottavat asiat rennosti,
mikä tekee heistä mukavia työkavereita. Ja vielä tämäkin: ”He
eivät koskaan näytä kärsivän koti-ikävästä.”
15
Helsingin ja Turun toimistoilla
Liikenteen turvallisuusvirasto
tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena
Helsinki
TUrku
Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit
Unionin Helsingin toimistolla.
John Stenbergin ranta 6,
00530 Helsinki
Tervetuloa jouluglögille
maanantaina 13.12.2010
klo 12–15
Turun toimistolle,
Maariankatu 6 b, 5. krs.
Tervetuloa!
Pannu on kuumana
maanantaina 13.12.2010
klo 13.00–15.00. Tervetuloa!
Lähetä jouluterveiset
mitä pikimmiten lehteen
Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat
merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan,
voivat tehdä sen maksutta.
Työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille
työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat
tervehtiä tuttaviaan. Työttömät voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen.
Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse
[email protected]
tai postitse
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki.
Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä
lähettää mahdollisimman pian tai viimeistään 17.11.
mennessä.
Pitkät nimilistat tulee toimittaa Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja
etunimi toisessa.
16
Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) ilmoitti 29.10.2010 tukevansa
aktiivisesti keinoja, joilla raskaan polttoöljyn käyttö uusien alusten
polttoaineena voitaisiin korvata ympäristölle ystävällisemmällä nestemäisellä maakaasulla.
Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa asetetut kansainväliset päästötavoitteet esimerkiksi rikki- ja typpioksidien osalta.
Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu 25–30 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typpioksidi- ja 100 prosenttia vähemmän rikkipäästöjä.
Lue tiedote kokonaisuudessaan:
www.smu.fi > viestintä > uutiset > Liikenteen
turvallisuusvirasto tukee maakaasun käyttöä
alusten polttoaineena
POHJOISMAINEN
VALOKUVAUSKILPAILU 2010
Merenkulkijoiden pohjoismaisen
valokuvauskilpailun järjestävät vuosittain
yhteistyössä Suomen, Ruotsin, Tanskan,
Islannin sekä Norjan merimiespalvelulaitokset.
Kilpailuun voivat osallistua kaikki laivatyössä
olevat merenkulkijat.
Kilpailuaika on vuoden 2010 loppuun. Kilpailuun voi
osallistua mustavalko-, väri-, dia ja digitaalikuvilla.
Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta
viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta.
Viisi parasta palkitaan, pääpalkintona on 7000 DKR
arvoinen digitaalikamera. Muut palkinnot ovat arvoltaan 300–700 euroa.
HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista cd mukaan.
Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, laivaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan.
Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi,
osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa
työskentelee. Töitä voi lähettää 31.12.2010 saakka
osoitteella:
Merimiespalvelutoimisto
PL 170, 00161 Helsinki
Tiedustelut Sirpa Kittilä
p. (09) 6689 0016 tai s-posti [email protected]
Osallistu kilpailuun!
Hallitus esittää muutoksia
alusturvallisuuden valvonnasta
annettuun lakiin
SAK:n kulttuurirahasto
julistaa vuoden 2011 apurahat
haettaviksi
Hallitus esittää alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamista. Ulkomaisiin aluksiin kohdistuvaa tarkastusjärjestelmää muutettaisiin niin, että tarkastukset
kohdistuisivat ensisijaisesti aluksiin, joihin
liittyy suuri turvallisuusriski.
Tarkastusjärjestelmää myös tehostettaisiin ja toistuvasti säännöksiä rikkovien
alusten pääsy EU:n ja Pariisin yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittaneiden maiden
satamiin voitaisiin viime kädessä evätä
pysyvästi. Uudesta tarkastusjärjestelmästä
hyötyvät ne yhtiöt, jotka ovat varmistaneet
alustensa täyttävän niille asetetut kansainväliset velvoitteet. Pyrkimys on vähentää
heikkokuntoisten alusten liikennöintiä
EU:n vesillä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2011.
Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen
ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa.
Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät
maanantaista 22.11.2010 alkaen Kansan
Sivistysrahaston nettiosoitteesta www.
sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus
liitteineen toimitetaan 10.1.2011 mennessä Merimies-Unioniin osoitteella:
Kulttuuriapuraha
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Apurahojen saajien nimet julkaistaan
SAK:n kotisivuilla: www.sak.fi viimeistään 16.2.2011 sekä Palkkatyöläisessä ja
Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti.
Hyvä Merimies-Unionin jäsen,
oletko jäänyt tai
jäämässä eläkkeelle?
Muistathan ilmoittaa myös Unioniin eläkkeelle siirtymisestäsi. Lähetä kopio eläkepäätöksestäsi jäsenrekisteriimme postitse:
Vuoden 2011 lehtietu
palkansaajalehdistä
Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy
lehden ilmestymiskertojen mukaan.
Lehtietu vuodelle 2011 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 24 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille (Kansan Uutiset,
Uutispäivä Demari), 18 euroa 2–3 kertaa
paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille (Uusi Aika, Pohjolan Työ,
Kansan Tahto) sekä 12 euroa vähintään
kerran viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille.
Jäsenrekisteri
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
tai skannattuna sähköisessä muodossa
[email protected].
Lisätiedot: Tiina Kytölä
puh. (09) 6152 0257.
Merimies-Unioni on nyt
Facebookissa!
– Liity nyt ryhmään!
Merityönlainsäädäntö
uudistuu
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote
30.9.2010
Hallitus esittää 30.9.2010, että eduskunta antaisi uuden merityösopimuslain. Se korvaisi
voimassa olevan merimieslain ja olisi merityölainsäädännön peruslaki.
Työnantajan sairaanhoitokustannusten
maksamisvelvollisuuden laajentuisi esityksessä nykyisestä 42 päivästä 112 päivään. Työnantajan korvausvelvollisuus rajoittuisi kuitenkin
vain siihen osaan kustannuksia, joka normaalisti jää sairastuneen maksettavaksi julkisista
varoista maksettujen korvausten jälkeen.
Hallitus ehdottaa myös, että työntekijöiden
kotimatkaoikeudet laajentuvat. Työntekijän kotimatkaoikeus ei enää rajoittuisi EU:n alueelle,
vaan kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti näiden kotipaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta.
Nykyisin voimassa olevasta mahdollisuudesta myöntää ulkomaalaiselle työnantajalle
poikkeuslupa, jolla tämä vapautetaan velvollisuudesta noudattaa suomalaisia työsuhteen
ehtoja, luovutaan.
Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyisivät ensisijassa työehtosopimuslain nojalla
työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen soveltamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Lakiehdotukseen sisältyy nimenomainen
säännös vuokratyöntekijöiden työsuhteessa
sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä. Vuokratyöntekijän työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus määräytyisi käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan.
Tältä osin säännös poikkeaa työsopimuslain
vastaavasta.
Uudistuksen taustalla on ILO:ssa vuonna
2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus, jolla uudistettiin 37 ILO:n aikaisempaa
yleissopimusta ja vahvistettiin merityötä koskevat kansainväliset vähimmäisvaatimukset.
17
TYÖTTÖMYYSKASSAT YHDISTYVÄT 1.1.2011
Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa sulautuu Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäin Työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee
Kuljetusalan Työttömyyskassa.
Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä
Suomen Merimies-Unionissa, mutta työttömyysturvan osalta
he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan
Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä
mitään erillisiä toimia.
Yhteystiedot
1.1.2011 alkaen kaikki työttömyyskassalle
tarkoitettu posti lähetetään osoitteella:
Kuljetusalan Työttömyyskassa
PL 65, 00531 Helsinki
Asiakaspalvelu
Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakaspalvelu on avoinna:
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30
(touko–elokuu)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(touko–elokuu)
osoitteessa:
Siltasaarenkatu 3–5 (katutaso)
Helsinki
Puhelinpäivystys
Kuljetusalan Työttömyyskassa päivystää
joka arkipäivä klo 9.00–12.00 numerossa
(09) 613 111.
Aluetoimistot
Lisäksi AKT ry:n aluetoimistot ovat
Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten
käytettävissä työttömyysturva-asioissa.
Aluetoimistoja on 11 ympäri Suomea.
Helsingin aluetoimisto
Viherniemenkatu 5, 00530 HELSINKI
puh. (09) 6131 1402
Kotkan aluetoimisto
Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA
puh. (05) 740 1431
Turun aluetoimisto
Maariankatu 6 b, 20100 TURKU
puh. (02) 450 1541
Porin aluetoimisto
Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 PORI
puh. (02) 543 1451
Tampereen aluetoimisto
Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 TAMPERE
puh. (03) 230 1500
Lahden aluetoimisto
Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTI
puh. (03) 526 0551
Jyväskylän aluetoimisto
Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ
puh. (014) 443 1421
Joensuun aluetoimisto
Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU
puh. (013) 511 1411
Vaasan aluetoimisto
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
puh. (06) 220 1561
Oulun aluetoimisto
Mäkelininkatu 31, 90100 OULU
puh. (08) 870 1441
Rovaniemen aluetoimisto
Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI
puh. (016) 459 1461
Työttömyyskassan
sähköiset palvelut
Vuoden 2011 alusta lukien Kuljetusalan
Työttömyyskassaan siirtyvillä jäsenillä on
mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita
osoitteessa:
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa.
Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten sen käyttäminen
on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi
kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on
internetyhteys.
Työttömyyskassan verkkopalvelussa voi:
1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle
2. lähettää hakemuksen liitteet pdftiedostoina
3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen
4. selata ja muuttaa omia henkilötietoja
5. lähettää viestin suoraan hakemusten
käsittelijöille
Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella
saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun
kautta voi lähettää ansiopäivärahan
jatkohakemuksen neljältä viikolta tai
kuukaudelta.
Jatkohakemukset maksussa säännöllisesti tiistaisin
Päivärahat kokonaan työttömille tai lomautetuille päivärahan hakijoille maksetaan säännöllisesti tiistaisin. Maanantain ja perjantaihin välisenä aikana kassalle postitse saapuneet
hakemukset ovat maksussa seuraavan viikon tiistaina. Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa kahden arkipäivän
päästä. Esim. maanantaina klo 12.00 mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset
ovat maksussa keskiviikkona.
18
18
Testamentti vai lahja?
Omaisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville aiheuttaa usein päänvaivaa, olipa
omaisuus suuri tai pieni. Pohditaan sitä
annetaanko nyt lahjana vai kuoleman jälkeen testamentilla. Koska jokainen tilanne
on yksilöllinen ja omaisuuden lahjoituksiin
sekä testamentin laadintaan liittyy monenlaisia kiemuroita, suositeltavaa on kääntyä
jo suunnitteluvaiheessa asiantuntijan puoleen. Lahjana annetun omaisuuden osalta
on varmaa, että sen saa se, kenen antaja sen
haluaa saavan. Testamenttisaantoon liittyy
joitakin epävarmuustekijöitä. Pääsääntö
kuitenkin on se, että myös testamentattu
omaisuus menee sille, jolle se testamentissa on määrätty.
Jos lahjanantajan oma taloudellinen
tilanne on sellainen, että hän huoletta voi
luovuttaa omaisuutta eläessään, lahjoitus
voi verotuksellisesti olla testamenttia edullisempi vaihtoehto. ”Ylimääräinen” omaisuus, jonka arvo vain vuosien myötä kasvaa, kannattaa siirtää jo eläessä.
Lakimääräistä perimysjärjestystä ja perinnönjakautumista voi muuttaa testamentilla. Jos testamentin tekijä on avioliitossa,
testamenttia suunnitellessa on muistettava,
että aviopuolisoilla on yleensä avio-oikeus
toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeus on,
kuoleman jälkeen perittävän ja lesken välillä tehtävän osituksen lopputuloksesta saattaa riippua, jääkö testamentissa mainittu
omaisuus perittävän varoihin vai ei.
Verosuunnittelu on tärkeää, mutta liian
pitkälle vietynä se voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Usein pyritään siihen, ettei saajilta
menisi lahja- tai perintöveroa tai että sitä
menisi mahdollisimman vähän, mutta ei
oteta huomioon yhteisomistuksen tuomia
ongelmia. Tyyppiesimerkki on kesämökin
siirto lapsille. Kesämökki on hyvin usein
paitsi omistajien, myös heidän lastensa ja
näiden perheiden käytössä. Lahjoittaessaan kesämökin kaikille perillisilleen tai
useammalle heistä vanhemmat ajattelevat
verosäästöjä ja samalla haluavat, että suvun
yhteiselo heille rakkaalla mökillä jatkuu vielä heidän jälkeensäkin. Tyypillistä on, että
kesämökki lahjoitetaan kaikille lapsille ja
vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden. Mökkeily sujuu yleensä sopuisasti
vanhempien eläessä, ainakin niin kauan
kuin vanhemmat jaksavat hoitaa ja rahoittaa mökin ylläpidon, mutta heidän kuoltuaan tulee ongelmia. On varmasti paljon
onnistuneita yhteisomistuksia, joissa osapuolet noudattavat yhteisiä, kirjoitettuja tai
kirjoittamattomia pelisääntöjä, eikä kukaan
joudu yksin mökin kattoa paikkaamaan
muiden ottaessa aurinkoa, mutta nämä
onnistuneet tapaukset tulevat valitettavan
harvoin esille asianajan työssä.
Varojen lahjoittamisessa on vaara, että
lahjoittajan oman elämän taloudellinen
turvaaminen unohtuu. Lahjoituspäätös voi
myöhemmin osoittautua harkitsemattomaksi, kun sairastumisen tai muun muuttuneen olosuhteen vuoksi omaisuudelle
olisi ollut itselläkin käyttöä. Testamentti
olisi ollut parempi vaihtoehto siinä tapauksessa.
Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee
kaikkia testamentin- ja lahjansaajia. Verovelvollisuus syntyy testamenttisaannossa
perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen
saantihetkellä. Saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sekä perintö- että lahjaverotuksessa. 1. veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, omat perilliset suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa ja aviopuolison rintaperilliset. Muut kuuluvat 2. veroluokkaan.
Verotettavan perinnön alaraja on 20 000
euroa ja verotettavan lahjan 4 000 euroa, riippumatta siitä onko saaja
sukua vai ei. Kolmen vuoden
välein omaisuutta voi siis lahjoittaa vajaan 4000 euron
arvosta verovapaana kenelle
tahansa.
Perintöverotuksessa on
huojennuksia, joita lahjaverotuksessa ei ole. Leskeä
verotetaan puolisovähennyksestä johtuen perinnöstä, kun saadun omaisuuden
arvo ylittää 80 000 euroa. Ala-
euvonta
Jäsenetuna lakin
asioissa
yksityiselämän
enillä on jäsenetuna
jäs
nin
nio
-U
Merimies
:stä
toimisto Bützow Oy
ajo
oikeus saada Asian
n
ää
läm
ise
ity
yks
jäsenten
puhelinneuvontaa
llisissa asioissa.
kuuluvissa oikeude
ilmainen.
on
lu
lve
Jäsenille pa
(09) 431 531
Bützow Helsinki p.
2 1944
612 5501 tai (03) 61
3)
(0
p.
na
Hämeenlin
00
8 28
Tampere p. (03) 313
00
20
4
27
2)
(0
p.
rku
Tu
ikäistä rintaperillistä puolestaan verotetaan,
kun omaisuuden arvo ylittää 60 000 euroa.
Alaikäisyysvähennyksen saa vain perimysvuorossa oleva alaikäinen rintaperillinen.
Lahjanantaja voi pidättää lahjan kohteeseen elinikäisen tai määräaikaisen
hallintaoikeuden esimerkiksi itselleen,
puolisolleen tai lapselleen. Testamentintekijä voi määrätä omistusoikeuden toiselle
ja hallintaoikeuden toiselle. Mitä nuorempi on hallintaoikeudensaaja, sitä suurempi
on hallintaoikeusvähennys perintö- ja lahjaverotuksessa. Määräaikaisellakin hallintaoikeudella saadaan jo merkittävä verosäästö. Se saattaisi monessa tapauksessa
olla parempi vaihtoehto kuin elinikäinen
hallintaoikeus. Elämme yhä pidempään.
Jos ikääntymisen seurauksena siirrytään
laitoshoitoon, saattaa hallintaoikeudesta
tullakin rasite.
Aune Manner
asianajaja
www.butzow.com
19
Nordea Pankki Suomi Oyj
Laitetaan taloutesi tasapainoon
Miten? Katso nordea.fi/tasapaino
Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat
kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit
yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon.
Katso lisää nordea.fi/tasapaino tai soita 0200 3000 (pvm/mpm).
20
Ledare:
Östersjöns mest miljövänliga fartyg skulle
öppna dörren för en förnyelse
av det inhemska tonnaget
Världens största kryssare, Allure of the Seas,
sjösattes nyligen på STX Finlands varv i Åbo.
Fartyget var det sista som byggdes på varvet.
Kryssaren byggdes av 700–800 företag. De
flesta av dem kom från Åboregionen och kusten, men även längre inifrån landet. Nu när
jättekryssaren är färdig förväntas arbetslösheten i Åbo att ligga på 17 procent vid årsskiftet.
Sjöklustret sysselsätter 8 000 människor i
Åboregionen. Av dessa har 2 000 arbetat på
varvet i Åbo, övriga 6 000 har arbetat för olika
underleverantörer. Av underleverantörernas
6 000 anställda har 2 000 i sin tur arbetat
innanför portarna på Åbo varv. Därmed kan
man räkna med att totalt 4 000 personer har
arbetat med att bygga fartyg på varvet.
Sysselsättningsläget i Egentliga Finland är
starkt beroende av sjöklustret. I slutet av oktober anmälde sig rederiet Viking Line som
”räddare” av Åboregionen. Rederiet berättade att det tecknat en avsiktsförklaring med
varvbolaget STX Finland om att bygga ett nytt
passagerarfartyg på Åbo varv om staten beviljar projektet miljöstöd.
Vid kommunikationsministeriet bereds ett
program för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik
samt en förordning som gäller detta. Förordningen behandlas på statsrådets sammanträde i november. Därefter ska förordningen
även behandlas av EU-kommissionen. När
förordningen har behandlats inleds ett allmänt ansökningsförfarande för stöd. Riksdagen har beviljat en fullmakt på 30 miljoner
euro för miljöstöd för fartyg. Stödet kan beviljas för ett eller flera rederier. Om ett rederi beviljas stöd på mer än 7,5 miljoner euro måste
beslutet om stöd godkännas separat av EUkommissionen.
Den genomsnittliga åldern på fartyg under
finsk flagg är 20 år, vilket innebär att behovet av nya fartyg är stort. Statens miljöstöd
erbjuder en bra möjlighet att förnya det gamla fartygsbeståndet. Viking Line har sagt att
de överväger att använda det miljövänligare
och svavelfria bränslet LNG, naturgas som
konverterats till vätska, i sitt nya fartyg. Därmed skulle tidernas mest miljövänliga pas-
sagerarfartyg segla på Östersjön. Förutom
miljöfördelarna skulle byggandet av det nya
fartyget innebära efterlängtade arbetstillfällen
för Åboregionen.
Byggandet av Viking Lines passagerarfartyg beräknas skapa 2 600 årsverken på varvet. Enligt arbets- och näringsministeriets
beräkningar uppgår samhällets kostnader för
arbetslöshet till omkring 25 000 euro om året
för en person som tjänar 2 500 euro i månaden brutto. Om det nya fartyget inte byggs
skulle kostnaderna för ”förlusten” av 2 600
årsverken och arbetslösheten uppgå till totalt
65 miljoner euro.
Däremot är det värt att notera att denna
siffra inte inkluderar de personer på varvet
som redan blivit arbetslösa. De faktiska arbetslöshetskostnaderna skulle därmed bli
ännu högre i verkligheten. Den minskade sysselsättningen på Åbo varv beräknas reducera
stadens skatteintäkter med drygt fyra miljoner euro under 2011. Dessutom leder det till
ökade sysselsättnings- och omstruktureringskostnader på flera miljoner. År 2012 kommer
siffrorna att bli ännu högre om personalen på
varvet blir beroende av arbetsmarknadsstöd
och man inte får någon ny fartygsbeställning.
För Åbos och det finska sjöklustrets skull
är det därför viktigt att Åbo varv får nya beställningar så snabbt som möjligt. Förutom
att varvet får arbete gäller det att komma ihåg
att byggandet av ett nytt fartyg i Finland och
att få fartyget under finsk flagg skulle innebära skatteintäkter för staten i många olika former. Byggandet av ett nytt och mer miljövänligt fartyg skulle öppna dörren för ett nytt och
mer omfattande inhemskt tonnage, varmed
Finland skulle bli föregångare inom miljövänlig sjöfart på Östersjöområdet. Samtidigt
skulle man värna den inhemska, specialiserade varvsindustrin och sjöfartskunskaperna
samt den inhemska försörjningstryggheten,
som riskerar att försvinna om vi släpper ifrån
oss de finska metall-, varvs- och sjöfartskunskaperna.
innehåll:
22 24
Sjöfartsutbildningen
i Raumo
fyllde 40 år
M/s Miranda
trafikerar mellan
Raumo och Spanien
27 Från servitris till reparatör
29 Förtroendemannautbildning 2011
30 En sjömans resebeskrivning
från en kombiisbrytare
år av yrkesutbildning
inom sjöfart i Raumo
21
Raumo 2010
FAKTARUTA
Raumo fick stapelstadsrättigheter år 1830, vilket gjorde att
stadens handelssjöfart tog rejäl fart.
Man började segla längs kusten och förbi Stockholm till England,
Frankrike och Medelhavsländerna och till och med till andra
kontinenter.
Årtiondena har inte minskat Raumos betydelse som
handelssjöfartsstad. Tvärtom har Raumo hamn förblivit en
av Finlands största hamnar tack vare sina höga import- och
exportsiffror. I slutet av juni i år uppgick den totala trafiken i
Raumo hamn till 2,62 miljoner ton, vilket är en ökning på drygt
10 procent från föregående år.
R
WinNova
Länsirannikon Koulutus Oy
schen
Sjöfarts- och säkerhetsbran
Suojantie 2
26100 Raumo
8045
tel. 044 455 8042 eller 044 455
www.winnova.fi
aumos första steg till en viktig sjöfartsstad togs år 1830 när staden
fick stapelstadsrättigheter. Alla städer med utrikestrafik skulle ha ett sjömanshus och i Raumo grundades det år 1842.
Samtidigt började man kräva en primär
yrkesutbildning åt de som värvats som sjömän på handelsfartygen och drömma om
en sjöskola i staden.
De närmaste finskspråkiga sjöskolorna
låg på den tiden i Uleåborg och Viborg. De
fattigaste hade inte råd att studera så långt
bort. Björneborg och Nystad började också
drömma om sjöskolor, men Raumo drog
det längsta strået, bland annat tack vare
sin framstående handelsflotta. År 1880 fick
Raumo tillstånd att grunda en sjöskola efter
en lång dragkamp. Styrmans- och handelsskepparavdelningarna inledde då sin verksamhet på skolan.
Text och bilder: Saana Lamminsivu
källa: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: Merenkulun opetusta Raumalla 1880–2000, Mikko Uola
22
40
år
av yrkesutbildning
inom sjöfart
i Raumo
Sjöfartsutbildningen i Raumo firar jämna år i oktober:
yrkesskoleutbildningen fyllde 40 år och befälsutbildningen 130 år.
Titta mer bilder från Raumo: www.smu.fi > på svenska > Webtexter > Raumo 2010
Utbildning av besättning
i Finland sedan 1960-talet
I Finland fanns det ingen yrkesutbildning
för besättning före 1960-talet. Det var bara
kökspersonalen på fartygen som fick tillfälliga utbildningar på några privata läroverk,
men i övrigt ”utbildade” man sig på fartygen genom erfarenhet.
Behovet av en organiserad utbildning
för besättning framhävdes framför allt av
Sjömans-Unionen. Statens sjömansskola
inledde sin verksamhet i april 1961 på Suomen Joutsen (Finlands svan), som bogserats till Aura å. På hösten samma år grundades en svenskspråkig sjömansyrkesskola
på Åland.
Sjömansskola till Raumo år 1970
Utbildningen för besättning startade i
Raumo år 1970, då Raumos sjömansskola
inledde sin verksamhet. På skolan kunde
man studera i däcksman-, maskinman- eller fartygselektrikerklasser, på hushållsav-
delningens grundstudielinje och i fartygskockklassen. Sjöskolorna började erbjuda
specialutbildning och fortbildning i mitten
av 1970-talet. Den så kallade specialutbildningen på sjömansskolan i Raumo har haft
en stark ställning hela tiden.
WinNova
I oktober firade sjöskolan i Raumo jämna
år, eftersom skolan grundades i staden för
exakt 130 år sedan. På skolan utbildade
man i början bara befälssidan. År 1970 började skolan i Raumo erbjuda utbildning för
besättning, som i sin tur firade sitt 40-årsjubileum i höst.
Sjöskolan i Raumo har genom årtiondena genomgått flera omorganisationer. Från
och med början av 2010 anordnas sjöfartsutbildningen i Raumo av WinNova/Länsirannikon Koulutus Oy.
Även om skolan bytt namn står den kvar
på samma backe i Raumo som då verksamheten inleddes för exakt 40 år sedan.
WinNovas sjöfarts- och säkerhetsenhet i
Raumo erbjuder numera som enda läroinstitut i Finland alla fyra sjöfartsutbildningsprogrammen på finska: utbildningsprogram
för däcks- och maskinreparation (reparatör),
däckbefäl (vaktstyrman), maskinbefäl (vaktmaskinmästare och undermaskinmästare)
och elanvändning (fartygselinstallatör).
Dessutom kan man studera till en grundexamen inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen (servitör/fartygsservitör och
restaurang- och fartygskock) i Raumo.
Specialiseringen till olika sjöfartsyrken
börjar efter de gemensamma yrkesstudierna, i början av årskurs två. Arbetspraktik
är alltjämt en viktig del av sjömansutbildningen.
”Vid arbetspraktik på fartyget är det viktigt att eleverna verkligen får prova på saker
och ting och att man inte bara hittar på så
kallade diversearbeten åt dem”, påminner
Harry Rostedt, sjöfarts- och säkerhetslärare
på WinNova.
23
Raumo 2010
Examensinriktad
fortbildning
WinNovas enhet för sjöfartsbranschen erbjuder som enda läroinstitut
inom sjöfartsbranschen i Finland
examensinriktad fortbildning inom
allt från elinstallatör till fartygselektriker på vuxenutbildningssidan.
Kurserna börjar en gång om året.
”Vi har erbjudit examensinriktad fortbildning sedan
2002”, konstaterar lärare Jari Myllynen.
Åldern bland deltagarna i utbildningen är mycket
spridd.
”Åldern utgör definitivt inget hinder för utbildning”,
betonar Myllynen.
”Vi har till exempel haft personer som arbetat på
varvet i 10–15 år som har börjat på den examensinriktade fortbildningen”, säger han som ett exempel på
kursdeltagarna.
Varje sökandes personliga arbetserfarenhet och utbildning beaktas i ansökan. Utgångspunkten för studierna är tre års yrkesutbildning och ett års arbetserfarenhet.
”Men det lönar sig alltid att fråga och söka. Därefter
går vi igenom var och ens personliga studieberedskap
och utgångspunkter för utbildning”, påminner Myllynen.
Under den omkring nio månader långa examensinriktade fortbildningen får eleven dessutom en grundutbildning för nödsituationer och en vaktmansutbildning.
”Den examensinriktade fortbildningen startade ursprungligen efter önskemål om fler fartygselektriker
från fältet och rederierna.”
Specialyrkesexamen även
till sjöfarten
Till skillnad från andra branschen
atros Markus
an Holm och halvm
rholm, matros Joh
de
Sö
an
ppas på att
Joh
ho
an
en
tsm
iväg igen. Männ
På däck arbetar bå
da måste snart åka
ran
Mi
för
et.
m,
lag
tto
ets
ordning i arb
Koponen. Det är brå
verkar allt vara i sin
däck, men annars
på
till
re
eta
arb
en
få
finns det idag ännu inte någon specialyrkesexamen inom sjöfarten. För
en specialyrkesexamen krävs det att
man kan hantera de svåraste uppgifterna inom branschen och har gedigna
Raumo hamn
Stämningen i
fikerar
M/s Miranda tra
h Spanien
c
o
o
m
u
a
R
n
a
ll
me
en. Ett
fraktfartyg ut i värld
r regelbundet stora
gå
o
um
Ra
i
n
ne
a.
Från ham
tfartyg M/s Mirand
ipping Ab:s ro-ro las
rullar från
ers
pp
av dem är Godby Sh
pa
ed
tar fartyget m
las
h
oc
på
st
bä
m
h Kotka i Finland
Man håller so
rafik från Raumo oc
jet
lin
n
de
un
elb
reg
UPM. Fartyget är i
, ända till Biscaya.
pa
ro
Eu
i
r
till hamna
24
kunskaper inom något av yrkets specialområden. Detta kriterium uppfyller sjömännen i många olika yrken:
”veteraner i sin egen bransch”, kan
man säga. Sjömännen ska inte hamna
efter, så det finns ett tydligt behov
av en specialyrkesexamen i branschen,
konstaterar WinNovas sjöfarts- och
säkerhetslärare Harry Rostedt.
Text och bilder: Saana Lamminsivu
J
aakko har varit omgiven av grytor,
kastruller och slevar ända sedan
barndomen.
”Jag har hängt i köket sedan jag var sju år
gammal. Min mamma och min syster är
kockar”, småler Jaakko.
kens uppgifter. Arbetsförhållandet hade till
en början varit tillfälligt, men han fick snart
en fast tjänst. Så gick Jaakko direkt från
grundskolan till arbetslivet och det hade
han inget emot, det var ett trivsamt jobb
som det fanns gott om.
Sex år i arbetslivet
Åren går – från land till sjöss?
Det man lär sig som ung, behärskar man
när man är äldre. För Jaakko som hade växt
upp i köksregionerna var vägen till kockyrket utstakad, men ändå kändes det som
helt rätt val. Efter grundskolepraktiken på
ett restaurangkök i land stod det klart att
det här var den inriktning han skulle välja,
berättar han.
”Efter praktiken fick jag sommarjobb på
samma restaurang och jag blev kvar där.”
Jaakko räknar med att han var 15 år när
han började med restaurangyrket. Samtidigt gick han ut grundskolan.
”Först arbetade jag som kökshjälp i köket.”
Den kökserfarenhet han hade samlat på
sig hemma visade att Jaakko kunde sin sak,
och snart märkte han att han gjorde koc-
Förra våren märkte Jaakko att han redan
hade jobbat i restaurang i sex års tid. Som
Raumobo som vuxit upp i närheten av havet slog tanken honom att det kanske inte
skulle vara så illa att arbeta på fartyg. Så
han ansökte om studieplats på WinNova
som fanns på hemorten och är nu på den
vägen.
”Tack vare min arbetserfarenhet fick
jag börja studera direkt på andra årskursen i hotell-, restaurang- och cateringbranschen”. Jaakko är glad att skolan även uppmärksammar de studerandes personliga
bakgrund och arbetserfarenhet.
Jaakko tycker inte att det varit svårt alls
att gå från arbetslivet till skolbänken. Det
har säkert varit motiverande att andra årets
studerande börjar studierna i sina egna
Kocken på
skolbänken
Jaakko Salén, 21, gick från
arbetslivet till skolbänken.
Den unge mannen som
arbetat som kock i land
siktar nu på en karriär som
fartygskock.
grupper, i Jaakkos fall ekonomiska linjen
för fartygskockar.
”Jag vill absolut få mina papper och sedan börja jobba på båt. Jag skulle först vilja
göra arbetsinlärningen på passagerarfartyg
och sedan kanske söka jobb på fraktsidan,
men det får tiden utvisa. Egentligen är jag
intresserad av alla fartygskök”, funderar
den energiska blivande fartygskocken.
25
Text och bilder: Saana Lamminsivu
Segla med havsguden
Transporterna från Raumo hamn ut i världen går i ett.
Stora fartyg som seglar in och ut i hamnen
får ibland hjälp av självaste Neptun,
Alfons Håkans största bogserbåt i Raumo.
Raumo 2010
Neptun är döpt efter havsguden och är den största av
”Håkuns” bogserbåtar i hemmahamnen i Raumo. På däck står
praktikanten Hilda Uitus och maskinbefäl Atte Jalonen.
26
A
lfons Håkans har tre bogserbåtar i
Raumo: Neptun, Torvik och Lippo.
Havsguden har störst dragkraft,
hela 37 ton. Just nu är inte Neptun ute och
stånkar, utan ligger lugnt vid kajen. Vädret
är stilla i hamnen, trots att vi befinner oss i
månadsskiftet september–oktober.
”Raumo hamn är skyddat eftersom vi
ligger i en vik”, säger maskinbefäl Atte Jalonen, som står på Neptuns däck och tittar
ut mot hamnområdet som öppnar upp sig
framför honom.
Håkans bogserbåtar hjälper fartygen
som kommer in i Raumo hamn och flyttar
pråmar. Arbetsfältet är inte begränsat till
Raumo hamn, utan ”Håkus” bogserbåtar
opererar även vid närliggande kuster och
städer.
”Vi arbetar i huvuddrag längs axeln Nystad–Björneborg–Raumo”, förklarar Jalonen.
24 timmars jour
Bogserbåten Torvik anländer på morgonkvisten efter ett arbetspass i Björneborg.
Nu förbereder man den mindre båten Lippo för ett uppdrag i samma stad.
”3 400 liter bränsle, 300 liter vatten och
blockvärmaren fungerar”, ropar någon i
korridoren.
Allt är som det ska och man är redo inför
resan. På Alfons Håkans bogserbåtar i Raumo arbetar nio arbetstagare av varav tre är
lediga och sex i tur att arbeta. Fartygen har
24 timmars jour. Stora fartyg som kommer
till hamnen tittar inte på klockan och får
alltid den hjälp de behöver. Därmed kan det
alltså hända att man följer självaste Neptun
in i Raumo hamn.
Från servitris till re aratör
Det finns många olika sjömansarbeten. Ett
bra exempel på de möjligheter som erbjuds
i branschen är servitrisen Hilda Uitus, som
bestämde sig för att utöka sitt sjömanskunnande och utbilda sig till reparatör, som til�lägg till det nuvarande yrket som servitris.
När hon var klar med sina studier på restaurangbranschens läroanstalt i Tammerfors
kändes det nästan självklart att Hilda skulle
ut på sjön.
”I skolan fick man en mycket god yrkesmässig grund för servitrisarbetet jag har
nu”, konstaterar Hilda.
Sjökarriären har känts som rätt val, och
man kan inte säga att det är brist på jobb.
”Det är tredje året jag jobbar som vikarie
i Buffet-restaurangen på M/s Silja Europa”,
berättar Hilda.
Hemmet i Tammerfors, jobbet i
Åbo och skolan i Raumo
Nu sitter vi dock inte på ett passagerarfartyg, utan i mässen på bogserbåten Neptun
i Raumo. Det är sista dagen på Hildas fyra
veckor långa arbetspraktik på Alfons Håkans.
”Det har gått bra”, berömmer arbetskamraterna.
Man kan inte säga att det finns traditionellt manliga och kvinnliga arbeten till sjöss
nuförtiden, ”kvinnan i kabyssen, mannen i
maskin”, utan jobben blir mera jämlika och
sköts av dem som har yrkesskickligheten.
Hilda är nöjd med arbetspraktiken hon gjort
på Håkans.
”Det är nog genom att arbeta här på båten
som man bäst lär sig det praktiska i det framtida yrket”, bekräftar Hilda.
”Och värmeblåsaren fungerar igen”, säger
arbetskamraterna och tackar Hilda för att hon
reparerat den.
Hemmet är i Tammerfors, jobbet i Åbo
och skolan i Raumo. Hilda förnekar inte att
det varit tungt att kombinera jobb och skola.
På en kulle brevid Raumo hamn står Hildas
lärosäte, Raumo sjöfartsskola, nuvarande
Winnova.
”Examen borde hägra nästa vår”, Hilda
beskriver den inre kraft som ska få henne
att slutföra de pågående studierna, ”sedan
lockar världshaven eller helt nya utmaningar.”
27
Text: Ilpo Minkkinen bild: WinNova
het
n
e
r
a
f
er
Arbets
pper”?
a
p
”
a
g
n
i
men
bjuds
r
e
u
n
,
k
Sö
examina
e
d
n
e
å
t
s
i
fr
stop”
som ”noni Raumo!
Den examen som krävs för behörighetsbrevet för matroser, maskinmän, reparatörer och pursrar
enligt förordningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (1797/2009)
fortsätter i form av en ”non-stop”-utbildning på Winnova i Raumo.
Sjöman, nu har du möjlighet att få en högre behörighet på ett
flexibelt sätt i din egen takt. Det lönar sig alltid att skaffa en högre
behörighet om man har förutsättningar till det.
De första examina avlades i maj, och i september fortsatte man med
”non-stop”-utbildningarna till ovan nämnda behörigheter. Utbildningen genomförs i form av fristående examen, där man regelbundet
erbjuder tillfällen att avlägga examen under hela året.
Matros
Maskinman (motorman)
Reparatör
Båtsman
Inträdeskravet för att avlägga examen som matros är 18 års ålder
och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs
på däckavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på
minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en
kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande: antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett
års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas
i arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs.
Inträdeskravet för att avlägga examen som reparatör är behörighetsbrev som maskinman samt sex månaders havstjänstgöring efter
tjänstgöringen som krävs för behörighetsbrevet som maskinman på
maskinavdelningen eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200
och maskineffekt på minst 350 kW.
Inträdeskravet för att avlägga examen som maskinman är 18 års ålder
och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs på
maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på
minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en
kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande: antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett
års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas i
arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs.
Inträdeskravet för att avlägga examen som båtsman är behörighetsbrev som matros samt sex månaders havstjänstgöring efter tjänstgöringen som krävs för behörighetsbrevet som matros på däckavdelningen eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen på ett
handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt
på minst 350 kW.
inmansexamen
.
tros- eller mask
Avläggandet av ma
enligt STCW-konventionen
gar
behörighetsbrev
till
0 enades man om ändrin
leder i fortsättningen
nerna den 21–25 juni 201
ppi
atkonferens i Manila i Fili
om behörighet som
ganisationen IMO:s diplom
en överförs författningarna
sor
rm
fart
refo
sjö
d
la
me
nel
d
atio
ban
ern
sam
Int
I
På
matros (able
i kraft år 2012.
mer behörighetsbreven som
anila-ändringarna” träder
kom
”M
en
en.
ing
ttn
tion
tsä
ven
for
I
kon
Wen.
i STC
från de gamla
) till STCW-kod
konventionen. Övergången
la arbetsorganisationen (ILO
Wnel
STC
atio
igt
ern
enl
Int
rev
från
tsb
s
ghe
tro
ma
att vara behöri
an (able seafarer engine)
seafarer deck) och maskinm
till 2017.
örighetsbreven sträcker sig
beh
28
Miljöstöd för fartyg
kan sökas
i November
Kommunikationsministeriet
- meddelande 27.10.2010
Trafikverket och
Arctia Icebreaking
har ingått ett mångårigt avtal
om isbrytning
Trafikverket har tecknat ett serviceavtal om
isbrytning med Arctia Icebreaking Ab. Det nya
isbrytaravtalet gäller minst fem år och i det ingår
två optioner på ytterligare fem år (5+5).
De slutgiltiga kostnaderna i avtalet bestäms
på basis av isbrytarnas verksamhetsdagar.
Beroende på hur sträng vintern är, uppgår
kostnaderna under en vintersäsong till cirka
22–26 miljoner euro. Bränslekostnaderna ingår inte i denna summa.
Det nu tecknade avtalet gäller Arctia Icebreaking Ab:s fem s.k. konventionella isbrytare, som utgör den pålitliga basflottan som
tillhandahåller isbrytarservicen i Finland.
Utöver de konventionella isbrytarna behövs det också avtal för övriga isbrytare i
beredskap och ett starkt samarbete med Sve-
rige, så att vi vid behov har tillgång till nio
isbrytares tjänster om så krävs under en normal eller sträng vinter.
”De finska vinterhamnarna har en central
roll för välfärden i Finland och de hålls öppna
för trafik året om med hjälp av isbrytare. Det
nya isbrytaravtalet förlänger livscykeln för de
konventionella isbrytarna Urho, Sisu, Otso
och Kontio med 15 år och samtidigt tryggas
näringslivets behov av en obehindrad vintertrafik för de här fartygens del”, säger Trafikverkets generaldirektör Juhani Tervala.
Förtroendemannautbildning
2011
Finlands Sjömans-Union ordnar särskild
förtroendemannautbildning åt de som
Vid kommunikationsministeriet bereds ett program för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik samt
en förordning som gäller detta. Förordningen
behandlas på statsrådets sammanträde i november. Förordningen träder i kraft omedelbart
efter att den har godkänts av regeringen. Företagen kan därefter ansöka om stödet.
Stödet beviljas företag som är registrerade
i Finland och som bedriver rederiverksamhet.
Stödet kan beviljas sådana projekt som förbättrar miljön på ett betydande sätt. Exempel på
sådana projekt är ibruktagande av miljövänligare fartyg eller tekniska lösningar inklusive
användning av alternativa bränslen eller utnyttjande av teknologi som minskar utsläpp från
bränslen.
Stödprogrammet måste godkännas av EU:s
kommission, dvs. stödet kan inte betalas förrän kommissionen har behandlat ärendet.
Riksdagen har redan tidigare beviljat en fullmakt på 30 miljoner euro för miljöstöd för fartyg. Propositionen ingår i den kompletterande
budgetpropositionen för år 2011 som regeringen
lämnar till riksdagen i november.
Kurser
14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen)
14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi
12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
valts till förtroendemän. Kurserna
16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1
är till för alla som sysslar med
12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2
förtroendemannauppgifter.
Kursansökningen
Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från förtroendemän, från
Sjömans-Unionens kontorer eller på Unionens hemsidor:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> förtroendemannautbildning
11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
Vidare uppgifter
om förbundets utbildningsverksamhet:
Kenneth Bondas
tel. 040 456 0245, e-post: [email protected] eller Henrik Lagerberg, som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen,
tel. 0400 478 884, e-post: [email protected]
29
Text och bilder: Pentti Holappa
En sjömans resebeskrivning från en kombiisbrytare
h
c
o
t
e
s
Avläg olerat
is
I rymdäventyret Star Trek störtar rymdskeppet Enterprise ”där ingen
människa tidigare har varit” (where no man has gone before). Med samma fras
kan man i många avseenden karaktärisera sjömannens vardagsliv på Arctia
Shipping Oy. Bolagets kombiisbrytare opererar till exempel på de arktiska
vattnen, långt från ”civilisationen”; isolerat.
P
å väg dit solen inte längre skiner
den här tiden på året alltså! Den
här gången var målet för ”havsäventyret” landet av snö och is,
Grönland. Jag packade mitt pick och pack
och lämnade Piehinki i Brahestad bakom
mig mitt på dagen den 8 september. Sjömännens arbetsresor är redan de ett äventyr
i sig: först med buss till Uleåborg, därifrån
med lokalbuss till flygfältet, därifrån flyg till
30
Helsingfors och vidare till Köpenhamn, där
vi övernattade. Jag vaknade före tuppen, för
man måste vara i god tid vid check-in. Flyget till Grönland tog några timmar. Vi kom
till flygplatsen i Kangerlussuaq, där vi bytte
flyg mot flygfältet i Aasiaat, som kanske är
det nordligaste och alltså ligger vid världens
ände. Därifrån transporterades vi med bil
till hamnen där vår arbetsplats, kombiisbrytaren Fennica, stod och väntade på nya
arbetare. Utbytesbesättningen å sin sida
styrde kosan hemåt. När vi nådde fartyget
drog vi genast på oss arbetskläderna och
började jobba.
Stödfartyg mitt i det oändliga
Kombiisbrytaren Fennica hade varit på arbetsuppdrag i grönländska vatten ett tag
redan, där det verkar som hjälpfartyg till
ett oljeborrningsfartyg och en oljeborr-
ningsrigg. Fennica och hennes systerfartyg
Nordica hade även tidigare varit på olika
uppdrag i arktiska vatten. Kombiisbrytarna
verkar oftast som husbåtar och stödfartyg
vid oljeborrningsriggar. Från dem sänks
det ner till exempel kablar och rör i havet.
Fartyget hade till en början en besättning
på 26 man, varav fem var ”utomstående”.
Av dem flyttade tre över till andra fartyg efter halva skiftet. Kvar stannade en skottsk
kranförare och en lokal fiskeövervakare. De
var besökarna ”från andra domäner” för
den här gången. Det arbete kombiisbrytarna utför är internationellt i sin karaktär och
uppdragen kräver språkkunskaper. Mitt ute
på havet måste arbetet och samspelet fungera, för alla är tillsammans mitt i ingenstans. I arbetet på havet, om någonstans,
krävs det att man har samma karaktär som
en musketör: en för alla och alla för en.
Att ställa om den inre klockan
De uppgifter som utförs på kombiisbrytaren avviker inte direkt från vanligt fartygsarbete: styrmännen håller vakt på kommandobryggan, maskinmästarna sköter
om maskinkontrollrummet och vaktmän
jobbar å sin sida både på däck och i maskin. Själv fungerar jag som kock. Mitt jobb
börjar klockan fyra på morgonen och ledigheten på dagen klockan 14, varefter kockstewarden tar över förberedelserna för middagen. Grönland ligger fem timmar efter
finsk tid. Att anpassa sig till tidsskillnaden
tar sin tid i början av ett skift, men eftersom
jobbet ändå håller på många antal veckor
hinner med tiden även den inre klockan till
sist ställa om sig till rätt tid.
Dagsrutinerna på fartyget är ganska lika
från en dag till en annan, för fartygets ”aktiviteter” måste rulla på oberoende av var
man råkar befinna sig. Ett avbrott i arbetsveckans dagsrutiner blev det alltid då man
på lördagarna ordnade ”muster drill”, eller
brand- och räddningsbåtsövningar, som regelbundet hålls på fartyg. Att arbeta mitt i
de arktiska vattnen innebär att sjögången
och ombytliga väderförhållanden hela tiden
svävar som överraskningsmoment över fartyget. Om vinden och havet ryter till och
himlen blir mörkare än tidigare, kräver
det att besättningen har bra nerver och är
flexibel.
Den storslagna naturen
förtrollar
På haven, speciellt på Grönland, är man
isolerad från allting annat. På fritiden kan
man läsa och se på video, till exempel på
film. På nordliga breddgrader får man inte
alltid in tv, åtminstone inte den på den här
turen.
Den magnifika arktiska naturen som
omger skeppet är trots det en storslagen
syn, som bara få får bevittna. Jag gräver
alltid fram min kamera när jag får något
intressant att fotografera för ögonen.
Landskapet är enformigt, men vackert
på sitt eget vis: havet
och isflak. De få fartyg
som vi ser är på samma uppdrag som vi.
givaren eller från unionerna, var vi än var.
Speciellt Unionens agerande som informant kritiserades under den här resan, för
det var förändringar på gång i bolaget och
vi väntade på att få nyheter från land. När
meddelandena inte kommer, börjar rykten
snabbt sprida sig på fartyget och man tror
att de är sanna. Jag tycker att en regelbunden kontakt med fartyget skulle lugna ner
sådant, speciellt i sådana här tider, då en
fortsatt osäkerhet råder i bolaget.
De första nyheterna om den aktuella situationen tycker jag själv att vi fick först när
vi på Grönland mötte utbytesbesättningen
som kom emot oss när vi var på väg hem
den 8 oktober. I landet av snö och is hade vi
även möjlighet att bekanta oss med en lokal
stad. Husen var för det mesta byggda enligt
samma modell, möjligtvis var de huspaket.
De små färgranna husen var ändå lustigt
målade. Nattlivet var också minnesvärt enligt vad jag fick höra.
Satellitsignaler
Signaler till yttervärlden, som till släkt och
vänner, får man med
hjälp av nätet. Den
internetuppkoppling
man har via satellit är
en mycket viktig sak
under ett långt skift.
Trots att det fanns goda
kontaktmöjligheter
kom det inte några vidare uppgifter från arbets31
Teamwork ger resultat
för Tallink Silja
Text och bilder: Saana Lamminsivu
Tallink-koncernen transporterade sammanlagt 2 839 850 passagerare under tiden juni-augusti,
vilket är en ökning på fem procent jämfört med föregående år. Enligt rederiet skedde en ökning
i passagerar- och personbilsantalet på alla huvudrutter.
T
allink-koncernen har under de
senaste åren kraftigt förnyat sin
flotta. Speciellt mellan HelsingforsTallinn trafikerar många av bolagets splitternya båtar. För att få goda resultat har det
trots allt inte räckt med att bara förnya fartygsflottan, det har också behövts hjälp från
en kunnig och motiverad personal, betonar
ledningen för Tallink Silja.
”Fartygsförsäljningen utgör lite mer än
50 procent av vår omsättning. Det är viktigt
att höra på fartygspersonalens tankar om
hur verksamheten kunde utvecklas”, fastställer VD Margus Schults.
Ledningen hoppas på fortsatta
förtroendemannamöten
På Tallink Silja tror man starkt på idéutbyte mellan ledning och personal. Ett gott
tecken på det här är att bolagets ledning har
träffat rederiets förtroendemän regelbundet i samband med de påbyggnadskurser
som Sjömans-Unionen ordnat redan i flera
års tid.
32
”Vi vill hålla fast vid traditionen även
i fortsättningen”, försäkrar VD Margus
Schults och vice VD Pasi Näkki, när de
kommer för att hälsa på förtroendemännen
i Hagnäs.
Schults har verkat som VD för Tallink
Silja i ett års tid nu, från och med det att
bolagets långvarige VD Keijo Mehtonen avgick med pension förra hösten. Det är fint
att även rederiets nya ledning förstår vikten
av att träffa förtroendemännen.
”Vi träffar regelbundet förtroendemän i
mindre sammansättningar, men nu var
det första gången vi träffar ett så här stort
forum. Vi hade ändå ett oerhört bra utbyte
under det gemensamma sammanträdet”,
säger vice VD Näkki och berömmer samtalet med förtroendemännen samt tillägger
”Vi hoppas på gemensamma möten även i
fortsättningen”.
”Framåt som ett ånglok”
Tallink Silja har sammanlagt över 6 800
anställda i sin tjänst i Estland, Finland, Sve-
rige, Lettland, Tyskland och Ryssland. I Finland har företaget drygt ett tusen anställda
på sjösidan. Tallink-koncernen har sammanlagt 19 fartyg, som trafikerar på sju olika rutter. Även om Tallink-koncernens passagerarantal har stigit och företaget visat
en positiv resultatutveckling, är man ännu
inte tillbaka på nivån man var på innan lågkonjunkturen. Det har skett en minskning
även i fraktmängden, konstaterar Schults.
Rederiet har i nuläget heller inga planer
på nya fartygsinvesteringar, utan företaget
satsar nu helt på att utveckla redan existerande koncept och på att betjäna kunder så
bra som möjligt. Arbetet fortskrider alltså
som det gjort hittills.
”Vi går framåt som ett ånglok”, säger vice
VD Pasi Näkki för att beskriva stämningen
som nu råder i företaget.
sammanställt: Juhani Artto
Från
hav
världens
Bra resultat på aktionsveckan
för Östersjön
Aktionsveckan för Östersjön som anordnades i tio länder vid
månadsskiftet september-oktober gav synbara resultat. Restlöner på omkring 160 000 euro betalades ut till sjömän och kollektivavtal tecknades med flera fartyg. Kampanjdeltagarna i hamnen i polska Gdynia lyckades förhindra sjömännen från att delta i
frakthantering.”Vi visade hamnmyndigheterna och rederierna att
gemensamma aktioner bland sjömän och hamnarbetare gynnar
båda yrkesgrupper”, konstaterar Andzrej Koscik, ITF-inspektör i
Gdynias hamn.
Från vänster: Tallink Siljas VD Margus Schults och
Tallink Siljas vice VD Pasi Näkki.
Kompletteringskurs för förtroendeman:
Sebastian Kotilehto och Teodor Taht.
Kompletteringskurs för förtroendeman:
Ulla Leino och Marke Valkama.
att höra på
”Det är viktigt
nkar
fartygspersonalens ta
e utvecklas”,
mheten kund
sa
rk
ve
r
u
h
om
s Schults.
iljas VD Margu
S
k
in
ll
Ta
r
le
faststäl
Kompletteringskurs för förtroendeman hölls 12–13.10.2010 i Hagnäs. På kursen gick man igenom till exempel sjölagstiftningen och
EU:s nya socialskyddsförordning. Förtroendemännen fick även besök av VD:n för Rederierna i Finland, Olof Widén, som berättade
om hur åtstramningen av utsläppsgränserna för svavel påverkar den
inhemska sjöfarten.
Bekanta dig med bildgalleriet på
Sjömansunionens hemsidor:
WWW.SMU.FI > PÅ SVENSKA > WEBTEXTER
> KOMPLETTERINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMAN
Sjömän som kapats av pirater lämnades
utan ersättning i Danmark
Besättningen på Danica White, som hölls gisslan av somaliska
pirater i 83 dagar år 2007, är inte berättigade till ersättning. Det
beslutade tingsrätten i Köpenhamn i augusti 2007. Beslutet fastställdes av en högre instans i början av oktober 2010.
Det danska sjömansförbundet Sømændenes Forbund har
drivit kravet på ersättning. Förbundet har försökt visa att fartygets rederi och kapten inte hade förklarat riskerna med att segla
i Adenbukten för personalen eller lärt dem hur de ska förbereda
sig inför ett eventuellt piratanfall. Förbundet kan överväga att ta
ärendet till högsta domstol.
Allt fler filippiner på haven
Enligt de filippinska myndigheterna arbetade 330 000 filippinska
sjömän på världshaven förra året. Antalet ökade kraftigt från före-
gående år och drygt en fjärdedel av alla som arbetade till havs
var filippiner.
Pengarna som sjömännen skickar hem till sina familjer spelar
en stor roll för den östasiatiska östatens ekonomi. Förra året ökade värdet på dessa försändelser till sju miljarder dollar (omkring
fem miljarder euro). Sjömännen stod för omkring hälften av alla
pengar som skickades hem av filippiner som arbetar utomlands.
Hur förklarar man då att rederierna så gärna anställer filippiner? För ett par år sedan räknade nättidningen MarineBuzz upp
fjorton skäl till att filippiner är så populära. I artikeln sägs filippiner vara flitiga, flexibla, villiga att offra sig och lojala mot sin
arbetsgivare. De sägs vara disciplinerade och tåliga. En annan
fördel är att de är bra på engelska och snabbt lär sig ny teknik.
En del av egenskaperna som räknas upp i MarineBuzz tilltalar rederierna, men utgör problem för andra som arbetar i branschen. En sådan egenskap är framför allt att de nöjer sig med
en låg lön, till och med med löften om en lägre lön, funderar
författaren.
Artikeln berättar generaliserat att filippiner tar saker och ting
med ro, vilket gör dem till trevliga arbetskamrater. Och en sak till:
”De tycks aldrig lida av hemlängtan.”
12–13.10.2010
33
Jäsentarjous
Medlemsförmån
på Unionens kontor
i Helsingfors och Åbo
Helsingfors
JOULUKORTIT ja KALENTERIT
JULKORT och
KALENDRAR
-25%
Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar
på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors
John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.
Pannan är varm måndagen den 13.12.2010 kl. 13.00–15.00.
Välkommen!
Åbo
Välkommen på julglögg
måndagen den 13.12.2010
kl. 12.00–15.00
på Unionens kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån.
Välkommen!
Skicka din julhälsning
till tidningen så fort som möjligt
I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden
och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra
detta utan kostnad.
Arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill
skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa kan skicka
sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion.
Skicka hälsningarna per e-post till
[email protected]
eller per post
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
Lisää tarjouksia - Mera erbjudanden:
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut
NORDISKA
FOTOTÄVLINGEN 2010
En nordisk fototävling för sjöfolk arrangeras årligen i samarbete mellan sjömansserviceorganisationerna i Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island.
Alla ombordanställda sjöfarare kan delta.
Tävlingstiden utgår i slutet av år 2010. Man kan delta
i tävlingen med svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder. Alla bilder tävlar i samma serie. Till finalen väljs
de 15 bästa bilderna från varje land.
De fem bästa premieras, första pris är en digitalkamera värd 7000 DKR. Övriga pris är värda 300
- 700 euro.
OBS, bifoga negativen av pappersbilderna och CD
med digitalbilderna.
Motiven skall ha anknytning till sjöfarten, livet
ombord eller sjömannens arbete och fritid. Märk
tävlingsbidragen tydligt med namn/pseudonym och
bifoga namn, adress, telefonnummer samt namnet
på det fartyg där du är anställd.
Tävlingsbidragen bör insändas före 31.12.2010
under adress:
Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi
att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den
17 november.
Skicka namnlistor som bilaga i Word-format eller som
Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen
och förnamnet i den andra.
Sjömansservicebyrån
Box 170, 00161 Helsingfors
Närmare upplysningar per telefon (09) 6689 0016,
Sirpa Kittilä eller e-post [email protected]
Delta i tävlingen!
Regeringen föreslår ändringar
i lagen om tillsyn över
fartygssäkerheten
Trafiksäkerhetsverket stöder
användning av naturgas som
fartygsbränsle
Regeringen föreslår en ändring av lagen om
tillsyn över fartygssäkerheten. Systemet för
inspektion av utländska fartyg föreslås bli
ändrat så, att inspektionerna i första hand
riktar sig på fartyg som är förbundna med en
stor säkerhetsrisk.
Inspektionssystemet ska också göras effektivare och fartyg som upprepade gånger
bryter mot reglerna ska i sista hand bestående kunna hindras att gå i hamn i EU och i
länder som undertecknat samförståndsavtalet från Paris.
De som drar nytta av det nya inspektionssystemet är de bolag som har sett till att deras fartyg uppfyller de internationella ålägganden som ställs på dem. Målsättningen är att
minska trafikeringen med fartyg i dåligt skick
på EU:s vatten.
Avsikten är att lagen träder i kraft den 1
januari 2011.
Trafiksäkerhetsverket – meddelande
Trafiksäkerhetsverket (Trafi) meddelade
29.10.2010 att det arbetar aktivt för alternativa lösningar när det gäller att ersätta tung
brännolja som bränsle i nya fartyg med mer
miljövänlig flytande naturgas.
Genom användning av naturgas kan man
reducera växthusutsläppen avsevärt och
uppnå de internationella utsläppsmålen exempelvis för svavel- och kväveoxidernas del.
Jämfört med tung brännolja medför flytande naturgas 25–30 % mindre koldioxid-,
85 % mindre kväveoxid- och 100 % mindre
svavelutsläpp.
Läs meddelande i sin helhet:
www.smu.fi > på svenska
> kommunikation > nyheter
> Trafiksäkerhetsverket stöder
användning av naturgas som
fartygsbränsle
2011 års tidningsförmån på
löntagartidningar
Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur ofta
tidningen utkommer.
Tidningsförmånen för år 2011 följer FFC:s
rekommendationer och är 24 euro för rikstäckande löntagartidningar (Kansan Uutiset,
Uutispäivä Demari), 18 euro för löntagartidningar som utkommer 2–3 gånger i veckan i
pappersformat eller digitalversion (Uusi Aika,
Pohjolan Työ, Kansan Tahto) samt 12 euro
för löntagartidningar som utkommer minst
en gång i veckan i pappersformat eller digitalversion.
Bästa medlem i SjömansUnionen, har du gått/kommer
du att gå i pension?
Du kommer väl ihåg att även meddela Unionen om att du går i pension. Skicka in en
kopia på ditt pensionsbeslut till vårt medlemsregister på:
Medlemsregister
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
eller i skannat elektroniskt format till
[email protected]
Mer information:
Tiina Kytölä tel. (09) 6152 0257
Sjömans-Unionen är nu i Facebook!
Du kan söka gruppen i Facebooks sökfunktion:
Finlands Sjömans-Union.
Lagstiftningen om
sjöarbete revideras
Regeringen föreslår den 30 september 2010
att riksdagen ska anta en ny lag om sjöarbetsavtal. Avsikten är att lagen ersätter den
gällande sjömanslagen och blir den grundläggande lagen i lagstiftningen om sjöarbete.
Enligt propositionen ska arbetsgivarens
skyldighet att betala sjukvårdskostnader utvidgas från nuvarande 42 dagar till 112 dagar.
Arbetsgivarens ersättningsskyldighet begränsas dock bara till den del av kostnaderna som
i normala fall ska betalas av den arbetstagare
som blivit sjuk, efter de ersättningar som betalas av offentliga medel.
Regeringen föreslår också att arbetstagarnas rätt till hemresor ska utvidgas. Rät�ten till hemresor ska inte längre begränsas
till EU-området, utan alla arbetstagare ska
behandlas jämlikt oberoende av hemort eller
medborgarskap.
Man avstår från den nu gällande möjligheten att bevilja utländska arbetsgivare tillstånd
till undantag som befriar från skyldigheten att
iaktta finska anställningsvillkor.
Minimianställningsvillkoren bestäms i
första hand enligt det kollektivavtal som är
bindande för arbetsgivaren med stöd av lagen om kollektivavtal. En icke organiserad arbetsgivare är skyldig att tillämpa det kollektivavtal som är allmänt bindande för branschen. I lagförslaget ingår en uttrycklig bestämmelse om bestämmande av det kollektivavtal som ska tillämpas på hyrda arbetstagares
anställningsförhållanden. Det kollektivavtal
som ska tillämpas på hyrda arbetstagares
anställningsförhållanden bestäms enligt det
kollektivavtal som är bindande för användarföretaget. I detta avseende avviker bestämmelsen från motsvarande bestämmelse i arbetsavtalslagen.
Bakgrunden till reformen är att ILO 2006
antog en konvention om arbete till sjöss
genom vilken reformerades 37 tidigare ILOkonventioner och fastställdes internationella
minimikrav för arbete i sjöfartssektorn.
Källa:
Arbets- och näringsministeriet
35
ARBETSLÖSHETSKASSORNA SAMMANSLÅS
1.1.2011
Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa slås ihop med Bil- och Transportbranschens
Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa från och med 1.1.2011. Den nya arbetslöshetskassan får
namnet Transportbranschens Arbetslöshetskassa.
Medlemmarna i Finlands Sjömans-Union behåller sitt medlemskap
i Finlands Sjömans-Union, men vad gäller arbetslöshetsskyddet
förflyttas de automatiskt över som medlemmar i Transportbranschens
Arbetslöshetskassa efter fusionen. Fusionen förutsätter inga särskilda
åtgärder från medlemmarnas sida.
Kundtjänst
Kundtjänsten för Transportbranschens
Arbetslöshetskassa är öppen
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(maj–augusti)
på adressen:
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Kontaktuppgifter
Från och med 1.1.2011 skickas all post som ska
till arbetslöshetskassan till adressen:
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
PB 65, 00531 Helsingfors
Tammerfors distriktskontor
Rautatienkatu 10, 6 vån., 33100 TAMMERFORS
tel. (03) 230 1500
Lahtis distriktskontor
Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTIS
tel. (03) 526 0551
Jyväskyläs distriktskontor
Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ
tel. (014) 443 1421
Telefonjour
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
har jour vardagar kl. 9.00–12.00
på nummer (09) 613 111.
Joensuus distriktskontor
Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU
tel. (013) 511 1411
Distriktskontor
Vasas distriktskontor
Storalånggatan 43, 65100 VASA
tel. (06) 220 1561
Desstuom står AKT ry:s distriktskontor
till medlemmarna i Transportbranschens
Arbetslöshetskassas förfogande i arbetslöshetsskyddsfrågor. Det finns 11 distriktskontor runt om i Finland.
Helsingfors distriktskontor
Grönnäsgatan 5, 00530 HELSINGFORS
tel. (09) 6131 1402
Kotkas distriktskontor
Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA
tel. (05) 740 1431
Åbo distriktskontor
Mariagatan 6 b, 20100 ÅBO
tel. (02) 450 1541
Björneborgs distriktskontor
Isolinnankatu 24, 2 vån.,
28100 BJÖRNEBORG
tel. (02) 543 1451
36
Uleåborgs distriktskontor
Mäkelininkatu 31, 90100 ULEÅBORG
tel. (08) 870 1441
Rovaniemis distriktskontor
Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI
tel. (016) 459 1461
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
Från och med början av år 2011 har medlemmar som flyttar över till Transportbranschens
Arbetslöshetskassa möjlighet att använda
elektroniska tjänster på adressen:
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa.
Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten,
så användningen är helt gratis för medlemmar. Man kan logga in på tjänsten från vilken
dator som helst, som har internetuppkoppling.
På Arbetslöshetskassans nättjänst kan man:
1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringsersättningsansökan till kassan
2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer
3. kontrollera i vilket skede av behandlingen
din ansökan är
4. bläddra i och ändra på de egna personuppgifterna
5. skicka ett meddelande direkt till handläggarna för ansökan
Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon, förutsatt att telefonen har internetuppkoppling. Via mobiltjänsten kan man skicka
ansökan om fortsatt inkomstdagpenning för
fyra veckor eller för en månad.
Fortsatta ansökningar betalas regelbundet på tisdagar
Dagpenning till helt arbetslösa eller permitterade som ansökt om dagpenning betalas ut regelbundet på tisdagar. Ansökningar som inkommit till kassan per post mellan måndag och fredag får utbetalning följande veckas tisdag. En fortsatt ansökning
som inkommit via nät- och mobiltjänsten behandlas automatiskt och betalas ut två
arbetsdagar senare. T.ex. ansökningar som skickats via nättjänsten innan kl.12.00
på en måndag betalas på onsdagen.
Testamente eller gåva?
Överlåtelse av egendom till nästa generation orsakar ofta huvudbry, oavsett om
egendomen är stor eller liten. Man funderar på om man ska ge den som gåva nu eller
i ett testamente efter döden. Eftersom varje
situation är individuell och det är omständigt att ge sin egendom som gåva eller göra
upp ett testamente, är det rekommenderat
att man redan i planeringsstadiet vänder
sig till en expert. När det gäller egendom
som ges som gåva, kan man vara säker på
att den tilldelas den person som givaren vill
att den ska gå till. Testamentsfång för med
sig några osäkerhetsfaktorer. Huvudregeln
är trots all den, att även testamenterad
egendom tillfaller den person som enligt
testamentet ska få den.
Om gåvogivarens egna ekonomiska
situation är sådan att han eller hon utan
bekymmer kan överlåta egendom medan
han eller hon är i livet, kan en gåva vara ett
förmånligare alternativ skattemässigt än ett
testamente. ”Extra” egendom, vars värde
bara växer med åren, lönar det sig att överlåta medan man är lever.
Lagstadgad arvsordning och fördelning
av arv kan ändras med testamente. Om
personen som gör upp testamentet är gift,
måste man när man planerar testamentet
komma ihåg att den äkta hälften i allmänhet har giftorätt på den andras egendom.
Om giftorätt gäller, kan resultatet av delningen som görs mellan arvtagaren och
änklingen/änkan efter testamentgivarens
död bero på om den egendom som nämns i
testamentet blir kvar bland de föremål som
kan ärvas.
Skatteplanering är viktigt, men om man
tar den för långt kan det leda till besvärliga
situationer. Ofta strävar man till att mottagaren inte ska behöva betala gåvo- eller arvsskatt eller till att det ska gå så litet
som möjligt i skatt, men man tar inte i
beaktande de problem som kan uppstå vid
samägande. Typexemplet är överlåtelse av
sommarstuga till ens barn. Sommarstugan
används väldigt ofta inte bara av ägarna
utan även av deras barn med familjer. När
föräldrarna ger sommarstugan som gåva
till alla sina arvingar eller till flera av dem,
tänker de på skatteinbesparingar och vill
samtidigt att släktens gemensamma liv på
deras kära stuga ska kunna fortsätta även
efter deras bortgång. Det typiska är att sommarstugan ges som gåva till alla barnen och
att föräldrarna behåller besittningsrätten
själva. Stuglivet är oftast godmodigt medan
föräldrarna lever, åtminstone så länge de
orkar sköta och finansiera stugans underhåll, men när de avlider blir det problem.
Det finns säkert många lyckade samäganden där parterna följer gemensamma,
skrivna eller oskrivna spelregler, och där
ingen ensam tvingas reparera taket medan
de andra solar, men dessa lyckade fall kommer tyvärr sällan fram i advokatens arbete.
När man donerar tillgångar finns det en
fara att man glömmer bort att trygga givarens egen ekonomi. Ett gåvobeslut kan senare visa sig oöverlagt, när sjukdom eller
andra förändrade förhållanden gör att man
själv skulle ha behov av egendomen. Ett testamente skulle ha varit ett bättre alternativ
i det fallet.
Skatteplikten för arv och gåvor rör alla
testaments- och gåvotagare. Skattepliktighet uppstår i samband med att testamentetsgivaren avlider och när en gåva tas emot.
Mottagarna delas in i två skatteklasser både
i arvs- och gåvobeskattningen. Till den första skatteklassen hör make/maka, bröstarvingar i rakt uppstigande eller nedstigande
led och makens/makans bröstarvingar. Andra slags arvingar hör till den andra skatteklassen. Den undre gränsen för beskattat
arv är 20 000 euro och för att beskatta en
gåva 4 000 euro, oberoende om mottagaren är släkt med givaren eller inte. Vart
tredje år kan egendom upp till ett
värde av knappt 4 000 euro alltså doneras skattefritt till vem
som helst.
I arvsbeskattningen
finns skattelättnader som
inte finns i gåvobeskattningen. På grund av
makeavdraget beskattas
änkling/änka på arvet då
den mottagna egendomens
värde överskrider 80 000
RAND
G I ÄRENDEN RÖ
LAGRÅDGIVNIN
MÅN
ÖR
SF
M
LE
M MED
PRIVATLIVET SO
E
m
medlemmar har so
Sjömans-Unionens
ing
ivn
dg
nrå
efo
t att få tel
medlemsförmån rät
ska ärenidi
jur
i
Oy
w
tzo
på Advokatbyrå Bü
gratis för
tlivet. Tjänsten är
den som rör priva
medlemmar.
Bützow tel.
1 531
Helsingfors (09) 43
1944
5501 eller (03) 612
2
61
3)
Tavastehus (0
8 2800
Tammerfors (03) 313
00
20
Åbo (02) 274
euro. Minderåriga bröstarvingar beskattas å sin sida när egendomens värde överskrider 60 000 euro. Minderårigavdrag får
bara minderåriga bröstarvingar som finns i
arvsordningen.
Gåvogivaren kan förbehålla sig livstids
eller tidsbunden besittningsrätt på gåvan
till exempel själv, åt sin äkta hälft eller sina
barn. Testamentsgivaren kan ge äganderätt åt en och besittningsrätt åt en annan.
Ju yngre personen som får besittningsrätt
är, desto större är besittningsrättsavdraget
i arvs- och gåvobeskattningen. Även för
tidsbestämd besittningsrätt får man en betydande skattebesparing. Det kan i många
fall vara ett bättre alternativ än livstids besittningsrätt. Vi lever allt längre. Om man
som en följd av åldrande flyttas till institutionsvård, kan besittningsrätten bli en belastning.
Aune Manner
advokat
www.butzow.com
37
Osastot tiedottavat /
Avdelningarna informerar
In Memoriam
talousapulainen
Taimi Sofia Siivonen
s. 2.8.1916 Eurajoki
k. 9.10.2010
Taimi Siivonen palveli J/m
Sampolla ja J/m Hansella.
Muistoa kunnioittaen
Kari Koskinen
----Osve Sjöroos
s. 7.11.1947
k. 14.10.2010
Olen usein ajatellut toverit, mihin
manalasta tyhjentävät kuonansa?
Onkohan niilläkin trimmari
joka vetää kuona-astiansa ylös
vinssillään, elämänmereenkö
heittävät tuhkan ja lasimaiseksi
palaneen polttoaineensa.
Ovatkohan, ovatkohan ne,
ihmiset tarkoitan, ovatkohan ne
samanlaista polttoainetta, kuin
tämä Dakarista bunkraamaamme
- Mujua ja tuhkaa jo ennen
palamistaan?
Ja minkälainenhan se on siiffi,
se manalan konepäällikkö,
ja mikäköhän niillä on tariffi?
Minkä lämmittäjä ja lempparit
hankkivat?
Tulee vaan mieleen kaikenlaista
pataruumassa.
(Pekka Kinnari)
Osve saatettiin matkaan
perheen kesken.
----Eläkkeelle /
Pensionering
Kiitokset Msv Fennican
henkilökunnalle monista
ikimuistoisista vuosista ja
muistamisesta jäädessäni
eläkkeelle.
Ex-pursiukko Leo Westman
38
Kiitos M/s Silja Europan
työkavereille muistaessanne minua
jäädessäni eläkkeelle.
Myötätuulta toivottaen.
Anne Ukkonen
Monet kiitokset Alfons Håkansin
henkilökunnalle ja ystäville
saamastani eläkelahjasta.
Timo Wilén
Sydämelliset kiitokset
M/s Amorellan työkavereille
saamistani lahjoista ja huomiosta
jäädessäni eläkkeelle.
Hyvää syksyä toivottaen,
Raija Anttila
Laiva saapui satamaan – Malla lähti
eläkkeelle 1. joulukuuta 2009.
Kiitos kaikille ihanille laivaihmisille
vuosien varrelta! Kiitän varustamoa
ja M/t Nesteen henkilökuntaa
saamistani lahjoista ja
yllätysläksiäisjuhlasta!
Marja Leena ”Malla” Auvinen
----Syntymäpäivät /
Födelsedagar
Kiitokset M/s Finnladyn
henkilökunnalle ja Finnlines
varustamolle muistamisesta
täyttäessäni pyöreitä vuosia.
Matti Sonninen
----Kultamerkit /
Guldsmärken
Leena Aaltonen
Anna-Liisa Ahtee
Taru Hakala
Ari Junttila
Anu Olsen-Sundell
Veikko Wetterstrand
-----
Sisä-Suomen osasto (001)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 16.11.2010 klo 18.00
Paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna
Kokouksessa käydään lävitse sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa!
Pikkujoulut Aika: la 4.12.2010 klo 19.00
Paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna
Pitkänmatkalaisten hotellimajoituskustannuksia sponsoroidaan.
Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Paavo Auviselle p. 040 506 9468 tai Seppo Immoselle p. 050 368 2298.
Tervetuloa aktiivimerimiehet sekä eläkeläiset!
Virkistysviikonloppu
Aika: 4.–6.2.2011
Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori
Laajavuorentie 30, Jyväskylä
Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä
eläkeläisille virkistysviikonlopun Jyväskylän Rantasipi
Laajavuoressa. Rantasipin alueella voit muun muassa hiihtää,
lasketella, uida, keilata ja kuntoilla.
Ilmoittautumiset 7.1.2011 mennessä
Paavo Auviselle p. 040 506 9468 tai Seppo Immoselle p. 050 3682298.
Mukaan mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta.
Pohjoisen osasto (002)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: pe 26.11.2010 klo 16.00
Paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Jäsenet – tervetuloa!
Huomio: toimikunta kokoontuu jo klo 15.00.
Pikkujoulut
Aika: pe 26.11.2010 klo 19.00
Paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi
Hotellimajoitus järjestyy muualta tulleille.
Ilmoittaudu 17.11.2010 mennessä Askolle, puh. 0400 994 048.
Tervetuloa jäsenet aveceineen sekä eläkeläiset!
Ålands avdelning (005)
Höstmöte
Tid: onsdag 17.11.2010 kl 14.00
Plats: Ålandsavdelningens kontor, Ålandsvägen 55, Mariehamn
Välkommen!
OBS. Styrelsemöte kl. 13.00.
Pekan
pähkinät
Etelä-Suomen osasto (009)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: to 25.11.2010 klo 18.00
Paikka: Osuuspankin kokoustila,
Maariankatu 4, Turku
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset
asiat. Paikalla on liiton edustaja. Osallistujien
kesken arvotaan mukava palkinto. Kokouksen
jälkeen on ruokailu.
Kaikki osaston jäsenet ovat tervetulleita
kokoukseen!
Hallitus
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 23.11.2010 klo 12.00
Paikka: osaston toimisto Katajanokalla,
Linnankatu 13, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät
asiat sekä osaston toimihenkilöiden valinta
kaudelle 2011–2012.
Lisätietoja: puheenjohtaja Rauno Mutka
p. 046 876 7670.
Tervetuloa kaikki jäsenet!
Pikkujoulut Aika: la 27.11. ja pe 3.12.
Paikka: Turun Hamburger Börs
Nauruviihteen mestari Heikki Hilander
muuntautuu moneksi. Tapaat lavalla Tarja
Halosen, Mannerheimin ja Hjallis Harkimon.
Nauruhermoja koetellaan noin tunnin verran.
Esityksen jälkeen nautitaan jouluateria.
Hinta jäseniltä 45 € (avec 60 €).
Lippujen lunastus viimeistään viikkoa
ennen tapahtumaa Turun toimistolta.
Maariankatu 6 b, 5. kerros, puh. (02) 233 7416. Lippuja on rajoitetusti, joten ole nopea!
Itäkustin osasto (007)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 16.11.2010 klo 10.00
Paikka: Puutarhakatu 12, 48100 Kotka
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!
Länsi-Suomen osasto (008)
Sääntömääräinen syyskokous Aika: pe 12.11.2010 klo 18.00
Paikka: SMU:n toimisto,
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Kokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä
hallituksen varsinaiset ja varajäsenet
seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kokouksen
jälkeen on ruokailu.
Tervetuloa sankoin joukoin!
hallitus
Hyvät osastomme eläkeläiset:
Tervetuloa joulukahville! Aika: pe 10.12.2010 klo 13.30
Paikka: SMU:n toimisto, Pitkäkatu 43,
65100 VAASA
Ilmoitathan osallistumisesta 9.12. mennessä
Karille p. 0400 418 511 tai
[email protected].
Sydämellisesti tervetuloa!
Etelä-Suomen osasto tiedottaa:
Turvan navigaattori Anne Tervalalle
Etelä-Suomen osaston jäsenkirjeen yhteydessä
arvottiin vakuutusyhtiö Turvan TomTomnavigaattori. Onnetar nosti voittajaksi Anne
Tervalan Hollolasta.
Onnea voittajalle!
Terveisin, Etelä-Suomen osaston hallitus
Väylänhoitoammattiosasto (012)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: la 4.12.2010 kello 13.00
Paikka: Merimies-Unionin toimisto,
John Stenbergin ranta 6 (2. kerros), Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat.
Osaston jäsenet - tervetuloa!
Turnauskutsu:
Ay-jalkapallon 28.
mestaruusturnaus
Lahden Suurhallissa
5.–6.3.2011
Järjestäjä kutsuu joukkueet ilmoittautumisten perusteella. Joukkueet ovat 11 +
vaihtomiehet, naisjoukkueet tai tarvittaessa
sekajoukkueet. Osanottomaksu 300 euroa.
Ilmoittautumiset 19.2.2011 mennessä:
Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI
tai sähköpostitse
[email protected].
Lisätietoja turnauksesta
p. 041 584 9964
tai yllä olevasta sähköpostista.
Lohko-otteluarvonta on 27.2.2011.
Ammattiyhdistysten jalkapallo ry
www.ay-turnaus.com
1. Missä sijaitsee Ravintola Lankonki?
a) Turussa
b) Kotkassa
c) Helsingissä
2. Minä vuonna perustettiin Suomen
Koneenkäyttäjäyhdistys, joka
myöhemmin muutti nimekseen Suomen
Konepäällystöliitto?
a) 1869
b) 1896
c) 1905
3. Kuka on kirjoittanut kirjat Mustanmeren
valssi ja Gibraltarin kiertäjät?
a) Eino Koivistoinen
b) Harri Hietala
c) Joni Skiftesvik
4. Merimiespalvelutoimistolla (Mepa) on 11
lomahuoneistoa, joita vuokrataan erittäin
edullisesti merenkulkijaperheille. Missä
lomahuoneistot sijaitsevat?
a) Rukalla
b) Himoksella
c) Ylläksellä
5. Arto, Pertti, Mauri ja Erno Paasilinnoilla
oli myös vähemmän julkisuudessa ollut
sisar, Salme, joka oli merimies. Mikä hän oli
ammatiltaan?
a) Radiosähköttäjä
b) Talousesimies
c) Tarjoilija
6. Kuka kirjoitti Ylen Radioteatteriin
kuunnelmat Joulukalaa Brasiliaan,
Pirtukuningas ja Liberty-tyyppinen alus?
a) Joni Skiftesvik
b) Jaakko Varimaa
c) Tapio Koivukari
7. Missä on Ajoksen satama?
a) Kokkolassa
b) Kemissä
c) Oulussa
8. Minkä alan miehiä olivat Ivan Aivazovski,
Aleksei Bogoljubov, Oscar Kleineh ja
Adolf Bock?
a) Saimaan kanavan suunnittelijoita
b) Kuuluisia purjeveneiden suunnittelijoita
c) Kuuluisia merimaalareita
9. Suomen leijona-niminen majakka sijaitsee
46 kilometriä lounaaseen
a) Märketistä,
b) Utöstä tai
c) Harmajasta.
10. Minkä kaupungin lähellä Kronstadt
sijaitsee?
a) Tallinnan
b) Gdanskin
c) Pietarin
Oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3b, 4c, 5b, 6a, 7b, 8c, 9b ja 10c
Lounais-Suomen osasto (006)
Koonnut: Pekka Mantere
39
p
Kil
ailu
ing
Tävl
Merimies-lehden kilpailuun saatiin kaikkiaan
70 vastausta. Lähes kaikki osallistujat tiesivät, että J/m Kontio suoriutuu nykyisin
myös öljyntorjuntatehtävistä. MerimiesUnionin ITF-tarkastaja Kenneth Bengts
arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta
voittajaksi Krista Tanhuanpään Espoosta.
Tidningen Sjömannen fick in totalt 70
svar till sin tävling. Nästan alla visste
att J/m Kontio numera även arbetar med
oljebekämpning. Sjömans-Unionens ITFinspektör Kenneth Bengts drog en vinnare
bland deltagarna, och vinnaren är Krista
Tanhuanpää från Esbo.
Minkä tyyppinen alus on Godby
Shippingin M/s Miranda?
Vilken typ av fartyg är Godby
Shippings M/s Miranda?
Valitse yksi vaihtoehto:
1) ro-ro-lastialus
Välj ett alternativ:
1) ro-ro-lastfartyg
2) jäänmurtaja
2) isbrytare
3) matkustaja-alus
3) passagerarfartyg
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 8/2010.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi
ut en liten Aalto-skål från Iittala.
Namnet på vinnaren publiceras i numret
8/2010 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
24.11.2010 mennessä:
Du kan delta i tävlingen senast den
24.11.2010 på följande sätt:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden
kilpailu
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,
puhelinnumero).
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella: Skicka svaret till adressen:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
[email protected][email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid 1.5.–31.8. klo 8.00–15.30
MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin varaukset
Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings stugans
bokningar från kontoret i Åbo
Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa / Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Siltasaarenkatu 3–5 00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
Broholmsgatan 3–5 00530 Helsingfors
40
Puheenjohtaja / Ordförande
Simo Zitting
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tetta Härkönen
(09) 615 20 252 / 040 455 9834
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Kenneth Bondas
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
VAIHDE / VÄXEL
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
puh. / tel. (09) 615 20 230
Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid: 9.00 –11.00
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS: [email protected]
Toimitsija/Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimitsija/Ombudsman
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Anja Uusitalo
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
Toimitsija, Ahvenanmaa
Ombudsman,
Åland
Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Taloudenhoitaja / Ekonom
Mikko Tuominen
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimitsija/Ombudsman
Niclas Nyberg
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Työttömyyskassanhoitaja / Arbetslöshetskassans föreståndare
Maritta Toivonen
(09) 615 20 230
Työttömyyskassavirkailijat / Arbetslöshetskassafunktionärer
(09) 615 2 0 230
Pirjo Aro-Nenonen
Niko Hutri
Varpu Klemola
Minna Rahtu
(äitiyslomalla / modersledig)
Tuulianna Raimoranta
(äitiyslomalla / modersledig)