Tien päälle! - Punainen Risti
suomen punaisen ristin jäsenlehti finlands röda kors medlemstidninG Tien päälle! På väg! 14 Krista Kosonen vie Nälkäpäivän kiertueelle 38 Krista Kosonen tar Hungerdagen på turné 18 Punainen Risti valloitti Porin 42 Röda Korset intog Björneborg 28 20 vuotta omais hoitajien rinnalla 3 2013 Lapsen maailma näkyy sadussa 30 Jäsenetuna kaikki heijastinliivit -10 %! Medlemserbjudande: alla reflexvästar -10 %! Rekisteröidy verkkokauppaan ja löydä lisää ajankohtaisia jäsentarjouksia. Registrera dig i webbutiken för att hitta fler aktuella medlemserbjudanden. Jäsenetu Medlemserbjudande Heijastinliivit aikuisille ja lapsille Heijastinliivi tekee pimeässä liikkumisesta turvallisempaa. Aikuisille liivejä on keltaisena ja mustana, lapsille keltaisena. Reflexväst för vuxna och barn Huolehdi koirasi näky vyydestä syksyn pimeydessä. Kolme eri kokoa. Reflexväst för hundar 7,90 € Tue nuoria kotimaassa Magneeteilla kiinnittyvä suoja estää lumen ja jään kiinnittymisen tuulilasiin. Koko 99 x 166 cm, sisältää suojapussin. Tällä Merkkiteolla olet mukana varmistamassa Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen olemassaolon ja auttamassa nuoria saamaan elämänsä raiteilleen. Vindruteskydd Stöd till unga i Finland Skyddet som fästs med starka magneter skyddar vindrutan från att snö och is ska fastna. Storlek 99 x 166 cm. Inkluderar skyddspåse. Genom Märkesgärningen är du med och tryggar verksamheten för Röda Kors skyddshus och hjälper unga att få rätsida på livet. 25 € Heijastinliivit koirille Reflexvästen gör det säkrare att röra sig i mörker. För vuxna finns västen i gult och svart, för barn i gult. Tuulilasisuoja 12 € -10 % Heijastava reppu Kolmioheijastin Kätevä koko, pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Väreinä musta/ valkoinen sekä harmaa/valkoinen. Ekologinen kierrätysheijastin on kotimaista käsityötä ja siinä on pitävä lukitusmekanismi. Lisää heijastimia verkkokaupassa. Ryggsäck med reflex Triangelreflex Se efter så att din hund syns i höstmörket. Tre olika storlekar. Axelremmarna är vadderade. Ryggsäcken rymmer 15 l. Färg alternativ svart/vit och grå/vit. Ekologisk reflex gjord av återvinningsmaterial. Inhemskt hantverk med hållbar låsningsmekanism. 8,90 € 39 € 3,90 € Punaiset ruusut -kortit MiniAnne + Hätäensiapukirja Kaksi erilaista pakkausta, joissa 6 erilaista korttia. Kaikki kortit verkkokaupassa. Röda rosor -kort Två olika paket med 6 olika kort i vardera. Alla korten finns i webbutiken. 9€ Ensiavun tehopaketti sopii ensiaputaitojen ylläpitämiseen sekä itseopiskeluun. MiniAnnella harjoittelet puhalluselvytystä ja kaksikielisestä kirjasta löydät kaiken henkeä pelastavasta ensiavusta. MiniAnne + Bok om livräddande första hjälpen Detta läropaket om första hjälpen är bra både för självstudier och för att upprätthålla färdigheter. Med MiniAnne kan man öva hjärt-lungräddning och i den tvåspråkiga boken hittar du allt om livräddande första hjälpen. yhteishintaan / totalpris 49 € (norm. 56 €) Vakuutetaan pahan ja vaurastutaan hyvän päivän varalle. Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät asiakkaiden yhdessä omistamaksi yhtiöryhmäksi.Luelisää www.lahitapiola.fitaitule käymään lähitoimistossasi! Suursijoittajatrankkasivat varainhoitommeykköseksi kahdessa pohjoismaisessa tutkimuksessa.*Tämäsama asiantuntemus on kaikkien asiakkaidemmekäytössä sijoitusvarallisuudenkokoon katsomatta. Kuvassa oikealla yksituoreimmista omistajistamme Oiva Aaltonen Helsingistä. TurvallisTa syksyä! säkerT Till hösTen! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi, [email protected], puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät 0,10 tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi, [email protected], tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller 0,10 eller 24 % moms. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. punaisenristinkauppa.fi rodakorsbutiken.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristinpääyhteistyökumppani, nimikkokohteenaystävätoiminta. avm1303_kauppa_204x260.indd 1 23.8.2013 15.48 Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy. *SFR Scandinavian Financial Research ja TNS Sifo Prospera, 2012. pääkirjoitus – ledare sisältö – innehål 3/2013 •Vapaaehtoisten Kiitosgaala kutsuu Hämeenlinnaan. •Tackgala för frivilliga inbjuder till Tavastehus. •Helsinkiläinen Hilkka Hares sai Florence Nightingale -mitalin. •Florence Nightingale-medaljen till Hilkka Hares från Helsingfors. •Kuukauden vapaaehtoinen Paula Peltonen pitää langat käsissään. Nälkäpäivä on yksinkertaisen nerokas kampanja. 18 Punainen Risti leiriytyi Poriin SuomiAreenassa hämmästeltiin pakolaisleiriä. ? Ka n du första hjä lphjen pe äl n- Hungerdagen: På väg! Krista Kosonen utmanar alla att bli insamlare. 14 Sinut on haastattu! 30 rsta Internationella fö 013. Kan du .2 .9 14 dagen firas kasplats? Testa hjälpa på en olyc ler kom på kurs: el dina kunskaper fi t. se w w w.rodakor Risti loisti Porissa 18 Punainen Vapaaehtoisuuden voimaa SuomiAreenassa. Korset strålade i Björneborg 42 Röda Frivillighetskraft på FinlandsArenan. 22 Ensiapumestarit selvillä Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailut käytiin Savonlinnassa. 24 Omaishoitajien tukena jo 20 vuotta Punaisen Ristin omaishoidon tukitoiminta viettää juhlavuotta. 28 Pienestä vaivasta iso apu Itselle tarpeeton muuttuu Kontissa avuksi toiselle. 30 Enemmän kuin leikkiä Avustustyöntekijä Kati Partanen lukee saduista lasten tarinoita. 33 Maailmalta 38 Du är utmanad! Hungerdagen är en genialiskt enkel kampanj. 42 Röda Korsets läger i Björneborg 34 Puhetta vihasta FinlandsArenan fick uppleva ett helt flyktingläger. Punainen Risti vetää uutta rasisminvastaista hanketta. 46 Svensk resumé 36 Ristikko Röda Korset skickade ett fältsjukhus för att hjälpa syriska flyktingar. 28 3 Ensiapukisat Savonlinnassa Älä pois heitä! Kontti on osa Punaisen Ristin auttamistyötä. 2013 Punainen Risti sai ensimmäiset seniorimestarit. FM i första hjälpen i Nyslott Röda Korset fick sina första seniormästare. 22 46 niklas meltio Punainen Risti rakentaa Syyrian pakolaisille sairaalan Jordaniaan. Suomen Punaisella Ristillä on noin 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 187 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. www.punainenristi.fi avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Krista Kosonen haastaa kaikki keräämään. •Månadens frivilliga Paula Peltonen håller trådarna i sina händer. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 Tien päälle Nälkäpäivänä! Avun maailma Hjälpens värld 4.9.2013 Suomen Punaisen Ristin jäsenlehti Finlands Röda Kors medlemstidning Kannen kuva/Pärmbild: Jari Riihimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktions sekreterare Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@ punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: C arita Lehtniemi, [email protected] Översättning: Sarax-converto & scribo Ilmoitusmyynti: TJM-systems Eija Sonninen 044 566 7195 Ilmoitusaineistot: TJM-systems, (09) 849 2770, [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun[email protected] Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy. Levikki noin 90 000. ISSN 2243-0229. Aikakauslehtien liiton jäsen Tilaushinta/Beställningsavgift 22 € Sähköposti: [email protected] Finlands Röda Kors har cirka 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel (09) 58 011. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 187 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella röda korskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. www.rodakorset.fi avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 5 leena koskela Får man som arbetslös ställa upp som frivillig i Röda Korsets vänverksamhet utan att mista sin arbetslöshetsersättning? En del myndigheter tycker att man inte ska få det. Nu har den här till synes enkla frågan fått ett entydigt svar: Visst får man det! Enligt arbets- och näringslivsministeriets riksomfattande direktiv har en arbetslös arbetssökande rätt till arbetslöshetsförmåner för den tid han eller hon utan lön deltar i sedvanligt allmännyttigt frivilligarbete eller i sedvanligt talkoarbete. I sig är det intressant att man i Finland – ett land som stoltserar med sin talkoanda samt tiotusentals föreningar och idrottsklubbar − ens funderar på en sådan fråga. Det är ju självklart att man ska kunna hjälpa grannen utan att mista sin arbetslöshetsersättning eller att bli skattepliktig för det man gör. De senaste årens globala ekonomiska problem har gjort det klart att vi inte kan upprätthålla den välfärdsnivå vi nu har med skattemedel. På den punkten kommer ministeriets direktiv att vara en hjälp för många människor. Det frivilligarbete som utförs inom ramen för frivilligorganisationer kommer om tio eller tjugo år att vara en väldig viktig del av välfärdstjänster. Människor hjälper varandra och samtidigt sig själva att klara sig – helt frivilligt. Under de senaste månaderna har vi till lust och leda fått höra dåliga nyheter med tanke på framtiden. Kanske det är dags att lyfta upp något positivt också. Tusentals nya frivilliga tänker ställa upp under insamlingen Hungerdagen i höst. Människor vill hjälpa, vill ta ansvar, vill ha en bättre morgondag. Kanske det är det goda recessionen kan lära oss! upäi Maailman ensiap ko sinä auttaa at sa O 3. 01 14.9.2 kalla? Testaa onnettomuuspai siapukurssille: taitosi tai tule en ti.fi is w w w.punainenr Lasten traumaattiset kokemukset näkyvät saduissa. jarkko mikkonen Saako työtön toimia vapaaehtoisena Punaisen Ristin ystävätoiminnassa menettämättä työttömyyskorvaustaan? Joidenkin viranomaisten mielestä ei saisi. Nyt tämä yksinkertaiselta tuntuva asia on saanut selkeän vastauksen – kyllä saa! ”Työtön työnhakija saa tehdä palkatonta tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tai talkootyötä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen.” Näin sanoo kesällä voimaan tullut työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen ohje. Sinänsä on mielenkiintoista, että talkoohengestä, pohjanmaalaisesta kökkäperinteestä ja kymmenistä tuhansista yhdistyksistä ja urheiluseuroista ylpeässä Suomessa yleensä mietitään tällaista. Onhan se ollut itsestään selvää, että naapuria pitää voida auttaa menettämättä työttömyyskorvausta tai joutumatta verovelvolliseksi. Viime vuosien yleismaailmalliset talousvaikeudet ovat viimeistään tehneet selväksi sen, että yhteisillä verovaroilla emme jatkossa pysty ylläpitämään sitä hyvinvoinnin palvelutasoa, joka meillä tällä hetkellä on. Tässä mielessä ministeriön ohjeistus auttaa monia ihmisiä. Järjestöjen kautta toteutettava vapaaehtoistyö tulee kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluessa olemaan keskeinen osa hyvinvointipalveluita. Ihmiset auttavat toisia ja samalla itseään jaksamaan – ihan vapaaehtoisesti. Olemme kyllästymiseen asti saaneet viime kuukausina kuulla tulevaisuuden kannalta huonoja uutisia. Ehkä siksi on hyvä kertoa myös jotakin positiivista. Tämän syksyn Nälkäpäiväkeräykseen on tulossa mukaan tuhansia uusia vapaaehtoisia. Ihmiset haluavat auttaa, haluavat kantaa vastuuta, haluavat parempaa huomista. Ehkä se on laman hyvä opetus! 7 Ristiin rastiin Kors & tvärs mandy navasero Skattefri omsorg jari riihimäki Verovapaata välittämistä Osa a tk o ensi a pu a? vää vietetään Apua leikin varjolla 14 38 ristiin rastiin – kors & tvärs Aikainen lintu Helsingin Kallio-Käpylän osaston keräysjohtaja Ville Tuominen panostaa Nälkäpäivänä aamuihin. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN Miten päädyit Punaiseen Ristiin? – Alun perin tulin mukaan 90-luvulla silloisella kotipaikkakunnallani Riihimäellä. Siellä perustettiin monikulttuurinen nuorten ryhmä, johon kaverini pyysi minua. Suostuminen oli helppoa, koska olin itsekin miettinyt vapaaehtoistoimintaan lähtemistä. Punaisessa Ristissä vetivät puoleensa monipuolinen toiminta ja taistelu inhimillisyyden puolesta. Lähtiessäni opiskelemaan toiminta jäi muutamaksi vuodeksi, mutta kolme vuotta sitten lähdin uudelleen mukaan. Mitä tehtäviä olet Kallio-Käpylän osastossa hoitanut? – Aloitin ensiapuryhmässä, jossa toimin yhä päivystäjänä ja varajohtajana. Vuotta myöhemmin minut valittiin hallitukseen keräysjohtajan tehtävään. Se tuntui luontevalta, koska olin työskennellyt monta vuotta Vihreässä liitossa kampanjapäällikkönä. Siinä oli tullut sen verran kokemusta markkinoinnista ja järjestöhallinnosta, että ajattelin voivani antaa sillä puolella eniten. Lisäksi olen osaston tuotevastaava, vastaan varainhankinnasta, ja kouluyhteistyötäkin olen tehnyt. Seuraava aluevaltaus on luultavasti rinnepäivystys. Kerro parhaat vinkkisi hyvään tulokseen Nälkäpäivänä? – Tärkeintä on näkyvyys. Parasta on, jos Nälkäpäivä on jo edeltävällä viikolla kaikkien puheenaiheena, silloin ihmiset ovat virittäytyneet lahjoittamaan. Näkyvyyteen voi panos- – Osaston kierto palkinto parhaal le keräysporukalle voisi olla hyvä aja tus, Ville Tuomi nen miettii. – Pieni keskinäinen kilpai lu sopii hyvin esi merkiksi yritysten ja urheiluseurojen maailmaan. taa myös osastotasolla. Me satsasimme viime vuonna paljon siihen, että olimme isolla porukalla liikkeellä varhain ensimmäisen keräyspäivän aamuna. Vaikka ihmiset eivät töihin kiiruhtaessaan lippaan kohdalle pysähtyisikään, punaiset liivit muistuttavat, että on Nälkäpäivän aika. Aamuruuhka on ainakin meidän osastossamme jopa parempi kuin iltapäivä, jolloin ihmiset lähtevät töistä. – Oman porukan aktivoimiseen meillä on tekstiviestirinki, ja laajemman porukan tavoittamiseen Facebook on hyvä väline. Lisäksi olemme vieneet julisteita oppilaitoksiin ja kauppakeskuksiin. Olemme myös panostaneet erilaisten ryhmien haastamiseen kerääjiksi. Viime vuonna kutsuimme mukaan kunnallisvaaliehdokkaita tukiryhmiensä kanssa. Rakensimme ehdokkaiden välille pienimuotoisen kilpailun, kenelle kertyy eniten keräystunteja, ja se onnistui tosi hyvin. Muita ryhmiä ovat esimerkiksi lukiot ja oppilaitokset sekä yritykset ja urheiluseurat. Ryhmien haastamisessa on myös se etu, että porukoita voi olla helpompi saada liikkeelle sovittuun aikaan esimerkiksi juuri aikaisin aamulla. Mikä on keräysjohtajan tärkein tehtävä? – Tietysti keräysten suunnittelu ja valvominen, mutta tärkeää on myös kiittää kerääjiä. Paras vaihtoehto on henkilökohtainen kiitos, mutta meillä on lähetetty myös kortteja, sähköposteja ja tekstareita. Samalla varmistetaan, että ihmisille jää hyvä mieli – silloin he tulevat uudestaankin. ● avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 7 ristiin rastiin – kors & tvärs Rap-Mummo Eila kutsuu Kiitosgaalaan Punaisen Ristin vuosi 2013 huipentuu vapaaehtoisten Kiitosgaalaan Hämeenlinnan Verkatehtaassa 7. joulukuuta. Iloista ohjelmaa tähdittävät Anna Puu ja Eila Nevanranta, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimillään Rap-Mummo Eila tai Rööperin rap-mummo. Inhimillinen käden ojennus myönnettiin tänä vuonna Rauli Virtaselle. Utmärkelsen Humanitär handräckning beviljades i år till Rauli Virtanen. Inhimillinen kädenojennus Rauli Virtaselle Humanitär handräckning till Rauli Virtanen Punaisen Ristin tämänvuotinen Inhimillinen kädenojennus -tunnustus myönnettiin toimittaja Rauli Virtaselle. Suomen Punaisen Ristin hallitus halusi palkinnolla kunnioittaa Virtasen yli 40 vuoden mittaista uraa ulkomaantoimittajana. Vietnamin sodasta 1970-luvulla aloittanut Virtanen on aina paikalla, kun sodat tai luonnonkatastrofit nousevat median otsikoihin. Hän on tuonut kriisiraportointiin näkökulmia, jotka ovat auttaneet suomalaisia ymmärtämään paremmin selkkauksia ja luonnonmullistuksia. Työssään hän on nostanut esiin myös humanitaaristen avustus järjestöjen ja kehitys yhteistyön merkitystä. Inhimillinen kädenojennus -tunnustus jaettiin 23. kerran Punaisen Ristin työtä ja humanitaarista arvomaailmaa tukevalle henkilölle tai yhteisölle. Viime vuonna palkinnon sai vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämä Global Clinic -toiminta. Finlands Röda Kors utmärkelse Humanitär handräckning beviljades i år till redaktör Rauli Virtanen. Finlands Röda Kors styrelse ville med utmärkelsen hedra Virtanens drygt 40 år långa bana som utrikesredaktör. Virtanen började sin karriär på 1970-talet med att rapportera om Vietnamkriget och har sedan dess alltid varit på plats när krig eller naturkatastrofer har skapat rubriker. Han har bidragit till krisrapporteringen i vårt land med synvinklar som har hjälpt finländarna att bättre förstå konflikter och naturkatastrofer även när de har inträffat långt härifrån. I sitt arbete har han också lyft fram betydelsen av humanitära biståndsorganisationer och utvecklingssamarbete. Utmärkelsen Humanitär handräckning delades ut för 23:e gången för att hedra en person eller ett samfund som stöder Röda Korsets arbete och humanitära värderingar. Förra året gick utmärkelsen till Global Clinic-verksamheten som drivs av frivilliga läkare. 8,78 miljoonaa euroa lahjoitettiin stin naisen Ri viime vuonna Pu on. katastrofirahasto asta mm su nä ivä pä Nälkä a. on ljo mi 28 kertyi 2, tat ila sto en Ris tin toi min Läh de: Pun ais 8 2012 8,78 miljoner euro var den sammanlagda summan av bidrag till Röda Korsets katastroffond förra året. Hungerdagens andel av summan var 2,28 miljoner. Källa: Röda Korset verksamhetsstatistik 2012 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 – Pojat ovat vähän opettaneet näitä räp-poseerauksia, Rap-Mummo Eila Nevanranta nau raa. – Killarna har lärt mig lite om hur man ska pose ra som rappare, skrattar rappande pensionären Eila Nevanranta. Osuvampaa esiintyjää kolahti heti täysillä. Ajattelin jo Seniorivuoden Kiitosgaalaan silloin, että siinä vasta hauska olisikin vaikea keksiä, sillä Eila tapa saada sanomansa kerrotNevanranta jos kuka on loista- tua. Ja kantaa Rap-mummo myös va esimerkki siitä, miten vanhemmallakin iällä heittäydytään ottaa. Ensimmäinen räppi syntyi joitakin vuosia sitten Nevanranrohkeasti uuteen. – Olen aina valmis kokeile- nan tuskastuttua lähipuistonsa maan uusia asioita, kunhan nii- sotkemiseen. Se esitettiin myös hin ei tarvita kovin paljon fysiik- Kymmenen uutisten loppukevennyksenä. kaa – tuo luusto on – Räppään asioismennyt aika huonok"Räppään ta, joita pidän tärkeisi, Nevanranta, 77, asioista, joita nä. Suvaitsevaisuunauraa. pidän tärkeinä. desta, rasismia ja syrLähellä rap-mummon sydäntä on myös Suvaitsevaisuu- jintää vastaan, kehovapaaehtoistyö. Nedesta, rasismia t a n h u o m i o i m a a n vanranta teki vuosia ja syrjintää vas- yksinäisiä vanhuksia, Nevanranta kertoo. omaehtoista avustustaan, kehotan Räppien konemutyötä itärajan takana huomioimaan siik k i t a u s t at ov at yhdessä paikallisten yksinäisiä tuottaja Totte Rau ystäviensä kanssa. vanhuksia." – Ensimmäisen tiaisen ja nuor ten kerran kävin Venäjälhelsinkiläismuusikoilä jo Neuvostoliiton aikaan, sen den työtä. Roska-rapin kuultuaan jälkeen reissuja kertyi kolmisen- Nevanrannan teksteistä innoskymmentä. Vietiin sinne tavaraa, tunut Rautiainen on myös tuotmistä kuultiin olevan tarve. Vaat- tanut Rap-Mummon esikoisalbuteita ja kenkiä, kerran vietiin pyö- min Skolioosi. rätuoli ja toisen kerran yhdelle – Nyt on vihjailtu, että pitäisi pikkutytölle fillari. Alkuaikoina tehdä toinen levy, mutta suuren jaettiin ruokakassejakin. työn takana ne räpit ovat. Voin – Kaikki toisten palveleminen väkertää viikkoja yhden sanoija auttaminen antaa tekijälleen tuksen kanssa, ja toiset kaksi enemmän kuin autettavalle. Vaik- viikkoa menee tuloksen ulkoa ka saisi toisen miten onnellisek- opettelemiseen. Lohdutan itseäsi, itse saa vielä enemmän, Ne- ni sillä, että se on varmaan hyvanranta tietää. väksi vanhan ihmisen muistille. Mutta se rap-musiikki. Miten Kimmo Holopainen ihmeessä työuransa antiikki- ja kultasepänliikkeissä tehnyt Nevanranta päätyi eläkeläisenä uu- Word up! Lisää tietoa Punaisen delle uralle räppärinä? Ristin Kiitosgaalan ohjelmasta ja – Olen aina pitänyt rytmik- osallistumisesta löytyy RedNet- vapaaehtoisverkosta osoitteessa käästä musiikista. Kuulin räppiä rednet.punainenristi.fi/ radiosta joskus 80-luvulla, ja se kiitosgaala. Tervetuloa mukaan! Eila-mummo näyttää nuoremmille, miten se homma oikeasti toimii! kimmo holopainen jarkko mikkonen ristiin rastiin – kors & tvärs Rappande pensionär bjuder in till Tackgalan en annan gång en cykel åt en liten flicka. I början delade vi ut matkassar också. – Allt man gör för att tjäna och hjälpa andra ger mer åt den som gör det än den som får hjälpen. Hur Röda Korsets år 2013 kulminerar i Tackgalan lycklig man än gör en annan människa så får man själv ut mera av det, för frivilliga i Verkatehdas i Tavastehus den konstaterar Nevanranta. sjunde december. Programmets stjärnor är Men rapmusiken? Hur i all värlAnna Puu och Eila Nevanranta. Nevanranta är den kom det sig att Nevanranta, som jobbade i antik- och guldaffäbättre känd som ”Rap-Mummo Eila” eller rer under sina yrkesverksamma år, ”Rööperin rap-mummo”, på svenska ungefär blev rappare på gamla dagar? Rödbergens rapparmormor. – Jag har alltid gillat musik med rytm. Jag hörde rap i radion någon gång på 80-talet och det gick genast hem Någon lämpligare ar- tid var Nevanranta en"Jag rappar om hos mig. Jag tänkte retist för Seniorårets Tack- gagerad i biståndsarsådant som gala är svår att komma på: bete på andra sidan känns viktigt. Om dan då att det var ett otroligt roligt sätt att Eila Nevanranta är ett strålande östgränsen, på eget tolerans, mot säga det man har på exempel på att man kan anta nya initiativ och tillsamman diskriminering, hjärtat. lokala vänner. utmaningar ännu i en hög ålder. jag uppmanar Och rapparmormor – Första gången jag – Jag är alltid redo att prova på folk att tänka på säger det hon vill ha något nytt, förutsatt att det inte besökte Ryssland var ensamma sagt. Den första rappen innebär en stor påfrestning för fy- redan under sovjettiåldringar." blev till för några år sesiken – skelettet har blivit skörare den, efter det blev det dan när Nevanranta med åren, skrattar Nevanranta, ett trettiotal resor till. Vi förde grejer dit, sådant vi hörde tröttnade på att folk skräpade ner 77. Även frivilligarbete ligger nära att det rådde brist på. Kläder och i parken nära hennes hem. Den virapparmormors hjärta. I flera års skor, en gång var det en rullstol och sades som slutkläm i Tians nyheter. – Jag rappar om sådant som känns viktigt. Om tolerans, rasism och mot diskriminering, jag uppmanar folk att tänka på ensamma åldringar, säger Nevanranta. Maskinmusiken bakom de rappade texterna skapar producenten Totte Rautiainen och unga musiker i Helsingfors. Rautiainen blev förtjust i Nevanrantas texter efter att han hörde hennes skräprapp och han har också producerat hennes första skiva Skolioosi. – Nu har det sagts att det skulle sitta bra med en skiva till, men det är ett stort jobb att skriva en rapptext. Jag kan hålla på i flera veckor med en enda låt och så går det ytterligare två veckor innan jag kan texten utantill. Jag tröstar mig med att det säkert är bra övning för en gammal människas minne. Kimmo Holopainen Word up! Mer information om Röda Korsets Tackgala, om program och hur man deltar, hittar du på frivillignätverket RedNets sida rednet.punainenristi.fi/kiitosgaala (på finska). Välkomna med! avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 9 ristiin rastiin – kors & tvärs Månadens volontär Florence Nightingale -mitali Hilkka Harekselle Helsinkiläinen terveydenhoitaja ja kätilö Hilkka Hares, 69, on saanut Punaisen Ristin kansainvälisen komitean myöntämän Florence Nightingale -mitalin tunnustuksena työstään kansainvälisessä sairaanhoitotyössä. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Hares työskenteli hoitoalalla 45 vuotta. Mittavimman työnsä hän teki Etiopiassa, jossa hän toimi evankelis-luterilaisten lähetys järjestöjen tehtävissä terveydenhuollon kehittäjänä ja kouluttajana peräti 27 vuoden ajan. Suomessa Hares työskenteli 15 vuotta Hyvinkään sairaalassa. Hilkka Hares on 22. suomalainen Florence Nightingale -mitalin vastaanottaja. Vuonna 1912 perustettu tunnustus on korkein kansainvälinen hoitotyöstä annettava huomionosoitus. Florence Nightingale-medalj till Hilkka Hares Hilkka Hares, 69, hälsovårdare och barnmorska från Helsingfors, har fått Florence Nightingale-medaljen för sitt arbete inom internationell sjukvård. Medaljen delas ut av Internationella Rödakorskommittén. Hares har nyligen gått i pension men arbetade i 45 år inom vårdbranschen. Sin största insats gjorde hon i Etiopien, där hon jobbade som hälsovårdsutvecklare och utbildare för evangelisk-lutherska missionsorganisationer i hela 27 år. I Finland jobbade Hares i 15 år på Hyvinge sjukhus. Hilkka Hares är den 22:a finländaren som får Florence Nightingale-medaljen. Utmärkelsen skapades år 1912 och är den högsta internationella utmärkelsen som ges för vårdinsatser. 26 078 Muista Nenäpäivä 8.11.! jarkko mikkonen Suomen Punainen Risti on tuttuun tapaan mukana syksyn huvittavimmassa avustusoperaatiossa Nenäpäivässä, jolla kerätään varoja maailman lasten auttamiseksi. Punaisen Ristin osuus Nenäpäivän tuotosta käytetään kehitysohjelmiin Boliviassa ja Burundissa. henkeä osallistui viime vuonna vapaaehtois toimintaan Suomen Punaisessa Ristissä. Heistä 14 841 osallistui paikallisosastonsa toimintaan säännöllisesti. Mobil Blodtjänst ersätter fasta lokaler Punaisen Ristin Veripalvelu sulkee kahdeksan pysyvää veripalvelutoimistoaan. Hämeenlinnan, Joensuun, Kokkolan, Lappeen rannan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen ja Vaasan toimipisteet korvataan säännöllisin väliajoin järjestettävillä Liikkuvan Veripalvelun verenluovutustilaisuuksilla vielä tämän vuoden aikana. Muutosten taustalla on toiminnan ja palveluverkoston sopeuttaminen muuttuneeseen verentarpeeseen. Verivalmisteiden käyttö sairaaloissa on viime vuosina vähentynyt. – Nykyisen kiinteän toimipisteverkoston ylläpito ei ole enää toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkevää. Meidän on muutettava toimintaamme siten, että pystymme hoitamaan tehokkaalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla koko maan verihuollon myös tulevaisuudessa, Veripalvelun johtaja Martti Syrjä lä sanoo. Nyt suljettavissa pienimmissä veripalvelutoimistoissa on vieraillut keskimäärin 20 luovuttajaa päivässä ja niissä on työskennellyt yhteensä noin 30 henkeä. Veripalvelu toivoo, että verenluovuttaminen jatkuu paikkakunnilla aktiivisena myös muutosten jälkeen. Liikkuvat verenluovutustilaisuudet aloitetaan mahdollisimman pian. Lue lisää: www.veripalvelu.fi Röda Korsets Blodtjänst stänger åtta permanenta blodtjänstkontor. De egna lokaliteterna i Tavastehus, Joensuu, Karleby, Villman strand, S:t Michel, Björneborg, Rovaniemi och Vasa ersätts med regelbunden blodgivning i Mobil Blodtjänsts regi senare i år. Bakom förändringarna finns ett behov att anpassa verksamhet och servicenätverk så att de överensstämmer med det rådande blod behovet. Sjukhusens användning av blodprodukter har minskat under de senaste åren. – Det är inte längre vettigt med tanke på vare sig verksamheten eller ekonomin att upprätthålla det nuvarande nätverket av fasta lokaler. Vi måste ändra vår verksamhet så att vi på ett effektivt och ekonomiskt hållbart sätt kan sköta blodförsörjningen i hela landet även i framtiden, säger Blodtjänsts direktör Martti Syrjälä. De blodtjänstbyråer som nu stängs har hört till de mindre, med i genomsnitt 20 blodgivare per dag och sammanlagt ett trettiotal anställda. Blodtjänst hoppas att blodgivningen fortsätter på de berörda orterna även efter att verksamheten läggs om. Mobil Blodtjänst börjar ordna blodgivningar på de här orterna så fort som möjligt. Paula Peltonen: Mår bra av att hjälpa andra E Läs mer: www.blodtjänst.fi Lähde: Punaisen Ristin toimintatilasto 2012 Lue lisää osoitteesta www.nenäpäivä.fi 26 078 personer Precis som tidigare år deltar Finlands Röda Kors i höstens mest underhållande biståndsoperation Näsdagen. Näsdagen samlar in pengar för att hjälpa barn världen över. Röda Korsets andel av intäkterna från insamlingen används till utvecklingsprogrammen i Bolivia och Burundi. delto g i frivilligverk samhet i Röda Korset förra året. Av dem delto g 14 841 regelbundet i verksamhe ten i sin lokalavd elning. Kä lla : Rö da Ko rs et s ve rk sa mh et ss tatis tik 20 12 10 avun maailma hjälpens värld Veripalvelu järjestää ympäri maata yli 1 400 verenluovutustilaisuutta vuodessa. Kom ihåg Näsdagen 8.11! Läs mera på adressen www.näsdagen.fi 3 / 2013 Edellisten Nenäpäivien tuotot P unaiselle Ristille on käytetty Sierra Leonessa. Ibrahim Turay ja Mikko Rauhala pystyttivät kolera klinikkaa Sierra Leonessa viime vuonna. De intäkter Röda Korset fått från de tidigare Näsdagarna har använts i Sierra Leone. Ibrahim Turay och Mikko Rauhala i färd med att sätta upp en koleraklinik i Sierra Leone i fjol. Seuraava numero Avun maailma nro 4/2013 ilmestyy 13. marraskuuta. Blodtjänst ordnar årligen över 1 400 blodgivningstillfällen runt om i landet. Johanna Ruhanen lehtikuva / Trond H. Trosdahl Liikkuva Veripalvelu korvaa toimipisteitä Anna Snickars Artikelserien lyfter fram äldre hjälpare med anledning av Röda Korsets seniorår. n av spindlarna i nätet på Vasa svenska avdelning är Paula Peltonen. Allt började för åtta år sen. – Jag sökte något nytt att göra efter att ha skött mitt barnbarn ett tag. Så jag gick till Väntjänstens "Öppet Hus" och frågade: Behöver ni mig, berättar Peltonen. Och visst behövdes hon. Peltonen blev småningom både ordförande och sekreterare för avdelningens Damkommitté. – Det är underbart att vara med i ett team. Jag trivs med att hålla i trådar. Och det är intressant att känna till vad som händer inom hela av”Vi frågade delningen, då kan jag agera enligt det. vad han byggDamkommittén sköter bland annat de med sitt Hungerdagsinsamlingen, och serveringen Lego, och han på de äldre damernas, Eternellernas, julsvarade att fest. Dessutom ordnar man olika spontadet var ett na insamlingsjippon. Vid akuta kriser, som kriscenter!” tsunamikatastrofen, ringer Peltonen runt för att få frivilliga insamlare. – Jag har en lista med 50 namn på personer jag brukar kontakta. Så fort vi är tillräckligt många far vi ut och sätter igång. Också barnbarnen tar intryck av Peltonens engagemang. När avdelningen i vintras genomförde evakueringsövningen Midvinter, var det 13-åriga barnbarnet med och åkte evakueringsbil. Och lillebror på 3 år snappade också upp ett och annat. – Vi frågade vad han byggde med sitt lego, och han svarade att det var ett kriscenter! Peltonen tycker det är viktigt att barn lär sig att dela med sig, inte bara ta emot. Ofta syns också givandets glädje bäst när barn får stoppa ner en peng i insamlingsbössan. – De är alldeles platta av lycka då de får sitt lilla märke som belöning! Och mammorna är bra på att förklara vart slanten går och vad man kan göra för den. Just vetskapen om att hon gör en insats för en medmänniska är drivkraften för Peltonen. – Jag mår bra då jag ser att nån annan får hjälp. Det behöver inte vara g frivill ii n e: r e en stor insats för att ge mig mycket l f s Lä el ser onl .fi/ tillbaka. sofie Furu t tt beräw.rodakograse ww fri v i lli avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 11 Följande nummer ristiin rastiin – kors & tvärs Kuukauden vapaaehtoinen Hjälpens värld nr 4/2013 utkommer den 13 november. Anna Snickars Juttusarja nostaa Punaisen Ristin seniorivuoden kunniaksi esiin varttuneempia auttajia. Paula Peltonen: Tekee hyvää auttaa toista Suomi.fi palvelee ikääntyviä Suomi.fi har tjänst för äldre Tunnetko jo nettiosoitteen Suomi.fi? Valtiokonttorin ylläpitämiltä sivuilta löytyvät yhdestä paikasta julkishallinnon palvelut ja uutiset. Erinomainen osio Suomi.fi:ssä on Ikääntyville-opas, johon on koottu ikääntyvälle väestölle tärkeää asiaa ja palveluita. Tietoa löytyy niin asumisesta, raha- asioista, hyvinvoinnista, ikääntyvän oikeuksista kuin kuoleman kysymyksistäkin. Selkeä ja ymmärrettävä opas on suunniteltu yhdessä ikä ihmisten kanssa. www.suomi.fi/ikaantyville www.suomi.fi/de_aldre J os yksi ainoa henkilö pitäisi nimetä Punaisen Ristin Vaasan ruotsinkielisen osaston kantavaksi voimaksi, vahva ehdokas olisi Paula Peltonen, joka kirjaimellisesti käveli osaston ovesta sisään kahdeksan vuotta sitten. – Kaipasin silloin uutta tekemistä hoidettuani vähän aikaa lapsenlastani, joten astelin osaston ystävätoiminnan tapaamiseen ja kysyin, tarvitaanko minua, Peltonen kertoo. Tietenkin häntä tarvittiin. Pian Peltonen toimi jo osaston naistoimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä. – Meillä on mahtava porukka, ja pidän mielelläni langat käsissäni. Tällä paikalla pysyy hyvin kärryillä siitä, mitä kaikkea osastossa tapahtuu, ja toiminta suunnitellaan sen mukaan. Vaasan ruotsinkielisessä osastossa Naistoimikunnan vastuulla on muun muassa Nälkäpäivä-keräyksen ja osaston seniorikerhon joulujuhlan ”Kysyimme, järjestäminen. Jos väkeä tarvitaan nopeasmitä hän rati hätäapukeräyksen järjestämiseen, Pel- kensi Legoistonen ei epäröi tarttua puhelimeen. taan, ja hän – Minulla on listalla noin 50 henkilöä, vastasi, että joihin tapaan ottaa yhteyttä. Toimeen ryhse on kriisi dytään heti, kun väki saadaan kasaan. keskus!” Peltonen on innostanut myös lapsenlapsiaan toimintaan. Osaston toteuttaessa viime talvena Sydäntalvi-valmiusharjoituksen lapsenlapsista vanhin, 13-vuotias, oli apuna evakuointibussissa. Jopa 3-vuotias pikkuveli osallistui tavallaan: – Kysyimme, mitä hän rakensi Lego-palikoistaan, ja hän vastasi, että se on kriisikeskus! Peltosen mielestä on tärkeää opettaa lapsia jakamaan. Lasten kasvoilla myös antamisen ilo näkyy puhtaimmillaan. – Lapset ovat onnensa kukkuloilla saadessaan pienen tarran kiitokseksi lahjoituksestaan. Peltosen oma palkinto vapaaehtoistyöstä on tieto siitä, että hän on auttanut toista ihmistä. – Tuntuu hyvältä nähdä, että on pystynyt auttamaan toista. Se on suuri pal.fi/ kinto pienestä ponnistuksesta. Sofie Furu inenri sti a ehtoisLisä ä va pa n eti ssä : ta rin oitaa n w w w.pu aehtoisia v apa 12 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Känner du redan till webbadressen Suomi.fi? Sajten upprätthålls av stats kontoret och där hittar du den offentliga förvaltningens tjänster och nyheter på ett och samma ställe. En ypperlig del av Suomi.fi är avsnittet De äldre, där man har samlat information och tjänster som kan vara till nytta för äldre medborgare. Där finns information om boende, ekonomi, välbefinnande, äldres rättigheter och frågor kring döden. Sidorna är klara och rediga och har utvecklats tillsammans med äldre människor. 914 914 hakeutui nuorta naisen Ristin viime vuonna Pu ataloon. rv tu n te nuor aloon tulolle at rv Yleisin syy tu kotona. at iid tir ris t iva ol en Ris tin Läh de: Pun ais 2012 toi min tat ila sto ungdomar sökte sig förra året till Röda Korsets skyddshus för unga. Den vanligaste orsaken för att vända sig till skyddshuset var konflikter i hemmet. Källa : Röda Korse ts verks amhe tsstatistik 2012 Kahden presidentin juhlat Tänä vuonna on juhlistettu monin tavoin kansainvälisen Punaisen Ristin 150-vuotista taivalta, joka alkoi Henry Dunantin Genevessä perustamasta ensimmäisestä komiteasta helmikuussa 1863. Suomessa juhlavuoden huipentaa Punaisen Ristin 150-vuotisjuhlaseminaari Helsingin Säätytalolla 1. lokakuuta. Tilaisuuden teemana on 150 vuotta Punaisen Ristin auttamistoimintaa – humanitaarisen avun tulevaisuus muuttuvassa ympäristössä, ja seminaariin ovat lupautuneet puhujiksi sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidentti Peter Maurer. Presidentti Niinistö toimii myös Suomen Punaisen Ristin suojelijana. Fest med två höga ledare I år har man på många sätt firat internationella Röda Korsets 150-årsjubileum – ett och ett halvt sekel har gått sedan Henry Dunant grundade den första kommittén i Genève i februari 1863. I Finland kulminerar firandet i ett 150-årsjubileumsseminarium på Ständerhuset i Helsingfors den 1 oktober. Temat är 150 år av Röda Korsets hjälparbete – det humanitära biståndets framtid i en föränderlig omvärld, och på seminariet talar åtminstone republikens president Sauli Niinistö och Internationella rödakorskommittén ICRC:s ordförande Peter Maurer. President Niinistö är också Finlands Röda Kors beskyddare. Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa. Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki Eläkeliiton TunneMusiikki-projektista saat tukea, virtaa ja vinkkejä 50+-ikäisten esteettömään musiikkitoimintaan vapaaehtoistoiminnan keskuudessa. Huomioimme TunneMusiikki-toiminnassa iän tai vamman myötä heikenneet aistit. Tutustu koulutuksiimme sekä materiaaleihin osoitteessa www.tunnemusiikki.fi ja ota yhteyttä! Yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi "Nälkäpäivä-kiertueeseen oli helppo lähteä mukaan, koska asia on minusta niin tärkeä. Minulla on luotto Punaisen Ristin toimintaan muutenkin korkealla." Tien päälle! Nälkäpäivänä Punainen Risti yrittää innostaa kaiken kansan keräämään ja lahjoittamaan apua katastrofirahastoon. Sitä yrittää myös näyttelijä Krista Kosonen, joka otti Punaisen Ristin haasteen vastaan ja liftaa lippaan kanssa halki Suomen. Ä 14 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 – Nälkäpäivä-kiertueeseen oli helppo lähteä mukaan, koska asia on minusta tärkeä. Luotto Punaisen Ristin toimintaan on minulla muutenkin tosi korkealla, niin kuin varmasti suurimmalla osalla suomalaisista. Yksinkertaisen nerokas keräys Nälkäpäivän ideaa suosikkinäyttelijä pitää yksinkertaisuudessaan nerokkaana. Jokainen voi osallistua, koska rahan lahjoittamisen lisäksi kuka tahansa voi antaa keräykselle aikaansa sen verran kuin ehtii. Keräystulos taas on sitä parempi, mitä enemmän kerääjiä saadaan liikkeelle, joten viime kädessä lahjoitettu aikakin muuttuu rahaksi avuntarvitsijoille. Itse keräämistä Kosonen pitää jopa yllättävän positiivisena kokemuksena. Edellisinä vuosina lipas on täyttynyt mukavaan tahtiin, ja ihmisten suhtautuminen keräyk seen on ollut hy vin myönteistä. – Keräämistä helpottaa varmasti se, että ihmiset tuntevat Nälkäpäivän ja Punaisen Ristin. Moni tulee juttelemaan niitä näitä, ja suhtautuminen on aina ollut hyvin positiivista. Välillä on tuntunut, että ihmiset eivät yksinkertaisesti kehtaa olla laittamatta rahaa Nälkäpäivä-lippaaseen. Toisaalta Kosonen on pannut merkille, että avokätisimpiä lahjoittajia ovat usein ne, joista sitä ei ensimmäiseksi arvaisi. – Tämä on tietysti vähän kärjistettyä, mutta usein on tuntunut, että eniten antavat ne, joilla luultavasti on vähiten ylimääräistä. Esimerkiksi opiskelijat ja ikäihmiset. – Sen sijaan moni varakkaan näköinen liikemies kiirehtii ohi – joskus on tehnyt mieli sanoa, että mikset sinä lahjoita, kun kaikki muut lahjoittavat, mutta silloin pitää tietysti hillitä itsensä. Voihan ihmisellä olla kiire, eikä kaikilla ole käteistä rahaa mukanaan, Krista hymyilee. Lopussa lippaat punnitaan Nälkäpäivä-kiertueella Krista Kosonen keskittyy lahjoituksia enemmän ihmisten keräämiseen. Tarkoituksena on haastaa mukaan mahdollisimman paljon uusia ihmisiä kiertuepaikkakunnilta ja kotikatsomoista. Vaikka tietysti an myös Kristan lipas – tai parhaassa Seuraa Krist! a a tapauksessa useammat lippaat – k t a m punnitaan Nälkäpäivän päätteekssa liftaten Lippaan kan si. visiossa -kiertue tele .–14.9. – Paineita! Krista naurahtaa. 10 la Liv-kanaval – Hiukan jännittää, vastuu on palklo 17:55 . .9 15 ja klo 20 jon isompi kuin tavallisena kerääitteissa so o sekä netissä jänä, mutta ilman muuta tosi hyja .fi vä äi p Nälkä vällä mielellä lähdetään matkaan. Ruutu.fi. Lippaan kanssa liftaten -kiertueen reitti kulkee Suomen halki pohjoisesta etelään. Pysähdyspaikkoina ovat Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku ja Helsinki. Kiertueen aikana tutustutaan Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintaan ja kansainväliseen apuun, joita varten varoja Nälkäpäivänä kerätään. Matkan varrella tavataan myös vieraita, joista osa on julkisuudestakin tuttuja. Kristan matkaa seurataan 10.–15.9. joka ilta television Liv-kanavan ja Ruutu.fi:n Lippaan kanssa liftaten -ohjelmissa, Radio Aallossa sekä tietysti osoitteessa Nälkäpäivä.fi. ● jari riihimäki lä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki, tietää vanha sanonta. Se sopii erinomaisesti myös Punaisen Ristin Nälkäpäivään. Koko kansan keräys toimii ja tunnetaan niin hyvin, että isot muutokset ovat turhia. Pienet uutuudet sen sijaan ovat paikallaan, jotta mahdollisimman paljon väkeä saadaan liikkeelle ja kokemaan keräämisen ja lahjoittamisen ilo. Tänä vuonna Nälkäpäivän näkyvin uutuus on Lippaan kanssa liftaten -kiertue, joka vie näyttelijä Krista Kososen matkalle poikki Suomen tutustumaan Punaisen Ristin apuun ja haastamaan väkeä mukaan Nälkäpäivään. Kosonen oli selvä valinta kiertueen kasvoiksi, sillä hän on paitsi sukupolvensa suurimpia tähtiä Suomessa, myös kokenut Nälkäpäivä-kerääjä, Punaisen Ristin kuukausilahjoittaja – sydämeltään Punaisen Ristin ihminen. – Ensimmäisen kerran lähdin Nälkäpäivänä keräämään 14-vuotiaana 1997. Ihan joka vuosi en ole ehtinyt mukaan, mutta aina olen mennyt, kun olen kynnelle kyennyt – ja joka vuosi olen ainakin lahjoittanut, Krista kertoo. Kimmo Holopainen avun maailma hjälpens värld 3/ 2013 15 Anu Vainionpää (vas.) ja Ellareeta Alatalo tutustuivat moskiittoverkkoon luokkaretkellä Kalkun logistiikkakeskukseen. Luokkaretki kriisiavun lähteille Nälkäpäivä tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille erinomaisen mahdollisuuden auttaa ja tutustua samalla Punaisen Ristin toimintaan. teksti Paula Paukku kuvat jenna lehtonen V iitisenkymmentä koulua osallistui viime vuonna Nälkäpäivänä arvontaan, jonka pääpalkintona oli tutustumismatka Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen Kalkkuun. Arpa osui Hämeenlinnalaiseen Ahveniston kouluun, jonka parikymmentä oppilasta ja kaksi opettajaa suuntasivat huhtikuisena perjantaina koulunpenkin sijasta Tampereelle. Vierailupäivän ohjelma alkoi Suomen Punaisen Ristin toiminnan esittelyllä koko laajuudessaan. – Kuinka monelle Punaisen Ristin toiminta on tuttua? Punaisen Ristin kouluyhteistyön koordinaattori Pekka Laukkanen tiedusteli yläkoululaisilta. Hetken miettimisen jälkeen tutuimmik si aiheik si koululaisille osoittautuivat ruoka-apu, Nälkäpäivä, verenluovutus ja ensiapukoulutus. Laukkanen muistutti, että Punaisessa Ristissä riittää myös nuorille paljon tekemistä. Ensiapukurssin käytyään voi hakeutua vaikka apupäivystäjäksi rockfestivaaleille tai ryhtyä Reddie Kids -kerhon ohjaajaksi. 18-vuotiaana voi jo hakea nuorisodelegaatiksi vaikkapa Sri Lankaan, Nepaliin, Peruun tai Etelä-Afrikkaan. 16 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Katastrofirahasto on puskuri Seuraavaksi opittiin, miten Punaisen Ristin lahjoitusvaroja käytetään. Jos rahat on lahjoitettu tiettyä kohdetta varten, ne myös käytetään juuri siihen. Tällaisia kohdennettuja hätäapukeräyksiä järjestetään yleensä suurta huomiota saaneiden katastrofien kuten Haitin maanjäristyksen yhteydessä. – Kuitenkin vain yksi kymmenestä katastrofista päätyy otsikoihin. Mitä sitten tehdään, jos apua tarvitaan äkkiä sellaiseen kohteeseen, josta media ei ole kiinnostunut, avustustoiminnan suunnittelija Miia Pöllänen haastoi koululaisia. Juuri sitä varten on olemassa Nälkäpäivä. Nälkäpäivänä kerätyt varat menevät sitomattomina Punaisen Ristin katastrofirahastoon, joka toimii eräänlaisen puskurina. Katastrofivarastosta rahoja voidaan käyttää nopeasti juuri siellä, missä apua eniten tarvitaan. – Esimerkiksi Haitiin iski maanjäristyksen jälkeen kolera ja trooppinen myrsky, mutta yleisö alkoi jo väsyä yhden maan ongelmiin. Katastrofirahaston ansiosta meidän ei tarvinnut saada uutta rahaa Haitia varten, vaan pystyimme auttamaan heti, Pöllänen selvitti. Tiivistahtisen esitelmän ja maukkaan lounaan jälkeen koululaiset pääsivät tutustumaan lähemmin itse logistiikkakeskukseen, joka sijaitsee pääosin valtavissa kallioon louhituissa luolissa, sodanaikaisen patruunatehtaan tiloissa. Alkuun suunnattiin kuitenkin pihalle, jossa odotti tihuttava kevätsade. Se ei parikymmenpäistä joukkoa haitannut, sillä ulos oli pystytetty suuri ilmakaariteltta. – Tällainen teltta voi toimia niin sairaalan leikkaussalina kuin kenttäkeittiönäkin, kansainvälisen avun suunnittelija Outi Amanour esitteli Punaisen Ristin uutta evakuointisairaalaa varten hankittuja tiloja. Seuraavaksi riennettiin varastoon, jota pullisteli suuria paaleja näyttävissä pinoissa. Koululaiset oppivat, että paketeista löytyy niin vaatteita, keittiösettejä, fleece-peitteitä, nukkumismattoja, malariaverkkoja kuin vesikanistereitakin. Katastrofin iskiessä tarvikkeet lähtevät minne tahansa maailmassa, ja ne riittävät jopa 10 000 hengen pakolaisleirille. Oppilaiden suosikiksi paljastui Kalkkuun rakennettu mallileikkaussali, joka näyttää täsmälleen samalta kuin kenttäsairaalassa Haitilla tai Zimbabwessa. – Eivätkö ne taudit voi tarttua lääkäreihin? oppilaat halusivat tietää. – Kyllä se riski on olemassa. Esimerkiksi Zimbabween mennessäni otin koleralääkkeen ennen lähtöä ja paikan päällä pidin huolta käsihygieniasta ja siitä, mitä laitoin suuhuni, Amanour kertoi. Kivempaa kuin luulisi Ennen päivän päättymistä koululaiset pääsivät vielä kiipeämään Punaisen Ristin Land Cruiserin kyytiin ja näkemään, miten vaateapuun menevät tavarat lajitellaan ennen päätymistään suuriin valkoisiin paaleihin. Pitkän päivän jälkeen oli hyvä istahtaa alas jäätelölle ja pohtia kaikkea nähtyä ja kuultua. – Kiinnostavinta oli tutustua Punaisen Ristin toimintaan. En tiennyt, että se on näin laajaa, kahdeksasluokkalainen Venla Kaukokari summasi päivän annin. – Tämä oli paljon kivempi paikka kuin me luulimme, luokkatoveri Kheda Abuhanova päätti. ● Tule mukaan! Nälkäpäivänä jokainen löytää itselleen sopivan tavan auttaa. Kouriintuntuvimman panoksen annat lähtemällä lipaskerääjäksi. Mukaan pääsee noutamalla lippaan ja keräysliivit lähimmästä keräyspisteestä Nälkäpäivänä, mutta kerääjäksi voi ilmoittautua myös etukäteen osoitteessa Nälkäpäivä.fi. Punainen Risti ottaa yhteyttä ilmoittautuneisiin, ja samalla varmistetaan, että keräyspisteissä riittää lippaita kaikille halukkaille! Jos et pysty osallistumaan Nälkäpäivään kerääjänä, voit aina osallistua lahjoittajana. Lahjoituksen voi keräyslippaan lisäksi tehdä verkossa, lahjoituspuhelimeen tai suoraan Katastrofirahaston pankkitilille. Lahjoita pankkitilille: ●●Nordea FI06 2219 1800 0680 00 ●●Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05 ●●Helsingin OP Pankki FI14 5780 0710 0116 49 ●●Aktia FI18 4055 1110 0013 97 ●●Suupohjan Osuuspankki FI63 4730 4720 0301 89 ●●Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25 ●●Tapiola FI48 3636 3001 9701 10 ●●S-Pankki FI91 3939 0012 3129 30 Lahjoita puhelimella: 0600 12220 (20,28 euroa + pvm) 0600 12210 (10,01 euroa + pvm) Punaisen Ristin apu maailmalle 2012 Punainen Risti on Suomen suurin kansainvälistä humanitaarista apua antava järjestö. Avustustoiminnan viime vuoden luvut antavat hyvän käsityksen työn mittakaavasta. Huippuyksiköitä ja erikoistumista Suomen Punaisen Ristin erityisalaa ovat nopean avustustoiminnan yksiköt kuten kenttäsairaalat ja -klisuomalaisia nikat sekä koulutetut Avustus avustustyöntekijät. Kutyöntekijöitä: vassa yksi heistä, ylihoitaja Aija Miettinen, tarkastaa pienen potilaan vointia P unaisen Ristin klinikalla Haitissa. 150 K atastrofiapua: Kehitysyhteis työapua: 19 600 000 € 13 500 000 € Vaateavun kohdemaat: 7,7 % 49,8 % Uganda 13 512 kg 7,8 % Sierra Leone 13 697 kg 8,4 % Burundi 14 770 kg 26,4 % Kazakstan 46 610 kg Mongolia 87 945 kg Niklas Meltio Leikkaussali kiinnosti Vaateapua Yhteensä 176 534 kiloa Suomen Punaisen ristin Kalkun logistiikkakeskus lähetti maailmalle yhteensä 696 568 vaatekappaletta. Ruoka-apua: Avustustarvikkeet: 1 800 650 kiloa vastaa 42:n suuren matkustajalentokoneen painoa* 276 234 kiloa vastaa 18:n suuren linja-auton painoa ** * Elintarvikeavun yhteismäärä (mm. viljaa, ruokaöljyä ja -suolaa). Vertailukoneena Airbus A320-200. ** Materiaaliavun yhteismäärä (mm. majoitusja keittiötarvikkeita, hygieniatarvikkeita). Vertailukohtana kaksiakselinen kaupunkibussi. Lahjoita tekstiviestillä: Viesti SPR numeroon 16499 (15 euroa / tekstiviesti) Lahjoita Punaisen Ristin sivuilla: Nälkäpäivä.fi Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2011/2603/2.11.2011 ja 2020/2012/2631/16.8.2012. Keräysaika 1.1.2012–31.12.2013 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro 1378 K12/14.11.2011. Humanitaariseen toimintaan. Nettilipas osaa kieliä Nälkäpäivän äiti on poissa Viime Nälkäpäivänä kokeiltu virtuaalinen keräyslipas sai hyvää palautetta ja lippaita perustettiin mukavasti, joten kampanja jatkuu myös tänä syksynä. Uutta viime vuodesta ovat kieliversiot, sillä lippaansa kieleksi voi nyt valita myös ruotsin tai englannin. Virtuaalinen keräyslipas perustetaan netissä, ja siihen lahjoitetaan verkkopankkitunnuksilla. Nettilippaan voivat perustaa sekä yritykset että yksityishenkilöt, ja siihen jaetaan linkkiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. Yritykset voivat myös julkaista lippaansa nettisivullaan, jolloin lippaan täyttymistä on helppo seurata. Monikymmenvuotisen uran Punaisen Ristin vapaaehtoisena tehnyt Mailis Korhonen menehtyi 8. huhtikuuta Pälkäneellä. Petäjävedellä 15.1.1923 syntynyt Korhonen oli kuollessaan 90-vuotias. Vuosien varrella Korhonen toimi kotikuntansa Pälkäneen Punaisen Ristin paikallisosastossa monessa tehtävässä muun muassa järjestäen keräyksiä ja vanhustoimintaa sekä avustaen Veripalvelua. Ainutkertaisimman panoksensa Korhonen antoi silti Punaiselle Ristille Nälkäpäivän keksijänä. Nälkäpäivä sai alkunsa Siskon päivän keräyksestä, jonka Korhonen ja Hämeen piirin Erkki Korkama toteuttivat syksyllä 1980. Kerä- Perusta oma lipas osoitteessa www.lahjoituslipas.fi/punainenristi yksen ajatuksena oli syödä yhtenä päivänä vähemmän ja lahjoittaa säästyneet rahat Itä-Afrikan nälänhädän uhreille. Tempaus oli suuri menestys, ja Nälkäpäivä laajeni valtakunnalliseksi jo seuraavana vuonna. Tänä päivänä Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin tärkein ja tunnetuin vuotuinen kampanja. – Viimeiset vuodet äiti asui kotona, jossa me hoidimme häntä sisareni Maija-Liisa Korhosen kanssa. Vielä tammikuussa vietimme äidin 90-vuotispäiviä, mutta sen jälkeen voimat alkoivat hiipua. Aivan viime aikoihin asti äiti oli oma itsensä, aina onnellinen ja tyytyväinen ihminen, Korhosen tytär Sinikka Ignatius kertoo. – Äiti korosti aina, että Nälkäpäivä ei ollut yksin hänen ansiotaan, vaan se tehtiin yhdessä. Hänellä oli aina kyky innostaa muita, oma rehellinen innostus tarttui. Äiti oli koko ikänsä henkeen ja vereen ristiläinen. avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 17 Nuorten roolipelis- sä osallistujat säntäsivät pakoon sissien hyökättyä pakolaisten leiriin. Kari Nieminen Raision osastosta ja Merja Korpela Länsi-Helsingin osastosta viihtyivät Liisantorin leirimajoituksessa. Rauman osaston vapaaehtoinen Eerikki Kivimäki kertoi Kauppa torilla omatoimisesta varautumisesta. Vuokko Kuosalla ja Anitta Virtasella oli kotivara jo kunnossa. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Yves Daccord (vas.), Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Erkki Liikanen, Ilkka Uusitalo ja Erkki Tuomioja keskustelivat Euroopan kriisistä. Ari Mäntyvaara n ja jan i rutane n , kim mo holopa ine en, tat u blo mq vist en, jar kko mik kon kuvat juss i par tan esitteli Punaisen Ristin vedenpuhdistusta Liisantorilla. Esitystä seurasi myös toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen (oik.) Varsinais- Suomen piiristä. i t s i R n e n ai Punvaltasi Porin Suomen Punainen Risti pani parastaan SuomiAreenassa heinäkuussa. ahdeksatta kertaa Pori Jazzien aikaan järjestetty SuomiAreena on kasvanut Suomessa vertaansa vailla olevaksi yhteiskunnalliseksi kesätapahtumaksi. Rima olikin asetettu korkealle, kun Punainen Risti toimi ensimmäistä kertaa tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Porilaiset saivat hämmästeltävää jo varsinaista SuomiAreena-viikkoa 15.–19.7. edeltävänä sunnuntaina, kun Liisantorille alettiin pystyttää Punaisen Ristin pakolais- ja evakuointileiriä. Lähes sadan teltan leiri huoltotiloineen nousi torille talkoovoimin muutamassa päivässä – ja sen päälle valtava halliteltta yleisötapahtumia varten. Leirissä majoittui lopulta miltei 300 Punaisen Ristin vapaaehtoista, työntekijää ja vierasta yössä. – Halusimme tarjota ihmisille pienen vilauksen siitä, millaista elämä pakolaisleirillä on. Ja samalla antaa ainutlaatuisen kokemuksen Porin kesäyössä, Punaisen Ristin tapahtumakoordinaattorina SuomiAreenassa toiminut Tiina Jako nen sanoi. Hän muistutti, että vaikka Porin leiri pystytettiin aivan kuin oikea pakolaisleiri, asuminen siellä poikkesi paljon todellisen pakolaisleirin elämästä. – Meillä nukuttiin sängyissä, joita tavallisesti käytetään leirisairaaloissa. Oikeilla pakolaisleireillä per- 18 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 teksti Kimmo Holopainen K heet joutuvat usein majoittumaan lattialle solumuovipatjoille. Samaan arvioon päätyi parin telttayön jälkeen Merja Korpela Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osastosta. – Retkeilen paljon, ja siihen verrattuna täällä on suorastaan herraskaiset olot. Liikenteen melua kuuluu vähän, mutta ei se ainakaan minun yöuniani ole häirinnyt, Liisantorin huoltojoukoissa vapaaehtoisena ahertanut Korpela jutteli. Samoilla linjoilla oli naapuriteltassa asunut Kari Nieminen Raision osastosta. – Kokemus on ollut tosi positiivinen, en jättäisi väliin mistään hinnasta. Yhtenä yönä teltassa oli pikkuisen kylmä, mutta se hoitui pistämällä pikkuisen villapaitaa ja pitkää alushousua, tuumasi Nieminen, jolla oli matkaseuranaan koko perhe: vaimo Tarja Tiitta-Nieminen, tämän poika Janne Virkki, 17, sekä oma tytär Sanna Nieminen, 19. Evakuointisairaala vetonaulana Porin Kauppatorilla esillä oli käytännössä koko Punaisen Ristin kotimaan toiminta: ensiaputoiminta, ystävätoiminta, nuorisotoiminta, maahanmuuttaja- ja pakolaistoiminta, Veripalvelu, Kontti... Kansainvälistä avustustoimintaa Keskustorilla edustivat Punaisen Ristin kenttäsairaalaosasto sekä näyttelyn todellinen vetonaula, telttarivistön päähän pystytetty kokonainen evakuointisairaala. Evakuointisairaala on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan uutuus, jonka suunnittelun juuret juontavat vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamiin. – Kun jotain vastaava tapahtuu, evakuointisairaala lähetetään ka- tastrofialueelle huolehtimaan ensisijaisesti suomalaisista ja muista EU-kansalaisista. Ajatuksena on nimenomaan hoitaa potilaat matkustuskuntoon, jotta heidät voidaan kuljettaa kotimaihinsa saamaan jatkohoitoa, avustustyöntekijä Hannele Toivola kertoi sairaalatelttaa hämmästelleille vieraille. Samalla selvisi, että neljä tonnia painava sairaala saadaan Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta lentokentälle muutamassa tunnissa. Kohteessa se on käyttökunnossa kolmessa tunnissa. – Evakuointisairaala on niin uusi, että sitä ei ole vielä testattu tositoimissa, mutta sairaalan lähettämistä ja toimintaa harjoiteltiin yhteispohjoismaisessa harjoituksessa Luulajassa. Silloin kaikki toimi hyvin. Hyvin evakuointisairaala toimi myös SuomiAreenan yleisöön, joka virtasi sisään tasaisena nauhana. – Kuultiin tuossa kaupungilla, että täällä on tällainen, joten piti tulla vilkaisemaan. Tämä sairaala on aivan mahtava konsepti. Täytyykin muistaa lahjoittaa, kun seuraavan kerran tulee keräyslipas vastaan, Joel Salminen mietti. Kysymyksiäkin avustustoiminta herätti. Kenttäsairaalaosaston toimintaa esitellyt avustustyöntekijä Virpi Teinilä sai vastatakseen kysymyksen, miten suomalaiset osaavat hoitaa potilaita maailman äärissä ilman yhteistä kieltä hoidettavien kanssa. – Siinä auttaa, että kaikissa maissa on paikallinen Punaisen Ristin tai Puolikuun sisaryhdistys, jolta saamme apua. Esimerkiksi Haitin kreoli kuuluu aika harvan kielitaitoon, mutta Haitissakin on Punainen Risti, josta saimme apuvoimia, Teinilä muistutti. Naapurissa Punaisen Ristin ko- timaan toiminnan teltassa pohdittiin ensiaputaitoradan päätteeksi omatoimista varautumista. Rauman osaston vapaaehtoinen Eerikki Ki vimäki esitteli Anitta Virtaselle ja Vuokko Kuosalle esimerkkikotivaran, jolla pärjäisi poikkeustilanteessa viikon kotioloissa: elintarvikkeita, lääkkeitä, paristoja, vesiastioita, joditabletteja... – Itse asiassa meiltä löytyy kaikki kotoa! Sen verran on tullut käytyä Punaisen Ristin kursseja, Kuosa yllätti. – Siis ihan työn puolesta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen en vielä ole, mutta ehkä sekin aika vielä koittaa! Rouvien jatkettua eteenpäin Eerikki Kivimäki arvioi, että kävijöitä oli riittänyt mukavasti epävakaisesta säästä huolimatta. – Aika on mennyt nopeasti, kun on koko ajan ollut tekemistä, Kivimäki jutteli. – Punainen Risti on täällä todella hienosti esillä. Aivan varmasti tällainen esiintyminen tuo meille uusia jäseniä ja lahjoittajia. Huippuvieraat vetivät väkeä Yhteiskunnallisessa kesätapahtumassa kun oltiin, jokaista päivää rytmittivät ajankohtaiset Punaisen Ristin keskustelut ja haastattelut. Yksi kiinnostavimmista vieraista oli Syyrian Punaisen Puolikuun puheenjohtaja Abdul Rahman Attar, joka saapui keskiviikkona Poriin suoraan Damaskoksesta Suomen Punaisen Ristin kutsusta. Attar puhui Liisantorin lavalla kotimaansa yhä syvenevästä humanitaarisesta katastrofista ja vetosi lahjoittajiin ja tukijoihin, ettei syyrialaisia unohdettaisi. käännä avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 19 Punaisen Ristin vapaa ehtoiset ja avustustyön tekijät pystyttivät Liisantorin pakolaisleiriin parissa päivässä lähes sata majoitustelttaa. Avustustyöntekijä iitta Mäki-Vaurio esitteli R Punaisen Ristin evakuointisairaalaa kävijöille Kauppatorilla. Erityisesti suomalaisten pelastamiseksi maailman ääristä suunniteltu sairaala oli näyttelyn vetonaula. Punaisen Ristin toiminta esittäytyi Kauppatorilla koko laajuudessaan. Kontin valikoima kiinnosti kävijöitä. Vapaaehtoiset Kea K allio (vas.), Emma Löövi, Lotta Ollila ja Anna Löövi ryhmittyivät yhteiskuvaan juontaja-muusikko Axl Smithin kanssa. Smith otti Suomi Areenassa torstaina kantaa vuorovaikutuksen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Punaisen Ristin feissari Karla Pikkarainen esitteli järjestön toimintaa K anerva Kuismalle Kauppatorilla. Vakuuttava esiintyminen SuomiAreenassa houkutteli monet ryhtymään Punaisen Ristin tukijoiksi. Yli 200 vapaaehtoista, avustustyöntekijää ja työntekijää toteuttivat Porissa sellaisen Punaisen Ristin festivaalin, ettei moista ole ennen Suomessa nähty. Syyria puhutti myös Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtajaa Yves Daccordia, ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, Punaisen Ristin puheenjohtajaa Erkki Liikas ta ja EU:n Lähi-idän ulkosuhteiden päällikköä Ilkka Uusitaloa. Huippuvieraat nousivat Liisantorin lauteille torstaina keskustelemaan otsikolla ”Leviääkö Välimeren alueen hätä meillekin?”, mutta aihe todettiin heti kättelyssä riittämättömäksi. Välimeren kriisi on jo levinnyt Eurooppaan mm. pakolaisvirran muodossa, ja varsinkin Etelä-Eurooppa on talouskurimuksen jatkuessa kriisissä itsekin. Keskustelijat kantoivat huolta hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta Euroopassa samaan aikaan, kun koko maanosan painoarvo maailmantaloudessa kutistuu. – On järkyttävää, että ihmisen yhteiskunnallinen asema määrittää nykyään hänen elinikänsä. Luokkayhteiskunta, jonka luulimme jo jättäneemme taaksemme, on tekemässä paluuta, ulkoministeri Tuomioja huolehti. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Daccord puolestaan varoitti seurauksista, mikäli talouskriisin ahdinkoon ajamat ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. – En halua syyllistää mitään tiettyjä maita, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka elävät kaiken sosiaalisen turvan ulkopuolella, ja se hyväksytään yleisesti. Jos emme pidä varaamme, meillä voi olla viiden vuoden päästä sama tilanne, Daccord vertasi. Kaikki keskustelijat painottivat, että Syyrian tilanne voidaan ratkaista vain koko kansainvälisen yhteisön voimin. 20 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 – Kaikki osapuolet on saatava nyt samaan neuvottelupöytään. Kansainvälisen yhteisön pitää puuttua asiaan, mutta samalla miettiä huolellisesti, miten Syyriaa tuetaan pidemmällä aikavälillä. Libyassa hallinto vaihtui, mutta se ei tuonut vakautta, Tuomioja arvioi. Ilkka Uusitalo korosti myös kansalaisyhteiskunnan roolia yhteiskunnallisissa muutoksissa. – Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tiedon ja vaikuttamisen kanavia. Esimerkiksi juuri Punainen Risti on organisaatio, joka pystyy tehokkaasti vaikuttamaan puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa ansiosta, Uusitalo sanoi. Nuoret roolipelin pyörteissä Muissa Punaisen Ristin keskusteluissa pohdittiin muun muassa, mik- si maailmalle kannattaa viedä apua, minne radikalismi katosi, ja mikä ihmisiä eri puolilla maailmaa yhdistää. Nuorison tilannetta ja tulevaisuutta pohdittiin paljon. Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ja nuorisotutkija Mikko Salasuo huolehtivat perjantaina Liisantorilla, että kielteinen julkinen keskustelu asettaa nuorten harteille kohtuuttoman taakan. – Julkinen keskustelu on kuin kaataisi kylmää vettä nuorten niskaan. Se luo nuorille kuvaa, että jos et onnistu, sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia, Mikko Salasuo kuvasi. Sanni Grahn-Laasonen oli samoilla linjoilla. – On kohtuutonta, että nuori alkaa 15-vuotiaana tuntea paineita vaikeasta työllisyystilanteesta tulevaisuudessa. Keskustelu nuorista liitetään myös liian usein syrjäytymiseen. Jos nuori ei heti löydä sitä Varmin merkki onnistuneesta tapahtumasta oli se, että viikon lähestyessä loppuaan Punaisen Ristin väki suunnitteli jo innolla tulevia voimannäyttöjä. omaa juttua, heti aletaan puhua syrjäytymisestä. Sellainen puhe lannistaa nuoret. Uhkakuvien maalailun sijaan nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä. He tarvitsevat omanarvontuntoa vahvistavia ja osallistumaan kannustavia harrastuksia, jotka eivät saa olla rahasta kiinni, keskustelijat päättivät. Ja kuin johtopäätöstä painottaakseen Punainen Risti tarjosi nuorille SuomiAreenassa juuri tätä. Yli viisikymmentä nuorta osallistui Konfliktin keskellä -roolipeliin, jossa heistä tuli kahdeksi päiväksi kuvitteellisen Zuboumban valtion syrjittyä vähemmistöä. Porin ympäristössä toteutetussa pelissä nuoret joutuivat sodan jaloista pitkälle pakomatkalle keskellä väkivaltaa, nälkää ja viranomaisten mielivaltaa – aivan kuten pakolaiset oikeassa elämässä. – Pelin tavoitteena on haastaa osallistujat koettelemaan omaa arvomaailmaansa ja käsityksiään pakolaisuudesta. Samalla haluamme tietenkin tarjota unohtumattoman kokemuksen, kertoi Punaisen Ristin humanitaarisen oikeuden asiantuntija Jani Leino. Elämänsä ensimmäiseen roolipeliin osallistuneet Jemina Iiponen ja Laura Sääskilahti vakuuttivat pelin päätyttyä, että tavoite saavutettiin. – Peli oli hyvällä tavalla kaamea kokemus, Jemina Iiponen tiivisti. Laura Sääskilahti pohti jo lähtevänsä avuksi tulevia pelejä järjestettäessä. – Peli lisäsi ymmärrystäni pakolaisista ja heidän kohtaamistaan tunteista. Haluaisin jatkossa itse olla apuna pelien järjestämisessä, jotta mahdollisimman moni voi saada tämän kokemuksen. Ensi vuonna uusiksi? Yhdellä sanalla Punaisen Ristin esiintyminen SuomiAreenassa oli suurmenestys. Yli 200 Punaisen Ristin vapaaehtoista, avustustyöntekijää ja työntekijää toteuttivat Porissa Punaisen Ristin festivaalin, jollaista ei ole kotimaan kamaralla ennen nähty. SuomiAreenan onnistumisesta kertoo paljon se, että viikon lähestyessä loppuaan Liisantorin pakolaisleirissä suunniteltiin jo uutta kierrosta. – Tuossa vähän puhuttiin toisten vapaaehtoisten kanssa, että samantyyppisen tapahtuman voisi järjestää jossain muuallakin. Iso työhän tässä on, mutta näkyvyyttä saa valtavasti, Merja Korpela suunnitteli. – Ja mikäs tämän mukavampi tapa viettää kesää olisi? Naapurissa Niemisen perheen teltassa oltiin samoissa tunnelmissa. – Tosi mukava leiri on ollut, Tarja Tiitta-Nieminen vahvisti. – Ensiapupäivystyksistä on jäänyt sen verran vapaa-aikaa, että olemme ehtineet tutustua myös muihin tapahtumiin. Jazz-katukin käytiin katsomassa, mutta ei se oikein meitä säväyttänyt, Punaisen Ristin tapahtuma on enemmän meidän juttumme. Ensi kesänä vuorossa on Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Turussa. Seuraavan kerran siis siellä? – Tai hetkinen... ehkä koko yleiskokousväen voisi majoittaa pakolaisleiriin – se vasta olisi jotain! ● Suuret kiitokset kaikille Porin SuomiAreenaan osallistuneille vapaaehtoisille, vieraille ja koko Punaisen Ristin väelle! avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 21 Härmäin osaston ensiapuryhmän Matti Tampsi ja T uula Latvala tarkkailevat päänsä lyöneen naisen vointia. Tampereen osaston ensiapuryhmäläiset Kalevi Kaikkonen (vas.) ja Jorma Talus auttavat rintakipuista potilasta. Sattuipa Savonlinnassa Kesäisenä viikonloppuna Savonlinnassa tuntui sattuvan onnettomuuksia sadan metrin välein. Onneksi auttajia riitti Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailuissa. teksti Sanna Räsänen kuvat Niklas Meltio V anhempi herrasmies kumartuu kaksinkerroin käpertyneen naisen puoleen. – Mä olen Jorma Talus Punaisesta Rististä. Mikä on hätänä? – Rintaan sattuu... aii... – Käy tähän istumaan. Onko sulla jotain lääkitystä? – Ei ole. Puristaa... kovasti... – Otetaan ihan rauhassa. – Apu on hälytetty paikalle. Mä otan sulta kohta henkilötietoja. Onko sun kylmä? Jorma Taluksen mitatessa rintakipuisen naisen pulssia ja hengitystä Kalevi 22 avun maailma hjälpens värld Kaikkonen juttelee naiselle rauhalliseen "Seniori-ikäisilsävyyn. Vieressä Veikko Vasama soitlä ensiapu taa hätäkeskukseen. Kyseessä on osaa- päivystäjillä on va auttajakolmikko, tamperelaisia ensiatietojen lisäksi pupäivystäjiä, joilla on vuosikymmenten taitoa ja varkokemus erilaisista ensiaputaitoja vaamuutta, jotka tineista tilanteista. yhdistyvät Sadan metrin päässä pyöräilijä on parhaalla mahtörmännyt jalankulkijaan. Pyöräilijä madollisella kaa maassa ja valittaa kipeää olkapäätavalla." tään. Jalankulkija on kaatunut ja lyönyt otsansa. Paikalle on osunut Härmäin osaston ensiapuryhmäläisiä. Lauri Luomaluhta auttaa R eddie on kanssa pyöräilijää avaruuslakanan pipi. Masussa on p ä ä l l e m a k u u l l e, M a t t i ontto kohta Tampsi soittaa hätäkeskuk– ehkä jäätelö seen, ja Tuula Latvala auttaa otsansa satuttanutta voisi auttaa? jalankulkijaa. ”Toiminta päättyy!” Samalla radiopuhelimesta tulee tieto, että on aika lopettaa. Avaruuslakanalta nousee Kalevi Pihla 3 / 2013 jamäki, jonka olkapäässä ei näytä olevan enää minkäänlaisia kipuja. Tiessään ovat myös otsa teatterimeikistä punaisena olevan jalankulkijan Hanna Vehvi läisen tuskat. Tamperelaisilta apua saanut rintakipupotilas Mirja Nissinen hymyilee iloisesti. Pihlajamäki, Vehviläinen ja Nissinen ovat vapaaehtoisia, jotka ovat tulleet Savonlinnaan näyttelemään potilaita Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailuihin. Kokeneet ensiapuryhmäläiset ovat paikalla mittelemässä taitojaan ensiapuryhmien senioriluokan Suomen mestaruudesta. Kun kilpailijat keräävät tavaroitaan kasaan ja lähtevät kohti seuraavaa rastia, tuomarit merkitsevät arviointilomakkeisiin, mitä ryhmä muisti ja mitä unohti, mistä tulee piste ja mistä ei. Polkupyörärastin toimintaa arvioinut ensiapukilpailujen tuomari Henri Back man kehuu Härmäin osastoa rauhallisuudesta, potilaiden tutkimisen suunnitelmallisuudesta ja siitä, miten ystävällisesti he juttelivat potilaille. Miinus tulee siitä, että pötkölleen asetetulle pyöräilijälle unohtui reppu selkään. Uutuutena seniorisarja Punainen Risti järjestää ensiapuryhmien Suomen mestaruuskilpailut joka toinen vuosi. Perinteisesti niissä on kilpailtu neljässä sarjassa: aikuiset, nuoret, varhaisnuoret eli Reddie Kidsit ja ensivasteparit. Tänä vuonna vietettävän senioreiden teemavuoden kunniaksi ensiapukilpailuihinkin päätettiin nostaa erityinen sarja: kolmihenkiset seniorijoukkueet, joihin hyväksyttiin vain yli 63-vuotiaita kilpailijoita. – Tänne oli valmisteltu hyvät rastit ja tuomarit olivat ystävällisiä. Olemme nauttineet tästä kisasta. Pirjo Kontio on hyvä päällikkö, me olemme päässeet kisan aikana harjoittelemaan ensiaputaitojamme ja oppimaan ryhmänä toimimista, Kajaanin osaston senioriryhmän jäsen Pirkko Schroderus kertoo kilpailun päätyttyä. Schroderuksen kehuma ryhmänvetäjä Pirjo Kontio on samaa mieltä. – Rastit olivat todella mielenkiintoisia. Olen iloinen, että seniorisarja järjestettiin ja mekin saimme osallistua. Muistetaan, että mekin ollaan vielä täällä, kertoo Kontio, joka itse osallistui viime vuonna ensiapupäivystyksiin yli 500 tuntia. Senioreilla on aikaa auttaa – Seniori-ikäisillä ensiapupäivystäjillä on tietojen lisäksi taitoa ja varmuutta, jotka yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti henkistä tukea vaativissa tilanteissa he ovat täysin korvaamattomia, sanoo Punaisen Ristin terveydenhuollon suunnittelija Niina Hirvonen. – On rikkaus, että meillä on ensiapuryhmissä kaiken ikäisiä, mutta senioreiden tärkeys korostuu erityisesti silloin, kun pitää löytää päivystäjiä päiväsaikaan arkena. Senioreilla on usein muita paremmat mahdollisuudet joustaa. Savonlinnan SM-kilpailuissa seniorisarjan voitto meni lopulta Tampereelle, kajaanilaiset sijoittuivat toiseksi ja Härmäin osaston ensiapuseniorit kolmansiksi. ● Lämmin kiitos kaikille kilpailijoille, potilaita esittäneille ja muille järjestelyihin osallistuneille vapaaehtoisille sekä kannustusjoukoille! Häme ja HUP tuplamestareiksi Ensiavun SM-kilpailujen tulokset 2013: Aikuisten sarja 1. Hämeen piirin joukkue Tampereen osastosta 2.Helsingin ja Uudenmaan piirin joukkue Länsi-Helsingin osastosta 3. Varsinais-Suomen piirin Peimarin ensiapuryhmä (Kaarinan, Paimion, Piikkiön ja Sauvo-Karunan osastot) Ensivasteparien sarja 1. Varsinais-Suomen piirin joukkue Aurajoen osastosta 2.Länsi-Suomen piirin joukkue Jyväskylän osastosta 3. Hämeen piirin ykkösjoukkue Tampereen osastosta Nuorten sarja 1. Helsingin ja Uudenmaan piirin joukkue Järvenpään osastosta 2.Lapin piirin joukkue Inarin osastosta 3. Hämeen piirin joukkue Nokian osastosta Varhaisnuorten sarja 1. Helsingin ja Uudenmaan piirin ykkösjoukkue Länsi- Vantaan osastosta 2.Hämeen piirin ykkösjoukkue Länsi-Teiskon osastosta 3. Savo-Karjalan piirin joukkue Tohmajärven osastosta Senioreiden sarja 1. Hämeen piirin joukkue Tampereen osastosta 2. Oulun piirin joukkue Kajaanin osastosta 3. Länsi-Suomen piirin joukkue Härmäin osastosta avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 23 Lähes 200 vierasta osallistui Punaisen Ristin omaishoita jien tukitoiminnan juhlaseminaariin Siilinjärvellä. jille liikunnallisia kursseja ja terveystarkastuksia yhteistyössä kuntien kanssa. Vapaaehtoiset ovat tarpeellinen linkki omaishoitajien ja viranomaisten välillä, mutta tärkeää on myös vertaistuki. – Parhaiten omaishoitajan arkea tuntee toinen omaishoitaja, Sisko Aalto muistutti. Hallitustason tunnustusta 20 vuotta Omaishoidon tukea Juhlan hetki Punaisen Ristin 20 vuotta täyttävä omaishoitajien tukitoiminta tarjoaa virkistystä ja vertaistukea omaishoitajan raskaassa arjessa. Siilinjärven juhlaseminaariin toi tervehdyksensä myös paikkakunnan oma poika, pääministeri Jyrki Katainen, jolle omaishoitajuuden haasteet ovat omasta perheestä tuttuja. teksti Irene Pakkanen kuvat Timo Hartikainen 24 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 P unaisen Ristin 20 vuotta täyttävän omaishoitajien tukitoiminnan juhlaseminaari kokosi Siilinjärven Kunnonpaikkaan auditorion täydeltä omaishoitajia ja Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Puheissa ja taukokeskusteluissa vuorottelivat rakkaus ja huoli omaishoitajien jaksamisesta. – Suuri ongelma on, että omaishoitajat eivät osaa tai jaksa hakea apua. Läheskään kaikki omaishoitajat eivät tiedä tukiasioista tai palveluista, joihin he ovat oikeutettuja, Punaisen Ristin omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto arvioi puheenvuorossaan. Aallon mukaan kunnissa ei ole osattu budjetoida riittävästi omaishoitoon. Rahan ohella omaishoidon haasteita ovat elämäntapojen yksilöllistyminen, muuttoliike ja sinkkuus. Punaisen Ristin vapaaehtoiset tukevat omaishoitajia jo kahdeksan piirin alueella 43 osastossa. Omaishoitajien tukitoiminnassa läheistään hoitaville omaisille tarjotaan virkistys- ja ryhmätoimintaa, koulutusta, ohjausta ja henkistä tukea. Lisäksi Punainen Risti on järjestänyt omaishoita- Samoilla linjoilla oli pääministeri Jyrki Katainen, joka toi seminaariväelle Suomen hallituksen kiitokset Punaisen Ristin arvokkaasta työstä omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Omaishoitajuus koskettaa myös pääministeriä läheltä, sillä hänen isänsä Yrjö Katainen toimii hänen äitinsä Marjan omaishoitajana. Yrjö Katainen osallistuu Siilinjär vellä myös Punaisen Ristin omaishoitajien tukityöhön. – Sitä kautta olen saanut perehtyä tähän toimintaan. Meidän perheen kokemuksen mukaan kaikki yhteisöt, jotka tukevat omaishoitajan henkistä ja fyysistä jaksamista, ovat mielettömän tärkeitä, samoin kotiin tuotu julkinen palvelu, Katainen kiitti. Kataisten perheellä on kahdeksan tuntia viikossa apunaan myös henkilökohtainen avustaja. – Kun henkilökohtainen avustaja tulee, isä pääsee hoitamaan asioita, voi käydä lenkillä ja levätä. Äidilleni avustajasta taas on tullut läheinen ystävä, jonka kanssa hän voi keskustella ja käydä vähän kaupungillakin. Puheenvuorossaan pääministeri pohdiskeli, että omaishoidon rahoitusta tulisi keskittää enemmän tukipalveluihin kuin jakaa suorana tukena omaishoitajille. – Hoidettaville tarvitaan kuntoutusta ja sijaishoitopaikkoja, hoitajalle aitoja mahdollisuuksia vapaapäivään ja kotiin erilaisia palveluja. Suora rahallinen tuki on tärkeä monelle, mutta rahasta ei ole apua, jos hoitaja kotona ei jaksa, Katainen muistutti. Katainen kertoi pallotelleensa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kanssa ajatusta omaishotellista. Omais hotellissa saisi terveyspalveluja ja kuntoutusta, mutta toimintamalli olisi kevyempi ja paikka kotoisampi kuin terveyskeskus tai sairaala. – Minulle omaishoitajuus on ennen kaikkea välittämistä. Harva ryhtyy omais hoitajaksi rahan vuoksi, vaan siksi, että se tuntuu oikealta, Katainen pohdiskeli. hoidon suuntaan. Eniten ikäihmisiä auttavat omat puolisot ja toiseksi eniten aikuiset lapset. Omaishoidettava voi kuitenkin olla myös muu läheinen kuin puoliso tai oma vanhempi. Omaishoidon tukea maksetaan noin 39 000 omaishoitajalle. Kansaneläkelaitoksen tekemän arvion mukaan yhden vanhuksen omaishoito säästää noin 20 000 euroa vuodessa. Omaishoito säästää kuntien hoitomenoja noin kaksi miljardia euroa vuodessa, sillä omaisten auttamat vanhukset käyttävät vain vähän julkisia tai yksityisiä palveluja. Kelan tutkijan Sari Kehusmaan mukaan kunnat säästävät palvelumenoissa vuosittain omaishoidon ansiosta noin 338 miljoonaa vuodessa. Valtio on ohjaamassa tänä vuonna yli 10 miljoonaa tukea omaishoitoon, mutta se edellyttää kunnilta 22 miljoonan vastaantuloa. Tuore vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia entistä tiukemmin järjestämään iäkkäille riittävät, helposti tavoitettavat, turvalliset ja kodinomaiset palvelut, ja myös omaishoito korostuu laissa. Siilinjärven juhlaseminaarissa puhunut Kuopion kaupungin hoivajohtaja Mari Antikainen kiitteli, että uudistukset tuovat pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon. – Vanhustenhuoltosuunnitelma pitää jatkossa tehdä koko valtuustokaudelle, vaikka omaishoitoon käytettävät varat arvioidaan edelleen kunnissa vuosittain. "Moni kokee hylkäämisen tunteita ja syyllisyyttä. Tunteista voi olla vaikea puhua, mutta niitä voidaan käsitellä toisinkin. Voidaan maalata, näytellä, tanssia tai kirjoittaa." Leena Arponen, omaishoidon tuen vapaaehtoinen Palveluseteli otettiin Kuopiossa käyttöön vuonna 2010, mutta Antikaisen mukaan se ei riitä, sillä tilanteet kodeissa ovat niin erilaisia. – Yksi vaihtoehto saada vapaata asioiden hoitoa tai vaikka kampaajaa varten on tuoda omainen muutamaksi tunniksi päiväkeskukseen. Omaishoitaja voi sopia ajan suoraan päiväkeskuksen kanssa. Antikainen nosti esiin myös mallin, jossa omaishoidettavalle räätälöidään palvelut henkilökohtaisen budjetin puitteissa. Sitran rahoittamassa kokeilussa Tampereella on esimerkkien kautta kuvattu ja laskettu euroiksi kaikki palvelut, jotka omaishoitaja ja hänen hoidettavansa tällä hetkellä saavat. Kokeilussa omaishoitoperheiden palveluiden vuosikustannukset vaihtelivat nollasta 21 000 euroon. Keskimäärin tukipalveluihin tarvittiin 12 500 euroa. Palveluihin kuului esimerkiksi kotihoitoa, apuvälineitä, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa asumisen palveluyksikössä. Vertailun vuoksi tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 40 000 euroa henkeä kohti. Osa omaishoitoperheistä ei halunnut muuta kunnallista tukea kuin omaishoidon palkkion. Osa sai paljon hoitoa tukevia palveluja. Joillekin perheille sopi ratkaisu, jossa he saivat vain palveluja, mutta eivät palkkiota. käännä Aino Räsänen (vas.) ja Raija Kekäläinen kertoivat juhlaseminaarissa omista kokemuksistaan omaishoitajana. Isot rahat kyseessä Suomessa jo nyt yli 80 prosenttia ikääntyneiden hoidosta tapahtuu omaishoitona, ja valtion ja kuntien suunnitelmissa hoito painottuu yhä enemmän omais avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 25 Punaisen Ristin omais hoitajien tuki toiminta ●● Suomen Punainen Risti on järjestänyt tukitoimintaa omaishoitajille vuodesta 1993. ●● Omaishoidon tukitoimintaa pyörittävät Punaisen Ristin vapaaehtoiset tukenaan Punaisen Ristin omaishoidon työntekijät. ●● Omaishoidon tukitoimintaa järjestetään jo 42:ssa Punaisen Ristin paikallisosastossa kahdeksan piirin alueella. Siilinjärven juhla seminaarissa pu hunut pääministeri Jyrki Katainen näki, että omaishoidon tuen pitäisi painot tua mieluummin palveluihin kuin ra halliseen apuun. Tuli ne vastamäetkin luvattua... Tilanteiden vaihtelevuus tuli juhlaseminaarissa esiin myös omaishoitajien omissa kokemuksissa. Raija Kekäläisen perheessä elämä sai uuden rytmin 20 vuotta sitten, kun Raijan mies sairastui aivohalvaukseen. Nuorin perheen neljästä lapsesta oli tuolloin seitsemänvuotias. – Sairaus otti liikunnan, puhekyvyn ja kirjoittamisen. Vuoden kuluttua miehellä puhkesi epilepsia, johon etsittiin pitkään sopivaa lääkitystä. Kaksi vuotta sitten todettiin diabetes, ja alkoi taas uudenlainen elämäntapa mittauksineen ja ruokavalioineen, Raija Kekäläinen kertoo. Päätös ryhtyä hoitamaan omaa puolisoa oli Raijalle itsestään selvä. – Kun tein kerran alttarilla päätöksen, että tahdon. Kotihoito käy Kekäläisten luona aamulla, mutta päivän muista rutiineista ja illalla miehen nukkumaanmenosta Raija huolehtii yksin. Nosturista on apua, mutta puolison auttaminen pyörätuoliin tai vuoteeseen on voimainkoetus seit26 avun maailma hjälpens värld semänkymppiselle omaishoitajalle. Iloinen elämänasenne ja vuorohoito vanhainkodilla tukevat Kekäläistä jaksamaan. Siivooja käy kerran kuussa. Punaisen Ristin tukitoimintaan Raija osallistuu, jos suinkin pääsee kotoa lähtemään. Parasta lepoa omaishoitajalle on päästä yksin metsään. Myös kirjoittaminen helpottaa. – Kirjoitan runoja vaikka velliä keitellessä. Niitä on satoja. Kekäläisen mielestä omaishoidossa kaivataan uudenlaista asennetta. – Palvelujen saaminen kotiin on tiukan takana. Olisi kaikille helpompaa, jos hoitoa saisi enemmän kotiin eikä sitä tarvitsisi lähteä invataksilla hakemaan. Myös Aino Räsänen päätti hoitaa miestään kotona niin pitkään kuin mahdollista, kun miehellä oli todettu muistisairaus. – Tulin 44 vuotta sitten luvanneeksi ne vastamäetkin, hän perustelee. Vastavuoroisuuttakin päätöksessä oli. Kun Aino pian naimisiinmenon jälkeen sairastui reumaan, mies tuki ja auttoi. Jaksaakseen omaishoitajana Räsänen osti kaikilla tuilla palveluita ja pyrki pi- 3 / 2013 ●● Omaishoitajien tukitoiminta on tarkoitettu kenelle tahansa vaikeassa elämäntilanteessa olevalle vanhuksen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajalle ja hänen perheelleen. Toiminnan tavoitteena on edistää omaistaan hoitavien terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. ●● Tukitoiminnassa läheistään hoitaville omaisille tarjotaan monipuolista ohjausta ja neuvontaa, henkistä tukea sekä terveyteen, etuuksiin ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta. Tärkeä toimintamuoto on myös vapaaehtoisten toteuttama virkistys- ja ryhmätoiminta. tämään vapaat säännöllisesti. Usein ”vapaa” kuitenkin paloi asioita hoidellessa. Eräänä päivänä neurologi sitten ilmoitti, että miehestä ei enää ollut kotihoitoon. – Kaikista vaikeinta oli nähdä, miten toisella oli ikävä laitoksessa – ja niin oli minullakin. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta Räsänen kävi katsomassa ja auttamassa miestään lähes joka päivä, joskus öisinkin. Leskeksi jäätyään hän on tukenut muita omaishoitajia. – Moni on tullut kertomaan, että ei saa mitään palveluja kotiin. Minä neuvon, mihin kaikkeen he ovat oikeutettuja. Vaan ei se kauheasti vie vapaaehtoisten innostusta eteenpäin, jos raha tulee heti vastaan. Räsäsen mielestä sijaispaikoista annetaan liian ruusuinen kuva. – Totuus on, että monen omainen ei suostu lähtemään minnekään. Tunteiden purkaminen helpottaa Mikkelissä omaishoidon tuen vapaaehtoisena vuodesta 2010 toiminut Leena Arponen soisi omaishoitajille enemmän mahdollisuuksia purkaa tunteitaan. – Moni kokee hylkäämisen tunteita ja syyllisyyttä. Tunteista voi olla vaikea puhua, mutta niitä voidaan käsitellä toisinkin. Voidaan maalata, näytellä, tanssia tai kirjoittaa. Sitä voisi kehitellä myös Punaisen Ristin ryhmissä, eläkkeellä oleva terveydenhoitaja miettii. Sairaanhoitaja Anne Huusko ohjaa omaishoitajien tukiryhmää Siilinjärvellä. Punaisella Ristillä on Pohjois-Savossa ryhmät myös Kuopiossa, Lapinlahdella, Nilsiässä, Sukevalla, Sonkajärvellä ja Varpaisjärvellä. Kuukausittain kokoontuvassa ryhmässä keskustellaan omaishoitoon liittyvistä asioista ja jaksamisesta, tehdään terveystarkastuksia, kuunnellaan vierailijoita ja käydään virkistäytymässä, vaikkapa keilaamassa tai järviristeilyllä. – Omaishoidon järjestämisessä keskeistä olisi tukien päivittäminen niin, että omaishoitajia kohdellaan samanarvoisesti niin rahallisen tuen kuin palvelujenkin suhteen Suomen joka kolkassa, Huusko linjaa. Huuskon omaan elämään omaishoitajien vapaaehtoisena tukena toimiminen tuo paljon iloa. – Paras palkinto on, kun ihmiset tulevat ryhmään. Jos joku vielä lähtee hymy huulilla, tiedän antaneeni jotain. ● Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlan valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään 23. marras kuuta Helsingin Valkoisessa Salissa. Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna Kelpaisiko itselle tai lahjaksi? Kaisa Eerola toi Punaisen Ristin Konttiin ison kas sillisen ylimää räiseksi käynyttä tavaraa. Konttiin voi lah joittaa monenlaista tavaraa vaatteis ta ja huonekaluista koruihin ja koriste- esineisiin. Lahjoi tustavaran pitää kuitenkin olla ehjää ja puhdasta. Paikan päällä on vastassa Vantaan Kontin henkilökuntaa ja isot häkit lahjoitustavaroille. Monenlaista onkin jo käyty tuomassa häkkeihin. Pusseista pilkottaa ainakin kirjoja ja vaatteita ja muutama kodinkone. Vilautan oman lahjoituskassini sisältöä Vantaan Kontin päällikölle Marje Arviselle. Kassissani on sininen astiasto, paitoja, muutamat farkut, lastenvaatteita, leluja, laukkuja sekä keraaminen orava. Kelpaavatko tavarani lahjoituksiksi? – Ainakin päällisin puolin kelpaavat. Pääkriteerit ovat, että tavaroiden tulee olla puhtaita, ehjiä ja siistejä, Arvinen sanoo. – Huonokuntoisista lahjoituksista on Kontille vain haittaa, sillä jätteiden lajittelu tuo kuluja, jotka ovat pois Punaisen Ristin työhön menevästä potista. Nyrkkisääntö on se, että tavaran tulisi olla sellaisessa kunnossa, että voisit kuvitella ostavasi sen itsellesi tai lahjaksi. Retrossa ja antiikissa saa olla pieniä kolhuja, ne kuuluvat asiaan. Esimerkiksi Arabiaa ostetaan kyllä hiukan elämää nähneenäkin, mutta naarmuuntuneita Ikean astioita ei halua kukaan. Arvojen mukaista tavaraa Pieni vaiva auttaa Punaisen Ristin Kontti-tavarataloon tehty lahjoitus on helppo tapa tehdä hyvää. teksti Kaisa Eerola kuvat Leena Koskela K aappeihin kurkkiessa ja vaatekomeroita siivotessa sen viimeistään huomaa: nurkissani pyörii kasapäin tavaraa, jolle ei ole enää käyttöä. On vaatteita, joita on pidetty muutaman kerran. Kengät, jotka olivat jo ostaessa liian pienet. Kirjoja, joita ei koskaan purettu muuttolaatikoista. Leluja, joilla kukaan ei leiki. Lahjaksi saatuja koriste-esineitä, jotka eivät ole ihan omaa tyyliä. Ehjää ja hyvää tavaraa ei kuitenkaan raaskisi heittää roskiin. Siksi iso kassillinen ylimääräistä omaisuuttani lähtee tänään kiertoon Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavarataloon. Kontin nettisivujen mukaan lahjoitustavarat voi viedä joko suoraan tavarataloon tai jättää keräyslaatikkoon. Tällä kertaa otan kuitenkin suunnan Helsingin Kaapelitehtaalle, sillä Kontti ilmoittaa olevansa mukana siellä järjestettävässä Kierrätystehdas-tapahtumassa. 28 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Kontin lahjoituspisteellä poikkeaa muitakin kiinnostuneita tiedustelemassa, mistä löytyy lähin Kontti-tavaratalo ja mitä Konttiin voi tuoda. Pariskunta kyselee, voisiko tänne jättää videot. Marje Arvinen vastaa, että voi – Kontti ottaa vastaan mikroaaltouunia pienempiä toimivia kodinkoneita ja myös huonekaluja. Jos on luopumassa esimerkiksi hyväkuntoisesta sängystä tai ruokailuryhmästä, Kontin henkilökunnan kanssa voi sopia jopa noudon. Hetken kuluttua videot jättänyt pari palaa kysymään, voiko Kontille lahjoittaa myös tietokoneen hiiren ja näppäimistön. Tällä kertaa tuomio on ei. Arvinen selittää, että käytännön syistä Kontti ei voi vastaanottaa kännyköitä, latureita, tietokoneita tai niiden osia. Henkilökuntaa ei riitä siihen, että jokaisen laitteen toimivuus "Punainen Risti saataisiin testattua. Mitä muuta Kontei ota vastaan tiin ei kannata tuoda? ideologiansa – Punainen Risti ei ota vastaan idevastaisia esineitä ologiansa vastaisia esineitä kuten uskuten uskontoon, kontoon, pornografiaan tai sotaan pornografiaan viittaavia tavaroita. Punainen Risti ei tai sotaan viittaamyy edes leikkiaseita, ei edes vesipyssyjä, Arvinen hymyilee. via tavaroita." Joukossa voi olla yllätyksiä Mitä lahjoittamilleni tavaroille tapahtuu seuraavaksi? Arvinen kertoo, että ensin lahjoituksista erotellaan roskat, tavarat puhdistetaan ja vaatteet höyrysilitetään. Kaikki lahjoitukset käydään läpi yksitellen ja niiden kunto arvioidaan. Myyntiin menevät tuotteet hinnoitellaan, ja sen jälkeen ne päätyvät myymälän hyllyille. Menekki on hyvä ainakin Vantaan Kontissa. – Astioita menee vaikka minkälaisia määriä. Samoin kodintekstiilit ovat todella suosittuja. Myöskään vaatteita ei jää juuri myymättä. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, että melkein kaikki mitä saadaan, menee myös kaupaksi. Enemmän kaivattaisiin miesten vaatteita. Niitä lahjoitetaan huomattavasti vähemmän kuin naisten. Syykin on selvä. Miehet ovat keskimäärin säästäväisempiä vaatteiden suhteen ja ne pidetään loppuun saakka. Arvisen mukaan lahjoitusten mukana tulee joskus todellisia löytöjä. Kaikki eivät aina tiedä tavaroidensa todellista arvoa. – Vantaan Konttiin jätettyjen lahjoitusten joukossa oli kerran muun muassa satojen eurojen arvoinen italialainen design-valaisin. Omissa lahjoituksissani tuskin oli mitään niin arvokasta – ellei se keraaminen koristeorava sitten ollut todellinen musta hevonen! ● Kontit ovat tehneet paljon yhteistyötä vaatetusalan oppi laitosten kanssa. Nuorten suunnitte lijoiden käsissä lah joitustavarasta on syntynyt kierrätys muotia. Kontti auttaa kotona ja maailmalla Punaisen Ristin Kontti- kierrätystavarataloja on jo kymmenellä paikkakunnalla: Joensuussa, Rovaniemellä, Kuopiossa, Vantaalla, Lappeenrannassa, Lahdessa, Porissa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Kontilla on pienempi myymälä Siilinjärvellä. Konteissa myydään hyväkuntoista lahjoituksena saatua tavaraa, josta saadut tuotot käytetään Punaisen Ristin toimintaan. Puolet tuloista menee paikallisen Punaisen Ristin piirin toimintaan ja toinen puoli jaetaan katastrofi rahaston ja Kontin kehitystyön kesken. Osa lahjoitusvaatteista lähetetään suoraan vaateapuna maailmalle, ja Kontin valikoimasta annetaan suoraa tavara- apua myös kotimaassa esimerkiksi tulipalojen yhteydessä. Kontit auttavat myös työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja tarjoamalla nuorille työllistymistä tukevaa koulutusta. Lahjoitukset Konttiin voi tuoda suoraan tavarat aloon aukiolo aikana tai jättää keräyslaatikkoon. Lähimmän myymälän tai keräyslaatikon löydät Kontin nettisivuilta: kontti.punainenristi.fi avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 29 Lasten leikkiä Humanitaarinen hulluus Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen sairaanhoitajan Kati Partasen työ maailman katastrofialueilla näyttää lasten leikiltä. Sitäkin se on, mutta myös paljon enemmän. teksti Kirsi Crowley kuvat Mandy Navasero 1. Johnrey Sunubad kävi Katin teltassa piirtämässä joka päivä. Johnrey haaveilee koulusta, mutta hänen perheellään ei ole siihen varaa. 1 2. Kati Partanen näyttää Bagangan seudun opettajille, miten Haitin maanjäristyksessä loukkaantunut poika kuvasi piirtäen paranemisensa. Kati toivoo opettajien käyttävän piirustusterapiaa ja saduttamista omassa opetuksessaan. P iirustukset, sadut ja halaushetket ovat päivittäistä rutiinia. Kati Par tasen työ tuo mieleen tarujen Maija Poppasen, joka laskeutuu sateenvarjollaan tuulen kyydistä kriisiytyneeseen kotiin auttamaan lapset hyvälle mielelle satumaailman kautta. Vertaus ei välttämättä ole edes kaukaa haettu, sillä Katin toivat Filippiineille Bopha-taifuunin myrskytuulet. Keikka on psykososiaalisen tuen sairaanhoitajalle jo kahdeksas Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Filippiineillä Kati asettui taloksi Japanin Punaisen Ristin klinikalle Bagangassa Mindanaon saarella, jossa 260 kilometrin tuntivauhdilla pauhanneen taifuunin raivo näkyy yhä. Kookospalmuja makaa vuorten rinteissä ja suuri osa ta- 30 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 loista on raunioina. Jatkuva vasaran kolke todistaa jälleenrakennuksesta. Aamun alkaessa parvi lapsia ryntää ryhmähalaukseen Katin ilmapalloin ja piirustuksin koristeltuun telttaan. Kati ottaa lapset vastaan isolla halauksella, leveällä hymyllä ja kovalla äänellä. Sitten joukko käy kiinni leluihin ja kyniin. – Lola, lola, lattialla piirtävät lapset kutsuvat Katia katsomaan töitään. Se tarkoittaa Filippiineillä isoäitiä. Sellaiseksi Kati tuli muutamassa päivässä Bagangan lapsille, eikä hänellä ole mitään arvonimeä vastaan. Onhan hänellä Suomessa omakin lapsenlapsi. Katin tehtävänä ei kuitenkaan ole vetää päiväkerhoa. Leikin syvempi tarkoitus on arvioida lasten ja aikuisten traumahoidon tarvetta. Piirtäminen on osa sadutusta, narratiivista terapiamenetelmää, jonka avulla lapset kertovat tarinansa. Lapsen maailma näkyy piirustuksissa, joista asiantunteva silmä löytää kokemuksia ja tunteita. Lasten kannalta sadutus on myös hetki turvaa ja läheisyyttä. – Kuvissa näkyy hajalle menneitä taloja, raunioiden alle jääneitä ja pelastuvia ihmisiä, Kati kertoo. Lasten piirustuksissa näkyy myös ajan kaari. – Aluksi aurinko ei hymyillyt eikä puita ollut. Viimeisissä piirustuksissa aurinko hymyilee taas, sateenkaari ilmestyy ja kukat kasvavat. Lapset ovat ryhtyneet piirtämään omaa taloaan, unelmiensa taloa. Kuin vahvistaak seen Katin sanat 12-vuotias Noel Sunubad on taiteillut paperille ison tähden ja iloisen värikkäitä möykkyjä, joista yhden hän mainitsee tietokoneeksi. Sunubadin perheen ko- 2 tona lapsilla on tuskin muuta kuin vuotava katto päänsä päällä. Äiti on kuollut, eikä isä tienaa tarpeeksi, jotta ruokaa riittäisi joka päiväksi. Toivo paremmasta tulevaisuudesta elää silti paperilla Katin teltassa, jossa Noel voi sulkea rankan arjen hetkeksi mielestään. Aikuiset saapuvat puhumaan Katin luo telttaklinikan lääkärin kautta. – Vanhemmat ovat huolissaan raha-asioista, ruoasta, perheestä. On vain teltta kattona pään päällä. Uutta taifuunia pelätään koko ajan, Kati kuvaa. Tie lapsen maailmaan Tavatessamme Mindanaolla Bopha-taifuunista on kulunut jo kolme kuukautta. Traumatyölle se on juuri sopiva hetki. Ruoka- ja muu hätäapu ovat auttaneet taifuunin uhreja pahimman yli. Väki on päässyt jälleenrakennuksen alkuun. Kun perustarpeet saadaan jotakuinkin tyydytettyä, aikaa jää miettimiseen. Pelko, väsymys ja kumulatiivinen stressi nousevat pintaan. Kati Partanen uskoo vakaasti, että psykososiaalista työtä tarvitaan osana katastrofiapua. Bagangassa hän tekeekin historiaa. Punaisen Ristin kansain- välinen komitea ICRC ei ole aikaisemmin vienyt psykososiaalista yksikköä näin tuoreelle katastrofialueelle. Kati on toki antanut terapiaa ennenkin, mutta se on tapahtunut osana perusterveydenhuollon palvelua. Nyt hän haluaa maksimoida työnsä hyödyn. Iltapäivällä seudun opettajat saapuvat telttaan kuulemaan stressistä ja keinoista selviytyä siitä, sadutuksesta sekä kynän ja paperin voimasta. Kati on kouluttanut tiiminsä kanssa yli sata opettajaa ja terveydenhoitajaa. Kati näyttää opettajille kuvaa, jonka on piirtänyt pieni, Aasian tsunamista pelastunut tyttö. Kuvassa tyttö istuu äitinsä kanssa pensaassa eväskorin ja perhosten kanssa. Kuvan toiselta laidalta nousee uhkaava vesi, mutta keskeltä kuvan halkaisee kullankeltainen väri. – Kysyin tytöltä, onko tämä auringon säde. Hän vastasi, että keltainen kuja heidän ja tsunamin välissä on toivon ja pelastumisen säde. Olen siitä asti kantanut tätä mukanani, Kati kertoo. Kyyneleet eivät ole sairaanhoitajallakaan kaukana, kun pieni lapsi puristaa käsivarret Katin ympärille ja kertoo tarinansa. Kati on kuullut nälästä, kun vanhemmat eivät uskalla jakaa ison perheen kesken yhtä sardiinipurkkia enempää illalliseksi – siltä varalta, että apu loppuu ennen kuin päästään itse viljelemään ja tienaamaan. Hän on kuullut väkivaltaisesti kuolleesta äidistä ja yhdeksänvuotiaasta pojasta, joka pesee, pukee ja syöttää pikkusiskojaan kuin äiti. Tarinat tulevat ulos lasten suusta sadutuksen ja leikin lomassa. Ne eivät purkaudu helposti. Ammattilaisen kouliintunut silmä havaitsee lapsen, jolla on tyhjä katse tai joka ei osallistu leikkiin. Kati pyytää lasta kertomaan sadun ja kirjoittaa sen ylös. Tarinasta keskustellaan yhdessä ja lapsi piirtää tarinasta kuvan. Sen myötä lapsi voi alkaa purkaa huoliaan ja terapeutti pääsee sisälle lapsen maailmaan. Joskus tarinoiden ja piirustusten kautta ratkeaa käytännön asioita. Pakistanin Peshawarissa pieni poika kertoi Katille rakkaudestaan krikettiin. Vanhemmat olivat kieltäneet häntä pelaamasta lempipeliään, koska pojalla oli epilepsia. – Sadun kautta ymmärsimme, että vanhemmilta puuttuu tietoa. Kerroimme heille, että poika voi pelata ja leikkiä, kun hän saa lääkkeet. Poika muuttui täysin, kun vanhemmat antoivat hänelle vapauden pelata. "Kun aikuiset ovat positiivisia, lapset seuraavat perässä. Täällä on toivoa ja halua mennä eteenpäin. Se ottaa aikansa, mutta elämä jatkuu." Kati Partasen ensimmäinen keikka avustustyöntekijänä vei hänet sotavammasairaalaan Keniaan vuonna 2002. Sen jälkeen komennukset ovat seuranneet toistaan: Bamin maanjäristys Iranissa, Aasian tsunami, Pakistanin maanjäristys Muzaffarabadissa, Darfurin kriisi Sudanissa, sotavammasairaala Pakistanin Peshawarissa, Haitin maanjäristys. Kati sanoo, että häntä ajaa kriisialueille ”humanitäärinen hulluus”. – Kymmenenvuotiaana näin Punaisen Ristin autoja televisiossa. Silloin päätin, että tuonne minä haluan töihin, Kati nauraa. Päätös toteutui kuitenkin vasta pitkän ajan kuluttua. Alun perin Kati valmistui mielisairaanhoitajaksi 1977. – Kolmenkympin kriisissä aloin miettiä, että haluan tehdä jotain muutakin, ja lähdin opiskelemaan kirurgiseksi sairaanhoitajaksi. Kirurgisen ja psyykkisen alan koulutus toi töitä traumahoitajana. Vuonna 1997 Kati suoritti päihdehuoltajan ammattitutkinnon ja Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden peruskurssin. Moni alaisen koulutuksensa takia hän on työskennellyt kotikaupunkinsa Jyväskylän keskussairaalassa eri osastoilla neurologiasta leikkaussaliin. Sadutusmenetelmän käytön Kati aloitti Muzaffarabadissa vuonna 2005. Yksi ensimmäisistä potilaista oli pieni poika, joka ei pystynyt kävelemään. Kati näki, kuinka tahto parantua syntyy pienistä asioista. – Tarinoimme Muzaffarabadissa pojan kanssa. Hän kertoi, kuinka perhe menetti kotinsa maanjäristyksessä. Hän uskoi, ettei oppisi kävelemään säärimurtuman vuoksi. Hän oli myös hyvin huolissaan siitä, ettei hänellä ollut kenkiä ja vaatteita, joten annoin hänelle omat kenkäni. Lisää vaatteita järjestyi Punaisen Ristin kautta. Ennen lähtöäni poika alkoi kävellä, Kati kertoo. Vaikeinta on lähteä pois Katastrofit ovat raskaita myös auttajille. Fyysisesti raskaimmaksi keikakseen Kati Partanen nimeää juuri Muzaffarabadin maanjäristyksen. – Olin siellä ensimmäisessä rotaatiossa, jonka piti ensin pystyttää sairaala. Koska kukaan muu ei halunnut kokiksi, tein porukalle kolme kertaa päivässä lämpimät ruoat. Kun sairaala sitten valmistui, aloitin työt siellä. Ensimmäiset puolitoista viikkoa oli kumisaapaskeli. Viikko meni, ennen kuin päästiin edes suihkuun, Kati muistelee. Psyykkisesti vaikeimmaksi Kati nimeää käännä avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 31 ristiin rastiin ristiin rastiin tatu blomqvist Bolivian Punaisen Ristin vapaaehtoisryhmä on koulutettu ensiapu- ja etsintätehtäviin. Apua Syyriaan Suomen Punainen Risti auttaa Syyrian sisällissodan uhreja katastrofirahastoon kerätyistä varoista. Auta sinäkin osallistumalla Nälkäpäivään: ●● puhelimitse numeroon 0600 12220 (20,28 €/puhelu + pvm) ●● tekstiviestillä SPR numeroon 16499 (15 €/viesti) ●● suoraan Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille Nordea 221918–68000 (FI06 2219 1800 0680 00) Syyrian Punaisen Puolikuun pu heenjohtaja Ab dul Rahman Attar kertoi Syyrian humanitaarisesta tilanteesta hei näkuussa Porin SuomiAreenassa. Kati Partanen uskoo vahvasti kynän ja paperin parantavaan voimaan. 32 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Valmiusoppia Boliviaan tyksiä sekä vilkas kauttakulLa Esperanzan koukuliikenne. lussa Bolivian Bermejos– Valmiusopetus on ollut sa valmistaudutaan itsenäierittäin hyödyllistä oppilaille syyspäivän paraatiin. Oppilaat ja heidän perheilleen, sillä marssivat tunnollisesti rivissä koululaiset jakavat saamaanrummun tahtiin. Ikähajonta sa oppia kotonaan. Uskon, on suuri, sillä koulun oppilaat että koulutus kannustaa opovat 4–17-vuotiaita. Vanhempilaita myös pysyvästi kiinnitmat oppilaat pitävät huolen tämään huomiota turvallisuupienemmistä – varsinkin vaa- Miriam Heredia teen ja ennakoimaan riskejä, ran uhatessa. Sitä varten he Cruz, 16, on yksi Suomen Punaisen koulun rehtori Eglin Maria ovat saaneet Suomen Punai- Ristin tukemaa valsen Ristin tukemaa katastro- miusopetusta saaPeducase Miranda arvioi. neista Bermejon fivalmiusopetusta. Kaikkiaan valmiushankkeeskoululaisista. – Ensin harjoittelimme en- – Nyt osaan toimia, sa on mukana yhdeksän kousiapua ja kävimme läpi mah- jos mutavyöry yllua Bermejon, Tarijan ja Sucren lättää, Cruz sanoo. dollisia onnettomuustilanteikaupungeissa. Yhteistyötä on ta, jotta osaamme evakuoida tehty eri viranomaisten kansoppilaat hyvässä järjestyksessa. Boliviassa on valmisteilla sä, Katerin Rocio Romero jopa laki, joka tuo katastrofivalmiuden opetuksen osaksi opetusFlores, 17, sanoo. – Esimerkiksi tulipalon sattuessa nuo- suunnitelmaa. – Tuloksia näkee kouluissa vieraillesremmat oppilaat voivat säntäillessään satuttaa itsensä, jos heitä ei ohjata rau- sa: oppilaat ovat laatineet evakuointihallisesti ulos. Nyt me osaamme tehdä suunnitelman ja perustaneet prikaateja, jotka pystyvät antamaan ensiapua ja sen. Osana valmiushanketta La Esperanzan auttamaan evakuoinnissa, kehuu Bolikoulun sisäänkäynnin seinään maalattiin vian Punaisen Ristin terveyskoordinaatmuistutukseksi evakuointisuunnitelma, tori José Michel. rakennettiin ensiapuhuone ja hankittiin Bolivian valmiushanke on osa Suomen palosammutin. Punaisen Ristin kehitysyhteistyöohjelBermejo sijaitsee Argentiinan rajalla, maa. Hankkeen rahoituksesta 85 prokahden joen välissä. Sadekaudella joki senttia tulee ulkoministeriön kehitysyhtulvii, ja kuivalla kaudella kärsitään maas- teistyömäärärahoista ja 15 prosenttia topaloista. Alueella on myös maanjäris- katastrofirahastosta. Sanna Negus tatu blomqvist Aasian tsunamin. Kokemukseen vaikutti, että autettavat olivat omia maanmiehiä. – Me olimme etsimässä ja tuomassa kotiin suomalaisia. Onhan se selvä, että se vaikuttaa. Ilmapiiri oli lohduton. Toisaalta on tärkeää, että psyykkisessä tuessa autettavat voivat ilmaista itseään äidinkielellään, Kati miettii ja muistelee, kuinka suru tarttui myös auttajiin. Thaimaassa kierrettiin ryhmissä sairaaloita sänky sängyltä etsimässä suomalaisia ja pysähdyttiin välillä hotelleissa antamassa psyykkistä tukea. Työ jatkui vielä lentokentälläkin, kun avustustyöntekijät odottivat paluulentoa suomalaisuhrien keskellä. Päätös lähtemisestä vai jäämisestä askarrutti – niin moni oli vielä kateissa. Lähteminen on keikoilla aina yksi vaikeimmista hetkistä. Lähdön hetken koittaessa Bagangassa lapset ja aikuiset kyselevät huolissaan, mitä tapahtuu kansainvälisten avustusjärjestöjen poistuessa. Samaa miettii Kati. Hän kuitenkin jaksaa uskoa, että Bagangassa elämä jatkuu. – Kun aikuiset ovat positiivisia, lapset seuraavat perässä. Täällä on toivoa ja halua mennä eteenpäin. Se ottaa aikansa, mutta elämä jatkuu. Katin jättäessä jäähyväisiä yksi lapsista ei tahdo hellittää halaustaan. Kyyneleet tippuvat molempien silmistä. – Lapsia ei tahdo saada mielestään heti lähdön jälkeen. Joka kerta kokemukset purkautuvat kotona itkuna. Onneksi Punaisella Ristillä on psykologi, jolle voi mennä puhumaan. Vaikka me olemme ammattilaisia, emme me mitään koneita ole, Kati sanoo. Pilke ei silti katoa Katin silmäkulmasta edes vakavia puhuessa. – Minulle on annettu yläkerrasta sellainen persoona, että sovin näihin paikkoihin. Tunnen, että pystyn antamaan jotain näille ihmisille – vaikka kyllä näiltä keikoilta saa vielä enemmän kuin antaa. ● ●● netin kautta: www.nälkäpäivä.fi Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2011/2603/2.11.2011. Keräysaika 1.1.2012-31.12.2013 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskaps regering, lupa nro 1378 K12/14.11.2011. Humanitaariseen toimintaan. Vapaaehtoiset auttavat Syyriassa henkensä kaupalla Avun perille viemistä vaikeuttavat Kolmatta vuotta jatkuva Syy"Suojanamme on liikkumisrajoitukset. Teillä on paljon rian sisällissota on jo nyt uuden vain Punaisen vuosisadan suurin humanitaarinen Ristin ja Punaisen tarkastuspisteitä, joten muutamien tuntien matka voi kestää päiviä. katastrofi. Taistelut ovat ajaneet koPuolikuun lippu. – Suojanamme on vain Punaisen toaan yli seitsemän miljoonaa ihmistä, Tästä emme Ristin ja Punaisen Puolikuun lippu. joista noin kaksi miljoonaa on paentingi." Tästä emme tingi. Vaikka tilanne on nut naapurimaihin. Kuolonuhreja on vaikea, juuri puolueettomuutensa anyli sata tuhatta. Kokonaisia asuinalueita on tuhottu maan tasalle, ja terveydenhuol- siosta Syyrian Punainen Puolikuu pystyy auttatojärjestelmä on monilla alueilla romahtanut ko- maan myös kapinallisten hallitsemilla alueilla. Neuvottelemme avun perille viemisestä kaikkien osakonaan. Valtaosan Syyriaan saapuvasta avusta vie pe- puolten kanssa. Attar kiitti suomalaisia ja Suomen Punaista Risrille Syyrian Punainen Puolikuu SARC, joka pitää kiinni puolueettomuudestaan taistelevien ryhmien tiä syyrialaisten muistamisesta ja Syyrian katastvälillä. Siitä huolimatta avustustyön tekeminen on rofin pitämisestä esillä. – Lisää apua tarvitaan, sillä konflikti vaikuttaa Syyriassa erittäin vaarallista. Jo 20 vapaaehtoista ja avustustyöntekijää on saanut surmansa, ambu- noin 12 miljoonan ihmisen elämään eli puoleen lanssien kimppuun on hyökätty ja sairaaloita on koko maamme väestöstä, Attar sanoi. Suomen Punainen Risti avustaa Syyrian pakotuhottu. Syyrian Punaisen Puolikuun puheenjohtaja Ab laisia perustamalla syksyn aikana täysimittaisen dul Rahman Attar sanoo, että kaikesta huolimat- sairaalan Jordaniaan lähelle valtioiden rajaa yhta järjestön avustustyöntekijät ja 70 000–80 000 dessä Saksan, Norjan ja Kanadan Punaisten Risvapaaehtoista tekevät kaikkensa, että apu saa- tien kanssa. Alueelle perustettavaa uutta pakolaisleiriä palveleva sairaala on suunniteltu huolehdaan perille. – Vapaaehtoiset tekevät tätä työtä henkensä timaan yli 100 000 hengen terveyspalveluista. Suomen Punainen Risti tukee myös Syyrian Pukaupalla. Osa heistä on menettänyt oman työpaikkansa ja elinkeinonsa. He tarvitsevat kaiken naisen Puolikuun avustustyötä Syyrian sisällä. Syymahdollisen moraalisen ja taloudellisen tuen, At- rian Punainen Puolikuu on jakanut sadoille tuhantar vetosi heinäkuussa Porin SuomiAreenassa, jos- sille ihmisille ruokapaketteja, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita sekä patjoja ja huopia. Lisäksi suoraan sa hän vieraili Suomen Punaisen Ristin kutsusta. – Punaisen Puolikuun verkosto kattaa noin 90 taisteluissa loukkaantuneille järjestetään hätäenprosenttia Syyriasta. Avun tarvitsijoista tavoitam- siapua ja hoitoa ympäri maata perustetuilla klinikoilla. Kimmo Holopainen me silti alle 40 prosenttia. Tulvat uhkaavat Chacon aluetta Chacon alue Argentiinan, Paraguayn ja Bolivian rajalla on erittäin altis luonnonkatastrofeille. Suurin uhkatekijä ovat rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät. Kuivalla kaudella riesana ovat metsäpalot ja kuivuus. Alueella tapahtuu myös maanjäristyksiä. – Ilmastonmuutos kiihdyttää Andien jäätiköiden sulamista ja metsähakkuut edistävät maanvyörymiä. Valtavat vesimassat vyöryvät tuoden mukanaan sedimenttiä tasangolle. Tulvavesien suuntaa on vaikea ennustaa, kertoo Punaisen Ristin Latinalaisen Amerikan hankkeista vastaava suunnittelija Kimmo Juvas. Suomen Punainen Risti oli mukana 18 kuukautta kestävässä EU:n humanitaarisen avun toimiston ECHO:n rahoittamassa katastrofivalmiushankkeessa Argentiinassa ja Paraguayssa. Argentiinassa kehitettiin varhaisen varoituksen järjestelmiä sekä yksityiskohtaisia hätäsuunnitelmia ja koulutettiin opettajia, jotka antavat valmiusopetusta kouluissaan. Hankkeen puitteissa laadittiin myös ensimmäinen guaranin- ja espanjankielinen ensiapuopas. Guaranit ovat yksi Pohjois-Argentiinan suurimmista etnisistä ryhmistä, jonka edustajia elää myös Paraguayn ja Bolivian puolella. Paraguayn puolella tulvat aiheuttavat enemmän kuolonuhreja ja taloudellista vahinkoa kuin mitkään muut onnettomuudet. Ilmastonmuutoksen ohella tulvatilannetta ovat pahentaneet ihmisen omat toimet. Paraná-jokeen on rakennettu noin 100 patoa, jotka ovat muuttaneet veden virtausta ja pahentaneet tulvia. Alueella on otettu käyttöön kostealle maalle sopivia viljelykasveja, mutta ne ovat erittäin herkkiä kuivuudelle. Kun perinteisten kasvien kasvattaminen ei enää onnistu, jatkuva epävarmuus sadosta kalvaa asukkaiden mieliä. Punaisen Ristin hankkeessa tilannetta pyrittiin parantamaan kehittämällä kasvihuoneviljelyä. Siinäkin on omat haasteensa. – Alueella sataa välillä nyrkin kokoisia rakeita, jotka rikkoivat kasvihuoneen tukipilaritkin, Kimmo Juvas kertoo. Sanna Negus avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 33 Samuelin matka Kun 23-vuotias tansanialainen Samuel laskeutui lokakuussa 1978 HelsinkiVantaalle, hän ei aavistanut, mitä kaikkea hänellä vielä oli edessään. teksti Paula Paukku kuva teemu ullgrèn I tä-Afrikan yhteisen lentoyhtiön East African Airwaysin hajottua 1977 Tansaniaan perustettiin uusi lentoyhtiö, jonka lentäjiä ja mekaanikkoja ruvettiin kouluttamaan Suomessa. Koulutus oli osa Suomen kehitysyhteistyötä. Samuel oli yksi 27 tansanialaisesta opiskelijasta, jotka oli valittu opiskelemaan Finnairin ilmailuopistoon. Poikien piti opiskella kolme ja puoli vuotta ja lähteä sitten takaisin Air Tanzanian leipiin. Lähes 35 vuotta myöhemmin Samuel on muuttanut nimensä Samiksi ja istuu vantaalaisen omakotitalonsa pihassa esikoisensa Jimmyn kanssa. ”Äiti, äiti, neekeri!” Sami heittää halkoja grilliin ja istuu alas. Isällä ja pojalla on satoja kokemuksia rasismista. Kaikesta ei voi tai viitsi puhua julkisesti, ja painokelvottomat solvaukset saavat jäädä lukijan mielikuvituksen varaan. Sami muistelee, että suurin shokki Suomeen tullessa oli pimeys. Ensimmäisenä kouluaamuna pojat eivät nousseet aamuseitsemän herätykseen, koska ajattelivat, että kellossa täytyi olla vikaa. Oli marraskuu. Tropiikissa kasvaneina he olivat tottuneet siihen, että aurinko nousee aina kuuden aikoihin. – Opettaja sanoi, että on parempi tottua pimeyteen, koska se vain pahenee, Sami nauraa. 70-luvulla tummaihoinen ihminen aiheutti suomalaisissa ennemminkin uteliaisuutta ja kiinnostusta. – Alkuaikoina saatoimme kävellä koko päivän Helsingin katuja emmekä törmänneet yhteenkään mustaan ihmiseen. Lapset vetivät äitejään hihasta ja huusivat: ”Äiti, äiti, neekeri!” Opettajamme kertoi meille, etteivät lapset tarkoittaneet sillä mitään pahaa. Yhden suuren eron Sami on huomannut tähän päivään verrattuna: ihmiset olivat ennen ystävällisempiä ja auttavaisempia. Eksyneitä afrikkalaisia pysähtyivät yleensä auttamaan suomalaiset naiset, harvemmin miehet. Kerran Sami kuitenkin sai eräältä mieheltä tuopin siitä hyvästä, että tämä sai koskettaa Samin tukkaa. Tansaniasta 70-luvulla Suomeen muuttanut Samuel on 35 vuo dessa muuttanut nimensä S amiksi ja kotimaansa Suomeksi. Rankoistakin kokemuksista huo limatta tansanialainen elämän ilo ja usko hyvään ovat tallella. Samin esikoinen Jimmy on ylpeä isänsä saavutuksista. 34 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Maahanmuuttoa Sami valmistui lentokonemekaanikoksi 1981. Muut luokkatoverit lähtivät takaisin Tansaniaan, mutta Sami jäi monien käänteiden vuoksi Suomeen miehen kiusaavan omia "Minuun sattui, opiskelemaan elek tlapsiani silmieni edessä. roniikkaa. Hän työllistyi kun näin aikuinopeasti Nokialle ja sen sen miehen kiu- Silloin päätin ryhtyä tekejälkeen Finnairille. saavan lapsiani. mään kahta työtä, jotta s aisin t arpe ek si r ahaa Samoihin aikoihin alPäätin ryhtyä omaan taloon. Muutimme koi Suomeen virrata viettekemään kahta tänne ja saimme rauhan, namilaispakolaisia. työtä, jotta saiSami toteaa tyytyväisenä – Vietnamilaiset olisin oman talon." grillinsä ääressä. Nyt koti vat hyvin sopeutuvia ja on täällä, missä ovat lapaloitek yk yisiä. Heillä meni hyvin Suomessa, eikä minulla set, oma kasvimaa ja hyvät naapurit. – Uskon, että kaikki mitä on taollut mitään ongelmia. Mutta sitten saapuivat somalit pahtunut, on tapahtunut hyvästä 1990-luvun alussa, ja ilmapiiri muut- syystä. Muuten minulla ei olisi nyt omaa kotia. tui totaalisesti. – Ensimmäistä kertaa suomalaiset näkivät, kun maahanmuuttajat halu- Seuraava sukupolvi sivat eristäytyä omaksi ryhmäkseen eivätkä integroitua niin kuin esimer- 31-vuotiaan Jimmyn äiti on supisuokiksi chileläiset ja vietnamilaiset. Vi- malainen. Jimmy on syntynyt Suohamielisyydet alkoivat siitä. Suoma- messa, käynyt koulut ja armeijan Suolaiset alkoivat vihata mustia ja muita messa ja asunut koko ikänsä Suomesmuukalaisia. sa. Äidinkieli on suomi, ja isän kautta – Samoihin aikoihin sain ensimmäis- englanti on tullut sujuvaksi. Jimmy on tä kertaa kokea rasismia, kun asuin kuitenkin joutunut miettimään omaa Järvenpäässä. Olin suomalaispariskun- identiteettiään. nan kanssa baarissa, kun joku mies – Nuorempana kävin nuorisotaloiltuli sanomaan minulle: "Sä oot asfalt- la ja törmäsin siellä somaleihin, jotka tipätkä, mutta tarjoon sulle kuitenkin katsoivat minua halveksuen: "Aha, oluen." Itse en edes tajunnut, mistä oot sä niinku joku mulatti? Pidätsä oli kyse, mutta ystäväni suuttuivat. ittees suomalaisena vai? Sun pitää päättää kumpi sä oot, vaikka sä et oo kokonaan kumpaakaan." Ei yksin ulos Jimmyn mielestä on hienoa, että Eräänä iltana Sami oli matkalla baa- rasismista puhuminen ei ole tabu, rista juna-asemalle Korsossa, kun hä- mutta keskustelussa pitäisi kuulua nen kimppuunsa hyökkäsi viisi skin- muidenkin kuin ääripäiden äänet. Hiljaisesti hyväksyttyyn rasismiin pitäiheadia. – He tönivät minua edestakaisin. si myös puuttua. – Nuorempana sitä ei tullut ajatelVaihtoehtoina oli joko tapella tai kuolla – minä päätin tapella. Puraisin yhtä tua, mutta samalla tavalla ryssittely heistä niin että veri lensi, ja skinheadit on syrjintää, vaikka se on hiljaisesti perääntyivät. Luojan kiitos kaksi ohi- hyväksyttyä. Voi sanoa, että on hykulkevaa tyttöä näki tilanteen ja soit- väksytympää syrjiä venäläistä kuin ti poliiseille. Pojat juoksivat karkuun. tummaihoista. – Toisaalta, on näköjään myös pääSilloin olisi voinut käydä huonosti. Se oli ilta, jolloin Sami oivalsi, et- tetty, että jos ihmiset sulautuvat suoteivät ravintolaillat ole turvallisia. Eikä malaiseen kulttuuriin, niin heidät voiyksin lähdetä ulos. Tämän opetuksen daan hyväksyä. Jos he taas eivät täySami on välittänyt myös kahdelle po- tä meidän standardejamme, niin sitten heitä ei hyväksytä. Esimerkkinä jalleen. – Päätin vältellä ravintoloita ja jul- mustalaiset ja somalit, joilla on vahkisia paikkoja, joissa saattaa tulla hä- vasti oma kulttuuri, eivätkä he vältväistyksi. En kestänyt enää sitä, että tämättä edes halua sekoittua kantaminua luullaan somaliksi ja huudel- väestön kanssa. Jimmy itse on päätynyt siihen loplaan: "Painu kotiin, neekeri!" putulokseen, että hän on suomalainen, joka vain on sattunut kasvamaan Oma koti kullan kallis monikulttuurisessa ympäristössä. Hän Jimmy eli ensimmäiset seitsemän on kuitenkin naimisissa tansanialaivuotta Järvenpäässä. Sitten perhe sen kanssa ja haluaa, että heidän tumuutti Vantaalle. Siellä odotti kerros- levat lapsensa oppivat myös suahilia ja tietävät, että heillä on toinenkin talon rasistinen naapurin setä. – Minuun sattui, kun näin aikuisen kotimaa. ● Yhdessä vihapuhetta vastaan Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmis ryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidin kielen tai uskonnon perusteella alempi arvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Punainen Risti hallinnoi tänä vuonna käynnistynyttä Ei rasismille! -hanketta, joka on kymmenien järjestöjen muodostama rintama rasisminvastaisen Suomen puolesta. Hankkeen tarkoituksena on estää vihapuheen juurtumista suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvästi sekä monipuolistaa keskustelua maahanmuutosta, pakolaisista ja kulttuurieroista. Ei rasismille! -hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät kouluvierailuja ja tarjoavat rasisminvastaista materiaalia opetuskäyttöön. Lisäksi rasismia kohdanneet voivat saada vertais- ja ryhmätukea sekä välineitä rasistisessa tilanteessa toimimiseen. Hanke tarjoaa myös kumppani järjestöille ja Punaisen Ristin osastoille koulutuspalveluita, tukea vapaaehtoistoiminnalle ja materiaaleja. Lue lisää: www.eirasismille.fi avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 35 gemunu amarasinghe/ifrc ristikko 3/2013 Parempi arki oikein eväin Lähetä ratkaisusi ristikkoon 3/2013 lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2013”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Krypton 1/2013 voittajiksi arvottiin Riitta Jalkanen Terälahdelta ja Airi Nieminen Turusta. Onnittelut voittajille! Krypton 1/2013 oikea ratkaisu. ”Hyvältä maistaa, kun Elanto paistaa” kuului vanha Elannon iskulause. Vaikka ruoka ja leipä ovat aina olleet merkittävä osa osuuskaupan elämää, tarjoaa HOK-Elanto pääkaupunkiseutulaisten arkeen paljon muutakin kuin leipää. Olemme Suomen Punaisen Ristin vastuukumppanina Hyvän Elämän Eväät -hankkeessa, jossa tarjotaan eväitä henkiseen hyvinvointiin, hyvään terveyteen ja turvallisuuteen. Hyvinvointi ei ole vain hyvää terveyttä, vaan tasapainoista ja onnellista arkea. Siksi myös me haluamme kannustaa kaikkia terveempiin elämäntapoihin, turvalliseen arkeen sekä parempaan huomiseen. Olemalla mukana SPR:n hankkeessa HOK-Elanto tuo hyviä elämän eväitä lähelle myös asiakasomistajan arkea. Hyvän Elämän Eväitä jaetaan viikoittain eri puolella pääkaupunkiseutua. Poikkea kahvikupilliselle ja tule keskustelemaan SPR:n vapaaehtoisten kanssa henkisestä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kohtaamispisteitä järjestetään Punaisen Ristin tiloissa, toreilla ja kaikkialla, minne on helppo tulla. Lisäksi järjestetään teematilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista, paremmasta arjesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vieläkin monipuolisemmin. Mikäli sinua kiinnostaa, tule tutustumaan! Aikataulut teemailloille ja kohtaamispisteille näet osoitteesta: hyvanelamanevaat.fi nimi: osoite: Vastuullinen yritys, jonka sinä omistat. 36 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 hok-elanto.fi "Det var lätt att gå med i Hungerdagens turné, eftersom jag tycker saken är viktig. Min tillit till Röda Korsets verksamhet var stor redan från förut." På väg! Under Hungerdagen vill Röda Korset få alla att samla in pengar och ge bidrag och därmed bistånd till katastroffonden. Detsamma försöker skådespelaren Krista Kosonen, som tog emot Röda Korsets utmaning och liftar med en insamlingsbössa genom Finland. F 38 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 varit med och samlat – och varje år har jag åtminstone gett ett bidrag till insamlingen, berättar Krista. – Det var lätt att tacka ja till Hungerdagsturnén, eftersom den här är en viktig sak. Även annars har jag ett stort förtroende för Röda Korsets arbete. Helt enkelt briljant insamling Hungerdagens idé tycker den populära skådespelaren att är briljant i all sin enkelhet. Vem som helst kan delta, eftersom man kan välja att bidra genom att ge pengar eller genom att ge av sin tid, så mycket man hinner med. Insamlingsresultatet blir bättre ju fler insamlare som deltar, så i sista hand förvandlas även den tid man ger till pengar som hjälper behövande. Själva insamlandet tycker Krista Kosonen att är en överraskande positiv upplevelse. Under tidigare år har insamlingsbössan fyllts i god takt och inställningen till insamlingen är väldigt positiv. – Det gör ju det lättare att vara insamlare att alla känner till Hungerdagen och Röda Korset. Många kommer och pratar ditt och datt och de har all- tid varit positivt sinnade. Ibland har jag tänkt att människor helt enkelt inte täcks låta bli att sätta pengar i Hungerdagsbössan. Samtidigt har Krista märkt att de mest generösa givarna ofta är just de typerna man inte först skulle tro att var det. – Det här är förstås lite tillspetsat, men ofta har det känts att det är de som har minst pengar överlopps som ger mest. Till exempel studerande och äldre människor. – I stället är det många som ser ut som välbärgade affärsmän som skyndar förbi – jag har varit lockad att fråga varför en viss person inte ger något bidrag när alla andra gör det, men då måste man förstås lägga band på sig. För det kan ju vara att den personen har bråttom, och alla har inte kontanter på sig, ler Krista. Vid slutet står vågen På Hungerdagsturnén fokuserar Krista Kosonen mer på att samla människor än på att samla in pengar. Tanken är att hon ska locka med så många nya människor som möjligt både på de orter hon besö- ker och hemma i tevesofforna. Men Följ Krista s e naturligtvis ska Kristas insamlingsn u der henn ! rd bössa – eller i bästa fall bössor – fä vägas i slutet av Hungerdagen. t med Turnén På lif i tv på – Vilken press man har på sig! s sa vi et rs Röda Ko skrattar Krista. – Men jag är nog 4.9 kl. 20 –1 10 v Li n e kanal lite nervös, den här gången har 17.55 och 15.9 kl. jag mycket större ansvar än som be n samt på web .fi n vanlig insamlare. Jag ger mig ändå e ag Hungerd . .fi iväg med gott humör. tu u u R och På lift med Röda Korset-turnén går genom Finland från norr till söder. Anhalter är Rovaniemi, Uleåborg, Jyväskylä, Tammerfors, Åbo och Helsingfors. Under turnén kommer Krista och tittarna att få bekanta sig med Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet samt det internationella biståndet – det som Hungerdagen samlar in medel för. Under resans lopp kommer Krista också att träffa ett antal gäster och en del av dem är också kändisar. Kristas färd kan man följa varje kväll under perioden 10–15.9 i programmet Lippaan kanssa liftaten på kanalen Liv och på webben på Ruutu.fi, på Radio Aalto och så förstås på adressen Hunger dagen.fi. ● jari riihimäki örsök inte laga det som inte är trasigt, heter det. Den sentensen passar ypperligt också på Röda Korsets Hungerdagsinsamling. Det är en insamling som alla känner till och som fungerar så väl att större förändringar är onödiga. Att lansera smärre nyheter passar däremot bra för att engagera så många människor som möjligt och få dem att uppleva insamlandets och givandets glädje. I år är den mest synliga Hungerdagsnyheten turnén På lift med Röda Korset: en turné som innebär att skådespelaren Krista Kosonen reser genom Finland för att bekanta sig med Röda Korsets biståndsarbete och utmana alla hon träffar att delta i Hungerdagen. Krista var ett naturligt val som frontfigur för kampanjen, eftersom hon inte bara är en av de största finländska stjärnorna i sin generation utan också en erfaren Hungerdagsinsamlare och en av Röda Korsets månadsgivare – en rödakorsmänniska av hjärtat. – Första gången jag var Hungerdagsinsamlare var när jag var 14 år 1997. Varje år har jag inte hunnit vara med, men så fort tillfälle har getts har jag Kimmo Holopainen avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 39 Klassresa till biståndets källa Hungerdagen erbjuder skolor en ypperlig möjlighet att hjälpa och samtidigt bekanta sig med Röda Korsets arbete. text Paula Paukku foto jenna lehtonen F örra året deltog ett femtiotal skolor i lotteri under Hungerdagen och en av dem skulle få bekanta sig med Röda Korsets logistikcentral i Kalkku. Lotten föll på Ahveniston koulu i Tavastehus, så en fredag i april färdades ett tjugotal elever och två lärare till Tammerfors i stället för till skolan. Besöksdagens program började med en presentation av all den verksamhet som Finlands Röda Kors är engagerad i. – Hur många av er känner till Röda Korsets verksamhet? frågar Pekka Laukkanen, Röda Korsets skolsamarbetskoordinator, av högstadieeleverna. Efter en stunds fundering visar det sig att eleverna känner till Röda Korsets livsmedelsbistånd, Hungerdagen, blodgivning och utbildning i första hjälpen. Laukkanen påminner om att det också finns mycket som unga kan göra i Röda Korset. Efter att ha gått en kurs i första hjälpen kan man till exempel ställa upp som första hjälpen-jour på en rockfestival eller bli ledare för en Reddie Kids-klubb. Den som har fyllt 18 år kan ansöka om att bli ungdomsdelegat i till exempel Sri Lanka, Nepal, Peru eller Sydafrika. 40 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Katastroffonden är en buffert Följande punkt på programmet är att lära sig vad bidragspengar som ges till Röda Korset används till. Om pengarna har getts för ett specifikt ändamål används de till just det. Sådana specifika nödhjälpsinsamlingar ordnas i allmänhet i sam- band med katastrofer som väcker stor uppmärksamhet, som jordskalvet i Haiti. – Ändå är det bara en av tio katastrofer som gör rubriker. Vad ska man göra om man snabbt behöver hjälp på ett ställe som medierna inte är intresserade av? frågar biståndsplanerare Miia Pöllänen. Det är för de situationerna som Hungerdagen finns. De medel som samlas in under Hungerdagen går till Röda Korsets katastroffond utan att öronmärkas för något givet ändamål och så fungerar katastroffonden som ett slags buffert. Pengarna i katastroffonden kan användas snabbt precis där hjälpen behövs allra mest. – Till exempel efter jordbävningen drabbades Haiti kolera och en tropisk storm, men allmänheten tröttnade redan på problemen i ett och samma land. Tack vare katastroffonden behövde vi inte få in nya pengar för Haiti, utan kunde hjälpa direkt, förklarar Pöllänen. Efter ett informationsdrygt föredrag och en god lunch får eleverna bekanta sig närmare med själva Roligare än väntat Innan dagen var slut fick eleverna prova på att klättra upp i Röda Korsets Land Cruiser och se hur kläder sorteras för klädesbistånd innan de packas i stora vita balar. Efter en lång dag kändes det bra att sätta sig ner och äta glass och tänka igenom allt det man hade fått se och höra under dagens lopp. – Det mest intressanta var att få veta mer om Röda Korsets arbete. Jag visste inte att verksamheten var så omfattande, sammanfattar åttondeklassisten Venla Kaukokari. – Det här var ett mycket roligare ställe än vi hade trott, konstaterar hennes klasskamrat Kheda Abuhanova. ● Kom med! Under Hungerdagen kan var och en hitta ett lämpligt sätt att hjälpa. Ett väldigt konkret sätt är att ställa upp som insamlare. Insamlare blir du genom att avhämta en insamlings bössa och insamlarväst från närmaste insamlingspunkt under Hungerdagen, men du kan också anmäla dig som insamlare på förhand på adressen Hunger dagen.fi. Röda Korset kontaktar dem som har anmält sig och ser på samma gång till att det finns tillräckligt med insamlingsbössor för alla hugade! Om du inte kan delta i Hungerdagen som insamlare kan du göra det som givare. Du kan ge ditt bidrag i en insamlingsbössa, på webben, genom att ringa bidragstelefonen eller direkt på katastroffondens konto. Ge ett bidrag till katastroffondens konto: ●●Nordea FI06 2219 1800 0680 00 ●●Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05 ●●Helsingfors OP Bank FI14 5780 0710 0116 49 ●●Aktia FI18 4055 1110 0013 97 ●●Suupohjan Osuuspankki FI63 4730 4720 0301 89 ●●Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25 ●●Tapiola FI48 3636 3001 9701 10 ●●S-Banken FI91 3939 0012 3129 30 Ge ett bidrag per telefon: 0600 12220 (20,28 euro + lna) 0600 12210 (10,01 euro + lna) Internationella rödakorshjälpen 2012 Röda Korset är den ledande organisation i Finland som förmedlar humanitär hjälp ut i världen. Fjolårets hjälp i siffror ger en god uppfattning om dimensionen av arbetet. Toppenheter och specialisering Till Finlands Röda Kors special gebit hör enheterna för snabb hjälpverksamhet, såsom fältsjukhusen och F INLÄNDSKA -klinikerna samt de utHJÄLPARBETARE: bildade hjälparbetarna. På bilden en av dem, Teija Hiltunen, som undersöker en liten patient på rödakors kliniken i Haiti. 150 Katastrof HJÄLP: UTVECKLINGS SAMARBETE: 19 600 000 € 13 500 000 € Målländer för klädhjälp: 7,7 % 49,8 % Uganda 13 512 kg 7,8 % Sierra Leone 13 697 kg 8,4 % Burundi 14 770 kg 26,4 % Kazakstan 46 610 kg Mongoliet 87 945 kg ari räsänen Lili-Marie Nurminen fick bekanta sig med Röda Korsets fältsjukhus på beröringsavstånd. logistikcentralen. Den är till största delen inrymd i enorma grottor som är insprängda i berget: under kriget fanns här en ammunitionsfabrik. Startpunkten finns ändå ute på gården, där ett vårregn faller stilla. Men det stör inte gruppen, eftersom ett stort tält med luftbågar har fällts upp. – Ett sådant här tält kan användas som operationssal i ett sjukhus eller som ett fältkök, berättar Outi Amanor som arbetar med att planera internationellt bistånd på Röda Korset. Tältet är en del av utrymmena i Röda Korsets nya evakueringssjukhus. Följande haltpunkt är ett lager där stora balar står uppstaplade i imponerande rader. Eleverna får lära sig att balarna innehåller kläder, köksutrustning, fleecefiltar, sovmattor, malariamyggnät och vattenkanistrar. När en katastrof inträffar skickas utrustningen iväg vartsomhelst i världen och de räcker till för ett flyktingläger för upp till 10 000 personer. Elevernas favorit blir den modell operationssal som har byggts upp i Kalkku och som ser precis ut som en operationssal på ett fältsjukhus i Haiti eller Zimbabwe. – Men blir inte läkarna smittade av sjukdomarna? undrar eleverna. – Visst är det en risk. Till exempel när jag for till Zimbabwe så tog jag koleramedicin före avfärden och när jag var där såg jag till att jag skötte min handhygien och tänkte efter vad jag satte i munnen, berättar Amanor. klädhjälpen sammanlagt 176 534 kilo FINLANDS RÖDA KORS LOGISTIKCENTRAL I KALKKU LEVERERADE TOTALT 696 568 KLÄDESPLAGG TILL UTLANDET. Mathjälp: Biståndsartiklar: 1 800 650 kilo MOTSVARAR VIKTEN PÅ 42 stora passagerarflygplan * 276 234 kilo MOTSVARAR VIKTEN PÅ 18 STORA BUSSAR ** * Livsmedelshjälpen totalt (bl.a. säd, matolja och -salt). Jämförelseobjekt Airbus A320-200. ** Materiella hjälpen totalt (bl.a. logioch köksutrustning, hygienartiklar). Jämförelseobjekt tvåaxlad stadsbuss. Ge ett bidrag per SMS: Skicka textmeddelandet ”SPR” till 16499 (15 euro/SMS) Ge ett bidrag på Röda Korsets webb: Hungerdagen.fi Insamlingstillstånd: Polisstyrelsens tillstånd nr 2020/2011/2603/2.11.2011 och 2020/2012/2631/16.8.2012. Insamlingstid 1.1.2012-31.12.2013 i hela landet, utom på Åland. Ålands landskapsregering, tillstånd nr 1378 K12/14.11.2011. För humanitär hjälpverksamhet. Webbössan på svenska Mailis Korhonen är borta Den virtuella insamlingsbössa som testades under Hungerdagen förra året fick god respons och många skapade insamlingsbössor, så kampanjen fortsätter även i år. Nytt jämfört med förra året är att bössan finns i olika språkversioner: förutom finska insamlingsbössor kan man skapa svensk- och engelskspråkiga bössor. Den virtuella insamlingsbössan skapas online och inbetalningar kan man göra genom att använda sina web bankskoder. Såväl företag som privatpersoner kan skapa en webbössa och så kan man sprida länken t.ex. via sociala medier och e-post. Efter flera decennier som frivillig i Röda Korset avled Mailis Kor honen den 8 april i Pälkäne. Hon föddes i Petäjävesi 15.1.1923. Under årens lopp hade Korhonen många olika uppgifter inom den lokala rödakorsavdelningen i hemkommunen Pälkäne, bland annat organiserade hon insamlingar och seniorverksamhet samt bistod Blodtjänst. Men sin största insats för Röda Korset gjorde Mailis Korhonen när hon uppfann Hungerdagen. Hungerdagen föddes ur den insamling som hon ordnade på Siskos namnsdag (Dagmar i den finlandssvenska kalendern) hösten 1980 till- Skapa en egen insamlingsbössa på www.lahjoituslipas.fi/rodakorset sammans med Erkki Korkama från Tavastlands distrikt. Idén med insamlingen var att äta mindre en dag och donera de inbesparade pengarna till offren för hungersnöden i Afrika. Jippot var en stor succé och redan följande år ordnades Hungerdagen i hela landet. Idag är Hungerdagen Finlands Röda Kors viktigaste och mest kända årliga kampanj. − Mamma bodde hemma de sista åren och jag och min syster Maija-Liisa Korhonen tog hand om henne. I januari firade vi mammas 90-årsdag, men efter det började krafterna tryta. Nästan alldeles till slutet var mamma sig själv, alltid glad och nöjd, berättar Korhonens dotter Sinikka Ignatius. – Mamma betonade alltid att det inte var hon ensam som hittade på Hungerdagen, utan att det var något hon och andra skapade tillsammans. Förmågan att inspirera andra hade hon alltid. Hela livet var mamma rödakorsare i själ och hjärta. avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 41 Röda Korsets fej sare Mika Jauhonen presenterar Röda Korsets verksamhet för besökare på Elisabets torget. FinlandsArenan fick många att bli Röda Korsets månadsgivare. Det programtält som hade ställts upp på Elisabetstorget rymde flera hundra besökare. Att bygga upp jättetältet var krävande. Mikael Hildén (t.v.), Vincent Salomon och Lea Kauppi bekantar sig med vattenreningsenhet under handledning av biståndsarbetare Seija Korhonen. Internationella rödakorskommitténs Yves Daccord oroar sig för hur de mest utsatta klarar sig i Europa i den ekonomiska krisen. Kerttu Vainio-Mattila ine n och kim mo holopa en, tat u blo mq vist en, jar kko mik kon fot o juss i par tan t e s r o K Röda intog Björneborg Finlands Röda Kors visade sin bästa sida på FinlandsArenan i juli. inlandsArenan − SuomiAreena på finska – ordnades för åttonde gången i samband med Pori Jazz och har blivit ett unikt samhällsevenemang i den finländska sommaren, en motsvarighet till den svenska Almedalsveckan. Ribban sattes högt i år när Röda Korset för första gången var huvudsamarbetspart. Björneborgarna fick något att förundra sig över redan innan den egentliga FinlandsArenan (15–19.7): söndagen före evenemanget började man bygga upp Röda Korsets flykting- och evakueringsläger på Elisabetstorget. Lägret på närmare hundra tält med tillhörande service byggdes upp med talkokraft på ett par dagar – och kompletterades med en stor tälthall för publikevenemang. Närmare 300 av Röda Korsets frivilliga, anställda och gäster inkvarterades i tältbyn varje natt. − Vi vill ge en liten inblick i hurdant livet kan vara i ett flyktingläger och samtidigt bjuda på en unik upplevelse i sommarnatten i Björneborg, förklarar Tiina Jakonen, Röda Korsets evenemangskoordinator under FinlandsArenan. Hon påpekar att lägret i Björneborg visserligen var uppbyggt som ett alldeles riktigt flyktingläger, men att livet i ett riktigt flyktingläger ändå är helt annorlunda. − Här fick man till exempel sova i sådana sängar som i vanliga fall används i lägersjukhus. På riktiga flyktingläger är familjerna i allmän- 42 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 Text Kimmo Holopainen F het tvungna att sova på marken. Samma bedömning gjorde också Merja Korpela från rödakorsavdelningen Länsi-Helsingin osasto efter ett par nätter i tält. – Jag sysslar själv mycket med camping och jämfört med det så är det här rena lyxlivet. En del trafikbuller hör man, men åtminstone min nattsömn har det inte stört, konstaterade Korpela som hörde till de frivilliga som skötte markservicen på Elisabetstorget. Kari Nieminen från avdelningen i Reso bodde i granntältet och han var inne på samma linje. – Det har varit en väldigt positiv upplevelse, jag skulle inte ha velat missa det här för allt i världen. En natt var det lite kallt i tältet, men det klarade sig när jag drog på mig en tröja och långkalsonger, funderade Nieminen, som hade hela familjen med sig: hustrun Tarja Tiit ta-Nieminen, hennes son Janne Virkki, 17, och sin egen dotter San na Nieminen, 19. Evakueringssjukhus som dragplåster På Salutorget i Björneborg presenterades praktiskt taget hela Röda Korsets verksamhet i hemlandet: första hjälpen, vänverksamhet, ungdomsverksamhet, invandrar- och flyktingarbete, Blodtjänst, Kontti... Den internationella biståndsverksamheten representerades på Centraltorget av Röda Korsets fältsjukhusavdelning och utställningens verkliga dragplåster: det kompletta evakueringssjuk hus som hade byggts upp i ändan av tältraden. Evakueringssjukhuset är en nyhet inom Finlands Röda Kors internationella biståndsverksamhet, något som man började planera efter tsunamin i Sydostasien julen 2004. – När någonting liknande händer skickar vi iväg ett evakueringssjukhus till katastrofområdet för att i första hand ta hand om finländare och andra EU-medborgare. Idén är uttryckligen att ge patienterna sådan vård att de är i skick att resa, så att de kan transporteras till sina hemländer för fortsatt vård, berättade biståndsarbetare Hannele Toivola för besökare som förundrade sig över sjukhustältet. Samtidigt blev det klart att det fyra ton tunga sjukhuset kan levereras från Röda Korsets logistikcentral i Tammerfors till flygfältet på några timmar. Väl framme i ett katastrofområde är sjukhuset klart att användas på tre timmar. – Evakueringssjukhuset är så nytt så det har inte testats i verkliga förhållanden än, men att skicka provar på att bygga ihop en varningstriangel tillsammans med mamma S atu Vainio-Mattila. Frivilliga Sanna Tarhasaari från Vasa avdelning ger råd. ut sjukhuset och arbeta i det har vi testat vid en samnordisk övning i Luleå. Då fungerade allting väl. Evakueringssjukhuset gick också hem hos FinlandsArenans publik: tillströmningen var konstant. − Vi hörde på stan att det finns ett sådant här här, så vi ville komma och ta oss en titt. Det här sjukhuset är ett alldeles fantastiskt koncept. Jag måste faktiskt komma ihåg att ge ett bidrag nästa gång jag ser en insamlingsbössa, försäkrade Joel Salminen. Biståndsarbetet väckte också frågor. Biståndsarbetare Virpi Tei nilä, som hade i uppgift att presentera fältsjukhusavdelningens arbete, fick svara på frågan hur finländare kan ge vård åt patienter långt hemifrån utan att ha något gemensamt språk med dem. – Där har vi nytta av att alla länder har en lokal rödakors- eller rö- dahalvmåneförening som hjälper oss. Till exempel haitisk kreol är det inte så många som talar i Finland, men Haitiska Röda Korset hjälpte oss med tolkar, berättar Teinilä. I granntältet presenterades Röda Korsets verksamhet i hemlandet och efter en kunskapsbana som testade första hjälpen funderade många på den egna beredskapen. Eerikki Kivimäki, frivillig från rödakorsavdelningen i Raumo, presenterade ett exempel på ett hemförråd för Anitta Virtanen och Vuokko Kuosa: med livsmedel, mediciner, batterier, vattenkärl, jodtabletter och annat klarar man sig i en undantagssituation en vecka i sitt hem... – I själva verket har vi allt det där hemma! Så pass många rödakorskurser har jag gått, sade Kuosa överraskande. – Helt å arbetets vägnar, faktiskt. Frivillig i Röda Kor- set är jag inte än, men kanske det blir dags för det också tids nog! Medan de två damerna fortsatte sin rundvandring berättade Eerikki Kivimäki att antalet besökare hade varit riktigt bra, trots det ombytliga vädret. – Tiden har gått fort när man har varit sysselsatt hela tiden, sade Kivimäki. − Röda Korset är väldigt fint synligt här. Ett sådant här evenemang ger oss garanterat nya medlemmar och givare. Toppgäster lockade publik Eftersom det var frågan om ett samhällsinriktat sommarevenemang bjöd Röda Korset dagligen på aktuella debatter och intervjuer. En av de mest intressanta gästerna var Syriska Röda Halvmånens vänd avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 43 Heimo Nurminen mindes hur invandrararbetet har utvecklats i utställningen om 40 år av flyktingarbete på Salutorget. I debatten deltar Marja-Liisa Jullenmaa (t.v.) och Marisel Soto Godoy. Frivilliga Sanna Nieminen (t.v.), Janne Virkki, Kari Nieminen och Tarja Tiitta-Nieminen från avdelningen i Reso trivdes bra med lägerinkvarteringen på Elisabetstorget. Tonårsidolen, konferen cieren och musikern Axl Smith besökte Elisabets torget på torsdagen för att tala för tolerans och interaktion. Biståndsarbetare Virpi Teinilä presenterade utrustningen i Röda Korsets fält sjukhus för nyfikna på Salutorget. Röda Korsets eve nemang lockade flera hundra människor till Elisabetstorget. P ubliken deltog i debatterna genom att ställa frågor och delta i omröstningar. De frivilliga, biståndsarbetare och anställda från Röda Korset skapade en sådan rödakorsfestival i Björneborg att vi inte har sett något liknande i Finland förut. ordförande Abdul Rahman Attar, som på onsdagen anlände till Björneborg direkt från Damaskus på inbjudan av Finlands Röda Kors. Attar talade på scenen på Elisabetstorget om den allt djupare humanitära katastrofen i sitt hemland och vädjade till givare och stödjare att de inte ska glömma syrierna. Syrien kom på tal även i en paneldebatt med Internationella rödakorskommitténs ordförande Yves Daccord, utrikesminister Erkki Tuo mioja, Finlands Röda Kors ordförande Erkki Liikanen och EU:s chef för yttre förbindelser till Mellanöstern Ilkka Uusitalo. Toppgästerna tog till orda på torsdagen under rubriken ”Sprids effekterna av nöden i Medelhavsområdet till oss också?”, men den frågeställningen avfärdades direkt: krisen i Medelhavsområdet har redan spritt sig till Europa bl.a. i form av en ström av flyktingar, och i synnerhet Sydeuropa är själv i kris på grund av de utdragna ekonomiska problemen. Debattörerna oroade sig över att välfärden är ojämnt fördelad i Europa samtidigt som hela världsdelens roll i den globala ekonomin krymper. – Det är chockerande att en människas ställning i samhället idag bestämmer hennes livslängd. Klas�samhället, som vi trodde att hörde till det förflutna, kommer igen, befarade Tuomioja. Internationella rödakorskommitténs chef Daccord varnade i sin tur för följderna om de människor som har kommit i kläm på grund av den ekonomiska krisen lämnas åt sitt öde. – Jag vill inte skuldbelägga något enskilt land, men till exempel i USA finns det många människor som lever utanför alla former av social- 44 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 skydd, och det är allmänt accepterat. Om vi inte ser oss för kan vi om fem år befinna oss i samma situation, sade Daccord. Alla debattörerna betonade att situationen i Syrien endast går att lösa om hela det internationella samfundet bidrar till en lösning. – Nu måste vi få alla parter att sätta sig vid samma förhandlingsbord. Internationella samfundet måste ta tag i det här, men samtidigt noga fundera hur man kan stöda Syrien på sikt. I Libyen byttes styret ut, men det ledde inte till stabilitet, varnade Tuomioja. Ilkka Uusitalo betonade det civila samhällets roll. – Frivilligorganisationer är viktiga kanaler för information och påverkan. Till exempel Röda Korset är en organisation som effektivt kan påverka tack vare sin neutralitet och självständighet, sade Uusitalo. Unga uppslukade av rollspel Vid andra rödakorsdebatter diskuterade man bland annat varför det lönar sig att leverera bistånd, vad som hände med radikalismen och vad som förenar människor på olika håll i världen. Ungdomarnas situation och framtid var ett populärt tema. Riksdagsledamot Sanni Grahn-Laasonen och ungdomsforskaren Mikko Sa lasuo oroade sig på fredagen på Elisabetstorget för att den negativa offentliga debatten lägger en orimligt tung börda på unga axlar. – Den offentliga debatten är som att hälla en skopa iskallt vatten i nacken på ungdomarna. Det ger de unga en bild av att de inte har en chans om de inte är framgångsrika, konstaterade Salasuo. Grahn-Laasonen var inne på samma linje. Ett säkert tecken på att evenemanget var lyckat är att rödakorsare började planera nya satsningar redan innan veckan var slut. – Debatten om unga kopplas alldeles för ofta ihop med utslagning. Om en ung person inte genast hittar sin grej så börjar man genast tala om utslagning. Sådant prat är knäckande. I stället för hotbilder behöver unga meningsfull sysselsättning. De behöver hobbyer som stärker deras självkänsla och uppmuntrar till engagemang, och de får inte vara beroende av pengar. Och som för att understryka den slutsatsen erbjöd Röda Korset på FinlandsArenan precis det som efterlystes. Mer än 50 ungdomar deltog i ett rollspel om livet under en konflikt. I två dagars tid var de en diskriminerad minoritet i den påhittade staten Zuboumba. Under rollspelet tvingades ungdomarna precis som riktiga flyktingar klara sig genom krigets fasor trots våldsdåd, svält och myn- dighetspersoners godtycke – även om det hela för ungdomarnas del utspelade sig i Björneborgsmiljö. – Avsikten med spelet är att utmana deltagarna att testa sina egna värderingar och sin syn på flyktingskap. Samtidigt vill vi förstås bjuda på en oförglömlig upplevelse, berättar Röda Korsets expert på humanitär rätt Jani Leino. Efter att för första gången ha provat på rollspel försäkrade Jemi na Iiponen och Laura Sääskilahti att spelet hade uppnått sitt mål. – Det var en hemsk upplevelse, men på ett bra sätt, sammanfattar Jemina Iiponen. Laura Sääskilahti hade redan börjat tänka på att ställa upp som arrangör när spel ordnas i framtiden. – Det här spelet ökade min förståelse för flyktingar och de känslor de upplever. Jag vill själv vara med och ordna sådana här spel, så att så många som möjligt kan få uppleva det här. Nästa år igen? Om man vill sammanfatta Röda Korsets deltagande i FinlandsArenan med ett ord så är det ordet Braksuccé. Över 200 frivilliga, biståndsarbetare och anställda från Röda Korset skapade en sådan rödakorsfestival i Björneborg att vi inte har sett något liknande i Finland förut. När veckan gick mot sitt slut planerade man redan i flyktinglägret på Elisabetstorget nästa gång och det visar hur lyckad FinlandsArenan var. – Vi pratade lite med de andra frivilliga och kom till att man ju kunde ordna ett liknande evenemang på något annat ställe också. Visst är det ett stort jobb, men det ger enorm synlighet, förklarade Merja Korpela. – Och vad kunde vara ett trevligare sätt att fira sommar? I granntältet tyckte familjen Nieminen detsamma. – Vi har haft ett toppenläger, bekräftade Tarja Tiitta-Nieminen. – Vi har haft såpass mycket fritid från första hjälpen-jouren att vi har hunnit bekanta oss med de övriga evenemangen också. Vi kollade in Jazz-gatan också, men det gick inte så bra hem hos oss – Röda Korsets evenemang är mera vår grej. Nästa år går Finlands Röda Kors ordinarie stämma av stapeln i Åbo. Så nästa gång blir då? – Eller hördu... kanske man kunde inkvartera alla som deltar i stämman i ett flyktingläger? Det skulle vara någonting, det! ● Ett stort tack till frivilliga och besökare på FinlandsArenan och till alla rödakorsare som bidrog till evenemanget! avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 45 resuméresumé Röda Korset ordnar mästerskapstävlingar för första hjälpen-grupper vartannat år. Traditionellt har man tävlat i fyra klasser: vuxna, ungdomar, Reddie Kids och första responsen-par. Eftersom Röda Korset i år 3 / 2013 Jyrki Katainen (t.h.) prisade stödverksamheten för närståendevårdare. Ordföranden för Syriska Röda Halvmånen Abdul Rahman Attar (t.h.) besökte Björneborg i juli. Intervjuare direktören för internationell hjälp Kalle Löövi. En gåva till Kontti är ett enkelt sätt att hjälpa Stödverksamheten för anhörigvårdare firar I Syrien hjälper man med livet som insats Segern i seniorklassen i FM i Nyslott gick till slut till Tammerfors, laget från Kajana knep silver medan seniorlaget från Härmäin osasto blev trea. Tavastlands distrikt blev dubbelmästare i FM i första hjälpen, eftersom avdelningen i Tammerfors tog hem guldet i vuxenklassen också. Två förstaplatser tog också Helsingfors och Nylands distrikt genom avdelningen i Träskända, som vann ungdomsklassen, och Länsi-Vantaan osastos första lag, som korades till vinnare i Reddie Kids-klassen. I den mest krävande kategorin, första responsen-parens klass, gick segern till Egentliga Finlands distrikt och Aurajoen osasto före Jyväskylä från Västra Finlands distrikt och Tammerfors första lag. Sanna Räsänen Kaisa Eerola vardagar. Seniorer har ofta bättre möjligheter att flexa än andra. Tavastland och HND dubbla mästare tatu blomqvist 46 avun maailma hjälpens värld Seniorer har tid att hjälpa firar seniorår ville man ha en specialserie i årets FM också: seniorlag på tre personer som alla ska ha fyllt 63 år. – Kontrollerna var väldigt intressanta. Jag är glad över att seniorklassen blev av och att vi fick delta. Det visar att man kommer ihåg att vi är kvar här, säger en nöjd Pirjo Kontio, ledare för seniorlaget från avdelningen i Kajana, efter avslutad tävling. Hon klockade själv mer än 500 timmar av första hjälpen-jour förra året. Röda Korsets hälsovårdsplanerare Niina Hirvonen vet att äldre förstahjälpare har mycket att ge jourverksamheten. – De har kunskap och den säkerhet som erfarenheten ger. I synnerhet i situationer som kräver psykiskt stöd är äldre frivilliga helt oersättliga, anser Hirvonen. – Det är en rikedom att vi har människor i alla åldrar i första hjälpen-grupperna, men seniorernas betydelse framhävs till exempel när vi behöver jourhavande dagtid på Timo Hartikainen E nen besked att det är dags att sluta. Bröstsmärtorna är bortblåsta och patienten Mirja Nissinen stiger upp med ett glatt leende. Hon är en av de frivilliga som har kommit till Nyslott för att spela patient under Röda Korsets FM i första hjälpen. Talus, Kaikkonen och Vasama är på plats för att testa sina kunskaper mot andra första hjälpen-grupper i seniorklassen i FM. Medan de tävlande samlar ihop sina grejer och ger sig av mot nästa kontroll fyller domarna på sina blanketter i vad gruppen kom ihåg och vad den glömde, vad som ger poäng och vad som inte ger det. Avkastningen från Kontti-varuhusen går till rödakorsverksamheten. Röda Korset har nu återanvändningsvaruhus på tio orter: Joensuu, Rovaniemi, Kuopio, Vanda, V illmanstrand, L ahtis, Björneborg, Uleåborg, Tammerfors och Åbo. Dessutom finns det en mindre Kontti-affär i Siilinjärvi. Kontti-varuhusen säljer saker man har fått i gåva som är i gott skick. Intäkterna används till rödakorsverksamhet. Hälften av pengarna går till det lokala rödakorsdistriktets verksamhet medan den andra hälften delas mellan katastroffonden och utvecklandet av Kontti-konceptet. En del av de kläder som doneras till Kontti skickas utomlands som klädesbistånd och hjälpbehövande i hemlandet får också hjälp ur Konttis sortiment t.ex. efter en eldsvåda. – Tumregeln är att det du ger till Kontti ska vara i sådant skick att du kan föreställa dig att du köper det åt dig själv eller för att ge i gåva. Alla prylar och kläder ska vara rena, hela och snygga. Säger Marje Arvinen, chef för Kontti-varuhuset i Vanda. – Sådant som är i dåligt skick orsakar dessvärre bara avfallshanteringskostnader för Kontti och det är pengar som dras av den pott som används till rödakorsarbete. Sina donationer kan man leverera direkt till varuhusen eller lämna i en insamlingslåda. Närmare anvisningar samt information om var närmaste Kontti eller insamlingslåda finns hittar du på Konttis webbplats kontti.rodakorset.fi! Pirkko Schroderus och Timo Ahola från första hjälpen-gruppen i Kajana avdelning demonstrerade sina kunskaper i återuppliv ning vid FM-tävlingarna i Nyslott. tt sommarveckoslut i Nyslott verkar det inträffa olyckor med hundra meters mellanrum. Till all tur finns det också många hjälpare på plats: Röda Korsets FM i första hjälpen pågår. En äldre herre böjer sig mot en kvinna som har kroknat. – Jag är Jorma Talus från Röda Korset. Vad står på? – Ont i bröstet... aj... – Sätt dig här. Tar du någon medicin? – Nej. Det trycker... illa... – Vi tar det riktigt lugnt. Hjälp är på väg. Jag ska ta upp lite personuppgifter av dig strax. Medan Jorma Talus kollar puls och andning på kvinnan med bröst smärtor talar Kalevi Kaikkonen lugnt med henne och Veikko Va sama ringer larmcentralen. Det är en kunnig hjälpartrio, förstahjälpare från Tammerfors med flera decenniers erfarenhet av olika situationer som har krävt kunskaper i första hjälpen. I samma stund ger radiotelefo- Leena Koskela niklas meltio FM i första hjälpen i Nyslott Röda Korsets stödverksamhet för anhörigvårdare fyller 20 år i år. Verksamheten leds av frivilliga och erbjuder rekreations- och gruppverksamhet, utbildning, handledning och psykiskt stöd för anhöriga som sköter sina nära och kära. Jubileumsseminariet fyllde auditoriet i badhotellet Kunnonpaikka i Siilinjärvi. Evenemanget gästades av Jyrki Katainen, själv från orten och en man som är väldigt bekant med de utmaningar som anhörigvårdare ställs inför. Statsministerns far Yrjö Katainen är anhörigvårdare för hans mor Marja. – Den vägen har jag fått insikt i den här verksamheten. Enligt de erfarenheter vi har haft i vår familj är alla gemenskaper som hjälper anhörigvårdare att orka både psykiskt och fysiskt otroligt viktiga, framhöll statsministern. I Finland sköts mer än 80 procent av åldringsvården idag genom anhörigvård. – Det stora problemet är att anhörigvårdarna inte orkar söka hjälp eller inte vet hur de ska söka hjälp. Långt ifrån alla känner till de stödformer som de har rätt till. De frivilliga utgör en viktig länk mellan anhörigvårdarna och myndigheterna, men lika viktigt är det att få stöd av andra i samma situation, påpekade Sisko Aalto, koordinator för Röda Korsets anhörigvård. Huvudevenemanget för 20-årsjubileet för stödverksamheten för anhörigvård ordnas den 23 november i Vita salen i Helsingfors. Irene Pakkanen Inbördeskriget i Syrien är inne på sitt tredje år och striderna har drivit mer än sju miljoner människor från sina hem. Ungefär två miljoner av dem har flytt till Syriens grannländer. Hela bostadsområden har lagts i ruiner och på många håll har hälsovårdssystemet kollapsat. Merparten av det bistånd som når Syrien når sitt mål via Syriska Röda Halvmånen (SARC) som håller fast vid sin neutralitet. Trots det är det väldigt farligt att arbeta med bistånd i Syrien. Tjugo frivilliga och biståndsarbetare har redan mist livet, ambulanser har utsatts för angrepp och sjukhus har förstörts. Syriska Röda Halvmånens ordförande Abdul Rahman Attar säger att organisationens biståndsarbetare och 70 000–80 000 frivilliga gör sitt yttersta för att få fram hjälpen till de behövande. – De frivilliga arbetar med livet som insats. En del av dem har mist sina jobb och sitt uppehälle. De behöver allt moraliskt och ekonomiskt stöd de kan få, vädjade Attar på FinlandsArenan i Björneborg, ett evenemang han besökte på inbjudan av Finlands Röda Kors. Begränsningarna i hur man får röra sig i Syrien gör det svårare att få hjälpen att nå fram. Det finns ett otal vägspärrar och kontroller på olika håll, så det kan ta dagar att tillryggalägga en sträcka som kunde ta några timmar. – Vårt enda skydd är Röda Korsets och Röda Halvmånens flagga, det ger vi inte avkall på. Trots att situationen är svår så är det tack vare sin neutralitet som Syriska Röda Halvmånen kan hjälpa även i områden som kontrolleras av rebellerna. Attar tackade finländarna och Finlands Röda Kors för att de har kommit ihåg Syrien och för att katastrofen i landet inte har glömts. Finlands Röda Kors bistår de syriska flyktingarna genom att på hösten inrätta ett komplett sjukhus i Jordanien nära den gemensamma gränsen mellan länderna tillsammans med rödakorsföreningarna i Tyskland, Norge och Kanada. Sjukhuset som ska betjäna det nya lokala flyktinglägret har planerats ta hand om hälsovårdstjänsterna för över 100 000 människor. Finlands Röda Kors stöder också Syriska Röda Halvmånens hjälpverksamhet inom landet. Systerföreningen har delat ut matpaket, mediciner, hygienartiklar samt madrasser och filtar till hundratusentals människor. Dessutom får de som sårats i striderna direkt livräddande första hjälpen och vård på klinikerna runt om i landet. Kimmo Holopainen Hjälp syrierna! Offren för konflikten i Syrien får hjälp av de medel som på Hunger dagen samlats in till katastroffonden. Hjälp också du och delta i Hungerdagen: ●● per telefon 0600 12220 (20,28 €/samtal + lna) ●● per sms till FRK nummer 16499 (15 €/meddelande) ●● direkt på katastroffondens konto Nordea FI06 2219 1800 0680 00 ●● via webben: www.hungerdagen.fi avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 47 Tuhansia kohtaamisia, 2 miljoonaa mahdollisuutta ”Kohtasimme kauppareissun varrella. Tahtoisin jatkaa matkaa kanssasi. Olla mukana auttamassa, tehdä pieniä asioita, joista syntyy jotain suurta.” S-ryhmän ja Punaisen Ristin vuosia jatkunut yhteistyö on poikinut tuhansia kohtaamisia ja tilaisuuksia antaa apua, osallistua, tehdä yhteistä hyvää. 2 miljoonaa asiakasomistajaamme tekevät kaiken mahdolliseksi. Sinä, minä ja me. Monta suomalaista ihmistä ja auttajaa.
© Copyright 2024