Kaikki kannelle! - Where is Mearra?
suomen punaisen ristin jäsenlehti finlands röda kors medlemstidninG 22 Hyvä Joulumieli: Yhden äidin osa 42 Jul i sinnet: En mammas lott 28 Toivon tarinoita Somaliasta Yleiskokous Turussa Stämman i Åbo 7–8.6.2014 Kaikki kannelle! Alle man på däck! 15 Yleiskokous määrää Punaisen Ristin kurssin 38 Stämman sätter kursen för Röda Korset 4 2013 Tikkalan Teräsvatsa ei hyydy 11 pääkirjoitus – ledare sisältö – innehål 4/2013 Du minns vä l Ta ck ga la n? •Ketjureaktiossa poljettiin ennätyksiä. •Kedjereaktionen trampade rekord. •Rautavaaran osasto loisti jäsenhankinnassa. •Rautavaara bäst på medlemsvärvning. 15 Suuntana Turku Yleiskokouskaupunki ristiläisten silmin. atser på Hör dig för om pl stehus 7.12 va Verkatehdas i Ta tsbyrå. rik på din egen dist Apu löytyi läheltä Työkavereiden elvytystaito pelasti Hannu Kärkkäisen. Hjälpen var nära Arbetskamraterna räddade livet på Hannu Kärkkäinen. 15 38 18 Uusi puheenjohtaja valitaan kesällä 28 Kohti parempaa 22 44 Bättring på väg 42 Kaipaako Punainen Risti näkyvää keulakuvaa? Liikkuva klinikka tuo avun perheille Somaliassa. Ambulerande klinik hjälper familjer i Somalia. 22 Kun elämä satuttaa Hyvä Joulumieli -keräys piristää vähävaraisia lapsiperheitä. 26Aikaa kuunnella Punaisen Ristin Pluspisteet viettävät 20-vuotisjuhlia. Somalian Punainen Puolikuu auttaa vuodesta toiseen. 37Korsord & sudoku 38Med sikte på Åbo Stämmostaden med rödakorsögon. 40Spaning efter ny ordförande Behöver Röda Korset en synlig frontfigur? 42När livet går snett Insamlingen Jul i sinnet sprider glädje i fattiga barnfamiljer. Hoppet spirar i Somalia. Enää 41 yötä jouluun, laskin aivan itse! Hyvää joulua koko Punaisen R istin väelle! 18 40 Sari Lähteenmäki tietää, mitä on olla vähävarainen. Barnet först Sari Lähteenmäki vet vad det är att vara fattig. 4 Naisen vuoro? Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja on aina ollut mies. 2013 Dags för en kvinna? Finlands Röda Korsets ordförande har alltid varit en man. Lapsi ensin jussi vierimaa 28Toivon tarinoita Somaliasta Suomen Punaisella Ristillä on noin 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 187 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. www.punainenristi.fi avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 nlinnan Paikkoja Hämee 12. voi kysellä Verkatehtaalle 7. tosta. is omasta piiritoim Presentation av stämmostaden. •Utmärkelse i första hjälpen till sju räddare. 44Svensk resumé 4 Åbobor om Åbo •Ensiavun huomionosoitus seitsemälle pelastajalle. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Yleiskokouskaupunki esittelyssä. suomen punaisen ristin arkisto Det är den mörkaste tiden på året. En ångestframkallande och deprimerande årstid då eftermiddagstidningarna låter bli att publicera minsta lilla positiva rubrik. En tid av desperation. Men tänk om det här är årets bästa tid? Man kan tända ett ljus, man kan sjunka ner i en fåtölj med en bok. Ge tid åt nära och kära. En tid med potential. Professor Alf Rehn talade i ett radiokåseri om åldringar. Inte som ett problem, som en bomb, ett underskott eller en kris, utan som en marknadsekonomisk möjlighet. Han såg ålderdomen som en period i livet då man är pigg och experimentlysten, reser och njuter, utnyttjar tjänster och har behov. Som en strålande möjlighet. I mer än fem år har det talats om ekonomisk kris, recession och nedmontering av välfärdssamhället och nu har det snacket börjat resultera i riktig ångest. Den negativa inställningen har blivit en ond cirkel. Det är sant att det i Finland – och på andra håll i Europa – finns alldeles för många människor som har det svårt. Arbetslösa, fattiga, flyktingar. Det hjälper inte dem alls om ekonomin försvagas. I stället kan det vara till nytta för dem om vi lär oss att tänka mer positivt eller att ta mer ansvar för våra medmänniskor. Även här i Finland håller vi på att gå in i ett samhällsskede där vi bara kan klara oss genom att samarbeta. Ensam – vare sig man är en människa eller en stat – klarar man sig inte i framtiden. Vi måste lära oss att se saker och ting på ett nytt sätt, ta avstånd från höstmörkret och se ljusets varma sken. Ett varmt tack till er alla som jobbar för och stödjer Röda Korset! Jag önskar er en lugn jultid och allt gott för det nya året. Unohditk o Kiitosga a la n? Turkulainen juttu 9 jarkko mikkonen On vuoden pimein aika . Ahdistavan masentava vuodenaika, jolloin iltapäivälehtien viimeisetkin myönteiset otsikot jätetään julkaisematta. Epätoivoista. Entä jos nyt onkin vuoden paras aika? Voi sytyttää kynttilän, voi istua kirja kädessä nojatuoliin. Antaa aikaa läheisille ja ystäville. Voimaannuttavaa. Professori Alf Rehn puhui radiopaki nassaan vanhuksista. Ei ongelmana, pommina, vajeena tai kriisinä vaan markkinataloudellisena mahdollisuutena. Hän näki vanhuuden pirteänä, kokeilevana, matkustelevana, nautiskelevana, monenlaisia palveluja käyttävänä ja tarvitsevana elämänvaiheena. Loistavana mahdollisuutena. Jo yli viisi vuotta jatkunut puhe talouskriisistä, lamasta ja lähestyvästä hyvinvointivaltion tuhosta on saavuttanut vaiheen, jolloin ihmiset ovat alkaneet ihan tosissaan ahdistua. Kielteisyyden kierre on alkanut ruokkia itseään. On totta, että meillä Suomessa – ja muualla Euroopassa – on aivan liian paljon vaikeuksissa olevia ihmisiä. Työttömiä, köyhiä, pakolaisia. Heitä ei yhtään auta, jos talous heikkenee. Heitä voisi sen sijaan auttaa, jos oppisimme ajattelemaan asioista myönteisemmin ja kantamaan kanssaihmisistä enemmän vastuuta. Olemme Suomessakin siirtymässä sellaiseen yhteiskunnalliseen vaiheeseen, jossa vain yhdessä tekemällä voimme selviytyä. Yksin – ihmisenä tai valtiona – emme tulevaisuudessa pärjää emmekä menesty. On opittava näkemään asiat uudella tavalla, luovuttava syksyn synkkyydestä ja nähtävä kynttilän lämmin valo. Lämmin kiitos teille kaikille Punaisen Ristin tekijöille ja tukijoille! Rauhallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle. 8 7 Ristiin rastiin Kors & tvärs jussi vierimaa Dystert eller ljust? teemu ullgrén Synkkä vai valoisa? Avun maailma Hjälpens värld 13.11.2013 Suomen Punaisen Ristin jäsenlehti Finlands Röda Kors medlemstidning Kannen kuva/Pärmbild: Jussi Vierimaa Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@ punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: C arita Lehtniemi, [email protected] Översättning: Sarax-converto & scribo Ilmoitusmyynti: TJM-systems Markku Pentikäinen Ilmoitusaineistot: TJM-systems, (09) 849 2770, [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun[email protected] Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy. Levikki noin 90 000. ISSN 2243-0229. Aikakauslehtien liiton jäsen Tilaushinta/Beställningsavgift 22 € Sähköposti: [email protected] Finlands Röda Kors har cirka 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel (09) 58 011. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 187 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. www.rodakorset.fi avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 5 ristiin rastiin – kors & tvärs Koko perheelle ulkoiluun lämpimät asut pehmeää luomuvillaa Uutta puhtia kyläyhteisöihin Mestaripromo Leila Honkala edistää syrjäseutujen ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta Sonkajärven osastossa yli 30 vuoden kokemuksella. teksti Katri Saukkonen kuva Pekka Agarth Miten pienen osaston toimintaan saadaan vauhtia? – Sonkajärvellä kiintiöpakolaisten saapuminen antoi vauhtia vapaaehtoistoiminnan laajentamiselle. Halusimme käynnistää pakolaisten ystävätoiminnan rinnalle myös vanhusten ystävätoimintaa ja omaishoitajien tukitoimintaa. Seuraavaksi panostamme nuoriin, sillä yksikään järjestö ei elä ilman nuoria toimijoita. Miten syrjäkylien turvallisuutta parannetaan? – Opin aiemmassa työssäni työterveyshoitajana kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen ja riskien kartoittamiseen. Hankkeessa pyrimme arvioimaan muun muassa kotien turvallisuutta ja maatilojen riskitekijöitä sekä miettimään korjaustoimenpiteitä. Syrjäkylillä myös avun saapuminen voi kestää. Pyrimme rakentamaan järjestelmän, jonka avulla naapurista löytyisi pika-apu ammattilaisten saapumiseen saakka. Tavoitteena on saada joka kylälle riittävä määrä ensiapukurssin suorittaneita ja heistä 2–3 henkilöä mukaan ensiapuryhmäämme. Millainen rooli vapaaehtois toiminnalle kuuluu yhteiskunnassa? – Sillä on tärkeä rooli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaajana. Auttamisesta sekä au- tettava että auttaja saavat sisältöä elämäänsä. Pienissä kunnissa talous on tiukalla, joten tarve vapaaehtoiselle toisten auttamiselle ei tule ainakaan vähenemään. Uskon myös, että mielekkääseen toimintaan löytyy aina tekijöitä. Mistä saat vuodesta toiseen virtaa vapaaehtoistoimintaan? – Kouluttautuminen on avain ajatusten uusiutumiseen. Järjestön tuki ruohonjuuritasolle on henkireikä vapaaehtoisille. On tärkeää, että ilmapiiri on hy vä ja yhteistyö omassa osastossa ja naapuriosastojen välillä toimii. Myös sonkajärveläisten ja muiden järjestöjen innostunut mukaantulo kannustaa jatkamaan ja kehittämään uutta. Oman puolison ja läheisten tuella on jaksamiselle suuri merkitys. ● Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981 Punaisen Ristin tunnus suojeli Leila Honkalaa yli 30 vuotta sitten Iranissa, jossa hän työskenteli sodan aikana hoitajana. Nyt hän edistää hyvinvointia ja turvallisuutta Sonkajärvellä. Parhaat promot esiin Erityisen ansioituneita Punaisen Ristin promoja eli vapaaehtoistoiminnan ohjaajia palkitaan joulukuussa Kiitos gaalassa. Parhaaksi promoksi yleisessä sarjassa valitun Leila Honkalan lisäksi toimialakohtaiset tunnustukset saavat Kalle Kivimaa Tapiolasta (ensiapu toiminta), Anneli Saarinen Mäntyharjulta (monikulttuurinen toiminta), Pilvi Peltola Tampereelta (nuorisotoiminta), Sisko Mäenpää Ilmajoelta (sosiaali palvelut), Tuula Töyrylä Joensuusta (terveys- ja hyvinvointi) sekä Virpi Laine Nousiaisista (valmiustoiminta). avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 7 tois Jonakin päivänä nkin k äsissäsi. nu si la ol i henki vo i kertaa ensiapu Tule kurssille ta ainenristi.fi ohjeet: w w w.pun Seuraava numero er? Vet du hur m a n hjänlpannans liv Kunskaper i första hjälpen testades på allvar någo Någon gång kan . Kom på kurs er vara i dina händ med g eller bekanta di visningar: an npe äl första hj t.fi w w w.rodakorse Finlands Röda Kors utmärkelse i första hjälpen beviljades till sju förtjänst fulla räddare i Vanda och Tammerfors. Jari-Juhani Helakorpi (vas.) ja Hanna-Riikka Alasippola pelastivat sairaskohtauksen saaneen kollegansa Hannu Kärkkäisen. Jari-Juhani Helakorpi (t.v.) och Hanna-Riikka Alasippola räddade livet på sin kollega Hannu Kärkkäinen. Ensiaputaito testattiin tositilanteessa Suomen Punaisen Ristin ensiavun huomionosoitus luovutettiin seitsemälle ansioituneelle elvyttäjälle Vantaalla ja Tampereella. Tiistaina 10.9. vantaalaisen Sininauhasäätiön Puolimatkankoti Myrrin pihalle on kokoontunut k ymmeniä ihmisiä juhlistamaan Myrrin kymmenvuotista taivalta. Samalla he pääsevät kiittämään Hanna-Riikka Alasippolaa, Jari-Juhani Helakorpea ja Sirja Ingalsuota, jotka oikeaoppisella elvytyksellä pelastivat työkaverinsa Hannu Kärkkäisen hengen. Asumisyksikön vastaava Kärkkäinen oli Sininauhaliiton jäsenjärjestöilleen tarjoamassa koulutusti- 8 laisuudessa viime vuoden kesäkuussa, kun hän yhtäkkiä menetti tajuntansa. Sininauhasäätiössä kehittäjänä työskentelevä Jari-Juhani Helakorpi istui aivan Kärkkäisen vieressä. – Laitoimme Hannun lattialle ja yritimme herätellä häntä. Hanna-Riikka ja Sirja avasivat Hannun vaatteita ja selvittivät, hengittääkö hän. Huomasimme, että Hannun väri muuttui eikä hän jaksanut itse hengittää. Hanna-Riikka ja Sirja aloittivat elvytyksen, ja minä soitin avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 hätäkeskukseen, Helakorpi muistelee tapahtumien kulkua. Tilanteen jälkeen Hanna-Riikka Alasippolaa mietitytti, oliko hän tehnyt kaiken oikein. – Hannu rupesi välillä hengittämään itse, ja siinä tuli ristiriita, että pitääkö elvyttämistä jatkaa. Mutta sitten hän lopetti taas hengittämisen, ja me jatkoimme. Lääkäri sanoi jälkikäteen, että toimimme oikein. Sellaisessa tilanteessa voi elvyttää koko ajan, Alasippola kertoo. Reaktionopeuteen varmasti vaikuttivat Alasippolan ja Helakorven koulutustaustat lähihoitajana ja sairaanhoitajana sekä voimassa olevat ensiapukoulutukset. Alasippolalla oli myös aikaisempaa kokemusta elvytystilanteista. – Heti ensimmäinen ajatus tilanteen jälkeen oli, että miten hirveän tärkeää ensiaputaitojen ylläpitäminen on. Aloin miettiä paineluelvytyksen harjoittelun tärkeyttä, koska elvyttäessä mietin koko ajan, että painanko liian kovaa tai liian hiljaa. Alasippola, joka on töissä Jyväskylän Katulähetyksessä, alkoi myös työpaikallaan heti päivittää tietoja työntekijöiden ja asukkaiden ensiaputaidoista. Saman tekivät myös Sininauhaliiton jäsenjärjestöt. Suomen Punainen Risti on jakanut ensiavun huomionosoituksia taitaville elvyttäjille vuodesta 2004 lähtien joka syksy Maailman ensi apupäivän yhteydessä. Alasippolan, Helakorven ja Ingalsuon lisäksi huomionosoitus jaettiin tänä vuonna myös Tampereella Pekka Kososelle, Mikko Lammelle, René Lehtoselle ja Voitto Pokille, jotka elvyttivät kesken jalkapallo-ottelun sydänpysähdyksen saaneen pelikaverinsa viime vuoden syyskuussa. Suomessa Punaisen Ristin koulutusohjelman mukaista ensiapukoulutusta saa noin 110 000 henkilöä vuodessa. Paula Paukku Tisdagen den tionde september samlades några dussin människor utanför fonden Sininauhasäätiös assisterade boende Myrri för att fira att boendet fyller tio år. Samtidigt fick de tillfälle att tacka Hanna-Riikka Alasippola, Jari-Juhani Helakorpi och Sirja Ingalsuo, som genom korrekt genomförd hjärt-lungräddning räddade livet på sin arbetskamrat Hannu Kärkkäinen. Det var i juni förra året som Kärkkäinen, som är ansvarig för boendeenheten, deltog i en utbildning som ordnades av Sininauhaliitto och plötsligt miste medvetandet. Jari-Juhani Helakorpi jobbar som utvecklare på Sininauhasäätiö och satt bredvid Kärkkäinen på utbildningen. – Vi lade ner Hannu på golvet och försökte väcka honom. Hanna-Riikka och Sirja löste på Hannus kläder och kollade om han andades. Vi såg att han börjande byta färg och inte orkade andas själv längre. Hanna-Riikk a och Sirja sat te i gång med hjärt-lungräddning och jag ringde larmcentralen, berättar Helakorpi. Efteråt funderade Hanna-Riikka Alasippola en hel del på om hon hade gjort allt rätt. – Hannu började andas själv emellanåt och då blev det konfliktfyllt – skulle vi fortsätta återupplivandet eller inte? Men så slutade han andas igen och vi fortsatte. Efteråt sa läkaren att vi handlade rätt. I en sådan situation kan man fortsätta med hjärt-lungräddning hela tiden, berättar Alasippola. Alasippola och Helakorpi är utbildade till närvårdare respektive sjukskötare, vilket säkert påverkade deras reaktionssnabbhet. Båda har också gått kurser i första hjälpen som fortfarande är i kraft. Alasippola hade också tidigare erfarenhet av situationer som har krävt hjärt-lungräddning. – Den första tanken efter att situationen var över var hur enormt viktigt det är att upprätthålla sina kunskaper i första hjälpen. Jag tänker på hur viktigt det är att öva hjärt-lungräddning, för hela tiden som jag höll på med det så undrade jag om jag tryckte för hårt eller inte tillräckligt hårt. Alasippola arbetar på gatumissionen Katulähetys i Jyväskylä och en följd av händelserna var att hon på jobbet började kolla upp hur det är ställt med kunskaperna i första "Den första tanken efter att situationen var över var hur enormt viktigt det är att upprätthålla sina kunskaper i första hjälpen." Hanna-Riikka Alasippola hjälpen bland anställda och invånare. Även medlemsorganisationerna i Sininauhaliitto gjorde en sådan kartering. Finlands Röda Kors har gett utmärkelser i första hjälpen till kunniga räddare sedan år 2004. Utmärkelserna delas alltid ut på hösten i samband med Internationella första hjälpen-dagen. Förutom Alasippola, Helakorpi och Ingalsuo gick utmärkelsen i år också till Pekka Kosonen, Mikko Lampi, René Lehtonen och Voitto Pokki i Tammerfors. De gav hjär t-lungräddning till en medspelare som drabbades av hjärtstillestånd mitt under en fotbollsmatch i september förra året. I Finland får ungefär 110 000 personer per år utbildning i första hjälpen enligt Röda Korsets utbildningsprogram. Avun maailma nro 1/2014 ilmestyy 5. helmikuuta. ristiin rastiin – kors & tvärs Ensiapuohjeet kännykkään Suomen Punainen Risti julkaisi syyskuussa mobiilisovelluksen, joka tuo ensiapuohjeet kätevästi puhelimeen. Palvelun avulla voi myös etsiä lähimmän verenluovutuspisteen, seurata Punaisen Ristin uutisia ja tehdä lahjoituksen katastrofirahastoon. Kun sovellus on kerran asennettu, ensiapuopas onnettomuuden, tapaturman tai sairauskohtauksen varalle kulkee käyttäjän mukana silloinkin, kun verkkoyhteyt- tä ei ole käytettävissä. Käytännön ensiapukurssia sovellus ei toki korvaa, mutta on erinomainen muistin tuki hätätilanteessa. Ilmainen sovellus on saatavilla iPhone-, Android- ja Windows-älypuhelimille ja tableteille, ja sitä on lyhyessä ajassa ladattu jo yli 10 000 kertaa. Sovellus löytyy hakusanalla ”Punainen Risti” esimerkiksi Windows-, iPhone- ja Google Play -sovelluskaupoista. Första hjälpen-anvisningar i mobilen I september lanserade Finlands Röda Kors en app som behändigt ger första hjälpen-anvisningar i mobiltelefonen. Via appen kan man också söka närmaste blodgivningsplats, följa med Röda Korsets nyheter och ge ett bidrag till katastroffonden. När man en gång har installerat appen på sin telefon har man första hjälpen-råden med sig även om en olycka eller ett sjukdomsanfall inträffar när man inte är online. En riktig kurs i första hjälpen ersätter appen förstås inte, men den kan vara ett bra minnesstöd i en nödsituation. Gratisappen finns för iPhone-, Android- och Win- 195 Punaisen Ristin ää ensiapuryhm ea om toimi ympäri Su Koulutettuja vuoden alussa. hmissä vapaaehtoisia ry 4. 33 3 i ol en Ris tin Läh de: Pun ais 2012 toi min tat ila sto dows-telefoner och -surfplattor. Du hittar appen genom att söka på ”Punainen Risti” i applikationsbutikerna för Windows-mobiler och iPhone samt i Google Play. Tillsvidare finns appen bara på finska. Första hjälpen-anvisningar på svenska får man till Android- och Windows-mobiler t.ex. genom att ladda ner Svenska Röda Korsets app genom att söka på ”Röda Korset” i appbutiken. PlaceIt/Veripalvelu teemu ullgrèn ristiin rastiin – kors & tvärs Osa isitk o sin ä a uenttaiha? misen 195 Röda Korsets första hjä lpen-grupper var verksam ma runt om i Finland i bö rjan av året. Antalet utbi ldade frivillig a i grupperna var 3 334. Kä lla : Rö da Ko rs et s ve rk sa mh et ss tatis tik 20 12 Paula Paukku avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 9 ristiin rastiin – kors & tvärs ristiin rastiin – kors & tvärs Aurinko kiritti Nälkäpäivä-keräystä S uomalaisille tärkein sääennuste koskee juhannussäätä, ja ihmekös tuo, onhan keskikesän juhla meille tärkeä. Suomen Punaisessa Ristissä seurataan kuitenkin erästä toista sääennustetta melkein yhtä suurella jännityksellä. Nälkäpäivän sää nimittäin ei vaikuta vain keräystunnelmaan, vaan suoraan keräystuottoon katastrofirahaston hyväksi. – Sään merkitystä ei tosiaan pidä vähätellä, kaunis sää parantaa heti tulosta, kun ihmisiä on enemmän liikkeellä ja kaikki ovat hyvällä mielellä. Kauniilla säällä useammat lähtevät myös itse kerääjiksi, Punaisen Ristin varainhankinnan suunnittelija Mia Ekström-Huttunen vakuuttaa. Tätä taustaa vasten 12.–14.9. järjestetyn Nälkäpäivän pitäisi siis olla suurmenestys, sillä erinomainen sää helli jokaisena keräyspäivänä lähes koko maata? – Tunnelma oli korkealla. Paljon väkeä lähti keräämään, ja varsinkin koululaisryhmiä ja nuo- Ketjureaktio ennätyslukemiin Tänä vuonna 1.5.–22.9. järjestetty Ketjureaktio-kampanja rikkoi ennätyksiä. Polkupyöräilijöille suunnattu varainhankintakampanja kartutti Punaisen Ristin katastrofirahastoa alustavan arvion mukaan lähes 69 000 eurolla. Ennätykset pistettiin uusiksi myös osallistuneiden joukkueiden määrässä, joka nousi 164:ään. 10 avun maailma hjälpens värld ria oli liikkeellä hienosti, Ekström-Huttunen vastaa. – Lopullinen keräystulos sen sijaan selviää vasta marraskuun aikana, kun kaikki netti-, puhelin- ja tekstiviestilahjoitukset on tilitetty. Jos joku luku pitää nyt sanoa, niin valistuneen arvauksen mukaan tulos olisi lähellä viime vuoden tasoa eli 2,3 miljoonaa euroa, mikä on tässä taloustilanteessa oikein hyvä tulos. Lipaskeräyksen tuotosta arvio on 1,5 miljoonaa, mutta sekään luku ei ole aivan lopullinen. Nälkäpäivän uutuuksista suosiotaan kasvattivat nettilippaat. Myös Helsingissä ja Vaasassa kokeilussa ollut mahdollisuus lahjoittaa pankkikortilla otettiin hyvin vastaan. – Hirveästi kiitoksia kaikille keräämisestä, lahjoittamisesta, myyjäisten järjestämisestä ja kaikkiin muihinkin Nälkäpäivän ponnistuksiin osallistumisesta. Nälkäpäivä ei olisi mitään ilman vapaaehtoisia, jotka tekevät jättimäisen kampanjan ilolla ja taidolla. – Monet yritykset lahjoittavat jopa enemmän kuin mitä porukka on pyöräillyt, joten lopullinen tulos selviää vasta kaikkien tilitysten jälkeen. Tavoite 60 000 eurosta joka tapauksessa ylittyi reilusti. Kiitos kaikille mukana olleille, Punaisen Ristin varainhankinnan suunnittelija Eeva Arrajoki sanoo. Ketjureaktio-kampanja on tarkoitettu liikuntamyönteisille yrityksille, yhteisöille ja kuntoilijoille. 4 / 2013 Den viktigaste väderprognosen i Finland gäller midsommarvädret och det är inte så konstigt, så viktig som sommarfesten är i vårt land. På Finlands Röda Kors håller man nästan lika bra koll på en annan prognos. Vädret under Hungerdagen påverkar nämligen inte bara insamlingsplanerna utan också direkt intäkterna till förmån för katastroffonden. – Man ska faktiskt inte underskatta vädrets betydelse: är det vackert väder blir resultatet genast bättre, för då är det mer folk i rörelse och alla är på gott humör. När vädret är fint är det också fler människor som ställer upp som insamlare, försäkrar Röda Korsets medelanskaffningsplanerare Mia Ekström-Huttunen. Med tanke på det borde ju Hungerdagen 12–14.9 ha varit en braksuccé, eftersom vädret var strålande under alla insamlingsdagar i så gott som hela landet? – Stämningen var på topp. Många ställde upp som insamlare och i synnerhet var det många grupper av skolelever och ungdomar som var igång, svarar Ekström- Huttunen. – Hur det slutliga insamlingsresultatet ser ut får vi veta först i november, när alla webb-, telefon- och SMS-donationer har bokförts. En informerad gissning är att resultatet blir nära fjolårets resultat eller 2,3 miljoner euro, och i det nuvarande ekonomiska läget är det ett riktigt gott resultat. Insamlingsbössorna beräknas ha inbringat 1,5 miljoner, men inte heller den siffran är helt slutlig. Bland nyheterna under Hungerdagen visade sig insamlingsbössorna på webben vara populära. I Helsingfors och Vasa provade man dessutom på möjligheten att ge bidrag per bankkort och det fick ett gott mottagande. – Ett enormt tack till alla som var insamlare, gav bidrag, ordnade basarer och utförde alla andra uppgifter som krävs för Hungerdagen. Hungerdagen är ingenting utan alla frivilliga som skapar den enorma kampanjen med glädje och skicklighet. Kimmo Holopainen Ketjureaktiossa työnantajat tai pyöräilijät itse sitoutuvat maksamaan jokaisesta joukkueensa polkemasta 25 kilometristä euron katastrofirahastoon. Kampanja järjestetään yhteistyössä Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -kampanjan Kilometrikisan kanssa. Tulokset ja parhaat joukkueet: www.kilometrikisa.fi Rekord för Kedjereaktionen Årets Kedjereaktionskampanj ordnades 1.5–22.9 och var en rekordsuccé. Insamlingskampanjen som är riktad till cyklister inbringade närmare 69 000 euro till Röda Korsets katastroffond, visar en preliminär kalkyl. Man satte också nytt rekord i antalet lag som deltog i kampanjen: hela 164 stycken. Kuukauden vapaaehtoinen Juttusarja nostaa Punaisen Ristin seniorivuoden kunniaksi esiin varttuneempia auttajia. harri mäenpää Krista Kosonen förmedlade ett varmt tack till alla som deltog i Hungerdagen. Solen sken på Hungerdagen electornic arts jarkko mikkonen Krista Kosonen välitti lämpimät kiitokset kaikille Nälkäpäivään osallistuneille. Kerttu Hartikainen: Virtuaalimaailma tukee Punaista Ristiä Pelijätti Electronic Artsin ja Punaisen Ristin yhteistyö tuo Punaisen Ristin avustustoiminnan PC-tietokoneiden suosittuun SimCity-peliin. Pelaajat voivat ladata pelimaailmaan Punaisen Ristin avustuspaketti -lisäosan, josta on apua luonnonkatastrofin iskiessä virtuaalimaailmaan. Paketista on apua myös ihan oikeassa maailmassa, sillä Electronic Arts ohjaa 9,99 euroa maksavan lisäosan tuotosta 80 prosenttia Punaisen Ristin työhön. Mukana yhteistyössä on peräti kymmenen Punaisen Ristin kansallista yhdistystä, joista yksi on Suomen Punainen Risti. – Peliyhteistyö on uudenlaista, luovaa yhteistyötä, joka levittää SimCityn pelaajille tietoa Punaisen Ristin työstä oikeissa luonnonkatastrofeissa. Samalla se tukee Punaista Ristiä myös taloudellisesti, Punaisen Ristin viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho kertoo. Virtuell värld stödjer Röda Korset Ett samarbete mellan spelbolaget Electronic Arts och Röda Korset innebär att Röda Korsets biståndsarbete blir en del av det populära PC-spelet SimCity. Spelarna kan ladda ned en til�läggsdel till sin virtuella värld: Röda Korsets biståndspaket. Paketet är till nytta när en naturkatastrof drabbar den virtuella världen. Paketet är till nytta också i den riktiga världen – den så kallade köttvärlden – eftersom Electronic Arts ger 80 procent av intäkterna – Många företag ger till och med mer än de anställda har trampat ihop, så det slutliga resultatet kommer vi att veta först efter att alla bidrag har bokförts. Målet var 60 000 euro och det har man i vilket fall som helst överträffat med råge. Tack till alla som har varit med, säger Röda Korsets medelanskaffningsplanerare Eeva Arrajoki. Kampanjen Kedjereaktionen är avsedd för företag, samfund och andra som är positivt inställda till av tilläggsdelens pris på 9,99 euro till Röda Korsets arbete. I samarbetet deltar hela tio nationella rödakorsföreningar av vilka Finlands Röda Kors är en. – Spelsamarbete är ett nytt slags kreativt samarbete som sprider information om Röda Korsets insatser i samband med verkliga naturkatastrofer till dem som spelar SimCity. Samtidigt ger det också Röda Korset ekonomiskt stöd, berättar Röda Korsets kommunikationsdirektör Hannu- Pekka Laiho. motion. I Kedjereaktionen förbinder sig arbetsgivaren eller cyklisten själv att betala en euro för varje 25 kilometer som laget cyklar. Kampanjen ordnas i samarbete med de cykelfrämjande kommunerna i Pyöräilykuntien verkosto ry samt Suomi Pyöräilee-kampanjens kilometertävlan Kilometrikisa. Resultat och de bästa lagen finns på: www.kilometrikisa.fi Teräsvatsa toi uusia jäseniä K erttu Hartikainen sai nuorena tyttönä ansiomerkin Punaisen Ristin jäsenhankinnasta. Ilmaiseksi tunnustus ei kuitenkaan tullut. Hartikainen sai juoda enimmillään 32 kuppia kahvia päivässä. – Ei siihen aikaan voinut kahvista kiel- ”Siihen aikaan henki oli se, täytyä, Hartikainen sanoo. että joka ta Hän muistelee lämmöllä jäsenhankintareissuja, joita teki paikallisosaston pulosta oltiin heenjohtajan kanssa. Kahden hengen Punaisessa partio kiersi ovelta ovelle. Emännät olivat Ristissä.” heti kahvipannua esittelemässä. – Siihen aikaan henki oli, että joka talosta oltiin Punaisessa Ristissä. Kun kysyttiin jäseneksi, vastaus oli ”ilman muuta!” Vasta 14-vuotiaasta Hartikaisesta tuli Punaisen Ristin Tikkalan osaston ensimmäinen sihteeri, kun osasto 59 vuotta sitten perustettiin. – Oli kunnia-asia, että Punaisen Ristin toimintaa pidettiin yllä. Sitä oli niin nuori ja innostunut. Tällä haavaa Hartikainen toimii osaston varapuheenjohtajana. Tikkala on noin 400 asukkaan kylä Tohmajärvellä Venäjän rajan tuntumassa. Vuodet ovat vieneet asukkaita niin kuin pieniltä maaseutukyliltä lähes poikkeuksetta. – Olisiko asukkaita nyt kolmannes siitä mitä alkuaikoina? Jäsenten löytäminen toimintaan on se suurin haaste. Hartikainen on neljän lapsen äiti, joka on toiminut yrittäjänä kauppaliikkeissä ja toimitusjohtajana Pohjois-Karjalan Pienteollisuusliitossa. Punaisen Ristin lisäksi hän osallistuu seurakunnan luottamustehtäviin ja kunnallispolitiikkaan. Keväällä Hartikaiselle tulee täyteen 60 vuotta Punaisessa Ristissä, mutta innostusta riittää yhä. – Nautin toiminnasta ja haluaisin olla enemmänkin mukana. Vapaaehtoistoiminta on henkireikä ja vastapainoa työlle. Palkkatyöt Hartikainen aikoo lähivuosina jättää, mutta Punaisen a pa a ehtois: v ä ä is L Ristin tehtävistä hän ei haikaile pois. eti ssä ta rin oitaainnenristi.fi/ – Ne jatkuvat niin pitkään kuin n w w w.pu aehtoisia henki säilyy! Heikki Hamunen pa va avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 11 Hjälpens värld nr 1/2014 utkommer den 5 februari. Uusia kumppaneita Punaiselle Ristille Y hteistyö Punaisen Ristin kanssa on yritykselle oiva tapa kantaa sosiaalista vastuuta. Parhaimmillaan yhteistyö on silloin, kun yritys auttaa itselleen luontevalla tavalla ja hyödyntää erikoisosaamistaan. Juuri näin toimivat Punaisen Ristin uudet yhteistyökumppanit – tervetuloa osaksi avun ketjua! Pilkkoset Oy lahjoittaa Punaiselle Ristille 5 000–10 000 paria esittelykäytössä olleita sukkia. Sukille on tarvetta Nuorten turvataloilla, vastaanottokeskuksissa ja kansainvälisessä vaateavussa. Lisäksi Pilkkoset tukee taloudellisesti Nuorten turvataloja. – Pilkkoset Oy:n toimiala on nuorten vapaaehtoistoiminnan tukeminen, joten Punainen Risti on meille luonteva kumppani. Punainen Risti tekee arvokasta työtä paitsi autta- malla konkreettisesti, myös tuomalla esiin inhimillisyyttä ja vapaaehtoistyön arvoa, Pilkkoset Oy:n toimitusjohtaja Leif Backman kiittää. Berner Oy järjestää tänä vuonna verenpainemittareiden vaihtokampanjan ja kunnostaa vaihdossa tulleet käyttökelpoiset mittarit Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan käyttöön. Omron-tuotteiden maahantuoja Berner järjestää lisäksi kaksi tuotekampanjaa ja lahjoittaa jokaisesta kampanjatuotteesta viisi euroa Punaisen Ristin kotimaan toimintaan. – Kehitysmaissa on huutava pula lääkintälaitteista, ja haluamme olla Omronin kanssa mukana auttamassa. Samalla kannustamme yhdessä S-ryhmän kanssa kuluttajia kierrättämään vanhat mittarinsa hyötykäyttöön, Berner Oy:n kaupallinen En artikelserie som lyfter fram äldre hjälpare med anledning av Röda Korsets seniorår. ari räsänen ristiin rastiin – kors & tvärs Kerttu Hartikainen: Stålmage gav nya medlemmar I johtaja Richard Berner kertoo. Terveystalo tukee ensi vuonna merkittävällä summalla Suomen Punaisen Ristin MAVA- eli Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa -hanketta. – Tuotamme tälläkin hetkellä terveyspalveluita maahanmuuttajille, joten meille on luonnollista auttaa järjestöjä varautumaan myös suurempiin määriin turvapaikan hakijoita, ylilääkäri Markku Suokas Suomen Terveystalolta sanoo. Suomen Punaisen Ristin yhteistyö kumppanit avustuskohteineen löytyvät myös verkkosivuiltamme: mukana-auttamassa. punainenristi.fi. sin ungdom fick Kerttu Hartikainen ett förtjänsttecken för att hon värvat så många rödakorsmedlemmar. Men utan ansträngning skedde det inte. Som mest drack hon 32 koppar kaffe per dag. – Inte kunde man tacka nej till kaffe på den tiden, säger Kerttu Hartikainen. Hon minns med värme de medlemsvär vningsfärder som hon gjorde med den lokala avdelningens ordförande. De gick från dörr till dörr och så fort de steg över tröskeln skulle kaffepannan på. – På den tiden var attityden den att alla hushåll var med i Röda Korset. När man frågade om någon ville bli medlem var svaret givet: ”Självklart!” Som 14-åring blev Kerttu Hartikainen den första sekreteraren i rödakorsavdelningen i Tikkala när avdelningen grundades för 59 år sedan. – Det var en hederssak att hålla i gång rödakorsverksamheten. Man var så ung och engagerad då. Idag är Hartikainen vice ordförande i avdelningen. Tikkala är en by med ungefär 400 invånare i Tohmajärvi intill ryska gränsen. Antalet bybor har minskat under åren, precis som i så gott som alla landsortsbyar i vårt land. Månadens volontär – Kanske vi är en tredjedel av vad vi var då i början? Att hitta medlemmar som ställer upp i verksamheten är den största utmaningen. Men Tikkala avdelning finns kvar. Vid behov samarbetar man med grannavdelningen Tohmajärvi. – Till exempel när en efterspaningsgrupp behövs, då spelar vi ihop. Kerttu Hartikainen är mor till fyra barn och har varit företagare i flera affärer och verkställande direktör för Småindustriförbundet i Norra Karelen. Förutom rödakorsverksamhet är hon också förtroendevald i församlingen och engagerad i kommunalpolitiken. Som vuxen har hon studerat till vicenotarie och sköter fortfarande bl.a. bouppteckningar – när inte tiden går åt till hennes arbete på bokföringsbyrå. I vår har Kerttu Hartikainen varit aktiv i Röda Korset i 60 år, men li g Lä s f ler frivilnli n e: berä ttelsekroorset.fi/ a w w w.rod illig a friv engagemanget falnar inte. – Jag njuter av att vara med och jag önskar att jag hade tid för mer. Frivilligverksamheten är ett andningshål och en intressant motvikt till arbetet. Inom de närmaste åren planerar Hartikainen att lägga av med avlönat jobb, men uppdragen inom Röda Korset har hon inget behov att lämna. – Det kommer jag att fortsätta med så länge jag lever! Heikki Hamunen Lomalinjalla on yli 20 vuoden kokemus leirikoulujen järjestämisestä ja matkan varaaminen meiltä on turvallinen ja helppo vaihtoehto. Syksy on aktiivista suunnitteluaikaa, joten ohessa muutamia esimerkkejä tarjonnastamme. Lisää löydät osoitteesta www.lomalinja.fi Vastuullisena matkanjärjestäjänä meillä on vastuu kaikista matkajärjestelyistä, mikä takaa myös opettajalle enemmän aikaa keskittyä muihin leirikoulun onnistumiseen liittyviin kysymyksiin. Mikäli sivustolta ei löydy juuri teille sopivaa vaihtoehtoa, räätälöimme matkan toiveidenne mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! 12 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 13 harri mäenpää Följande nummer En ny vattenpost i Ikutha i Kenya. Lahjaksi 50 miljoonaa litraa vettä B onaquan ja Suomen Punaisen Ristin viime vuonna aloittama Kolme litraa puhdasta vettä -kampanja jatkuu. Kampanjan tavoitteena on koota varat 50 miljoonan vesilitran järjestämiseen kuivuudesta kärsivälle Ikuthan alueelle Keniassa. Vesikampanja näkyy kaupoissa virvoitusjuomahyllyllä, jossa Bon aqua-kivennäisvesiä koristavat Punaisen Ristin kampanjamerkit. Bonaqua tekee jokaisesta kaupasta ostetusta 0,5 litran tai 1,5 litran Bona qua-pullosta lahjoituksen, jolla saadaan Keniaan vähintään kolme litraa puhdasta vettä. Bonaquan vesilähettiläänä kampanjassa toimii Vanessa Kurri, joka on kiertänyt kertomassa yhteistyöstä mm. viime kesänä Porin SuomiAreenassa. Koska veden kuljettaminen toiselle puolelle maailmaa olisi erit- täin epäkäytännöllistä ja lyhytnäköistä, vesikampanja suunniteltiin alusta pitäen osaksi Punaisen Ristin Kenian terveyshanketta. Hankkeessa parannetaan puhtaan ja turvallisen veden saatavuutta pysyvästi kunnostamalla vesilähteitä ja kehittämällä vedenjakelujärjestelmiä. Samalla kohotetaan alueen asukkaiden tietämystä hygieniasta ja puhtaan veden merkityksestä. Viime vuonna vesikampanja helpotti jo tuhansien Ikuthan asukkaiden arkea, kun alueen vedenjakelujärjestelmää laajennettiin ja uusia vedenjakelupisteitä avattiin. Toimenpiteet lyhensivät huomattavasti myös perheiden vedenhakumatkoja, joista vastaavat yleensä naiset. Kohtuuttomat vedenhakumatkat ovat este alueen kehitykselle, sillä ne vievät suuren osan naisten ja lasten ajasta. 50 miljoner liter vatten i gåva Kampanjen Tre liter rent vatten som Bon aqua och Röda Korset inledde förra året fortsätter. Kampanjen har som mål att samla in medel för att förse området Ikutha i Kenya med 50 miljoner liter vatten för att klara av torrperioderna. Inom ramen för vattenkampanjen ger Bonaqua för varje Bonaqua-flaska på 0,5 liter eller 1,5 liter som säljs i en butik här ett bidrag som ger minst tre liter rent vatten i Kenya. Vattenkampanjen genomförs som en del i Röda Korsets hälsovårdsprojekt i Kenya, där man förbättrar tillgången till rent och tryggt vatten på sikt genom att iståndsätta vattentag och utveckla vattendistributionssystemen. Förra året underlättade kampanjen vardagen för tusentals människor i Ikutha med att vattendistributionssystemet i regionen utvidgades och nya vattenposter öppnades. Vesilähettiläs Vanessa Kurri kantaa huolta erityisesti äideistä ja lapsista Keniassa. Rautavaara drog in medlemmar Rautavaara imuroi jäseniä Den lättsamma men skoningslösa medlems värvningstävlingen mellan Röda Korsets avdelningar slutade i år med seger för avdelningen i Rautavaara. Vem som var bäst avgjordes av hur många nya medlemmar avdelningarna lyckades värva i förhållande till antalet tidigare medlemmar. I Rautavaara var relationstalet imponerande 100 procent: avdelningen fördubblade medlemstalet från 28 till 56 medlemmar. Dessutom var tio av de nya medlemmarna ungdomar, vilket berättigade avdelningen till överraskningspriset i bonustävlingen. tatu blomqvist Uusi vedenjakelupiste Kenian Ikuthassa. tatu blomqvist jonathan kalan ristiin rastiin – kors & tvärs Maailman tärkein merkki Suomen Punainen Risti juhlisti Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeen 150-vuotisjuhlaa lokakuun alussa Helsingissä. Juhlaseminaaria kunnioitti läsnäolollaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. – Punainen Risti ja Punainen Puolikuu valkoisella pohjalla on maailman tärkein merkki. Merkki on viesti aidosta välittämisestä, ja välittäminen on yhtä tärkeää kuin silloin, kun Punainen Risti perustettiin, Niinistö totesi. Presidentti on puhunut. 4 / 2013 Turkuu n! Världens viktigaste märke Finlands Röda Kors firade Rödakors- och rödahalvmånerörelsens 150-årsjubileum i Helsingfors i början av oktober. President Sauli Niinistö hedrade jubileumsseminariet med sin närvaro. – Röda Korset och Röda Halvmånen på vit botten är världens viktigaste märke. Det är ett märke som signalerar äkta omsorg och att man bryr sig om. Det är lika viktigt att bry sig om sina medmänniskor idag som det var när Röda Korset grundades, sade Niinistö. Presidenten har talat. Punaisen Ristin osastojen leikkimielinen mutta armoton jäsenhankintakilpailu päättyi tänä vuonna Rautavaaran osaston voittoon. Paremmuus määräytyi sen perusteella, paljonko osasto kykeni hankkimaan uusia jäseniä suhteessa jäsenmääräänsä. Rautavaaran kohdalla suhdeluku oli huikeat 100 prosenttia, sillä osasto tuplasi väkensä 28 jäsenestä 56 jäseneen. Kaiken lisäksi 10 uusista jäsenistä oli nuoria, mikä oikeutti bonuskisan yllätyspalkintoon. ous y le is ko k 3 703 uutta jä sent ä liittyi viime vu onna Suomen Punaisen Rist iin. oli viime vuod Jäsenmäärä envaihteessa 87 244. Lä hd e: Pu na ise n Ris tin to im intat ila st o 2012 3 703 nya medlemmar 14 avun maailma hjälpens värld Tervetuloa gick med i Finlands Röda Kors förra året. Vid årsskiftet av antalet medlemmar 87 244. Källa: Röda Korsets verksamhetsstatistik 2012 – 8 .6 .201 tu ru s s a 7. 4 suuntaa ensi ti is R n e in a n . Suomen Pu seen Turkuun k u o k o k is iä le y kesänä allisia ristiläis ik a p i s y y p a n ja Avun maailm paan k yk yjää p o a tk a m n a kokeilema suosikkinsa ja t a m o n ä ä m esittele ousvieraille. k o k is le y a s n suosituk se Vierimaa ku vat Jussi Kurvinen te ks ti Hei di lehtniemi ku vi tu s carita i vass a), Petr n ik kala (y läku Pauliina Pens ut anen (Jokke Jokijuna Ra Raita, M inna ellä) ja M erja Nurmio sk naisen Ristin ky ydissä ke kaoppaik si Pu lähtiv ät mat . iin aupunk yleiskokousk käännä yleiskokous turussa 7.–8.6.2014 Kahden piirin kaupunki Vilkasta ensi aputoimintaa Eurooppalainen kaupunki Turkulaista designia V T M R uoden 2014 yleiskokouskaupunki Turku on Suomen vanhin kaupunki ja merkittävä kulttuurikeskus, mutta myös erittäin aktiivinen Punaisen Ristin kaupunki. Turussa päämajaansa pitävät sekä Varsinais-Suomen piiri että Åbolands distrikt eli Turunmaan piiri. Osastoja kaupungin alueella toimii peräti yhdeksän: Aurajoki, Hirvensalo, Kakskerta, Maaria, Paattinen, Ruiskatu 8, Ruissalo, Turku ja Åbo svenska. Turussa on myös Kontti-kierrätystavaratalo, Nuorten turvatalo ja Veripalvelu. Turistille Turku on täynnä mielenkiintoisia kohteita, joista ainakin osaan ehtii tutustumaan yleiskokousviikonlopun aikana. Varsinais-Suomen piirin ensiavun ja terveydenhuollon ohjelmapäällikkö Minna Rautanen antoi omat vinkkinsä Turkuun kesä"Porraskävely kuussa saapuville. – Luostarinmäen reitit kiertävät keskeisillä alueil käsityöläismuseo, Turun tuomiokirkko ymla ja samalla saa päristöineen sekä hismukavaa liikun taa. Olen kuullut, torian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & että juoksijatkin Ars Nova ovat todella treenaavat mielenkiintoisia kohporraskävelyllä." teita, Minna listaa. Liikunnalliselle ihmiselle Minna suosittelee porraskävelyä. Turun kaupungin liikuntapalveluiden verkkosivuilta voi tulostaa itselleen ”Porrastelu-kartan”, jonka avulla voi paitsi kohottaa kuntoaan, myös lisätä tietämystään kaupungin historiasta. urussa on Punaisen Ristin ensiapuryhmätoimintaa neljässä osastossa. Kaupungissa toimii sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä ensiapuryhmiä, joten päivystyspalvelua on saatavilla molemmilla kotimaisilla. Turussa ja lähiympäristössä eri osastot toimivat sekä yksin että yhdessä. Varsinais-Suomen piirin ensiapuryhmätoiminnan kehittämistoimikunnan puheenjohtaja ja valmiusvaliokunnan jäsen Petri Raita kertoo, että kesä 2013 on ollut vilkas kaikkien päivystävien ryhmien osalta. – Pelkästään Turun osasto lienee päivystänyt yli 4 500 tuntia kuluvana vuonna lokakuuhun mennessä, Petri arvioi. Vuodesta 1990 lähtien Punaisen Ristin vapaaehtoisena toiminut Petri on asunut ikänsä Turussa, joten ehkä Ravintolassa ruo hän osaisi kertoa meille jotakin Turun murkalistaa pyyde tään kohteliaasti teesta? – En ole ”aitoturkuturuksi näin: lainen” eli syntynyt "Onk mittä ruak Heidekenillä, joten en ka?" Hinnan ky saata arvioida turkusyminen on vielä laismurretta, hän sayksinkertaisem noo. paa: "Kuimpal?" Petri kuitenkin vinkkaa, että netistä löytyy Turun murteen pieni sanakirja, jossa on kaupunkiin saapuvalle turistille hyödyllisiä lauseita. Jos esimerkiksi ravintolassa pyydät menua, se kuuluu turuksi: ”Onk mittä ruakka?” Hintaa kysytään yksinkertaisesti: ”Kuimpal?” Jos taas turkulainen sanoo sinulle kysyvään sävyyn ”Kuisso?”, hän haluaa tietää, miten voit. Heidekeniä ihmetteleville kerrottakoon, että Turussa on sanonta, jonka mukaan henkilö, joka ei ole syntynyt Heidekenillä, ei ole oikea turkulainen. Nuoremmalle sukupolvelle asia onkin hankala, sillä legendaarinen synnytyssairaala lopetti toimintansa vuonna 1995. ! n u u k r u T e s t Ka Kohti Turun yleiskokousta Ensi vuosi on Punaisessa Ristissä yleiskokousvuosi. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin korkein päättävä elin, joka päättää järjestön toiminnan suunnasta ja valitsee Punaisen Ristin korkeimmat luottamushenkilöt. Yleiskokouksen valmistelu on ollut käynnissä jo pitkään, mutta tärkeimmät päivämäärät ovat yhä edessä. 16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 aarian osaston puheenjohtaja ja paljasjalkainen turkulainen Merja Nurmio odottaa ensi kesän yleiskokouksesta innolla uusien ihmisten tapaamista ja mahdollisuutta näyttää, miten upea kaupunki Turku on. – Omasta näkökulmastani Turku on maan eurooppalaisin kaupunki. Meillä on upea linna, kirkko ja jokimaisema. Merjan mukaan historia ja kansallinen kulttuuriperintö ovat leimaa-antavia turkulaisuudelle ja sen kokemiselle. Moni on varmasti nähnyt Turun linnan ohikulkumatkalla satamaan, mutta linnaan ja siellä toimivaan Turun kaupungin historialliseen museoon kannattaa tutustua lähemmin. – Turun linna on elävä toimintaympäristö ja miljöö on hienosti säilytetty. Linna tarjoaa paitsi tietoa ja kuvausta menneestä ajasta, myös elämyksiä, Merja tietää. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen ovat Merjalle tärkeitä asioita. Halu toimia Maarian alueen hyväksi sai hänet ryhtymään Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi vuonna 2001. Osaston Myötätuuli-toimitilassa oleva kirpputori on avoinna kahdesti viikossa vapaaehtoisten voimin. Kirpputori on samalla kohtauspaikka alueen ihmisille. Kerran viikossa tiloissa kokoontuu vapaamuotoinen Ukkokerho, jossa käy säännöllisesti viitisentoista miestä. – Ukkokerhossa on vahva yhteishenki ja toisista huolehtimisen periaate, kuten koko Myötätuulen toiminnassa. Jos jotakuta ei vähään aikaan näy, ruvetaan kyselemään, kuka hänet on viimeksi nähnyt ja onko kaikki hyvin. Osaston vapaaehtoiset tarjoavat myös kauppa- tai muuta tilapäistä apua kuten vertaistukiluonteista keskusteluapua. Merja kuvaakin Myötätuulta avoimien ovien periaatteella toimivaksi laajennetuksi ystävätoiminnaksi. Maarian osaston vapaaehtoiset ahkeroivat yleiskokouksen aikaan erilaisissa palvelu- ja järjestelytehtävissä. Merja uskoo, että vapaaehtoisilla on suuri merkitys kokouksen tunnelman ja yleisilmeen syntymiseen. – Pyrimme luomaan leppoisan tunnelman. Tervetuloa Turkuun suurella joukolla! 2013 joulukuu Osastojen yleiskokous edustajien määrä lasketaan vuoden lopun jäsenmäärän perusteella. 2014 tammikuu Punaisen Ristin h allitus vahvistaa virallisesti yleiskokouksen ajan kohdan ja kokous paikan. 2014 helmikuu Luonnos toiminta linjaukseksi sekä ilmoittautumisohjeet postitetaan osastoille ja piireille. We ❤ T urku Kansainvälistä väriä R uissalon osaston jäsen Tiina Keinänen on aktiivinen monikulttuurisen toiminnan vapaaehtoinen. Tiinan mukaan kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät Turun kaduilla. – Suomalaisen mittapuun mukaan Turku on kansainvälinen kaupunki, varmaan heti seuraava Helsingin jälkeen. Katukuvassa näkee ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista. Tiina on toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisena reilu kolme vuotta. Hän halusi auttaa muita ja tehdä jotain, mistä saisi hyvän fiiliksen. Nyt Tiina ohjaa yhdessä Elina Kasin kanssa monikulttuurisuusasioiden parissa toimivaa Mamu-ryhmää. Mamu-ryhmä järjestää kerran kuussa toimintaa Pansion vastaanottokeskuksessa. Siellä kokoontuu kerran viikossa myös Mamu-ryhmän naisten kerho. – Olemme esimerkiksi pelanneet bingoa, käyneet sauvakävelemässä ja pelaamassa frisbeegolfia, järjestäneet lastenjuhlia ja kokkailleet yhdessä. Yksi osa Mamu-ryhmän toimintaa on monikulttuurinen ystävätoiminta. Yhdessäolon lisäksi ystävätoiminnan tarkoituksena on kotoutumisen tukeminen. – Toiveenamme on saada Turkuun kansainvälinen kahvila tai -klubi, kuten esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Olisi hienoa saada paikka, jossa ihmiset eri kulttuureista voisivat kohdata toisiaan. Yleiskokousvieraita Tiina kehottaa pistäytymään Kauppahallissa, sillä siellä aistii monikulttuurista Turkua. 2014 helmikuu Punaisen Ristin hallitus kutsuu koolle vaalitoimikunnan ja ehdokasasettelu alkaa. 2014 helmikuu Osastojen yleis kokouse dustajien ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan 7. helmikuuta. Kävelylle joenvarteen uissalon osaston jäsen ja aktiivinen humanitaarisen oikeuden vapaaehtoinen Pauliina Pensikkala on ollut Punaisen Ristin vapaaehtoinen jo 10 vuotta. Tällä hetkellä Pauliina vetää humanitaarisen oikeuden ryhmää. Varsinais-Suomen piirin nuorisovaliokunnan puheenjohtajana ja piirin hallituksen jäsenenäkin toiminut Pauliina lupaa, että Turku tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja tekemistä. – Merimatkasta haaveileville suosittelen päiväretkeä Vepsän ulkoilusaareen, jonne pääsee vesibussilla Aurajoen rannasta. Shoppailusta kiinnostuneille Pauliina vinkkaa Kaskenkadulla sijaitsevan Ihana Kirppiksen, jonka yhteydessä on myös pieni kahvila. – Turkulaista designia löytyy jokirannan Turku Design Now -myymälästä. Siellä on kaikkea sisustustekstiileistä vaatteisiin ja keramiikkaan sekä Turku-aiheisia tuotteita. Jos nälkä yllättää kesken ostoskierroksen, vaihtoehtoja asian korjaamiseksi löytyy lukuisia. Pauliinan suosikkeihin kuuluvat Aurajoen rannalla kulkevan Läntisen Rantakadun useat erityyppiset ravintolat ja laivaravintolat. Grilliruokaa kaipaa"Turkulaista van on hyvä tietää, että Martinsillan ja Mantun designia löytyy grillit kisaavat turkujokirannassa si laisten mukaan kaujaitsevasta Turku pungin parhaan grillin Design Now tittelistä. Turkulaiset -myymälästä. tuntuvat muutenkin Sieltä löytyy taitavan ruuanlaiton, myös Turku-aihei sillä Hesburger ja Densia tuotteita." nis-pitseriaketju ovat lähtöisin Turusta. Yksi turkulaisten ylpeydenaiheista on merikeskus Forum Marinum, johon yleiskokousvieraat pääsevät tutustumaan viimeistään lauantain iltajuhlassa. Aurajoen rannalla sijaitseva merellisen toiminnan keskus pitää sisällään merenkulun valtakunnallisen erikoismuseon ja Suomen Laivastomuseon sekä kokoustiloja. Hämärän tultua Pauliina kehottaa suuntaamaan katseen Aurajoen rannalla sijaitsevaan nosturiin, joka loistaa kauniina valotaideteoksena pimenevässä illassa. 2014 maaliskuu Punaisen Ristin tulevan toimintalinjauksen järjestökäsittely päättyy 31. maaliskuuta. 2014 huhtikuu Yleiskokousaloitteiden jättöaika päättyy 12. huhtikuuta ja ehdokasasettelu 26. huhtikuuta. O livia Franck on Turun ruotsinkielisen osaston Åbo Svenskan nuorisovastaava ja Turunmaan ruotsinkielisen piirin nuorisovaliokunnan jäsen. Olivian tuoreimmat hankkeet ovat nuorten vapaaehtoistoimintaja koulutusmessut Turussa sekä maamiina-kampanja ensi vuonna. Sitä ennen hän ehtii perehtyä työharjoittelussa Britannian Punaisen Ristin pakolaistyöhön. Olivia on asunut Turussa vasta neljä vuotta, mutta uskaltautuu silti antamaan omat suosituksensa yleiskokousvieraille. Ensimmäiseksi hän mainitsee Kontti-kierrätystavaratalon, joka sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella. – Punaisen Ristin oma kirpputori on täynnä löytöjä varsinkin nostalgiannälkäisille. Turun hienoimmak"Turun linna si ja samalla edullisimmaksi elämykseksi Olinäyttää ulkoa pienemmältä kuin via nostaa kävelyretken Aurajoen rantaa se todellisuudes pitkin. sa on. Mukaan – Kauniilla säällä kannattaa varata kannattaa ehdottokunnolliset masti patikoida Tuokävelykengät." miokirkolta alas Turun linnalle, katsella ankkuroituja laivoja ja nauttia kesäisestä tunnelmasta. Matkalla voi ostaa vaikka jäätelön. Olivian mielestä Turku on täynnä viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita, mutta kesällä miellyttävintä on istua joen rannassa. Monen turkulaisen suosikkikahvila on Kauppahallin Aschan Coffee & Deli, jonka hinnat ovat hivenen korkeat, mutta viihtyisyysaste vielä korkeampi. – Italialaiseen keittiöön keskittyneessä Di Trevissä on moderni ja viihtyisä tunnelma. Indimassa taas on erittäin maukasta intialaista ruokaa ja mukava henkilökunta, mutta ruoka voi olla hyvinkin tulista. Pub Niska tunnetaan peltileivästä eli ”ahvenanmaalaisesta pitsasta” sekä valtavankokoisista salaateistaan. Viimeinen vihje on niille yleiskokousvieraille, jotka harkitsevat käyntiä Turun linnassa: – Linna näyttää ulkoa pienemmältä kuin se todellisuudessa on. Mukaan kannattaa varata kunnolliset kävelykengät. ● 2014 toukokuu Virallinen kokouskutsu, asiakirjat sekä vaali toimikunnan esitys toimitetaan 9. toukokuuta mennessä. 2014 kesäkuu Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Turun Messu- ja kongressikeskuksessa 7.–8. kesäkuuta. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 17 yleiskokous turussa 7.–8.6.2014 Punainen Risti etsii puheenjohtajaa Suomen Punaisen Ristin yleiskokous valitsee ensi kesänä järjestölle uuden puheenjohtajan. Nyt on aika pohtia, millainen Punaisen Ristin seuraavan puheenjohtajan pitäisi olla. teksti Kimmo Holopainen S uomen Punainen Risti tarvitsee uuden puheenjohtajan, sillä Erkki Liikasen kaksi kautta tehtävässä tulevat täyteen ensi kesänä. Puheenjohtajan valitsee Turun yleiskokous 7.–8.6. Samalla yleiskokous nimittää Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajat, muut hallituksen jäsenet sekä valtuuston jäsenet. Yleiskokousten välillä ylintä valtaa Suomen Punaisessa Ristissä käyttää hallitus, joka ohjaa järjestön toimintaa ja taloutta sekä nimittää tärkeimmät johtohenkilöt kuten Punaisen Ristin pääsihteerin ja Veripalvelun johtajan. 18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 Punaisen Ristin puheenjohtajaksi on perinteisesti valittu pitkän uran tehneitä yhteiskunnan merkkihenkilöitä, nimekkäimpänä heistä presidentti, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim, joka toimi puheenjohtajana vuodesta 1921 aina kuolemaansa 1951 saakka. Ennen pääjohtaja Liikasta tehtävää ovat viimeksi hoitaneet ministeri Kalevi Kivistö 2000–2008 ja ministeri Pär Stenbäck 1996–1999. Pitkälti puheenjohtajan omasta halusta ja persoonasta riippuu, millaisen roolin hän Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana ottaa. Haluaako uusi puheenjohtaja olla Suomen Punaisen Ristin näkyvä keu- lakuva ja yhteiskunnallinen keskustelija vai vaikuttaako hän mieluummin taustalla jättäen esiintymislavan järjestön työntekijöille ja vapaaehtoisille? Kumpi on puheenjohtajalle tärkeämpi ominaisuus, järjestön tunteminen vai painoarvo ympäröivässä yhteiskunnassa? Onko puheenjohtaja parempi valita Punaisen Ristin sisältä vai kutsua ulkoa? Suomen Punainen Risti on toimintalinjauksessaan 2011 ja vaikuttamistyön linjauksessaan 2010 päättänyt, että se haluaa olla näkyvä inhimillisten arvojen puolustaja ja vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitäisikö Punaisen Ristin tulevan puheenjohtajan antaa kasvot tälle vaikuttamistyölle? Jos pitäisi, millaiset kasvot parhaiten edistäisivät Punaisen Ristin tavoitetta heikoimpien auttamisesta? Keskustelun aika on nyt, ja sen vauhdittajaksi Avun maailma pyysi kolme järjestön ulkopuolista keskustelijaa pohtimaan, millainen puheenjohtaja Suomen Punaiselle Ristillä pitäisi olla. Nimiäkin sai heittää. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajat 1919–2013 1 4 7 9 Professori Richard Faltin 1919 2 Senaattori Edvard Hjelt 1920–1921 3 Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim 1921–1951 Kenraali A.E. Martola 1951–1972 5 Pääjohtaja Leo Noro 1972–1979 6 Kansleri Kauko Sipponen 1980–1985 Maaherra Mauno Kangasniemi 1986–1991 8 Lääkintäneuvos Håkan Hellberg 1992–1995 Ministeri Pär Stenbäck 1996–1999 10 Ylijohtaja Kalevi Kivistö 2000–2008 11 Pääjohtaja Erkki Liikanen 2008– kuvat: 2 Yksityiskohta Eero Järnefeltin teoksesta Edvard Immanuel Hjeltin muotokuva, Kuvaaja Timo Huvilinna. 10 martti lintunen. 11 mika jouhki. 1, 3–9 Suomen Punaisen Ristin arkisto. 1 2 3 4 5 7 8 9 10 11 6 käännä avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 19 yleiskokous turussa 7.–8.6.2014 Juha Jokela: Jere Vento: Toiminta ottaa kantaa Kasvot tuomaan näkyvyyttä ”Oma mielikuvani Punaisesta Rististä on äärimmäisen positiivinen. Punainen Risti pilkahtelee esiin aina, kun jossain tarvitaan apua: tarvitaan verta, tarvitaan lahjoituksia katastrofiapuun. Tätä haastattelua varten luin enemmän Punaisen Ristin toiminnasta ja olin mykistynyt: tekeekö Punainen Risti kaikkea tätäkin? Toisaalta Punainen Risti on juuri siksi epämääräinen, että se tuntuu edustavan vähän kaikkea hyvää. Jos Punainen Risti olisi yritys, joku konsultti varmasti sanoisi, että keskittykää ydintoimintoihin. Pelkästään tehtäväkentän laajuuden takia on selvää, että Punainen Risti tarvitsee todella laajan yhteiskunnallisen tuen. En ole huomannut, että Punainen Risti olisi näkynyt julkisuudessa kannanotoillaan. Toisaalta en ole varma, kaipaanko sitä edes. Toiminta on kannanotto itsessään. Ehkä on parempi, että Punainen Risti ottaa kantaa harvemmin, mutta silloin sitäkin painavammin. Rasismin lisääntyminen on minun mielestäni sellainen asia, johon olisi voinut ottaa voimakkaasti kantaa. Punaisen Ristin ei tarvitse sanoa, mikä on oikea veroprosentti tai mikä osuus avusta pitäisi tulla yksityiseltä ja julkiselta puolesta, mutta inhimillisyyden pitää aina mennä kapeasti ajatellun kansallisen edun edelle. Poliittisen keskustelun äärilaidat jäävät Punaiselta Ristiltä joka tapauksessa tavoittamatta. Tavallaan Punainen Risti ”hyysää” kuitenkin – ja niin sen pitääkin. Millainen puheenjohtaja Punaisella Ristillä sitten pitäisi olla? Korkean profiilin nimeä kannattaa varmasti tavoitella. En näe, että puoluepoliittinen aktii- "Kunniavirka-ajattelu tuntuu ajasta jääneeltä. Mieluummin näkisin keulakuvana huippu kunnossa olevan tyypin, jolla riittää virtaa tehtävälle." visuus olisi sinänsä haitta, mutta kovin kiistanalaista henkilöä ei voi ajatella, koska Punainen Risti tarvitsee tukea läpi poliittisen kentän. Mieluummin joku Pekka Haaviston tapainen sillanrakentaja. Sitäkin mietin, että tällaiseen tehtävään ei pitäisi valita pelkästään kiitokseksi pitkästä urasta. En halua kuulostaa ikärasistilta, mutta sellainen kunniavirka-ajattelu tuntuu vähän ajasta jääneeltä. Mieluummin näkisin keulakuvana huippukunnossa olevan tyypin, jolla riittää virtaa tehtävälle. Esimerkiksi Elisabeth Rehn olisi varmasti mainio persoona tällaiseen tehtävään, mutta olisiko kuitenkin nuoremman vuoro? Myös sukupuolikysymys on minusta tässä tapauksessa ihan relevantti. Kun entisten puheenjohtajien listaa katsoo, voi hyvin kysyä, olisiko Punaisessa Ristissä naispuheenjohtajan vuoro. Minun mielestäni ilman muuta olisi. Jos mietitään muita elämänalueita kuin poliittista vaikuttamista, niin joku liike-elämässä ansioitunut rautainen ammattilainen voisi tuoda mukanaan uudenlaista strategista ajattelua. Ihan heittona mieleen tulee Sari Baldauf, vaikka en hänen ajatusmaailmaansa kauheasti tunne. Hänen kaltaisensa henkilö voisi tuoda Punaiselle Ristille uudenlaista osaamista ja suhdeverkostoja.” kuvat: Kimmo Holopainen Kuka? Juha Jokela on palkittu teatteri ohjaaja, näytelmäkirjailija ja käsi kirjoittaja, joka tunnetaan mm. näytelmistään Mobile Horror, Fundamentalisti, Esitystalous ja Patriarkka. Hän on myös Punaisen Ristin Veripalvelun luuydinluovuttaja. 20 avun maailma hjälpens värld Jari Sarasvuo: 4 / 2013 ”Suomen Punainen Risti ei henkilöidy johtajiinsa. Siitä voisi olla etua, sillä selkeät kasvot auttavat taistelussa näkyvyydestä. Nykymaailmassa on tyypillistä, että organisaatiot henkilöityvät. Ratkaisevaa ei ole niinkään, onko keulakuva puheenjohtaja vai esimerkiksi pääsihteeri, kunhan joku antaa järjestölle kasvot. Kasvoja voi olla myös useammat. Varsinkin isossa organisaatiossa on ymmärrettävää, että uuden puheenjohtajan toivotaan tulevan sisältä. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Hyviä puolia ovat kentän luottamus ja valmis asiantuntemus, mutta toisaalta historian painolastia on vaikea laittaa syrjään. Riskinä on, että henkilöllä on liiankin valmis oma näkemys ja verkosto. Ulkopuolelta tulevan henkilön ainoa mahdollisuus menestyä on kysyä ja kuunnella. Voisin kuvitella, että ne olisivat Punaisen Ristin puheenjohtajalle tärkeitä ominaisuuksia. Samoin mikäli organisaatio haluaa uudistua, se on helpompaa ilman historian painolastia. Ulkopuolelta tuleva puheenjohtaja voisi tuoda uudenlaista näkemystä ja uudenlaisia vaikuttamiskanavia, verkostoja ja yhteistyökumppaneja. Miltä alalta Punaisen Ristin puheenjohtaja sitten voisi tulla? Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentän tuntemuksesta on ehdottomasti etua, mutta henkilön ei välttämättä pidä olla poliitikko. Aktiivipoliitikon tapauksessa on aina myös maineriski – mietitään vaikka Heidi Hautalan tapausta. Riittäisikö kansanedustajalla tai ministerillä edes aikaa tehtävälle? Sitäkin voi pohtia, laittaisiko tällainen henkilö itsensä likoon Punaisen Ristin puolesta vai näkisikö hän tehtävän pikemminkin edistämässä omia uratavoitteitaan? Itse painottaisin enemmän kokemusta erilaisista organisaatioista. Hyvä yhdistelmä voisi olla kokemus yritys- ja järjestömaailmasta. Taustaa ratkaisevampi tekijä on kuitenkin persoonallisuus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tehtävään kuin tehtävään pitäisi Rohkeus ja nälkä ratkaisevat "Laittaisiko aktiivipoliitikko itsensä likoon Punaisen Ristin puolesta vai näkisikö hän tehtävän pikemminkin edistä mässä omia uratavoitteitaan?" etsiä parasta henkilöä, ei miestä tai naista, mutta toki on hyvä miettiä, miksei Punaisen Ristin puheenjohtajana ole koskaan ollut naista. Sukupuolella voi olla merkitystä myös brändin ja näkyvyyden kannalta. Jos ajatellaan, että tasa-arvo kuuluu inhimillisyyteen, niin toki sillä on merkitystä, miten Punainen Risti omassa piirissään edistää tasa-arvoa. Esimerkkinä mieleeni tulee Anne Brunila. Hän on toiminut johtajana Fortumissa ja valtiovarainministeriön kansantalousosastolla. Hän on kauppatieteiden tohtori ja istuu usean pörssiyrityksen hallituksessa. Hän on Vuoden päättäjänainen 2013 ja lisäksi mukana uutta lastensairaalaa puuhaavassa säätiössä. Joku hänen kaltaisensa henkilö antaisi Punaiselle Ristille varmasti aikamoisen buustin jo siksi, että häneltä kysyttäisiin alkuun joka paikassa, miksi hän valitsi juuri Punaisen Ristin.” ”Punainen Risti on suurempi brändi kuin yksikään ihminen. Mitä väliä sillä on, istuuko sen puheenjohtajana joku Martti Ahtisaari tai Tarja Halonen, Punainen Risti on itsessään se tarina. Henkilön menneisyydestä kumpuavaa, kuvitteellista maineaaltoa on turha miettiä. Kyse on halo-efektistä eli siitä, että kun henkilö on ollut hyvä jossain tehtävässä, kuvitellaan että hän on hyvä tässäkin. Minua on pyydetty mukaan kaikenlaisiin juttuihin kuvitellen, että minä jaksaisin paneutua itseäni vähän kiinnostavaan asiaan samanlaisella raivolla kuin esimerkiksi yritykseni rakentamiseen. Ei se näin toimi. Tyhmyyttä on edes pyytää. Punainen Risti tarvitsee kärkeensä aktiivisen, nälkäisen ja rohkean ihmisen, ei mitään väsynyttä, askeleitaan varovaa luottamusheppua, joka on hyvää hyvyyttään suostunut tehtävään ja paistattelee arvokkaan instituution loisteessa. Pitää olla tekijä sielultaan, pitää haluta näyttää ja uhrautua. Liikkeenjohdon tutkimus osoittaa, että sisältä johtotehtäviin nostetut ihmiset ovat yleensä parempia kuin ulkoa tuodut. Sisältä tulevalla on valmiiksi syvä ymmärrys itse asiasta. Punaisen Ristin tärkeät viestit tietää kuka tahansa. Kysymys on siitä, kuka osaa sanoa ne kiinnostavasti. Mitä jos puheenjohtajaksi istuttaisi nuoren? Siis oikeasti nuoren, melkein lukiolaisen? Se olisi poikkeuksellista ja kiinnostavaa. Nuorissa on idealismi ja kova halu tehdä työtä. Jos mennään vielä pitemmälle, niin Punaisen Ristin ytimessä on hädänalaisten auttaminen. Kuka siitä puhuu uskot- "Valitettavasti medialla on taipumus puhua vain tuttujen ihmisten suulla, vaikka tunte maton naama olisi paljon kiinnostavampi." tavasti? Tietenkin ihminen, joka itse tulee siitä maailmasta. Nostakaa kärkeen yksi niistä yhteiskunnan vähäosaisista, joiden puolesta te taistelette. Valitkaa puheenjohtajaksi vankilakierteestä selvinnyt entinen rikollinen, sellainen joka puhuu katujen kieltä. Syrjitty maahanmuuttajakin käy. Tai joku oikeasti köyhä. Varmasti tulee sanomista, mutta mitä sitten – tehän halusitte erottua ja olla rohkeita? Kuka tahansa muu kuin taas yksi hyväosainen puhumassa hienoja sanoja. Tyhjää ylätason löpinää on maailma täynnä. Toisaalta media on siitä surullinen tapaus, että sillä on taipumus puhua vain tuttujen ihmisten suulla. Ikään kuin tuttu naama olisi tärkeämpi, vaikka tuntematon olisi paljon kiinnostavampi. Kyllä joku Anne Bernerin tapainen keulakuva on järjestölle merkittävä etu, hän on näkyvä ja ahkera. Luultavasti Punaiselle Ristille tekisi hyvää, että sillä olisi vaihteeksi naisen kasvot. Yksi mieleen tuleva nimi on Liisa Joronen, hän on energinen hahmo. Tai miksei Reetta Meriläinen, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja, joka on ollut mukana ainakin Naisten Pankissa? Tai voisiko Punaisen Ristin keulakuva olla taiteilija? Aivan mieletön nimi olisi Sofi Oksanen, hän on synnynnäinen johtaja, työteliäs ja kiinnostunut vähäosaisista.” ● Kuka? Kuka? Jere Vento on henkilöarviointeihin erikoistuneen konsulttiyhtiö Psycon Oy:n johtamisen kehittämisen yksikön johtaja, joka haluaa haastaa johtajat ja esimiehet kehittämään organisaatioidensa tuloksellisuutta ja vastuullisuutta. Jari Sarasvuo on suorapuheisuudestaan tunnettu media persoona ja liikemies, joka tunnetaan mm. T rainers’ House -valmennusyhtiöstään. Tänä syksynä hän näkyy myös nimeään kantavassa talkshow’ssa Nelosella. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 21 P tarina Sari Lähteenmäki uskoo, että jokainen haluaisi pärjätä omillaan. Aina siihen eivät ihmisen voimat riitä. teksti Kimmo Holopainen kuvat jussi vierimaa unertava valo siivilöityy verhojen lävitse olohuoneeseen, jossa neliöt on käytetty tarkkaan. Parvi tuo pieneen vuokrakaksioon pari ylimääräistä neliötä. Sen alle on muodostettu matala työnurkkaus. Sohva alkaa siitä mihin kirjoituspöytä päättyy, sitä vastapäätä seisoo pieni pöytä ja nojatuoli. Käytön jäljet näkyvät kalusteissa. – Kaikki huonekalut on saatu käytettynä jostain, eipä tässä ole varaa uusia ostella. Onneksi olen luonteeltani sellainen, etten uutta kaipaakaan. Pidän enemmän vanhasta, Sari Lähteenmäki sanoo vieraalle ujostelematta. Avoimuus ei tule yllätyksenä, sillä Sarin pitääkin olla aika rohkea nainen. Hän on lupautunut haastateltavaksi aiheesta, josta harva on suostunut puhumaan omalla nimellään ja kasvoillaan. Sari on luvannut kertoa, millaista on olla köyhä yksinhuoltaja. Köyhyydestä ei yleensä puhuta, koska siihen liittyy voimakas häpeän leima. Yhä edelleen ajatellaan helposti, että köyhyys on itse aiheutettu tila. Ajatellaan, että köyhyys johtuu vastuuttomuudesta tai peräti laiskuudesta – jokainen on oman onnensa seppä. – Sitä sanontaa minä todella inhoan, Sari Lähteenmäki hymähtää. Tutkimusten mukaan tavallisin syy köyhyyteen on Suomessa työttömyys, mutta moni ajautuu talousvaikeuksiin myös sairauden tai ylivelkaantumisen takia. Perhemuodollakin on yhteys vähävaraisuuteen. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla nuorilla. Jos tämä olisi monivalintatehtävä köyhyyden syistä, Sari Lähteenmäki saisi niin monta rastia ruutuun, että on melkein pakko nauraa. Tai siis olisi, jos vakavalle asialle mitenkään voisi nauraa. Sari kuitenkin nauraa, onneksi, ja se vapauttaa tilanteen. Hän on pitkäaikaistyötön yksinhuoltaja, eikä tuo terveyskään paras mahdollinen ole. On ollut paniikkihäiriötä, masennusta, reumaa, keliakiaa – ja pahempaa. – Minä en pidä näitä enää minään! Esimerkiksi toimeentulotuen etuuskäsittelystä ajattelen nykyään, että se on vähän kuin olisi oma kirjanpitäjä, jolle saa lähettää kaikki tiliotteet. Sellaista ei kaikilla olekaan, Sari nauraa. Musta huumori on tunnettu estolääke toivottomuutta vastaan. Kodin jäljet Aloitetaan tarina kuitenkin alusta. Varhaisimmat muistot Sari Lähteenmäellä on Helsingin Laajasalosta, jonne perhe muutti Sarin ollessa yksivuotias 1968. Pari vuotta myöhemmin syntyi pikkusisko. Isä oli ammatiltaan merimies, äiti työskenteli päiväkodissa keittäjänä. Se oli lasinen lapsuus. käännä Turun kaupungin ylläpitämä maksuton Seikkailupuisto on Saana ja Sari Lähteenmäelle tärkeä paikka. 22 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 23 –Yleensä se meni niin, että vanhemmat ryyppäsivät yhdessä, jossain vaiheessa tuli riitaa ja isä hakkasi äidin. Me jouduimme siskon kanssa näkemään kaiken. Joskus saimme juosta naapuriin soittamaan ambulanssia, Sari kertoo. – Pahimpia olivat juhlapyhät. Äiti kävi kuitenkin koko ajan töissä, joten se hillitsi hiukan juomista. Elämän ensimmäiset parikymmentä vuotta menivät silti suhteellisen hyvin. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Sari oli hetken töissä ja lähti opiskelemaan valokuvausta kansanopistoon Kuusamoon – mahdollisimman kauas kotoa. – Se oli hyvää aikaa, tutustuin mahtaviin tyyppeihin, parhaat ystäväni ovat vieläkin siitä porukasta. Matkustimme yhdessä melkein maailman ympäri, junalla Siperiaan, sieltä Kiinaan ja Australiaan. Sen jälkeen Sari kävi Yleisradion ammattiopiston Tampereen Tohlopissa ja pääsi töihin valomieheksi Pasilaan. Seuraava työpaikka löytyi Kansallisoopperasta, jonka valoihin hän sai viisivuotisen sopimuksen. Päällisin puolin kaikki näytti olevan mallillaan. Isä tosin oli kuollut sydänkohtaukseen, mutta se ei hänen elämäntavoillaan ollut suuri yllätys. Seinä tuli vastaan 25-vuotiaana. Lapsuuden jatkuvaa turvattomuutta ja pelkoa ei päässyt enää pakoon. – Aloin saada pahoja paniikkioireita ja sairastuin masennukseen. En silti ymmärtänyt hakea edes sairaslomaa vaan pakenin kohtauksia sanomalla itseni irti. Sari muutti Turkuun ollakseen lähempänä siskoaan, joka oli muuttanut kaupunkiin työn perässä. Hän aloitti Turun taideakatemiassa elokuvailmaisun opinnot, mutta niiden loppuun viemiseen voimat eivät enää riittäneet. – Jossain vaiheessa sitten pääsin siihen pisteeseen, että myönsin itselleni tarvitsevani apua. Lääkärissä kouraan lyötiin rauhoittavat lääkkeet. Siitä seurasi uusia ongelmia. Voimakas lääkitys piti paniikkihäiriön jotenkuten kurissa, joten Sari alkoi syödä lääkkeitä jatkuvasti. Lopputuloksena oli vuosien lääkeriippuvuus. Elämän lahja Käännekohdaksi Sarin elämässä muodostui vuosi 2002. Hän pääsi lopulta pitkäkestoiseen terapiaan. Paniikkioireet helpottivat vähitellen, ja rauhoittavista lääkkeistä päästiin eroon. Samana vuonna syntyi tytär Saana. – Saana oli lahja, joka muutti koko elämäni, Sari sanoo. Hän miettii hetken miten sanansa asettelisi. Lasta ei ollut suunniteltu, mutta tervetullut se silti oli. Suhde Saanan isään ei koskaan edennyt niin pitkälle, että olisi muutettu saman katon alle. 24 avun maailma hjälpens värld Välit ovat kuitenkin kunnossa. Yksinhuoltajuus Sarilla on ollut koko ajan, mutta nyt 11-vuotias Saana viettää aikaa myös isänsä luona. Alusta asti oli selvää, ettei Saanan koskaan tarvitsisi joutua kokemaan samaa kuin äitinsä ja tätinsä. – Päätin, ettei Saanan koskaan tarvitse pelätä eikä todistaa sellaista mitä jouduimme todistamaan. Se oli suvussa sukupolvien välinen ketju, joka piti katkaista. Lapsen etu meni kaiken muun edelle. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan päättyneet Saanan syntymään, sillä synnytyksen jälkeen Sarilla puhkesi reuma. Se voitettiin lääkityksellä, ja vuonna 2006 Sari aloitti vielä kerran uuden ammatin opiskelun. Koska työllistyminen kulttuurialalle tuntui epävarmalta, Sari alkoi opiskella taloushallintoa. Liiketalous tuntui sopivan hänelle, ja opinnot etenivät mukavasti. Kunnes putosi seuraava pommi. Saria vaivanneiden vatsaoireiden aiheuttajaksi paljastui kasvain. – Kasvain liittyi harvinaiseen ja pahanlaatuiseen verisyöpään nimeltä myelooma. Useimmilla sairastuneilla kasvain tulee luustoon, mutta minulle se tuli mahalaukkuun. Pehmytkudoksesta kasvain pystyttiin poistamaan leikkauksella, mutta mukana meni kaksi kolmasosaa mahalaukusta. – Tavallaan onni siis kerrankin suosi minua, tosin vähän oudolla tavalla, Sari naurahtaa. – Vaikka kaksi vuotta sitten ei paljon naurattanut. Uskoin kuolevani. Muistan hyvin, miten itkin Saanan koulun kevätjuhlassa ja mietin, että nämä jäävät viimeisiksi kevätjuhlikseni. Riski syövän paluusta on yhä olemassa, joten tilannetta seurataan verikokeilla neljän kuukauden välein. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin. Sari arvelee, että sairaus vaikutti lopulta eniten hänen elämänasenteeseensa. – Kun on joutunut kohtaamaan ajatuksen kuolemasta niin totaalisesti, muut vastoinkäymiset tuntuvat suhteellisen pieniltä asioilta. Saan kuitenkin elää ja minulla mahtava tyttö, jota rakastan niin paljon. Vaikeimpina aikoina Sarin tukena on ollut lähellä asuva sisko. Saana on aina voinut mennä myös isänsä luokse. Viime vuonna kuolleeseen äitiinsä Sarilla oli loppuun asti hyvät välit, mutta äidin voimat eivät enää pitkään aikaan riittäneet auttamaan muita. – Viimeiset vuodet hoidin myös kaikki äidin asiat. Muistan miten sairaalassa syöpähoidossa ollessanikin soittelin, että nyt äidille pitää saada sitä tai tätä. Lopulta äidistä piti pitää huolta kuin lapsesta. Se oli todella raskasta. 4 / 2013 – Välillä olen yrittänyt perustella asioita myös ekologisuudella ja vastuullisuudella, että miten järjetöntä on ostaa jossain Bangladeshissa lapsityövoimalla tuotettuja vaatteita, mutta se ei taida vielä toimia noin nuorelle, hymyilee. Musiikki onSari muutakin kuin ääntä – Eniten Saanaa tuntuutuntuu harmittavanja koskettaa. – se näkyy, Joululahja se, ettei meillä ole varaa käydä ulkomailvähä ja Kiinnostaako Sinua musiikin la niin kuin toisilla perheillä. Toisaalta olen varaisille vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? itsekin aikoinaan tienannut itse kesätöisperheille sä rahat ensimmäiseen ulkomaanmatkaani, joten en ole kovin huolissani. Punaisen Ristin ja – Vaikka kiva Saanan kanssa olisi josMannerheimin sain käydä, täytyy vain toivoa, että pääLastensuojeluliiton sen töihin. yhteinen Hyvä TunneMusiikki Joulumieli -keräys Vastoinkäymisistä on seurannut myös jotain hyvää. Sarilla on ollut poikkeuksellisen paljon aikaa Saanalle. Anna hyvä joulumieli! Osallistumalla Hyvä joulumieli -keräykseen voit antaa oman joululahjasi vähävaraisille lapsiperheille. Lahjoitus keräystilille: Nordea 159630–202020 IBAN FI17 1596 3000 2020 20 Lahjoitus tekstiviestillä: Lähetä tekstiviesti HJM numeroon 16499 (10 €) Lahjoitus puhelimella: Soita lahjoitus numeroon 0600 16555 (10,01 € + pvm) Keräyslupa: SPR/MLL. Poliisihallituksen lupa nro 2020/2012/2591 annettu 28.8.2012. Keräysaika 28.8.2012-31.12.2013 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ålands landskapsregerings tillstånd nr 1378 K12/14.11.2011. Vähä varaisten suomalaisten lapsiperheiden auttamiseen. Pennin venyttämistä Sairastumisensa takia Sarin piti anoa lisäaikaa taloushallinnon opintoihin, mutta nyt urakka on opinnäytetyötä vaille maalissa. Saana käy peruskoulun viidettä luokkaa. Taloudellisesti elämä on niukkaa. Sairastumisensa jälkeen Sari on pärjäillyt toimeentulotuella ja sen päälle tulevalla asumislisällä. Vuokran, opintolainan lyhennyksen ja muiden pakollisten menojen jälkeen elämiseen jää muutamia satasia kuussa. Sari sanoo olleensa pienituloinen niin pitkään, ettei enää tiedä muunlaisesta elämästä. – Arki on aikamoista pennin venyttämistä. Ei kauheasti ostella uusia vaatteita, ei juuri harrasteta, ei ainakaan mitään maksullista... – Se on selvä, että yritän karsia omista menoistani ennen kuin Saanan. Välillä pidän sellaisia päiviä, että syön pelkkää kaurapuuroa. Se pitää hyvin nälkää, ja Saana saa kuitenkin hyvän ruoan koulussa, Sari sanoo ja naurahtaa päälle. – Vaikka kaura ei taida oikein sopia minulle. Minulla on myös keliakia, tietenkin. Gluteenittomat tuotteet ovat vain aika kalliita. Saanalle Sari on pyrkinyt opettamaan, ettei kaiken tarvitse aina olla uusinta uutta. Hän on myös avoimesti kertonut, ettei ylimääräisiin ole varaa. Iän karttuessa vaatimukset nuorten maailmassa kuitenkin kovenevat. – Murrosiän lähestyessä on alkanut tulla enemmän puhetta vaatteista, kännyköistä ja muista. Olen yrittänyt sanoa, ettei kaikkiin muotivillityksiin tarvitse lähteä mukaan, mutta ryhmäpaine alkaa ilmeisesti olla kova. Eläkeliiton TunneMusiikki-projekti tukee ikääntyneiden kotimaan vähävaToisenlaista esteetöntärikkautta osallistumista ja näkö- ja kuulovammaisten raisten lapsiperheimusiikkitoimintaa. den hyväksi käynKöyhyydestä Sari ei suostu tuntemaan nistyy 22. marrashäpeää.Kevään Kuten hänen oma tarinansa to2014 peruskurssit: kuuta ja jatkuu distaa, 28.1.–1.2.2014 elämä ei aina mene kuin Ström(Salo, 55 euroa) jouluaattoon asti. sössä. 17.–21.2.2014 (Salo, 55 euroa) Keräys järjestetään – Varmasti jokainen (Rovaniemi, haluaisi pärjätä 31.3.– 4.4.2014 55 euroa) tänä vuonna jo elämässä omillaan, mutta aina asiat ei17. kerran. 19.–23.5.2014 (Lapua, 55 euroa) vät vain mene niin. Matkan varrella voi Hyvä joulumieli sattua. Yhteistyössä Uskon myösNäkövammaisten vahvasti siihen,Keskusliitto että ry, Kuuloliittotuotti ry sekä -kampanja heikommista on pidettävä Sari Vanhustyön Keskusliittohuolta, ry. viime vuonna sanoo. ennätykselliset Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta:1 353 013 euroa, – Yritän aina myös Saanalle opettaa, puh. (09) 7257 1178 tai joten tämän vuoettä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia heini.siltainsuu@elakeliitto.fi den keräystavoite varallisuudesta riippumatta. Se ei ole ihwww.elakeliitto.fi uskallettiin nostaa misarvon mitta. 1,4 miljoonaan. Viime aikoina on jälleen revitty suuria Summa kattaa 70 otsikoita sosiaalietuuksien väärinkäyeuron arvoisen töstä. Tutkimusten mukaan suurempi ruokalahjakortin ongelma on kuitenkin tukien alikäyttö. 20 000 perheelle. Apua ei haeta, vaikka siihen olisi oikeus. Hyvä joulumieli Saria syyllistävä keskustelu suututtaa. -lahjakortteja jae– Omasta puolestani en ole vihainen, taan perheille, mutta kaikkien niiden puolesta, jotka jotka ovat vaikeaseivät osaa tai enää jaksa hakea apua. sa taloudellisessa tilanteessa esimerSari sanoo, että vähävaraista ymmärkiksi työttömyytää parhaiten toinen vähävarainen. den, yksinhuolta– Lähitaloissa asuu paljon pienituloijuuden tai sairausia, vanhuksia ja sairaita, joiden kanssa den takia. Lahjateemme paljon asioita yhdessä. Naapukortin saavat perriapu on voimissaan, se on valtava voiheet valitsevat mavara. Punainen Risti ja Apua on saatu myös seurakunnalta, Mannerheimin joka järjesti tiukassa paikassa maksusiLastensuojeluliitto toumuksen ruokaostoksia varten. Vuoyhteistyössä esisien varrella Sari on saanut kahdesti merkiksi seurakunmyös Hyvä joulumieli -lahjakortin, kerran tien, neuvolan ja kuntien sosiaalitoisosiaalitoimen ja kerran yksinhuoltajamen kanssa. yhdistyksen kautta. Keräyksen jär– Hyvä joulumieli -lahjakortti on oijestävät Suomen keasti aika tärkeä juttu. Se tuo sananPunainen Risti ja mukaisesti joulumielen tuomalla jouluMannerheimin ruoan pöytään. Sen ansiosta jää omista Lastensuojeluliitto vähistä rahoista jotain joululahjoja varyhteistyössä Ylen ten. Se on tärkeää varsinkin lapsille, Sari Aamu-tv:n, Yle kiittää. Radio Suomen ja – Toisaalta olen miettinyt tätä tilanYle Radio Vegan nettani niin, että olen aika rikas. Minulkanssa. la on ollut antaa Saanalle paljon aikaa. Sitä aikaa ei olisi voinut mikään raha korvata. ● Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa. Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki Eläkeliiton TunneMusiikki-projekti tukee ikääntyneiden esteetöntä osallistumista ja näkö- ja kuulovammaisten musiikkitoimintaa. Kevään 2014 peruskurssit: 28.1.–1.2.2014 (Salo, 55 euroa) 17.–21.2.2014 (Salo, 55 euroa) 31.3.– 4.4.2014 (Rovaniemi, 55 euroa) 19.–23.5.2014 (Lapua, 55 euroa) Yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 25 Henna Korte (vas.), Eine Pitkänen ja Pirjo Hakola juhlivat Pluspisteitä Joensuussa. 20 vuotta kohtaamisia Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen Pluspiste perustettiin Joensuuhun 1993. Toiminnan alku taival oli taistelua ennakkoluuloja ja väärää tietoa vastaan. Vapaaehtoisten voimalla teksti Johanna Kokkola kuva Ville Kokkola S uomen Punaisen Ristin Pluspisteet syntyivät tarpeesta nimettömään hiv-testaukseen, johon ei Suomessa vielä 1990-luvun alkupuolella ollut mahdollisuutta. Kyselyjä testauksen mahdollisuudesta oli alkanut tulla Punaiselle Ristille varsinkin Veripalvelun kautta. Testaus haluttiin kuitenkin pitää erillään verenluovutuksesta, joten Punaisessa Ristissä alettiin suunnitella erillisten hiv-tukipisteiden perustamista. Ensimmäinen Pluspiste päätettiin perustaa Joensuuhun vuonna 1993. Pluspiste-toiminta herätti alussa paljon ennakkoluuloja. Työhön liittyi vääriä uskomuksia, eikä edes toimitiloja tahtonut löytyä leimautumisen pelon takia. Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin terveys- ja ensiaputoiminnan suunnittelija Eine Pitkänen kertoo, että Joensuun Pluspisteen perustamisen aikoihin Punaisen Ristin jäseniltä saattoi tulla pitkiä 26 avun maailma hjälpens värld puheluita asiasta. Jäseniä jopa erosi järjestöstä hiv-työn takia. – Media käsitteli alussa hiv-aihetta raflaavin sanakääntein. Valistuskin oli aika rankkaa mustavalkoistusta, Pitkänen kertoo. Toisaalta hiv:n käsittely mediassa aiheutti yleensä piikin Pluspisteiden kävijämääriin, joten tarve toiminnalle oli selvä. Pluspisteiden tarkoitus on tarjota maksutonta ja nimetöntä hiv-testausta sekä luottamuksellista tukea ja neuvontaa hiv- ja seksuaaliterveyskysymyksissä. Joensuun lisäksi Punaisen Ristin Pluspiste löytyy Kuopiosta, Seinäjoelta ja Jyväskylästä. Pluspisteiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisiin, jotka Punainen Risti kouluttaa ihmisten kohtaamiseen, tiedonvälitykseen ja näytteenottoon. Pyrkimyksenä on, että hiv-testin tehnyt vapaaehtoinen kertoo myös testin tuloksen. Näin tiedetään, mitä asiakkaan kanssa on aiemmin puhuttu ja mikä hänen tilanteensa on. Ketään ei jätetä yksin. Vaikeammissa tilanteissa Pluspisteestä voi saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Pluspiste-toimintaan osallistuu kaikilla paikkakunnilla yhteensä 45 vapaaehtoista. 20 vuoden aikana Pluspisteissä on tehty noin 6 500 hiv-testiä, mikä tar- 4 / 2013 on aikaa nimenomaan kuunnella. Juuri läsnäolo ja ihmisten kohtaaminen tekevät työstä mielekästä ja antavat energiaa jatkaa, Pirjo summaa. Pirjon mukaan vapaaehtoisena pääsee jakamaan ihmisen ilon, kun pelätyn hiv-testin tulos on negatiivinen. Raskaampia tilanteita ja kohtaloita puolestaan on mahdollista purkaa päivystysparin ja Pluspiste-vastaavan kanssa. Pirjo antaakin kiitosta Punaisen Ristin täydennyskoulutuksille ja toimivalle vapaaehtoisten tukiverkostolle. – Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on jaksamiselle tärkeää sekä kotona että itse vapaaehtoistyössä, Pirjo muistuttaa. Joskus koti tai esimies töissä on joutunut joustamaan vapaaehtoistoiminnan aikataulumuutosten takia. – Poikani halusi kerran nuorempana jääkiekkomailan ja sanoi, että menisit sinäkin äiti oikeisiin töihin! Nykyään hän on kuitenkin ylpeä vapaaehtoistyöstäni. Tärkeintä on ennaltaehkäisy Punainen nauha rintaan Maailman aids- päivää vietetään jälleen 1. joulukuuta. Maailman terveysjärjestön WHO:n aloitteesta 1988 syntynyt teemapäivä järjestetään tänä vuonna jo 24. kerran. Aids- päivän tarkoituksena on lisätä hiv-tietoutta ja taistella tautiin liittyviä ennakkoluuloja ja sairastuneisiin kohdistuvaa syrjintää vastaan. Perinteinen tapa osoittaa myötätuntoa hiv:n uhreille ja heidän läheisilleen on kantaa Maailman aids-päivänä Punaista nauhaa eli Red Ribbonia. koittaa 6 500:aa henkilökohtaista ohjaus- ja neuvontatilannetta. Vuosien varrella seksuaaliterveystoiminnan vapaaehtoiset ovat lisäksi jakaneet tietoa sadoille tuhansille suomalaisille kouluissa, kampanjoissa ja festivaaleilla. Rikkautta elämään Yksi Punaisen Ristin seksuaaliterveystyön vapaaehtoisista on jyväskyläläinen Pirjo Hakola, jolla on takanaan yli kymmenen vuotta Pluspisteen vapaaehtoisena. Mukaan toimintaan hän tuli työkaverin innoittamana ja luettuaan esitteistä Pluspisteiden työstä. – Vapaaehtoisuus on minulle tärkeä osa elämää, Pirjo kertoo. – Olen aina ollut aktiivinen ja halunnut tehdä muutakin kuin päätyötäni terveyskeskuksen lähihoitajana. Pluspisteen vapaaehtoisena toimiminen on Pirjon mukaan palkitsevaa ja mielekästä, koska jokainen päivystyskerta on erilainen. Tärkeää on osata kuunnella, osata kysyä – ja osata myös olla kysymättä. Kokemuksen myötä oppii, mikä on kussakin tilanteessa oikea tapa lähestyä Pluspisteeseen tullutta ihmistä. Nykyään ihmiset tietävät seksuaaliterveyskysymyksistä paljon, mutta omille tiedoille haetaan usein Pluspisteeltä varmistusta. – Terveyskeskustyössä joudun usein sanomaan ihmisille ei. Pluspisteellä saan olla rauhassa ihmistä varten, ja minulla – Vaikka ihmisten tiedon määrä hiv- ja seksuaaliterveysasioissa on lisääntynyt, nimettömälle testaukselle sekä valistusja neuvontatyölle on edelleen selvä tarve. Hiv-testin saaminen terveyskeskuksissa ei edelleenkään ole itsestäänselvyys, Punaisen Ristin Terveyden ja hyvinvoinnin yk sikön päällikkö Henna Korte sanoo. Itsekin Pluspiste-toimintaa 20 vuotta sitten perustamassa ollut Korte kertoo, että hiv-testin tekeminen nimettömänä voi yhä olla hankalaa varsinkin pienemmissä kunnissa. Asiakasta saatetaan jopa kehottaa menemään testiin isommalle paikkakunnalle. Vaikka ihmisten tieto on lisääntynyt, se ei valitettavasti aina tarkoita ymmärryksen lisääntymistä. Monet luottavat edelleen liikaa siihen, ettei tauti satu omalle kohdalle. Myös kehittynyt hiv-lääkitys on saattanut vaikuttaa asenteisiin negatiivisesti lisäämällä välinpitämättömyyttä. – Hi-viruksen saaneella tartunta koskettaa kuitenkin koko elämää koko loppuelämän ajan, Henna Korte muistuttaa. Suomessa asiat ovat moneen muuhun maahan verrattuna hyvin. Hiv-lääkitys on ilmaista, ja testiin on mahdollista päästä maksutta ja nimettömänä. Ongelmana on kuitenkin liian myöhäinen testiin hakeutuminen. Tutkimuksiin mennään usein vasta, kun tauti on edennyt jo pitkälle. Hiv-lääkitys pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta tartunnan saaneen elämänlaatu laskisi mahdollisimman vähän. Tärkeää on myös kumppanin suojaaminen mahdolliselta tartunnalta. – Muun muassa näistä syistä Pluspisteiden työ jatkuu edelleen, ja sen pitääkin jatkua, Korte sanoo. ● Hyviä uutisia! Tunnustusta vapaa ehtoisille Yhdistimme asumisen parhaat puolet. Katso hyvät uutiset: asokodit.fi Punaisen Ristin Pluspisteet juhlistivat 20-vuotista taivaltaan lokakuussa juhlaseminaarissa Joensuussa, jonne ensimmäinen hivtukipiste 1993 perustettiin. Tilaisuudessa kerrattiin Pluspiste-toiminnan alkuvuosia ja perehdyttiin ajankohtaiseen hiv-tilanteeseen Suomessa ja maailmalla. Juhlaseminaarissa muistettiin myös Pluspisteiden ansioituneita vapaaehtoisia, jotka panoksellaan pitävät toiminnan pyörimässä. Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Punaisen Ristin pronssisen ansiomitalin saivat Joensuussa Pirjo Hakola, Eila Juhola, Anna- Leena Pakarinen, Janne Säilä ja Hilkka Koskela. Punaisen Ristin ansiomerkki myönnettiin Hannele Kivistölle ja Heidi Ulaskalle. Kiitoksen auttamisesta seksuaaliterveystyössä saivat lisäksi Pekka Huikuri, Anna Kankaanrinta ja Sari Reinikainen. Oletko kiinnostunut seksuaaliterveyden vapaaehtoistyöstä? Ota yhteyttä lähimpään Punaisen Ristin piiritoimistoon tai ilmoittaudu osoitteessa www.punainenristi.fi/ vapaaehtoiseksi. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 27 "Toivon, että joskus voisimme palata takaisin kotiin rakenta maan elämää, vaikka se olisi miten vaatimatonta." Ugas Mohamed Adan 1 H Toivon siemeniä Somaliassa Vuosikymmeniä jatkunut väkivalta yhdistettynä luonnonmullistuksiin on tehnyt Somaliasta yhden maailman köyhimmistä ja turvattomimmista maista. Somalian Punainen Puolikuu on pystynyt auttamaan läpi synkkien vuosien. teksti Viivi Berghem kuvat Jarkko Mikkonen 28 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 argeisan keskusta ruuhka-aikaan. Tunnelma on kuin basaarissa, meluisa ja vilkas. Vellovan ihmismeren pauhu, jonka rikkovat välillä auton torven rääkäisyt. – Tässä ei ollut mitään sodan jälkeen. Tankit tuhosivat kaiken. Aivan kaiken, kertoo Somalian Punaisessa Puolikuussa työskentelevä Kaltun Hussein Dahir. Tien poskessa lojuva, muistomerkiksi muunnettu vanha taistelukone muistuttaa Somalian toiseksi suurimman kaupungin verisestä historiasta. Nyt Hargeisassa on rauha, mutta sodan arvet näkyvät yhä. Kokonainen mies Vaatimattoman harjakattoisen talon pihaa koristavat hehkuvat atsaleat. Käsinmaalattu punainen puolikuu koristaa rapattua valkoista seinää, jonka keskellä on vihreä ovi. Oven takana on Somalian Punaisen Puolikuun ylläpitämä kuntoutuskeskus ja proteesipaja. Ankara valo läpäisee salin, jossa vuorottelevat raskas huohotus ja metallin kirskunta. Tila on täynnä omintakeisia voimistelulaitteita. Kekseliäisyys on voittanut niukkuuden. Vanhus polkee kuntopyörää, salin kes- kellä sokea mies kiskoo sinnikkäästi painoja karheiden köysien päässä. Rakennuksen sisäpihan penkillä istuu harmaahiuksinen Khadar Abdikar Esse. Häneltä puuttuu toinen jalka, maassa lepää ruskea proteesi. – Olin paimentamassa kameleita ja astuin jalkaväkimiinaan. Khadar menetti jalkansa, ja sen mukana elinkeinonsa ja identiteettinsä. – Onnettomuuden jälkeen olin ensimmäiset kaksi vuotta ilman proteesia. Koin olevani hyödytön ja silvottu. Nyt olen taas kokonainen mies, hän sanoo. Khadar on saanut apua Somalian Punaiselta Puolikuulta. Häntä on kuntoutettu, ja ensimmäisen hajonneen proteesin tilalle on tehty uusi. Sen ansioista hän pystyy työskentelemään kuorma-auton kuljettajana ja elättämään kuusilapsisen perheensä. – Ikäviä asioita tapahtuu, mutta mikä ei tapa, se vahvistaa, Khadar toteaa. – Nämä ihmiset eivät ole vaurioituneita vain fyysisesti. Monet ovat murskana myös henkisesti, sanoo vuosikymmeniä Punaisen Puolikuun proteesipajassa työskennellyt Abdikar Adam Samakab. Hän johtaa proteesipajaa, jossa taitavat käsityöläiset muovaavat edellytyksiä paremmalle elämälle. Kipsipöly leijai- 2 lee auringon valossa, ilmassa tuoksuu jykevä muoviliima. Kansainväliset asesopimukset ovat vähentäneet maamiinojen käyttöä, mutta yhä edelleen kätketyt räjähteet surmaavat tuhansia ihmisiä joka vuosi. Somalia on yksi eniten onnettomuuksista kärsivistä maista. Vuosia jatkuneet taistelut ovat jättäneet maastoon lukemattoman määrän miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia. Miinat koituvat usein lasten kohtaloksi heidän paimentaessaan karjaa, kerätessä polttopuita tai leikkiessä. – Lapset ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia. He näkevät jotain kiinnostavaa ja alkavat leikkiä sillä, Abdikar sanoo. Pahimpina vuosina 90-luvun alussa Hargeisan miinauhreista jopa 95 prosenttia oli lapsia. Kuntoutuskeskuksen ensimmäinen potilas oli kuusivuotias Fadumo Bihi Koshin. Hänen molemmat jalkansa oli amputoitu reidestä. Nyt Fadumo on perheellinen nainen, jolla on akateeminen loppututkinto. Ilman proteeseja hänelle olisi tuskin käynyt yhtä hyvin. Elämä pakolaisleirissä Armoton aurinko pahtaa pilvettömältä taivaalta, suojaavaa varjoa ei näy mis- 1 Ugas Mohamed Adan pakeni taisteluita kotoaan Baidoasta pohjoiseen. Pakolaisleiriltä Garowesta löytyi lopulta rauha, mutta ei juuri muuta. 2 Jalkaproteeseja Somalian Punaisen Puolikuun proteesipajalla Hargeisassa. 3 4 5 3 Umalkhair Farah Said työskentelee Somalian Punaisen Puolikuun klinikalla Boonissa. 4 Kaltun Hussein Dahirin työnantajasta ei voi erehtyä. Hän on Punaisen Puolikuun terveydenhuollon suunnittelija. 5 Hawa Mire A hmed sai ennen elantonsa vuohista. Kun kuivuus surmasi eläimet, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pakolaisleiri. sään. Horisontissa kimaltelee kirkas metalli. Silmien eteen avautuu aaltopellistä, lumpuista ja laudan pätkistä kyhättyjen asumusten meri: Garowen laidalla oleva pakolaisleiri. Elinolosuhteet ovat epäinhimilliset, mutta leirin asukkailla on kuitenkin tärkein. He ovat turvassa. – Olen kotoisin Baidoasta, jota kutsuttiin kuoleman kaupungiksi. Ruumiita oli kaikkialla, kahdenkymmenen metrin välein. Sota oli aluksi klaanien välistä, sitten siitä tuli naapurien keskinäistä. Lopulta isät ja pojat taistelivat toisiaan vastaan, kertoo pakolaisleirillä asuva Ugas Mohamed Adan. Hän pakeni sotaa ja sen synnyttämää nälkää kymmenen lapsensa kanssa. – Menetin sodassa kaiken: omaisuuteni, elinkeinoni ja kunniani isänä. En koskaan unohda, kuinka nälkäiset lapseni katsoivat minua anellen, eikä minulla ollut heillä mitään annettavaa. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 29 "Miinaonnettomuudet eivät vahingoita ihmisiä vain fyysisesti. Monet uhreista ovat murskana myös henkisesti." "Olemme koko ajan tien päällä. Onhan se hetkittäin raskasta, mutta kuka näistä lapsista pitäisi huolta, jos klinikka ei kiertäisi?" Abdikar Adam Samakab 6 Ainoa syötävämme oli keitetty eläimen nahka. Usein asemiehet veivät senkin. Somalia on yksi maailman 50 hauraasta valtiosta, jotka kärsivät väkivaltaisista konflikteista tai jatkuvasta poliittisesta ja rikollisesta väkivallasta. Tällaisissa maissa elää 1,5 miljardia ihmistä. Sota muuttaa ihmistä peruuttamattomasti. Ugas Mohamed Adanin mielestä halu turvata jälkipolvien hyvinvointi on kuitenkin ehtymätön. – Muistan sisällissodan aikaiselta pakomatkaltani, kuinka eräs nainen oli viimeisenä tekonaan imettänyt lastaan. Kun saavuimme paikalle, vauva imi kuolleen äitinsä rintaa. Otimme vauvan mukaan vaelluksellemme kohti Mogadishua. Somaliassa on yhä 1,3 miljoonaa maansisäistä pakolaista. Ugasin elämä on jatkuvaa selviytymistä. Töitä ei ole riittävästi perheen elättämiseen. Vesi- ja sanitaatiohuolto ovat pahoin puutteellisia. Vain kaksi Ugasin lapsista käy koulua. Ainoa terveydenhuolto on pakolaisleirillä vieraileva Somalian Punaisen Puolikuun liikkuva klinikka. – Toivon, että joskus voisimme palata takaisin kotiin rakentamaan elämää, vaikka se olisi miten vaatimatonta, Ugas huokaa ja kääntää katseensa pois. 30 avun maailma hjälpens värld Faisa Hassan Ahmed 7 Kuivuus tuo nälän Väkivallan kierteen lisäksi Somaliaa vaivaa lisääntynyt kuivuus, jonka seurauksena ihmiset menettävät elinkeinonsa ja omaisuutensa. Vaikka luonnononnettomuuksia ei voida estää, niiden vaikutuksia on mahdollista lieventää katastrofivalmiutta ja terveydenhuoltoa vahvistamalla. Somalian Punainen Puolikuu pyrkii ennaltaehkäisemään kuivuuden aiheuttamia humanitaarisia kriisejä jakamalla siemeniä, lannoitteita, tuholaismyrkkyä, maataloustyökaluja, kalastustarvikkeita ja karjaa. Elinkeinojen kannalta välttämätön vedensaanti pyritään turvaamaan esimerkiksi rakentamalla juomapisteitä karjalle. – Maalla minulla oli vuohia. Vaikka niitä ei ollut paljon, sain niistä kuitenkin elantoni. Sitten tuli kuivuus, ja pian sen jälkeen toinen. Kun kaikki vuoheni olivat kuolleet, jouduin jättämään kotini, Hawa Mire Ahmed kertoo pakolaisleirillä. – Karja on Somalian selkäranka. Kun karja kuolee, ihmiset ovat seuraavana vuorossa, Abdulqadir Hussein Gurhan Somalian Punaisesta Puolikuusta vahvistaa. 4 / 2013 6 Abdikar Adam S amakab auttaa miinauhreja jaloilleen proteesien avulla Somalian Punaisen Puolikuun proteesipajalla Hargeisassa. Usein proteesi palauttaa saajalleen myös mahdollisuuden työntekoon ja sitä kautta itsekunnioituksen. 7 Punaisen Puoli kuun liikkuva klinikka on pystyttänyt vastaanoton paimentolais yhteisöön. Apuhoitaja Faisa Hassan Ahmed on tottunut olemaan tien päällä. 8 Vapaaehtoiset saavat todistukset Somalian Punaisen Puolikuun kurssin päätteeksi. Pahimmillaan kuivuus aiheuttaa laajamittaista nälänhätää. Viimeksi vakava kuivuus koetteli Afrikan sarvea 2011, jolloin se vaikutti 13 miljoonan ihmisen elämään. Pahiten kuivuus koetteli muutenkin haurasta Somaliaa. Viime keväänä julkaistun YK:n raportin mukaan nälänhätä vaati Somaliassa noin 258 000 ihmisen hengen lokakuun 2010 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. Uhreista 133 000 oli alle viisivuotiaita lapsia. Terveyttä äideille ja lapsille Iloinen puheensorina ja lasten kiljahtelut kaikuvat kauas. Kirjaviin väreihin pukeutuneet äidit ja pienet lapset täyttävät Somalian Punaisen Puolikuun klinikan suojaisan pihan Boonissa. Terveysasema on elinehto etenkin alle viisivuotiaille lapsille ja odottaville äideille. Biliso Sateban Awale istuu vastaanottohuoneen hämärässä turkoosilla puutuolilla. Ikkunan raosta pilkistävä valonsäde valaisee nuoren äidin kasvoja. Hoitaja laskee puolivuotiaan Hassanin ensin vaa’an koriin, sitten mitataan pituus. Aliravitsemusta kontrolloidaan tarkistamalla käsivarren ympärys. Tällä käynnillä kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Hassan on 22-vuotiaan Bilison viides lapsi. Ensimmäisen hän sai vasta 14-vuotiaana. – Tänään toin Hassanin rokotettavaksi. Yhden annoksen hän on jo saanut, tänään annetaan toinen, Biliso sanoo. Hassanin parku kertoo rokotuksen olevan ohi. Hoitaja Umalkhair Farah Said ojentaa Bilisolle rokotuskortin ja sujauttaa toisen kappaleen klinikan arkistolaatikkoon. Lopuksi tulee vielä lääke rokotuksen jälkioireena nousevan kuumeen taltuttamiseksi. – Rakastan auttaa ihmisiä. Pidän kyllä myös sairaanhoitajan valkeasta asusta, kaunis Umalkhair naurahtaa. Somaliassa äiti- ja lapsikuolleisuus on maailman korkeimpia. Somalian julkisen terveydenhuollon romahdettua Somalian Punainen Puolikuu on paikannut aukkoa huolehtimalla perusterveydenhuollosta jo yli vuosikymmenen ajan. – Tarvitsemme Punaisen Puolikuun tukea vielä pitkään, terveysministeriön johtaja Abidirizak Hersi Hassan toteaa. – Kyse ei ole ainoastaan resurssipulasta. Somalian Punaisella Puolikuulla on myös ainutlaatuista osaamista. Liikkuvat klinikat ovat erinomainen esimerkki Somalian Punaisen Puolikuun erityisosaamisesta. Paimentolaisuus on yhä hyvin yleinen elämäntapa Somaliassa. Liikkuvien klinikoiden avulla lyhyitä aikoja aloillaan pysyvät paimentolaiset saavat apua. Yhteen autoon mahtuva klinikka tarjoaa terveysasemien palveluita hieman vaatimattomammassa mittakaavassa. Irankacagmadoonin paimentolaisyhteisössä vierailevalla klinikalla työskentelee kolme ihmistä. Yksi heistä on sairaanhoitaja Faisa Hassan Ahmed. Hän istuu kokoontaitettavan muovipöydän ääressä suuren puun alla vieressään puun oksaan ripustettu vauvan vaaka. – Olemme koko ajan tien päällä. Onhan se hetkittäin raskasta, mutta kuka näistä lapsista pitäisi huolta, jos klinikka ei kiertäisi? Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin auttaa, toteaa Faisa napakasti. Pienen matkan päässä klinikasta kohoaa nahkasta ja puunoksista rakennettu kaareva maja. – Olen synnyttänyt kaikki kymmenen lastani tällaisessa majassa. Neljä heistä kuoli ripulitautiin. Onneksi sairaanhoito on parantunut, kun klinikka käy kahdesti kuussa, Ruun Dahir Alabe sanoo. – Lasteni kuolemasta en toivu koskaan. Liikkuvan klinikan ansiosta en elä enää jatkuvassa pelossa lasteni terveyden puolesta. ● 8 Suomen Punainen Risti tukee Punaisen Puolikuun työtä Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Somalian Punainen Puolikuu on pysynyt toimintakykyisenä läpi vuosikymmenten. Järjestö on kuitenkin vahvasti riippuvainen ulkomaisesta avusta. Suomen Punainen Risti on tukenut vuodesta 1999 alkaen erityisesti Somalian Punaisen Puolikuun äideille ja lapsille tarkoitettujen terveysasemien ja liikkuvien klinikoiden verkostoa. Vuonna 2013 verkosto käsittää yli 60 terveysasemaa ja liikkuvaa klinikkaa. Suomen Punainen Risti on lisäksi ollut mukana tukemassa hätäapuoperaatiota sodan ja kuivuuden vahinkojen korjaamiseksi sekä ennaltaehkäisemässä tulevia kriisejä kehityshankkeiden kautta. Hätäapu ohjelmien ensisijaisina kohderyhminä ovat olleet maansisäiset pakolaiset ja paimentolaiset. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 31 Hyviä uutisia! Yhdistimme Musiikki on muutakin kuin ääntä asumisen – se näkyy, tuntuu ja koskettaa. parhaat puolet. Kiinnostaako Sinua musiikin ja uutiset: Katso hyvät vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? asokodit.fi pun a.fi aupp k n i t ri s a i se n TunneMusiikki Eläkeliiton TunneMusiikki-projekti tukee ikääntyneiden esteetöntä osallistumista ja näkö- ja kuulovammaisten musiikkitoimintaa. Kevään 2014 peruskurssit: 28.1.–1.2.2014 (Salo, 55 euroa) 17.–21.2.2014 (Salo, 55 euroa) 31.3.– 4.4.2014 (Rovaniemi, 55 euroa) 19.–23.5.2014 (Lapua, 55 euroa) Yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi Taitekorttipakkaus 2013 Sisältää 12 taitekorttia kuorineen. Förpackning med vikta kort 2013 Innehåller 12 vikta kort med kuvert. 23,80 € Korttipakkauksissa on postimaksu valmiiksi maksettu! Kortförpackning med porto betalt! Joulupostikorttipakkaus 2013 Sisältää 16 korttia (8 eri aihetta) ilman tekstiä. Julkortförpackning 2013 Innehåller 16 kort (8 olika motiv) utan text. 27,20 € Sininen joulu Pakkaus sisältää 6 Marja-Liisa Pitkärannan kuvittamaa korttia, joissa teksti Hyvää Joulua. Blå jul Innehåller 6 kort illustrerade av Marja-Liisa Pitkäranta, med texten Hyvää Joulua. 10,50 € Lahjoita joulutervehdyksen avulla! Bidra med en julhälsning! 10 € puuroKortti / grötKort Kortin hinta sisältää lahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Jos kortin mukana haluaa kuoren, se veloitetaan erikseen. Ett kort som inbegriper ett bidrag till Röda Korsets katastroffond. Om ett kuvert önskas med kortet debiteras det skilt. punaisenristinkauppa.fi rodakorsbutiken.fi reddie Maapallo KolMio Näy pimeässä Syns i mörkret Laaja valikoima heijastimia sekä heijastinliivejä koko perheelle, myös koirille. Stort sortiment olika reflexer samt reflexvästar för hela familjen, även för hunden. Turvallista matkaa Trygg på färden Huolehdi että autosi turvavarusteet ovat kunnossa. näin olet valmis antamaan henkeä pelastavaa ensiapua jos osut onnettomuuspaikalle tai olet itse sellaisessa osallisena. Se till att säkerhetsutrustningen i bilen är i skick. Då är du redo att ge livräddande första hjälpen om du råkar komma till en olycksplats eller själv är inblandad i en olycka. Joulumieltä paketissa Nostalgista tunnelmaa Perheen menot ajan tasalle Lars Carlssonin kuvittamat tunnelmalliset lahjakassit on painettu Suomessa. Martta Wendelinin kuvittama tunnelmallinen kalenteri arjen kiireisiin. Kaisa Rekisen kuvittama kaunis ja selkeä seinäkalenteri koko perheelle. Julstämning på påse Nostalgisk stämning Håll koll på familjens program Stämningsfulla gåvopåsar illustrerade av Lars Carlsson, tryckta i Finland. En stämningsfull kalender för vardagsjäktet med illustrationer av Martta Wendelin. En trevlig och redig väggkalender för hela familjen med illustrationer av Kaisa Rekinen. lahjaKaSSit / gåVopåSar SeinäKalenteri / VäggKalender perheKalenteri / faMiljeKalender heijaStinliiVit / refleXVäSt heijaStiMet / refleXer peruSenSiapulauKKu / förSta hjälpen-VäSKa Standard turVaVaSara / SäKerhetShaMMare tuulilaSiSuoja / VindruteSKydd 4,50 € 14,50 € 16 € 7,90 € alK. 3,90 € 38 € 17,50 € 12 € Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla. Arkissa 8 tarraa, joissa sama kuvitus kuin joulupostikorttipakkauksen korteissa. Klistra igen kuverten med fina märken. Åtta klistermärken per ark, samma motiv som i julkortsförpackningen. Kotimaista laatua liukkaille Varaudu heikkoihin jäihin Pelastuminen voi olla pienestä kiinni. JouluTaRRa / JulklisTeRmäRken Devisys-liukuesteet on helpot kiinnittää, kannassa lisäksi turvallisuutta lisäävä heijastin. 3,50 € Inhemsk kvalitet mot halka lätta att ta på, med behändig reflex på hälpartiet. deViSyS-liuKueSteet / deViSyS halKSKydd jäsenetu Medlemserbjudande Akta dig för svag is Att rädda sig kan hänga på ett hår. jäänaSKalit / iSdubb 15,90 € 25 € -10 % Tee Merkkiteko Merkkiteko on lahjoitus Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Tällä Merkkiteolla voidaan antaa 30 kg vehnätai maissijauhoa, josta saadaan puuroa pienelle kylälle. Halutessasi saat lahjoituksesta tyylikkään kortin, jossa kerrotaan avusta joka on mahdollista tämän Merkkiteon ansiosta. tilauskortti / beställningskort tuote / produKt Määrä / antal KoKo / StorleK Gör en Märkesgärning En Märkesgärning är ett bidrag till Finlands Röda Kors katastroffond. Den här Märkesgärningen kan ge 30 kg veteeller majsmjöl, vilket räcker till gröt för en hel liten by. Om du vill får du ett snyggt kort som intyg för ditt bidrag. Kortet ger information om den hjälp som Märkesgärningen möjliggör. puuroa KoKo Kylälle / gröt för en hel by 10 € 15 € 21,60 € poStiKorttipaKKauS / KortförpacKning 12 Korttia / 12 Kort taiteKorttipaKKauS / förpacKning Med ViKta Kort 8 Korttia / 8 Kort niMi / naMn Iki-ihanat Martta Wendelinin kuvittamat joulukortit oSoite / adreSS Molempien pakkausten korteissa on teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sekä postimaksu valmiiksi maksettu. poStinuMero ja -toiMipaiKKa / poStnuMMer och -anStalt Underbara julkort med illustrationer av Martta Wendelin På korten i båda förpackningarna står det Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta och porto är betalt. gSM / SMS* * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Beställningar värda över 50 € levereras mot postförskott. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Målsmans underskrift för under 18-åring. Tuotteiden hinnat sisältävät 0 tai 24 % alV:n. Priserna på varorna innehåller 0 eller 24 % moms. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. Väri / färg Kotimaista designia joulukattaukseen Lämpöä talven tuiskuihin Persoonalliset tuotteet on valmistanut Verso Design sekä Soda Shop Design. kylmille käsille fleece-vuoriset lapaset ja lämpösydän. Inhemsk design för juldukningen Produkterna med det där lilla extra produceras av Verso Design och Soda Shop Design. Korsord & sudoku 4/2013 Värme i vinterkylan Fleece-fodrade vantar och ett värmehjärta för kalla händer. pannunalunen / pannunderlägg huopaVati / filtfat laSitonttu / glaStoMte lapaSet / Vantar läMpöSydän / VärMehjärta 10 € 23 € 15,50 € 12 € 5,90 € Täytä ruudut numeroin 1–9 siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä sekä jokaisessa 3x3 taulukossa on kukin numero vain kerran. Lähetä sudokun ja ristikon vastaukset joulukuun loppuun mennessä osoitteella Avun maailma, toimitus, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki. Onko kodin paloturvallisuus kunnossa? PaloVaRoiTin lenTo / BRandVaRnaRe lenTo 29,90 € Palovaroitinkin voi olla persoonallinen laadusta tinkimättä, sammutuspeite taas on tehokas jäsenetu ensisammutusväline. MedlemsÄr brandsäkerheten erbjudande i skick där hemma? Man kan ha en annorlunda brandvarnare utan att ge avkall på kvalitetskraven och släckningsfilten är ett effektivt hjälpmedel för första släckning. Punaisen Ristin tuotepalkinnot arvotaan kaikkien ristikon tai sudokun lähettäneiden kesken. Ekologisuutta keittiöön Kompostoituva keittiöliina tiskipöydän piristykseksi. Oikea ratkaisu/ Den rätta lösningen 2/2013. Ekologiskt i köket Komposterbar kökstrasa piggar upp diskbänken. -10 % sammuTusPeiTe / BRandfilT Sydän-eKoliina / hjärte eKotraSa 25,50 € 4€ Spr MaKSaa poStiMaKSun frK betalar portot Den rätta lösningen på korsordet 2/2013. Lösningarna på korsordet 4/2013 och sudoku bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord”. Bland insändarna på korsordet och sudoku 2/2013 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Paula Luoma och Aija Rajamäki, båda två från Björneborg. Gratulerar! Ristikon ja sudokun 2/2013 lähettäneiden joukosta voittajiksi arvottiin Paula Luoma ja Aija Rajamäki, molemmat Porista. Onnittelut! en.fi butik s r o k roda tee tilauksesi gör din beställning [email protected] tai oheisella tilauskortilla. [email protected] eller med bifogat beställningskort. punaisenristinkauppa.fi rodakorsbutiken.fi nimi / namn: SuoMen punainen riSti osoite / adress: info: aM4 tunnuS: 5001674 00003 VaStauSlähetyS avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 37 ordinarie stämman i åbo 7–8.6.2014 man bekanta sig med under stämmoveckoslutet. Minna Rautanen är programchef för första hjälpen- och hälsovård i Egentliga Finlands distrikt och hon ger några tips till dem som är på väg till Åbo i juni. – Klosterbackens hantverksmuseum, Åbo domkyrka och miljön däromkring och det historiska museet och museet för modern konst Aboa Vetus & Ars Nova är väldigt intressanta mål, säger Minna. För den som gillar att röra på sig rekommenderar hon trappgång. På Åbo stads webbplats hittar man under rubriken Motion och friluftsliv kartan Trappgång som föreslår hur man kan kombinera konditionshöjande trappor med ökad kunskap om stadens historia. En europeisk stad n e m m o k l Vä M til l Åb o! Nästa år kommer Finlands Röda Kors till Åbo för att hålla ordinarie stämma där 7–8 juni. Hjälpens värld bad lokala rödakorsare ge prov på sina kunskaper som guider genom att visa upp sina favoriter och rekommendationer för stämmodeltagarna. text Heidi Kurvinen foto Jussi Vierimaa illustration carita lehtniemi En stad i två distrikt O rdinarie stämman 2014 äger rum i Åbo, Finlands äldsta stad och ett betydande kulturcentrum – men också en väldigt aktiv rödakorsstad. Åbo är centralort både för finska Egentliga Finlands distrikt och svenska Åbolands distrikt. Inom stadens råmärken finns det hela nio avdelningar: Åbo svenska och så Aurajoki, Hirvensalo, Kakskerta, Maaria, Paattinen, Ruiskatu 8, Ruissalo och Turku. Åbo har också ett Kontti-återanvändningsvaruhus, ett skyddshus för unga och Blodtjänst. För turister är Åbo sprängfullt av intressanta ställen och åtminstone en del av dem hinner På väg mot stämman i Åbo Nästa år är ett stämmoår i Röda Korset. Ordinarie stämman samlas vart tredje år och är Finlands Röda Kors högsta beslutande organ. Stämman slår fast vart verksamheten är på väg och väljer de högsta förtroendevalda i Röda Korsets ledning. Förberedelserna inför stämman har pågått en längre tid, men de viktigaste datumen har vi framför oss. 38 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 erja Nurmio är ordförande för Maarian osasto i S:t Marie och infödd Åbobo. Hon ser fram emot att få träffa nya människor under sommarens stämma och visa dem hur fantastiskt Åbo är. – Som jag ser det är Åbo landets mest europeiska stad. Vi har ett fint slott, en domkyrka och så ån. Merja konstaterar att historia och det nationella kulturarvet präglar Åbo och upplevelsen av staden. Många kanske har sett Åbo slott på väg till hamnen, men slottet och Åbo stads historiska museum i slottet är värda ett besök. – Åbo slott är en levande miljö och den har bevarats på ett fint sätt. Slottet ger inte bara information och en bild av hur det var förr, utan också upplevelser i nuet, säger Merja. Gemenskap och omsorg om andra människor är viktiga för Merja. Det var viljan att göra något för S:t Marie som fick henne att ställa upp som rödakorsfrivillig år 2001. Avdelningen har ett loppis i sin verksamhetslokal Myötätuuli som håller öppet två gånger i veckan med hjälp av frivilliga. Lopptorget är samtidigt en träffpunkt för människor som bor i området. En gång i veckan träffas Ukkokerho (Gubbklubben) under fria former och lockar regelbundet ett femtontal karlar. – Gubbklubben har en starkt vi-anda och 2013 december Antalet representanter som varje avdelning får skicka till stämman räknas ut på basis av föregående års medlemsantal. 2014 januari Röda Korsets styrelse bekräftar officiellt tidpunkt och plats för stämman. 2014 februari Ett utkast till strategi och anvisningar för anmälning postas till avdelningar och distrikt. principen är att man tar hand om varandra, precis som i all verksamhet vi har i Myötätuuli. Om någon inte syns till på en tid så börjar vi fråga vem som såg honom eller henne senast och om allt står väl till. Avdelningens frivilliga erbjuder också hjälp med att gå och handla eller annan tillfällig hjälp, bland annat samtalshjälp av kamrattyp. Merja beskriver Myötätuuli som en utvidgad vänverksamhet med låg tröskel. Under stämman ställer de frivilliga i hennes avdelning upp i diverse service- och organisationsuppgifter. Merja tror att de frivilliga har en viktig roll att spela i hur stämningen och det allmänna intrycket av stämman blir. – Vi försöker skapa en avslappnad och behaglig stämning. Välkomna att invadera Åbo! samvaro är avsikten med vänverksamheten att hjälpa invandrare bli hemmastadda. – Vi hoppas kunna dra igång ett internationellt kafé eller en internationell kubb i Åbo, sådär som det finns i Helsingfors och Tammerfors. Det skulle vara toppen med en plats där människor från olika kulturer kan mötas. Stämmogästerna uppmanar Tiina att besöka Saluhallen: där får man en känsla för det mångkulturella Åbo. Livlig första hjälpen- verksamhet F yra avdelningar i Åbo har första hjälpen-verksamhet. Det finns både svensk- och finskspråkiga första hjälpen-grupper i staden, så jour kan erbjudas på båda inhemska språken. I Åbo med omnejd verkar de olika avdelningarna både på egen hand och tillsammans. iina Keinänen är aktiv frivillig i den mångkulturella verksamheten i RuissaPetri Raita, ordförande för Egentliga Finlon osasto, rödakorsavdelningen i Runlands distrikts arbetsgrupp för utveckling av sala. Hon tycker att det internationella och första hjälpen-gruppverksamheten och medmångkulturella syns på gatorna i Åbo. lem i beredskapsutskottet, berättar att som– Efter finländska mått mätt kan man säga maren 2013 var livlig för alla jourgrupper. att Åbo är en internationell stad, säkert tvåa – Den finska avdelningen i Åbo har bara den efter Helsingfors. I gatubilden syns människor haft mer än 4 500 timmar jour under det gångfrån olika kulturer och med olika bakgrund. na året fram till oktober, bedömer Petri. Tiina har varit frivillig i Röda KorPetri has själv varit frivillig i Röda set i drygt tre års tid. Hon ville hjälKorset sedan år 1990 och har bott "Tips till de stäm pa andra och göra något som käni Åbo i hela sitt liv, så kanske han modeltagare som kan ge oss några tips om den diades bra. funderar på att Nu är hon och Elina Kasi handlekt som talas i Åbo? Men: titta in i Åbo – Jag räknas inte som äkta Åboledare för gruppen Mamu (ung. inslott: slottet ser bo eftersom jag inte är född på vandrare) som tar fasta på invandrar- och mångkulturfrågor. Gruppen mindre ut utanpå Heideken, så jag ska inte säga något om dialekten heller, säger Petri. samlas till träffar en gång i månadän det är i Han tipsar ändå om att det finns en. verkligheten. Ta en liten parlör på webben för den En gång i månaden har gruppen på er bekväma också fritidsverksamhet på motpromenadskor!" som är nyfiken på den finska åbodialekten. Om du till exempel vill be tagningscentralen i Pansio. om menyn på en restaurang så blir – Vi har till exempel spelat bindet på åbofinska ”Onk mittä ruakka?” Priset go, gått stavgång och spelat frisbeegolf, ordpå en vara frågar man efter med ett korthugnat barnkalas och lagat mat tillsammans. get ”Kuimpal?” (ung. Hur mycket?) Om en ÅboMamu-gruppen har dessutom en kvinnobo ställer frågan ”Kuisso?” vill han eller hon klubb som samlas i mottagningscentralen en veta hur det står till. gång i veckan. Och för dem som undrar över det där med Mångkulturell vänverksamhet är också en Heideken så kan vi informera om att det sägs del av Mamu-gruppens verksamhet. Förutom Mångkulturell färg T 2014 februari Röda Korset styrelse kallar samman valnämnden och kandidatuppställningen börjar. 2014 februari Sjunde februari börjar man ta emot anmälningar från avdelningarnas stämmorepresentanter. 2014 mars Organisationsbehand lingen av Röda Korsets blivande strategi avslutas 31 mars. 2014 april Tiden för att lämna in initiativ till stämman avslutas den 12 april och kandidatuppställningen avslutas 26 april. att man inte är en riktig Åbobo om man inte är född på Heideken. För den yngre generationen är det problematiskt, eftersom det legendariska förlossningssjukhuset stängdes år 1995. Promenad längs ån O livia Franck är ungdomsansvarig i Åbo svenska avdelning och medlem i ungdomsutskottet i Åbolands distrikt. Olivias senaste projekt har varit kopplade till en mässa för frivilligverksamhet och utbildning i Åbo och nästa års kampanj mot landminor. Före kampanjen drar igång hinner hon göra arbetspraktik inom Brittiska Röda Korsets flyktingarbete. Olivia har bara bott i Åbo i fyra år, men hon drar sig inte för att komma med rekommendationer åt stämmogästerna. Det första hon nämner är återanvändningsvaruhuset Kontti, som ligger en bit utanför centrum. – Det finns en massa fynd man kan göra på Röda Korsets eget lopptorg, i synnerhet om man vill ha lite nostalgi. Den finaste och samtidigt billigaste upplevelsen i Åbo tycker Olivia ändå är en promenad längs Aura å. – Om det är vackert väder ska man definitivt flanera från Domkyrkan ner till Åbo slott, titta på skeppen som ligger för ankar och njuta av sommarstämningen. På vägen kan man köpa sig en glass. Olivia säger att det finns en massa trevliga restauranger och kaféer i Åbo, men att det kanske är skönast att sitta vid åstranden. För många Åbobor är Aschan Coffee & Deli i Saluhallen favoritkaféet. Priserna är kanske lite höga, men trivselgraden är ännu högre. Matställen erbjuder Åbo för alla smaker. – Di Trevi satsar på det italienska köket och har en modern och trevlig atmosfär. Indima serverar i sin tur väldigt god indisk mat och har härlig personal, men maten kan vara i kryddstarkaste laget ibland. På Pub Niska får man plåtbröd, alltså ”åländsk pizza”, och enorma sallader. Olivias sista tips går till de stämmodeltagare som funderar på att titta in i Åbo slott: – Slottet ser mindre ut utanpå än det är i verkligheten. Ta på er bekväma promenad skor! ● 2014 maj Officiella inbjudan till stämman, dokumenten och valnämndens förslag skickas ut senast 9 maj. 2014 juni Finlands Röda Kors ordinarie stämma på Åbo Mäss- och kongresscentrum 7–8 juni. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 39 ordinarie stämman i åbo 7–8.6.2014 Röda Korset söker ordförande text Kimmo Holopainen T raditionellt har Finlands Röda Kors valt någon som gjort en lång och betydande karriär i samhället till ordförande. Sedan har ordförandens egen person och bakgrund avgjort hurdan roll han har tagit som ordförande. 1 5 Vill en ny ordförande vara en synlig frontfigur för Finlands Röda Kors och en samhällsdebattör eller föredrar han eller hon att påverka i kulisserna? Vilket är viktigare för en ny ordförande – att man känner Röda Korset väl eller att man har pondus i samhället? Är det bättre att välja en ordförande inom Röda Korset eller bjuda in någon utifrån? Röda Kors har slagit fast att man vill vara en synlig försvarare av humanitära värderingar och påverka i det finländska samhället. Borde ordförande vara ett ansikte för det påverkansarbetet? Det är dags att föra den debatten nu och för att diskussionen fart har Hjälpens värld bett tre debattörer från utanför organisationen fundera över hurdan ordförande Röda Korset borde ha. 2 3 6 9 7 10 8 11 Finlands Röda Kors ordförande 1919–2013 40 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 ”Min egen bild av Röda Korset är väldigt positiv. Röda Korset dyker alltid upp när hjälp behövs någonstans: när det behövs blod, eller bidrag till katastrofbistånd. Inför det här samtalet läste jag på om Röda Korsets verksamhet och blev förstummad: gör Röda Korset allt det här också? Redan omfattningen på verksamhetsfältet gör det klart att Röda Korset behöver ett brett samhälleligt stöd. Jag har inte märkt att Röda Korset skulle ha synts i offentligheten med ställningstaganden. Samtidigt är jag inte säker på att jag saknar det heller. Verksamheten är ett ställningstagande i sig. Kanske det är bättre att Röda Korset tar ställning lite mer sällan, men då verkligen ryter till. Den ökande rasismen tycker jag är en sådan sak som man kunde ha rutit till emot. Röda Korset behöver inte säga vad rätt skatteprocent är eller vilken andel av biståndet som borde komma från den privata sektorn och den offentliga, men humanitet ska alltid gå före snäva nationalistiska intressen. Ytterkanterna i den politiska debatten når Röda Korset i vilket fall som helst inte. ”Röda Korset är ett större varumärke än någon enskild människa. Det kvittar om ordförande är en Martti Ahtisaari eller en Tarja Halonen, Röda Korset självt är grejen. Det är onödigt att tänka på någon imaginär våg av berömmelse som föds ur en människas förflutna. Det är en halo-effekt, alltså att man tror att någon är bra på det här för att den har varit duktig inom ett annat område. Det funkar inte så. Röda Korset behöver en ledare som är aktiv, hungrig och modig, inte någon förtroendesnubbe som är trött och noga ser sig för och som ställer upp för att han är så enormt schysst och så solar sig i skenet av en värdefull institution. Det ska vara någon som gör, som vill visa vad den går för och göra uppoffringar. Röda Korsets viktiga budskap känner vem som helst till. Frågan är vem som kan säga dem på ett intressant sätt. Tänk om man tog en ung människa som ordförande? Alltså riktigt ung, nästan i gymnasieåldern? Det skulle vara annorlunda och Hurdan ordförande borde Röda Korset då ha? Det är säkert värt att försöka få någon med hög profil. Jag tror inte att partipolitisk aktivitet i sig är ett minus, men någon värst kontroversiell person är inte att tänka på, eftersom Röda Korset behöver stöd av hela det politiska fältet. Hellre då en brobyggare som Pekka Haavisto. Sen tänker jag också på att det här inte är ett uppdrag som man ska få bara som tack för en lång karriär. Jag vill inte låta som en åldersrasist, men att tänka sig ett hedersuppdrag känns lite förlegat. Hellre ser jag en frontfigur som är i toppskick. Könsfrågan känns också helt relevant i det här sammanhanget. När man ser på förteckningen över tidigare ordförande kan man fråga sig om det är dags för en kvinna som ordförande för Röda Korset. Mitt svar är definitivt ja. Om man tittar på andra områden än det politiska fältet så kunde ett riktigt proffs från affärsvärlden föra med sig ett nytt slags strategiskt tänkande. Utan att känna till hennes tankevärld dess mera kommer jag att tänka på Sari Baldauf.” 4 Vem? Kimmo Holopainen 1 Professor Richard Faltin 1919 2 Senator Edvard Hjelt 1920–1921 3 Marskalk av Finland C. G. E. Mannerheim 1921–1951 4 General A.E. M artola 1951–1972 5 Generaldirektör Leo Noro 1972–1979 6 Kansler Kauko Sipponen 1980–1985 7 Landshövding Mauno Kangasniemi 1986–1991 8 Medicinalråd Håkan Hellberg 1992–1995 9 Minister Pär Stenbäck 1996–1999 10 Överdirektör Kalevi Kivistö 2000–2008 11 Chefdirektör Erkki Liikanen 2008– Jari Sarasvuo: Verksamheten tar ställning Dags för en kvinna? I sommar väljer Röda Kors ordinarie stämma en ny ordförande att efterträda avgående Erkki Liikanen. Nu är det dags att fundera över hurdan nästa ordförande borde vara. Juha Jokela: Juha Jokela är en prisbelönt teaterregissör och dramatiker som är känd bl.a. för pjäserna Mobile Horror, Esitystalous och Patriarkka. Mod och hunger viktigast intressant. Ungdomar är idealister och vill jobba hårt. Och går man ett steg längre så handlar Röda Korset om att hjälpa nödställda. Vem kan tala trovärdigt om det? Naturligtvis någon som själv kommer från den världen. Lyft upp en av samhällets utsatta till toppositionen, en av dem ni kämpar för. Välj en ordförande som är en före detta brottsling som har lyckats bryta en ond cirkel av fängelseliv, en som talar gatans språk. En diskriminerad invandrare går också. Eller någon som är fattig på riktigt, inte igen någon välbärgad med fina ord. Det blir säkert ett rabalder, men än sen – ni vill ju vara modiga och synas? Samtidigt är medierna tråkiga på det sättet att journalister tenderar att tala med dem som är bekanta. Som om det var viktigare med ett bekant ansikte, även om det obekanta är intressantare. Visst är någon som Anne Berner ett stort plus som frontfigur, hon är synlig och flitig. Det skulle antagligen göra Röda Korset gott att ha ett kvinnoansikte emellanåt. Ett namn jag kommer på är Liisa Joronen, hon är en energisk typ. Eller varför inte Reetta Meriläinen, tidigare chefredaktör för Helsingin Sanomat, som har varit med i Kvinnobanken? Eller kunde Röda Korsets galjonsfigur vara en konstnär? Ett fantastiskt namn skulle vara Sofi Oksanen, hon är en boren ledare, en arbetsmyra och intresserad av utsatta.” Vem? Jari Sarasvuo är en mediepersonlighet och affärsman som är känd för sin rättframhet och sitt coachingföretag Trainers’ House. Jere Vento: Ansikte ger synlighet ”Röda Korset personifieras inte av sina ledare. Men ett ansikte kan bidra: ett tydligt ansikte hjälper i kampen om synlighet. Det är typiskt för dagens värld att en organisation personifieras i någon. Det är inte så avgörande om galjonsfiguren är ordförande eller till exempel generalsekreteraren, bara någon är ansiktet utåt. I synnerhet i stora organisationer är det förståeligt att man gärna ser att en ny ordförande kommer inifrån. Risken är att den personen har en alltför färdig vision och färdiga nätverk. Den enda chansen till framgång för någon som kommer utifrån är att fråga och lyssna. Jag kan tänka mig att det är egenskaper som är viktiga för en rödakorsordförande. Samtidigt är det lättare för en organisation att förnya sig om man slipper historisk ballast. En ordförande utifrån kunde bidra med nya visioner och påverkanskanaler, nätverk och samarbetsparter. Från vilket område kunde Röda Korsets ordförande då komma? Det är en definitiv fördel att känna till hur man påverkar i samhället, men det betyder inte att det måste vara en politiker. I fråga om en aktiv politiker finns det alltid också en risk i fråga om anseendet – tänk på Heidi Hautala till exempel. Räcker tiden ens till om man är riksdagsledamot eller minister? Skulle en sådan person verkligen satsa på Röda Korset eller skulle han eller hon se uppdraget som ett sätt att främja sin egen karriär? Själv skulle jag snarare betona vikten av erfarenhet av olika organisationer. En bra kombination kunde vara erfarenhet av företags- och organisationsvärlden. Personligen tycker jag att man alltid ska söka den som lämpar sig bäst för ett uppdrag, vilket det än är, vare sig den är man eller kvinna, men det kan vara skäl att fundera varför Röda Korset aldrig haft en kvinnlig ordförande. Könet kan vara av betydelse också för varumärket och synligheten. Jag kommer att tänka på Anne Brunila. Hon har varit chef på Fortum och jobbat på finansministeriets avdelning för nationalekonomi. Hon är ekonomie doktor och sitter i styrelsen i flera börsbolag. Hon är årets kvinnliga beslutsfattare 2013 och dessutom med i stödfonden för det nya barnsjukhuset. Någon som hon skulle säkert ge Röda Korset en rätt stor ”boost” redan för att alla skulle fråga henne varför hon valde just Röda Korset.” ● Vem? Jere Vento är chef för en ledar skapsutvecklingsenhet på konsultbolaget Psycon Oy, som är specialiserat på personutvärdering. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 41 En mammas historia Sari Lähteenmäki tror att alla vill klara sig på egen hand, men alltid räcker inte krafterna till för det. text Kimmo Holopainen foto jussi vierimaa L juset färgas rött av gardinerna i vardagsrummet. Inredningen i den lilla hyrestvåan är kvadratsmart: en loftsäng ger mera plats. Soffan tar vid där skrivbordet tar slut, mitt emot dem finns ett litet bord och en fåtölj. Möblerna har upplevt en del slitage. – Alla möbler har vi fått begagnade någonstans ifrån, inte har vi haft råd att köpa nytt. Till all tur är jag sådan att det inte stör, jag har inte behovet att ha allt nytt omkring mig, säger Sari Lähteenmäki. Att hon talar så öppenhjärtigt kommer inte som en överraskning: hon måste vara en ganska modig kvinna. Hon har nämligen lovat ställa upp på en intervju om ett tema som få vill tala om med eget namn och ansikte. Sari har lovat berätta hurdant det är att vara fattig i Finland. Fattigdom är i allmänhet inte något man talar om, det är tabubelagt som något skamligt. Fortfarande tänker många lätt att fattigdom är något de fattiga själva har orsakat. Man tänker sig att fattigdom är en följd av ansvarslöshet eller lättja – var och en är sin egen lyckas smed. – Det är ett uttryck som jag verkligen hatar, fnyser Sari Lähteenmäki. Forskning visar att den vanligaste orsaken till fattigdom i Finland idag är arbetslöshet, men många drabbas av ekonomiska problem också på grund av sjukdom eller överskuldsatthet. Den största risken för fattigdom löper ensamföräldrar och ensamboende ungdomar. I en flervalsfråga om orsaken till fattigdom skulle Sari Lähteenmäki kunna kryssa för så många orsaker att det nästan får en att brista ut i skratt. Nästan. För det här är allvar och inget att skratta åt. Men Sari skrattar ändå, till all tur, och det är förlösande. Hon är långtidsarbetslös och ensamförsörjare och inte är det så väl ställt med hälsan heller. Hon har drabbats av panikattacker, depressioner, reumatism – och värre. – Inte tycker jag ju längre att det där är något! Till exempel förmånsbehandlingen för utkomststödet får mig nuförtiden att tänka det är litet som om man hade en egen bokförare som man får skicka alla sina kontoutdrag till. Det har minsann inte alla, skrattar Sari. Svart humor är en välkänd förebyggande medicin mot hopplöshet. Hemmet satte spår Men vi ska börja den här berättelsen från början. Sina tidigaste minnen har Sari Lähteenmäki från Degerö i Helsingfors. Dit flyttade familjen år 1968, när Sari var ett år gammal. Ett par år senare föddes hennes lillasyster. Pappan i familjen var sjöman, mamman var kokerska på ett daghem. Det var en glasskör barndom. – I allmänhet gick det så att mina föräldrar söp tillsammans, så började de gräla och sen slog farsan morsan. Jag och syrran såg allt det där. Ibland fick vi springa till grannen för att ringa efter ambulans, berättar Sari. – De stora helgerna var värst. Men mamma gick på jobb hela tiden, och det var någon sorts spärr på drickandet. De första tjugo åren i Saris liv gick trots allt rätt väl. Efter att hon hade skrivit studenten jobbade Sari en tid och så började hon studera fotografering på en folkhögskola i Kuusamo – så långt hemifrån som möjligt. Efter det gick hon Rundradions yrkesutbildning i Tohloppi i Tammerfors och började jobba med ljussättning i Böle. Följande arbetsplats var Nationaloperan, där hon fick ett femårigt kontrakt för att sköta ljussättningen. Utåt verkade allt vara som det skulle. Pappan hade visserligen dött i en hjärtattack, men med hans livsstil kom det inte som en stor chock. När Sari var 25 blev det stopp. Då blev det omöjligt att komma ifrån barndomens otrygghet och rädslor. Julklapp till fattiga familjer Röda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barn familjer i hemlandet drar igång igen den 22 november och pågår fram till julafton. Jul i sinnet-kampanjen delar i år ut matpresentkort på 70 euro till 20 000 familjer. Presentkorten ges till barnfamiljer som har hamnat i ekonomiskt trångmål på grund av att de endast har en försörjare, av arbetslöshet eller sjukdom. Insamlingen ordnas av Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund tillsammans med Yles Morgon-tv, Radio Vega och Radio Suomi. Äventyrsparken intill Kuppisparken i Åbo är en viktig plats för Saana och Sari Lähteenmäki. 42 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 – Jag fick svåra panikattacker och blev deprimerad. Men jag fattade inte ens att jag borde ha blivit sjukskriven, utan jag flydde attackerna genom att säga upp mig. Sari flyttade till Åbo för att vara närmare sin syster, som hade flyttat dit på grund av sitt jobb. I Åbo började Sari studera filmkonst på konstakademin, men krafterna räckte inte till att slutföra studierna. – I något skede kom jag sen så långt att jag medgav för mig själv att jag behövde hjälp. Läkaren skrev ut lugnande mediciner. Det ledde till nya problem. Kraftig medicinering höll panikattackerna i schack, så Sari började käka piller hela tiden. Det ledde till läkemedelsberoende. Livets gåva För Sari blev året 2002 en vändpunkt. Hon fick äntligen långvarig terapi. Panikattackerna lättade och hon blev kvitt de lugnande medicinerna. Samma år föddes dottern Saana. – Saana var en gåva som förändrade hela mitt liv, säger Sari idag. Hon funderar en stund hur hon ska uttrycka sig. Barnet var inte planerat, men flickan var välkommen. Förhållandet med Saanas pappa kom aldrig så långt att de som föräldrar skulle ha bott under ett och samma tak. Sari har hela tiden varit ensam vårdnadshavare, men nu när Saana är 11 år tillbringar hon också en del tid hos sin pappa. Från början var det klart att Saana aldrig skulle behöva uppleva det hennes mamma och moster hade som barn. – Jag var fast besluten att Saana aldrig skulle behöva vara rädd eller bevittna sådant som vi hamnade se. Barnets väl gick före allt annat. Men motgångarna tog inte slut när Saana föddes: efter förlossningen drabbades Sari av reuma- tism. Den gick att bota med mediciner och år 2006 började Sari än en gång studierna för att få ett nytt yrke. Den här gången var det ekonomiförvaltning hon studerade och studierna gick bra. Tills följande bomb briserade. De magbesvär Sari hade besvärats av visade sig bero på en växt. – Växten var förknippad med en sällsynt och elakartad blodcancerform, myelom. De flesta som drabbas får växter i skelettet, men hos mig började det växa i magsäcken. Det var möjligt att operera bort cancersvulsten ur de mjuka vävnaderna, men Sari miste två tredjedelar av magsäcken i operationen. – Man kan väl säga att jag hade tur för en gångs skull, men på ett lite udda sätt. Sari skrattar till, men tillägger: – För två år sedan skrattade jag nog inte. Jag minns hur jag grät på Saanas skolavslutning och tänkte att det var den sista vårfesten jag skulle gå på. Risken för att cancern återkommer finns fortfarande, så man följer med situationen genom blodprov var fjärde månad. Sari säger själv att sjukdomen mer än något annat påverkade hennes attityd till livet. – När man en gång har tvingats möta tanken på döden så totalt så börjar andra motgångar kännas ganska små. Jag lever ju och jag har en fantastisk flicka som jag älskar så mycket. En annan rikedom Efter insjuknandet har Sari klarat sig på utkomststöd och bostadstillägg. Efter hyran, avbetalningen av studielånet och andra nödvändiga utgifter har hon ett par hundra euro kvar per månad. – Vardagen går åt till att vända på slantarna. Det är självklart att jag försöker minimiera mina egna utgifter innan jag tummar på Saanas. Ibland kommer det dagar då jag bara äter havregrynsgröt. Saa- na får i alla fall bra mat att äta i skolan, säger hon. Sari har försökt lära sin dotter att allt inte behöver vara sprillans nytt. Hon har också öppet talat om att familjen inte har råd med något extra. – Nu när tonåren närmar sig har det blivit mer tal om kläder, mobiltelefoner och annat. Jag har försökt säga att man inte behöver vara med i alla modeflugor, men grupptrycket börjar uppenbarligen vara ganska hårt. Någon skam över sin fattigdom går Sari inte med på att känna. Hennes berättelse visar att allt inte alltid går ”som i Strömsö”. – Klart att alla vill klara sig på egen hand i livet, men det händer saker och ting på vägen. Jag tror också på att man ska ta hand om dem som är svagare, säger hon. – Jag försöker alltid lära Saana att alla människor är lika värda, oberoende av hur rika de är. Den senaste tiden har det igen skrivits stora rubriker om hur folk missbrukar samhällets socialförmåner. Forskningen visar att ett större problem de facto är att de stöd som finns inte utnyttjas. Sari blir arg över en debatt som fokuserar på att peka ut skyldiga. – Jag är inte arg för min egen del, utan för alla dem som inte kan eller orkar söka hjälp längre. Sari har också fått hjälp av församlingen: när det var illa ställt fick hon en betalningsanvisning för att köpa livsmedel. Två gånger har hon också fått ett Jul i sinnet-presentkort, en gång via socialtjänsten och en gång via ensamförsörjarnas förening. – Jul i sinnet-presentkortet är på riktigt en ganska viktig grej. Det ger faktiskt jul i sinnet när det gör att man har julmat på bordet. Då blir det lite egna pengar över till julklappar, tackar Sari. – Men samtidigt så har jag tänkt på min situation och det är så att jag är ganska rik. Jag har haft mycket tid att ge åt Saana. Den tiden kunde inga pengar i världen ersätta. ● Ge jul i sinnet! Du kan ge din julgåva till fattiga barnfamiljer antingen direkt till insamlings kontot eller genom att ringa bidragstelefonen eller skicka ett SMS. Bidrag till insamlingskontot: Nordea 159630–202020 IBAN FI17 1596 3 000 2020 20 Bidrag per SMS: Skicka SMS:et HJM till nummer 16499 (10 €). Bidrag per telefon: Ring donationsnumret 0600 16555 (10,01 € + lna) Insamlingstillstånd: FRK/MBF. Polisstyrelsens tillstånd nr 2020/2012/2591, utfärdat 28.8.2012. Insamlingstid 28.8.2012-31.12.2013 i hela landet, utom på Åland. Ålands landskapsregerings tillstånd nr 1378 K12/14.11.2011. För att hjälpa mindre bemedlade barnfamiljer. avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 43 resuméresumé Jarkko Mikkonen Ville Kokkola Pekka Agarth Henna Korte (t.v.), Pirjo Hakola och Eine Pitkänen deltog i Pluspunkternas 20-årsjubileum i Joensuu. Leila Honkala främjar välmående i vardagen i Sonkajärvi. Röda Korsets Pluspunkter: 20 år av möten Promor sätter fart på verksamheten Värst slog torkan till mot Somalia, eftersom landet är så skört. Enligt en FN-rapport som publicerades i våras krävde hungersnöd ungefär 258 000 människors liv i Somalia mellan oktober 2011 och april 2012. Av offren var 133 000 barn under fem år. "Sjukvården fungerar bättre när kliniken hälsar på två gånger i månaden. Jag är glad att jag inte behöver oroa mig över mina barns hälsa längre." Ruun Dahir Alabe Hälsa för mammor och barn 2 1 1 Tack vare Somaliska Röda Halvmånens ambulerande kliniker kan även nomader få tillgång till hälsovård. 2 Abdikar Adam Samakab hjälper minskadade människor på Röda Halvmånens protesverkstad i Hargeisa. 3 Minskadade människor är inte trasiga bara fysiskt. Många är allt annat än hela också psykiskt. 3 Frön av hopp i Somalia Decennier av våldsamheter i kombination med naturkatastrofer har gjort Somalia till ett av världens fattigaste och otryggaste länder. Somaliska Röda Halvmånen har ändå kunnat hjälpa människorna i Somalia även under de svåra åren. S omaliska Röda Halvmånens rehabiliteringscentral och protesverkstad i staden Hargeisa ligger i ett enkelt hus med sadeltak. Inne växlar ljudbilden mellan tunga flåsningar och det skärande ljudet av metall mot metall. Rummet är fullt av egendomliga motionsredskap. Påhittigheten har övervunnit knappheten. En äldre man trampar på en motionscykel. Mitt i rummet står en blind man och drar i grova rep med tyngder i ändorna. På en ribbstol hänger en ung kvinna. Gråhåriga Khadar Abdikar Esse sitter på en bänk på innergården. Han saknar en fot; på marken ligger en brun protes. – Jag steg på en personmina medan jag vallade kameler. Efter olyckan var jag utan protes i två års tid. Jag kände mig lemlästad och onyttig. Nu är jag en hel karl igen, säger Khadar. Somaliska Röda Halvmånen har rehabiliterat Khadar och tillverkat en ny protes åt honom. Tack vare hjälpen kan han idag arbeta och försörja sin familj och sina sex barn som chaufför. Med den nya foten har Khadar också fått en identitet. – Minskadade människor är inte trasiga bara fysiskt. Många är allt 44 avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 annat än hela också psykiskt, säger protesverkstadens chef Abdikar Adam Samakab med många års erfarenhet i ryggen. Internationella vapenavtal har minskat användningen av personminor, men varje år dör tusentals människor på grund av sprängladdningar som ligger gömda under jord. I Somalia är antalet minor och odetonerad ammunition i terrängen enorm efter åratal av strider. Ofta är det barn som vallar boskap, samlar ved eller leker som drabbas. I början av 90-talet var 95 procent av minoffren i Hargeisa barn. Svälten kommer med torkan Många i Somalia bor i flyktingläger: hela 1,3 miljoner människor är interna flyktingar i landet. I lägren är vatten- och sanitetsförhållandena ofta ytterst bristfälliga och den enda hälsovård som erbjuds är Somaliska Röda korsets ambulerande klinik som besöker lägren. Förutom en ond cirkel av våld plågas Somalia av torka: torkan har förvärrats och det har lett till att många har mist sitt uppehälle och sin egendom. Även om naturkatastrofer inte går att förhindra går det att lindra effekterna av dem genom att förbättra katastrofberedskapen och hälsovården. Somaliska Röda Halvmånen strävar efter att förebygga de skador torkan orsakar genom att dela ut utsäde, gödsel, bekämpningsmedel, jordbruksredskap och boskap. Vattentag har också byggts för de livsviktiga husdjuren. – Boskapen är Somalias ryggrad. När djuren dör är människorna näst i tur, bekräftar Abdulqadir Hussein Gurhan på Somaliska Röda Halvmånen. När torkan är som värst orsakar den omfattande hungersnöd. Senast drabbades Afrikas horn av svår torka år 2011. Då drabbades 13 miljoner människor. I Somalia är mödra- och barndödligheten bland de högsta i världen. Efter att den offentliga sjukvården har kollapsat har Somaliska Röda Halvmånen lappat det hål som har uppstått genom att sköta om bashälsovården i landet i mer än tio års tid. – Vi kommer att behöva Röda Halvmånens hjälp länge än, konstaterar hälsovårdsministeriets direktör Abidirizak Hersi Hassan. – Det är inte bara en fråga om resursbrist. Somaliska Röda Halvmånen har också ett unikt kunnande. Ett ypperligt exempel på det specialkunnande som Somaliska Röda Halvmånen har är de ambulerande klinikerna. Många är fortfarande nomader i Somalia. Tack vare de ambulerande klinikerna kan även nomader få tillgång till hälsovård, trots att de bor på ett ställe endast en kort tid. En av dem som har fått hjälp är Ruun Dahir Alabe ur nomadsamhället Irankacagmadoon. Hans hem är en rund hydda av läder och trädgrenar. Den står ett stenkast från Röda Korsets klinik som är på besök i hans samhälle. – Jag har fött alla mina tio barn i en hydda som den här. Fyra av dem har dött i diarré, berättar Ruun. – Sjukvården fungerar bättre när kliniken hälsar på två gånger i månaden. Jag är glad att jag inte behöver oroa mig över mina barns hälsa längre. Finlands Röda Kors har bistått Somaliska Röda Halvmånens arbete sedan år 1999. FRK har i synnerhet stött nätverket av hälsostationer och ambulerande kliniker som hjälper mödrar och barn. Dessutom har Finlands Röda Kors deltagit i nödhjälpsoperationer i Somalia och bistått utvecklingsprojekt som siktar på att förebygga framtida kriser. Viivi Berghem Röda Korsets Pluspunkter uppstod ur behovet av anonyma hiv-test, något som inte annars var möjligt i Finland i början av 1990-talet. Den första hiv-stödpunkten grundades i Joensuu år 1993. Idén med Pluspunkterna är att erbjuda gratis och anonyma hiv-test samt stöd och rådgivning i frågor med anknytning till hiv och sexualhälsa. Förutom i Joensuu finns det Pluspunkter i Kuopio, Seinäjoki och Jyväskylä. Verksamheten bygger långt på frivilliga: Röda Korset utbildar intresserade i möten med människor, informationsspridning och provtagning. I svårare situationer kan Pluspunkten ordna en individuell stödperson. Pirjo Hakola vid Pluspunkten i Jyväskylä har varit frivillig där i tio år. Hon lockades med av en arbetskamrat och efter att ha läst om det Pluspunkterna står för. – För mig är frivilligarbete en viktig del av livet, säger Pirjo. – Jag har alltid varit aktiv och också göra annat vid sidan om mitt arbete som närvårdare på en hälsovårdscentral. Att vara frivillig är givande och meningsfullt, anser Pirjo, eftersom varje jourdag är annorlunda än de tidigare. Det är viktigt att kunna lyssna, och kunna ställa frågor – och ibland också låta bli att fråga. – Det är närvaron och mötet med människorna som gör arbetet meningsfull och ger energin att fortsätta, sammanfattar Pirjo. Röda Korsets Pluspunkter firade 20-årsjubileum med ett seminarium i Joensuu i oktober. Vid tillställningen blev speciellt förtjänstfulla frivilliga ihågkomna. Republikens president beviljade Finlands Röda Kors förtjänstmedalj i brons till Pirjo Hakola, Eila Juhola, Anna-Leena Pakarinen, Janne Säilä och Hilkka Koskela i Joensuu. Röda Korsets förtjänsttecken beviljades Hannele Kivistö och Heidi Ulaska. Tack för sina insatser inom sexualhälsoarbetet fick även Pekka Huikuri, Anna Kankaanrinta och Sari Reinikainen. Johanna Kokkola Promorna är Röda Korsets utbildade frivilligverksamhetsledare som stödjer andra frivilligas insatser och utvecklar verksamheten enligt lokala behov. Promo-utbildningen är indelad i två delar: den första är fokuserad på handledning av frivilliga och grupper i allmänhet, den andra fördjupar sig på olika verksamhetsområden. En gång per stämmoperiod delar Röda Korset ut utmärkelser till speciellt förtjänstfulla promor. En av dem som får ta emot ett pris vid Tackgalan i Tavastehus i början av december är Leila Honkala från rödakorsavdelningen i Sonkajärvi. Hon har engagerat sig i att förbättra välfärd och trygghet bland de människor som bor en bit utanför Sonkajärvi. – Vi försöker bland annat bedöma hur trygga folks hem är och vilka riskfaktorer som finns på bondgårdar och tänka igenom vad man kunde åtgärda, berättar Honkala. – Det kan också ta sin tid innan hjälpen når fram till en avlägsen by. Vårt mål är att bygga upp ett system där grannar snabbt kan hjälpa i väntan på att proffsen kommer till platsen. Vi försöker se till att ett tillräckligt antal personer i varje by har gått en kurs i första hjälpen och att 2–3 av dem är med i en första hjälpen-grupp. – Samarbetet inom den egna avdelningen och med grannavdelningarna fungerar bra. Att Sonkajärviborna och andra organisationer har gått in för projektet med liv och lust har uppmuntrat oss att fortsätta och utveckla det nya. – Behovet av att frivilligt hjälpa varandra kommer åtminstone inte att minska. Men jag tror att det alltid finns folk som vill göra sådant som är meningsfullt, konstaterar Honkala. Verksamhetsspecifika Promo-utmärkelser vid Tackgalan går dessutom till Kalle Kivimaa från Hagalund (första hjälpen), Anneli Saarinen från Mäntyharju (mångkulturell verksamhet), Pilvi Peltola från Tammerfors (ungdomsverksamhet), Sisko Mäenpää från Ilmajoki (socialtjänst), Tuula Töyrylä från Joensuu (hälsa och välfärd) samt Virpi Laine från Nousis (beredskapsverksamhet). Katri Saukkonen avun maailma hjälpens värld 4 / 2013 45 Oulaskankaan sairaala Oulaistenkatu 5, 86300 Oulainen puh. (08) 429 7500 Yhteistyökumppani, lämmin kiitos että olit Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Kuvat: Jonathan Kalan, Petteri Kivimäki, Nina Mönkkönen Apua sinun avullasi. Kotona ja kaukana. Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyöyritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan [email protected], 020 701 2199 tai [email protected], 020 701 2274.
© Copyright 2024