Albatrossi 1/2011 - Merimieseläkekassa
1/2011 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness Päivitä Itämeritietämyksesi! Uppdatera ditt Östersjövetande! 1 1/2011 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen [email protected] [email protected] Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Sisällys ❘❘ Innehåll Postiosoite/Postadress: PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors Puhelin/Telefon: 010 633 990 Telefax: 010 633 9938 Sähköposti/E-post: [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: 1796-8216 Painos/Upplaga: 17 000 nro/nr ilmestyy/utges 2–3/2011 vko/vecka 26 4/2011 vko/vecka 46 Kannen kuva/Pärmbild: Hannu Vallas / Lehtikuva Meriaura navigoi kohti turkoosia tulevaisuutta Turkulaisen Jussi Mälkiän varhain virinnyt laivaharrastus on kasvanut palkituksi ja kannattavaksi bisnekseksi. Yksi yritystoiminnan kantavista ajatuksista on ympäristöystävällisyys. 4 Meriaura navigerar mot en turkos framtid Åbobon Jussi Mälkiäs tidiga intresse för båtar har utvecklats till en prisbelönad och lönsam business. En av företagsverksamhetens bärande idéer är miljövänlighet. Kansalaisten Itämeritietämys ajan tasalle Itämeritietämyksen päivitys käy nyt kätevästi. Kansalaisen Itämeri -oppaassa meren tila, suurimmat huolenaiheet sekä tulevaisuuden näkymät ovat yksissä kansissa. 9 Medborgarnas Östersjövetande uppdateras Uppdaterandet av kunskaperna om Östersjön går nu behändigt. I handboken Fokus på Östersjön finns allt om tillståndet i innanhavet, havets största bekymmer och framtidsvyer i en enda bok. Luontokuvaaja Jukka Haltimo antaa horisontin hoitaa Jukka Haltimon kamera on tallentanut luonnonihmeitä monelta maailman kolkalta. Hänen kuvaarkistostaan valikoituivat myös Merimieseläkekassan vuoden 2011 kalenterin merimaisemat. Ismo Jokinen on monen toimen mies Monitoimimurtaja Fennican kokki-stuertti saa aikaan maittavan ruoan lisäksi harvinaisen paljon muutakin. Puu ja lumi ovat hänen lempielementtejään. MEKin asuinkiinteistöt hyvässä hoidossa Viime vuonna perustettu MEK-Huolto tuntuu lunastaneen paikkansa Merimieseläkekassan kiinteistöjen hoidossa. Työt sujuvat kuin laulaen, ja asukkaat näyttävät olevan tyytyväisiä. Jukka Haltimo 12 Naturfotografen får horisontvård på Aspskär Jukka Haltimos kamera har fångat naturunder på många håll i världen. Ur hans fotoarkiv valdes också havslandskapen för Sjömanspensionskassans kalender för år 2011. Jokinen är 15 Ismo en mångsysslare Kock-stuerten Ismo Jokinen på mångfunktionella isbrytaren Fennica får utöver välsmakande mat även till stånd sällsynt mycket annat. Trä och snö är hans favoritelement. bostadsfastigheter 20 SPKs tas väl omhand MEK-Huolto, som grundades ifjol, förefaller att ha inlöst sin plats i skötseln av Sjömanspensionskassans fastigheter. Arbetet löper undan som på räls och de boende ser ut att vara nöjda. 23 Frågor och svar Meritaiteen mestareita MÄSTARE 24 MARINKONSTENS Ivan Aivazovski ja alati muuttuva meri Ivan Aivazovski och havet i ständig förändring Kysymyksiä ja vastauksia Uutisia 2 26 NYHETER Pääkirjoitus ❘❘ Ledaren Paljon vartijana Ett stort ansvar Helena Jaatinen [email protected] [email protected] Kansainvälisen talouden myllerryksistä huolimatta Merimieseläkekassa on vuodesta toiseen onnistunut eläkevarojen turvaamisessa hyvin. Vuonna 2010 sijoitustoimintamme tulos oli edellisvuoden tapaan erinomainen. Koko sijoitusomaisuuden tuotto oli 13,7 prosenttia. Eläkekassan vakavaraisuus vahvistui merkittävästi ja päätyi erinomaiselle 41 prosentin tasolle. Sekä sijoitustoiminnan tulos että vakavaraisuus olivat parempia kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä. Talousvuosi 2010 jäi historiaan enimmäkseen negatiivisten uutisten ajanjaksona. Useimmat muistavat suomalaisia kiivaasti puhuttaneen ja läheltä koskettaneen euroalueen velkakriisin. Muutamien valtioiden lainaongelmien johdosta koko euroaluetta uhkasi täydellinen luottamuksen romahtaminen. Kreikka ja Irlanti joutuivat turvautumaan muiden euromaiden rahoittamiin tukipaketteihin. Talouskasvu ylitti kaikesta huolimatta odotukset. USA:n bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia, ja Euroopassa Suomi ylsi Saksan ja Ruotsin ohella nopeasti – yli kolme prosenttia vuodessa – kasvavien kansantalouksien ryhmään. Suomen talouden kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna. Merenkulkijoiden eläkevarojen hoitajana Merimieseläkekassa on paljon vartijana. Edellä kuvattu kehityssuuntaus nostaa yhä keskeisempään asemaan eläkekassamme sijoitustoiminnan. Tässä Merimieseläkekassa on onnistunut varsin hyvin; viimeisten 13 vuoden aikana sijoitustoiminnan keskimääräinen vuosituotto on ollut 5,6 prosenttia. Suomen työeläkesektorilla on maailmantaloudesta heijastuvien vaatimusten lisäksi omat kansalliset haasteensa, joista mittavin on väestön ikärakennemuutos: suurten ikäluokkien tultua eläkeikään työelämästä poistuminen kiihtyy kaikilla toimialoilla. Myös merenkulussa työntekijämäärä on viime vuosina pienentynyt tasaisesti ja vuonna 2010 vakuutettuna oli enää reilut 7 500 työntekijää. Vakavaraisuustason erinomaisuudesta huolimatta eläkemenon nopea kasvu on antanut aiheen vakuutusmaksun vähäiseen korotukseen. Vuoden 2011 maksu on sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,1 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Tulevien vuosien haasteet pysyvät edelleen vaativina. Seuraavan vaalikauden suuria kysymyksiä tulee olemaan työurien pidentäminen niin alku- kuin loppupäästä, jotta työeläkemaksut pystytään pitämään kohtuullisella tasolla. Markkinoiden voimakkaista vaihteluista huolimatta sijoitusten tuottojen on jatkossakin oltava riittäviä eläkevastuun kattamiseen pitkällä aikavälillä. Talouden näkymiä kuitenkin kirkastaa ennen muuta maailmantalouden kasvun piristyminen. Myös suomalaisten varustamojen kehitysodotukset ovat melko optimistisia. Trots virrvarret i den internationella ekonomin har Sjömanspensionskassan från år till år lyckats säkerställa pensionsmedlen på ett utmärkt sätt. Resultatet av vår placeringsverksamhet 2010 var såsom under tidigare år exemplariskt. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick till 13,7 %. Pensionskassans solvens stärktes påtagligt och landade på den ypperliga nivån 41 %. Såväl resultatet av placeringsverksamheten som solvensen var bättre än för något annat arbetspensionsbolag. Budgetåret 2010 gick till historien som en period full av för det mesta negativa nyheter. De flesta kommer ihåg euroområdets skuldkris som berörde finländarna nära och väckte häftiga diskussioner bland dem. P.g.a. kreditproblemen i vissa EU-stater hotades hela euroområdet av en total förtroendekris. Grekland och Irland var tvungna att ty sig till av de övriga euroländerna finansierade stödpaket. Trots allt överträffade den ekonomiska tillväxten ändå förväntningarna. I USA ökade bruttonationalprodukten med omkring tre procent och i Europa nådde Finland vid sidan av Tyskland och Sverige snabbt gruppen nationalekonomier med en tillväxt på över tre procent per år. Finlands ekonomiska tillväxt förväntas fortsätta stark även under innevarande år. I egenskap av förvaltare av sjöfararnas pensionsmedel har Sjömanspensionskassan ett stort ansvar. Ovan beskrivna utvecklingstrend ger vår pensionskassas placeringsverksamhet en allt centralare position. Härvidlag har Sjömanspensionskassan lyckats rätt väl; under de senaste 13 åren har placeringsverksamhetens genomsnittliga årliga avkastning uppgått till 5,6 %. Utöver krav som reflekteras från världsekonomin har arbetspensionssektorn i Finland sina egna nationella utmaningar. Av dessa är förändringen i befolkningens åldersstruktur den största: efter att de stora åldersklasserna nått pensionsålder accelererar avgången från arbetslivet inom alla branscher. Även inom sjöfarten har antalet arbetstagare under de senaste åren stadigt minskat och ifjol var antalet försäkrade inte mera fler än 7 500. Trots den utmärkta nivån för solvensen har pensionsutgiftens snabba tillväxt förorsakat en mindre höjning av premien. Premien för 2011 uppgår för såväl arbetstagarens som arbetssgivarens del till 11,1 %, dvs är 0,1 procentenheter större än 2010. Utmaningarna under kommande år förblir fortsättningsvis krävande. Stora frågor under den kommande valperioden kommer att vara förlängningar av arbetslivet i såväl början som slutet av arbetskarriären, för att premierna ska kunna hållas på en skälig nivå. Trots de kraftiga fluktuationerna på marknaden ska avkastningen av placeringarna även i fortsättningen vara tillräcklig för att täcka pensionsansvaret också på lång sikt. Framför allt det faktum att världsekonomins tillväxt håller på att återhämta sig gör att de ekonomiska utsikterna börjar se ljusare ut. Även de finländska rederiernas förväntningar på utvecklingen är rätt så optimistiska. 3 4 4 Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi Meriaura navigoi kohti turkoosia tulevaisuutta Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness Meriaura navigerar mot en turkos framtid Innostus laivoihin ja ympäristöasioihin on vienyt Jussi Mälkiän pitkälle. Takana on 25 vuotta menestyksekästä liiketoimintaa ja edessä paljon uusia suunnitelmia. Palkittu yrittäjä ei kuitenkaan halua pitää meteliä itsestään. Intresset för fartyg och miljöfrågor har fört Jussi Mälkiä långt i livet. Bakom sig har han 25 år av framgångsrik affärsverksamhet och framför sig en uppsjö av nya planer. Men trots priser för sin verksamhet gör företagaren Mälkiä helst inget väsen av sig. V uonna 1986 yksitoista merihenkistä ja laivoista innostunutta turkulaiskaverusta ostaa yhdessä hinaajan, harrastusmielessä ja asumiskäyttöön. Hinaaja osoittautuu kalliiksi ylläpitää, mutta jotain jää kytemään. Neljännesvuosisata myöhemmin laivaharrastus on muuttunut menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. ”Alun perin mukana olleista kavereista meitä on jäljellä vielä kolme”, kertoo Jussi Mälkiä, Meriaura-yritysryhmän perustaja ja pääomistaja. Meriaura-konserniin kuuluu nykyisin kaikkiaan seitsemän merikuljetusten, logistiikan ja ympäristötekniikan alalla toimivaa yritystä. ”Kunnolla yritystoiminta lähti käyntiin 90-luvulla, jolloin hankimme useampia kuivalastialuksia. Mukaan tuli myös uusia yhteistyökumppaneita. Myöhemmin yritystenkin määrä on kasvanut – tämä ei ole ollut varsinaisesti tarkoitus, mutta uusien aluevaltausten myötä se on usein ollut helpoin tapa edetä.” Konserni työllistää reilut 200 työntekijää. Parhaimmillaan työntekijämäärä on ollut noin 250, mutta talouden taantuma on purrut myös Mälkiän yritysryppääseen. ”Telakkateollisuuden vaikea tilanne näkyy myös meillä, ja noin puolet telakkatyöntekijöistämme on tällä hetkellä lomautettuina. Muilta osin työllisyystilanne on erittäin hyvä.” Å ret var 1986 då elva unga åbograbbar med intresse för hav och båtar tillsammans köpte en bogserbåt att ha som både hobby och bostad. Bogserbåten visade sig dyr att hålla igång, men den tände en gnista. Ett kvartssekel senare är båthobbyn omvandlad till en framgångsrik affärsverksamhet. ”Tre av grabbarna som var med från början finns fortfarande kvar”, berättar Jussi Mälkiä som är företagsgruppen Meriauras grundare och huvudägare. Till Meriaurakoncernen hör numera inalles sju företag i branscherna sjötransport, logistik och miljöteknik. ”Affärsverksamheten kom i gång på allvar på 90-talet, då vi skaffade oss flera torrlastfartyg. Då anslöt sig också några nya samarbetspartners. Sedan dess har också antalet företag vuxit – vilket egentligen inte var meningen, men när vi har expanderat till nya branscher så har det ofta visat sig vara det enklaste sättet att gå framåt.” Koncernen sysselsätter drygt 200 arbetstagare. Som mest har antalet anställda varit uppe i cirka 250, men den ekonomiska recessionen bet också på Mälkiäs företagskluster. ”Varvsindustrins svåra läge syns också hos oss och ungefär hälften av våra varvsarbetare är i detta nu permitterade. Men i övrigt är sysselsättningsläget väldigt gott.” >> 5 ”Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan ratkaisuja uusista energiamuodoista – bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta.” ”Vi letar aktivt efter lösningar bland de nya energiformerna – bioenergin, vindkraften och solenergin.” Merenkulkijoita yhtiöiden vaikutuspiirissä on yhteensä vajaat 300, joista reilut 100 on suomalaisen merimieseläkejärjestelmän piirissä. Meriauralla on laaja alihankkijoiden verkosto, jossa työskentelee runsaasti ulkomaisia merenkulkijoita. Yritys toimii alihankkijana myös valtion omistamalle Meritaito Oy:lle ja hoitaa yhtiön hallinnassa olevien merenmittausalusten miehityksen. Juuri ennen haastatteluhetkeä Mälkiä on käynyt lähettämässä matkaan merentutkimusalus Arandan. 6 Koncernen berör nästan 300 sjöfarare, av vilka drygt 100 hör till det finska sjömanspensionssystemet. Meriaura har ett omfattande nät av underleverantörer som sysselsätter ett stort antal utländska sjöfarare. Företaget verkar även som underleverantör till det statsägda bolaget Meritaito Oy och sköter bemanningen av Meritaitos mätningsfartyg. Precis innan den här intervjun var Mälkiä i hamnen när havsforskningsfartyget Aranda lade ut. Syntyjään tamperelaisen Mälkiän kiinnostus merenkulkuun heräsi jo varhain. ”Lähdin merille ensimmäisen kerran 16-vuotiaana ammattikoulun merioppilaana. Se oli aikaa ennen nettiä ja halpalentoyhtiöitä, joten merille meno oli uteliaalle pojalle hyvä keino päästä näkemään maailmaa ja saada elämänkokemusta.” Merityö maistui, ja opinnot jatkuivat. Merikapteeniksi Mälkiä valmistui vuonna 1990. Ratkaisevana käänteenä yritystoimintansa laajentumiselle Mälkiä pitää Neuvostoliiton romahduksesta seuranneita tapahtumia. Meriauralle se antoi alkusysäyksen laivanvarustuksen ja lastiliikenteen kasvulle. ”1990-luvun alun murros muutti tavaravirtoja tarjoten pienemmillekin toimijoille mahdollisuuden päästä mukaan muuttuville markkinoille ja pärjätä kilpailussa. Mitään valmista toimintamallia ei tietenkään ollut, piti edetä tilanteiden mukaan. Se tarkoitti myös sitä, että oli otettava riskejä – välillä esimerkiksi ostimme koko lastin omiin nimiimme, vaikkei varmaa tietoa ostajasta lama-Suomessa ollutkaan.” Tekemisen kautta oppiminen on kuitenkin sopinut innovatiiviselle Mälkiälle. ”Kun on joutunut perehtymään asioihin kunnolla, on ollut pakko ymmärtää niiden toimintamekanismit ja taustat. Siitä on totta kai ollut etua tulevaisuutta rakentaessa.” Mälkiä är född i Tammerfors och hans intresse för sjöfart väcktes tidigt. ”Jag gick till sjöss första gången som 16-åring som sjöelev på yrkesskolan. Det var innan det fanns internet och billiga flyg, så att gå till sjöss var ett bra sätt för en nyfiken grabb att komma ut och se världen och skaffa sig livserfarenhet.” Det kändes bra att jobba på sjön och studierna rullade vidare. 1990 blev Mälkiä sjökapten. Händelseutvecklingen efter Sovjetunionens kollaps innebar enligt Mälkiäs syn på saken en avgörande vändpunkt för Meriauras fortsatta expansion. Den gav koncernen impulsen till utvidgad rederiverksamhet och lasttrafik. ”Brytningen i början av 90-talet förändrade godsströmmarna och öppnade möjligheter också för mindre aktörer att komma in på marknaden och klara sig i konkurrensen. Det fanns naturligtvis inte någon färdig mall för verksamheten utan det gällde att pröva sig fram. Vilket förstås också innebar att vi måste ta risker – det hände att vi köpte en hel last i eget namn utan att ha någon avtalad köpare i lågkonjunkturens Finland.” ”Learning by doing” har dock varit en fungerande metod för den uppfinningsrike Mälkiä. ”Eftersom jag har varit tvungen att sätta mig in i saker grundligt så har jag lärt mig förstå helheter och hur de fungerar. Det har förstås varit bra med tanke på framtiden.” Visionäärin vikaa Jussi Mälkiässä lienee ollut jo silloin, kun hän opintovaiheessa kiinnostui ympäristökysymyksistä. Yritystoiminnassa ympäristöasioiden huomioon ottaminen on ensisijaisesti tarkoittanut konkreettisten ratkaisujen hakemista käytännön ympäristöongelmiin. ”Ympäristönsuojelun problematiikka ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut, nykyiset ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. 1980-luvulla oltiin valveutuneita ja ympäristökysymykset olivat paljon esillä – tosin ilmaston lämpenemisen sijaan silloin puhuttiin kasvihuoneilmiöstä. Konkreettisia toimia oli kuitenkin vähän, koska ratkaisuja ei juurikaan ollut tiedossa.” Nykyisin ympäristönsuojelun ilmapiiri on Mälkiän mukaan aivan toinen kuin aikaisemmin, nimenomaan positiivisessa mie- Visionär tycks Jussi Mälkiä ha varit redan när han under studietiden blev intresserad av miljöfrågor. I företagsverksamheten har hänsynen till miljöaspekterna i första hand betytt att ta fram konkreta lösningar på praktiska miljöproblem. ”Miljöskyddsproblematiken har knappt förändrats alls under de senaste decennierna eftersom dagens problem har varit kända sedan länge. På 1980-talet var folk aktiva och miljöfrågorna var ofta på tapeten – visserligen med den skillnaden att man då talade om växthusfenomenet i stället för uppvärmningen av klimatet. Konkreta åtgärder var det emellertid ont om eftersom man sällan hade lösningar.” Enligt Mälkiä andas dagens miljöskydd en helt annan stämning än förr och förändringen har gått i positiv riktning. I Mälkiäs lessä. Hänen yrityksissään ympäristöongelmiin ei kuitenkaan ole paneuduttu pelkästään maailmanparannuksen merkeissä. Taloudelliset tekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa siihen, millaisia ympäristöratkaisuja on haettu. ”Yksi keskeinen asia meille on merenkulun energiatehokkuus. Energiasäästöillä ja päästöjen leikkaamisella on totta kai myös suuri taloudellinen merkitys. Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan ratkaisuja uusista energiamuodoista – bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta. Tulevaisuudessa näiden merkitys kasvaa entisestään”, Mälkiä uskoo. företag är miljöproblemen emellertid inte någonting som man fördjupar sig i enbart av idealistiska skäl. De ekonomiska faktorerna har en avgörande inverkan på vilka miljölösningar man stannar för. ”En väldigt viktig sak för oss är sjöfartens energieffektivitet. Om vi kan spara energi och minska på utsläppen så har det självfallet en stor ekonomisk betydelse. Vi letar aktivt efter lösningar bland de nya energiformerna – bioenergin, vindkraften och solenergin. Jag är övertygad om att deras betydelse kommer att växa i framtiden”, säger Mälkiä. Ympäristöratkaisujen hakeminen on keskittynyt Meriaura-konsernissa kahteen yritykseen: ympäristöteknologiaan ja energiaratkaisuihin erikoistuneen Biota Techin rinnalla toimii muun muassa roskakaloista biopolttoainetta valmistava Sybimar. ”Roskakalan käsittely hyödyttää ympäristöä kahdella tavalla: kalas- I Meriaurakoncernen är framtagningen av miljölösningar koncentrerad till två företag: dels Biota Tech som sysslar med miljöteknologi och energilösningar och dels Sybimar som bland annat förvandlar skräpfisk till biobränsle. ”Hanteringen av skräpfisk är till nytta för naturen på två sätt: fisket sänker halterna av >> Meriaura-ryhmäN yritystiedot Fakta om företagen i Meriauragruppen AURAMARE Meriaura-ryhmän emoyhtiö, joka hallinnoi ryhmän muita yrityksiä. Ryhmän palveluksessa on kaikkiaan 220 työntekijää ja liikevaihto on noin 37 miljoonaa euroa. Meriauragruppens moderbolag som administrerar de övriga företagen i gruppen. Gruppen har sammanlagt 220 anställda och omsättningen uppgår till cirka 37 miljoner euro. MERIAURA Erikoistunut teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Yrityksen käytössä on 14 alusta, joiden kokonaiskantavuus on yli 50 000 tonnia. Alusten kuljetussuorite on yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät pääasiassa Pohjois-Euroopassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Specialiserat på sjötransport av industriprodukter och råvaror samt olika transporter av projektkaraktär. Företaget förfogar över 14 fartyg med en totaldräktighet på över 50 000 ton. Fartygen transporterar över 2 miljoner ton gods per år. De trafikerar huvudsakligen i norra Europa på Östersjön och Nordsjön. VG-SHIPPING Laivojen miehitys- ja tekniikanhoitopalveluja tarjoava varustamo. Yrityksen palkkalistoilla on keskimäärin 100 merenkulkijaa. Ett rederi som erbjuder ship management- och tekniska tjänster. Företaget har i genomsnitt cirka 100 anställda sjöfarare. PETROTRANS Tarjoaa telakkateollisuuden logistiikkapalveluja. Yritys toimii Turun telakan yhteydessä. Erbjuder logistiktjänster inom varvsindustrin. Företaget verkar vid Åbo skeppsvarv. BIOTA TECH Ympäristöteknologiaan ja energiatehokkuuteen erikoistunut insinööri- ja asiantuntijatoimisto. En ingenjörs- och expertbyrå som är specialiserad på miljöteknologi och energieffektivitet. SYBIMAR Valmistaa biodieseliä mm. kalanjalostusteollisuuden jätteistä. Tillverkar biodiesel, bl.a. av avfall från fiskförädlingsindustrin. GAIAMARE Omistaa Aura-laivan. Valtio on lisäksi myöntänyt yritykselle investointitukea uuden ympäristöystävällisen aluksen rakentamiseen. Äger fartyget Aura. Dessutom har staten beviljat företaget investeringsstöd för byggandet av ett nytt miljövänligt fartyg. Meriaura on myös mukana merenkulun ilmastovaikutuksia tutkivassa ATMOSMARE-SÄÄTIÖSSÄ sekä OLKILUODON YKSITYISSATAMASSA. Dessutom samarbetar Meriaura med stiftelsen ATMOSMARE, som forskar i sjöfartens inverkan på klimatet, och med hamnföretaget OLKILUODON YKSITYISSATAMA OY. 7 taminen vähentää vesien fosfori- ja muita ravinnepitoisuuksia, lisäksi kalajätteestä tuotetaan biopolttoainetta. Käytämme biopolttoaineen valmistukseen myös muita biojätteitä, kuten kaislaa. Lopputuotteena syntyvää biopolttoainetta hyödynnämme työkoneissa ja maalogistiikassa”, Mälkiä selventää. Taloudelliset näkökannat on otettu huomioon myös kuljetuksissa. ”Olemme kehittäneet logistisia ratkaisuja niin, että biotalouden kannalta syntyvä hyöty on mahdollisimman suuri – ympäristön suojelusta ei saa koitua suurempia kustannuksia kuin mikä siitä saatava nettohyöty on.” Mälkiän suunnitelmissa on myös uuden, rahtiliikenteessä käytettävän ympäristöystävällisen monitoimialuksen rakentaminen. Viking Linen lisäksi Meriaura-ryhmään kuuluva Gaiamare oli ainoa yritys, jolle valtio loppuvuodesta myönsi uusien investointien ympäristötukea. ”Aluksen rakentamista koskevat selvitystyöt ovat parhaillaan käynnissä, päätöksen teemme kevään aikana. Alus on tarkoitus rakentaa Turun telakalla – vaikkakin tämä Suomen kustannustasolla on meille taloudellisesti haastava ratkaisu. Mikäli hanke toteutuu, on uusi alus suunnitelmien mukaan liikenteessä ensi vuonna.” fosfor och andra näringsämnen i vattnen samtidigt som fiskresterna förvandlas till biobränsle. Vid tillverkningen av biobränsle använder vi oss också av annat bioavfall, som vass. Slutprodukten biobränsle använder vi sedan i arbetsmaskiner och inom landlogistiken”, förklarar Mälkiä. Inom Meriaurakoncernen tar man även vid transporterna hänsyn till de ekonomiska aspekterna. ”Vi har utvecklat våra logistiska lösningar så, att den bioekonomiska nyttan är optimerad – miljöskyddet får ju inte dra på sig kostnader som överstiger nettointäkterna.” I Mälkiäs planer ingår även byggandet av ett nytt, miljövänligt mångfunktionellt fartyg för fraktfart. I slutet av fjolåret beviljade staten miljöstöd för nya investeringar till bara två företag, Viking Line och Gaiamare som hör till Meriaurakoncernen. ”Utredningen för fartygsbygget pågår som bäst och beslutet fattar vi under vårens lopp. Det är tänkt att fartyget ska byggas på Åbovarvet trots att den höga kostnadsnivån i vårt land gör projektet ekonomiskt krävande. Om det hela går i lås ska det nya fartyget enligt planerna sättas i trafik under nästa år.” Meriaura-ryhmän menestys seisoo Mälkiän mukaan kahden tukevan ’kivijalan’ varassa: bulk-lastiliikennettä ovat tukemassa vaativat erikoiskuljetukset. ”Kuljetamme paljon maatalouden perustuotteita, kuten viljaa ja lannoitteita, sekä uusiutuvaa energiaa, kuten pellettejä. Tämäntyyppisten tuotteiden kysyntään eivät taloudelliset suhdanteet herkästi vaikuta – voi sanoa, että näiden ansioista me selvisimme lamasta.” Erikoiskuljetukset, esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaloiden suuret komponentit, ovat Mälkiän yrityksille kasvava ala. ”Uusi alus vastaisi myös tähän tarpeeseen.” Jussi Mälkiän taidot yrittäjänä on huomattu myös muualla, sillä hänen yrityksiään on viimeisten kuukausien aikana palkittu peräti kahdesti. Viime syksynä Meriauralle tuli alueellinen voitto konsulttiyritys Ernst&Youngin kasvuyrityskilpailussa, ja helmikuussa Sybimar palkittiin kunniamaininnalla kansainvälisessä Itämeren alueen ilmastokilpailussa. ”Koen nämä palkinnot ennen kaikkea tunnustuksena tekemällemme työlle – sille, että meillä on ollut rohkeutta ottaa riskejä ja toimia suunnannäyttäjänä investoidessamme energia- ja ympäristöasioihin.” Enligt Mälkiä vilar Meriaurakoncernens framgång på två stabila stenfötter: bulklasttrafiken och de krävande specialtransporterna. ”Vi transporterar en hel del basprodukter för jordbruket, som säd och gödsel, samt förnybar energi som pellets. Efterfrågan på gods av den här typen är inte särskilt känslig för de ekonomiska konjunkturerna – man kan säga att det var bulklasternas förtjänst att vi klarade lågkonjunkturen.” Specialtransporterna, som exempelvis stora element för vind- och kärnkraftverk, är en växande nisch på Mälkiäs företag. ”Det nya fartyget skulle svara också på det här behovet.” Jussi Mälkiäs talanger som företagare har väckt uppmärksamhet – hans företag har nämligen alldeles nyligen blivit prisbelönt hela två gånger. I höstas tog Meriaura hem en regional seger i konsultföretaget Ernst&Youngs tävling för växande företag och i februari belönades Sybimar med ett hedersomnämnande i en internationell klimattävling för Östersjöregionen. ”Jag upplever de här priserna framför allt som en erkänsla för det arbete vi gör – att vi har haft mod att ta risker och fungera som ett föredöme genom våra investeringar i energi och miljö.” Suurimpina tulevaisuuden ympäristöuhkina Mälkiä näkee erilaiset sään ääri-ilmiöt ja muut ilmaston hallitsemattomat muutokset. ”Kotimaan ympäristökysymyksiä suurempina ongelmina pidän ilmastonmuutoksen globaaleja uhkia – sateita, tulvia ja lämpöaaltoja, jotka voivat aiheuttaa yhä laajemmalle leviäviä levottomuuksia. Kun esimerkiksi meren pinnan alueelliset nousut pakottavat suuret määrät ihmisiä hakemaan uusia asuinsijoja, seuraukset voivat olla arvaamattomia.” Itämeren suojelutilannetta Mälkiä sen sijaan pitää hyvänä. Hyvältä näyttää myös Jussi Mälkiän ja 25-vuotista taivaltaan juhlivan Meriaura-konsernin tulevaisuus. ”Juhlavuoden kunniaksi olemme ottaneet suunnaksemme turkoosin tulevaisuuden – sekoitus sinistä ja vihreää, merta ja ympäristöä. Juuri sopivassa suhteessa.” 8 Som de största miljöhoten i framtiden betraktar Mälkiä extrema väderfenomen av olika slag samt rent generellt oförutsägbara förändringar i klimatet. ”Jag tycker att klimatförändringens globala hotbilder är ett större problem än våra inhemska miljöfrågor – regn, översvämningar och värmeböljor, som kan ge upphov till oroligheter som sprider sig. Om till exempel havsytan stiger och regionalt tvingar en stor mängd människor att leta efter andra platser att bosätta sig på, kan det få oanade följder.” Däremot anser Mälkiä att skyddsläget för Östersjön är gott. Framtiden ser ljus ut också för Jussi Mälkiä och Meriaurakoncernen som firar sitt 25-årsjubileum. ”Jubileumsåret till ära har vi satt kurs på en framtid som är turkos – alltså en blandning av blått och grönt, hav och miljö. I lämpliga proportioner.” Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Future Image bank Ole hyvä, suomalainen! Perustiedot Itämerestä koottiin kansalaisoppaaseen En handbok för finländare! Ett kunskapspaket om Östersjön i bokform Itämeritietämyksen päivitys käy nyt kätevästi. Kotimeremme huolestuttava nykytila, sen syyt, seuraukset, meren suojeluhankkeet sekä tulevaisuuden näkymät on kerätty yksiin kansiin, Kansalaisen Itämeri -oppaaseen. Monipuolisen tietopaketin voi noutaa tai tilata ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen toimipisteistä tai verkkosivuilta – ja kaiken lisäksi maksutta. Nu är det inte svårt längre att hålla sig ajour om Östersjön. Detta vårt innanhavs bekymmersamma tillstånd med orsak och verkan, skyddsprojekt och framtidsutsikter har sammanställts i en handbok, Fokus på Östersjön, som kan hämtas på något av Europainformationens kundservicekontor eller beställas på webben – gratis dessutom! ”O ”I ppaaseen on pyritty saamaan olennaisin tieto, joka ei muutamassakaan vuodessa vanhene – paitsi siltä osin, että suojeluhankkeet toivottavasti etenevät”, kertoo marraskuun lopussa julkaistun kirjan toimitustyöstä Eurooppatiedotuksessa vastannut julkaisutoimittaja Päivi Toivanen. Vastaavanlaista kansalaisvalistushanketta ei hänen tietääkseen ole tähän mennessä toteutettu missään muussa Itämeren maassa, joten suomalaiset ovat tiedonjakajina jälleen kerran EU:n eturintamassa. handboken har vi försökt sammanställa den väsentligaste informationen som inte föråldras på några år – utom förstås för skyddsprojektens del. De ska ju förhoppningsvis utvecklas”, uppger publikationsredaktör Päivi Toivanen på Europainformationen som har svarat för boken. Fokus på Östersjön utkom i december. Så vitt Toivanen känner till har något motsvarande folkupplysningsprojekt inte realiserats i något annat Östersjöland, vilket betyder att finländarna än en gång ligger i framkant som informatörer i ett EUsammanhang. Suomalaiset ovat tunnetusti aktiivisia lehtien lukijoita ja myös muun median seuraajia, joten Päivi Finländarna är erkänt aktiva tidningsläsare och konsumenter av olika medier. Päivi Toivanen förmo- >> 9 Toivanen olettaa väestön tietotason Itämeriasioista olevan yleisesti kohtuullisen hyvä. ”Olemme erilaisissa kansalaisten yhteiskunnallista ja yleistietämystä mittaavissa EU-barometreissa perinteisesti pärjänneet keskitasoa paremmin, vaikkakin tyypilliseen suomalaiseen tapaan useimmat väheksyvätkin tietojaan.” Opaskirja tulee silti selkeästi tarpeeseen, sillä se antaa tiiviissä ja havainnollisessa muodossa kokonaiskuvan, jonka hahmottaminen useiden eri tietolähteiden satunnaisten uutisten pohjalta on usein työlästä ja hankalaa. Päivi Toivanen lukee Itämeritietämyksen perusteet osaksi suomalaista kansalaissivistystä. ”Itämeri on meille monella tapaa elinehto. Se on olennainen osa ympäristöämme, mutta myös ratkaisevan tärkeä kaupan ja liikenteen väylä; valtaosa ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren kautta”, hän muistuttaa. 10 dar därför att den allmänna kunskapsnivån om Östersjön ligger på en hyfsad nivå. ”På olika EU-barometrar som mäter folks allmänbildning och samhällskunskaper brukar vi ligga över genomsnittet, även om det är typiskt finskt att förringa sina egna kunskaper.” Handboken fyller ändå ett klart behov eftersom den i komprimerad och åskådlig form ger en helhetsbild. Oftast är det ju både jobbigt och svårt att utifrån slumpartade nyheter från olika informationskällor skapa sig en helhet. Enligt Päivi Toivanen hör det till allmänbildningen i vårt land att besitta ett grundläggande mått av kunskaper om Östersjön. ”Östersjön utgör i flera avseenden ett livsvillkor för oss. Innanhavet utgör en integrerad del av vår miljö, men samtidigt också en livsviktig transportled för handel och kommunikation. Lejonparten av vår utrikeshandel går nämligen över Östersjön”, påpekar Toivanen. Kirjan monipuolinen sisällys rakentuu pääosin eturivin ympäristöasiantuntijoiden kirjoituksista sekä poliitikkojen ja kansalaisvaikuttajien näkemyksistä ja kannanotoista. Kirjoittajia ovat Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen ja Kjell Westö. Haastateltavien joukko on nimekäs. Mukana ovat muun muassa Alexander Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen, Carl Haglund, Liisa Rohweder ja Ilkka Herlin. Kirjan 123 sivuun mahtuu tekstiaineiston lisäksi runsaasti tasokkaita, puhuttelevia valokuvia sekä muuta selventävää ja havainnollistavaa kuvitusta. Totta vai tarua -väitteillä ja niiden perusteluilla annetaan ytimekkäitä tietoiskuja usein esitetyistä Itämerta koskevista puheenaiheista ja uskomuksista. Boken belyser sitt ämne ur många vinklar och bygger huvudsakligen på artiklar av framstående miljöexperter samt politikers och opinionsbildares uppfattningar och ställningstaganden. Boken är skriven av Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen och Kjell Westö. De intervjuade utgör en namnkunnig skara. Medverkar gör bland andra Alexander Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen, Carl Haglund, Liisa Rohweder och Ilkka Herlin. Bokens 123 sidor består inte bara av text utan bjuder också generöst på träffsäkra fotografier och illustrationer som förtydligar och åskådliggör. Myt eller verklighet? I varje kapitel ges en rad vanliga påståenden och föreställningar om Östersjön som kan vara sanna – eller falska. De följs upp med ett svar som kort och kraftigt förklarar hur det faktiskt förhåller sig. Vaikka Itämeri on yksi maailman saastuneimpia merialueita ja suojeluhankkeiden vaikutukset näkyvät meren tilassa hitaasti, Päivi Toivanen toivoo kirjasta kuitenkin välittyvän toiveikkuuden viestin. ”Oppaan kokoamistyön eri vaiheissa on ollut upeaa huomata, että eri alojen ihmiset ovat mukana Itämeren pelastamiseen tähtäävissä tutkimus- ja suojeluhankkeissa täydestä sydämestään.” Asiantuntijoita – kirjoittajia ja haastateltavia – ei tarvinnut kovin sitkeästi suostutella mukaan oppaan työryhmään. ”He ottivat haasteen vastaan kiireisistä aikatauluistaan huolimatta. Muun muassa Kjell Westö oli juuri aloittanut tiiviin kirjoitusrupeaman, mutta koska koki hankkeemme henkilökohtaisesti tärkeäksi, hän poikkesi periaatteestaan ja kirjoitti kirjaamme hienon esseen ’Yhdeksän lyhyttä kappaletta rakkaudesta mereen’.” Myös Päivi Toivasen omaa työtä Kansalaisen Itämeri -kirjan parissa on motivoinut vahvasti henkilökohtainen intressi. ”Perheemme on veneillyt Itämerellä parinkymmenen vuoden ajan, ja nyt olemme asettuneet mökkiläisiksi Taalintehtaan saaristoon. Meren tilan muutokset ovat mökkirannassamme päivittäin nähtävissä”, hän toteaa. Trots att Östersjön är ett av de mest förorenade havsområdena i världen och det tar tid för skyddsprojektens effekter att bli synliga, önskar Päivi Toivanen att boken ska förmedla ett hopp. ”Under arbetet med att sammanställa handboken har det varit härligt att upptäcka att så många personer i olika branscher deltar helhjärtat i olika forsknings- och skyddsprojekt för att rädda Östersjön!” Det har inte behövts något tjatande för att få experter – både skribenter och intervjuobjekt – att gå med i arbetsgruppen för handboken. ”De antog utmaningen trots fullspäckade almanackor. Bland annat Kjell Westö hade precis inlett en intensiv skrivperiod, men eftersom han upplevde att vårt projekt berörde honom personligen så gjorde han ett undantag från sina principer och skrev den fina essän Nio korta kapitel om kärleken till ett hav.” Också Päivi Toivanens eget arbete med boken Fokus på Östersjön har haft ett starkt personligt intresse som drivkraft. ”Vår familj har gjort båtfärder på Östersjön i tjugo års tid och nu har vi skaffat oss en stuga i skärgården utanför Dalsbruk. Vid stugstranden kan vi dagligdags följa med hur havets tillstånd förändras”, berättar hon. Pienetkin teot Itämeren tilan parantamiseksi ovat Päivi Toivasen mukaan tärkeitä. ”Myös yksittäinen ihminen voi tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi ympäristölle ja myös Itämerelle. Kannattaa esimerkiksi harkita, millä tavoin ja miten paljon matkustaa. ” Toivasten mökkirannassa ei pestä mattoja. Mereen ei myöskään heitetä jätevesiä eikä mitään muutakaan. Även små insatser för Östersjöns bästa är enligt Päivi Toivanen viktiga. ”Även enskilda personer kan göra val som är bra för miljön och därmed också för Östersjön. Till exempel kan man fundera på hur mycket man reser och på vilket sätt.” Vid familjen Toivanens stugstrand tvättas det inga mattor. Familjen häller inte heller ut avfallsvatten i havet eller dumpar prylar. ”Jokainen voi vaikuttaa, ja pienistä puroista >> kasvaa virta”, Päivi Toivanen muistuttaa kansalaisaktiivisuuden tärkeydestä Itämeren suojeluhankkeissa. ”Var och en kan dra sitt strå till stacken och >> många bäckarsmå bildar en stor å”, påpekar Päivi Toivanen på tal om vikten av medborgaraktivitet för skyddsprojekten för Östersjön. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin ennen muuta kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia sopimuksia. Kirja painottaa, että suojelutyöhön on sitoutettava koko laaja, lähes 90 miljoonan ihmisen asuttama valuma-alue, jonka joet laskevat Itämereen maatalouden ja teollisuuden päästöjä. ”Tahtoa ongelmien ratkaisemiseksi on – mutta riittävätkö teot?” kirja kysyy. Kansalaisen Itämeri -kirjan voi noutaa Eurooppatiedotuksen asiakastoimipisteistä, joita on eri puolilla Suomea 19; useimmat niistä toimivat maakuntakirjastojen yhteydessä. Sen voi myös lukea – ja halutessaan tulostaa – verkkosivuilta www.eurooppatiedotus.fi. Näiltä sivuilta löytyy lisäksi lomake, jolla kirjan voi tilata kotiosoitteeseen. Kansalaisen Itämeri -oppaan ruotsinkielinen versio on nimeltään ”Fokus på Östersjön”. Päivi Toivanen kertoo kirjan valmistuttua hieman jännittäneensä, millaisen vastaanoton sisällöltään meri- ja rannikkopainotteinen teos saisi Sisä-Suomessa. ”Epäilyt ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. Itämeri ja maamme tuhannet järvet ovat samaa kokonaisuutta, yhteistä luontoprojektia. Ainoan meremme samoin kuin järviemme hyvinvointi on meidän kaikkien vastuulla”, hän tiivistää. För att rädda Östersjön behövs det dock först och främst internationellt samarbete och bindande avtal. I boken betonas det att skyddsarbetet måste omfatta hela det vidsträckta tillrinningsområdet där det bor nästan 90 miljoner människor och där utsläppen från jordbruket och industrin förs med floderna ut i Östersjön. ”Viljan att lösa problemen finns – men räcker insatserna till?” frågar sig boken. Boken Fokus PÅ ÖSTERSJÖN kan hämtas på Europainformationens 19 kundservicekontor som finns på olika håll i landet. Merparten av kontoren finns på ett landskapsbibliotek. Boken kan också läsas – eller skrivas ut – på nätet på adressen www.eurooppatiedotus.fi. Där finns också en blankett med vilken du kan beställa boken och få den hemskickad. Den finska utgåvan av Fokus på Östersjön heter Kansalaisen Itämeri. Päivi Toivanen berättar att när boken utkom var hon spänd på vilket mottagande den skulle få inne i landet eftersom tyngdpunkten ju ligger på havet och kusterna. ”Mina farhågor visade sig ändå vara ogrundade. Östersjön och de tusen sjöarna i vårt land är delar av samma helhet och hör till samma naturprojekt. Ansvaret för vårt enda hav, liksom våra sjöar, vilar på oss alla”, sammanfattar hon. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on osa valtionhallinnon EU-tiedottamista. Sen tehtävänä on tuottaa ja välittää kansalaisille tietoa suomeksi ja ruotsiksi Euroopan yhdentymisestä ja Suomen toiminnasta EU:ssa. Eurooppatiedotus toimii kaikissa 19 maakunnassa. Asiakaspalvelupisteet sijaitsevat pääsääntöisesti maakuntakirjastoissa. Asiakaspalvelusta vastaa aluetiedottaja, joka toimii maakunnassaan kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten ja paikallisten tiedotusvälineiden apuna ja EU-tiedon asiantuntijana. Aluetiedottajat pyrkivät aktiivisesti edistämään keskustelua Euroopan unionista järjestämällä EU-aiheisia tilaisuuksia ja kiertämällä maakunnassaan luennoimassa. Eurooppatiedotuksen julkaisut ovat maksuttomia. Ne kertovat Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä monipuolisesti, suomalaisesta näkökulmasta. Julkaisujen aihepiirejä ovat mm. historia ja politiikka, EU-kansalaisuus, talous ja elinkeinot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunta ja kulttuuri. Utrikesministeriets Europainformation utgör en del av statsförvaltningens EU-information. Europainformationens uppgift är att ta fram och förmedla information till medborgarna på svenska och finska om den europeiska integrationen och Finlands verksamhet i EU. Europainformationen finns i samtliga 19 landskap. Kundservicekontoren finns i regel på landskapsbiblioteken. För kundservicen ansvarar en regioninformatör som i respektive landskap bistår medborgarna, föreningarna och organisationerna, utbildningsanstalterna och de lokala medierna med sakkunskap om EU-information. Regioninformatörerna försöker aktivt främja diskussionen om Europeiska unionen genom att anordna sammankomster på EU-teman och åka runt och föreläsa i landskapet. Europainformationens publikationer ges ut på svenska och finska och är kostnadsfria. Publikationerna ger allsidig information om Europeiska unionen och Finlands medlemskap i unionen. Informationen är anpassad till finländska förhållanden. Publikationerna har olika teman som historia och politik, EU-medborgerskap, ekonomi och näringsliv, utrikes- och säkerhetspolitik, samhälle och kultur. 11 Luontokuvaaja Jukka Haltimo Antaa horisontin hoitaa Naturfotograf Jukka Haltimo ”Horisontjustering” på Aspskär Jukka Haltimo on intohimoinen maailmanmatkaaja, valokuvaaja ja luontoihminen. Hänen yli 40 000 kuvan arkistostaan valikoituivat myös Merimieseläkekassan tämän vuoden kalenterin upeat, Itä-Uudenmaan Aspskärissä kuvatut merimaisemat. Jukka Haltimo är passionerad världsresenär, fotograf och naturmänniska. Det är ur hans arkiv på över 40 000 bilder som de fantastiska bilderna i Sjömanspensionskassans kalender 2011 är utvalda. De visar sjölandskap fotograferade på Aspskär i den östnyländska skärgården. V iimeisin Jukka Haltimon eksoottisista kuvausmatkoista suuntautui Tyynen valtameren Galapagossaarille – ei sen vähempää kuin presidenttiparin seurassa. ”Presidentti Tarja Halonen on harrastanut luontokuvausta jo pitkään. Kaikkiaan meitä oli 16 valokuvaajaa mukana tällä Suomen Luontokuvaajien järjestämällä matkalla”, Haltimo kertoo. Ecuadoriin kuuluvien Galapagossaarten luonto ja eläimistö ovat ainutlaatuisia. Saaret kuuluvat Unescon uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle, ja liikkuminen alueella on tarkkaan rajattua. ”Kuvauskohteena paikka on suorastaan unelma. Suurin osa eläimistä on elänyt vailla luontaisia vihollisia, joten ne eivät osaa pelätä ihmisiä, vaan ovat hyvin kesyjä ja tulevat lähelle. Alueella on myös useita aktiivisia tulivuoria ja niiden synnyttämiä, uskomattoman hienoja laavatunneleita.” Yhdentoista päivän matkasta tallentui Jukka Haltimon kameraan peräti 10 000 kuvaa. 12 D en senaste av Jukka Haltimos exotiska fotoexpeditioner gick till Galapagosöarna i Stilla havet. Resesällskapet bestod av ingen mindre än presidentparet. ”President Tarja Halonen har sysslat med naturfotografering i många år. Allt som allt var vi 16 fotografer på den här resan, som arrangerades av Finlands Naturfotografer”, berättar Haltimo. Galapagosöarna hör till Equador. Naturen och djurlivet är helt otroliga, någonting liknande finns ingen annanstans. Ögruppen står på Unescos lista över hotade världsarv och rörelsefriheten i området är strängt begränsad. ”För fotografer är stället rena drömmen. Största delen av djuren saknar naturliga fiender och förstår alltså inte att vara rädda för människor, utan är väldigt tama och kommer nära. I området finns dessutom flera aktiva vulkaner som har skapat fantastiska lavatunnlar.” Under den elva dagar långa resan tog Jukka Haltimo så mycket som tio tusen bilder. Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Jukka Haltimo Itä-Uudenmaan ulkosaaristossa Loviisan edustalla sijaitseva Aspskärin alue on toiminut luonnonsuojelualueena vuodesta 1923. Ainutlaatuisesta linnustostaan tunnetulla saariryhmällä elää muun muassa Suomen suurin ruokkiyhdyskunta. Aspskärsarkipelagen i Östra Nylands yttre skärgård utanför Lovisa har sedan 1923 varit ett naturskyddsområde. I arkipelagen, som är känd för sin unika fågelfauna, lever bl.a. landets största koloni av tordmule. Valokuvaus on kulkenut Jukka Haltimon suvussa pitkään – sekä hänen isänsä että isoisänsä olivat ahkeria kuvaajia. Hänen oman kuvausharrastuksensa innoittivat alkuun lintuharrastus sekä Lauttasaaren yhteiskoulun luontokerho, josta on hänen mukaansa myöhemmin meritoitunut useampikin nimekäs luontokuvaaja. ”Kuvaan vaihtelevasti, joskus enemmän, joskus vähemmän. Suurin osa kuvista tulee otettua matkoilla kaukana kotoa, tai sitten ihan kotikulmilla. Tärkeä kuvauskohde on myös kotimaan saaristo, etenkin Aspskärin seutu, jossa vietän melkeinpä kaiken työn ja matkustelun väliin jäävän ajan, noin 30–40 päivää vuodessa.” Itä-Uudenmaan ulkosaaristossa Loviisan edustalla sijaitseva Aspskärin alue käsittää kuusi pienehköä luotoa. Vuodesta 1923 luonnonsuojelualueena toiminut alue on tunnettu etenkin ainutlaatuisesta linnustostaan. Alun perin alueen kalastajien toimesta perustetun suojelualueen käytännön toiminnasta vastaa paikallinen luonnonsuojeluyhdistys, Östra Nylands Fågel- och Naturskyddsföreningen, jonka jäsenistöön Haltimokin kuuluu. ”Meitä on aktiivinen 10–15 hengen porukka, jotka vastaamme yhdistyksen toiminnasta ja alueen vartioinnista, etenkin kesäisin rauhoitusaikana.” Fotograferandet har en lång historia i Jukka Haltimos släkt – både hans far och hans farfar var ivriga fotografer. Själv kom han igång med fotograferandet som hobby genom sitt intresse för fåglar och skolans (Lauttasaaren yhteiskoulu i Helsingfors) naturklubb. Sedan dess har hans gamla skola fostrat flera blivande naturfotografer som sedermera gjort sig ett namn. ”Mitt fotograferande går i vågor; ibland mera och ibland mindre. Det mesta av bilderna blir tagna på resor långt borta hemifrån – eller precis i hemknutarna. Ett viktigt fotomotiv är den finska skärgården, i synnerhet kring Aspskär, där jag tillbringar nästan all tid som blir över mellan jobbet och resandet, cirka 30 till 40 dagar i året.” Aspskär ligger i Östra Nyland i den yttre skärgården utanför Lovisa och ögruppen omfattar sex mindre skär. Ögruppen har varit ett naturskyddsområde sedan 1923 och är framför allt känd för sitt unika fågelliv. Skyddsområdet grundades ursprungligen på initiativ av fiskare i trakten. Numera är det i praktiken den lokala naturskyddsföreningen, Östra Nylands Fågel- och Naturskyddsförening, som svarar för verksamheten. Även Haltimo är medlem i föreningen. ”Vi är ett aktivt gäng på 10–15 personer som svarar för föreningens verksamhet och bevakningen av området, i synnerhet när Aspskär är fredat på sommaren.” Pääsaari Aspskär on ollut rauhoitettuna vuodesta 1953, ja linnustoltaan rikkain saari, Haverörn, rauhoitettiin vuonna 1975. Alueella on tavattu kaikkiaan yli 250 lintulajia, ja siellä elää mm. Suomen suurin ruokkiyhdyskunta ja maamme ainoa etelänkiislojen yhdyskunta. Alueella oli vuosien ajan myös poikkeuksellisen suuri merimetsokanta, joka nyttemmin on kadonnut. Lintujen pesimäaikaan, huhtikuusta elokuuhun, saarilla on voimassa maihinnousukielto, jolloin myös vesialueella liikkuminen on kielletty. Huvudön Aspskär har varit fredad sedan 1953 medan Haverörn, som har det rikaste fågellivet, är fredad sedan 1975. I området har påträffats totalt drygt 250 fågelarter och där förekommer bl.a. landets största koloni av tordmule och landets enda koloni med sillgrissla. I många års tid fanns där också ett exceptionellt stort skarvbestånd, som numera har försvunnit. Under fåglarnas häckningstid, från april till augusti, råder det landstigningsförbud på öarna. Då är det också förbjudet att röra sig på vattnet i ögruppen. >> 13 Hylje päiväunilla. Ecuadoriin kuuluvien Galapagossaarten ainutlaatuinen eläimistö on elänyt pitkään vailla luontaisia vihollisia. Siksi eläimet ovat hyvin kesyjä – ja valokuvauksellisia. En säl som tar sig en middagsslummer. Den unika faunan på Galapagosöarna, som hör till Equador, har fått leva länge utan naturliga fiender. Därför är djuren mycket tama – och tacksamma fotoobjekt. ”Olen käynyt Aspskärissä viimeiset 30 vuotta – minun on päästävä sinne säännöllisin väliajoin ’horisonttihoitoa’ saamaan. Siellä on tullut vietettyä muutama joulukin. Sydäntalvella ulkosaaristossa kaikkien valojen ulottumattomissa ymmärtää, kuinka pimeää voikaan olla”, Haltimo kuvailee. ”Luonnon ja sääilmiöiden seuraaminen ja niiden kuvaaminen on minulle olennainen osa merellä oloa. Ja ilmojen armoilla kun ollaan, on merisään kuuntelu näillä reissuilla melkeinpä rituaali. Joskus on jouduttu jäämään aiottua pidemmäksi aikaa, kun ei ole ehditty pois niin sanotusti hyvän sään aikana.” Ympäristöministeriön luvalla toimivan yhdistyksen tukipaikkana toimii pääsaari Aspskärin viereisellä Enskärillä sijaitseva vartiotupa, jota pidetään yllä kolhoosiperiaatteella. ”Aspskär hakkaa kaikki Suomen muut lintuasemat mennen tullen, ainakin ruoan laadussa – olemme valmistaneet ja nauttineet siellä niin etanat kuin pippuripihvitkin. Paikka pyörii yhteistaloudella, ja jokainen huolehtii omalta osaltaan jälkien siivoamisesta ja varastojen täydentämisestä. Lisäksi kunnostamme asemaa porukalla koko ajan. Tämän voi sanoa olevan aidosti yhteisöllistä toimintaa.” Alueen lintukantojen suojelun lisäksi yhdistys tekee arvokasta työtä myös tutkimuksen saralla. Pesimälinnuston kehitystä on seurattu alueella katkeamatta yli 60 vuotta. ”Olemme havainneet ja raportoineet eteenpäin ensimmäisenä jokaisen vuodesta -92 lähtien Suomessa tapahtuneen lintujen joukkokuoleman. Syitä näihin ei ole löydetty, mutta vahvimmat epäilyt ovat kohdistuneet myrkkyleviin. Viimeisin joukkokuolemista ajoittuu viime vuodelle.” Jukka Haltimon seuraava kuvausreissu on jo tiedossa – kevään korvalla hän suuntaa kameroineen Afrikkaan, Tansanian savanneille. Mitä muita kuvauskohteita matkaajan haaveissa vielä on? ”Amazonin sademetsät, Peru, Etelämanner, Huippuvuoret, Australia, Uusi-Seelanti… Mielenkiintoisia matkakohteita ja kuvauspaikkoja riittää aivan varmasti myös tuleville vuosille.” Albatrossit saapuvat keväisin pesimään Galapagossaarille. På våren anländer albatrosserna till Galapagosöarna för att häcka. ”Under de senaste 30 åren har jag besökt Aspskär varje år – jag måste helt enkelt få komma dit ut med jämna mellanrum för att så att säga ’justera horisonten’. En och annan jul har jag också firat där. Den som mitt i vintern befinner sig i den yttre skärgården, långt bortom stadens ljus, inser hur mörkt mörkret kan vara”, förklarar Haltimo. ”Att följa med naturen och väderleken och fånga dem på bild hör till det viktigaste för mig när jag är ute i skärgården. Och eftersom vi då lever på vädrets villkor så är det nästan en ritual att lyssna på väderrapporten. Ibland har vi fått stanna längre än planerat eftersom vi inte har hunnit därifrån medan det vackra vädret varar.” Med miljöministeriets tillstånd har föreningen som bas en vaktstuga på Enskär som ligger bredvid huvudön Aspskär. Stugan upprätthålls enligt kolhosprincipen. ”Aspskär klår alla andra fågelstationer i landet med ena handen på ryggen, åtminstone vad matens kvalitet beträffar – där har vi lagat och avnjutit både sniglar och pepparbiffar. I praktiken är hushållet gemensamt och var och en ser till att städa efter sig och fylla på förråden. Dessutom underhåller vi fortlöpande stationen med gemensamma krafter. Man kan sannerligen kalla det kollektiv verksamhet.” Föreningen sysslar inte bara med att skydda fågelbestånden i området utan utför också ett värdefullt forskningsarbete genom att följa med hur de häckande fågelbestånden utvecklas. Detta har pågått utan avbrott i över 60 år. ”Sedan 1992 har vi varit de första att observera och rapportera varenda massdöd bland fåglar som har inträffat i vårt land. Orsakerna har man inte funnit, men i första hand misstänker man giftiga alger. Den senaste massdöden inträffade i fjol.” Jukka Haltimo har allaredan siktet inställt på följande resa – när det våras ska han med kamerorna i bagaget åka till Afrika, till savannen i Tanzania. Vilka andra fotografiska resmål drömmer resenären om? ”Regnskogen i Amazonas, Peru, Antarktis, Spetsbergen, Australien, Nya Zeeland… Listan på intressanta resmål att fotografera kommer garanterat inte att ta slut under de närmaste åren!” Jukka Haltimon kuviin voi tutustua osoitteessa: www.kiisla.fi Fler bilder av Jukka Haltimo hittar du på hans webbsida: www.kiisla.fi 14 Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju Kokki-stuertti Ismo Jokinen on MONEN TOIMEN MIES monitoimimurtajalta Kockstuerten Ismo Jokinen är EN MÅNGSYSSLARE ombord på en mångfunktionell isbrytare Ismo Jokinen viihtyi lieden ääressä jo lapsena. Teini-ikäisenä hän hurmaantui Rauman satamassa hinaaja Kalkkeen isojen koneiden miehekkäästä jyminästä. Ammatinvalinnan suunta alkoi hahmottua. Jäänmurtajilla uransa käynnistänyt talousammattilainen on vuodesta 1993 toiminut monitoimimurtaja Fennican talousesimiehenä. Redan som barn trivdes Ismo Jokinen vid spisen. Som tonåring fascinerades han av det maskulina bullret från bogserbåten Kalkes stora maskiner i Raumo hamn. Valet av yrke började ta form. Efter studier i hushållsbranschen inledde Ismo sin yrkesbana på en isbrytare och sedan 1993 har han tjänstgjort som ekonomiförman på den >> mångfunktionella isbrytaren Fennica. 15 I smo Jokisen neliviikkoinen vapaajakso on päättymässä. Rauman Haapasaaressa sijaitsevan pohjalaistyylisen talon pihassa kohoava uljas lumilinna ja puuvajan kattoon asti ulottuvat klapirivit kertovat isännän sydäntalvisista lempipuuhista. Ne kertovat myös siitä, että talossa virtaa elämäiloa ja energiaa. Puuta ja lunta Ismo Jokinen luonnehtii lempielementeikseen. Viisi vuotta sitten valmistunut talo on puutyötaidon mestarinäyte. Talon isännän suurelta osin itse rakentaman komean pytingin piirustukset syntyivät vapaahetkinä laivalla kahden vuoden aikana. Lumen ja jään keskellä Ismo Jokinen on viettänyt myös viimeisimmät työkuukautensa. Monitoimimurtaja Fennica on viime syksystä saakka ollut Grönlannin rannikolla torjumassa jäävuorista irtoavien lohkareiden öljynporauslautoille aiheuttamia vaaroja. ”Pääsaarelta lohkeaa citymarketin kokoisia järkäleitä, joita virtaukset kuljettavat porauslauttoja kohti. Tehtävämme on ollut hinata niitä kauemmas avomerelle, jossa ne sitten loppukesästä sulavat.” Työjakso Grönlannin vesillä on esimerkki monitoimimurtaja Fennican uudentyyppisestä, arktisesta off shore -operoinnista, jonka perinteisempiä tehtäviä ovat putken- ja kaapelinlaskut. Useimmat Fennican työtilauksista ovat liittyneet tavalla tai toisella öljynporaukseen ja muihin energiahankkeisiin. Operointikohteiden myötä Ismo Jokisen työympäristö on vaihdellut eksoottisilta Etelä-Amerikan vesiltä aina Kanadan rannikon äärilaitamille. ”Vuonna 1999 laskimme Brasiliassa maan öljy-yhtiön tilauksesta 114 kilometrin pituudelta putkea 1 300 metrin syvyyteen. Työtä tehtiin huomattavasti syvemmillä vesillä kuin aiemmissa vastaavissa kohteissamme Pohjanmerellä, Norjan ja Skotlannin rannikoilla”, hän kertoo yli vuoden kestäneestä, mieleen elävästi jääneestä työjaksosta. Työkokemukset eksoottisista ympäristöistä ovat Ismo Jokisen mukaan usein niin mielikuvituksellisia, että niitä on kuulijan vaikea uskoa. Siksi niiden kertominen tuntuu joskus turhauttavalta. 16 I smo Jokinens fyra veckors ledighet lider mot sitt slut. Han bor på Haapasaari i Raumo i ett hus i österbottnisk stil och på gården reser sig ett ståtligt snöslott. Travarna med ved som når ända upp i taket i vedboden skvallrar om vad värden i huset gärna sysslar med om vintrarna. De talar också om för oss att huset flödar av livsglädje och energi. Ismo Jokinen kallar veden och snön sina favoritelement. Huset, som stod klart för fem år sedan, är en timmermans mästarprov. Det mesta av huset har Ismo byggt med egna händer. Ritningarna till byggnaden föddes på lediga stunder ombord under två års tid. Omgiven av snö och is har Ismo Jokinen också varit de senaste arbetsmånaderna. MSV Fennica har sedan i höstas befunnit sig utanför den grönländska kusten där isblock som lossnar från isberg utgör en fara för oljeborrplattformerna. ”Från glaciärerna på det grönländska fastlandet lossnar det isblock stora som supermarketar som sedan förs av strömmarna mot borrplattformerna. Vår uppgift har varit att bogsera dem längre ut på havet, där de sedan smälter på sensommaren.” Det här uppdraget i de grönländska vattnen utgör ett exempel på den nya typ av arktiska off shore-operationer som ett fartyg av MSV-typ kan utföra. Till de mera traditionella uppgifterna hör också att lägga ner rör och kablar. De flesta av Fennicas uppdrag har på olika vis varit knutna till oljeborrning och andra energiprojekt. I takt med uppgifterna har Ismo Jokinens arbetsmiljö varierat från exotiska sydamerikanska vatten ända till avlägsna kanadensiska kuster. ”År 1999 var vi i Brasilien på uppdrag av landets oljebolag och lade ner 114 kilometer rör på 1300 meters djup. Arbetet gjordes på avsevärt djupare vatten än tidigare liknande uppdrag i Nordsjön utanför den norska och skotska kusten”, berättar Ismo om uppdraget som tog över ett år och gav honom mycket att minnas. Arbetserfarenheterna i exotiska miljöer har enligt Ismo Jokinen ofta varit så otroliga att han knappt blir trodd när han berättar om dem. Det kan kännas riktigt frustrerande! << Vuodesta 1993 Ismo Jokinen on toiminut talousesimiehenä monitoimimurtaja Fennicalla. << Sedan 1993 har Ismo Jokinen tjänstgjort som ekonomiförman på den mångfunktionella isbrytaren Fennica. < Lumilinnan rakennuselementtejä ovat tampatusta lumesta sahattavat kuutiot. Talvisesta leikkiparatiisista nauttivat muun muassa lähisuvun lapset. < Snöslottet är byggt av element som består av utsågade kuber av stampad snö. Bl.a. släktingarnas barn har glädje av detta vintriga lekparadis. ”Eräs tuttava kysyi äskettäin, missä olen nyt töissä. Kerroin, että olen ollut hinaamassa jäävuoria Grönlannissa. ’Niin niin, mutta missä sä olet töissä?’ kaveri tivasi.” Yksi ikimuistoisista kokemuksista sattui Fennican ollessa Naton pelastussukellusveneen tukialuksena Tarantonlahdella Etelä-Italiassa. ”Ukrainan merivoimien komentaja oli tulossa aluksellemme vierailulle. Päivä sattui olemaan hänen syntymäpäivänsä, ja leivoin kahvitilaisuuteen täytekakun, jonka halusin koristaa Ukrainan värein. Keltaista karamelliväriä löytyi kaapista, mutta mistä saisin sinistä? Keksin sitten kiehuttaa kattilassa kymmenen rasiallista Mynthon-pastilleja. Keitettäessä mentoli haihtui, ja jäljelle jäi vain sokeri sekä sininen väri. Komentaja liikuttui kakusta lähes kyyneliin, ja kiitokseksi sain upean matkan pelastussukellusveneen kyydissä 72 metrin syvyyteen.” Työkohteiden vaihtelevuus on yksi monitoimimurtajatyön erityispiirteitä. ”Pitkät matkat kotiin ja takaisin vuoron vaihtuessa tuntuvat usein rasittavilta. Etenkin työhön paluu vapaajakson jälkeen vaatii yleensä muutaman päivän sopeutumisen”, Ismo Jokinen kertoo. Toista on kuitenkin silloin, kun työnä on putken- tai kaapelinlasku. ”Laiva on täynnä väkeä; oman 25-henkisen porukan lisäksi hommissa on rahtaajan miehiä lähes 60. Keittiössä työskentelee yötä päivää kaksi ihmistä, ja kuuden tunnin välein on tarjolla lämmin ateria. Työviikot kuluvat humahtaen, ja kotiin tullessa on tunne, että olemme saaneet jotain aikaiseksi.” Hiljaisia ja yksitoikkoisiakin työrupeamia on odotettavissa, kun Fennica toimii vaikkapa öljynporauslautan tukialuksena. Silloin laivalla vaanii Ismo Jokisen mukaan laitostumisen vaara. ”Jotain tekemistä on oltava”, hän painottaa. Hänen oma lääkkeensä laitostumista vastaan on ompelukone ja pakka puuvillaflanellia. Työjakson aikana syntyy pari kolme retrotyylistä ”vaarinpaitaa” tai armeijamallista ”peltipaitaa”. Jotkut paidoista löytävät omistajansa työkaveriporukasta, osa päätyy myyntipöydälle erilaisiin kesätapahtumiin. ”En bekant frågade mig nyss om var jag jobbar nuförtiden. Så jag berättade att jag hade varit och bogserat isberg vid Grönland. ’Visst visst, men var jobbar du?’ ville killen veta.” Någonting särskilt minnesvärt inträffade när Fennica befann sig i Tarantobukten i södra Italien som depåfartyg för Natos räddningsubåt. ”Kommendören för den ukrainska flottan väntades ombord på besök. Det råkade vara hans födelsedag den dagen och till kaffet bakade jag en tårta som jag tänkte dekorera med de ukrainska färgerna. Gul karamellfärg fanns det i skafferiet, men hur skulle jag få tag på blått? Sen kom jag på att hälla tio askar Mynthon pastiller i en kastrull och koka upp dem. Under kokningen avdunstade mentolen och kvar blev bara sockret och den blå färgen. Kommendören rördes nästan till tårar av tårtan. Som tack bjöds jag på en fantastisk tur med räddningsubåten ner till 72 meters djup.” Den stora variationsbredden på uppdragen hör till det speciella för en multifunktionell isbrytare som Fennica. ”De långa resorna hem och tillbaka till jobbet känns ofta påfrestande. I synnerhet returen när jag börjar jobba igen efter en period hemma brukar kräva en övergångstid på några dagar”, berättar Ismo Jokinen. Men när det handlar om att lägga ner rör eller kabel, då är det liv i luckan. ”Båten är full med folk. Utöver vårt eget gäng på 25 gubbar kommer kabelföretagets karlar som är nästan 60 stycken. I köket jobbar två personer dygnet runt och var sjätte timme serveras varm mat. Arbetsveckorna går i ett huj och när jag kommer hem känns det att vi har åstadkommit nånting.” Stillsamma och enformiga arbetspass är däremot att vänta bland annat när Fennica fungerar som depåfartyg för en oljeborrplattform. Då lurar enligt Ismo Jokinen faran för passivering ombord på fartyget. ”Man måste ha någonting att syssla med”, understryker han. Hans egen medicin mot passivering är en symaskin och en packe med bomullsflanell. Under ett arbetspass ombord hinner han sy ett par tre ”farfarsskjortor” i retrostil eller ”plåtskjortor” >> 17 Monitoimimurtajalla työkielenä on englanti. Ismo Jokisen mukaan tämä oli niin hänelle kuin monelle muullekin merenkulkijalle se korkein kynnys, kun Merenkulkulaitos 1990-luvun alussa ryhtyi hankkimaan miehistöä Fennicaan ja Nordicaan. ”Suhtautuminen uuteen aluskonseptiin oli aluksi epäluuloinen ja negatiivinen. Oli urauduttu perinteisiin murtajiin, eikä kukaan osannut kertoa, millaista työskentely täysin uudenlaisella aluksella olisi.” Ismo Jokinen otti kuitenkin – sadan muun ennakkoluulottoman tavoin – pestin vastaan. Marraskuussa 1992 hän lähti kahden viikon meriturvallisuuskurssille Stavangeriin. Fennica valmistui ja luovutettiin Rauman telakalta maaliskuussa 1993. Kielihuolet ja muutkin epäluulot osoittautuvat varsin pian turhiksi. Englannin kielen taito on karttunut sujuvasti työn ohessa. ”Paras kielistudio on ollut kioski, jota pidämme messin yhteydessä”, Ismo Jokinen kertoo. Meriturvallisuus kuuluu monitoimimurtajalla ehdottomiin avainasioihin. Henkilöstön pelastautumis-, ensiapu- ja paloturvallisuusosaaminen päivitetään kursseilla neljän vuoden välein sekä lisäksi jokaviikkoisissa harjoituksissa. Off shore -tehtävissä toimivien turvakoulutukseen kuuluu olennaisesti veden alta pelastautumisen harjoittelu. Huippuunsa varmistettu turvallisuustaso heijastuu myös kokki-stuertin päivittäiseen työhön. ”Se on lisännyt huomattavasti paperi- ja päätetyön määrää. Kaiken täytyy olla aukottomasti dokumentoitua, joka hetki on oltava valmiina auditoinnin varalta. Asiakkaat vaativat näytöt kaikesta toiminnasta viiden vuoden ajalta.” Monivaiheinen merityöhistoria on kirjoituksin ja kuvin tallennettuna Ismo Jokisen laajassa kotiarkistossa. Ennen Fennican aikaa siinä ovat olleet mukana perinteiset suomalaiset jäänmurtajat Sampo, Karhu, Voima ja Varma. Tarinaan mahtuu myös kolme Nesteen tankkeria sekä Vaasan vesillä toiminut väyläalus Tutka. ”Ensimmäinen työpaikkani merimiesammattikoulun jälkeen oli jäänmurtaja Sampo. Kakkoskokkina sain pilkkoa ykköskokin lihasoppaan juurekset”, Ismo Jokinen naureskelee. 18 av armémodell. Några av skjortorna finner sig en ägare bland arbetskamraterna ombord medan andra säljs på olika sommarevenemang. Arbetsspråket ombord är engelska, vilket enligt Ismo Jokinen var den högsta tröskeln för honom och många andra sjöfarare när Sjöfartsverket i början av 1990-talet började rekrytera personal till Fennica och Nordica. ”Inställningen till det nya fartygskonceptet präglades till en början av att folk var misstrogna och negativa. Man satt fast i det gamla isbrytartänkandet och det fanns ingen som kunde tala om hur det var att jobba ombord på ett fartyg av den här fullkomligt nya typen.” Ismo Jokinen tackade dock ja till en hyra – i likhet med ett hundratal andra fördomsfria personer. I november 1992 åkte han till Stavanger på en två veckors kurs i sjösäkerhet. I mars 1993 stod Fennica klar på varvet i Raumo och överläts. Det visade sig väldigt fort att de språkliga bekymren och tvivlen var ogrundade. Kunskaperna i engelska har smidigt vuxit till sig i jobbet. ”Den bästa språkstudion har varit den kiosk, som vi har i anslutning till mässen”, förklarar Ismo. Sjösäkerheten hör till de ovillkorliga nyckelfrågorna ombord på en multifunktionell isbrytare. Personalens kunskaper i räddning, första hjälpen och brandsäkerhet uppdateras på kurser vart fjärde år och upprätthålls därtill med övningar varje vecka. Till säkerhetsutbildningen för personer i off shore-uppgifter hör också att öva räddning under vattnet. Att säkerheten ligger på toppnivå visar sig också i kockstuertens dagliga arbete. ”Det har inneburit en klar ökning av pappersarbetet och jobbet vid datorn. Allting måste vara dokumenterat utan luckor och kunna redovisas när som helst. Kunderna kräver dokumentering av allt vi har företagit oss under de senaste fem åren.” Ismo Jokinen har dokumenterat sin egen skiftesrika arbetskarriär till sjöss i ord och bild och sparat dokumentationen i ett omfattande hemarkiv. Innan Fennica jobbade han på traditionella finska isbrytare som Sampo, Karhu, Voima och Varma. Berättel- << Ismo Jokisen talossa on viisi tulisijaa. Takapihan ”klapitehdas” on käynnissä päivittäin. << Det finns fem eldstäder i Ismo Jokinens hus. ”Vedfabriken” på bakgården är i gång varje dag. < Omassa karaoke-studiossa voi virittäytyä herkkiinkin tunnelmiin ja saada vieraat viihtymään. < I sin egen karaokestudio kan Ismo komma i stämning, bli ömsint och känslosam, och få gästerna att trivas. Vuosikymmenten mittaan hänen padoissaan ovat porisseet lukemattomat herkut – etenkin kalaruoat, joita hän kaikkein mieluiten valmistaa. ”Kun tämän vapaajakson jälkeen menen laivalle, ensimmäinen viikko syödään tuoretta kalaa”, hän lupaa ja miettii samalla, mistä saisi varmimmin madetta ja siikaa. Kokin palkitsevimpia hetkiä ovat kiitokset, joita silloin tällöin tulee omalta väeltä, mutta useammin vierailta. ”Toimitusjohtajallamme Tero Vaurasteella on mukava tapa välittää keittiölle palautetta aina, jos hän on saanut cateringistamme kehuja.” Vaativimpia tilanteita Fennican keittiössä ovat jaksot, jolloin alus on kolme neljä viikkoa avomerellä ja elintarvikehuolto toimii tukialuksen varassa. Kun tuoreet ainekset on käytetty, siirrytään pakasteisiin, ja salaatti tehdään juureksista. Ismo Jokisen mukaan näilläkin pärjätään, mutta hän on tuonut lisäksi Fennican ruokapöytään idut, joita itse kasvattaa aluksella. Viljely kuuluu muutenkin olennaisesti Ismo Jokisen elämään. Hehtaarin laajuisella kotitontilla kypsyy kesäisin runsas luomumansikka- ja -valkosipulisato. Viljelyala laajenee, kun ansaittu eläkeikä reilun vuoden kuluttua täyttyy ja puutarhuri voi omistautua täysipainoisesti tarhansa hoidolle. Leipätyöhönsä laivalla Ismo Jokisella on vahva sosiaalinen näkökulma. ”Keittiö on laivan ’psykologianlaitos’. Merellä ruoka-ajat ovat laivan kello”, hän kuvailee. Meriuransa merkkihetkiin hän lukee siirtymisen aluksilla yhtenäismessiin ja yhteisiin ruokapöytiin. ”Porukan hyvänäpitäminen on lähes taidetta”, kokki-stuertti tiivistää. Ajatuksensa hän sinetöi esittämällä haastattelun päätteeksi kotistudiossaan hienon ja herkän karaoke-tulkinnan Kari Tapion ohjelmistoon kuuluneesta ”Se jokin alkaa”-kappaleesta. sen om Ismo inkluderar också tre av Nestes tankers samt farledsfartyget Tutka som opererade i Vasavattnen. ”Min första arbetsplats efter sjömansyrkesskolan var på isbrytaren Sampo. Som biträdande kock fick jag tärna rotfrukter till chefskockens köttsoppa”, minns Ismo Jokinen och skrattar. Under decenniernas lopp har det kokats och stekts oändliga mängder med godbitar i hans kök – i synnerhet fiskrätter, som han allra helst lagar. ”När jag går ombord igen efter den här ledigheten vankas det färsk fisk under den första veckan”, lovar han och grunnar på var han bäst får tag på lake och sik. Till kockens finaste stunder hör de gånger då han får beröm av sitt eget folk, men oftast är det gäster som står för berömmet. ”Vår verkställande direktör Tero Vauraste har den trevliga vanan att vidarebefodra responsen till köket varje gång han fått beröm för vår catering.” Till det mest krävande i köket på Fennica hör perioderna då fartyget ligger tre fyra veckor ute på öppna havet och livsmedelsförsörjningen sköts med depåfartyg. När de färska råvarorna är förbrukade övergår köket till djupfryst mat och salladen görs på rotfrukter. Enligt Ismo Jokinen klarar man sig också på den dieten, men han har kompletterat kosthållet på Fennica med groddar som han odlar själv ombord. Odlandet utgör också i övrigt en viktig del av Ismo Jokinens liv. På den hektarstora tomten där hemma mognar sommartid stora skördar av ekologiska jordgubbar och vitlök. När han om ett drygt år går i välförtjänt pension kommer han att utvidga odlingsarealen och trädgårdsmästaren i honom kan ägna sig helhjärtat åt att sköta odlingarna. Ismo Jokinen har en utpräglat social inställning till sitt levebröd på Fennica. ”Köket är liksom båtens psykologiska mottagning. På sjön är det mattiderna som utgör klockan ombord”, förklarar han. Till milstolparna i sin sjökarriär räknar Ismo övergången till gemensam mäss och gemensamma matbord. ”Att hålla grabbarna nöjda och glada är nästan en konstform”, preciserar kockstuerten Ismo. Han bekräftar sina ord genom att avrunda intervjun i sin hemmastudio och ge en finstämd och känslosam karaoketolkning av Kari Tapios låt ”Se jokin alkaa”. 19 Kiinteistöhuollon mottona ”Ain laulain työtäs tee” Fastighetsunderhållets motto ”Sjungande vi alltid jobbar på” Merimieseläkekassa järjesteli viime vuoden alussa kiinteistöjensä huoltotoimen uudelleen sekä perusti tehtävään tytäryhtiön, MEK-Huolto Oy:n. Kiinteistöhuollon tehtävissä olleet työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen, ja alkukeväästä palkattiin lisäksi kolme uutta kiinteistönhoitajaa pääkaupunkiseudun kiinteistöjä huoltamaan. Vuosi on kulunut – miten hommat pääkaupunkiseudulla ovat sujuneet? I början av fjolåret omorganiserade Sjömanspensionskassan sina fastigheters underhåll och grundade ett dotterbolag, MEK-Huolto Oy, för uppgiften. De arbetstagare som skött fastighetsunderhållets uppgifter tidigare övergick som gamla arbetstagare i det nya bolagets tjänst och tidigt på våren anställdes därtill tre nya fastighetsskötare för att sörja för underhållet av huvudstadsregionens fastigheter. Ett år har gått – hur har jobben i huvudstadsregionen förlöpt? 20 Teksti I Text: Marina Paulaharju Kuvat I Foto: Marina Paulaharju << Lumitraktori ja kiinteistönhoitaja Jaanus Jänes ovat tulleet monelle aamuvirkulle asukkaalle jo tutuiksi. ”Aloitan usein aamuviideltä lumenpoiston, mutta aina eri kiinteistöstä.” << För många morgontidiga boende har snötraktorn och fastighetsskötaren Jaanus Jänes redan blivit en bekant syn. ”Jag börjar ofta snöröjningen femtiden på morron, men alltid från olika fastigheter.” T avoitteena oli mm. huoltotoimen laadun sekä asukastyytyväisyyden parantaminen. Yhtiön toimitusjohtajan sekä Merimieseläkekassan kiinteistöpäällikön Matti Jokisen mukaan ollaan hyvää vauhtia menossa kohti tavoitetta. ”Siitäkin huolimatta, että harjoittelimme ensimmäistä kokonaista talvea tällä porukalla ja talvi tuli yhtä yllättäen kuten aina, hienosti on mennyt. Merimieseläkekassan talojen piha- ja katualueet ovat olleet oman alueensa parhaimmin hoidettuja. Siitä voi hyvällä syyllä olla ylpeä”, hän toteaa tyytyväisenä. Kiinteistöhuollon vuosirytmi ja eri vuodenaikoihin keskittyvät huoltotoimet MEKin tapaan ovat tulleet tutuiksi uusillekin kiinteistönhoitajille. Työpäivän aikana tulee hoidettavaksi hyvin erilaisia huoltotoimia. ”Välillä tarkastamme asukasvaihdon yhteydessä asunnon tai vaihdamme rikkoutuneen wc-lavuaarin. Asukkaiden kanssa asioiminen on mukavaa, ja heiltä kuulemme talojen viimeisimmät uutiset. Valtaosan huoltotöistä pystymme hoitamaan omalla työvoimalla, mutta tarvittaessa hyödynnämme myös ulkopuolisten toimijoiden palveluja. Hommat hoituvat tavalla tai toisella”, toteavat kiinteistönhoitajat Mikko Aalto, Jaanus Jänes, Raija Koski ja Marko Mertanen yhteen ääneen. Kiinteistönhoitajat liikkuvat pääkaupunkiseudulla pääasiassa pareittain, mutta välillä myös yksin. Muualla Suomessa kiinteistönhoitajat hoitavat työnsä yksin. Jokaisella asuinkiinteistöllä sekä lisäksi osalla toimitilakiinteistöjä on MEK-Huollon myötä omat vastuukiinteistönhoitajat, joiden yhteystiedot löytyvät kiinteistön ovesta. Runsasluminen ja kylmä talvi on tänä talvena pitkälti määrännyt työtahdin. Lumityöt on pääsääntöisesti onnistuttu hoitamaan kiertävässä järjestyksessä. Näin huolehditaan osaltaan asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Lumityöt ovat hoituneet mallikkaasti pääosin oman lumikaluston avulla. Viimeistely eli portaiden edustat ja hiekoitus on hoi- M ålet var bl.a. att förbättra underhållsfunktionens kvalitet och de boendes belåtenhet. Enligt bolagets vd och Sjömanspensionskassans fastighetschef Matti Jokinen är man i rask takt på väg mot målet. ”Trots att det är den första hela vintern det här gänget jobbar tillsammans och vintern som vanligt kom lika överraskande har det gått fint. Gårds- och gatuområdena i anknytning till Sjömanspensionskassans hus har hört till de bäst skötta i sina respektive områden. Det kan vi med gott samvete vara stolta över”, konstaterar Jokinen förnöjt. Fastighetsunderhållets årsrytm och de enligt SPKs rutiner till olika årstider koncentrerade underhållsåtgärderna har blivit bekanta även för de nya fastighetsskötarna. Under arbetsdagens gång utförs ofta underhållsåtgärder av mycket olika typ. ”Emellanåt granskar vi en bostad i samband med byte av hyresgäst eller så kan det hända att vi byter ut en wc-lavoar som gått sönder. Det är trevligt att uträtta ärenden tillsammans med de boende och av dem hör vi senaste nytt i husen. Största delen av underhållsjobben kan vi sköta med egen arbetskraft, men vid behov utnyttjar vi också utomstående aktörers tjänster. Jobben sköts på ett eller annat sätt”, konstaterar fastighetsskötarna Mikko Aalto, Jaanus Jänes, Raija Koski och Marko Mertanen med en mun. I huvudstadsregionen rör sig fastighetsskötarna i huvudsak parvis, men emellanåt även ensamma. I övriga delar av landet arbetar fastighetsskötarna ensamma. I varje bostadsfastighet samt dessutom i en del av kontorsfastigheterna finns det därtill i och med att MEK-Huolto grundades även egna ansvarsfastighetsskötare. Kontaktuppgifter för dessa finns uppsatta på repektive fastighets ytterdörr. Den snörika och kalla vintern har i år mycket långt bestämt arbetstakten. I huvudsak har man lyckats sköta snöarbetena i en cirkulerande ordning. Så här sörjer man för den här bitens del för >> att de boende behandlas jämlikt. << ”Pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä liikkua kiinteistöstä toiseen autolla. MEK-Huollon auto on tunnistettavissa omasta liikemerkistä”, kertoo Marko Mertanen. << ”I huvudstadsregionen är de nödvändigt att röra sig med bil mellan fastgheterna. MEK-Huoltos bil känns igen på den egna logon”, berättar Marko Mertanen. 21 << ”Viimeistely hoidetaan käsin luudalla ja lapiolla”, toteaa Mikko Aalto. << ”Finishen sköts för hand med kvast och spade”, konstaterar Mikko Aalto. dettu suurelta osin käsin hieman kiinteistöstä riippuen. Hommaa kyllä on riittänyt, toteavat kiinteistönhoitajat yksimielisesti. ”Kiitoksia eli suoraa palautetta hyvästä työstä olemme saaneet useilta asukkailta. Se tuntuu mukavalta.” Herttoniemenrannassa asuva kiinteistönhoitaja Mikko Aalto kertoo, kuinka mieltä lämmitti, kun joulun alla erään asukasperheen pieni tyttö tuli joulupaketin kanssa toivottamaan jouluiloa. ”Eihän se tietenkään ole tarkoitus eikä tavoitteemme, mutta kyllähän se tuntui hyvältä”, hän kertoo. ”Äiteeksi” kutsuttu MEKin pitkäaikainen, tunnettu ja pidetty Pihlajamäen kiinteistönhoitaja Raija Koski on opastanut ”poikia” MEKin tapaan hoitaa kiinteistöjä. Pojat kehuvat Raijaa ja kertovat, kuinka hän tasavertaisesti osallistui lapiohommiin, kun kiinteistöjen hiekkalaatikoihin tuli kuorma hiekoitushiekkaa. Aina pojat eivät ole edes ehtineet Pihlajamäkeen ajamaan lumia kun Raija on jo ne poistanut käsikolalla. ”Aikamoinen äitee, eikö?” pojat heittävät. ”Vuoden aikana on ehtinyt tutustua kiinteistöihin hyvin ja hoitaa akuutit asiat kuntoon. Tästä on hyvä jatkaa, kun on nyt hommat omissa näpeissä”, sanovat kiinteistöhoitajat kuin yhdestä suusta. ”Siltä näyttää”, säestää isännöitsijä Ilkka Kaarnasaari ja jatkaa: ”Merimieseläkekassan kaikki asuinkiinteistöt pääkaupunkiseudulla ovat nyt yhtä hyvässä hoidossa kuin Haminan, Turun ja Maarianhaminan kiinteistöt. Kunhan pääsisimme vähitellen liittämään oman huollon piiriin myös liike- ja toimitiloja”, hän visioi tulevaa. MEK-Huolto tuntuu selkeästi lunastaneen paikkansa Merimieseläkekassan kiinteistökannan hoidossa. Työt sujuvat kuin laulaen ja asukkaat näyttävän olevan varsin tyytyväisiä. ”Kiitos siitä kuuluu monitaitoisille ja ahkerille kiinteistönhoitajillemme”, Matti Jokinen toteaa ja kertoo, että talvikauden jälkeen on tarkoitus yhdessä katsoa, miten asiat sujuivat, mitä olisi parannettavissa sekä minkälaisella kalustolla ja resursseilla olisi optimaalista jatkossa toimia. 22 I huvudsak har snöarbetet skötts mönstergillt med eget snöröjningsmateriel. Finishen, dvs området framför ingångarna och sandningen har till största delen skötts för hand beroende i någon mån på fastigheten. Jobb har det nog funnits tillräckligt av konstaterar fastighetsskötarna enhälligt. ”Tack, dvs direkt respons för bra arbete har vi fått av många boende. Det känns trevligt.” Fastighetsskötaren Mikko Aalto, som bor i Hertonäs strand, berättar hur han blev varm om hjärtat när en liten flicka från en hyresgästfamilj strax före jul kom med ett julpaket för att önska god jul. ”Sånt här är ju varken vår avsikt eller vårt mål men visst kändes det bra”, berättar han. SPKs långvariga, kända och avhållna fastighetsskötare i Rönnbacka, även ”Äitee” kallad, Raija Koski har invigt ”pojkarna” i SPKs rutiner för skötseln av fastigheterna. Pojkarna berömmer Raija och berättar hur hon jämbördigt deltog i skottandet när det kom ett lass sand till fastigheternas sandlådor. Pojkarna har inte alltid ens hunnit till Rönnbacka för att köra snö innan Raija redan har röjt undan den med en vanlig handraka. ”Alla tiders tant, den där äitee, eller hur?” slänger pojkarna käft. ”Under året har vi hunnit bekanta oss ordentligt med fastigheterna och åtgärda alla akuta problem. Nu går det fint att fortsätta när man blivit närmare bekant med jobbet”, säger fastighetsskötarna igen med en mun. ”Det verkar så”, kompar disponent Ilkka Kaarnasaari och fortsätter: ”Nu är underhållet av alla bostadsfastigheter som ägs av Sjömanspensionskassan i huvudstadsregionen på en lika god nivå som fastigheterna i Fredrikshamn, Åbo och Mariehamn. Om vi bara småningom kunde utsträcka det egna underhållet att omfatta också affärs- och kontorslokalerna”, skissar han upp sin framtidsvision. MEK-Huolto förefaller att klart ha inlöst sin plats i skötseln av Sjömanspensionskassans fastighetsbestånd. Arbetena löper som på räls och de boende förefaller att vara rätt så nöjda. ”Tacket för det tillkommer våra mångkunniga och flitiga fastighetsskötare”, konstaterar Matti Jokinen och berättar att avsikten är att efter vinterperioden tillsammans ha en genomgång av hur verksamheten lyckades, vad som kunde förbättras samt med hurdant materiel och hurdana resurser det vore optimalt att fungera i fortsättningen. Kysy – me vastaamme • Fråga – vi svarar Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. Olen jäämässä ensi vuonna vuorotteluvapaalle. Pienentääkö se eläkettä? Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä. Eläkettä karttuu myös vuorotteluvapaan ajalta, mutta vähemmän kuin työskentelystä. Vuorotteluvapaan ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka on 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä on 1,5 prosenttia vuodessa iästä riippumatta. Työnteosta sen sijaan eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien perusteella vuosiansioista. On myös hyvä huomioida, että vuorotteluvapaalla olo korottaa eläkeikää, koska 1.1.2007 alkaen MEL-palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu. Työskentelen vanhuuseläkkeen ohella. Palkastani pidätetään eläkemaksu. Saanko uutta eläkettä? Jag kommer nästa år att vara alterneringsledig. Minskar alterneringsledigheten pensionen? En alterneringsledighet minskar pensionen. Pension intjänas också under alterneringsledighetstiden, men mindre än av arbete. För tiden med alterneringsledighet beräknas pension på en inkomst, som uppgår till 55 % av den inkomst som tjänar som grund för alterneringsersättningen. Intjäningsprocenten på denna är 1,5 % per år oberoende av ålder. För arbete intjänas pension däremot enligt åldersrelaterade procentsatser av årsinkomsten. Det är också bra att notera att en alterneringsledighet höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007 beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak utgående från de dagar för vilka lön har betalats. Jag arbetar vid sidan av min ålderspension. Av min lön innehålls pensionsavgift. Får jag ny pension? Työeläkemaksu pidätetään työntekijän palkasta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Tämä koskee myös eläkkeellä olevaa työntekijää. Eläkkeen ohella ansaituista palkoista karttuu uutta eläkettä, jonka saa hakemuksesta 68-vuotiaana. Arbetspensionsavgift innehålls av arbetstagarens lön fram till utgången av den månad arbetstagaren fyller 68 år. Det här gäller också för redan pensionerad arbetstagare. Genom de löner som erhålls vid sidan av pensionen intjänas ny pension, som på ansökan erhålls efter fyllda 68 år. Kenellä on oikeus hautausavustukseen? Vem har rätt att få begravningsbidrag? Kuolleen alle 67-vuotiaan merenkulkijan lähiomaisilla on oikeus hautausavustukseen edellyttäen, että edunjättäjä sai tai olisi ollut oikeutettu erityisten karttumisprosenttien mukaisesti määräytyvään MEL-eläkkeeseen. Hautausavustus myönnetään leskelle, jos merenkulkija kuollessaan oli avioliitossa. Muussa tapauksessa hautausavustus myönnetään merimiehen kuolinpesälle edellyttäen, että kuolinpesän osakkaana on edunjättäjän lapsi, lapsenlapsi, ottolapsi tai jompikumpi vanhemmista. Hautausavustuksen suuruus määräytyy edunjättäjän iän perusteella. Hautausavustus on verovapaa kertasuoritus. Hautausavustus myönnetään perhe-eläkepäätöksen yhteydessä. De närmast anhöriga till avliden under 67 år gammal sjöfarare har rätt till begravningsbidrag under förutsättning att förmånslåtaren erhöll eller skulle ha varit berättigad till SjPL-pension enligt särskilda intjäningsprocenter. Begravningsbidraget beviljas den efterlevande om sjöfararen vid sitt frånfälle var gift. I annat fall beviljas sjöfararens dödsbo begravningsbidraget under förutsättning att förmånslåtarens barn, barnbarn, adoptivbarn eller någondera av föräldrarna är delägare i dödsboet. Begravningsbidragets storlek fastställs utgående från förmånslåtarens ålder. Begravningsbidraget är ett skattefritt engångsbidrag. Begravningsbidraget beviljas i anslutning till familjepensionsbeslutet. 23 Ivan Aivazovski Myrskyssä. Dostojevski on kirjoittanut: “Myrskyjen kuvaajana Aivazovski on kiistaton mestari, täydellinen taiteilija. Hänen myrskyissään on juovuttavaa hurmaa, valloillaan riehuvan myrskyn ikuista kauneutta.” Maalauksessa merihätään joutunut purjelaiva miehistöineen käy epätoivoista kamppailua luonnonvoimien armoilla. I stormen. Dostojevski har skrivit: “Som målare av stormar var Aivazovski en obestridlig mästare, en fullständig konstnär. Hans stormar har en berusande förtrollning, den eviga skönheten hos en fritt rasande storm.” Segelfartyget på tavlan som inklusive besättning råkat i sjönöd, för en hopplös kamp på naturkrafternas villkor. ...ja alati muuttuva meri I van Konstantinovich Aivazovski syntyi 17.7.1817 virkamiehen poikana Krimin niemimaan kaakkoisrannalla Feodosiassa. Hän oli monipuolisesti lahjakas; eniten häntä kiehtoi piirtäminen. Vuonna 1833 Aivazovski matkusti Pietariin, jossa hän opiskeli taideakatemiassa oman aikansa tärkeimpien maalareiden johdolla. Romanttisen maailmankatsomuksen omannut taiteilija palkittiin jo 1830-luvulla useaan otteeseen merimaalauksistaan. Vuosina 1838–1840 hän työskenteli Pietarin taideakatemian stipendiaattina Krimillä ja teki myöhemmin matkoja ympäri Eurooppaa. Hänen taiturimainen maalaustapansa sai tunnustusta ajan merkittävimmiltä taiteilijoilta, kuten englantilaiselta maisemamaalarilta William Turnerilta. Aivazovski alkoikin saada kansainvälistä mainetta tarkkapiirteisillä, dramaattisilla meren ja myrskyn kuvauksillaan, joissa näkyi romantiikalle ominainen pyrkimys yhdistää tragedia, draama ja ihmisen ikuinen toive saada voitto luonnonvoimista. Palattuaan Pietariin hänestä tuli taideakatemian jäsen sekä sen maisemamaalauksen professori. Vuonna 1845 hän muutti pysyvästi takaisin Mustanmeren rannalle synnyinkaupunkiinsa. Tulevat vuodet toivat mukanaan lukuisia matkoja itämaihin, Amerikkaan ja Afrikkaan sekä jäsenyyksiä 24 eri akatemioissa. Vuosina 1853–1856 hän osallistui Krimin sotaan sotilastaiteilijana. Aivazovskia pidetään merkittävimpänä venäläisenä merimaalarina. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 6 000 maalausta. Jo taitelijan elinaikana hänen teoksiaan oli esillä yli sadassa näyttelyssä Venäjällä ja ulkomailla. Vuonna 1880 Aivazovski lahjoitti kotikaupungilleen Feodosialle taulugallerian, johon hän oli koonnut suuren määrän merkittävimpiä teoksiaan pitkältä taiteilijanuraltaan. Aivazovski kuoli Feodosiassa 19.4.1900 aamulla aloittamansa maalauksen ääreen. Aivazovskilla oli oma erityinen tapansa kuvata merellisiä näkymiä. Hänen kerrotaankin todenneen, ettei siveltimellä voi vangita luonnonvoimia: ”On mahdotonta kuvitella, että salamointia, tuulenpuuskia, tyrskyjä voisi maalata suoraan luonnosta. Siksi taiteilijan onkin muistettava näkemänsä... Taulu syntyy mielessäni kuin runoilijalla runo.” Hänen romanttinen taidekäsityksensä ja improvisaatiota muistuttava kykynsä maalata muistista perustuivat jatkuvaan luonnon ja sen erityispiirteiden havainnointiin. Koko elämänsä ajan Aivazovski tutki meren alati muuttuvaa olemusta. Meritaiteen mestareita Marinkonstens mästare Teksti ja kuvat I Text och foto: John Nurmisen säätiö 1 Rannikko kuunvalossa. Jo renessanssin ajoista lähtien eurooppalaiset taiteilijat matkasivat Italiaan kuvaamaan sen maisemia ja monumentteja. Aivazovski matkasi maahan vuonna 1840 ja ikuisti muun muassa Napolin useisiin maalauksiinsa. Tässä maalauksessa Napolinlahti kylpee kuunvalossa Vesuviuksen hiljaa tupruttaessa savua kraatteristaan. Aivazovski maalasi aina ateljeessa perustaen työnsä muistikuville. Kust i månljus. Ända sedan renässansens tider har europeiska konstnärer rest till Italien för att måla landskap och monument i landet. 1840 reste också Aivazovski till Italien och förevigade bland annat Neapel på ett flertal målningar. På den här tavlan badar Neapelbukten i månsken medan det i bakgrunden i all stillhet bolmar rök ur Vesuvius krater. Aivazovski målade alltid i sin ateljé och utgick i arbetet från minnesbilder. ...och havet i ständig förändring I van Konstantinovich Aivazovski föddes 17.7.1817 i Feodosia på halvön Krims sydostkust som son till en ämbetsman. Han var mångsidigt begåvad och särskilt fascinerad var den unge mannen av att teckna. 1833 reste han till St. Petersburg där han studerade vid konstakademin som lärjunge till den tidens viktigaste konstnärer. Konstnären, som omfattat en romantisk världsåskådning, prisbelönades redan på 1830-talet i flera repriser för sina marinmålningar. Åren 1838–1840 arbetade han på Krim som konstakademins stipendiat och gjorde senare resor runtom i Europa. Hans suveräna sätt att måla erhöll full erkänsla av tidens mest bemärkta konstnärer, som t.ex. av den engelska landskapsmålaren William Turner. Aivazovski fick så småningom gott internationellt anseende för sina detaljerade dramatiska målningar av stormande hav, av vilka den för romantiken karaktäristiska strävan att kombinera tragedi, drama och människans eviga önskan att besegra naturkrafterna framgick. Efter att ha återvänt till St. Petersburg blev han medlem av konstakademin samt professor i landskapsmålning vid akademin. År 1845 flyttade han permanent tillbaka till sin födelsestad vid Svarta havets kust. Åren därefter gjorde han talrika resor till Orien- ten, Amerika och Afrika. Under dessa resor blev han också medlem i ett flertal akademier. Åren 1853–1856 deltog han i Krimkriget som militärmålare. Aivazovski anses vara den mest framstående av de ryska marinmålarna. Hans produktion omfattar inemot 6 000 tavlor. Redan under konstnärens livstid visades hans verk på över hundra utställningar i Ryssland och utomlands. 1880 donerade Aivazovski ett tavelgalleri till sin hemstad Feodosia. I det hade han samlat ett stort antal av sina viktigaste verk från sin långa konstnärsbana. Aivazovski dog i Feodosia den 19.4.1900 vid ett verk som han hade börjat måla samma dag på morgonen. Aivazovski hade ett eget speciellt sätt att föreviga marina vyer. Det berättas att han konstaterat att naturkrafter inte kan fångas med pensel: ”Det är omöjligt att föreställa sig att blixtar, vindbyar och brottsjöar skulle kunna målas direkt i naturen. Därför måste konstnären komma ihåg det han sett... Tavlan uppstår i mina tankar på samma sätt som diktarens dikt.” Hans romantiska uppfattning om konsten och en förmåga att måla ur minnet som påminde om improvisation var grundade på fortlöpande observationer av naturen och dess särdrag. Under hela sitt liv undersökte Aivazovski återkommande havets ständigt skiftande väsen. 25 Koonnut I Sammanställt av Marina Paulaharju 26 Eläkkeellesiirtymisikä edelleen nousussA Pensioneringsåldern stiger fortsättningsvis Suomalainen merenkulkija jäi vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 58,7-vuotiaana. Nousua on edellisvuodesta 2 kuukautta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,1 vuoden iässä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle 52,3-vuotiaana. Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä 8 731 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeellä oli lähes 65 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oli 16 prosenttia. År 2010 gick den finländska sjöfararen i genomsnitt i pension i en ålder av 58,7 år. Genomsnittsåldern för pensioneringen har stigit med två månader från året innan. Ålderspensioneringen skedde i genomsnitt vid 61,1 års ålder och invalidpensioneringen i genomsnitt vid 52,3 års ålder. Antalet pensionstagare uppgick vid årsskiftet till sammanlagt 8 731 personer. Av dem var i det närmaste 65 % ålderspensionerade medan 16 % erhöll antingen rehabiliteringsstöd eller invalidpension. Merimieseläkekassan vuosi 2010 Sjömanspensionskassan 2010 Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2010 julkaistaan verkkosivuilla toukokuun 2011 alkupuolella. Toimintavuodesta ei tehdä erillistä vuosikertomusta. En översikt över Sjömanspensionskassans verksamhetsår 2010 publiceras på webbsidorna i början av maj 2011. Separat årsberättelse om verksamhetsåret utarbetas inte. Tyytyväisiä lehden lukijoita Nöjda tidningsläsare Merimieseläkekassa teetti vuoden 2010 lopulla Taloustutkimus Oy:llä Albatrossi-lehden lukemistutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin lehden lukemista, käyttöä, hyödyllisyyttä sekä lukijakunnan rakennetta, lehden sisältöä ja ulkoasua. Tutkimus tehtiin ns. osittaisena otantana eli osallistujat valikoitiin satunnaisesti eri lukijaryhmistä. Tutkimustulokset olivat hyviä ja osoittivat, että lehdellä on uskollisia, tyytyväisiä ja pitkäaikaisia lukijoita. Lukijat lukevat lehden tarkasti. Lehteä luetaan useimmiten kaksi kertaa, ja lukuaika on keskimäärin 47 minuuttia. Lehden eri artikkeleita luetaan hyvin; eniten luetaan merenkulkijoiden eläketurvaan sekä yleisesti merenkulkuun liittyviä juttuja. Parin vuoden ajan lehdessä ollut sarja ”Matkoja maailman meriltä” oli erityisen pidetty. Se saa jatkoa tästä numerosta alkaen uudella sarjalla meritaiteen mestareista. Tuleviin lehtiin toivottiin edelleen artikkeleita työeläketurvasta ja merenkulusta sekä merenkulkijatarinoita. Kiitämme kaikkia tutkimukseen vastanneita. Tutkimustuloksia hyödynnetään lehden kehitystyössä. Vastanneiden kesken arvottiin erilaisia palkintoja, jotka on lähetetty voittajille. I slutet av 2010 lät Sjömanspensionskassan Taloustutkimus Oy utföra en enkät bland Albatrossenläsarna. Undersökningen utredde läsvanor, utnyttjande och åsikter om innehållet samt läsarkårens struktur, tidningens innehåll och exteriör. Enkäten utfördes som ett s.k. partiellt sampel, dvs deltagarna valdes slumpmässigt ur olika läsargrupper. Resultaten av undersökningarna var goda och visade att tidningen har trogna, nöjda och långvariga läsare. Läsarna läser tidningen noggrant. Tidningen läses oftast två gånger och läsetiden är i genomsnitt 47 minuter. Artiklarna i tidningen läses noga; mest artiklar som anknyter till sjöfararnas pensionsskydd och allmänna artiklar om sjöfarten. Artikelserien om resor på världens hav, som ingått i tidningen under ett par års tid, var särskilt populär. Serien får nu med början från detta nummer en fortsättning med en ny serie om marinkonstens mästare. I kommande tidningsnummer önskade läsarna fortsättningsvis artiklar om arbetspensionsskyddet och sjöfarten samt sjöfararhistorier. Vi tackar alla som besvarade enkäten. Resultaten av undersökningen utnyttjas i tidningens utvecklingsarbete. Bland dem som svarade utlottades priser som har sänts till vinnarna. Uutisia verkkosivuilla Nyheter på webbsidorna Vuoden 2011 alusta lähtien on Merimieseläkekassan internetsivujen etusivullta ollut luettavissa merenkulku- ja työeläkeuutisia. Uutisia päivitetään sivuille arkisin. Uutisista saa itselleen RSSsyötteen klikkaamalla uutisosion ”Tilaa RSS”-painiketta. Från början av 2011 har sjöfarts- och arbetspensionsnyheter kunnat läsas på framsidan av Sjömanspensionskassans webbsidor. Nyheterna uppdateras under vardagarna. En egen RSSinput för nyheterna genom att klicka på nyhetssektionens ”RSS Feed”-knapp. Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi! Kom och fråga om din sjömanspension! Åland Maritime Day 5.5.2011 Åland Maritime Day 5.5.2011 Merimieseläkekassan eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan merenkulun messuilla torstaina 5.5.2011 klo 9.00–17.00 vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse ([email protected] tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat vastaukset kysymyksiisi. Paikka: Alandica kultur och kongress, Rantakatu 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa Eläketiedottaja Vaasassa 1.4. Merimieseläkekassan eläketiedottaja Michaela Björklund kertoo tärkeistä eläkeasioista perjantaina 1.4.2011 klo 13.00 alkaen Merimies-Unionin toimistossa Vaasassa (Pitkäkatu 43). Mahdollisuus myös yksilölliseen eläkeneuvontaan. Tarjolla kahvia ja nisua. Tilaisuuden onnistumisen varmistamiseksi ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään 18.3.2011 Kari Nurmirinnalle, [email protected] tai puh. 0400 418 511. Tervetuloa! Sjömanspensionskassans pensionshandläggare finns på plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 5.5.2011 kl. 9.00– 17.00 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@ sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du att du får svar på dina frågor. Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland Pensionsinformatören i Vasa 1.4 Sjömanspensionskassans pensionsinformatör Michaela Björklund berättar om viktiga pensionsfrågor fredagen den 1.4.2011 med början kl. 13.00 på Sjömans-Unionens kontor i Vasa (Långgatan 43). Även möjlighet att få individuell pensionsrådgivning. Kaffe med dopp serveras. För att träffen ska lyckas ber vi om anmälan senast den 18.3.2011 till Kari Nurmirinta [email protected] eller tfn 0400 418 511. Välkomna! John Nurmisen Säätiön loisteliaat arvoteokset -20% Muista myös muut John Nurmisen Säätiön merikirjat! Tutustu tarjontaan osoitteessa www.johnnurmisensaatio.fi 55,90 (69,90) 39,90 (49,90) 51,90 (64,90) Kustaa III ja Suuri merisota Adolf Bock Taistelut Suomenlahdella 1788-1790 Merimaalari / Marinmålaren Raoul Johnsson Tuija Peltomaa Suomen majakat 1753-1906 Finlands fyrar Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788-1790 oli kyse pohjois-Itämeren herruudesta, ja sen kuluessa käytiin Suomenlahdella ennen näkemättömän suuria meritaisteluita. Kirja on mukaansatempaavan lukuelämyksen ohella visuaalista nautintoa tarjoava katselukokemus. Teoksen kuvitukseen on haettu materiaalia niin Suomen, Ruotsin kuin Venäjän museoista ja arkistoista. Saksalaissyntyinen merimaalauksen mestari Adolf Bock (1890–1968) on pohjoisen meren ikuistajana ainutlaatuinen. Bockin maalaukset ovat arvokkaita historiallisia dokumentteja jälkipolville laivoista, kauppamerenkulusta, rahti- ja matkustajaliikenteestä, merisodankäynnistä ja huvipurjehduksesta. Tuija Peltomaan teos on kunnianosoitus Bockin elämäntyölle. Seppo Laurell Valo merellä - Ljuset till havs Teos tuo Kansallisarkiston kätköissä kauan piileskelleet aarteet – historiallisten majakoidemme alkuperäiset rakennuspiirustukset – nyt ensimmäistä kertaa päivänvaloon. Merikapteeni Seppo Laurellin mukaansatempaava teksti kertoo minne ja miten Suomen vanhat majakat rakennettiin ulkosaariston hyisissä olosuhteissa. Tilaukset suoraan John Nurmisen Säätiöstä. p. 050 545 0481 tai [email protected] 27 Kesä- ja syyslomille Tunturi-Lappiin! Fira sommar- och höst-semester i Lappland! Merimieseläkekassan viihtyisä lomamökki Ylläsjärvellä TunturiLapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi. Mökin sijainti – 1,5 km Ylläskeskuksesta – on kaudesta riippumatta lomailun kannalta ihanteellinen. Varattavana ovat viikot 19–40. Varaustoiveet 15.4. mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi senkin jälkeen tiedustella MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. Mökkivaraukset sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 010 633 990. Sjömanspensionskassans trivsamma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommaroch höstsäsongen. Stugans läge på 1,5 km avstånd från Ylläs centrum är idealiskt för semestrande oberoende av säsong. Veckor 19–40 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 15.4. men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därefter hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror hittas på vår webbsajt www.sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. Reserveringar av stugan per e-post [email protected] eller per telefon 010 633 990. 28
© Copyright 2024