För psykiskt välmående Klubbhus Fontana Mars / Maaliskuu Nr./ Nro 3 / 2014 Pris/ Hinta 2 € Mielen hyvinvoinnin puolesta Klubitalo Fontana Fontana är Klubbhus Fontanas egen medlemstidning. Klubbhuset ligger i Karis Klubbhus Fontana är avsett för personer som har eller har haft psykisk ohälsa. Syftet med verksamheten är att öka självförtroende, stödja rehabiliteringen och möjliggöra återgång till arbetslivet. I Klubbhuset är du accepterad precis så som du är. Fontana on Karjaalla sijaitseva Klubitalo. Tämä on Fontanan oma jäsenlehti. Klubitalo Fontana on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille. Toiminnan tarkoituksena on lisätä itseluottamusta, tukea kuntoutumista ja antaa mahdollisuus palata takaisin työelämään. Klubitalolla sinut hyväksytään juuri sellaisena kuin olet. Klubbhus Fontana Lokföraregatan 9 10300 Karis Klubitalo Fontana Veturinkuljettajankatu 9 10300 Karjaa Tel/Puh: 019-236 033 040-865 0591 e-mail: fontana.klubbhus@ 2me.fi www.klubbhusfontana.fi Klubbhuset öppet/ Klubitalo avoinna: Må/Ma, Ti, To 8-16 Ons/Ke 8-19 Fre/Pe 8-15 Sö/Su 14-16 Fontana 3 / 2014 I detta nummer / Tässä numerossa: Ledare / Pääkirjoitus………..………………..……….……...3 TC3 utbildning 27.1-14.2.2014, New York..........................4-5 TC3 koulutus 27.1-14.2.2014, New York.............................6-7 Ett liv med bipolär sjukdom..................................................8-9 Boktips.....................................................................................9 Elämää bipolaarihäiriön kanssa........................................10-11 Kirjasuositus...........................................................................11 Studerande : Mats...................................................................12 Opiskelija : Mats....................................................................13 K-C:s filmhobby & videokamerafilmning.............................14 K-C:n elokuvaharrastus & videokuvaus................................15 Matlista / Ruokalista..............................................................16 Dikt / Runo.............................................................................17 Vardagsmotion / Arkiliikunta.................................................18 Almanacka / Kalenteri……………………………...……….19 Födelsedagar / Syntymäpäivät…………..………….………20 Pärmbild/Kansikuva: http://hd.se/bostad/tradgardsbloggen/category/tradgard/page/33/ http://www.csmonitor.com/Science/2013/0113/The-Mars-mystique Nästa Klubbhustidning Fontana utkommer i april. Allt material till tidningen ska vara hos redaktionen senast den 7 april. Seuraava Fontanan klubilehti ilmestyy huhtikuussa. Lehteen tuleva materiaali toimitukselle viimeistään 7. huhtikuuta. I den här tidningens redaktion har bl.a följande medverkat: Tämän lehden toimituksessa ovat mm. olleet mukana: Anders, Anna, Anne H, Arja, Carola, Esa, Helena, K-C, Markku, Mats, Tiina H, Tiina V, Oskar, Sampo , Sofia, Solveig & Tove. Ledare / Pääkirjoitus Förberedelserna för certifieringen är i full gång i klubbhuset. För den som är ny i huset kan det till en början verka som något mycket komplicerat och lite obegripligt. Man kan lätt tycka att det där är någonting som andra får syssla med. Jag kom själv med verksamheten mitt i den senaste certifieringsprocessen 2010 och deltog med att översätta en hel del texter till engelska, men jag hade ingen helhetsbild av allt som måste göras innan certifierarna, granskarna, kommer på sitt tre dagar långa besök. Man talade om standarder, målsättningar och självstudier och om ICCD och New York. Och ärligt talat visste jag inte riktigt vad allt handlade om. Men via översättningsuppgifterna kom jag att läsa en hel del och sakta men säkert fick jag mer och mer kunskap om hela klubbhusideologin, om klubbhusens historia och vad som krävs för att få ett certifikat. Därför är det glädjande att vi nu samlas till certifieringsmöten så ofta och att det intresserar så många medlemmar. Jag har märkt att också nya medlemmar deltar med iver. För certifieringsprocessen skall inte beröra bara en utvald grupp och absolut inte enbart personalmedlemmarna. Detta är en angelägenhet för oss alla - även om arbetsuppgifterna fördelas enligt önskemål och individuell förmåga. Genom att gå igenom de 36 standarderna en i taget ges var och en möjlighet att fundera på varför standarderna finns och hur vi här i vårt klubbhus ska handla för att uppfylla dem. En sak som man tillsammans konstaterat är att vissa standarder kan gälla bara för större klubbhus - t.ex. att upprätthålla serviceboende i anslutning till klubbhuset - samt att det finns skillnader i olika länders samhällssystem, vilket påverkar bl.a. personalpolitiken. En central uppgift är därför att kunna ge en välmotiverad förklaring till att ett litet klubbhus som Fontana inte till punkt och pricka kan följa alla internationella standarder. Sedan är det ju oerhört viktigt att gå igenom senaste certifieringsrapport, där det ges råd och rekommendationer om vad som kunde göras bättre eller på ett annorlunda sätt. Det bör kunna visas vilka förändringar som gjorts eller förklara varför vissa punkter i praktiken varit svåra att genomföra. Vi har idag en personal, som var helt ny under förra certifieringen varför Anki och Maarit skötte det mesta och därför är det extra värdefullt att medlemmar som var med då är med också nu och bidrar med sina erfarenheter. Och så kommer vi säkert att ha enorm nytta av att Sofia och Markku deltog i den tre veckor långa utbildningen i New York. Men varför är certifikatet så viktigt? Ja, det finns egentligen två huvudorsaker. Den ena är givetvis att om man följer standarderna så långt det bara är möjligt så garanterar det att verksamheten hålls på hög nivå, den andra är att certifikatet har betydelse för våra bidragsgivare. Utan certifikat är det inte säkert att vi skulle få pengar från kommunerna, RAY och olika stiftelser. Och därtill är det ju både viktigt och givande att syna vår egen verksamhet i sömmarna och därför är certifieringsmötena så viktiga och jag hoppas att så många som möjligt fortsättningsvis deltar i dem och modigt framför sina egna tankar och förslag. Under våren kommer vi att försöka få allt skriftligt material färdigställt för att sedan i början av augusti kunna ta emot certifierarna som den här gången kommer från Helsingfors och Ryssland. Målet är att få ett nytt treårigt certifikat och det är en angelägenhet för oss alla! Valmistelut sertifiointia varten ovat täydessä vauhdissa klubitalossa. Uusille jäsenille koko tämä touhu saattaa tuntua monimutkaiselta ja vähän käsittämättömältä. On helppoa ajatella, että nämä asiat ovat sellaisia, joita muut saavat hoitaa. Tulin itse mukaan toimintaan kesken edellistä sertifiontia 2010 ja sain tehtäväksi kääntää eri kirjoituksia englanniksi. Mutta minulla ei ollut mitään kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea pitää valmistella, ennen kuin sertifioijat tulevat kolmipäiväiselle tarkastuskäynnille. Puhuttiin standardeista, päämääristä ja itsearvioinnista sekä ICCD:stä ja New Yorkista, Ja rehellisesti sanottuna minulla ei oikein ollut aavistusta siitä kaikesta. Mutta tehdessäni käännöstöitä tulin tietenkin lukeneeksi paljon materiaalia ja pikkuhiljaa minullekin valkeni mikä on klubitalojen ideologia, klubi-talotoiminnan historia ja mitä sertifikaatin saamiseksi vaaditaan. Siksi onkin ilahduttavaa, että nyt niin usein kokoonnutaan sertifiointikokouksiin ja ne kiinnostavat jäseniämme. Olen myös huomannut, että uudetkin jäsenet osallistuvat innolla kokouksiin. Koko sertifiointiprosessihan ei ole pelkästään jonkun ryhmän tai henkilökunnan jäsenten asia. Se on meidän kaikkien asia, vaikka työtehtävät jaetaankin jäsenten omien toivomusten ja yksilöllisten resurssien mukaan. Kun käymme läpi 36 kansainvälistä standardia yksitellen, saamme samalla mahdollisuuden miettiä, miksi nämä standardit ovat olemassa ja mitä me meidän klubi-talossa voidaan tehdä, täyttääksemme standardien vaatimukset. Yksi asia, joka on noussut esille, on että tietyt standardit ovat enemmän suurille klubitaloille sopivia. Esimerkiksi palveluasumisen järjestäminen klubitalon yhteyteen ja että maiden välillä on yhteiskunnallisia eroja, jotka vaikuttavat muun muassa henkilöstöpolitiikkaan. Keskeinen tehtävä on siis, että meillä on hyvin perustellut selitykset siihen, miksi näin pieni klubitalo ei aina pysty täyttämään kaikkia standardeja ihan pilkulleen. Sitten on tietysti tärkeätä käydä läpi viime sertifioinnin loppuraportti, jossa annetaan neuvoja ja suosituksia toiminnan parantamiseksi. On näytettävä, mitä muutoksia on tehty ja miksi joitakin kohtia on ollut käytännössä vaikea toteuttaa. Viime sertifioinnisaa kaikki nykyiset henkilökuntajäsenet olivat uusia, jonka vuoksi Anki ja Maarit hoiti suurimman työn. Tämänkin takia on erityisen tärkeätä, että jäsenet jotka olivat mukana silloin, ovat aktiivisesti mukana myös nyt. Varmasti meille on myös hyötyä siitä, että Sofia ja Markku osallistuivat äskettäin kolmen viikon koulutukseen New Yorkissa. Mutta miksi sertifikaatin saaminen on tärkeää? Siihen on oikeastaan kaksi perussyytä. Yksi syy on, että kun klubitalo pystyy täyttämään standardien vaatimukset niin hyvin kuin mahdollista, niin se takaa toiminnan korkean laadun. Toinen syy on, että sertfikaatilla on helpompi saada rahaavustuksia. Ilman sertifikaattia ei ole varmaa, että saataisiin rahaa kunnilta, RAY:ltä ja eri säätiöiltä ja yhdistyksiltä. Kaiken tämän lisäksi on tietenkin, sekä tärkeää, että antoisaa yhdessä tutkistellaan, mikä meidän toiminnassa on hyvää ja missä asioissa olisi parantamisen varaa. Tämän takia onkin tärkeää, että mahdollisimman moni osallistuu sertifiointikokouksiin ja rohkeasti tuovat esiin omia ajatuksia ja ehdotuksia. Kevään aikana pyritään saamaan kaikki kirjallinen materiaali valmiiksi, jotta voimme sitten elokuun alussa ottaa vastaan sertifioijat, jotka tällä kertaa tulevat Helsingistä ja Venäjältä. Solveig Tavoitteena on tietysti saada uusi kolmen vuoden sertifikaatti ja se on meidän kakkien yhteinen projekti/päämäärä. Solveig TC3 utbildning 27.1 - 14.2.2014, New York Varför åkte vi till utbildningen i New York? TC 3 är en grundkurs i Fountain House – modellen, som verksamhetsledarna i Klubbhusen bör delta i, innan Klubbhuset kan bli certifierat. Klubbhus Fontanas certifierings – process är på gång just nu. Själva certifieringen sker i augusti. Klubbhuset är mycket svårt att leda om man inte förstår t.ex. standarderna och hela handlingsmönstret. Verksamhetsledaren har också mycket svårt att stöda sin personal om hon inte känner till Fountain House – modellen. Också verksamhetsledarens roll i Klubbhuset blir klarare i och med denna skolning. Varför valde vi då New York till utbildningsställe? Priset på kursen är alltid det samma, oberoende av var kursen hålls. Skolningen i sin helhet finansierades av en viss Stiftelses understöd. Certifieringen av Klubbhus Fontana skulle från början ske i mars. Därför måste verksamhetsledaren gå denna TC 3 innan mars. Eftersom inga andra skolningar ordnades innan mars, bestämde vi oss för att åka till New York. Till Fountain House – modellen hör att arbeta tillsammans (personal/ medlem), så därför åkte vi på utbildningen tillsammans. På Klubbhusmötet i november bestämde vi gemensamt att Markku deltar som medlem i utbildningen. Klubbhus Fountain House i New York är en av sex skolningscentra i världen. Fountain House är världens äldsta och största Klubbhus. Dess läge är på Manhattan, nära Times Square. Det finns sju olika arbetsenheter i Klubbhuset. I varje enhet är cirka 100 – 140 medlemmar närvarande dagligen. Inom varje arbetsenhet arbetar 5-7 personalmedlemmar. Det finns tillsammans sex våningar i Klubbhuset, en egen liten gård och två minibussar. Sida /Sivu 4 Dessutom har Fountain House en egen ranch i New Jersey, ca 1,5 h körsträcka från New York. I Klubbhusets ägo finns dessutom några hela våningshus, i vilka stödboende ordnats för en del av Klubbhusets medlemmar. Boendeservicen (Housing) leds från receptions enheten. Vi påbörjade resan lördagmorgon den 25.01. När vi kom fram inkvarterade vi oss i Klubbhusets gästhus. Gästhuset fanns alldeles intill Klubbhuset. När vi hade fått nycklarna till våra rum, fick vi också veta, i vilken arbetsenhet vi skulle börja arbeta på måndag. Sofia fick arbeta i köksenheten och Markku fick arbeta i receptionsenheten. De andra kollegorna anlände till gästhuset under söndagen. De kom från London, New Jersey och New York. Dessutom deltog en läkare från Kalkutta (Indien) i skolningen. Vi bodde tätt inpå varandra hela tiden under tre veckors tid, vilket krävde litet tid att bli van vid, å andra sidan föddes nya vänskapsband. På måndag – morgon började sedan utbildningen. Till vårt utbildningsteam hörde Alan Doyle, Richard Negro, Keith Johnson ja Anâ Lopez. När vi hade fått hela vårt treveckors-schema märkte vi att vi inte skulle komma undan så lätt. Programmet räckte till från morgon till kväll. Arbetet inom enheten pågick från nio på morgonen till halv fyra på eftermiddagen, varefter olika diskussioner började. Eftersom vårt modersmål inte är engelska, krävde diskussionerna verkligen mycket av oss. Det var svårt att koncentrera sig och aktivt följa med vad som diskuterades. Vi måste på grund av detta förbereda oss redan föregående kväll. Diskussionsämnena var svåra och krävde extra utredningar. Innan diskussionerna var vi tvungna läsa flera olika artiklar. Diskussionstillfällena var ändå mycket intressanta och givande. FONTANA TC3 utbildning 27.1 - 14.2.2014, New York Köksenheten: I köksenheten arbetade Sofia. Enheten låg i Klubbhusets bottenvåning. Enheten ansvarade för morgonmålet, lunchen och mellanmålet. Under en dag åt ca. 100 personer i enheten. Morgonen började med ett morgonmöte, i vilket man gick igenom i vilket team medlemmarna önskade arbeta t.ex. matsal/ kök/ administration. Sedan planerades inom teamet, vad var och en gör och hur länge. Detta var enligt Sofia ett riktigt förnuftigt sätt att dela ut arbetsuppgifterna, därför att då kan alla medlemmar delta i enhetsarbetet enligt egna krafter. Samma sak gick man på nytt igenom på eftermiddagen. Teamen leddes också av medlemmar, vilket enligt Sofia var bra. Receptionsenheten: Inom receptionsenheten huserade Markku. Klubbhusets receptionsenhet låg vid ingången i den våning man går in i. Enheten ansvarade över nästan hela ingångsvåningen. Enhetsmötena hölls på morgonen kl. 09.30 och på eftermiddagen kl. 13.30. I denna enhet fanns verkligen många arbetsuppgifter att dela ut, vilket ledde till att mötena räckte ca.40 minuter. Receptionsenheten var som hela vårt eget klubbhus. Till enheten hörde alla möjliga klubbhus funktioner, bl.a de egna övergångsarbetsplatserna. Alla som deltog i någon utbildning arbetade inom enheten med allt möjligt, för på det sättet lär man sig bäst hela Klubbhusverksamheten. M A R S / M A A L I S KU U Sammandrag: Sofia: Utbildnigen var intensiv och man måste vara skärpt hela tiden. Man var tvungen att genast ha ett svar, även på svåra frågor. Jag fick också berätta om vår egen verksamhet här på Fontana, varför och på vilket sätt den hör samman med standardena. På detta sätt lärde jag mig att se kritiskt på vår egen verksamhet, men jag upptäckte också många goda saker. Utbildningen var mycket givande och jag lärde känna nya vänner. Markkus: Utbildningen gav mig personligen inte så mycket nytt, då jag varit med i klubbhusets verksamhet redan i nästan tio års tid och de senaste fem åren har jag suttit i styrelsen för Nätverken för klubbhusen i Finland. Det var ändå mycket intressant att se hur en enhet fungerar i USA. Personalen inom respaenheten var verkligt motiverande och handledde skickligt alla medlemmar. Om medlemmarna vägrade utföra några arbetsuppgifter så dög de inte heller för handledarna. De försökte hela tiden skickligt få medlemmarna att delta i arbetsuppgifterna. Denna milda påtryckning ledde i allmänhet till resultat. Kollegerna var verlkigt trevliga och även jag fick många nya vänner. (översättning) Sida /Sivu 5 TC3 koulutus 27.1 - 14.2.2014, New York Miksi lähdimme New Yorkiin koulutukseen? TC 3 on Fountain House – mallin peruskurssi, jonka Klubitalojen johtajien on käytävä, ennen kuin Klubitalo voi sertifioitua. Klubitalo Fontanan sertifiointiprosessi on meneillään juuri nyt. Itse sertifiointi tapahtuu elokuussa. Klubitaloa on hyvin vaikea johtaa, jos ei ymmärrä esim. standardeja ja koko toimintamallia. Johtajan on myös hyvin vaikea tukea henkilökuntaansa, jos ei tunne Fountain House -mallia. Myös johtajan rooli Klubitalossa selkiintyy tämän koulutuksen myötä. Miksi valitsimme New Yorkin koulutuspaikaksi? Kurssin hinta on aina sama, riippumatta missä kurssi käydään. Koko koulutus rahoitettiin erään säätiön avustuksella. Klubitalo Fontanan sertifioinnin piti tapahtua alun perin maaliskuussa. Tämän takia johtajan piti käydä tämä TC 3 kurssi ennen tätä. Koska muita koulutuksia ei järjestetty ennen maaliskuuta, päädyimme New Yorkiin. Tähän Fountain House -malliin kuuluu yhdessä työskentely (henkilökunta/jäsen), joten tämän takia lähdimme koulutukseen yhdessä. Klubitalokokouksessa marraskuussa päätettiin yhdessä, että Markku lähtee koulutukseen. New Yorkin klubitalo Fountain House on yksi maailman kuudesta koulutuskeskuksesta. Fountain House on maailman vanhin ja suurin Klubitalo. Se sijaitsee Manhattanilla, lähellä Time Square. Klubitalossa on seitsemän eri työyksikköä. Jokaisessa yksikössä on noin päivittäin 100–140 jäsentä. Henkilökuntaa on yhdessä työyksikössä noin 5–7. Fountain Housessa on yhteensä kuusi kerrosta, oma pieni piha ja Fountain House omistaa kaksi minibussia. Lisäksi Fountain Housella on oma maatila, joka sijaitsee New Jersey:ssä 1,5 tunnin ajomatkan päässä New Yorkista. Klubitalo omistaa lisäksi muutaman kokonaisen kerrostalon, joissa jotkut Klubitalon jäsenet asuvat tuetusti. Asumispalveluja (Housing) johdetaan respa yksiköstä käsin. Lähdimme reissuun lauantai aamuna 25.01. Perille saavuttuamme majoittauduimme Klubitalon vierastaloon. Vierastalo sijaitsi aivan Klubitalon vieressä. Saatuamme avaimet huoneisiimme, saimme myös tietää, mihin työyksikköön menemme töihin maanantaina. Sofia pääsi keittiöyksikköön ja Markku respayksikköön. Muut kollegat saapuivat vierastaloon sunnuntain aikana. Muut kollegat olivat Lontoosta, New Jerseystä ja New Yorkista. Lisäksi koulutukseen osallistui lääkäri Intian Kalkutasta. Asuimme tiiviisti yhdessä koko kolmen viikon ajan, mikä vaati hieman enemmän totuttelua, toisaalta ystävyyssuhteet syntyivät siinä ohessa. Maanantai aamuna koulutus sitten alkoi. Koulutustiimiimme kuuluivat Alan Doyle, Richard Negro, Keith Johnson ja Ana Lopez. Saatuamme koko kolmen viikon lukujärjestyksen, totesimme että, emme tule pääsemään helpolla. Ohjelmaa riitti aamusta iltaan. Yksikkötyöskentelyyn oli varattu aikaa aamusta kello yhdeksästä puoli neljään, jonka jälkeen alkoi keskustelut. Koska emme olleet äidinkieleltämme englanninkielisiä, keskustelut vaativat meiltä todella paljon. Oli vaikeaa keskittyä ja seurata intensiivisesti näitä keskusteluja. Tämän johdosta meidän täytyi valmistautua näihin keskusteluihin jo edellisenä iltana. Keskustelujen aiheet olivat vaikeita ja vaativat ekstra selvittelyjä. Aina ennen keskustelutilaisuuksia piti lukea monta eri artikkelia. Keskustelut olivat kumminkin hyvin mielenkiintoisia ja antoisia. TC3 koulutus 27.1 - 14.2.2014, New York Keittiöyksikkö: keittiöyksikössä työskenteli Sofia. Yksikkö sijaitsi Klubitalon pohjakerroksessa. Yksikkö vastasi aamiaisesta, lounaasta ja välipalasta. Yhden päivän aikana yksikössä aterioi noin 100 ihmistä. Aamu alkoi aamukokouksella, jossa käytiin läpi mihin tiimiin jäsenet haluavat mennä esim. ruokasali. Sitten tiimissä mietittiin, mitä kukin tekee ja kuinka kauan. Tämä oli Sofian mielestä erittäin järkevä tapa jakaa työtehtävät, koska silloin kaikki jäsenet pystyvät osallistumaan yksikkötyöskentelyyn voimavarojensa mukaan. Tämä sama tapahtuma käytiin läpi myös uudestaan iltapäivällä. Tiimejä johtivat myös jäsenet, mikä oli Sofian mielestä hienoa. Respayksikkö: Tässä yksikössä huseerasi Markku. Respayksikkö sijaitsi Klubitalon sisääntulokerroksessa. Yksikkö vastasi melkein koko sisääntulokerroksesta. Yksikkökokoukset pidettiin aamulla kello 09.30 ja iltapäivällä kello 13.30. Tässä yksikössä oli todella paljon työtehtäviä jaettavana, jonka takia kokoukset kestivät noin 40 minuuttia. Respayksikkö oli kuin koko meidän oma Klubitalo. Yksikköön kuuluivat kaikki mahdolliset Klubitalon toiminnot, kuten myös omat siirtymä-työpaikat. Kaikki koulutettavat laitettiin yksiköissään tekemään kaikkea mahdollista, koska näin parhaiten oppi Klubitalon koko toiminnan. Yhteenveto: Sofia: Koulutus oli intensiivinen ja vaati sen, että piti olla terävänä koko ajan. Piti osata vastata heti, myös vaikeisiin kysymyksiin. Minun piti myös kertoa heille omista toimintatavoistamme Fontanassa, miksi ja miten se liittyy standardeihin. Näin opin olemaan kriittinen meidän omaa toimintaa kohtaan, mutta näin myös siinä monta hyvää asiaa. Koulutus oli henkilökohtaisesti erittäin antoisaa ja sain hienoja ystäviä. Markku: Koulutus ei minulle henkilökohtaisesti tuonut paljon uutta tietoa, koska ollen ollut mukana Klubitalon toiminnassa jo melkein kymmenen vuotta ja viisi viimeistä vuotta toiminut Suomen Klubitalojen Verkostoyhdistyksen johdossa. Oli kumminkin erittäin mielenkiintoista nähdä, miten Amerikassa toimitaan yksiköissä. Respayksikön henkilökunta oli todella motivoivaa ja ohjasivat taitavasti kaikkia jäseniä. Jos jäsenet kieltäytyivät tekemästä jotain työtehtävää, niin se ei kelvannut ohjaajille. Taitavasti he jatkoivat yritystä saada jäsenet tekemään tehtäviä. Tämä lievä painostus tuotti yleensä tulosta. Kollegat olivat todella mukavia ja myös minä sain monta uutta ystävää. Sofia ja Markku Ett liv med bipolär sjukdom Jag insjuknade i bipolär sjukdom som 37-åring, även om man vanligtvis insjuknar i tonåren. Sjukdomen kallades tidigare för manisk depression, vilket beskriver väl det för sjukdomen typiska växlandet mellan ett överaktivt maniskt tillstånd och förminskad energi, d.v.s. depressiva perioder. Mellan maniska och depressiva perioder finns det vanligtvis helt ”normala” perioder, då den som lider av sjukdomen är helt arbets- och funktionsduglig. Mina egna sjukhusvistelser har oftast föranletts av psykoser som följt efter maniska perioder och jag har då blivit tvångsintagen. En enda gång har jag själv sökt sjukhusvård då jag under en två veckors period planerade att ta livet av mig tio gånger per dag , men jag insåg till slut att jag ändå ville leva. Självmordsbenägenheten hos psykiskt sjuka människor är 15 gånger högre än hos den "normala" befolkningen. Både nedstämdheten p.g.a. depressionen och överaktiviteten p.g.a. manin kan slita hårt på människorelationer och arbete samt ekonomi. Under mani kan människan hamna i konflikter med andra, vara impulsiv och orädd, när det är fråga om relationer och affärer. Då kan man helt förlora begreppet om pengarnas värde. En del av mina vårdperioder på sjukhus har varit en hämnd från tidigare partners sida. Det är allt för lätt att få en person tvångsintagen om en anhörig lögnaktigt påstår att man igen blivit "tokig och råddig". På sjukhuset kollar man tidigare journaler och tror på vad den anhöriga berättar, trots att hon eller han bara vill ha ledigt från den ansträngande kumpanen. Under manin minskar sömnbehovet, då kan en sömnlöshet som kan ha pågått tom en hel vecka utlösa en psykos. Orsaken till bipolär störning har inte ännu helt klarlagts, men det man med säkerhet, vet är att sjukdomen inte beror på barndomsupplevelser, dålig uppfostran eller individuella svagheter. Orsaken till sjukdomen är biologisk eller genetisk. Små förändringar i flera gener leder till att vissa nervceller i hjärnan inte fungerar så som de borde och skapar obalans i kemiska ämnen, som sköter om kommunikationen mellan hjärncellerna. En stressande livssituation, t.ex. en förändring i tillvaron, så som skilsmässa, flyttning, ett allt för stressande arbete, plötslig arbetslöshet eller insjuknande i någon allvarlig sjukdom kan utlösa sjukdomsperioden.. Trots att tvångsintagningarna och vården på sluten avdelning kan ha varit befogade har jag ändå upplevt det som frihetsberövande. Med undantag av den gången jag frivilligt sökte sjukhusvård har vårdperioderna känts som om jag varit i fängelse utan någon som helst beslutanderätt om mitt liv. Jag har t.o.m. varit fastspänd i tvångströja, vilket är det mest ångestfyllda jag upplevt. Dessutom har man övermedicinerat mig så att jag under en två veckors period var så sedativ att jag ingenting minns från de veckorna. Bipolär sjukdom kallas ibland även manodepressiv sjukdom och innebär att man i perioder är antingen manisk eller deprimerad. När man är manisk kan man förlora omdömet och bete sig på ett sätt som skapar problem när det gäller till exempel relationer, arbete och ekonomi. När man är deprimerad kan allt kännas svårt och man kan förlora livsglädjen. Mellan perioderna av sjukdom brukar man må bra och kan ofta leva som vanligt. Risken att någon gång i livet insjukna i bipolär sjukdom är en till två procent. Om man även räknar in lindrigare former av sjukdomen stiger siffran till fem procent eller mer. Sjukdomen är lika vanlig i hela världen och förekommer hos människor i alla socialgrupper. Man brukar insjukna första gången när man är mellan 15 och 30 år, ofta i tonåren. Det är mycket viktigt att den förebyggande medicinska behandlingen är individuellt anpassad och att den påbörjas så snart som möjligt efter att man har blivit sjuk. Den medicinska behandlingen går i första hand ut på att minska svängningarna i humöret och förebygga återfall. Källa: http://www.1177.se/Fakta-och-rad/Sjukdomar/Manodepressiv-sjukdom---bipolar-sjukdom/ Sida /Sivu 8 FONTANA Ett liv med bipolär sjukdom Då jag efter hypomaniska eller maniska perioder drabbbats av psykos, har det nästan alltid varit en följd av att jag låtit bli att ta mina mediciner. För den bipolära sjukdomen har jag ordinerats Deprakine, som i första hand är en epilepsimedicin, men som också används för att minska risken för mani. Senaste gång jag var intagen på sjukhuset var det p.g.a. av hypomani, som pågått i över en månad. Under den tiden lämnade jag bort Deprakine och gick på kort tid ner 9 kilo i vikt. Då man på Ekåsen på nytt ordinerade Deprakine gick jag snabbt upp 12 kilo. Då jag senast talade med min psykiater om viktproblemet, fick jag höra att medicinen i sig inte förorsakar viktökning men att den ökar matlusten! Läkaren rekommenderade mig att börja hålla dagbok över allt jag åt samt att äta små portioner ofta så att hungerskänslan inte skulle bli övermäktig. Om du lider av bipolär sjukdom måste du ta dina mediciner regelbundet annars får du snart "skaka galler". Det är också dokumenterat att det är vanligare att bli manisk under våren medan det vintertid är allmännare med depression. Orsaken till detta vet man inte. Omkring två tredjedelar av dem som är bipolära har sjukdomen i släkten. Om ena föräldern har bipolär sjukdom är risken för att barnet skall insjukna bara 5 procent, men risken ökar om det finns andra i släkten med sjukdomen och om båda föräldrarna har den här diagnosen ökar risken för att barnen insjuknar till 30 procent. En medlem Boktips Rebecca Anserud: Ett bipolärt hjärta ”Ett bipolärt hjärta” är en självutlämnande bok till alla som inte vet vad bipolär sjukdom innebär av att svingas från himlen till helvetet i en fart vi bara kan drömma om. När man är på topp är livet underbart och allt känns enkelt. Men plötsligt befinner man sig i den djupaste, mörkaste depression. Då vet man vad man egentligen vill, men inte orkar. Då orkar man knappt leva. Dessa tvära kast mellan toppar och dalar har den som lider av bipolär sjukdom (tidigare manodepressiv). Rebecca vet hur det är och i boken tar hon dig med på en resa genom sjukdomen. Många beskrivningar är målande och lärorika, hon beskriver exempelvis mani som att ”samla alla världens färger och energier i en glasburk och sedan kasta den mot väggen”. Det blir på en gång kaos och väldigt vackert. M A R S / M A A L I S KU U Idag har Rebecca lärt sig leva med sjukdomen. Hon visar att det finns en väg ut, men det kräver hårt arbete och att man tar emot den hjälp man kan få i form av mediciner och terapi. Hon har haft styrkan att vända sjukdomen till något positivt genom att skriva och föreläsa om den samt ordna föreläsningar också tillsammans med andra om olika psykiska sjukdomar. Ännu idag vill många inte låtsas om att psykiska sjukdomar finns. Men som Rebeccas berättelse visar behöver man få en diagnos för att bitarna lättare ska falla på plats. Först då kan man börja acceptera och förstå sin sjukdom. Läs boken, den finns på Raseborgs bibliotek att reservera! Sida Elämää bipolaarihäiriön kanssa Sairastuin bipolaarihäiriöön 37-vuotiaana, vaikka yleisimmin siihen sairastutaan teini-iässä. Sairautta kutsuttiin aiemmin maanisdepressiivisyydeksi, mikä kuvaa hyvin tyypillistä sairaudelle ominaista vaihtelua yliaktiivisesta maanisesta olotilasta vähentyneen energian, depressiivisten jaksojen välillä. Maanisten ja depressiivisten jaksojen välillä on yleensä täysin ”normaaleja” jaksoja, jolloin sairaudesta kärsivä on täysin työ- ja toimintakykyinen. Itselläni sairaalajaksot ovat pääasiassa olleet maniaa seuranneesta psykoosista johtuneita pakkohoitojaksoja. Ainoastaan yhden kerran olen hakeutunut omasta tahdostani sairaalahoitoon, kun olin kaksi viikkoa suunnitellut itsemurhaa noin 10 kertaa päivässä ja tajusin, etten kuitenkaan halua vielä kuolla. Itsemurhariski on sairastuneilla 15 kertaa korkeampi kuin normaaliväestöllä. Sekä depression masennus että manian yliaktiivisuus voivat kuluttaa kovasti olosuhteita ja ihmissuhteita sekä työtä ja taloutta. Maniassa ihminen voi joutua konflikteihin muiden kanssa, olla impulsiivisempi ja peloton, kun on kyseessä suhteet tai kaupat. Silloin rahankäyttö ryöstäytyy helposti käsistä. Osa hoitojaksoista ovat olleet entisten puolisoideni perheriidan aikana minulle kostoksi järjestämiä. On liian helppoa saada lähiomainen pakkohoitoon valheellisesti väittämällä viranomaisille tämän olevan seonnut jälleen. Sairaalassa katsotaan tiedostosta henkilön potilashistoria ja uskotaan omaista, vaikka tämä todellisuudessa haluaa vain lomaa rasittavasta siipastaan. Maniassa unentarve vähenee, jolloin viikonkin jatkunut nukkumattomuus on laukaissut psykoosin. Syytä bipolaarihäiriölle ei ole vielä kokonaan selvitetty, mutta varmuudella tiedetään, ettei sairaus riipu lapsuudenkokemuksista, huonosta vanhemmuudesta eikä persoonallisista heikkouksista. Syy sairauteen on biologinen tai geneettinen. Pienet muutokset useiden geenien ilmentymässä aiheuttavat sen, että tietyt hermosolut aivoissa eivät toimi niin kuin niiden pitäisi ja kemiallisissa aineissa, jotka hoitavat kommunikointia aivosolujen välillä, tulee epätasapainoa. Vaikka olen ollut aiheellisestikin pakkohoidossa suljetulla osastolla, ovat hoitojaksot tuntuneet aina vapaudenriistolta sitä ainoaa kertaa lukuun ottamatta, jolloin hakeuduin itse hoitoon. Muulloin on tuntunut kuin olisi vankilassa ilman mitään itsemääräämisoikeuksia. Olen ollut jopa lepositeissä, mikä on ahdistavinta, mitä tiedän. Lisäksi minut on ylilääkitty, minkä seurauksena olin sedatiivinen kaksi viikkoa ilman mitään muistikuvia kyseisestä ajanjaksosta. Sairausjaksojen laukaisevana tekijänä voi olla kuormittava stressitilanne kuten avioero, muutto, liian stressaava työ, työttömäksi jääminen tai vakavaan sairauteen sairastuminen. Bipolääristä oireyhtymää kutsutaan toisinaan myös maanisdepressiivisyydeksi ja siihen kuuluu, että on vaiheittain joko maaninen tai masentunut. Maanisessa tilassa voi menettää arviointikykynsä ja käyttäytyä tavalla, joka aiheuttaa ongelmia koskien esim. suhteita, työtä tai taloutta. Kun on masentunut saattaa kaikki tuntua vaikealta ja sitä saattaa menettää elämänilonsa. Sairausjaksojen välissä ihminen voi yleensä hyvin ja pystyy yleensä elämään kuten tavallista. Riski sairastua jossain elämänsä vaiheessa bipolääriseen oireyhtymään, on yhdestä kahteen prosenttia. Jos mukaan laskee myös sairauden lievemmät muodot kasvaa luku viiteen prosenttiin tai sen yli. Sairaus on yhtä tavallinen joka puolella maailmaa ja esiintyy tasaisesti jokaisessa sosiaalisessa ryhmässä. Ensimmäisen kerran sairastutaan yleensä 15 ja 30:n ikävuoden välillä, usein teini-iässä. On erittäin tärkeää, että ennaltaehkäisevä lääkehoito on henkilökohtaisesti sovellettu ja että se aloitetaan niin aikaisin kuin mahdollista sairastumisen jälkeen. Lääkehoidon lähtökohta on ensisijaisesti vähentää mielialavaihteluita ja ennaltaehkäistä sairauden uusiutumista. Lähde: http://www.1177.se/Fakta-och-rad/Sjukdomar/Manodepressiv-sjukdom---bipolar-sjukdom/ Sida /Sivu 10 (käännös) FONTANA Elämää bipolaarihäiriön kanssa Kun olen todella hypomanian ja manian jälkeen joutunut psykoosiin, on se melkein poikkeuksetta johtunut lääkityksen tietoisesta poisjättämisestä. Bipolaarihäiriöön syön Deprakinea, joka ensisijaisesti on epilepsialääke ja toissijaisesti manianestolääke. Ennen viimeisintä sairaalajaksoa, mikä johtui pelkästä hypomaniasta ja kesti kuukauden ja neljä päivää, totesin, että Deprakinen poisjättäminen laski painoani 9 kg. Kun Tammiharjun sairaalassa lääkitys palautettiin, nousi painoni nopeasti 12 kg. Viimeksi tavatessani psykiatrini kysyin Deprakinen mahdollisesta painoa lisäävästä vaikutuksesta. Hän sanoi, ettei Deprakine sinänsä lisää painoa, mutta se lisää ruokahalua! Hän suositteli aloittamaan ruokapäiväkirjan pitämisen sekä syömään pieniä annoksia usein, ettei nälkä kasva liian suureksi. Jos sairastat bipolaarihäiriötä, on lääkkeet muistettava ottaa säännöllisesti tai muuten HÄKKI HEILUU!!! On dokumentoitu, että mania on tavallisempaa keväällä ja depressio yleisempää talvella. Mitään selvää syytä tähän ei tiedetä. Melkein kahdella kolmasosalla sairastuneista on bipolaarihäiriötä suvussa. Jos toisella vanhemmalla on ko. sairaus, ei riski saada se perintönä ole kovin korkea, vain 5%. Mutta luku nousee, jos muillakin sukulaisilla on taipumus ja nousee 30%:iin, jos molemmat vanhemmat ovat sairaita. Jäsen Kirjasuositus Rebecca Anserud: Bipolaarinen sydän. ”Bipolaarinen sydän” On kirja kaikille jotka eivät tiedä mikä bipolaarinen sairaus on kun heitetään taivaan ja helvetin välillä vauhdilla jonka vaan voi kuvitella. Kun olet korkealla, elämä on ihanaa ja kaikki vaikuttaa helpolta. Mutta yhtäkkiä löydät itsesi syvimmästä ja pimeimmästä masennuksesta. Silloin tietää oikeasti mitä haluaa, mutta ei jaksa. Silloin jaksaa just ja just elää. Näitä heittoja huipuista laaksoihin kuuluu oireisiin kuin sinä sairastat bipolaarista sairautta. ( aikaisempi manodepressiivinen sairaus) Rebecca tietää, miltä se tuntuu ja kirjassa ottaa sinut mukaan matkaan sairauden läpi. Monta selitystä on maalaavia ja opettavaisia. Hän selittää esimerkiksi manian niin kuin ”että keräisit kaikki maailman värit ja energiat lasipurkkiin ja sitten heittäisit niitä päin seinää”. Tulee kerralla kaaosta ja todella kaunista. M A R S / M A A L I S KU U Nykyään Rebecca on oppinut elämään sairauden kanssa. Hän näyttää, että löytyy tie ulos, mutta se vaatii kovaa työtä ja täytyy ottaa vastaan kaikki apu, mitä tarjotaan lääkkeiden ja terapian merkeissä. Hänellä on ollut voimaa kääntää sairaus johonkin positiiviseen, kirjoittaa, luennoida ja järjestää luentoja toisten kanssa erilaisista psyykkisistä sairauksista. Vielä tänä päivänä moni haluaa kuvitella että psyykkisiä sairauksia ei ole. Mutta niin kuin Rebecca kertoo, tarvitset diagnoosin, että saisit palat loksahtamaan paikoille helpommin. Vasta silloin sinä aloitat hyväksymään ja ymmärtämään sinun sairauttasi. Lue kirja, voi varata sen Raaseporin kirjastosta. Sida/Sivu 11 Studerande : Mats Hej! Mitt namn är Mats jag bor i Raseborg och jag är en första årets studerande på sjuksköterske vuxen utbildingen med en 5 veckors praktik i Fontana. Jag blev varmt mottagen här på Fontana. Jag visste personligen inte vad som hör till vardagen på Fontana. Vad är det, trots allt, som kan hända under dagen? Efter den första veckan var jag helt såld. Trevligt att ha underbara människor omkring sig. Ingen dag var den andra lik. Jag fick som studerande ny information, men fick också dela med mig. Detta kan vara den bästa praktikplats jag varit på. Jag önskar nästan att man skall glömma bort mig så att jag skall kunna fortsätta den här arbetsträningen för alltid . På gott humör och med god tur kan jag avlägga examen och sedan kan jag börja arbeta. Den goda erfarenheten från olika praktikplatser ger styrka. Sättet på vilket medlemmarna har lärt mig så många saker har värmt mitt hjärta. Nya intressen som återspeglar mina tidigare hobbyer. Nya perspektiv och fickorna fulla av nya idéer. Studerande behöver inte alltid vara den som har nya idéer och nya synvinklar. Jag har under denna praktik märkt, att den kommer att stödja den praktiska utbildningen och har blivit den största nyckeln till att påverka arbetslivet efter examen. Min hobby är arbetet inom den frivilliga brandkåren och jag fick en omfattande säkerhetsgenomgång i början av praktiken, att säkerhetsfrågorna är i skick är ett stort plus ur min egen synvinkel som säkerhetsaktiv. En morgon under min sista vecka kom vi med brandbil och brandkårister till klubbhuset och tillsammans gick vi igenom det allmänna om första hjälp och några grundläggande säkerhetsfrågor i klubbhuset. Härligt att se att bland medlemmarna finns människor som bryr sig mycket om den allmänna säkerheten. Jag lovade under våren återkomma i frågan och jag kommer att ordna en stor brandsläckningsövning vid klubbhuset när våren kommer. Vi ler när vi träffas: Mats Sida /Sivu 12 FONTANA Opiskelija : Mats Hei! Minun nimeni on Mats minä asun Raaseporissa ja olen ensimmäisen vuoden lähihoitaja aikuisopiskelija jonka 5 viikontyöharjoittelun Fontanassa. Minut toivotettiin lämpimästi ja iloisesti tervetulleeksi. Itse en henkilökohtaisesti tiennyt että mikä kuuluu Fontanan arkeen. Mitä siellä edes loppujen lopuksi tapahtuu arkisin? Ensimmäisen viikon jälkeen olin aivan myyty. Kiva olla mahtavien ihmisten ympäröimänä. Jokainen päivä oli erilainen. Sain opiskelijana vastaanottaa tietoa mutta sain myös jakaa sitä . Tämä työharjoittelupaikka on ollut paras työharjoittelupaikkani milloinkaan. Toiveeni olisi että minut unohdettaisiin tänne ja saisin jatkaa työharjoittelua ikuisesti . Hyvällä mielellä ja hyvällä tuurilla siirryn valmistumisen jälkeen työelämään. Nämä hyvät kokemukset ja työharjoittelupaikat antavat voimaa. Se tapa miten jäsenet ovat osanneet opettaa monta asiaa minulle lämmittää sydäntäni: Uusia kiinnostuksen kohteita omiin harrastuksiin. Uusia näkökulmia ja taskut täynnä uusia ideoita. -Ei opiskelijan ole pakko olla se jolla on uusia ideoita tai uusia näkökulmia. Olen tämän työharjoittelun jälkeen huomannut että tuesta jonka olen saanut tässä työharjoittelussa on muodostunut isoin avain kun pääsen vaikuttamaan työelämään valmistumisen jälkeen. Harrastuksenani on vapaapalokunta ja sainkin työharjoittelun alussa perusteellisen turvallisuusselvityksen suuri plussa näin turvallisuus aktiivina että klubitalolla on turvallisuus asiat kunnossa. Viimeisellä viikollani ideoin aamupäivän milloin saavuttiin paloautolla, vapaapalokunta-aktiivien kanssa klubitalolle ja kävimme läpi yleistä ensiapua ja hieman perusasioita klubitalon turvallisuudessa. Hienoa nähdä että jäsenistössä on ihmisiä jotka välittävät turvallisuudesta näin paljon. Lupasin että palaan keväällä asiaan ja tulen pitämään ison alkusammutus harjoituksen klubitalolla kun kevät koittaa. Hymyillään kun tavataan: Mats K-C:s Filmhobby & Videokamerafilmning Jag har samlat på videon sedan 1984 då min pappa köpte den första videobandspelaren till mitt barndomshem. Det var vinterolympiad i Sarajevo och när det var över, så började jag spela in filmer med frekvensen av en ny tom videokasett per månad. Senare har jag hört, att videokasetten bland filmentusiaster kallades för ”det ofullkomliga underverket” på samma vis som kompositören Hector Berlioz kallades för ”det talanglösa geniet”. Det var underbart att videoband tillät film att ses hemma, men kvaliteten var det sämre med. När man studerat verken av de stora regissörerna som Alfred Hitchcock, Stanley Kubrick och Ridley Scott har man lärt sig mera om hur den ”100åriga kostformen” pusslas ihop. Det sägs att tålamod är en filmregissörs viktigaste verktyg. En långfilm kan ta år att tillverka och scener kan filmas i oordning som måste korrigeras i klippningsskedet, annars framstår ”kontinuitets-fel”, vilka är kännetecknande för dåliga B-filmer. Regissörens vision är det som håller projektet på rätt spår, men B-film kan vara en slags komedi!  Genom att kunna se favoritfilmer om och om igen började jag småningom förstå mig på filmkonsten: filmer kallas ofta för ”den mest demokratiska konstformen” pga. att en biobiljett kostar mindre än teater och rör sig i samma prisklass som billig kiosklitteratur. Förstås, under årens lopp har nya trender i hemmavideo framträtt, så som hemmabio och seriöst samlande, som tidvis kan vara lite för dyrt att kallas ”demokratisk”. Som tur är finns det en bra marknad av använda produkter som florerar i nätet på t.ex. Nätauktionssajter (Huuto.net, eBay). När man förstår sig på hur en bredbild komponeras kommer det följande steget: en filmentusiast kan själv börja filma ”hemmavideon”! I dagens värld finns fina verktyg för att själv bearbeta videon, som man kan publicera på t.ex. YouTube. Själv filmar jag främst naturen och vid klippningsstadiet bandar jag avslappnande musik på ljudspåret. Med YouTube måste man dock minnas, att man inte får publicera upphovsrättsskyddat material så som andras musik och filmstumpar, men de kan erbjuda mycket lärdom. Filmer finns i många genren. Det finns den traditionella långfilmen, som också kallas för spelfilm, för att det innehåller dramatisering och skådespel. Inom långfilm finns det massor med undergenren: drama, komedi, historiska / kostymdramor / spektaklar, musik / konsert / musikaler, tecknad animation / anime / datoranimation, action, science fiction och skräck / triller. Sedan finns det olika slags dokumentärer, kortfilmer och konstfilmer. Gränsen brukar vara den att film ursprungligen hör hemma på biografen, inte i TV:n. Nu när vi snart närmar oss årets Oscar-Gala så är det på sin plats att summera vad ”levande bilder” egentligen handlar om. Filmer är en blandning av olika konstformer: utgångspunkten är ett manus, d.v.s. litteratur. Sedan behövs ”kinematografi”, d.v.s. förmågan att fånga ljuset från scener på ett medium kapabel att troget visa det som lagrats på medium efter inspelningen, samma gäller ljudet. Sedan behövs ofta skådespel, som är hemma från teatervärlden. Bildkonst / design och musik har också sin givna plats. Sida /Sivu 14 Hela tiden kan man njuta av en mångfald av kultur i form av musik, videospel, TV-serier och litteratur samt tecknade serier, allt som är inspirationskälla till många filmer. Film är ”kulturernas smältdegel” men på biografen kan den inte erbjuda interaktion på samma vis som videospel. Det skulle bli helt kaos om varje besökare skulle styra berättelsen åt det håll man själv önskar. Modern film har också redan länge varit ”postmodern”, d.v.s. filmer ”lånar” idéer från tidigare filmer. Så är det med konst över huvudtaget: det sägs att ”inget är nytt under solen”, d.v.s. de flesta goda idéer har redan använts, men man får hoppas att goda idéer inte slits lätt. I klassiska tiden var naturen källan för både material och inspiration. I dagens tekniska miljö har konsten också blivit mera teknisk, men den bästa nutids populärkulturen är säkert en mellanväg mellan teknik och vår gamla vän, Moder Jord. Och stor konst har alltid handlat om livets stora temor: krig och kärlek, liv och uppväxt och människan under solen. Kaj-Christer FONTANA K-C:n Elokuvaharrastus & Videokuvaus Olen kerännyt videota vuodesta 1984 saakka, kun isäni osti ensimmäisen videonauhurin lapsuudenkotiini. Oli Sarajevon talviolympialaiset ja kun ne olivat ohi aloin nauhoittaa elokuvia yhden tyhjän videokasetin kuukausivauhtia. Myöhemmin olen kuullut, että videokasettia kutsuttiin elokuvaharrastajien keskuudessa ”epätäydelliseksi ihmevekottimeksi” (esim. säveltäjä Hector Berliozia kutsuttiin ”lahjattomaksi neroksi”). Videonauhan ihanuus oli että elokuvan pystyi katsomaan kotona, mutta laadun kanssa oli vähän niin ja näin. Pystyessäni katsomaan lempielokuvani uudelleen ja uudelleen aloin vähitellen oppia elokuvataidetta: elokuvia kutsutaan usein ”demokraattisimmaksi taiteenlajiksi” koska elokuvalippu maksaa vähemmän kuin teatterilippu ja liikkuu siinä kioskikirjallisuuden hujakoilla. Vuosien saatossa kotivideoon on liittynyt uusia trendejä, kuten kotiteatteri ja vakava keräileminen, joka on ajoittain liian kallista ollakseen puhtaan ”demokraattista”. Onneksi käytetyille tuotteille on hyvät markkinat esim. netin huutokauppasivustoilla (Huuto.net, eBay). Elokuvia on monta lajityyppiä: perinteinen kokoillan elokuva, jota myös kutsutaan näytelmäelokuvaksi, koska se sisältää dramatisointia ja näyttelemistä. Kokoillan elokuvia on monta ala-lajityyppiä: draamaa, komediaa, historiallisia / pukudraamoja / spektaakkeleita, musiikkia / konsertteja / musikaaleja, piirrosanimaatiota / animea / tietokoneanimaatiota, toimintaa, tieteiselokuvia sekä kauhua / trillereitä. Sitten löytyy eri alueiden dokumentteja, lyhyt - ja taide-elokuvia. Raja kulkee siinä, että teos on alun perin elokuvateatteria varten. Kun lähestymme taas vuoden Oscar-Gaalaa, on paikoillaan ynnätä mistä ”elävässä kuvassa” oikein on kyse. Elokuvat ovat sekoitus eri taidemuotoja: lähtökohta on käsikirjoitus, eli kirjallisuus. Sitten tarvitaan kuvausta eli kykyä vangita kuvauspaikan / kohteen valo medialle, joka kykenee toistamaan sen muiden nähtäväksi kuvaushetken jälkeen, sama koskee äänen tallennusta ja toistoa. Sitten tarvitaan usein näyttelemistyötä, joka on kotoisin teatterimaailmasta. Kuvataiteilla / designilla sekä musiikilla on myös paikkansa. Kun tutkiskelee suurten ohjaajien kuten - Alfred Hitchcockin, Stanley Kubrickin ja Ridley Scottin töitä, on oppinut enemmän siitä, miten ”100vuotiasta taiteenlajia” kursitaan kasaan. Sanotaan, että elokuvaohjaajan tärkein työkalu on kärsivällisyys. Kokoillan elokuvan tekeminen voi kestää vuosia ja kohtauksia saatetaan kuvata epäjärjestyksessä joka pitää korjata leikkausvaiheessa, muuten seuraa ”jatkuvuusvirhe”, joka on tunnusmerkki monelle huonolle B-filmille. Ohjaajan visio pitää projektin raiteilla, mutta huono elokuva voi olla myös hauska! Kun alkaa ymmärtää miten laajakuva sommitellaan, tulee seuraava askel: elokuvien ystävä voi itse alkaa kuvaamaan ”kotivideoita”! Nykyajan maailmassa on monia hienoja työkaluja itse työstää videoita, joita voi julkaista esim. YouTubessa. Itse kuvaan ensisijaisesti luontoa ja leikkausvaiheessa nauhoitan rauhoittavaa musiikkia ääniraidalle. YouTuben kohdalla pitää muistaa, ettei saa julkaista tekijänoikeussuojattua materiaalia, kuten muiden musiikkia ja elokuvanpätkiä, mutta niistä voi oppia paljon. Ja koko ajan voi nauttia monimuotoisesta kulttuuritarjonnasta musiikin, videopelien, TV-sarjojen ja kirjojen sekä sarjakuvien muodossa, kaikkien ollessa inspiraationlähteitä moneen elokuvaan. Elokuva on ”kulttuurien sulatusuuni”, mutta elokuvateatteri ei voi tarjota interaktiivisuutta kuin videopelit voivat, sillä tulisi kaaos, kun jokainen katsoja alkaisi ohjata tarinaa itsensä haluamaan suuntaan. Nykyajan elokuva on myös jo kauan ollut ”postmoderni”, eli elokuvat ”lainaavat” ideoita aikaisemmista elokuvista. Mutta niin on ylipäätänsä kaiken taiteen kanssa: sanotaan, että ”mikään ei ole uutta auringon alla”, eli useimmat hyvät ideat on jo käytetty, mutta sopii toivoa, että hyvät ideat sietävät kulutusta. Klassisella ajalla luonto oli sekä materiaalien että inspiraation lähde. Tämän päivän teknisessä ympäristössä on taide myös teknistynyt, mutta paras nykyajan populäärikulttuurista on varmasti ”keskitie” tekniikan ja vanhan ystävämme, Maaemon välillä. Ja suuri taide on aina käsitellyt elämän suuria teemoja: Sotaa ja rakkautta, elämää ja kasvua, sekä ihmistä itseään auringon alla. Kaj-Christer M A R S / M A A L I S KU U Sida /Sivu 15 Sida /Sivu 16 Korvsoppa/ Makkarakeitto Köttfärslimpa/ Lihamureke Lasagne/ Lasagne Ärtsoppa och pannkaka/ Hernekeitto ja pannukakku Lämmityspäivä Uppvärmning Onsdag / Keskiviikko Torsdag / Torstai Fredag / Perjantai Lämmityspäivä Uppvärmning Köttbullar/ Lihapullat Hönslår/ Kanankoipi Tisdag / Tiistai Panerad sej med potatis/ Paneroitu sei ja peruna Fisk/ Kalaa V.13 Måndag / Maanantai V.12 V.16 Lämmityspäivä Uppvärmning Köttsoppa/ Lihakeitto Lämmityspäivä Uppvärmning Fisksoppa/ Kalakeitto Hamburgare/ Hampurilainen Ugnskorv / Uunimakkarat Lämmityspäivä Uppvärmning Tonfisksoppa/ Tonnikalakeitto Makaronilåda/ Makaroonilaatikko Köttfärssås/ Pastabolognese Jauhelihakastike Baconpasta/ Pe- Varma smörkonipasta gåsar/ Lämpimät voileivät V.15 Fiskpinnar/ Kalapuikot Skinkfrestelse/ Kinkkukiusaus V.14 Matlista / Ruokalista FONTANA Dikt / Runo Maryam vaktar fåren Roshana vässer klorna. Tre barn finns det redan på Ödegård i mörkrets dal. Ån flyter genom landskapet med mörka fält genom de gamla byarna. Båten glider sakta genom vassen mot stranden. Jag förstod att de tre kvinnorna i byn var deprimerade eller kanske depriverade p.g.a. dåliga erfarenheter och tristess. Mannen var beskäftig. Han gav inte ro, ej heller kunde de skiljas. Han söp han slogs Eller så drog han ut i krig. När ofärdsåren var förbi och solen steg upp karminröd i öst ett liv kortare med en son tänkte grannflickan att paradiset var här. Karibo Nästa nummer av tidningen utkommer i april Delta i tidningen genom att skicka dina artiklar till [email protected] Seuraava klubilehti ilmestyy huhtikuussa Osallistu lehden tekoon lähettämällä artikkelisi sähköpostiimme [email protected] M A R S / M A A L I S KU U Sida /Sivu 17 Vardagsmotion / Arkiliikunta Till vardagsmotion räknas all daglig motion, som inte är egentlig fritidsmotion. Vardagsmotion kallas också för nytto- och grundmotion. Arkiliikuntaa on kaikenlainen päivän mittaan tapahtuva liikkuminen ja liikehtiminen, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Arkiliikuntaa kutsutaan usein myös hyöty ja perusliikunnaksi. Siivoaminen, työhön pyöräily tai kävely, lumen luonti, lehtien haravointi, halon hakkuu, lapsen kanssa leikkiminen, portaiden nouseminen, bussipysäkiltä kauppaan käveleminen - lukuisat päivittäiset puuhat ovat arkiliikuntaa. Suurin osa ihmisen liikunnasta kertyy päivän askareiden yhteydessä arkiliikuntana. Puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivässä, esimerkiksi 4-5 kilometrin työmatkan pyöräily tai kävely, parantaa kestävyyskuntoa ja auttaa painonhallinnassa. Säännöllistä ja pitkäaikaista arkiliikuntaa eli pyöräilyä ja kävelyä harrastavilla on havaittu monia terveyshyötyjä liikunnasta: Sepelvaltimosairauksien kehittymisen vaara alenee 50 % Tyypin 2 diabeteksen vaara laskee 50% Ylipainoisuuden vaara laskee 50% Korkean verenpaineen kehittymisen vaara laskee 30 % Sydän ja verisuonisairauksien vaara pienenee Osteoporoosin kehittyminen hidastuu (översättning) Masennus ja ahdistusoireet helopttuvat Städning, att cykla eller gå till arbetet, snöarbete, lövkrattning, vedhuggning, att leka med barn, gå i trappor, att gå till butiken från busshållplatsen – många vardagliga sysslor är vardagsmotion. Största delen av den individuella motionen består av just motion från vardagliga aktiviteter. En halv timme hurtig vardagsmotion varje dag, t.ex. en arbetsresa på 4-5 kilometer med cykel eller till fots, förbättrar uthållighetskonditionen och hjälper viktkontrollen. Regelbunden och långvarig vardagsmotion hos personer som cyklar och promenerar har konstaterats leda till många hälsofördelar: Risken för att utveckla koronarartärsjukdom sjunker med 50% Risken för typ 2 diabetes sjunker med 50% Risken för övervikt sjunker med 50% Risken för att utveckla högt blodtryck sjunker med 30% Risken för att få hjärt- och kärlsjukdomar sjunker Utvecklingen av osteoporos saktas upp Symptom av depression och ångest lindras Anne H Under våren försöker vi mera tillsammans röra på oss för att må bra! Välkommen med på promenad varje dag kl. 13.30! Keväällä yritetään enemmän liikkua yhdessä voidaksemme paremmin! Tervetuloa mukaan kävelylle joka päivä klo 13.30! 30.3 - Sommartid Finland har haft sommartid sedan år 1981. Under natten mellan lördag 29 mars och söndag 30 mars 2014 ställs klockan fram en timme kl. 03.00 till kl. 04.00. (En timme mindre = alltså en timme mindre sömn! ) 30.3 - Kesäaika Suomessa on ollut kesäaika vuodesta 1981. Lauantain 29 maaliskuuta ja sunnuntain 30 maaliskuuta 2014 välillä yötä, kellot asetetaan yki tunti eteenpäin klo 03.00 - 04.00. (Yksi tunti vähemmän = siis yksi tunti vähemmän unta!) Sida /Sivu 18 FONTANA M A R S / M A A L I S KU U Sida /Sivu 19 Besök /vierailu Keith USA Studerande: Erika Opiskelija: Erika 31.3 8-16 8-16 24.3 8-16 8-19 8-16 Simning Uinti 3.4 2.4 27.3 8-16 Nätverksets årsmöte H:fors Verkoston vuosikokous H:ki 8-16 20.3 8-16 13.3 Torsdag Torstai 1.4 8-19 Må Bra-kväll Voi Hyvin-ilta Spelkväll Peli-ilta 8-19 19.3 OBS! HUOM! 8-15.30 Klubbhusmöte Klubitalokokous 18.3 8-16 Möte i H:fors Kokous H:ki 17.3 Simning Uinti 26.3 8-16 8-16 12.3 8-19 Onsdag Keskiviikko 25.3 11.3 10.3 8-16 Tisdag Tiistai Måndag Maanantai 4.4 8-15 Möte i H:fors Kokous H:ki 8-15 28.3 8-15 21.3 8-15 14.3 Fredag Perjantai Stängt Suljettu 5.4 Stängt Suljettu 29.3 Stängt Suljettu 22.3 Stängt Suljettu 15.3 Lördag Lauantai 14-16 6.4 Sommartid Kesäaika 14-16 30.3 14-16 23.3 14-16 16.3 Söndag Sunnuntai KLUBBHUS - KLUBITALO FONTANA Lokföraregatan 9/ Veturinkuljettajankatu 9 10300 Karis / Karjaa 019 - 236 033 / 040 - 865 0591 E-mail: [email protected] www.klubbhusfontana.fi Födelsedagar / Syntymäpäivät 6/4 Miika H 7/4 Kaj L 10/4 Kristian W 22/4 Anne H 23/4 Karina 28/4 Oliver / Sune 30/4 Mikko W Syntymäpäivänä