Topper - Innostu ohjauksessa ja onnistu työssä!
TOPPER – innostu ohjauksessa ja onnistu työssä! TOPPER-opas on opettajan, pedagogisen ohjaajan, työvalmentajan ja työpaikkaohjaajan opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. TOPPER tarjoaa pohjan ammatillisen ja ammatillisen erityisopetuksen onnistuneelle ohjausprosessille. Opaskirjaan on koottu olennaisia kysymyksiä opiskelijan opiskelu- ja työelämätaidoista, oppimisen esteistä sekä mahdollisista ongelmatilanteista työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opaskirjan lopussa on linkit lomakkeisiin: www.hdo.fi ja www.keskuspuisto.fi • lähihoitajatutkinnon opinnollistamistaulukot • opiskelijan oman ohjauksen suunnitelma • opiskelijan itsearviointi • ohjauksellisen tuen suunnitelma • työanalyysi Toimitus: Eerika Silvo – Hanna Lankinen – Gitta Mäki OPH hankepäätös 98/422/2012 Paino: Libris Oy TOPPER – innostu ohjauksessa ja onnistu työssä! 4 Vaikeudet voi voittaa 22 16 Työssäoppimisen ohjauksen suunnittelu Ohjausosaamista työpaikalle 10 Ohjausosaamista opettajille ja ohjaajille Ohjauskeskustelu työpaikalla 5 Opiskelu- ja työelämätaidot Tuen tarve 9 8 Oppimisen esteet työpaikalla 6 Työssäoppimisen ohjauksen suunnittelu Onnistunut työssäoppiminen edellyttää hyvää suunnittelua. Suunnitteluvaiheessa opiskelija perehtyy tutkinnon osan opinnollistamistaulukkoon, jossa ammattitaitovaatimukset on konkretisoitu käytännön työtehtäviksi. Sen pohjalta opiskelija täyttää oman ohjauksen suunnitelman, jossa hän kuvaa tarvitsemaansa ohjausta. Suunnitteluvaiheessa on hyvä tehdä tutustumiskäynti työpaikalle. Ammatillisessa erityisopetuksessa suunnittelua tukee työanalyysi, johon kirjataan opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja yksilöidään työtehtäviä, joita hänen on mahdollista suorittaa. Opinnollistaminen tarkoittaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten kuvaamista konkreettisina työtehtävinä. 4 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen OHJAUSKESKUSTELU •kuulumiset • suunnitelman toteutuminen • ammattitaitovaatimusten mukainen ohjaus • onnistumiset sekä lisäohjauksen tarve • arviointi ja etenemissuunnitelma 1. Yleiset kuulumiset: miten työssäoppimisjakso on sujunut opiskelijan ja ohjaajan näkökulmasta? 2. Miten työssäoppimisen suunnitelma on toteutunut? 3. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja kriteerien mukaisissa työtehtävissä opastaminen ja ohjaaminen työssä 4. Miten ohjaus on onnistunut opiskelijan ja ohjaajan näkökulmasta? Onnistumisten ja mahdollisten epäselvyyksien ja ongelmien tunnistaminen. 5. Miten työssäoppiminen etenee ja miten osaamista arvioidaan? 5 Opiskelu- ja työelämätaidot Ohjeiden ja työaikojen noudattaminen • Onko opiskelija paikalla sovitusti ja osallistuu sovittuihin toimiin/ tehtäviin? • Miten opiskelija noudattaa työaikoja? • Miten opiskelija noudattaa työpaikan sääntöjä ja sopimuksia? Vuorovaikutustaidot • Minkälaiset vuorovaikutustaidot opiskelijalla on? • Miten opiskelija työskentelee työryhmässä? • Suhtautuuko opiskelija asiakkaisiin ammatillisesti? Jos ongelmia ilmenee, selvitä, mistä ne johtuvat ja miten asiaa voitaisiin parantaa. Työskentelytaidot Poissaolot • Miten sovittujen työtehtävien tekeminen sujuu? • Miten motivoitunut ja omaaloitteinen opiskelija on? • Toimiiko opiskelija tavoitteellisesti? • Miten itsenäinen ja itseohjautuva työskentely sujuu? • Ilmoittaako opiskelija poissaoloistaan tai myöhästymisistään? • Onko opiskelijalla selvittämättömiä poissaoloja – ovatko selvitykset luotettavia? • Osaako opiskelija selvittää aikataulumuutokset tai poissaolot ajoissa ja itsenäisesti? Työssäoppimisen taidot Motivaatio ja vireystila • Miten opiskelija soveltaa aiemmin oppimaansa työhön? • Miten opiskelija soveltaa tietopuolista osaamista työssä? • Miten opiskelija perustelee työskentelyään? • Millaista oppimista ja edistymistä on tapahtunut? 6 • Onko opiskelija väsynyt? • Onko opiskelija halukas ja innostunut oppimaan? • Arvostaako opiskelija tekemäänsä työtä? • Onko opiskelija välipitämätön tai välttelee oppimistilanteita? Ohjaus • Pyytääkö ja ottaako opiskelija vastaan palautetta? • Pyytääkö opiskelija ohjausta? • Onko opiskelija välipitämätön tai vältteleekö ohjausta, keskustelua, yhteisiä tilanteita? Oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyön arviointi • Onko työpaikkaohjaaja saanut riittävästi ohjausta työssäoppimisjakson ohjaamiseen? • Miten opiskelija ja opettaja pitävät työpaikkaohjaajan ajan tasalla opintojen etenemisestä? • Onko työpaikkaohjaajalla käytössä tarvittavat ammattitaitovaatimukset, lomakkeet, ohjelmat, suunnitelmat ja käyttäjätunnukset? • Miten opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja pitävät yhteyttä toisiinsa? • Mitä odotuksia ja toiveita työpaikalla on yhteistyölle? Opiskelijoiden odotuksia • Ymmärtää omat ammattitaitovaatimuksensa ja saa tarvittavan ohjauksen niiden oppimisessa • Saa ohjauksen työpaikan pelisäännöille ja tulee informoiduksi muista odotuksista • Saa rakentavaa arviointia ja palautetta työssäoppimisjaksolla • Tulee huomioiduksi tasavertaisena työyhteisön jäsenenä • Odottaa työpaikalla itseään kohdeltavan tulevana ammattilaisena ja työtoverina. 77 Oppimisen esteet työpaikalla Taustalla vaikuttavia tekijöitä 8 Mielenterveys/ Motivaatioon päihdeliittyvät ongelmat haasteet Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet Oppimisen ja oman toiminnanohjauksen haasteet Ohjauksen ongelmat uniongelmat nuoruuden kehitysvaihe kulttuurilliset erot oppimisvaikeudet luki-opiskelija matemaattiset vaikeudet ohjaaja ei ole motivoitunut mt-ongelmat itsenäistyminen suomi vieraana muistihäiriöt kielenä päihdeongelmat työssäkäyminen kommunikaation ja puheen häiriöt oman toiminnan ohjauksen haasteet ohjausresurssi on riittämätön työtehtävien määrittely on epäonnistunut riskialisuoriutumikäyttäytyminen nen sosiaalisen hahmottamivuorovaikutuk- sen vaikeudet sen haasteet työpaikkaohjaaja ja opiskelija työskentelevät eri vuoroissa kotiongelmat/ kriisit itsetuntoongelmat rituaalinen kielen käyttäytyminen hahmottamisen vaikeus työtehtävät liian vaikeita/ haastavia masennus lahjakkaat, nopeasti oppijat aisti- ja ärsykepulmat avaruudellisen hahmottamisen häiriöt työtehtävät ovat liian helppoja persoonallisuushäiriöt asian ennespuhutun tään osaavat, ymmärtämisen toiminnallisesti vaikeus etevät motoriset vaikeudet työtehtävät eivät ole ammattitaitovaatimusten mukaisia paniikkihäiriöt erinomaiset oppimisen taidot keskittymisvaikeudet ei ole perehtynyt ammattitaitovaatimuksiin syömishäiriöt väärällä alalla olijat hyperaktiivisuus työpaikkaohjaaja ei anna riittävästi ohjaavaa palautetta autismin kirjon piirteet Tuen tarve Moniammatillinen yhteistyö avuksi Mielenterveys/ Motivaatioon päihdeliittyvät ongelmat haasteet Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet Oppimiseen ja oman toiminnanohjauksen haasteet Ohjauksen ongelmat Opiskelijahuollon/ muun palvelun kanssa yhteistyössä tuettavat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat Pedagogisin keinoin tuettavat kehitysvaiheeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat / väärä ala Pedagogisin keinoin tuettavat kehitysvaiheeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Opetusjärjestelyillä tuettavat, yksilöllistäminen, tehostettu tuki oppimiseen liittyvät ongelmat/ erityisjärjestelyjen tarve Tuki työpaikkaohjaajalle, selkeä ohjeistus Opiskelijahuollon kanssa tuettavat yleinen päämäärättömyys/ haasteellinen käytös Erityisopetuksen ja opiskelijahuollon kanssa tuettavat laaja-alaiset, mahd. neurologiset vuorovaikutuksen tai kielellisen kehityksen häiriöt Erityisopettajan kanssa tuettavat laajat oppimisvaikeudet, neurologiset häiriöt, tehostettu tuki ei riitä Oikopolkuja tarvitsevat nopeasti edistyvät Erityisopetuksen ja kielenopetuksen menetelmin tuettavat S2 opiskelijat Moniammatillista tukea tarvitaan, mikäli seuraavia haasteita ilmenee toistuvasti • • • • • • • selvittämättömät poissaolot ja myöhästely keskittymisvaikeudet väsymys motivaatio-ongelmat ei halua ohjausta kielteinen asenne sopimuksien laiminlyönti • • • • • • yhteisymmärryksen puute epäselvyydet riittämättömät oppimistulokset vuorovaikutuksen ongelmat itseohjautuvuuden ja oma-aloitteisuuden puute riittämättömäksi koettu ohjaus 9 Ohjausosaamista opettajille ja ohjaajille Yleisesti huomioitavaa: • Ennakoi: mieti opiskelijan ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa mahdollisuuksia sekä tukitoimia jo etukäteen. • Suunnittele opiskelijan työpäivät etukäteen. • Huomioi työpäivien aikataulut ja pituus sekä ohjelma. Varmista ennakkoon onnistuminen, esimerkiksi huomioimalla opiskelijan matka-aikataulut. • Moniammatillinen yhteistyö – hyödynnä oppilaitoksen tukipalvelut ja työpaikkaohjaajan osaaminen. • Suunnittele työtehtävät ja käy ne läpi opiskelijan kanssa. Valmistautumisessa opettajaohjaaja mukana ensimmäisenä päivänä. • Ennen työssäoppimista toteutuvalla lähiopetuksen jaksolla kartoitetaan opiskelijan mahdollisia tuen tarpeita ja valmistaudutaan työssäoppimiseen, jonka pohjalta tehdään suunnitelma. • Ohjaa opiskelijaa hahmottamaan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Niiden pohjalta rakennetaan omat, realistiset tavoitteet (T1, H2 vai K3) sekä tunnistetaan tuen tarpeet, jotka voivat vaikuttaa myös sopivan työpaikan valintaan. • Suunnittele vaiheittainen eteneminen työssäoppimisjaksolla: alussa enemmän työparin kanssa mallioppimista ja tukea, vähitellen kohti itsenäisempää työskentelyä ammattitaitovaatimusten mukaisesti. • Perehdytä työpaikkaohjaajaa riittävästi: millaista ohjausta opiskelija tarvitsee, mitä hänen tulisi työpaikalla oppia, mitkä työtehtävät ovat opiskelijalle sopivia, mitä ja miten arvioidaan. • Tunnista opiskelijan vahvuudet ja hyödynnä niitä työtehtävien suunnittelussa. Luo mahdollisuudet onnistumisen kokemuksiin. • Aseta sopivia ja konkreettisia tavoitteita ja varmista, että opiskelija ja työpaikkaohjaaja ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Määritä tavoitteet tarvittaessa uudelleen, lisää haasteita tai helpota työtehtäviä. Katso lisätietoja s. 22-23: Hän oppii ja osaa - vaikeuksien kautta voittoon 10 Mielenterveys- ja päihdeongelmat • Akuuttien tilanteiden tunnistaminen ja tarvittava hoitoon ohjaus oppilaitoksen toimintakäytänteiden mukaisesti. • Mielialaan ja mielenterveyteen liittyvät terveysongelmat ovat jatkuvasti kasvava erityisen tuen peruste. Tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta. Esimerkiksi monia sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteiden yhteydessä mainittuja tukitoimia voidaan hyödyntää tässäkin. • Huolehdi riittävästä perehdytyksestä työyhteisölle – miten kyseessä olevaa opiskelijaa ohjataan, mitä hänen kohdallaan tulisi huomioida, miten mahdollisissa ongelmatilanteissa toimitaan. • Huolehdi avoimesta vuorovaikutusilmapiiristä. Keskustele sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelijalla on aina oikeus osallistua häntä koskeviin keskusteluihin. • Selvitä todellinen syy, mistä ongelmat johtuvat tai mikä laukaisee vaikeat tilanteet. • Varo leimaamista ja anna opiskelijalle mahdollisuus onnistua ja näyttää osaamisensa. Keskustele opiskelijan kanssa, miten hänen työssäoppimisensa onnistumista voitaisiin tukea. • Auta opiskelijaa miettimään itselleen sopivia, luontaisia ratkaisumalleja haastaviin tilanteisiin (esimerkiksi miten toimia vaikeassa asiakaspalvelutilanteessa). • Ota ongelmat vakavasti, mutta pidä kannustava ote. • Huomioithan että akuutit tapaukset ovat erityistilanteita ja SORA-tutkinnoissa nämä kysymykset voivat näyttäytyä erilaisina kuin muissa työssäoppimisen tilanteissa. 11 Motivaatioon liittyvät haasteet • Puutu myöhästelyihin ja selittämättömiin poissaoloihin heti. • Aseta yhdessä opiskelijan kanssa hänelle sopivia tavoitteita. Tarkista, ovatko tehtävät työpaikalla tarpeeksi motivoivia: riittävästi vaihtelua, sopivan haastavia ja tavoitteen kannalta mielekkäitä. • Keskustele opiskelijan kanssa työn luonteesta: kaikki työtehtävät eivät aina ole mieluisia, mutta ne on silti tehtävä. Kasvata vastuuntuntoa selittämällä syy-seuraussuhteita ja vahvistamalla tunnetta omasta vastuusta opiskelussa. • Selvennä opiskelijalle, mitä työssäoppimisjaksolla arvioidaan ja millä perusteilla. • Liitä työpaikalla opiskeltavat asiat laajempaan asiayhteyteen. • Auta opiskelijaa huomaamaan, mitä etua tavoitteen saavuttamisesta on. • Kasvata opiskelijan uskoa tavoitteen saavuttamiseen: listaa voimavaroja, kiinnitä huomiota jo tapahtuneeseen oppimiseen, kuvaa etenemistä pienin askelin tapahtuvana prosessina. • Anna rohkaisevaa palautetta opiskelijan edistymisestä. • Valmistele opiskelijaa kohtaamaan epäonnistumisia: keskustele hänen kanssaan, miten takaiskuista voi selvitä. 12 Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet • Anna ohjeet rauhallisessa tilanteessa, minimoi ylimääräiset häiriöt. • Huolehdi riittävästä perehdytyksestä työyhteisölle – miten opiskelijaa ohjataan, mitä hänen kohdallaan tulisi huomioida, miten mahdollisissa ongelmatilanteissa toimitaan. Kaikkien tulee noudattaa samoja pelisääntöjä. • Huolehdi avoimesta vuorovaikutusilmapiiristä. Keskustele sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus osallistua häntä koskeviin keskusteluihin. • Selvitä todellinen syy, mistä ongelmat johtuvat tai mikä laukaisee vaikeat tilanteet. • Varo leimaamista ja anna opiskelijalle mahdollisuus onnistua ja näyttää osaamisensa. Keskustele opiskelijan kanssa, miten hänen työssäoppimisensa onnistumista voitaisiin tukea. • Auta opiskelijaa miettimään itselleen sopivia, luontaisia ratkaisumalleja haastaviin tilanteisiin, esimerkiksi miten toimia vaikeassa asiakaspalvelutilanteessa. • Ota ongelmat vakavasti, mutta pidä kannustava ote. Epäasiallista käytöstä ei pidä hyväksyä. • Kehitä opiskelijalle tukimateriaalia työtehtävien suorittamiseen, esimerkiksi työtehtävälistoja, viikkokohtainen työjärjestys, yksityiskohtainen työtehtäväohje tai kuvallisia ohjeita. Osallista opiskelija omien työohjeidensa laatimiseen. 13 Oppimisen ja oman toiminnan ohjauksen haasteet Oppimisvaikeus • Käytä mahdollisimman selkeää kieltä ja anna yksiselitteiset ohjeet. Hyödynnä visuaalisia keinoja. • Erittele työtehtävät pienempiin osiin. • Anna mahdollisuuksia erilaisille oppimistavoille, esimerkiksi näkeminen, kuuleminen ja itse tekeminen. • Luo sopivia oppimistavoitteita ja auta opiskelijaa määrittämään itselleen henkilökohtaisia, konkreettisia ja realistisia tavoitteita. Auta opiskelijaa näkemään oma edistymisensä ja vahvuutensa. • Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan ohjaajan, opiskeluvalmentajan, työvalmentajan tai vastaavan ohjaushenkilön tukea. • Tue myös työpaikkaohjaajaa ja sopikaa yhteisistä ohjausmenetelmistä. • Kertaa ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt asian. 14 Keskittymisen vaikeudet, tarkkaavaisuushäiriö • Anna lyhyitä, selkeitä ja yksiselitteisiä ohjeita. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan myös visuaalisia keinoja sekä päivä- tai viikkokohtaista työjärjestystä. • Jäsennä tehtävät ja jaa ne osiin – yksi tehtävä kerrallaan loppuun asti. Selkeä strukturointi helpottaa siirtymätilanteita tehtävästä toiseen. • Auta luomaan mahdollisimman selkeä ja häiriötön toimintaympäristö. Sovi työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa rutiineista, kuten työajan noudattamisesta ja tauotuksesta, sekä keskustele opiskelijan kanssa seuraamuksista. • Tee opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa selkeä sopimus työtehtävistä ja tavoitteista: mitä pitää tehdä, mihin mennessä ja mikä on riittävä työn laatu. Keskustele syy-seuraussuhteista. • Kertaa ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt asian. Hahmottamisen vaikeudet • Käytä selkeää kieltä ja anna yksiselitteisiä ohjeita. Hyödynnä esimerkiksi kuvia, videoita ja konkreettisia esimerkkejä. • Anna mahdollisuuksia erilaisille oppimistavoille, esimerkiksi näkeminen, kuuleminen ja itse tekeminen. • Kerro tavoitteet yksiselitteisesti ja konkreettisesti. Auta opiskelijaa asettamaan itselleen sopivia tavoitteita. • Tue ajanhallintaa – kellon ymmärtäminen, ajan kulumisen hahmottaminen, tauottaminen, sopivan pituiset työrupeamat. • Opeta opiskelijaa ymmärtämään, mikä on riittävä työn laadun taso ja milloin työ on tehty loppuun asti. Kerro ja näytä konkreettinen esimerkki. • Auta etsimään selviytymiskeinoja sekä rohkaise kysymään neuvoa. • Kertaa ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt asian. 15 Ohjausosaamista työpaikalle Yleisesti huomioitavaa: • Tarjoa opiskelijalle mahdollisuus tutustumiseen, perehtymiseen ja oman työskentelysi seuraamiseen. • Ota opiskelija aidosti työyhteisön jäseneksi ja mukaan kaikkeen toimintaan. • Suunnittele, miten opiskelijan oppimista ohjataan ja arvioidaan. • Anna sopivan haasteellisia työtehtäviä, aloita kuitenkin helpoista. • Varmista, että tehtävät vaihtelevat ja opiskelija voi kehittää ammattitaitoaan. • Selkeytä ja konkretisoi omia ohjeitasi. Osita työ pienempiin vaiheisiin ja kerro konkreettinen esimerkki. • Varmista, että opiskelija on ymmärtänyt sanomasi pyytämällä häntä toistamaan se. • Järjestä säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut ja varmista, että oppimisesta tulee sekä positiivista palautetta että kehityshaasteita. • Tiedota opiskelijan tulosta työpaikkasi henkilöstölle ja esittele hänet. Opiskelija voi tehdä itsestään pienen esittelyn esimerkiksi ilmoitustaululle. • Kertaa pelisäännöt eli miten ja missä tilanteissa opettaja ja työpaikkaohjaaja pitävät yhteyttä. Varhainen puuttuminen ongelmatilanteisiin johtaa parempaan lopputulokseen. • Vastuu opiskelijan työturvallisuudesta on työpaikalla. Katso lisätietoja s. 22-23: Hän oppii ja osaa - vaikeuksien kautta voittoon 16 Mielenterveys- ja päihdeongelmat • Akuuteissa tilanteissa tunnistaminen ja tarvittava hoitoon ohjaus opettajan tai ohjaajan kautta on tärkeää. • Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät ole keskeytyksen syy, mikäli opiskelijalla on esimerkiksi hoitokontakti eivätkä ongelmat ole akuutteja. Riittävällä ohjauksella ja tuella hän pystyy suorittamaan työssäoppimisjakson. • Anna opiskelijalle mahdollisuus selviytyä itsenäisesti, mutta kannusta tarvittaessa kysymään neuvoa. • Mikäli opiskelijalla on vaikea pyytää apua, ole aktiivinen osapuoli. • Opasta perusteellisesti uusiin työtehtäviin, riittävä määrä toistoja ja kertaamista auttaa oppimaan, jos mieli on kuormittunut. • Luo rauhallinen ja turvallinen työskentely-ympäristö. • Sovi tarvittaessa opiskelijan ja opettajan kanssa työaikajoustoista. • Anna rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta. • Järjestä opiskelijalle mahdollisuus säännölliseen palautekeskusteluun esim. viikoittain: onnistumiset ja seuraavan viikon tavoitteet. • Luo onnistumisen mahdollisuuksia, anna palautetta ja tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Opiskelijaa saa kehua muiden kuullen! • Varmista, että työtehtävät ovat opiskelijalle sopivan haastavia ja riittävän vaihtelevia. • Epäonnistuneiden tilanteiden jälkeen pyydä opiskelijaa itseään tekemään ehdotus, miten hän jatkossa aikoo toimia toisin. Ohjaa häntä löytämään sopiva ratkaisu. • Rohkaise opiskelijaa harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan sekä sosiaalisten ongelmatilanteiden ratkaisutaitoja. Ole tukena esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa. 17 Motivaatioon liittyvät haasteet • Osoita itse arvostusta ja innostusta omaa työtäsi, ammattiasi ja työyhteisöäsi kohtaan. • Ota opiskelija aidosti työyhteisön jäseneksi. • Puutu poissaoloihin ja myöhästelyihin heti. Keskustele opiskelijan kanssa, mutta ole herkästi yhteydessä myös ohjaavaan opettajaan. • Järjestä opiskelijalle mahdollisuus säännölliseen palautekeskusteluun esimerkiksi viikoittain: onnistumiset ja seuraavan viikon tavoitteet. • Pidä kiinni sovituista asioista ja työpaikan pelisäännöistä. • Opiskelijan motivaatiota parantavat kiitos ja myönteinen palaute vähäisestäkin edistymisestä. • Auta opiskelijaa hahmottamaan oman osaamisensa lisääntyminen. Käytä konkreettisia esimerkkejä, esimerkiksi uuden laitteen käytön oppiminen. • Kannusta opiskelijaa kysymään. Ei ole huonoja tai tyhmiä kysymyksiä. • Luo onnistumisen mahdollisuuksia, anna palautetta ja tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Opiskelijaa saa kehua muiden kuullen! • Varmista, että työtehtävät ovat opiskelijalle sopivan haastavia, riittävän vaihtelevia ja oppimistavoitteiden kannalta mielekkäitä. 18 Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet • Puhu selkeästi, lyhyesti ja rauhallisesti. Vältä kielikuvia. • Käytä helposti ymmärrettävää kieltä. • Anna konkreettisia toimintaohjeita ja esimerkkejä. • Varmista, että viestisi on ymmärretty: pyydä opiskelijaa toistamaan omin sanoin, mitä juuri sovittiin tai mitä hän tekee seuraavaksi. • Luo opiskelijalle mahdollisimman rauhallinen työympäristö. • Käytä kommunikoinnissa selkeää vuorottelua: kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. • Pidä kiinni pelisäännöistä ja päivärutiineista. Ole ystävällinen, mutta napakka. • Mikäli mahdollista, laadi yhdessä opiskelijan kanssa viikkokohtainen työjärjestys. • Kannusta, rohkaise ja anna palautetta. • Epäonnistuneiden tilanteiden jälkeen pyydä opiskelijaa itseään tekemään ehdotus, miten hän jatkossa aikoo toimia toisin. Johdattele häntä löytämään sopiva ratkaisu. Sopikaa myös seuraamuksista, jos sopimusta rikotaan. • Rohkaise opiskelijaa harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan sekä sosiaalisten ongelmatilanteiden ratkaisutaitoja. Ole tukena esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa. 19 Oppimisen ja oman toiminnan ohjauksen haasteet Oppimisvaikeudet • Puhu opiskelijalle selkeästi ja lyhyillä lauseilla. Ohjaa puheen lisäksi myös mallia näyttäen. • Osita työtehtävät pienempiin vaiheisiin. Kerro konkreettisia esimerkkejä. • Opeta ensin perusasiat ja siirry sitten asteittain vaikeampiin työtehtäviin. • Käytä erilaisia tapoja ohjeiden antamisessa, esimerkiksi kirjallinen, suullinen, näyttäminen, mallit ja esimerkit. • Anna oppimiselle riittävästi aikaa. • Opasta perusteellisesti uusiin työtehtäviin. Riittävä määrä toistoja ja kertaamista auttaa oppimaan. • Luo rauhallinen työskentely-ympäristö ja minimoi keskeytykset. • Sovi tarvittaessa opiskelijan ja opettajan kanssa työaikajoustoista. • Anna rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta. • Rohkaise opiskelijaa käyttämään erilaisia menetelmiä muistin tukena: puhelimen muistio, muistilaput, työtehtäväluettelot, kalenteri jne. • Anna opiskelijalle mahdollisuus selviytyä itsenäisesti, mutta kannusta tarvittaessa kysymään neuvoa. 20 Keskittymisen vaikeudet, tarkkaavaisuushäiriö • Luo mahdollisimman rauhallinen työskentely-ympäristö ja minimoi keskeytykset. Karsi ulkopuoliset ärsykkeet, kuten musiikki, muu taustamelu, ohikulkevat ihmiset tai ikkunasta näkyvä liikenne. • Suoran käskyn sijasta esitä vaihtoehtoja: ”Haluatko tehdä ensin tämän vai tämän tehtävän?” Anna yksi työtehtävä kerrallaan. • Auta opiskelijaa jäsentämään päivän tehtävät: mitä työtehtäviä tänään on ja mitkä niistä ovat kiireisimpiä. Auta suunnittelemaan, miten työtehtävät tehdään ja missä aikataulussa. • Varmista, että opiskelija on ymmärtänyt ohjeen pyytämällä häntä kertomaan tai näyttämään, miten se tehdään. • Anna riittävästi aikaa ja varmista, että opiskelija tekee työtehtävät loppuun asti. • Jos opiskelijalla on vaikeuksia ajanhallinnan kanssa, ota myöhästely välittömästi esille ja keskustele opiskelijan kanssa, miten hän ehtii ajoissa töihin. Pyydä opiskelijaa ilmoittamaan myöhästymisistä. • Rohkaise opiskelijaa käyttämään apuvälineitä, kuten muistutuksia ja tehtävälistoja. • Anna kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. Hahmottamisen vaikeudet • Anna yksi työtehtävä kerrallaan ja jaa tehtäväohjeet osiin. Käytä tarvittaessa apuna kuvallisia tai kirjallisia ohjeita. • Auta opiskelijaa jäsentämään päivän tehtävät: mitä työtehtäviä tänään on ja mitkä niistä ovat kiireisimpiä. Auta suunnittelemaan, miten työtehtävät tehdään ja missä aikataulussa. • Varmista, että opiskelija on ymmärtänyt työtehtävän pyytämällä häntä kertomaan tai näyttämään, miten se tehdään. • Anna riittävästi aikaa. • Tue ajanhallinnassa pitämällä kiinni sovituista tauoista ja työajoista. • Kerro opiskelijalle, milloin työ on tehty loppuun ja mikä on riittävä työn laadun taso. • Rohkaise opiskelijaa käyttämään apuvälineitä, kuten muistutuksia ja tehtävälistoja. • Anna kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. 21 Vaikeudet voi voittaa Mielenterveys- ja päihdeongelmat Mielenterveys- ja päihdeongelmat on hyvin laaja kategoria, johon voi sisältyä monenlaisia haasteita. Useimmiten esiintyy erilaisia käsityksiä todellisuudesta sekä tapahtumista. Palautteen vastaanotto on vaikeaa ja tavoitteiden määrittely sekä oman toiminnan ohjaus rajoittunutta. Toimintaan liittyy päämäärättömyys. Opiskelijalla ei ole odotuksia tulevaisuuden suhteen eikä hän osaa määritellä realistisia suunnitelmia pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yleisiä oireita ovat jatkuva väsymys ja tunne-elämän voimakkaat ailahtelut, jotka voivat olla joko agressiiviisuuteen tai surumielisyyteen liittyviä. Oireisiin lukeutuvat usein motivaatiovaikeudet, yleinen väsymys sekä muutokset ruokahalussa. Mielenterveysja päihdeongelmiin liittyy usein uniongelmia. Ulospäin näkyviä piirteitä ovat yleinen alakulo sekä mielihaluttomuus tehdä mitään tai osallistua. Opiskelija voi olla välttelevä, hänellä on paljon poissaoloja tai hän on aina myöhässä. Hän selittelee usein eivätkä selitykset ole realistisia tai uskottavia. Myös henkilökohtainen hygienia voi olla alentunut ja yleinen ulkomuoto huolimaton. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin voi liittyä riskikäyttäytymistä. Niihin liittyy usein valehtelu tai täysin erilaiset versiot eri osapuolille, esimerkiksi opettajalle ja työpaikkaohjaajalle kerrotut asiat ovat täysin toisistaan eroavia. Myös muiden syyttely eri tilanteissa on yleistä. Motivaatioon liittyvät haasteet Päällimmäisenä oireena on yleensä opiskelijasta huokuva epämääräinen tyytymättömyys, saamattomuus sekä mielenkiinnottomuus. Hän ei vaikuta välittävän tarjotuista aktiviteeteista eikä välttämättä sosiaalisista kontakteistakaan. Ohjeistettaessa saattaa esiintyä vastaanhangoittelua ja sääntöjen testaamista tai keskittymättömyyttä. Opiskelija vaikuttaa tyytymättömältä itseensä, hän ei kykene määrittelemään selkeitä tavoitteita tai hänellä ei ole sellaisia. Opiskelijalla voi olla myös ”hälläväliä”-asenne, joka voi liittyä masennukseen tai uhmakkuuteen. Tyypillisiä defenssimekanismeja ovat vaikeus hahmottaa omia kykyjään tai osaamistaan, epäonnistuminen sekä alisuoriutuminen. Opiskelijalla on mahdollisesti paljon poissaoloja tai hänellä on usein tehtävät suorittamatta. Työpaikalla opiskelija ei ole oma-aloitteinen eikä erityisen kiinnostunut tehtävistään tai hänen mielensä on selvästi ”muualla”. Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet Sosiaalisen toiminnan vaikeudet näkyvät yleensä laaja-alaisesti henkilön vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus voi olla vähäistä ja yleisin piirre on sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin haasteet sekä vaikeus asettua muiden asemaan. Kommunikaatio voi olla myös poikkeavaa, esimerkiksi korostunut kirjakielellä puhuminen tai oudot puheenaiheet. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöihin kuuluu usein myös tapa ymmärtää merkityksiä eri lailla sekä mieltää ympäristö poikkeavasti. Sosiaalisen toiminnan häiriöihin kuuluvat hyvin usein poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin, esimerkiksi kovat äänet, valot, lämpötilavaihtelut, sekä stereotyyppinen rajoittunut toistava/toistuva käytös. Opiskelijalla on tarve selkeille ohjeille ja struktuurille arjessa sekä hyvin spesifit ja tarkasti rajatut kiinnostuksen kohteet. Sosiaalisen toiminnan häiriöihin kuuluu usein vaikeus kohdata uusia ihmisiä, myös useiden ihmisten kanssa samaan aikaan ja/tai ryhmässä toimiminen on yleensä haastavaa tai jopa erityisen epämiellyttävää. Selkeä struktuuri sekä toimintaohjeet helpottavat autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden toimintaa, myös kuvalliset ohjeet ja tuki kommunikoinnissa voivat olla avuksi asioiden hahmottamisessa. 22 Oppimisen ja oman toiminnan ohjauksen haasteet Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet voivat näkyä monella tavalla opiskelijan opinnoissa ja työelämässä. Ulkoa opeteltavat asiat ovat hankalia ja pitkien ohjeiden muistaminen on vaativaa ja työlästä. Lukeminen ja luettujen ohjeiden sisäistäminen on vaikeaa ja hidasta, eivätkä luetut ohjeet jää mieleen. Ihminen kokee usein myös ääneen lukemisen epämiellyttäväksi. Kirjoitusvirheet ovat yleisiä ja tekstin tuottaminen saattaa olla työlästä ja hidasta. Käsin kirjoittaminen voi olla hankalaa ja teksti vaikeasti luettavaa. Vastaavasti oppimisvaikeuksiin voi liittyä matemaattisen hahmottamisen vaikeutta. Tällöin henkilö kokee, että matematiikka on hankalaa, numerot vaihtavat paikkaa: 59 vai 95, laskukaavat eivät automatisoidu tai niiden logiikan hahmottaminen on vaativaa. Näihin liittyen numerosarjojen hahmottaminen sekä yleisesti numeroilla työskentely on hidasta ja vaativaa. Myös vieraat kielet tuntuvat erityisen vaikeilta. Keskittymisen vaikeudet, tarkkaavaisuushäiriö Keskeisimmät piirteet ovat helposti häiriintyminen esimerkiksi äänistä, valoista tai liikkeestä. Opiskelija voi myös toimia joko hyvin hitaasti tai hätäisesti. Kaikilla ei ole hyperaktiivisuutta, toisilla tarkkaavaisuuden ongelmat näkyvät ennemmin poissaolevasta olemuksesta. Keskittymisen vaikeuksiin viittaavat myös yleinen huolimattomuus, vaikeus kuunnella ja noudattaa ohjeita, unohtelu sekä vaihteleva suorituskyky. Tarkkaavaisuushäiriöön kuuluu myös usein yleinen levottomuus ja touhukkuus, eli ihminen ei kykene olemaan täysin paikallaan. Keskittymisvaikeudet näkyvät usein kyvyttömyytenä suunnitelmalliseen toimintaan. Tähän liittyvät hyvin usein haasteet aloittaa toimintaa ja/tai toimia tilanteen vaatimalla tasolla siirtymävaiheissa. Tarkkaavaisuushäiriö voi näkyä myös jatkuvana unohteluna ja esimerkiksi tavaroiden kadottelemisena. Hyperaktiivinen on usein myös äkkipikainen ja käytös on suunnittelematonta. Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen häiriöt liittyvät usein myös muihin sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöihin, kuten autismin kirjoon. Hahmottamisen vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet voivat näkyä huolimattomuusvirheinä, vaikeuksina kellon oppimisessa ja tulkitsemisessa, ajassa pysymisessä ja etsimisen ja löytämisen vaikeuksina. Hahmottamisen vaikeudet voivat ilmetä vaikeutena tunnistaa erilaisia kuvioita, esimerkiksi karttoja. Hahmottamishäiriö voi vaikeuttaa kykyä nähdä ja tulkita esimerkiksi heikosti taustasta erottuvia muotoja. Ne voivat johtaa eksymiseen, joka johtuu usein suuntien hahmotusvaikeudesta. Visuaalisen hahmottamisen häiriöt voivat vaikeuttaa myös ihmisten tunnistamista ja kasvomuistia. Hahmottamisen häiriöön voi liittyä hankaluuksia osien ja kokonaisuuksien hallinnassa. Lähteitä ja lisätietoa: Haapasalo ym. 2009: Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Kuntoutussäätiö. HOJKS-kortit, http://omat.lao.fi/ Lehtoranta, Leivo & Haapasalo 2006: Miten ohjaat työssäoppijoita. Kuntoutussäätiö. Lehtoranta & Reinola 2007: Haastava nuori ammattia oppimassa. Miten toimin nuoruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla? Kuntoutussäätiö. www.esteetonamis.fi 23 Linkkilista: www.hdo.fi/ projektit / TOPPER Opinnollistamistaulukot, ammattitaitovaatimusten mukaiset työtehtävät • Kasvun tukeminen ja ohjaus • Hoito- ja huolenpito • Kuntoutumisen tukeminen • Vanhustyön osaamisala Opiskelijan oman ohjauksen suunnitelma Opiskelijan itsearviointi Ohjauksellisen tuen suunnitelma www.keskuspuisto.fi/ projektit / TOPPER Työanalyysi Työanalyysi on menetelmä, jonka tarkoituksena on pilkkoa työtehtäväkokonaisuus osiin. Työanalyysia hyödynnetään esimerkiksi opinnollistamisen ja perehdytyksen apuvälineenä sekä osatyökykyisen työntekijän työtehtävien määrittämisessä. Kiitokset HDO:n ja KPAO:n henkilöstölle pilotoinnista ja kehittämispalautteista - innostuimme ja onnistuimme yhdessä!
© Copyright 2024