Minä ja lähipiirini - Mikaelin Sinikellot
Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Huolehdi itsestäsi Taso 1: Valitsen oikeat varusteet keliin kuin keliin Tavoite: Tarpoja oppii huolehtimaan itsestään erilaisissa tilanteissa. Tarpoja oppii pakkaamaan oikeat tavarat oikeaan tilanteeseen ja pukeutumaan sään ja tarpeiden mukaan. Vartionjohtajan ohje: Käykää läpi erilaisia edustustilanteita ja partiotapahtumia. Voit ottaa mukaan ison läjän erilaisia varusteita, tai jokainen vartiolainen tuo jotain. Tavaraa kannattaa olla nailonsukkahousuista pilkkihaalariin ja pikkukengistä karvalakkiin. Voitte suunnitella eri tilanteisiin asukokonaisuuksia ja pitää muotinäytöksen tai suunnitella asuja paperilla ja pukea niillä paperinukkeja. Ainakin seuraaviin tilanteisiin pukeutumisesta tulisi keskustella: partioparaati (eli virallinen partioasu, mutta miten sitä saa muokattua säähän sopivaksi) vartion oma syysretki kämpälle (riittävästi lämmintä vaatetta, myös mukavia sisävaatteita, kämppien lämpötilat vaihtelevat paljon, vaatteiden likaantuminen ei saa haitata) lippukunnan talvileiri, jossa yövytään kaminateltoissa (paljon lämmintä vaatetta, kerrospukeutuminen, pipot, kaulahuvit, riittävä määrä hanskoja ja villasukkia… ks. liite Miten varustaudut talvileirille) lippukunnan kesäleiri (sekä hellevaatteita että lämpimiä vaatteita, yöt ovat kylmiä, riittävästi vaihtovaatteita viikonmittaiselle leirille) Liitteet: Varusteet kesäleirille Varusteet kämppäretkelle Miten varustaudut talvileirille Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Varusteet kesäleirille: - makuupussi + makuualusta (kesäkuun yöt ovat vielä kylmiä) yöpuku (housut ja paita) + unisukat + unilelu puhtaita alusvaatteita + sukkia (joka päivälle puhtaat, ota myös ylimääräisiä!) fleece/villapaita (kesäillat ovat kylmiä) + pitkähihaisia paitoja t-paitoja/toppeja + shortsit verskat/college-housut pitkätkalsarit/paksut legginsit (mukavammat tuulihousujen alla) pipo + hanskat + kaulahuivi + 2 villasukat kevyemmät kengät leiriin (lenkkarit, crocsit tms.) vaelluskengät/hyvät kävelykengät (lenkkarit) likapyykkipussi (mieluiten kankainen) tuulitakki + tuulihousut sadetakki + sadehousut + kumisaappaat vesipullo + hellehattu hammasharja + -tahna + hiusharja+ ponnareita + (pinnejä) iso pyyhe + uimapuku shampoo + hoitoaine + vartalosaippua + mahd. lääkkeet aurinkorasva + huulirasva + hyttysmyrkky + nenäliinoja päiväreppu + pyykkipoikia (esim. 6kpl) + istuinalusta 2 syvää lautasta, muki, lusikka, veitsi, haarukka, astiapyyhe kankaisessa pussissa partiohuivi + partiopaita + jotkin tummat housut (verskatkin käy) puukko + kompassi + tulitikut + muistiinpanovälineet taskulamppu + varaparistot kohtuullinen määrä karkkia (vinkki: suklaa sulaa, sipsit murustaa ja vie paljon tilaa, limpparia ei saa kylmään ja se painaa) mahdollinen teemaan liittyvä vaatetus PAKKAA TAVARASI SELÄSSÄ KANNETTAVAAN RINKKAAN TAI ISOON REPPUUN. EI RINKAN ULKOPUOLISIA PUSSEJA. MUISTA NIMETÄ KAIKKI OMAT TAVARASI PAKKAA VAATTEET MUOVIPUSSEIHIN, NIIN NE LÖYTÄÄ RINKASTA HELPOSTI JA VAATTEET PYSYVÄT KUIVINA SATEENKIN SATTUESSA ETHÄN OTA LEIRILLE MUKAAN KÄNNYKKÄÄ, SOITTIMIA TAI MUITA ELEKTRONIIKKALAITTEITA (teltassa on aina kosteaa) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Varusteet kämppäretkelle: - makuupussi + makuualusta yöpuku (housut ja paita) + unisukat + unilelu puhtaita alusvaatteita + sukkia (joka päivälle puhtaat, ota myös ylimääräisiä!) fleece/villapaita + pitkähihaisia paitoja t-paitoja/toppeja verskat/college-housut pitkätkalsarit/paksut legginsit (mukavammat tuulihousujen alla) pipo + hanskat + kaulahuivi + 2 villasukat vaelluskengät/hyvät kävelykengät (lenkkarit) likapyykkipussi (mieluiten kankainen) tuulitakki + tuulihousut sadetakki + sadehousut + kumisaappaat hammasharja + -tahna + hiusharja+ ponnareita + (pinnejä) iso pyyhe + uimapuku shampoo + hoitoaine + vartalosaippua + mahd. lääkkeet huulirasva + nenäliinoja päiväreppu + istuinalusta + vesipullo 2 syvää lautasta, muki, lusikka, veitsi, haarukka, astiapyyhe kankaisessa pussissa partiohuivi puukko + kompassi + tulitikut + muistiinpanovälineet taskulamppu + varaparistot karkkia muutamalla eurolla mahdollinen teemaan liittyvä vaatetus PAKKAA TAVARASI SELÄSSÄ KANNETTAVAAN RINKKAAN TAI ISOON REPPUUN. EI RINKAN ULKOPUOLISIA PUSSEJA. MUISTA NIMETÄ KAIKKI OMAT TAVARASI PAKKAA VAATTEET MUOVIPUSSEIHIN, NIIN NE LÖYTÄÄ RINKASTA HELPOSTI JA VAATTEET PYSYVÄT KUIVINA SATEENKIN SATTUESSA ETHÄN OTA RETKELLE MUKAAN KÄNNYKKÄÄ, SOITTIMIA TAI MUITA ELEKTRONIIKKALAITTEITA Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK MITEN VARUSTAUTUA TALVILEIRILLE MITEN PUKEUDUT Ulos pukeudutaan kolmeen kerrokseen: aluskerrokseen, välikerrokseen ja ulkokerrokseen. Aluskerroksen tehtävä on pitää iho kuivana siirtämällä kosteus pois iholta (tekokuidut ovat paras vaihtoehto). Alusasun tulee olla ihonmyötäinen, joustava ja mukavan tuntuinen. Välikerros pitää kehon lämpimänä ja välittää kosteutta edelleen ulospäin. Hyvä välikerros on ilmava ja väljä, parhaat materiaalit ovat fleece ja villa. Talvella voidaan käyttää useampaa välikerrosta päällekkäin. Ulkokerros suojaa tuulelta ja sateelta ja välittää kosteuden ulkoilmaan. Ulkokerrokseen hyviä ovat joko toppavaatteet (takki ja housut tai haalari) tai untuva. Muistathan että kerrospukeutumisesta ei ole hyötyä, jos vaatteiden väliin ei jää riittävästi ilmaa ts. ei hyödytä tunkea montaa piukkaa kerrosta vaatteita päällekkäin, tulee vaan helpommin kylmä. Kiinnitä erityistä huomiota näiden ruumiinosien pukemiseen; pää, kaula, niska, alaselkä, varpaat, kädet, ranteet. Nämä paleltuvat helposti ja näiden jäähtyessä myös muuta kehoa alkaa paleltaa. Muistathan, että talvileirillä ei kannata nirsoilla ulkonäön kanssa. Kukaan ei ole talvileirillä tyylikkäimmillään. Tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä ja kuivana, muuten koko leiri tuntuu kurjalta ja koti-ikävä iskee helposti. VARUSTELUETTELO NUKKUMINEN 2 makuualustaa: Lämpimin materiaali makuualustassa on solumuovi. Paras vaihtoehto on, kun toinen makuualusta on telaketjumallinen. Ilmatäytteinen makuualusta on kylmä, koska alustan sisällä oleva ilma pysyy koko yön jäätävänä maasta hohkavan pakkasen takia. Makuupussi; 3-vuodenajan makuupussi. Jos makuupussisi on liian iso, ota mukaan remmi, naru tms. jolla voit sulkea ylimääräisen jalkatilan. Liian iso makuupussi on kylmä, koska keho ei pysty lämmittämään kaikkea makuupussin sisällä olevaa ilmaa. Makuupussi lämmittää parhaiten, kun se on oikean kokoinen ja päällä on vain yksi kerros vaatteita, ei hirveää toppausta. Yöpuku; Yöpuvun tulee ehdottomasti olla eri vaatteet kun päivällä käytettävät vaatteet. Päivällä vaatteet kostuu hiestä, yöllä samat vaatteet muuttuu kylmiksi! Paras yöpuku on fleecestä tai tekokuiduista valmistetut pitkät kalsarit , pitkähihainen ja ihonmyötäinen paita (fleecestä tai tekokuidusta). Älä ota satiinista yöpukua, se on erittäin kylmä iholla. Yöpipo, hanskat (puuvillasormikkaat tai lapaset), kaulahuivi/kauluri, villasukat. Talviteltassa nukutaan pää seinään päin, seinän läpi tulee kylmää, josta se tunkeutuu makuupussiin sisälle. Villasukkien tulee olla ehdottomasti muut sukat kuin päivällä. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK ULKOVAATTEET (=ULKOKERROS) Hanskat; Lapasmalliset. Ei neulottuja hanskoja (kastuvat heti) eikä sormikkaita (koska sormet ovat erillään, ne eivät lämmitä toisiaan ja paleltuvat helposti). Lasketteluhanskat ovat parhaat. Sormikkaat voivat olla mukana pikkunäpertelyyn, ettei tarvitse olla paljain käsin. Varaathan reippaasti hanskoja mukaan, leiriolosuhteissa kuivaaminen voi olla vaikeaa ja hanskoja kastuu lumessa helposti. Pipo; eri pipo kuin yöllä käytettävä. Mukaan kannattaa ottaa myös varapipo, koska pipo hukkuu helposti. Kannattaa huomioida, että pipoa pidetään päässä aamusta iltaan, pipon tulee siis olla mukavaa materiaalia, se ei saa kutittaa. Huomioithan, että pipon tulee peittää myös korvat kunnolla. Kaulahuivi/kauluri: Kaula ja niska palelee erittäin helposti, ota huomioon varsinkin huivia valitessa (fleece ja villa ovat parhaat materiaalit). Päällysvaatteet (toppatakki ja toppahousut tai haalarit): Ota mielellään kahdet mukaan. Varsinkin housut kastuvat helposti ja paksuutensa vuoksi eivät kuivu nopeasti. Katsothan että toppatakkisi on riittävän pitkä (ettei alaselkä näy, kun kumarrut tai istut) ja takin alle mahtuu myös useita kerroksia vaatteita! Pilkkihaalarit/haalarit ovat leiriolosuhteissa kätevät, koska lunta ja kylmää ilmaa ei pääse vyötäröltä päällysvaatteiden alle. Esimerkiksi Hong Kongissa myydään pilkkihaalareita edullisesti. Kengät: Kenkien tulee olla tarpeeksi isot, jotta sinne mahtuu myös villasukat. Kenkä ei saa ikinä olla liian tiukka, ei edes villasukan kanssa. Lämmittävä vaikutus tulee vaatteiden sisällä olevasta ilmasta, joka lämpenee ruuminlämmön avulla ja eristää hyvin kylmältä. Kenkien varsien tulee olla tarpeeksi pitkät, ettei kenkiin mene lunta. Vaikka kengissäsi olisikin pitkät varret, kannattaa käyttää liukasta materiaalia olevia säärystimiä/lumipusseja kenkien varsien päällä, ettei kenkiin menisi lunta. Parhaissa talvileirikengissä on kumiterä/vettä pitävä pinta, pitkät varret, kunnolliset paksut talvipohjalliset ja kunnollinen lämmin vuori. Kumisaappaat: myös talvileirillä kengät kastuvat helposti ja tarvitaan vaihtokengät. Kumisaappaat ovat toimivat kengät myös talvella, kunhan ne ovat riittävän suuret. Saappaisiin kannattaa laittaa paksu, lämmin talvipohjallinen. Pohjallisen ja villasukkien kanssa saappaat ovat lämpimät, ne pitävät veden loitolla ja korkeiden varsien ansioista niihin ei mene lunta sisälle. Kaikki kangaskengät, matalavartiset lenkkarit, vuorettomat tekonahkaiset saappaat ja muut kaupunkikengät kannattaa jättää suosiolla kotiin. Niissä varpaat vain paleltuvat ja jalat kastuvat. VÄLIKERROS Välihousut: Tässä vanhat kunnon villahousut ovat parhaimmillaan. Toinen vaihtoehto on fleecestä valmistetut housut. Sekä fleece että villa ovat ilmavia materiaaleja, jotka hengittävät ja pitävät erittäin hyvin kylmää. Välihousuja tulee mukana olla ainakin kahdet, ja niitä tulee voida käyttää myös päällekkäin. Kovalla pakkasella nimenomaan välikerroksen vaatteita lisäämällä saadaan kylmä eristettyä iholta. Välikerroksen paidat: Villapaita tai fleece. Näitä tulee myös olla vähintään kahdet, ja ne tulee voida pukea päällekkäin.. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK ALUSKERROS Alusvaatteet: Puhtaita alusvaatteita jokaiselle päivälle. Ota myös vara-alushousuja. 4 päivän leirille on hyvä ottaa 7 pikkuhousut. Sukat: Tavalliset puuvillasukat ovat kylmät ja niissä varpaat palelevat vaikka päällä olisikin villasukat. Siksi puuvillasukkia ei kannata käyttää lainkaan. Villa lämmittää myös kosteana, tavallinen sukka jäädyttää varpaat välittömästi kostuessaan. Lämpimin vaihtoehto on, jos paljaassa jalassa on suoraan villasukka. Tässä tapauksessa villasukkia tulee kuitenkin olla joka päivälle puhtaat, koska myös villasukat hikistyvät ja kostuvat. Toinen vaihtoehto on ostaa teknisistä materiaaleista valmistettuja vaellussukkia. Tällöin vaellussukka tulee ihoa vasten ja villasukka sen päälle. Näin vaellussukka kerää kosteuden ja hien ja vain ne täytyy vaihtaa päivittäin. Teknisistä materiaaleista valmistetut sukat lämmittävät myös kosteana. Ihoa vasten tulevia sukkia tulee olla vähintään kahdet/päivä. Kun varpaat alkavat paleltua, yleensä paras keino varpaiden lämmittämiseen on puhtaiden, kuivien sukkien vaihto ihoa vasten. Villasukat: jos villasukkia käytetään päällisukkina, niitä tulee olla 2 tai 3 (+yöllä käytettävät). Jos villasukkia käytetään ihoa vasten, niitä tulee olla 4 päivän talvileirillä 5 tai 6 (+yöllä käytettävät). Pitkät kalsarit: Tekokuiduista valmistetut ihonmyötäiset pitkät kalsarit ovat parhaat. Ne ovat lämpimät myös kosteana, siirtävät hien pois iholta ja tuntuvat ihoa vasten miellyttäviltä. Pitkiä kalsareita tulee olla vähintään kahdet. Sukkahousuja tai samasta materiaalista valmistettuja legginsejä ei kannata missään nimessä ottaa mukaan. Sukkahousujen materiaali ei lämmitä kosteana. Lisäksi kun sukkahousujen jalkaterät kostuvat, ei ihoa vasten saa kuivia sukkia. Aluspaidat: Aluspaidan kannattaa myös olla tekokuidusta valmistettu. Samalla tavalla kuin pitkät kalsarit, ne pitävät ihon kuivana ja ovat siten lämpimät. Joka päivälle tulisi olla puhdas aluspaita. MUUT VARUSTEET Kemialliset lämmittimet: Esimerkiksi ClassOhlsonilta (edullisempi) tai Partiovarusteesta saa ostettua kemiallisia varpaiden tai sormien lämmittimiä. Näistä saa hetkellistä lämmikettä paleleviin sormiin tai varpaisiin. Näistä kannattaa kysellä liikkeissä lisää. Rakkolaastareita: Jos käy ikävästi, vaelluskengät/talvikengät voivat hiertää jalkoja. Varsinkin uudet kengät hiertävät erittäin helposti, eikä leirille koskaan saisi lähteä upouusien, käyttämättömien kenkien kanssa. Kenkiä kannattaa aina ”sisään ajaa” viikon tai kaksi. Kuitenkin koska samoja kenkiä on käytettävä koko leirin ajan, tulee mukana olla rakkolaastareita hiertynyttä ihoa suojaamaan. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK VAATEISIIN JA SUKKIIN VALITTAVAT MATERIAALIT: Puuvilla: Puuvilla ei eristä lämpöä ja tuntuu siksi viileältä myös helteellä. Puuvillaa ei kannata käyttää alusvaatteissa kuten sukissa, koska iholta haihtuu kosteutta jatkuvasti myös pakkasella ja kosteana puuvilla on todella kylmää. Jos ihoa vasten olevat puuvillasukat ovat vähääkään kosteat, edes niiden päällä olevat villasukat eivät lämmitä. Näin varpaat ovat aina jäässä. Villa: Villa eristää kosteanakin ja se hengittää hyvin. Siksi villa on erinomainen materiaali sekä alus- että välikerroksiin. Villa saattaa kuitenkin kutittaa paljaalla iholla. Silkki: Silkki on kesällä viileä ja talvella lämmin. Silkki toimii samoin kuin villa, se eristää hyvin vaikka olisi kosteaa ja hengittää hyvin. Sen takia silkki ei tunnu iholla kylmältä tai kostealta. Silkki on iholla miellyttävämpää kuin villa, siksi se onkin erinomainen materiaali aluskerrokseen. Tekokuidut: Tekokuiduissa on hyvä kosteuden siirtokyky, joten aluskerroksessa käytettynä tekokuitu siirtää kosteuden iholta pois, pitää ihon siten kuivana ja on näin lämmin materiaali. Kannattaa hankkia kunnollinen tekokuiduista valmistettu aluskerrasto (pitkähihainen paita ja trikoot). HUOMIOITHAN NÄMÄ ASIAT: Olethan varautunut lämpimin vaattein jo retkelle lähdettäessä! Leiripaikalla ei ole mahdollisuutta päästä sisätiloihin vaihtamaan vaatteita. Bussissa kannattaa ottaa takki, pipo ja muut ylimääräiset vaatteet pois. Jos hikoilet bussissa, on paleltuminen ulkona takuuvarmaa. Talvileirillä ei ole peseytymismahdollisuutta. Käytössä on todennäköisesti ulkovessat ja juoksevaa vettä ei kannata odottaa. Varaudu leiriin käsidesillä ja kohteuspyyhkeillä. Kosteuspyyhkeillä on helppo pyyhkiä kasvot, kainalot ja muut hikiset ihoalueet teltassa ennen puhtaiden vaatteiden vaihtamista. Muista pakata myös kosteusvoide ja huulirasva, pakkasella iho kuivuu helpommin. Rasvaa kuitenkin aina yötä vasten, juuri rasvattu naama paleltuu ulkona välittömästi. Hampaiden pesuun on aina mahdollisuus. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Huolehdi itsestäsi Taso 2: Valitsen sopivat henkilökohtaiset hygieniavälineet tapahtumaan kuin tapahtumaan Tavoite: Tarpoja oppii huolehtimaan itsestään erilaisissa tilanteissa. Pohditaan, minkälaisia hygieniavälineitä erilaisiin tapahtumiin kannattaa ottaa mukaan. Vartionjohtajan ohje: Asiaa kannattaa pohtia laajasti. Esimerkiksi pelkkä hammasharja ei riitä viikonloppuvarusteeksi. Mukaan tarvitaan myös tahna, suihkusaippua, shampoo ja hoitoaine sekä deodorantti, tarvittaessa kasvovesi ja kosteusvoide. Tehkää lista tarvikkeista erilaisiin partiotapahtumiin kuten viikonloppukurssille, vaellukselle, leirille, pt-kisoihin. Eroavatko listat? Miksi? Tyttöjen kanssa keskustellaan myös kuukautisista ja niihin liittyvästä hygieniasta sekä mahdollisuudesta siirtää kuukautisia esimerkiksi vaelluksen aikana. Pojat voivat harjoitella parranajoa metsäolosuhteessa. Johtajan tehtävänä on kertoa tarpojille, miksi partiossa ja metsässä on yhtä tärkeää pitää huolta hygieniastaan kuin kaupungissa. Monesti retkillä hygienia jää vähälle varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa. Retkille ja leireille on hyvä ottaa mukaan kosteuspyyhkeitä. Niillä on helppo pitää kasvot, kainalot, jalat ja intiimialueet puhtaina, jos retkellä/leirillä ei ole suihkua tai muuta pesumahdollisuutta. Myös riittävä vaihtovaatteiden (paitojen, sukkien, pikkuhousujen/kalsareiden) määrä on tärkeä osa hygieniaa. Nukkuessa tulee käyttää kokonaan eri vaatekerrastoa ihoa vasten kuin päivällä. Keskustelkaa myös siitä, miten usein tulisi peseytyä ja käyttää eri hygieniavälineitä. Esimerkiksi suihkussa tulisi käydä päivittäin, hiukset pestä muutaman kerran viikossa, hampaat pestä aamuin illoin, deodoranttia käyttää aina kainaloiden pesun jälkeen. Liitteet: Varusteet kesäleirille (löytyy Tason 1 kohdalta) Varusteet kämppäretkelle (löytyy Tason 1 kohdalta) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Huolehdi itsestäsi Taso 3: Oma hyvinvointi Tavoite: Tarpoja oppii huolehtimaan itsestään erilaisissa tilanteissa. Kootaan vartion kanssa mahdollisimman paljon asioita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Vartionjohtajan ohje: Pohtikaa yhdessä, millaiset asiat vaikuttavat jokaisen omaan hyvinvointiin. Mitkä asiat ovat välttämättömiä hyvinvoinnin kannalta (esim. ruoka, uni), mitkä taas pientä ekstraa (esim. tv:n katselu, musiikin kuuntelu). Seurataan viikon ajan omaa elämää esimerkiksi päiväkirjan avulla, johon kirjataan ainakin yöunet, ruokailut, liikunta ja hygienia sekä sellaiset asiat, jotka itse kokee omalle hyvinvoinnilleen tärkeiksi. Vertailkaa päiväkirjojenne sisältöä, onko kaikilla samoja asioita, vai ovatko jotkin asiat toisille tärkeämpiä. Pohtikaa sitä, toteutuuko teillä jokaisella arjen hyvinvointiin tarvittavat asiat, esimerkiksi: Syöttekö riittävän usein, pieniä annoksia ja terveellistä ja ravitsevaa ruokaa? Saatteko riittävästi unta (8-10h/yö)? Onko teillä säännöllinen vuorokausirytmi (menettekö arkena nukkumaan ja heräättekö suunnilleen samaan aikaan kuin viikonloppuna)? Saatteko joka päivä vähintään puoli tuntia liikuntaa? Osaatteko käyttää hyötyliikuntaa (esim. kävellä rappuset hissin sijaan, polkea pyörällä autokyydin sijaan)? Myös hygienia on tärkeä osa hyvinvointia: käyttekö riittävän usein suihkussa, pesette hiukset muutaman kerran viikossa ja pesette hampaat aamuin illoin? Pesettekö kädet aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen? Keskustelkaa myös, mistä asioista voisitte luopua ja ovatko kaikki päiväkirjaan kirjoitetut asiat välttämättömiä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi, jos kokee musiikin kuuntelun omalle hyvinvoinnilleen tärkeäksi, tarkoittaako se sitä, että partioretkellä ei voi olla ilman iPodia tai muuta musiikkisoitinta. Vai voisiko partioretkillä nauttia nimenomaan siitä, että ei ole valmista musiikkia vaan nautitaan hiljaisuudesta, luonnon äänistä ja yhteisistä partiolauluista. Paussi: Kokouksen paussi voi käsitellä sitä, miten etuoikeutettuja me olemme, kun meillä on arjessa kaikki välttämättömään hyvinvointiimme tärkeät asiat. Toisin kuin esimerkiksi kehitysmaissa, joissa on pulaa jo niinkin arkisista asioista kuin puhtaasta vedestä, ravitsevasta ruuasta ja kunnon vessoista. Osaammeko olla kiitollisia niistä asioista, joita meillä on? Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Huolehdi itsestäsi Taso 4: Suunnittelemme terveellisen retken Tavoite: Tarpoja oppii huolehtimaan itsestään erilaisissa tilanteissa. Vartio suunnittelee retken ottaen huomioon ravinnon, ulkoilun, liikunnan, hygienian ja riittävän unen merkityksen. Tarpoja tietää, millaisista asioista hyvä retki muodostuu. Vartionjohtajan ohje: Suunnitelkaa seuraava vartionne retki siten, että ohjelmaan kuuluu riittävän monta ruokailua, riittävästi unta, peseytymismahdollisuus ja partiomaisesti ulkoilua ja liikuntaa. Ruokalistaa suunniteltaessa huomioikaa ruuan monipuolisuus, vihannesten, hedelmien ja marjojen määrä ja vähärasvaisuus. Tarpojan on tärkeä oppia, että herkutella voi, mutta kohtuudella. Ks. ROK-kansiosta osio III: Retket ja muonitus Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Ihmissuhdetaidot Taso 1: Luotamme toisiimme Tavoite: Tarpoja oppii vuorovaikutustaitoja. Vartio tekee yhdessä luottamusharjoituksia. Vartionjohtajan ohje: Pausseista löydät hyviä harjoituksia tähän aktiviteettiin. Voitte tehdä myös alla olevia luottamusharjoituksia. Esimerkki: Kalanruoto Maataan "kalanruotona" pää toisen vatsan päällä, jokainen sanoo vuorollaan tunteensa. Johtaja aloittaa lauseita, esim. "Tänään kun tulin kokoukseen, olin...." tai "Viikonloppuna retkellä musta tuntui..." Asetelmassa ei keskeytetä tai puhuta päälle. Jokaista kuunnella vuorollaan. Esimerkki: Tunnepiiri Ollaan piirissä ja jokainen vuorollaan kertoo vaikka viikon aikana vallinneista tunteistaan. "Mulla on huomenna matikan kokeet ja ne jännittää tosi paljon." Muut vastaavat nostamalla kyltin. Kylteissä voi olla vaikka tekstejä "Tiedän, miltä susta tuntuu." "Haluaisin kuulla lisää." "Haluaisin halata sua." Kylteissä voi olla myös irc-kieltä :) :( \o/ <3 Esimerkki: Vahvuudet Leikin tarkoituksena on tuoda esille kaikkien tarpojien hyviä puolia ja huomata, että jokaisella vartion jäsenellä on omat vahvuutensa. Leikin johtaja lukee kysymyksiä, ja tarpojien tehtävänä on laittaa kätensä sen vartion jäsenen olkapäälle, johon vastaus hänen mielestään sopii parhaiten. Kysymyksiä voivat esimerkiksi olla: Kenet ryhmästänne olet tuntenut pisimpään? Kenen kanssa perustaisit yrityksen? Jos tarvitset apua teltan pystyttämisessä, keneltä pyytäisit apua? Valitse henkilö, jolla on taito olla hiljaa. Kuka on mielestäsi vaniljapehmis? Kuka osaa mielestäsi nauraa ja olla iloinen? Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Kun kaipaat lohdutusta, kenen luokse menet? Kuka kokoaa trangian nopeimmin? Kuka keksii parhaat spektaakkelit iltaohjelmiin? Kuka olisi vartionne lehden päätoimittaja? Kuka saisi tehdä kaikki ruuat vartionne retkellä? Kuka auttaisi sen vanhuksen kadun yli? Kuka myy eniten adventtikalentereita? Luottamusharjoituksia voi tehdä myös useammassa peräkkäisessä kokouksessa, esimerkiksi heti kokouksen alussa. Näin vartio voi päästä syvemmälle luottamuksen tasolle, kun harjoituksia tehdään säännöllisesti ja kaikkien on turvallista tulla kokouksiin. Paussi: Tätä tasoa voi käyttää jo itsessään paussina. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Ihmissuhdetaidot Taso 2: Henkilökohtainen reviiri Tavoite: Tarpoja oppii tunnistamaan oman henkilökohtaisen reviirinsä laajuuden ja huomaa, että toisten ihmisten reviirit ovat erikokoisia kuin oma reviiri. Vartionjohtajan ohje: Voitte tutustua omiin ja toistenne rajoihin seuraavilla harjoituksilla: Esimerkki: Tervehtiminen Jaetaan vartio puoliksi ja kuljetaan toisia vastaan. Toinen puolisko lähtee toisesta päästä huonetta ja toiset kävelevät heitä vastaan. Ensimmäisellä kierroksella kävellään vain ohi. Toisella kierroksella kevyesti nyökätään, seuraavalla sanotaan moi, sitten kätellään ja viimeisellä kierroksella halataan. Missä kulkee raja? Mikä tuntuu sopivalta tavalta? Missä ovat minun rajani? Esimerkki: Oma reviiri Pidän silmät kiinni. Toinen kävelee minua kohti. Kun hän on liian lähellä, annan merkin, ja hän pysähtyy. Ihmisillä on eri kokoinen oma alue, ja se on ok. Kunnioitetaan toisen aluetta. Yhdessä voidaan puhua myös siitä, kuinka vähän Suomessa ihmiset koskettavat toisiaan. Esimerkiksi jos vieras ihminen laittaa bussissa käden vahingossa oman käden päälle tangosta kiinni ottaessaan, sitä tulee heti vetäneeksi käden pois. On ihan ok, jos kosketus ei tunnu luontevalta, mutta se kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Kun pikkuvauva huutaa äiti ottaa vauvan syliin ja vauva rauhoittuu. Paussi: Tätä tasoa voi käyttää jo itsessään paussina. Lisäksi, jos taso on ollut kokouksenne teema, voitte kokouksen paussissa pohtia ja keskustella siitä, miltä tuntuu, kun joku tunkeutuu sinun reviirillesi. Esimerkiksi kaverisi halaa sinua, kun tapaatte kaupungilla, vaikka itse haluaisit vain moikata. Miten tällaisiin tilanteisiin tulisi reagoida? Onko ok sanoa toiselle, ettet halua, että hän halaa sinua? Tunkeudutko itse helposti muiden reviirille? Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Ihmissuhdetaidot Taso 3: Pelaamme rooleilla Tavoite: Tarpoja oppii vuorovaikutustaitoja ja osaa asettua toisen ihmisen asemaan. Vartionjohtajan ohje: Opitaan vuorovaikutustaitoja: Vartio toimii yhdessä niin, että jokaisella on oma rooli. Roolit voidaan jakaa esimerkiksi yhdessä ruokaa laitettaessa, telttaa pystytettäessä tai koloa siivottaessa. Roolit jaetaan laittamalla tarpojille roolikortti otsaan ilman, että hän itse näkee sitä. Rooleja voivat olla esimerkiksi: ”Olen huonokuuloinen, puhu minulle kovaa” ”Olen kaikkien kaveri, ole minulle erityisen mukava” ”Olen ärsyttävä, etkä halua olla mukava tai avulias minulle” ”Minä loukkaannun helposti, joten puhu minulle varovasti ja kohteliaasti” ”Koirani kuoli viime viikolla, puhu minulle varovasti, koska olen hyvin surullinen” ”Aloitin vasta partion, joten en osaa vielä oikein mitään” ”En ole vartiossamme kovinkaan suosittu, joten ole ilkeä minulle” Lappujen jaon jälkeen on tarkoitus kohdella toisia heidän lappunsa roolin mukaan. Kun käsillä ollut juttu on tehty, esimerkiksi teltta pystytetty, puretaan tilanne. Miltä tuntui, kun kaikki huusivat minulle? Tilanteen päätyttyä käydään läpi kaikki laput ja keskustellaan harjoituksesta. Minkälaisia tunteita kohtelu herätti? Tämän tehtävän suorittaminen on melko haastavaa, eikä se välttämättä toimi nuorimpien tarpojien kanssa. Tutun ihmisen kohteleminen ulkoa määritellyn roolin mukaan on vaikeaa ja voi olla haastavaa saada kohtelusta samanlaista kuin aidoissa tilanteissa. Paussi: Taso voi jo itsessään toimia paussina. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Ihmissuhdetaidot Taso 4: Roolipeli kotona olevista rooleista ja tapahtumista Tavoite: Tarpoja oppii asettumaan toisen ihmisen asemaan, kun kyseessä on oma vanhempi tai perheenjäsen. Tarpoja oppii ottamaan myös perheenjäsentensä tunteet huomioon. Tarpoja oppii, millainen on rakentava tapa keskustella ja päästä sopimukseen asioista. Vartionjohtajan ohje: Tehkää pieniä näytelmiä kotona esiintyvistä tilanteista ja konflikteista, esimerkiksi: Tarpoja haluaisi mennä perjantai-illalla kaverinsa bileisiin, mutta äiti ei suostu Tarpojan pikkuveli on mennyt ilman lupaa tarpojan huoneeseen Tarpojan pikkusisko on lainannut tarpojan meikkejä ilman lupaa Tarpojan isoveljen kotiintuloaika on vasta klo 23, kun tarpojan kotiintuloaika on jo klo 21 Tarpoja haluaisi uudet muodikkaat farkut, mutta isän mielestä ne ovat liian kalliit Tarpoja haluaa ottaa napakorun, mutta hänen vanhempiensa mielestä se on pelkkä turhake ja jopa vaarallinen, koska se voi tulehtua Tarpoja haluaisi katsoa kauhuelokuvan, mutta elokuvan ikäraja on 18 ja se on hänen vanhempiensa mielestä liian raju ja pelottava Tarpoja on luvannut hoitaa mummon koiraa koko viikonlopun, kun mummo ei ole kotona, mutta tarpoja saakin kuulla, että viikonloppuna on partioretki Näytelkää tilanteet pienissä ryhmissä ensin siten, että tarpoja saa tilanteessa raivokohtauksen ja suuttuu. Keskustelkaa jokaisen tilanteen päätteeksi siitä, oliko kiukustuminen aiheellista ja olisiko tilanteen voinut hoitaa toisin. Näytelkää tilanne sitten uudestaan siten, että tarpoja toimii tilanteessa rakentavasti, hän osaa perustella mielipiteensä rauhallisesti ja osaa ottaa myös muiden henkilöiden mielipiteet, ajatukset ja tunteet huomioon. Keskustelkaa tämän jälkeen siitä, kummalla käyttäytymistavalla tarpoja saa helpommin tahtonsa läpi ja kumpi tapa on miellyttävämpi kaikkien tilanteeseen osallistuneiden ihmisten kannalta. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Ihmissuhdetaidot Taso 5: Vuorovaikutus-KITT Tavoite: Tarpoja oppii vuorovaikutustaitoja muidenkin kuin omien vartiolaistensa kanssa. Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja KITT:ssa erilaisten harjoitusten avulla. Vartionjohtajan ohje: Valmiita luottamus- ja vuorovaikutusharjoituksia löydät paussimateriaalista. Lisäksi KITT:ssä voidaan tehdä Ihmissuhteet-aktiviteetin muiden tasojen harjoituksia. Aluksi kannatta särkeä jäätä koko ryhmässä erilaisilla leikeillä. Illan aiheena voi olla toisen kuunteleminen (eläytyvä kuuntelu), minä-viestit ja molemmat voittaa -menetelmä. Luotsin ohje: Luotsi auttaa KITT:n järjestämisessä ja vetämisessä. Monesti on hyvä, jos paikalla on aikuinen, joka voi purkaa tehdyt harjoitukset. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Tunteet Taso 1: Tunnistamme tunteita Tavoite: Tarpoja oppii erottelemaan tunteita toisistaan ja tietää, millaisia tunteita on olemassa. Vartionjohtajan ohje: Ihmisellä on neljä perustunnetta: ilo, suru, pelko ja viha. Keskustelkaa siitä, millaisia tunteita on olemassa ja kirjoittakaa jokainen tunne omalle lapulleen. Lopuksi jakakaa kaikki tunteet neljään pinoon sen mukaan, minkä perustunteen ”alle” tunne kuuluu. Esimerkiksi onnellisuus ja tyytyväisyys menisivät ilo-pinoon ja pettymys, alakuloisuus ja masentuneisuus suru-pinoon. Tunteisiin tutustumisen jälkeen voitte tehdä seuraavan harjoituksen: Paperilla on kuvia tunteikkaista kasvoista tai maisemista ym. Jokainen valitsee yhden kuvan itselleen, sen mukaan minkä kuvan tuntee itselleen läheiseksi. Sitten käydään kierros läpi, miksi jokainen on valinnut tietyn kuvan. Liitteet: Tunnekuvat (löytyy kolon tietokoneelta Tarpojaohjelma-kansiosta) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Tunteet Taso 2: Kuljemme tunnepolun Tavoite: Tarpoja oppii tunnistamaan omia tunteitaan. Vartionjohtajan ohje: Tunnepolun voi jakaa useampaan osaan, jotka kaikki voi tehdä joko retkellä tai sitten osan koloillassa. Retkellä voi tehdä ainakin iIllalla hämärän tai pimeän laskeuduttua polun, jonka varrella on erilaisia kokemuksia ja haasteita. Haasteet voivat olla esimerkiksi erilaisia fyysisiä ja uskallusta vaativia tehtäviä kuten kalliolta laskeutumista, hämähäkin verkon läpi menemistä tai maastoradasta selviämistä. Vaikka paikalla ollaan isona ryhmänä, jokaiselle kokemus on henkilökohtainen. Polku päättyy rentoutumiseen. Polun päätyttyä juodaan iltateetä tai -kaakaota rauhassa. Paikalla on johtajia purkamassa tunnepolkua ja juttelemassa muutenkin tarpojan kanssa. Muita kuin pelottavia ja rohkaistumisen tunteita voi tuoda esiin mielikuvitusmatkoilla. Kaikki vartiolaiset makaavat lattialla patjoilla ja huoneessa on joko pimeää tai hämärää. Valitaan jokin tunne, esimerkiksi rentoutumisen tunne, ja yritetään luoda tarpojille kyseinen tunne mielikuvamatkan avulla. Huoneeseen on voitu laittaa kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja taustalla voi soida hiljainen rentouttava musiikki. Johtaja lukee hiljaisella ja rauhoittavalla äänellä tarinan tai muun rentouttavan tekstin, jota tarpojat kuuntelevat silmät kiinni. Mielikuvitusmatkan jälkeen kaikki kerääntyvät istumaan piiriin ja puretaan yhdessä tunteet, joita tarpojat ovat tunteneet. Muista, että vaikka tilanteen tarkoituksena olisi luoda rentoutumisen tunne, jotkut tarpojat voivat kokea tilanteessa myös muita tunteita. Kaikkien tunteiden kokeminen on ok, tärkeintä on, että tarpojat tunnistavat omat tunteensa. Tärkeää on myös se, että tarpojille ei kerrota tilanteen alussa mitä tunnetta heidän ”kuuluisi” tuntea vaan heille kerrotaan vain, että seuraava tilanne tulee herättämään heissä joitain tunteita ja heidän tulee tarkkailla omia tunnetilojaan tilanteen aikana. Voitte esimerkiksi yrittää luoda seuraavanlaisia tunteita tunnepolun tai mielikuvitusmatkan avulla: pelko, rohkaistuminen, onnistuminen, itsensä ylittäminen, rentoutuneisuus, iloisuus, vihaisuus, surullisuus ja inho. Kaikkia näitä tunteita ei tarvitse käydä läpi, voitte valita 3-5 tunnetta, jotka yritätte tuottaa. Omien tunnetilojensa tunnistaminen on melko haastavaa, joten tätä aktiviteettitasoa kannattaa käyttää vasta vanhempien tarpojien kanssa. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Koti kuntoon Taso 1: Harjoittelemme harvinaisempia kotitöitä Tavoite: Tarpoja oppii uuden siivoukseen liittyvän taidon. Tarpoja huomaa kotona ja kololla olevat arkiset työt, jotka ovat tärkeitä kaikkien viihtyvyydelle ja miettii, kuka ne yleensä tekee. Tarpoja huomaa, että kotona ja kololla on myös sellaisia siivoustöitä, joita tehdään harvemmin ja joita ei tule heti ajatelleeksi. Vartionjohtajan ohje: Vartio opettelee ja tekee harvoin tehtyjä kotitöitä kotona, kololla tai kämpällä., esimerkiksi pesee ikkunat, moppaa lattian, pesee kylpyhuoneen tai saunan, puhdistaa lattiakaivot, pesee jääkaapin, sulattaa pakastimen, pesee hellan ja uunin tai tekee kalkinpoiston tiskikoneeseen, pyykinpesukoneeseen, kahvinkeittimeen tai vedenkeittimeen. Valitse hyvissä ajoin sopiva siivousprojekti ja varaa tarvittavat välineet, jos aktiviteetti tehdään kololla tai kämpällä. Vinkkejä ja ohjeita siivoamiseen löytyy Marttaliiton sivuilta: http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/siivous/. Tarpojat voidaan jakaa pareihin, jolloin parit suorittavat kukin oman siivoustehtävänsä, perehtyvät siinä käytettäviin välineisiin ja tekniikoihin sekä raportoivat siivouksestaan myöhemmin muille. Luotsin ohje: Tilanteen mukaan luotsi sopii etukäteen muiden johtajien kanssa, että vartio hoitaa tämän siivoushomman kololla tai kämpällä. Luotsi voi neuvoa vartionjohtajaa eri siivoustehtävissä ja olla mukana hankkimassa tarvittavia siivousvälineitä. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Koti kuntoon Taso 2: Tahranpoisto Tavoite: Tarpoja osaa poistaa erilaisissa materiaaleissa olevia tahroja oikein. Vartionjohtajan ohje: Vartio opettelee poistamaan erilaisia tahroja eri materiaaleista. Tarpoja huomaa, että oikealla käsittelyllä vaikeankin tahran voi saada irtoamaan. Kaikki tahrat eivät lähde pesussa ja siksi ne on poistettava ennen pesua. Mitä nopeammin tahran poista, sitä todennäköisemmin tahra irtoaa. Muista aina tarkastaa ennen tahran poistoa tekstiilin pesuohjeet. Tahranpoistoainetta kannattaa kokeilla ensin johonkin huomaamattomaan kohtaan tekstiiliä, esimerkiksi saumaan, jotta varmistuu siitä, että aine sopii kankaalle. Arvokkaat vaatteet tai erittäin herkät tekstiilit kannattaa viedä pesulaan, jotta ne saavat mahdollisimman ammattimaisen käsittelyn. Tahran poistaminen väärin keinoin voi aiheuttaa esimerkiksi tahran leviämistä, rengasmuodostuksen tahran ympärille, tekstiilin värin vaalenemisen tai muun vaurion kankaalle tai värille. Vinkkejä eri tahrojen poistamiseen saa Marttaliiton sivuilta: http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/tekstiilit/ Tahranpoistoaineet (Marttaliitto): Liuotinpohjaiset tahranpoistoaineet : Asetoni: liukenee veteen, saa apteekeista Denaturoitu sprii (Sinol): liukenee veteen, saa muun muassa rautakaupoista Raskasbensiini (esimerkiksi mineraalitärpätti ja lakkabensiini) : veteen liukenematon, saa muun muassa rautakaupoista Tärpätti: veteen liukenematon, saa rautakaupoista Muita tahrojenpoistoon sopivia aineita : Ammoniakki (10 %): laimennetaan 1 tl 2 dl:aan kylmää vettä, saa apteekeista Etikka: laimennetaan 1:1 veteen, vahingoittaa asetaatti-, triasetaatti- ja polyakrylaattikuituja Oksaalihappo: sekoitetaan 1 tl 1 dl:aan haaleaa vettä, saa apteekeista Sitruunahappo: sekoitetaan 3 tl 2,5 dl:aan haaleaa vettä, saa apteekeista Pyykinvalkaisuaine (esimerkiksi Domestos, Klorin, Klorite): ei villalle eikä silkille Sappisaippua: kastele vaate ja hankaa sappisaippuaa, harjaa hieman ja huuhtele Nestemäinen pyykinpesuaine: tehoaa moniin tahroihin Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Koti kuntoon Taso 3: Viherkasvit Tavoite: Tarpoja osaa hoitaa kodin viherkasveja oikein. Vartionjohtajan ohje: Vartio opettelee hoitamaan erilaisia kodin viherkasveja oikein. Jokaisen tarpojan tehtävänä on pitää huolta kotinsa viherkasveista kuukauden ajan. Tarpojat voivat pitää kasvien hoitamisesta päiväkirjaa, johon merkitään kaikki hoitotoimenpiteet ja se, miten kasvit ovat voineet. Huonekasvien hoito-ohjeita (Marttaliitto): Huonekasvien hoito on helppoa. Tärkeintä on huolehtia valosta, kastelusta ja lannoituksesta kasvilajille sopivalla tavalla. Isolehtiset, nopeasti kasvavat ja kukkivat kasvit tarvitsevat runsaasti vettä. Nahkealehtiset kasvit ja kaktukset taas viihtyvät parhaiten, kun kastelet niitä niukasti. Anna vesijohdosta otetun kasteluveden seisoa avoimessa astiassa, jotta se lämpenee huoneenlämpöiseksi. Kasteluvettä kaadetaan mullan pinnalle tai aluslautaselle. Aluslautaselta kastelu sopii erityisesti paavalinkukalle ja muille sellaisille kasveille, joiden lehdet tai kukat vioittuvat kastuessaan. Altakasteluruukkuun istutetut kasvit saavat veden ruukun alla olevasta vesitilasta. Altakasteluruukkuihin vettä lisätään vasta sitten, kun vesitila on ollut muutamia päiviä tyhjänä. Suihkuta lehdet vaikka päivittäin puhtaalla huoneenlämpöisellä vedellä. Tämä lisää ympäröivän ilman kosteutta ja kasvisi voivat paremmin etenkin talvella. Suihkuttamisesta pitävät ohutlehtiset saniaiset ja muut trooppisesta sademetsästä kotoisin olevat viherkasvit. Nukkapintaisia kasveja ei suihkuteta. Huonekasvien lannoitukseen on tarjolla monia vaihtoehtoja, joista kukin voi valita mieleisensä. Liuoslannoitteet on helppo sekoittaa kasteluveteen vaikka joka kastelukerta. Rakeet, pillerit ja puikot ovat hidasvaikutteisia, jolloin kasveja ei tarvitse lannoittaa kovin usein. Tärkeintä on noudattaa tarkasti pakkauksen annostusohjetta, sillä liikalannoitus on kasville yhtä haitallista kuin ravinteiden puutoskin. Lannoita huonekasveja vain silloin, kun kasvit kasvavat. Useimpien huonekasvien kasvu alkaa kevätauringon myötä maaliskuussa ja lakkaa syksyllä loka-marraskuussa. Kasveja ei tarvitse lannoittaa heti ruukunvaihdon jälkeen, sillä uudessa mullassa on ravinteita, jotka riittävät kasville muutamaksi viikoksi. Aloita lisälannoitus vasta kun kasvi on kunnolla juurtunut multaan ja versojen kärjissä on uutta kasvua. Niukasti vettä tarvitsevat kasvit: Kastele kun 2/3 mullasta on kuivaa. Kaada mullan pinnalle vettä niin paljon, että multa kostuu kauttaaltaan. Tarkista kosteus ohuella tikulla. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Säännöllistä kastelua vaativat kasvit: Kastele kun mullan pinta on kuiva 1-2 sentin syvyydeltä. Kaada vettä mullan pinnalle kunnes multa on kokonaan kastunut ja vesi valuu aluslautaselle. Runsaasti vettä kuluttavat kasvit: Kastele aina, kun mullan pinta tuntuu kuivalta. Vettä annetaan kerralla niin paljon kuin multa pystyy sitä imemään. Kaada aluslautaselle valunut vesi pois. Loma-ajan kasteluvinkkejä: Nosta kasvit varjoon lattialle tai parvekkeen lattialle. Kastele reilusti ja täytä altakasteluruukkujen säiliöt. Tiskipöydälle voit laittaa palan altakastelumattoa tai huokoisen froteepyyhkeen, jonka pää on vesialtaassa. Kokoa kasvit maton päälle. Matto imee altaasta vettä ja pitää kasvit kosteina. Muista ottaa aluslautaset pois. Lisää vinkkejä ja ohjeita: http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/kodin_kasvit/ Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Koti kuntoon Taso 4: Pyykit ja silittäminen Tavoite: Tarpoja osaa lukea vaatteiden pesuohjeita, lajitella pyykkiä, pestä pyykkiä oikein ja silittää vaatteet. Vartionjohtajan ohje: Vartio opettelee tulkitsemaan vaatteiden pesuohjeita ja lajittelemaan pyykkiä niiden mukaan. Käykää läpi sekä käsin pesun että konepesun periaatteet (esimerkiksi taskujen tyhjennys, vetoketjut kiinni, joidenkin vaatteiden kääntäminen nurinniskoin, pesupussien käyttö jne.). Opetelkaa silittämään tai mankeloimaan tekstiilejä oikein. Liitteet: Pyykinpesu, silitys ja mankelointi Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Pyykinpesu, silittäminen ja mankelointi (Marttaliitto) Pyykinpesun valmistelu Lajittele pyykki: o värin mukaan: tummat, vaaleat ja valkoiset erikseen o pesumenetelmän ja -lämpötilan mukaan o likaisuuden mukaan, pese hyvin likaiset vaatteet erillään. Ennen pesua: o tyhjennä taskut, sulje vetoketjut ja tarranauhat ja hakaset o avaa napit, solmi vyöt ja pitkät nauhat o käännä samettivaatteet, jäykät ja voimakasväriset puuvillavaatteet kuten farkut sekä kuvalla varustetut paidat nurinpäin o poista vaikeat tahrat ennen pesua o pese sukkahousut ja rintaliivit pesupussissa o sulje rintaliivien hakaset, kaarituellisia rintaliivejä ei suositella pestäväksi koneessa o valitse pesuohjelma ja pyykinpesuaine pyykin mukaan. Pese täysiä koneellisia ja täytä pesukone oikein. Normaalitäytössä pesukone on täysi, kun koneen yläosaan jää kämmenenlevyinen tila. Noudata vaatteiden pesuohjeita Noudata aina hoito-ohjeen mukaista lämpötilaa. Kirjavista puuvillatekstiileistä värit voivat sekoittua suositusta alhaisemmissa lämpötiloissa. Suositusta korkeampi lämpötila voi taas kutistaa vaatetta tai haalistaa sen värejä. Voimakasvärisistä tekstiileistä voi lähteä väriä muutaman pesukerran, mikä mainitaan usein hoito-ohjeessa. Pese asukokonaisuus aina samalla kertaa Pesun jälkeen Oio vaatteet ja ripusta ne kuivumaan ilmavasti tai kuivaa koneellisesti, jos se on ohjeissa sallittu. Kun vaatteet ovat kuivia ne voi tarvittaessa silittää tai isommat tekstiilit mankeloida. Villavaatteiden pesu ja hoito Joustava ja pehmeä villa eristää hyvin lämpöä ja imee kosteutta. Villa hylkii likaa ja puhdistuu siksi helposti. Oikein hoidettuna villatuote säilyy hyvänä pesusta toiseen. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Pese villaneule käsin villalle tarkoitetulla pesuaineella. Pese pesukoneessa villapesuohjelmalla vain villaneuleet, joissa on konepesun salliva merkintä. Pesulämpötila saa olla korkeintaan 40 astetta, usein vähemmän. Älä käytä kloorivalkaisua. Liuota pesuaine huolellisesti veteen. Pese ja huuhtele tasaisen kädenlämpöisessä vedessä. Pese hellästi puristellen. Älä liota tai hankaa. Voit lingota kevyesti tai rullata neuleen paksun froteepyyhkeen sisälle. Kuivaa neuleet vaakatasossa mittoihinsa oiottuna. Vältä kuivatessa suoraa auringonvaloa, se voi kellastuttaa villavaatteen. Älä kuivata rumpukuivaajassa. Villakankaiset vaatteet, kuten miesten puvut, naisten jakkupuvut ja villamekot on hyvä pesettää pesulassa. Villa-polyesterisekoitteiset housut ja hameet voi yleensä pestä itse vesipesussa. Niiden hoito-ohjeet suosittelevat usein 40 asteen vesipesua. Säilytä villavaatteet ilmavassa, kuivassa paikassa suojassa tuhohyönteisiltä. Silitä (150 astetta) nurjalta puolelta kostean vaatteen läpi kevyesti höyryttämällä tai höyryraudalla. Valitse oikea pyykinpesuaine Annostele pesuaine ohjeen mukaan. Tarkista säännöllisesti annosteluohjeet, sillä ne voivat muuttua tai vaihdella eri pesuaineissa. Huuhteluaine ei ole välttämätöntä. Käytä värilliselle pyykille kirjopesuainetta (color) vaaleille valkaisuainetta sisältävää pesuainetta villalle ja silkille hienopesuainetta Vertaa myös pesuaineiden hintoja. Hintaero voi olla jopa yli 20 senttiä pesukertaa kohti. Tarkista tekstiilin hoito-ohjeet aina ennen ostamista. Käytännöllinen tekstiili kestää vesipesun. Muista myös noudattaa hoito-ohjetta, jotta tekstiili säilyisi hyvänä mahdollisimman pitkään. Jos peset vaatteen hoitoohjeen vastaisesti, tuote voi mennä pilalle. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Viimeistele silittämällä ja mankeloimalla Vaatteiden jälkikäsittelyä helpottaa, jos olet ripustanut ja oikonut ne hyvin. Kaikkia tekstiilejä ei tarvitse aina silittää. Mieti, mikä on oma vaatimustasosi. Silitetty tekstiili on kuitenkin kaunis ja mukavan tuntuinen eikä siitä irtoa niin paljon pölyä kuin silittämättömistä. Silitys Jos et käytä höyryrautaa, kostuta tekstiili tarvittaessa suihkupullolla. Useimmat kankaat silitetään kosteina. Varo arkojen tekstiilien, kuten silkin, kostuttamisessa pisaranjälkiä. Katso hoito-ohjemerkistä sopiva silityslämpö. Aloita silitys alhaisinta lämpötilaa vaativista vaatteista. Pilaat tuotteen helposti, jos silität herkän materiaalin liian kuumalla. Jos taas silität liian haalealla, et saa tekstiiliä välttämättä sileäksi. Silitä kankaan oikealta puolelta tekstiilit, jotka saavat jäädä kiiltäviksi, kuten pöytä- ja tyynyliinat. Muut tekstiilit kannattaa silittää nurjalta puolelta silitysjälkien ja kiillon välttämiseksi. Ole varovainen helmien, paljettien ja painatusten kanssa. Liikuta rautaa rauhallisesti, jotta höyry ehtii vaikuttaa. Silitä pienet ja vaikeat yksityiskohdat ennen laajempia alueita. Silitä kaksinkertaiset kohdat molemmilta puolilta alkaen nurjalta puolelta. Siirrä silitetty osuus itsestäsi poispäin. Anna vaatteen kuivua hetken silityksen jälkeen. Anna raudan jäähtyä ennen kuin laitat sen säilytykseen. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Mankelointi Jos sinulla on mahdollisuus käyttää mankelia, esimerkiksi taloyhtiön mankelia, hyödynnä sitä. Mankelointi tekee liinavaatteista ja pöytäliinoista sileitä ja vähentää pölyämistä. Jos pyykki on päässyt kuivumaan, kostuta se lämpimällä vedellä, mieluummin liian vähän kuin liikaa. Kääri se muoviin 1/2-2 tunniksi, jotta kosteus tasoittuu. Vedä ja oio liinavaatteet. Valmista pyyhkeistä ja tyynyliinoista sopivia nippuja limittäin. Mankeloi. Vedä mankeliliina suoraksi, käynnistä mankeli, syötä tekstiilejä mankeliin molemmin käsin tasoittaen. Lakanat syötetään pituussuunnassa kahtia taitettuna taitereuna edellä, varo ryppyjä. Anna kuivua ennen kaappiin taittelua, etteivät tekstiilit homehdu. Taita kaappiisi sopivaksi. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Kuka lippukunnassa päättää? Taso 1: Tutustumme lippukunnan organisaatioon ja siinä toimiviin ihmisiin Tavoite: Tarpoja tietää, ketä muita lippukunnassa on ja minkälainen sen organisaatio on. Vartio selvittää, mitä vartioita ja laumoja lippukunnassa toimii, keitä johtajia näissä osastoissa on ja ketkä ovat lippukunnan tärkeimpiä johtajia. Vartionjohtajan ohje: Tapa organisaation kouluttamiseen on rakentaa lippukunnan rakenne johtajien valokuvien sekä vartioiden viirien ja muiden symbolien avulla. Yhdistäkää aktiivisiin lippukunnan johtajiin myös tehtävä. Varmista, että tarpojat tuntevat nimeltä vähintään kaikki tarpojaosaston johtajat ja lippukunnanjohtajan. Luotsin ohje: Luotsi auttaa vartionjohtajaa lippukunnan organisaation hahmottamisessa ja tärkeiden johtajien tunnistamisessa. Liitteet: Mikaelin Sinikellojen organisaatio ja pestit Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Mikaelin Sinikellojen organisaatio ja pestit LIPPUKUNNAN OSASTOT JA NIISSÄ TOIMIVAT JOHTAJAT: Sudenpennut 1.-3. luokkalaisia Johtajina toimivat akelat Osastonjohtajana superakela Seikkailijat 4.-5. luokkalaisia Johtajina toimivat sammot Osastonjohtajana supersampo Tarpojat 6.-8. luokkalaisia Johtajina toimivat vartionjohtajat (samoajaikäisiä) Vartionjohtajien tukena on aikuinen luotsi Osastonjohtajana superluotsi Samoajat 9. luokkalaisia–18-vuotiaita Johtajina toimivat aikuiset luotsit ja ryhmässä oleva samoaja vertaisjohtajana Osastonjohtajana superluotsi Vaeltajat 18–22-vuotiaita Johtajina toimivat aikuiset luotsit ja ryhmässä oleva vaeltaja vertaisjohtajana Osastonjohtajana superluotsi Aikuiset yli 22-vuotiaat Aikuiset voivat muodostaa halutessaan omia ryhmiä (esim. Rätvänä, TissitTiellä), joiden johtajina he itse toimivat Ei varsinaista osastonjohtajaa, lippukunnanjohtaja voidaan mieltää tällaiseksi MUUT PESTIT: Lippukunnanjohtaja (toimii yleensä myös hallituksen puheenjohtajana eli järjestää johtajistoja ja toimii niissä puheenjohtajana, vastaa viimekädessä lippukunnan toiminnasta, lippukunnan johtajan tulee tietää kaikista lippukunnassa järjestettävistä tapahtumista etukäteen) Apulaislippukunnanjohtaja (auttaa lippukunnanjohtajaa tämän tehtävissä) Kirjanpitäjä (pitää kirjaa lippukunnan tuloista ja menoista, valmistelee tulevan vuoden budjetin) Sihteeri (kirjoittaa ylös johtajistoissa käsitellyt asiat pöytäkirjaan, lähettää johtajistokutsut) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Rahastonhoitaja (huolehtii lippukunnan rahoista ja tileistä) Jäsenrekisterinhoitaja (pitää yllä jäsenrekisteritietoja Polussa, kerää uusien jäsenten tiedot) Nettivastaava (päivittää lippukunnan nettisivuja) Koulutusvastaava eli KovaLuu (informoi kaikkia ryhmiä ja johtajia piirin ja SP:n tapahtumista ja kursseista, huolehtii ilmoittautumiset näihin tapahtumiin) Kalustonhoitaja (huolehtii varastojen siisteydestä, työkalujen ym. kunnosta, tekee tarvittaessa inventaarion varastoihin) Koloemäntä ja kirjastonhoitaja (organisoi vuoden siivousvuorot, huolehtii siitä että kololla on riittävästi siivousvälineitä ja toimistotarvikkeita, huoltaa kirjastoa ja toimistoa) Höpö eli henkilöstöpäällikkö (hänellä on kokonaiskuva koko lippukunnan johtaja- ja ryhmätilanteesta, Höpö huolehtii että kaikkiin ryhmiä koskeviin pesteihin löytyy tekijä, esim. ketkä aloittavat seuraavana syksynä uuden lauman kanssa ja ketkä ottavat vastuulleen uuden tarpojavartion) Ansiomerkkitoimikunta (yleensä lippukunnanjohtaja ja osastojen johtajat, päättävät keille anotaan ansiomerkkejä ja millä perusteella) Hallitus (koostuu osasta yllä olevien pestien haltijoista, yleensä n. 6-10hlö, heillä on lopullinen päätäntävalta lippukunnassa esim. ostetaanko lippukunnalle uusi talviteltta tai mitkä merkit lippukunta kustantaa lapsille) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Kuka lippukunnassa päättää? Taso 2: Tutustumme niihin, joilta saamme apua partiossa Tavoite: Tarpoja tietää, kenen puoleen voi kääntyä, jos partiossa tulee ongelmia tai ihmeteltävää. Vartio pelaa maa-meri-laiva-peliä, jossa on aiheena "Keneltä saan apua partiossa?" Vartionjohtajan ohje: Käydään ensin läpi, ketä kaikkia ihmisiä lippukunnassa on ja ketä tunnemme muista lippukunnista tai piiristä. Kiinnitetään seinälle näiden ihmisten nimiä ja heidän pestinsä. Vartionjohtaja huutelee erilaisia tilanteita, ja tarpojat menevät sen ihmisen nimen luo, kenen luo tässä tilanteessa menisivät. Tilanteita voivat olla esimerkiksi: "kolon pihalla kiusataan” "haluamme lähteä tarpojien taitopäiville" "minulla ei ole talvimakuupussia" ”uusi jäsen liittyi vartioomme” ”vartiomme ei ole saanut sille luvattua määrärahaa lippukunnalta” ”vartiomme mielestä lippukunta tarvitsee uusia kirvetä” ”kololla ei ole hoidettu siivousvuoroja ja kolo on aivan kamalassa kunnossa” ”haluamme ostaa vartiolle yhteiskunta-tarppomerkit, mutta emme tiedä, kuka ne maksaa” ”tarvitsemme lippukunnan kalustonhoitajan sähköpostiosoitteen” ”haluamme kirjoittaa jutun Kellokkaaseen” ”lippukunnan nettisivuilla on väärää tietoa vartiostamme” ”kolon tulostimesta on muste loppu” ”emme voi hoitaa vartiomme siivousvuoroa sillä viikolla, kun se lukee listassa” ”olemme lähdössä vartiomme retkelle, mutta siitä pitää ilmoittaa jollekin lippukunnan johtajalle” ”en saanut myytyä kaikkia joulukalentereitani, mitä teen niille?” ”unohdin ilmoittautua lippukunnan kesäleirille, mutta haluan lähteä sinne” ”siirrymme ensi syksynä samoajiin, kuka on meidän samoajaluotsi?” ”minusta seuraava Kellokas-ansiomerkki pitäisi ehdottomasti antaa vartiomme jäsenelle, kenelle voin kertoa tästä?” Liitteet: Mikaelin Sinikellojen organisaatio ja pestit (löytyy Tason 1 kohdalta) Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Kuka lippukunnassa päättää? Taso 3: Osallistun lippukunnan vuosikokoukseen Tavoite: Tarpoja ymmärtää, että lippukunta on kokonaisuus, jossa eri ihmisillä on erilaisia rooleja. Tarpoja myös ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja -kanavansa. Hän oppii tuntemaan lippukunnan muita johtajia paremmin ja tietää, mitä lippukunnan vuosikokouksessa tehdään. Vartionjohtajan ohje: Vartio osallistuu lippukunnan vuosikokoukseen. Vartionjohtajan on hyvä käydä läpi etukäteen vuosikokouksen sisältö. Mitä asioita siellä käsitellään? Mikä on tarpojan rooli kokouksessa? Jos joku asia kokouksen kulussa jää vartiolaisia askarruttamaan, perustele, tai pyydä tarvittaessa luotsia perustelemaan, miksi näin tehtiin. Muistakaa, että vuosikokous järjestetään aina keväällä (kutsutaan myös lippukunnan kevätkokoukseksi), kun taas syksyllä järjestetään syyskokous. Syyskokouksessa sovitaan tulevan vuoden pestit, valitaan hallitus ja lippukunnanjohtaja (joka toinen vuosi). Lisäksi siellä hyväksytään tulevan vuoden talousarvio sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja toimintakalenteri. Vuosikokouksessa eli kevätkokouksessa taas hyväksytään menneen vuoden tuloslaskelma sekä toimintakertomus. Vuosikokouksessa ei siis oikeastaan tehdä mitään päätöksiä koskien tulevaa, vaan vain tarkastetaan menneen vuoden toiminnan laillisuus ja rekisteröidyn yhdistyksen velvollisuudet. Syyskokouksessa taas tehdään paljon päätöksiä koskien tulevaa vuotta, joten syyskokouksessa pystyy paremmin vaikuttamaan haluamiinsa asioihin. Luotsin ohje: Luotsi selvittää, milloin ja missä kokous pidetään, tarvittaessa kertoo etukäteen kokouksen etenemisestä tai perustelee jälkikäteen, miksi joku asia tehtiin niin kuin se tehtiin. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Kuka lippukunnassa päättää? Taso 4: Osallistun lippukunnan syyskokoukseen Tavoite: Tarpoja ymmärtää, että lippukunta on kokonaisuus, jossa eri ihmisillä on erilaisia rooleja. Tarpoja myös ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja -kanavansa. Hän oppii tuntemaan lippukunnan muita johtajia paremmin ja tietää, mitä lippukunnan syyskokouksessa tehdään. Vartionjohtajan ohje: Vartio osallistuu lippukunnan syyskokoukseen. Vartionjohtajan on hyvä käydä läpi etukäteen syyskokouksen sisältö. Mitä asioita siellä käsitellään? Mikä on tarpojan rooli kokouksessa? Jos joku asia kokouksen kulussa jää vartiolaisia askarruttamaan, perustele, tai pyydä tarvittaessa luotsia perustelemaan, miksi näin tehtiin. Muistakaa, että vuosikokous järjestetään aina keväällä (kutsutaan myös lippukunnan kevätkokoukseksi), kun taas syksyllä järjestetään syyskokous. Syyskokouksessa sovitaan tulevan vuoden pestit, valitaan hallitus ja lippukunnanjohtaja (joka toinen vuosi). Lisäksi siellä hyväksytään tulevan vuoden talousarvio sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja toimintakalenteri. Vuosikokouksessa eli kevätkokouksessa taas hyväksytään menneen vuoden tuloslaskelma sekä toimintakertomus. Vuosikokouksessa ei siis oikeastaan tehdä mitään päätöksiä koskien tulevaa, vaan vain tarkastetaan menneen vuoden toiminnan laillisuus ja rekisteröidyn yhdistyksen velvollisuudet. Syyskokouksessa taas tehdään paljon päätöksiä koskien tulevaa vuotta, joten syyskokouksessa pystyy paremmin vaikuttamaan haluamiinsa asioihin. Luotsin ohje: Luotsi selvittää, milloin ja missä kokous pidetään, tarvittaessa kertoo etukäteen kokouksen etenemisestä tai perustelee jälkikäteen, miksi joku asia tehtiin niin kuin se tehtiin. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Minä ja muut Taso 1: Piirrän kartan läheisistäni Tavoite: Tarpoja pohtii suhdettaan itselleen läheisiin ihmisiin. Tarpoja piirtää kartan itselleen läheisistä ihmisistä. Vartionjohtajan ohje: Tarpoja piirtää itsensä keskelle ja ympärilleen kaikki itselleen tärkeät ihmiset, esimerkiksi perheenjäsenet, ystävät, opettajat, kaverit, mummolan kissan ja ihastuksen kohteen. Mitä läheisempi ja tärkeämpi henkilö on tarpojalle, sitä lähemmäs itseään hän piirtää henkilön. Keskustellaan siitä, mihin ihmissuhteisiin ja niiden läheisyyteen voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi isovanhemmat voivat olla todella läheisiä, jos tarpoja tapaa heitä usein tai melko etäisiä, jos tarpoja tapaa heitä vain muutaman kerran vuodessa. Voiko tarpoja itse vaikuttaa siihen, kuinka usein isovanhempiaan tapaa ja kuinka läheisiä he hänelle ovat? Mitä ihmissuhteita tarpoja haluaisi lähemmiksi? Kartta voidaan piirtää sekä tarpon alussa että lopussa ja tarkastella, näkyykö siinä muutosta. Usein tarpojaiässä varsinkin kaverit ja ihastukset vaihtelevat, joten puolenkin vuoden sisällä on saattanut tapahtua merkittäviä muutoksia. Keskustelkaa siitä, miksi muutoksia on tapahtunut. Ovatko muutokset ihmissuhteissa olleet tarpojan aloitteesta vai muiden aloitteesta? Ovatko ihmissuhdemuutokset olleet sellaisia joihin tarpoja on ollut tyytyväinen vai sellaisia, että tarpoja ei ole voinut itse vaikuttaa niihin? Ovatko ihmissuhteet ”paremmin” nyt kuin tarpon alussa? Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Minä ja muut Taso 2: Kirjoitan kirjeen itselleni Tavoite: Tarpoja tutustuu itseensä ja huomaa itsessään tapahtuvan kehityksen. Vartionjohtajan ohje: Jokainen tarpoja kirjoittaa itselleen kirjeen, jossa kertoo itsestään. Aiheita voivat olla esimerkiksi omat harrastukset, mielenkiinnonkohteet, lempiväri, kaverit, ihastus, lempi bändi, televisiosarjat joita katsoo. Kirjeisiin kirjoitetaan päivämäärä ja ne suljetaan kirjekuoriin. Kuoret säilytetään vartion kaapissa tarpojaikäkauden loppuun, jolloin ne avataan. Jokainen saa takaisin oman kirjeensä tarpojaikäkauden lopussa ja voi vertailla, miten asiat ja omat ajattelutavat ovat muuttuneet. Minä ja lähipiirini Ruohola, Junni, Reiman, Toivonen MSK Aktiviteetti: Minä ja muut Taso 3: Muiden huomiointi Tavoite: Tarpoja oppii priorisoimaan eri tilanteita oikein. Vartio pelaa maa-meri-laiva-peliä, jossa on aiheena "Ketä ihmisiä otan huomioon erilaisissa tilanteissa?" Vartionjohtajan ohje: Keksikää yhdessä sopivia esimerkkejä henkilöistä, joita teidän tulee ottaa huomioon arkipäivän tilanteissa, esimerkiksi: ystävä, vanhemmat, isovanhemmat, naapurin koira, harrastuksissa olevat ihmiset, minä itse. Kirjoittakaa jokainen niistä omalle lapulleen ja kiinnittäkää laput seinään. Vartionjohtaja kertoo erilaisia tilanteita, kuten: "Äitienpäivänä on piirin kisat, voinko lähteä kisoihin?" "Ystävän ja isäni syntymäpäivät ovat samana päivänä, kumman juhliin menen?” ”Isovanhempani ovat kutsuneet meidät syömään samaan aikaan, kun minulla on partiokokous, kumpaan menen?” ”Kaverillani on bileet samana viikonloppuna kuin minulla on partioretki, kumpaan menen?” ”Sisarukseni rippijuhlat ovat keskellä lippukunnan kesäleiriä, kumman valitsen?” ”Ihastukseni pyytää minua kahvilaan vaikka olen jo sopinut samalle illalle meneväni kaverini kanssa elokuviin. Kumman valitsen?” ”Olen luvannut hoitaa naapurin koiraa yhden illan, kun naapurini ovat juhlissa, mutta kaverini soittaa minulle ja pyytää minua heille. Mitä teen?” ”Alakerran vanha rouva pyytää minulta apua mattojen tamppaukseen, mutta minua ei huvita yhtään. Mitä teen?” ”Väsyttää ja on ollut paljon kokeita, mutta viikonloppuna olisi partioretki. Menenkö retkelle?” ”Pitäisi lukea huomisiin kokeisiin, mutta kaverini pyytää minua elokuviin. Mitä teen?” Tarpojat valitsevat, kenet ottavat tilanteessa huomioon ja menevät tämän lapun luokse. Tarpojien tulee myös muutamalla sanalla perustella valintansa. Keskustelkaa, miksi aina ei voi valita sitä näppärintä vaihtoehtoa. Miksi mummolassa on tärkeä käydä, vaikka se saattaa olla tylsää. Tai miksi on tärkeä pitää lupauksensa osallistua johonkin tapahtumaan/tapaamiseen, vaikka tilalle ilmaantuisikin jotain hauskempaa. Toisaalta välillä pitää ottaa myös itsensä ja omat tarpeensa huomioon ja miettiä, mikä on minun hyvinvointini kannalta tärkeää.
© Copyright 2024