1. No category

1.
1. Koppelo: Etsi
tasainen kivi. Siirrä
paino oikealle jalalle, levitä ”siivet” sivuillesi, kallista vartaloa eteenpäin ja
kokeile, voitko tasapainotella yhden jalan varassa. Hengitä syvään 15 sekunnin ajan ja toista sama toiselle puolelle.
36 | APU
Paluu luontoon
Uusi laji. Metsäjooga vie perinteisen liikuntamuodon lähtöpisteeseen
ja vaihtaa tiukat säännöt luovuuteen. Luonnossa materialismi unohtuu,
mutta kuinka joogi kestää hirvikärpäset tai syksyn viileyden?
V
ärikkäästi pukeutunut nainen
pyrähtelee paljain jaloin metsämä!äältä toiselle kuin pikkulintu.
– Tuossa on tosi hyvä kivi,
Mia Jokiniva tuumaa.
Hetken kulu!ua joogaopettaja seisoo yhdellä jalalla sammaleisen kiven päällä ja koho!aa kätensä kohti taivasta. Pian hän keksii auringonpaisteessa makaavan kelorungon ja veny!ää takarei!ään
rungon päällä tasapainoillen.
Voimaa ja notkeu!a vaativilla asennoilla
eli asanoilla on hauskoja nimiä: heinä, västäräkki, metsästäjä. Myös intialaisessa joogassa asentoja on nime!y auringon, kuun
ja eläinten mukaan. Metsäjoogan kehi!änyt Jokiniva poimii nimet suomalaisesta
luonnosta pilke silmäkulmassa. Kun joogi
näkee heinikossa sammakon, hän ase!uu
leveään haarakyykkyyn, joka muistu!aa
pientä kurnu!ajaa.
– Liikkeiden nimet kertovat, e!ei tämä
ole niin vakavaa. Jotkut saa!avat pitää minua kere!iläisenä, joka sotkee oikeaa joogaa. Minun mielestäni oikeaa joogaa ei ole,
vaan jooga täytyy voida tulkita henkilökohtaisesti. Meidän ei tarvitse puhua sanskritin kieltä tai opiskella lajia 25 vuo!a, jo!a
voisimme hyötyä siitä.
Yli kymmenen vuo!a joogannut Jokiniva
lisää, e!ä historiassa on tehty paljon asioita, joissa ei ole päätä eikä häntää. ”Näin on
aina tehty” ei hänen mielestään käy perusteluksi.
Metsäjoogin mielestä hyvinvointi lähtee
siitä, e!ä ihminen kuuntelee vahvemmin
teksti Saara Pakarinen, kuvat Petri Mulari
oman kehonsa tuntemuksia kuin sääntöjä,
ikiaikaisia perinteitä tai guruja.
– Intiassa joogataan aamuisin, koska se
on viilein aika vuorokaudesta. Suomalaisen hyvinvointia ei väl!ämä!ä edistä se,
2. Kannonnokka: Seiso jalkaterät ja polvet
yhdessä. Kyykisty syvään kyykkyyn ja ohjaa painoa taaksepäin kuin istuisit koivupöllin päälle.
Pidä polvet yhdessä ja ojenna kädet yläviistoon.
Pysy asennossa 30 sekuntia.
e!ä repii itsensä keskellä talvea ylös aamuviideltä.
METSÄJOOGA UNOHTAA aitous- ja sääntökes-
kustelun. Se vie liikunta- ja meditaatiolajin
takaisin sinne, mistä se on alun perin lähtenyt. Luonto on armollinen vaihtoehto ilmastoiduille saleille, joissa joogaajat miettivät usein suoritustaan peilin tai vierustoverin edessä.
Jokiniva pyrkii eroon nykyliikuntaa leimaavasta suori!amisesta ja ryppyotsaisesta tavoi!eellisuudesta. Liian kova treeni voi
tehdä ihmisestä fyysisesti tiukan mu!a
henkisesti kireän kuin viulunkieli. Myös
kaavamaisuus kankeu!aa. Jos harjoitus
tehdään aina samassa järjestyksessä, kroppa ja mieli tylsistyvät.
Metsäjoogassa oma inspiraatio ja ympäröivä luonto ohjaavat liikkujaa. Luovuu!a
saa käy!ää, eikä mikään ole kielle!yä tai
pakollista.
Stressaantunut suomalainen tarvitsee
Mia Jokinivan mukaan metsää monesta
syystä. Päämme on täynnä ajatuksia, ärsykkeitä ja tehtäviä. Fyysisesti meitä ympäröivät liikennetungokset, jonot ja kaupunkien kovat rakenteet, lasi, teräs ja asval!i.
Stressiä kertyy kuuloaistimusten kau!a jopa öisin.
– Mieli ja korvat eivät voi valita, prosessoivatko ne nukkuessa liikenteen ääntä. Melu
pitää stressihormoni kortisolin jatkuvasti
vähän koholla. Keho on pienessä stressissä,
vaikka ihminen ei tajuaisikaan sitä.
Jokinivan mukaan ihminen kaipaa täydelliseen hiljaisuuteen. Tästä kertoo sekin, ➤
APU | 37
3. Pilvenbongaaja: Astu oikealla jalalla kiven tai maankohouman päälle. Jätä toinen jalka alemmaksi, tasaiselle maalle. Koukista etummaista
jalkaa ja suorista taakse jäävää, kunnes tunnet venytyksen takajalan lonkankoukistajassa. Nosta kädet ylös ja kallistu maltillisesti taaksepäin.
Älä tee liikettä, jos tunnet selässä kipua. Muutoin pysy asennossa 20 sekuntia ja toista toiselle puolelle.
4. Pajunvitsa:
Nojaa kädet puunrunkoa
vasten. Suorista kyynärpäitä ja anna rintakehän
laskeutua kohti maata
niin, että rinnan, yläselän
ja käsien alue venyy. Jännitä vatsaa hieman, jotta
alaselkä ei taivu liian suurelle notkolle. Pysy 30 sekuntia syvään hengittäen.
5.Heinä: Seiso niin, että selkäsi takana on tukeva puunrunko tai kivi.
Nosta jalkapohja tukijalan pohjetta tai sisäreittä vasten. Asento saa
huojahdella kuin heinä
tuulessa, mutta koeta
silti pysyä yhden jalan
päällä. Voit lisätä haastetta sulkemalla silmät
ja nojata tarpeen vaatiessa takana olevaan tukeen. Vaihda 30 sekunnin kuluttua puolta.
38 | APU
6. Kääpä. Seiso puun vieressä niin, että puuta lähempänä olevan jalan varpaat osoittavat sitä kohti. Tue kädet kuvan osoittamalla tavalla puun
runkoon ja kohota toinen jalka ilmaan. Käytä vatsalihaksien ja käsien tukea pysyäksesi pystyssä. Toista 20 sekunnin kuluttua toiselle puolelle.
e!ä hiljaisia huoneita rakennetaan nykyään niin työpaikoille kuin julkisiin tiloihinkin.
– Metsä on aina ollut suomalaisen kirkko
ja temppeli. Lukuisten tutkimusten mukaan metsässä oleskelu vähentää stressihormonien määrää veressä, parantaa vastustuskykyä ja laskee verenpaine!a.
Metsä tarjoaa hiljaisuuden lisäksi oman
tilan, joka kaupungissa jää usein puu!umaan. Tilan puute voi johtaa siihen, e!ä keho menee kasaan. Kun päästään luontoon,
olo helpo!uu.
– Metsässä ei tarvitse hymyillä, olla hyvä
puoliso, pätevä johtaja tai kiva tyyppi. Siellä on tilaa ja vapaus olla se, kuka on.
– Hy!ynen on vain hy!ynen. Anna sen
imaista, ja si!en se menee pois. Arkihan on
täynnä symbolisia hy!ysiä. Korvanjuuressa inisee aina joku. On eri asia, pitääkö siihen aina reagoida, Jokiniva vertaa.
Hänen mukaansa luontoliikunta viehättää ihmisiä painee!omuutensa takia. Metsässä ei tarvitse todistaa kenellekään mitään.
– Luontoon voi mennä vapau!amaan itsensä. Puunrungoista, sienistä ja mä!äistä
voi innostua ja inspiroitua: vau, mikä juurevuus ja vahvuus!
OSALLE MEISTÄ HYVÄN olon saavu!amiseen
Joogatunnin aluksi asennot opetellaan sisällä.
Sitten kävellään metsään, jolloin pulina päättyy ja
luonnon aistiminen alkaa.
● Meditaatiohetken aikana keskitytään. Lihaskuntoliikkeet voimistavat kehoa ja harjoittavat hengityselimistöä. Ranka ja ryhti huolletaan kierroilla,
minkä jälkeen venytetään suuret lihasryhmät.
● Joogatuntien loppuun kuuluu aina lyhyt keskittyminen ja meditaatio. Rentoutusta ei ole helppo
tehdä metsässä, joten sen voi tehdä sisätiloissakin.
● Kävely metsästä saliin toimii siirtymänä omaan
sisäiseen tilaan.
rii!ää tuoksuva ja raikas metsä. Mia Jokiniva sanoo, e!ä jooga tuo hyvinvointiin lisää elemen!ejä. Kun keskitymme hengitykseen ja haemme aistien ja kehontuntemuksen kau!a entistä tyhjempää mielentilaa, olemme paremmin läsnä hetkessä.
Mukavuudenhalu saa mie!imään, miten
hy!ysiin, hirvikärpäsiin tai talven kylmyyteen pitäisi varautua. Jokinivan mielestä
niihin tehoavat oikea pukeutuminen, asenne ja mielenhallinta.
Miten metsässä joogataan?
●
Metsäretriitti rauhoitti
Kokemus. Mia Jokiniva pyörittää hyvinvointi- ja retriittikeskus Villa Mandalaa Loviisan maaseudulla peltojen ja metsiköiden hiljaisuudessa. Erja Ahlberg sai elämänsä ensimmäisen joogakokemuksen näissä talonpoikaisromanttisissa maisemissa.
Luontoihminen lähti ystävänsä mukaan
uteliaisuuttaan ja ihastui miljööseen.
– Aamut aloitimme metsäjoogalla. Ennen
aamupalaa lähdimme kohti metsää. Jäimme
paikkaan, jossa oli isoja puita, kivenmurikoita, sammalta ja mustikoita. Joogaliikkeissä
käytimme apuna puunrunkoja ja kiviä.
Joogaummikko Ahlberg koki saavansa
metsästä hyvää energiaa. Monet retriittiläiset
käyttivät hyttysmyrkkyä ja suojautuivat hupulliseen pusakkaan sekä pitkiin hihoihin ja
lahkeisiin, mutta Ahlberg joogasi t-paidassa.
– Salijoogassa ei saisi samanlaista kokemusta. Retriitti oli kokonaisuutena syvälle sieluun
painuva kokemus ja elämys. Joogatalo oli sekä
sisältä että ulkoa kauniisti ja harmonisesti
suunniteltu kokonaisuus. Kiireettömyys ja hyvät energiat olivat käsin kosketeltavissa. ●
➤ Seuraava metsäjoogan alkeiskurssiretriitti Villa
Mandalassa 25.—27.1.2013, villamandala.fi.
APU | 39