LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 1/2013 10 UNELMATIIMI Kuusikymppinen Luja lähti kiertueelle 4 KINGIT URAOHJUS KULTTUURITALO 8 20 Luja - osaava suomalainen perheyhtiö 60 vuotta Sisällys 4 8 SUOMEN TURVALLISIN TYÖMAA UNELMATIIMI URAOHJUS 22 24 LUKSUSTALO VUOKATTIIN VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN Linna lumesta.......................................12 Kurkistus historiaan...............................13 Ytimekkäästi.........................................17 Purripioneerit........................................18 Kulttuuritalon renessanssi......................20 Vuokatissa rakennetaan menestystarinaa....................................22 Kriisinhallintakeskus sai uudet tilat..........24 Ytimekkäästi.........................................26 LUJAVIESTIN TOIMITUS LUJAN TARINA Päätoimittaja: Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapurista. Minni Karttunen Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja [email protected] maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi Tekstit: Minni Karttunen yritykseksi. Taitto: Janne Markkanen, Minni Karttunen Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Kuvat: Minni Karttunen ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Osoitelähde: Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konserniksi – osaavaksi Lujan asiakas- ja sidosryhmä suomalaiseksi perheyhtiöksi. 26 Luja-yhtiöt täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Olemme sinä aikana kasvaneet paikallisesta betonituotetehtaasta monipuoliseksi, valtakunnalliseksi rakennusalan yhtiöksi. Samalla olemme säilyneet perheyrityksenä, suomalaisena työllistäjänä, jonka ohjaksissa on nyt kolmas sukupolvi. Olen saanut tehdä elämäntyöni yhtiömme johdossa. Työ on ollut mielenkiintoista: olen ollut näköalapaikalla seuraamassa rakennusalan kehitystä. Eri luottamustoimissani olen myös saanut olla hiukan vaikuttamassa tuohon kehitykseen. Aloitin työt Lujalla vuonna 1972 ja olin toimitusjohtajana lähes 30 vuotta, vuosina 1974-2003. Siitä eteenpäin olen ollut yhtiöidemme hallituksen puheenjohtaja. PURRIPIONEERIT Pääkirjoitus............................................ 3 Kingit.................................................... 4 Toimitusjohtajilta.................................... 6 Uraohjus................................................ 8 Unelmatiimi..........................................10 lainattaessa on lähde mainittava. Tukevat perintöeväät 22 10 rekisteri. Lehdessä olevia tietoja Pääkirjoitus Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: [email protected] www.luja.fi Luja on aina ollut kasvava ja kehittyvä yhtiö. Erityisesti 1980-luku oli yrityksellemme voimakkaan kasvun aikaa. Toimintamme laajeni, ja saimme hyvän jalansijan niin betoniteollisuudessa kuin rakennusliikkeenäkin lähes koko Suomessa. Läntisin ja lounaisin Suomi jäi silloin vielä valloittamatta, ja se on edelleen valkoisin alueemme Suomessa. 2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut globaaliksi. Lujakin käänsi katseensa ulkomaille ja perusti tytäryhtiöt Ruotsiin ja Pietariin. Nyt olemme vakiinnuttaneet asemamme Tukholman ja Pietarin alueilla valmisbetonin toimittajana ja viimeisimmäksi laajensimme toimintaamme Ruotsissa elementtien valmistukseen. Tätä kehitystä on jälkeenpäin mukava katsella. Toki polku ei ole ollut pelkästään ruusuinen. Erityisesti 1990-luvun lama koetteli meitä, kuten koko rakennusalaakin, kovalla kädellä. Voimme olla kuitenkin ylpeitä siitä, että suomalaisella sisulla ja yrittämisellä olemme selvittäneet karikot ja lamat suuremmitta kolhuitta. Uudistaminen ja kehittäminen kuuluvat Lujan viiteen perusarvoon, jotka meille viitoitti yhtiömme perustaja, isäni Feliks Isotalo. Hän oli aikanaan tarmokas uudistaja ja kehittäjä. Tämä henki on jäänyt meillä elämään. Toinen isäni juurruttama arvo on liian suurten riskien ja velkojen välttäminen. Tämän periaatteen hän jätti perinnöksi monen valvotun ja unettoman yön kokemuksella. Perheyhtiössä pääoma karttuu vain tuloksen kautta. Rakennusala on tyypillisesti voimakkaasti kilpailtu ja katemarginaalit ovat pieniä. Näin ollen liian suuret riskit saattavat muodostua kohtalokkaiksi. Niinpä olemme yrityksenä usein hitaasti kiiruhtaja – kuitenkin päämäärän kirkkaana mielessä säilyttäen. Perheyrityksessä henkilöstö on tärkeä asia. Osaaminen ja sen kartuttaminen on yksi vahvuutemme. Lukuisat pitkät työsuhteet kertovat laajasta ammattitaidosta. Vaikka alamme kysyntä vaihtelee suhdanteiden pyörteissä, olemme pystyneet säilyttämään melko tasaisen työllisyyden, sillä myös vakavaraisuutemme on kehittynyt myönteisesti. Taaksepäin on hyvä katsoa – varsinkin näin juhlavuonna – sen verran, että voi olla ylpeä juuristaan ja siitä, mihin on tultu. Mutta historia myös velvoittaa tuntemaan vastuuta yrityksen jatkuvuudesta. Laakereilla lepäämiseen ei kenelläkään on varaa. Kilpailukykymme mitataan päivittäin markkinoilla. Joka päivä on pakko ansaita asiakkaiden luottamus yhä uudelleen ja sitä kautta jokapäiväinen leipä, sekä yrityksen että työntekijöiden. Lujan arvopohja ja perintö ei saa koskaan muuttua pelkäksi sanahelinäksi ja korulauseiksi. Arvomme on koeteltu kovassa työssä vaikeinakin aikoina, ja ne on tarkoitettu arjen ohjenuoraksi. Näillä tukevilla eväillä Luja voi edelleen kasvaa ja kehittyä. Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %). 3 www.luja.fi Kingit Mikä kisa? Turvallisuus alkaa minusta Vuoden 2012 Suomen turvallisin rakennustyömaa sijaitsee osoitteessa Kuninkaankatu 22-24, Tampere. Työmaan tekijät kertovat, kuinka homma hoidettiin kotiin. - Lomaketta pidetään jossain määrin pakkopullana, eikä se ehkä ole mikään luetuin asiakirja, mutta se pitää silti olla. Se on tärkeä juridisesti ja todistaa myös jälkeenpäin, että olemme tehneet hommat kuten pitääkin. Siitä saatiin kilpailussakin kehuja. Muurahaispesä järjestykseen Korjaustyömaat ovat usein melkoisia viidakoita. Nyt järjestykseen ja erityisesti pölynhallintaan pistettiin erityisiä paukkuja. - Meillä oli töissä kaksi ammattirakennussiivoojaa koko työmaan ajan, ja se näkyi. Kun työmaa on siisti, se pysyy myös turvallisena, kertoo Kalle Hyötynen. Työmaalle hankittiin myös keskuspölyimuri. Työvaiheet etenivät jouhevasti, sillä myös aliurakoitsijat pääsivät heti töihin, koska rakennustarvikkeet olivat oikeilla paikoillaan eivätkä purkujätteet lojuneet hidastamassa. - Se on aika iso asia, jota ei arvosteta riittävästi. Järjestyksessä oleva työmaa varisee kaikkien kassaan, Hyötynen jatkaa. Kuninkaankadun kingit ja kingitär. Vasemmalta Toni Talonen, Tuija Schmidt, Kalle Hyötynen ja Juuso Mannila. Takarivissä Matias Mäenpää ja Petri Tyrväinen. Voitonhuumaa Tammelantorilla, juhlaparaati, puheita. Tai sitten ei. Valtakunnallisen työturvallisuus kilpailun ykkössija ei Lujatalon työmaaporukan arkea juurikaan muuttanut. Vaikka fanfaareja ei Tampereella toitotetakaan, on yksi asia kuitenkin varma: vahingossa ”Turvallisuus alkaa minusta” -kilvan voitto ei tipahtanut. - Tahtotila, asenne ja resurssit, paukauttaa Pirkanmaan työsuojeluvaltuutettu Kalle Hyötynen. Sillä saadaan ihmeitä aikaan. Kuten myös Rakennusteollisuus RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voitto. Jaetulla ykkössijalla komeilivat Lujatalo ja Skanska www.luja.fi 4 98:lla pisteellä sadasta. - Onhan tämä nyt hieno juttu. Lujan historian ensimmäinen voitto, Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt iloitsee. Jokaisen työmaalla työskentelevän perehdytti esimiehen sijasta Lujatalon oma työsuojeluvaltuutettu. - Työntekijältä työntekijälle on paras tapa, kun tietää miten jääräpäistä porukkaa rakentajat keskimäärin ovat. Menee paremmin jakeluun, kertoo mittakirvesmiehenä työskentelevä Hyötynen. Hankkeen aikana työmaalla työskenteli 220 työntekijää. Projekti palasiksi Hyvin suunniteltu on tekemistä vaille valmis, sanoisi savolainen. - Ennakkosuunnittelu on tärkeää. Työmaalla keskitytään itse tekemiseen. Meillä oli todella vaarallisia purkutöitä, kyllä siinä sattuu jos ei suunnittele etukäteen, painottaa vastaava työnjohtaja Toni Talonen. Ennen kuin yksikään sielu astui turvakengällään työmaalle, käytiin koko työmaa läpi vaihe vaiheelta. - Näin aliurakatkin pysyvät ennakoituna ja hallittuina, vahvistaa Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt nostaa esille suunnittelupuolelta byrokraattien lempilapsen, työturvallisuusasiakirjan. Toni Talonen nimeääkin purkutyöt työmaiden suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Kohteessa sahattiin mm. yli neljän metrin korkeudella holveja ja tehtiin töitä kuusi kerrosta läpäisevissä roska- ja ilmastointikuiluissa. - Silloin pitää tietää, mitä tekee, kertoo työmaan työsuojeluvaltuutettu Petri Tyrväinen. Vastaava työnjohtaja Toni Talonen vaati purkutyöfirman tekijöille oman nokkamiehen. - Samalla vältyttiin purkajien perisynniltä. Että kaikki kymmenen apinaa roikkuvat samassa kaapissa kiinni ja riipivät ja repivät. Ei päässyt tulemaan kaaosta, kun kamaa vietiin samalla uloskin. - Kaksi purkajaa ja neljä uloskantajaa on hyvä yhdistelmä. Kerrokset tehtiin yksi kerrallaan, eikä vain työmaan ohessa, mikä on valitettavan yleistä, jatkaa Toni Talonen. Ihmisiä telineillä Liike yhdistettynä raskaisiin kuormiin tarkoittaa aina potentiaalisia vaaranpaikkoja. Läpi urakan tavaran ja ihmisten kuljetus saatiin hoidettua työmaalla tehokkaasti ja turvallisesti varta vasten tilatulla rakennuskurottimella. Kerrostalokohteessa rakennushissi oli turvalliseen työskentelyyn ehdoton. - Voi sanoa, että logistiikka oli kunnossa. Ja telineitä käytettiin alusta loppuun, Talonen kertoo. Kuninkaankadun korjaustyömaa valmistuu maaliskuussa. Uusilla työmailla turvallisiin käytäntöihin aiotaan panostaa myös jatkossa. - Tällä työmaalla aliurakoitsijoidenkin motivoiminen on helppoa, kun saattoi vedota kilpailutyömaahan. Nyt pitää keksiä taas uudet kikat, Hyötynen nauraa. Rakennusteollisuus RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voittajatyömaat olivat Lujatalo Oy:n Kiinteistö Kuninkaankatu 22-24 Tampereelta ja Skanskan As Oy Jyväskylän Ankkuri. Tampereen keskustassa sijaitsevan Kuninkaankadun kerrostalohankkeessa Lujatalo muutti toimitiloja asunnoiksi vuokrakäyttöön. Se oli myös loppukilpailussa mukana olleista ainoa korjausrakentamisen kohde. "Turvallisuus alkaa minusta" -työturvallisuuskilpailuun ilmoittautui eri puolilta maata yhteensä 39 työmaata. Työturvallisuutta arvioitiin - turvallisuustasoa mittaavalla TR-mittauksella - kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrällä kilpailun aikana sekä - rakennuttajan turvallisuustoiminnan tasolla. Raadin mukaan kärkityömaiden vahvuutena oli tasaisen varma suoritus kaikilla osa-alueilla. Lujatalon voittajatyömaan organisaatio - vastaava työnjohtaja Toni Talonen - työnjohtaja Matias Mäenpää - työnjohtaja Juuso Mannila - työmaan työsuojeluvaltuutettu Petri Tyrväinen - 1. varatyösuojeluvaltuutettu Kalle Hyötynen - aluejohtaja Tuija Schmidt - työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen Uskomaton puristus: Työtapaturmaluvut romahtaneet Aikataulu, laatu ja kustannuksien hallinta ovat projektinhallinnan kulmakiviä. - Rakentamisessa niihin pitää lisätä myös työturvallisuus, Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt lisää. Työturvallisuuteen on suomalaisessa perheyrityksessä satsattu jo vuosikausia. Vielä 2007 tapaturmataajuusluku oli 116, kun vuonna 2012 Lujatalossa kirjattiin enää 25,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. - Teimme parannusta edellisvuoteen yli kolmanneksella, kertoo Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Myös edellisessä, vuoden 2011 työturvallisuuskilpailussa Lujatalon Siilinjärvellä sijaitseva Campus Toivalan työmaa sai kolmannen sijan ja kunniamaininnan. - Hienoa, että työ kantaa hedelmää. Kehittäminen jatkuu kuitenkin koko ajan, tässä asiassa ei pidä pysähtyä, painottaa Jukka Moilanen. 5 www.luja.fi Toimitusjohtajilta Fescon Oy Lujatalo Oy Lujan kuopus on kasvanut alan suurimmaksi Ajat muuttuvat, arvot ja perinteet pysyvät Fescon liittyi Lujan jo 60 vuotta kestäneeseen menestysta- rinaan taipaleen puolivälissä. Ensi vuonna nimittäin on 30 vuotta siitä kun Fesconin liiketoiminta alkoi betonin lisäaineiden kaupasta. Matkan aikana Fesconista on kuoriutunut markkinoiden suurin suomalainen kuivatuotevalmistaja. Luja-yhtiöt on ollut hyvä perhe kuopuksellekin kasvaa. Perheyhtiöille tyypilliseen tapaan kasvua on rakennettu pitkällä jänteellä, samalla Luja tausta on edesauttanut uskottavuuttamme markkinoilla. Lähes kaikki Fesconin tuotteet ovat itsekehitettyjä. Tuotteidemme kehitys on vaatinut jatkuvaa uteliaisuutta ja innostumista uusia ratkaisuja kohtaan, sitä samaa intoa kuin Felix Isotalollakin oli hänen kehittäessään uusia ratkaisuja betoniteollisuuteen. Näiden vuosien aikana Fesconille onkin syntynyt satamäärin erilaisia kuivatuoteratkaisuja ja useita eri palvelukonsepteja. Fesconin toiminnassa Lujista arvoista ”asiakas on avainasemassa” on aina toiminut kantavana voimana. Rakennusalan ammattilaiset luottavat, että Fesconilta löytyy tuote joka toimii ja että sen saa luvatussa ajassa. Tämä luottamus on meidän paras markkinointikeinomme, eikä sitä luoda päivässä eikä yössä, vaikka siinä ajassa sen voi kyllä menettää. Olemme vuosia tehneet töitä sen eteen, että asiakas huomioidaan, ei yksin myynnissä vaan myös tuotekehityksessä, tuotannossa ja toimituksissa. Voimme tyytyväisenä todeta, että jotain on tehty oikein, koska yritys jatkaa kasvu-uralla. Kiitos kuuluu vanhoille ja uusille asiakkaille sekä oikealla asenteella toimivalle henkilöstöllemme. Kuluvan vuoden näkymät ovat epävarmalla pohjalla, mutta Fesconilla ei vaivuta synkkyyteen. Uudisrakentaminen laskee, mutta olemme vahvasti mukana korjausrakentamisessa. Samalla tasoite- ja laatoitustuotteidemme menekki kasvaa jatkuvasti. Haasteita on edessä varmasti, mutta uskomme, että Fesconin kasvu on lujalla pohjalla. Kimmo Peltola Fesconin toimitusjohtaja Kuluva vuosi on Lujalla 60. juhlavuosi. Tähän pääsy on vaatinut kovaa työtä, sinnikästä otetta ja vahvaa uskoa omaan tekemiseen. Menneiden vuosien kasvu itäsuomalaisesta betonituotevalmistajasta yhdeksi valtakunnan merkittävimmäksi rakennuskonserniksi on kunnioitettava saavutus. Tullessani Lujatalon toimitusjohtajaksi reilu vuosi sitten kuulin ja tutustuin moneen Lujan historiaan liittyvään tarinaan. Yksi monista mieleeni jääneistä oli Lujan perustajan Felix Isotalon kuuluisa "nokkavainu". Hän kuulemma osasi vaistota kaupan mahdollisuudet ja suunnata yhtiön toiminnan oikeaan suuntaan. Vaikka ajat ovat muuttuneet, edelleenkin liiketoiminnan kannalta tärkeimmät päätökset tapahtuvat ihmisten välisissä kohtaamisissa. Huolimatta nykyajan digitaalisuudesta pilvipalveluineen ja muine tietoteknisine hienouksineen, tulevaisuus tehdään edelleen "nokkavainun" varassa. Nykyaika vain on nimennyt tämän hienommalla nimellä, kuten esimerkiksi "Customer Relations Management" tai muuta vastaavaa. Me Lujalla suhtaudumme luottavasti tulevaisuuteen. Epävarmuudesta huolimatta olemme viime vuoden strategiatyön aikana kiteyttäneet Lujan menestysreseptin tulevien aikojen varalle. Se perustuu vahvasti osaavaan ja vastuullisen perheyrityksen arvoille ja arkipäivän energian suuntaamiseen oikeisiin asioihin. Lujan toimintaa ohjaavat arvot velvoittavat liian suurten riskien välttämiseen, uudistumiseen, ihmisläheiseen johtamiseen ja asiakkaiden kuuntelemiseen. Yhtenä arvoista oleva hyvä tulos puolestaan mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös tulevaisuudessa. Historian oppien valossa tulos saavutetaan jatkossakin päämäärätietietoisella työllä ja Lujiin arvoihin perustuvalla toiminnalla. Se vaatii myös epävarmuuden ja epäonnistumisten sietämistä sekä rohkeutta tarttua uusiin ehkä tuntemattomiinkin mahdollisuuksiin. Valttinamme on ketterä, monipaikallinen organisaatio, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Rakennusalan konkarin kokemuksemme on asiakkaidemme käytössä. Hyvät asiakkaat ja yhteistyökumppanit, kiitokset teille jo tähänastisesta matkasta. Juhlitaan yhdessä kuusikymppistä Lujaa! Arto Pohjonen Lujatalon toimitusjohtaja Tuotannon rooli toimituskyvyn turvaajana on betonialalla todella suuri, eikä tuotteita voi kuljettaa kauas niiden painosta johtuen. Koko 26 tehtaamme verkoston rakentamiseen on mennyt kymmeniä vuosia, ja se takaa kilpailukykymme lähes projektissa kuin projektissa Suomessa, Tukholmassa, Pietarissa sekä uusimpana Pohjois-Ruotsin elementtimarkkinassakin. Neljäntenä ylpeyden aiheena nostaisin esiin laajan tuotekehityksemme. Olemme siinä erityisen vahvoja ja näyttäneet osin suuntaa jopa koko Suomen betonialalle. Hybridivälipohja, Luja-moduli, Luja-pienpaalu ja NKbetoni ovat vain muutamia esimerkkejä uraauurtavasta tuotekehityksestämme viime vuosina. Aikaisemmasta historiasta monelle tuttuja tuotteita ovat Lujabeam-palkki, Lujan LK-piilokonsoli sekä maatalousrakentamisen johtavat tuoteratkaisumme. Pitkä historia näkyy ja tuntuu yhtiön historiassa vahvasti, ei suinkaan painolastina. Kolmannen sukupolven edustajana mietin usein yhtiön historiaa, etenkin Siilinjärven tehdasalueen läpi kävellessäni: värikkäät tarinat isoisäni Felixin panoksesta yhtiön johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen nousevat väistämättä mieleen, kun 60-vuotiseen teolliseen historiaan törmää konkreettisesti tehdashalleissamme. Pitkän historian edessä tuntee väistämättä nöyryyttä ja kunnioitusta edeltäjiäni kohtaan. "Tuottohistoria ei ole tae tulevaisuuden menestyksestä", tavataan sanoa sijoitusrahastoja markkinoitaessa. Tämä pätee myös betonialalla: työtä pitää tehdä jatkuvasti ja aktiivisesti, jotta asemat kilpailussa pystytään edes säilyttämään, saati parantamaan. Suhtaudun kuitenkin itse luottavaisesti sekä betonirakentamisen että Lujabetonin tulevaisuuteen. Uusia tehtaitakin Lujiin väreihin on tulossa. Perusarjessa jatkamme juhlavuodenkin aikana työtämme lujien arvojen ohjaamana: kehittäen, yhdessä tehden ja asiakkaan kilpailukykyä parantamaan pyrkien tuotteillamme ja toiminnallamme. Mitä paremmin muistamme tämän ja toimimme arvojemme mukaan, sitä paremmin uskon Lujabetoninkin menestyvän. Lujabetoni Oy Lujabetonin juuret ruokkivat tulevaa Lujabetonin historia on pitkä, kuten monella suomalaisella betonitehtaalla ja sementtivalimolla. Yhtiö on noussut 60-vuotisen historiansa aikana Suomen kolmanneksi suurimmaksi betoninvalmistajaksi ja laajentunut ulkomaille, joten paljon asioita on tehty oikein. Mistä Lujabetonin historiassa ja nykyisyydessä voi olla erityisen ylpeä yhtiön omistajana ja toimitusjohtajana? Ensimmäisenä tulee heti mieleen laaja-alainen osaamisemme niin valmisbetonissa, betonituotteissa kuin elementeissäkin. Teemme lähes kaikkea betonista, toisin kuin melkein mikään kanssamme kilpailevista yrityksistä. Ydinosaamistamme on hyvien betoniratkaisujen toimittaminen asiakkaille tehokkaasti ja suurella kapasiteetilla, sekä näiden erilaisten tuoteryhmien yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi - kuten vaikkapa Luja-hybridivälipohjassa teemme. Toisena asiana nousee välittömästi esiin laaja- www.luja.fi 6 alaisuuden mahdollistava, sitoutunut ja osaava henkilöstö. Työsuhteemme ovat hyvin pitkälti vakinaisia ja pitkäaikaisia: yli 30 vuotta talossa olleita henkilöitä on 51 ja pisin työsuhteemme on kestänyt yli 46 vuotta. Talossa on osaamista niin paikkakunnallisesti kuin keskitetysti, niin asiakastyöstä kuin tuotannosta, niin betonista kuin betonituotteiden asentamisesta, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lujabetonin tiimistä ja sen betoniosaamisesta voi olla todella ylpeä. Kolmas merkittävä asia on laaja tehdasverkostomme. Mikko Isotalo Lujabetonin toimitusjohtaja 7 www.luja.fi S U J H O A R U Markus HaatAINEN (Vaikka on Haatainen työskennellyt myös Venäjällä.) Vuosi 2004. Tuore diplomi-insinööri Markus Haatainen kuvitteli tekevänsä uransa laivateollisuudessa. Teräspuolen materiaalitekniikkaan perehtynyt vastavalmistunut sai ensimmäisen työpaikkansa Turun telakalta, muttei vakipestiä. Sitten lehdestä löytyi Lujabetonin ilmoitus. - Soitin maataloustiimin esimiehelle Pekka Mönkköselle ja kysyin, että kannattaako tällä osaamisella edes tulla haastatteluun. Juteltiin siinä hetki ja puhelun päätteeksi Pekka ilmoitti, että tulehan käymään. Tie vei Lujabetonille. Elementtimyyjänä syyskuusta 2004, kesällä 2007 kehitysinsinööriksi, siitä yhdellä hyppäyksellä kehityspäälliköksi seuraavana vuonna. Kehitysjohtajaksi 2009 marraskuussa, jolloin vastuulle tuli myös Venäjän valmisbetoniliiketoiminta. Viime vuonna 1.11. valmisbetoniyksikön johtajaksi. Lujabetonin punaisiin säiliöautoihin voi törmätä ympäri Suomen. Ne ovat näkyvin merkki Markus Haataisen valtakunnasta. 33-vuotiaan Haataisen ohjauksessa on Lujabetonin koko valmisbetoniliiketoiminta, Ruotsia lukuun ottamatta, aina Haukiputaalta Pietariin. - En olisi Lujalle tullessa arvannut, että päädyn tähän. Vaikka alusta asti www.luja.fi 8 vanhanaikainen byrokratia. - Hirveä määrä sääntöjä, lakeja ja detaljeja, jotka aiheuttavat työtä ja papereita. Vaikka kommunismin jäänteitä näkeekin, on se samalla myös todella kapitalistinen maa. Mielenkiintoinen yhtälö. Reissuaminen on jäänytkin osaksi työnkuvaa. Betonia ei voi tehdä etänä, vaan Lujabetoni on siellä, missä rakennetaan. - Jos ei sen luontoinen ettei tykkää pyöriä tuolla muiden ihmisten kanssa, ei näissä töissä pärjää. Haatainen haluaa betonirakentamiseen uusia tuotteita ja innovaatioita. Samanlaisia kuten vaikkapa 1980-luvulla Japanissa kehitetty itsetiivistyvä betoni, joka ei tarvitse tärytystä, vaan tiivistyy omalla painollaan. - Se paransi rakentamisen laatua ja lisäsi työturvallisuutta merkittävästi. Ylipäänsä näkisin, että valmisbetoniVenäläinen uimakoulu alalle tarvitaan lisää tehokkuutta, Isompi harppaus tapahtui 2009, että pärjättäisiin paremmin muita kun Haatainen siirtyi kehitys - rakennusmateriaaleja vastaan. johtajaksi. Samalla alkoi venäläinen Lujabetonin tuotekehityksen uimakoulu, kun vastuulle lankesi uusin helmi on tämän vuoden alussa myös valmisbetoniliiketoiminta markkinoille tullut NK-betoni, joka Pietarissa. OOO Lujabeton kuivuu lähes puolet nopeammin kuin -tytäryhtiön johtoa sparratessaan Venäjä perusbetoni. Muitakin suuria hankkeita opetti myös Haataista. on Haataisen mukaan menossa. ERP- Se on hyvin erilainen ympäristö. järjestelmää ollaan uudistamassa parin Yksistään Pietarin valmisbetonimarkkina vuoden sisällä. on vähintäänkin samankokoinen kuin - Meillä on myös tulossa uusi koko Suomen. tehdas Tampereelle, se vaatii ison Miljoonakaupungissa vastaan iski työn isolta joukolta ihmisiltä. Ja uusia olikin tiedossa, että eläkkeelle en elementtimyynnistä jää, miettii Markus Haatainen. Hyvät eväät Haatainen kertoo elementtimyynnistä saaneensa. - Myynti on tukenut tekemistä paljon. Sehän on psykologiaa miettiä, mitä asiakkaan päässä liikkuu. Erittäin hyviä oppeja siihen sain Mönkkösen Pekalta, siitä kiitokset. Tekevät ihmiset sitten ostopäätöksiä itselleen tai firmalle, ovat he perusluonteeltaan samanlaisia. Kehityspuoli imaisi Haataisen mukaansa heti myyntityön jälkeen. - Kehityspuoli voi olla ihan mitä vain, siinä ei laitoja löydy, innostuu Haatainen. - Joskus vuosikausien kehittelystä tulee jotain, joskus ainoa, mitä työstä jää käteen on suttuinen paperilappu. Pitää sietää epävarmuutta. tuotteitakin on tulossa, Haatainen lupaa. Kiire ei kuitenkaan miestä haittaa. - Aina kun saa vaativan projektin valmiiksi tuotantoon tai myyntihommissa klousattua kaupan, on tyytyväinen olo. Erityisen tyytyväinen olen aina alaisten onnistumisista. Se tuo itsellekin hyvän fiiliksen, kun on antanut kollegalle tai alaiselle luottamuksen. Heti tulee mieleen suunnittelijamme Jouni Kääriäisen kehittämä hienokuormitusohjelma, joka ohjaa Lujabetonin koko elementtituotantoketjua. Jos joku ostaa hienomman kaupasta, niin saa tuoda näytille. Tällä hetkellä valmisbetonimarkkinat näyttävät Haataisen mielestä ”ihan ookoolta”. - Ei se parhaalta näytä, tammihelmikuu on ollut hiljaista ja loppuvuonna voi olla loka-marraskuussa hankalaa. Mutta jos tulevaa tautia jos sairastaa, niin sairastaa kahteen kertaan. Voimme tehdä hyvänkin vuoden, jos vain itse toimimme hyvin. Markus Haatainen, mikä on urakiitosi salaisuus? - Heh, sitä kannattaa kysyä esimieheltä. Yhteistyökykyni on ainakin omasta mielestäni hyvä, harvan kanssa olen joutunut kahnauksiin. Sekin auttaa, kun tietää, mihin on menossa. Uusista haasteista en ole koskaan kieltäytynyt. Muutaman kerran on pitänyt toki sanoa, että resurssi on jo 125%:sesti käytössä. kuva: Tatu Ahonen Sinä vuonna Yhdysvalloissa ryhdyttiin rakentamaan Freedom Toweria, Anna Lindhin murhaaja selvisi ja Hanna Pakarinen valittiin Idols-voittajaksi. Samana vuonna starttasi Markus Haataisen ura Lujabetonilla maatalousyksikön elementtimyynnissä. Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin 33-vuotias Haatainen istuu samassa firmassa koko Suomen valmisbetoniyksikön johtajana. Rakentaminen on tullut tutuksi, laulaminen ja murhat eivät niinkään. syntynyt: 1979 kotoisin Lapinlahdelta asuu Kuopiossa perhe: tyttöystävä harrastukset: kuntosali, sählyä ja lentopalloa alasarjassa. Viime aikoina omakotitalon saneeraus. ”Kun piikkaa päivän, niin ei siinä kerkeä muita asioita pyörittelemään.” 9 www.luja.fi Henri Autio, Timo Holappa ja Marika Svensk ja kuutio lunta. Tässä vaiheessa kolmikko ei vielä osannut aavistaa, mikä urakka heillä oli edessä. Veistokalusto haettiin rautakaupasta. Voittajien julkistus jännitti Marika Svenskiä. Kuutiosta kuoriutunut betoniauto kiinnosti pikkuväkeä. UNELMATIIMI Mitä saadaan, kun yhdistetään kolme lujalaista ja jättimäinen lumikuutio? Luja juhlistaa syntymäpäiviään hieman eri tavoin kuin muut. Kuusikymppinen rakennuskonserni päätti lähteä juhlavuoden kunniaksi kiertueelle ja kerätä yhteen Suomen timanttisimman tiimin. Henkilöstöstään, totta kai. Luja Dreamteamin kiertue alkoi komeasti tammikuun puolivälissä Kemistä lumenveiston SM-kisoista. Lumenveiston SM-kilpailu on Suomen Ladun toteuttama vuosittain toteuttama valtakunnallinen kilpailu. Tänä vuonna finaali järjestettiin Kemissä. Mukana kilpailussa oli 13 joukkuetta, joista moni jo vuosia osallistuneita konkareita. Lujaa toimintasarjassa edustivat Marika Svensk Fesconilta sekä Timo Holappa ja Henri Autio Lujabetonin Haapajärven tehtaalta. Kolmikon tehtävänä oli rakentaa lumiveistos lasten käyttöön. Kellään ei ollut aiempaa kokemusta lumenveistosta, mutta siitäkin huolimatta lumijärkäleestä hahmottui betoniautoliukumäki. - Keskinkertaista lähdettiin hakemaan, mutta tulikin hyvä, leukailee Timo Holappa. Veistojengille pätkähti SM-pronssia. - Taso oli tänä vuonna kovempi kuin aiemmin, kertoo tapahtuman järjestäjä Timo Lankinen. - Ei sitä joka viikonloppu pääse tällaista tekemään. Ikimuistoinen tapahtuma, summaa pronssimitalisti Marika Svensk. Työn touhussa. Isot linjat hiottiin kettingillä. Kiertue jatkuu! Luja Dreamteam on mukana tänä vuonna tapahtumissa aina puolimaratonista eukonkantoon. Lujabetonin, Lujatalon ja Fesconin henkilöstöstä koostuvan tiimin kokoonpano vaihtelee tapahtumasta riippuen. Palkintojen kahmiminen ei unelmatiimin ykköstavoite kuitenkaan ole. - Dreamteamin tarkoitus on sekoittaa pakkaa, eli lisätä yhteistyötä yritystemme kesken. Työhyvinvointi on meille tärkeä asia. Haluamme satsata henkilöstöön. Samalla teemme Lujaa tunnetuksi, näkee brändijohtaja Jussi Hirvelä. - Tapahtumiin lähdetään pilke silmäkulmassa. Täysiä saa vetää, mutta yhdessä tekeminen on kuitenkin se tärkein juttu. Pronssia tuli! Myös kannustusjoukot pääsivät testaamaan liukumäkeä. Juhlavuoden ohjelma: Lumenveiston SM-kisat, Kemi, 11.-13.1. Extreme Run, Tahko, 13.4. City Run, Helsinki, 4.5. Eukonkannon MM-kilpailut, Sonkajärvi, 5.-6.7. Sulkavan suursoudut, 11.-14.7. Suopotkupallon MM-kilpailut, Hyrynsalmi, 19.-20.7 Red Bull -mäkiautokilpailut, Helsinki, elokuu Kannustusjoukot kävivät hakemassa kisaajille kaakaota. Veistoaikaa oli perjantai-illasta sunnuntaiaamuun. Naapurijoukkue neuvonpidossa. www.luja.fi 10 Luja Dreamteamin seikkailut osoitteessa: www.luja.fi/dreamteam Lujan Facebook-sivuilla http://www.flickr.com/photos/lujayhtiot/ Tulevaisuudessa Twitterissä hashtagilla #lujadreamteam Toimintasarjan ykkönen, Team Harakka voitti kolmantena vuonna peräkkäin. Angry Birds -liukumäki sai välittömän suosion lasten keskuudessa. - Rankka tyyli ja hyvä suunnittelu, summaa Armi Rouhiainen (oik.) voiton reseptin. 11 www.luja.fi Linna lumesta Kemin lumilinna on maailman suurin lumilinna. Hotellimajoitusta -5°C asteessa tarjoava matkailukohde vetää turisteja ympäri maailmaa. Linna rakennetaan nyt 18. kertaa, tänä vuonna teemana on fantasia. Kemiläinen rakennusyritys IP-Heikkilä vastaa Lumilinnan rakentamisesta jo kymmenettä talvea. Lunta kului yli 22 500 kuutiota. - Loppujen lopuksi lumesta rakentaminen ei oikeastaan eroa betonista. Lumella tehdään liukuvalua ja jääpalat ovat valmiselementtejä, kertoo projektivastaava Taavi Heikkilä IP-Heikkilä Oy:stä. Rakennuslunta ei vain kaapaista maasta, vaan se tehdään tykittämällä mahdollisimman kuivaa lunta. Linnan tiivis rakenne tulee holvikaarimuodosta, muita lisävahvistuksia seinämiin ei tehdä. Lumirakenteiden lämpötilaa tarkkaillaan päivittäin. Lumilinnaan pätevät tavallisen majoitusrakennuksen vaatimukset. - Linnalle on tehty normaali rakennustarkastus, kertoo Heikkilä. - Esimerkiksi joka huoneessa on oltava palovaroittimet. Hotellihuoneessa ei ole mitään, mitä saisi syttymään, paitsi oman tukkansa, tai kalsarit. Kemin palolaitos on testannut, etteivät makuupussitkaan syty. Lumirakentamisen suurin haaste on vaihtelevat sääolosuhteet. Linna sijaitsee meren rannalla. - Pahin on plus 10 astetta ja vesisade. Tai -35 astetta, jossa ei enää koneet kestä ja miehetkin alkavat jo hyytymään. Molemmissa on töitä tehty. Viime vuonna rakennusaikaa oli vain 21 päivää, tänä vuonna rakentaminen aloitettiin neljä viikkoa ennen tammikuun lopulla järjestettyjä avajaisia. Lumirakentamisen ihmeeseen pääsee tutustumaan 7.4. saakka. Mitä linnalle tapahtuu sitten? - Se puretaan. Merestä tulee ja mereen menee, tiivistää Heikkilä. Kemin lumilinna Pinta-ala 5100 m2 Katettuja tiloja on 1060 m2 Rakennusaikana työntekijöitä parhaimmillaan loppuvaiheessa 50-80 henkilöä. Linnan toiminta-aikana työllistää 15 henkilöä. Lumihotellissa on 21 huonetta, ravintolan kabineteissa 150 asiakaspaikkaa. Lumilinna on avoinna 7.4. saakka. Lujan tarina alkoi Lujabetonista vuonna 1953. Rakennusliiketoimintayksikkö aloitti1969, kunnes se eriytettiin Lujatalo Oy:ksi 1982. Fescon Oy perustettiin vuonna 1984 Lujabetonin betoniteknologisen tutkimustyön jatkeeksi. Ohessa otteita tänä vuonna julkaistavasta Lujan minihistoriikista. Historialliselle kiertoajelulle pääset myös osoitteessa www.flickr.com/photos/lujayhtiot Nurmeksen Sementtivalimolle tärypöydät tulivat 1949. Ne muodostuivat tasolevystä, jonka alapintaan oli rakennettu koneellinen täry. Muotti asetettiin tärypöydälle ja täytettiin betonilla. Täryytys tiivisti betonin. Valimotekniikka 1940-luvulla oli vielä käsityöasteella. Kuvassa seinätiilen valmistusta käsityönä ulkona Nurmeksen Sementtivalimossa. Betoni tiivistettiin muottiin puunuijalla lyömällä. Vasemmalla Feliks Isotalo ja lapset Hannu ja Liisa. Rakennusyritys IPHeikkilä vastaa Kemin lumilinnan rakentamisesta. Projektipäällikkö Taavi Heikkilä kertoo ennen avajaisia linnan rakentamisessa vierähtäneen pitkiä päiviä. www.luja.fi 12 Feliks Isotalon kehittämä Isota-palkki asennettiin käsin, se oli painava ja vaati kuusikin miestä nostamaan. Palkki ristittiinkin ”Nujuta-palkiksi”. 13 www.luja.fi Ulkoseinäelementin valua linjalla Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla. Ulkoseinäelementtitehdas rakennettiin Siilinjärvelle vuonna 1967. Jännebetonipalkkien ja teräsbetonipilarien valmistus oli alkanut 1963. Kolminivelkaarisilta muodostui pohjalaatasta ja kahdesta toisiinsa nojaavista kaarielementeistä. Kuvassa kaarielementit ja pohjalaatat Siilinjärven maatalousnäyttelyssä porttina 1950-luvulla. Lujabetonin tärkeimmät asiakkaat olivat Kuopiossa. Heitä palvelemaan tehtiin myyntivarasto, joka toimi 50- luvulta 60-luvun loppupuolelle Kuopion satamassa Kirkkokatu 2:ssa. Lujabetoni toimitti Savon Sellun tehtaan julkisivuelementit ja nippunosturiradan vuonna 1967. Kuvassa Feliks Isotalo. Kahdella autonosturilla asennettuja Lujabetonin palkkeja Kuopion Haapaniemellä Alsa Oy:n ovi- ja ikkunatehtaalla 1960-luvulla. Palkit ovat 32,4 metrisiä. Reiät palkin uumaan on tehty palkin kokonaispainon keventämiseksi. Siilinjärven kolmoshallissa valmistettiin 60-luvun alussa putkia ja renkaita. Vuonna 1963 aloitettiin esijännitettyjen paalujen valmistus ja 1965 jännebetonipalkkien valmistus. www.luja.fi 14 15 www.luja.fi Ytimekkäästi. Henkilöstön lapsille järjestettiin vuosittain omat pikkujoulut 1970-luvulla. Lujabetonin tehtaalla valmistettiin klinkkeripintaisia elementtejä jo 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Kuvassa elementtiä tarkkailevat vasemmalta Esko Häyrinen, Aino Heikkinen ja Seppo Kettunen. VTT: Kotimainen ritiläpalkki kestävin Lujabetonin rakentama ensimmäinen grynderikerrostalo, As Oy Lujapuisto, valmistui Siilinjärvelle toukokuussa 1970. Lähes jokaisen suomalaisen navetan lattia on rakennettu betonisilla ritiläpalkeilla. VTT osoitti viime vuoden lopussa tekemässään kantavuusvertailussa, että Lujabetonin navettaritilä on markkinoiden kestävin. Lujabetonin ritilät kestävät keskimäärin 45 % suuremman hyötykuorman kuin saksalaisvalmistajan ritilät, vaikka ne ovat kapeampia, ilmoittaa VTT tutkimusselostuksessaan. - Ritiläpalkit altistuvat navetassa ankarille kemiallisille rasituksille, joita lanta, virtsa, urea, ammoniakki ja maito aiheuttavat. Betonin korkea laatu ja ritilän suuri kantavuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, koska kyseessä on kantava rakenne, jonka päällä lehmät tai sonnit liikkuvat, kertoo myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen Lujabetonilta. Fescon rakensi ensimmäisen kuivatuotetehtaansa Hyvinkäälle vuonna 1989. Tehtaan avajaisia vietettiin asiakastilaisuuden merkeissä. 802 Fescon rakensi ensimmäisen kuivatuotetehtaansa Hyvinkäälle vuonna 1989. Tehtaan avajaisia vietettiin asiakastilaisuuden merkeissä. Toimitusjohtaja Aino Heikkinen (vas.) ja Hannu Isotalo seurustelevat vieraiden kanssa. www.luja.fi 16 - Lujabetonin navettaritilät on mitoitettu jopa 825-kiloisten nautojen kuormitukselle. Kantavuusvertailussa tarvittiin 7,1 tonnin kuorma murtamaan Lujabetonin ritilä. Saksalaisen kilpailijan tuote murtui jo 4,8 tonnin kuormalla, vaikka se oli leveämpi. Jykevinkin nauta voi astella Lujabetonin toimittaman navetan lattialla turvallisin mielin, jatkaa Pekka Mönkkönen. Työnjohtaja Veikko Taskinen neuvoo oikeaa työsuoritusta kaukolämpökanaalielementtien valussa 1981. Historiallinen kiertoajelu jatkuu myös osoitteessa www.flickr.com/photos/lujayhtiot Kantavuusvertailu VTT:n johtopäätösten mukaan Lujabetonin navetta ritilöissä betonin raudoituksen turmeltumisriski on oleelli sesti pienempi ja käyttöikä pidempi kuin saksalaisella tuotteella (tutkimus: VTT-S-07791-12). VTT suoritti kantavuusvertailun tutkimuslaboratoriossaan Espoossa. Vertailu suoritettiin 290 senttiä pitkille ritilöille, koska tämä pituusluokka on hyvin yleinen navetan lantakäytävissä. Vertailukohtana käytettiin VTT:n maahantuojalta tilaamia saksalaisia Greten-ritiläpalkkeja, jotka olivat 76-77 senttiä leveitä ja 16 cm korkeita. Lujabetonin 48 senttiä leveät ja 14 senttiä korkeat ritilät Lujabetonin varastosta valitsi satunnaisotannalla Inspecta Oy:n tarkastaja, Urpo Tuunainen. Eläinystävällisesti Siilinjärveltä Lujabetonin palkit valmistetaan Siilinjärvellä PohjoisSavossa. Suomen ainoan CE-merkityn ritilän erottaa muista pyöristetyistä nurkista ja palkin päässä olevasta CE-merkintätarrasta. - Tekemämme palkkien nurkkien pyöristäminen parantaa nautojen sorkkaterveyttä, Mönkkönen kertoo. Rakennustuotteissa CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät 1.7.2013. - Kaikki muutkin maatalouselementtimme tulevat olemaan CE-merkittyjä tuohon päivään mennessä, lupaa Mönkkönen. Lujabetonin ritilä on Suomen myydyin, ja sen markkinaosuus on arviolta jopa 90 % kotimaisista ritilöistä. 17 www.luja.fi Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Etenkin rakentajat ovat tottuneet käyttämään polyuretaania eristämiseen, mutta lääkintäalalla tarkoitus ja tekotapa ovat täysin erilaisia. silikonin, joten pois ottaessa se ei revi kudosta haavasta, vaan jättää suojaavan pinnan haavan päälle. Tuotanto on tarkoin varjeltua ja resepti salainen, syystäkin. - Se on kehitetty Mölnlyckellä, ja kilpailijat yrittäneet kopioida sitä jo viisitoista vuotta, mutta eivät ole toistaiseksi onnistuneet. Tämä on oikeasti nerokas tuote, Bergmann vakuuttaa. Aiemmin raaka-ainetta on laivattu Mölnlycken omistamalta tuotantotehtaalta Yhdysvaltojen Mainesta Suomen Mikkeliin. Vastaisuudessa tehdas tuottaa vaahtoa itse. Lujatalo rakentaa tehtaalle laajennusosan, johon asennetaan valmistuslinja. Ensimmäisen kerran prepolymeeristä valmistetaan polyuretaania Mikkelissä viikolla 53. - Oma laitos on varmin tapa hankkia vaahtoa. Joskus olemme nopean tilauksen tullessa joutuneet tuomaan vaahtoa lentorahtinakin. Se on kallista se, kertoo rakennusprojektin vetäjä, Mölnlycken tekninen päällikkö Olli Bergmann. Älykiinteistö Purripioneeri t Mikkelissä rakennetaan jotain sellaista, mitä missään maailmankolkassa ei olla aiemmin nähty. Mölnlycke Health Care myy ja valmistaa eniten leikkaussali- ja haavanhoitotuotteita koko maailmassa. Suomen tehtaalta, Mikkelistä, 98 prosenttia tuotteista menee ulkomaille. Mutta löytävät tuotteet monien sairaaloiden ja kotisairaanhoidon potilaiden iholle myös Suomessa. Nyt rakennettu yli 700-neliöinen uudisosa on Mikkelin tehtaan kolmas laajennus 2000-luvulla. Vaativuudessaan tämä projekti on lähestulkoon kuin rakentaisi uuden tehtaan miniatyyrikoossa. Ihan kaikki tehdään uudelleen. Lisätilojen myötä katolle tehtiin myös uusi 150-neliöinen ilmanvaihtokonehuone, johon mahtuu kaksi ilmastointikonetta. Toinen hoitaa kemianlinjaston eli prepolymeerin tekolinjaston ja toinen puhdastilan, jossa prepolymeeristä tehdään kliinistä vaah- toa. Talotekniikka on hiottu viimeisen päälle. - Kiinteistö on merkittävä osuus uudesta tehtaasta. Sinne vaaditaan stabiili painetaso, lämpötilat, virtausolosuhteet ja suhteellinen kosteus. Se on haasteellinen juttu, painottaa Bergmann. Parannettu jenkkimalli Tilojen osalta rakennusprojekti on valmistui helmikuussa. Täysin omanlaisensa haasteensa tuo tiloihin sijoitettava vaahtotuotantolinja. Bergmann on käynyt hakemassa oppia rakentamiseen Yhdysvalloista jo puolentoista vuoden ajan, että ”osaa ylipäänsä tilata oikeanlaisen laitteiston”. Jenkkiserkkujen linjastolla työskennellään käsityönä. Suomessa ei tyydytty kopioimaan, vaan tekemään parempi. Mikkeliin insinöörit ovat kasanneet linjakokonaisuuden puoliautomaattiseksi, ettei suorittavaa työtä juuri tarvita. - Samanlaista vaahtolinjaa ei maailmalla ole toista. Prepolymeerin valmistuksessa kemian puolen laitteistokokonaisuus on uraauurtava. En silti sano että se olisi merkittävän monimutkaista, jopa tällainen tavallinen insinööri voi sen ymmärtää, naurahtaa Bergmann. Mukana linjastoa kehittämässä on ollut koko tuleva tuotantotiimi kemististä työturvallisuusvastaavaan. - Tekijät tekevät laitteistoa itselleen. Se on ideaalitilanne, ei muuten projektia pidä tehdäkään. Työ vaatii erikoisosaamista ja pitää ymmärtää kemiasta kin, että pystyy toimimaan siinä ympäristössä. - Kiinteistötekniikan on oltava prikulleen kunnossa niin painetason, lämpötilan kuin kosteudenkin suhteen, kertoo tekninen päällikkö Olli Bergmann lääkintävaahtolinjaston haasteista. Niskalenkki riskeistä Vaikka haavanhoitotuotteita käytetäänkin parantamaan ihmistä, ovat materiaalien valmistuksessa käytettävät kemikaalit melkoista myrkkyä. Mikkelin tehtaalla prepolymeerin valmistuksessa käytetään vaaralliseksi luokiteltua TDI:tä, eli tolueenidi-isosyanaattia. Tämä piti huomioida myös tehdaslaajennuksen varustelussa. - TDI-tasoja mitataan online-mittareilla tuotanto- ja varastotiloista koko ajan. Jos vaahto tuotannossa tapahtuisi onnettomuus, reagoisivat sprinklerit sumuttamalla eristevaahtoa, kertoo tekninen päällikkö Olli Bergmann. Varotoimenpiteeksi tehtaalla on asennettu TDI-vuotoja vastaan myös valuma-altaat ja venttiilillä varustetut keruualtaat. Kaasut suodatetaan aktiivihiilisuodattimella. - Mitään ei päästetä pohjaveteen, maaperään eikä ilmaan. Meillä on ympäristöpuolella parhaat laitteet, mitä rahalla saa. Haluamme varmistaa, että jos jotain tapahtuu, niin turvajärjestelmät ovat asianmukaiset, Bergmann näkee. Mölnlycke Health Care Oy Saimaankatu 6, Mikkeli Projektipäällikkö: Olli Bergmann Kiinteistön omistaja: Kiinteistökehitys Naistinki Oy Urakoitsija: Lujatalo Vastaava työnjohtaja: Jari Metsätalo Aikataulu: 6/2012-2/2013 Kemikaali- ja vaahtolinjasto 700 m2 iv-konehuone 150 m2 Mikkelin tehdas tuottaa haavanhoitotuotteita 420 erilaista tuotetta, n. 380 miljoonaa tuotetta vuodessa Purrivaahtoa omiin tarpeisiin Mikkeliin rakenteilla olevaan tehdaslaajennukseen kootaan täysin uudenlaista vaahtotuotantolinjaa. Purrivaahtoa, eli polyuretaanivaahtoa, käytetään viidesosassa Mikkelin tuotteista. Etenkin rakentajat ovat tottuneet käyttämään polyuretaania eristämiseen, mutta lääkintäalalla tarkoitus ja tekotapa ovat täysin erilaisia. 1990-luvulta lähtien polyuretaania on käytetty vaikeille haavoille tarkoitetuissa tuotteissa. Polyuretaanikerros imee haavoista ylimääräisen kudosnesteen. Sitä käytetään keinoihomaisissa Safetacteknologian tuotteissa, jotka ovat Mikkelin leipäpuu. Tuote yhdistää purrivaahdon ja www.luja.fi 18 19 www.luja.fi Uniikki Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden rakentamisessa tai kunnostamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana. Renessanssi! Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo saa tänä keväänä uuden ilmeen ja tilat. Rakennusta on peruskorjattu lähes kaksi vuotta. Mikä yhdistää Led Zeppeliniä, Metallicaa ja Lady Gagaa? Ainakin se, että kaikki ovat esiintyneet Helsingin Kulttuuritalossa, joka on täyttynyt esiintyjistä jo yli viiden vuosikymmenen ajan. Tarinoiden mukaan Alvar Aalto luonnosteli Kulttuuritalon alun perin tupakka-askin kanteen, eikä valmis rakennus juuri siitä poikennut. Aallon näkemystä suojelee tänä päivänä Museovirasto, jonka ohjauksessa Kulttuuritalon omistaja, Senaattikiinteistöt, peruskorjautti tilat. - Uusi tekniikka piti saada tiloihin mahdollisimman huomaamattomasti. Tilojen piti näyttää samalta kuin ennen, mutta korjattuna. Se oli paikoin vaikeaa, kertoo Senaattikiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kalevi Tapiolinna. Uusien pintojen ja tilajärjestelyiden lisäksi tiloihin uusittiin ilmanvaihtojärjestelmä. Myös näyttämötekniikkaa ja akustointia korjattiin äänenlaadun parantamiseksi. Historiallinen ilme - modernisti Kovakaan musisointi tuskin saa ulkopintoja särölle, mutta Senaattikiinteistöt päätti korjata samassa urakassa myös vesikaton sekä julkisivun, jonka saumakorjauksiin käytettiin Fesconin laastia. Perinteisestä ulkonäöstä kohteessa ei tingitty. - Laasti sävytettiin vanhan sauman mukaiseksi. Kulttuurihistoriallisen rakennuksen saumavärin hakeminen oli haastavaa saumojen likaisuuden ja kuluneisuuden takia. Ennen laastin hyväksyntää jouduimme tekemään Museovirastolle kuusi värimallia ja kaksi rakeisuusmallia. Lisäksi rakennuksen pinnoitetuissa osissa käytettiin Fesconin kalkki sementtipinnoitteella, kertoo Fesconin tuotepäällikkö Anne Korpikoski. Takahuone uusiksi Aiemmin esiintyjien takahuoneen virkaa toimitti kokoustila. Remontissa esiintyjille on tehty kellarikerrokseen omat tilat, joista löytyy suihkut, wc:t ja keittiö. Ongelmana oli vain tilan etäisyys itse lavasta. - Vaikka rakennussuojelu on asettanutkin paljon reunaehtoja, saatiin asia ratkaistua asentamalla hissi, jolla esiintyjät pääsevät suoraan lavan viereen, Kulttuuritalon tuotantopäällikkö Antti Sarmanne kertoo. Kulttuuritalo. Ennen remonttia suurin käyttäjä, Radion sinfoniaorkesteri, vuokrasi tiloja 110 päivänä vuodessa. - Tuolloin meillä oli lisäksi 90 isoa tapahtumaa vuosittain. Nyt kun sinfoniaorkesteri on muuttanut Musiikkitaloon, on meiltä vapautunut tiloja arkipäiville. Odotamme saavamme noin 150 isoa tapahtumaa vuodessa, kaavailee Antti Sarmanne. - Kulttuuritalolla on vahva musiikkisalin leima. Veikkaan, että musiikkitapahtumia tulee olemaan yli puolet. Pop ja rock ovat vahvasti esillä. Sarmanteen mukaan viihdealan ilmiöt heijastuvat myös Kulttuuritaloon: isot konserttisalikiertueet ovat vähentyneet 1990-luvulta alkaen. Uusiin tiloihin odotetaan konserttien lisäksi yrityss- ja kokoustapahtumia. Sinfoniaorkesterin soitinvarastoina ja harjoitussalien tilalla on 100-paikkainen luentoauditorio ja seitsemän pienempää muunneltavaa tilaa palavereja ja ryhmätyöskentelyä varten. - Odotamme Kulttuuritalon uutta tulemista. Hienoa päästä avaamaan talo tapahtumia varten, Sarmanne iloitsee. Uusia tapahtumia Kulttuuritalo avataan huhtikuussa. Tiloissa toimivat Museovirasto ja tilavuokrauksesta vastaava Koy Helsingin Rakennuttaja ja omistaja: Senaatti-kiinteistöt Hankkeen arvo: 19 miljoonaa euroa Ulkopintojen pinnoitus: Fesconin 1,2 mm saumalaasti KS 65/35 laasti (sävy: Kulttuuritalo) Fesconin Kalkkisementtipinnoite 1,5 mm (sävy: valkoinen) Kulttuuritalolla esiintyneitä artisteja: Jimi Hendrix 1967, Eric Clapton 1967&1969, Metallica 1984, Led Zeppelin 1970, Lady Gaga 2009 www.luja.fi 20 21 www.luja.fi Vuokatissa rakennetaan menestystarinaa Vuokatissa kilpailu majoittujien sieluista on kovaa. Vuokatin Aatelin toimitusjohtaja Markku Laanti paljastaa, mikä on menestyksen resepti. Sotkamon kunnassa sijaitseva Vuokatti houkuttelee matkaajia erityisesti liikkumaan, mutta toimintaa kainuulainen paikkakunta tarjoaa vuoden ympäri aina hiihtoputkesta suunnistuksen MM-kisoihin. Nykyään keskivertoperhekin odottaa lomaltaan luksusta. Vuokatin Aatelin toimitusjohtaja Markku Laantin mukaan vielä 1990-luvulla lomamökkiluksusta tarkoitti samat mukavuudet, mitä kotona. - Nyt luksusta on se, mitä kotoa ei vielä löydy. Lomaasumisesta halutaan elämys. Asiakas tulee hakemaan myös ideoita. Vaikkapa sellaista, että ahaa, tuosta saunastapa on tehty sellainen, että kylpiessä kuuluu musiikkia. Luksukseen kuuluu myös se, että entistä suuremmat lomaasunnot kiinnostavat. - Suosituimpia asuntojamme ovat kolme suurinta huvilaamme, 127-200 neliöisiä. Halusimme tuoda vielä isomman vaihtoehdon. Laanti päätti rakennuttaa Keisarin, 350-neliöisen luksushuvilan. Tarkoituksena oli tehdä Vuokatin alueen ykköstalo. Taustakeskusteluja tehtiinkin monien hirsitalomallien suhteen, mutta rakennuskonsultti Aarto Mäkinen ja toimitusjohtaja Laanti päätyivät kivitaloon. Mäkinen oli tutustunut Lujakivitaloon Kytäjällä, jonne yrittäjä Yrjö Laakkonen rakennutti Kytäjän kartanon maille isoja kivitaloja. - Sen sijaan, että mietimme pelkkää rakennusta, pohdimme liiketoimintaa, mitä siellä tehdään. Rakentaminen ja valinnat lähtivät siitä, linjaa Mäkinen. Keisarin ovet avautuvat juhannuksena. Brändinrakennus näyttää onnistuneen. - Jo nyt ratkaisu on osoittautunut oikeaksi – ilman Keisaria emme olisi saaneet erästä suurta yritystä uudeksi asiakkaaksemme, Laanti paljastaa. Kivitalon taika? Mäkinen kertoo, että asiakkaat ovat halunnet kivitaloa. - Vain yksi on kysynyt, miksei tätä rakenneta puusta. Kun mennään tasokkaampaan taloon, niin kivitalo on houkuttelevin vaihtoehto. Sillä on tietty status. Kivitalo on kivitalo, Mäkinen pohtii. - Aiemmin Luja-kivitalo ei ole ollut mukana tämän tyyppisissä lomakeskusprojekteissa, joten tämä on meillekin uusi aluevaltaus, kertoo Lujabetonin Ari Tikkanen. Työturvallisuus osa brändiä Laatu-ajattelu oli mukana aina rakentamisprosessin alusta saakka, kun rakennusta ryhdyttiin asentamaan lokakuussa. Vuokatin Aateli kannustaa turvalliseen työskentelyyn tarjoamalla kakkukahvit jokaisesta haaverittomasta kuukaudesta. - Haluamme tuottaa talon tapaturmattomasti, työturvallisuus on tärkeä osa Aatelin brändiä. Panostamme siihen, sillä se on tavoite johon uskomme, kertoo Aarto Mäkinen. Rakennuspalaverit aloitetaan Mäkisen mukaan turvallisuusasioilla, läheltä piti -tilanteiden perkaamisella. Kultakaivosta etsimässä Tammikuussa rakentaminen oli vielä vaiheessa. Keisarin ovet avautuvat asiakkaille juhannuksena. Vasemmalla rakennuskonsultti Aarto Mäkinen, oikealla toimitusjohtaja Markku Laanti. www.luja.fi 22 Vaikka Keisarin tilat on varustettu uusimmin tietoteknisin välinein ja siinä on seitsemän makuuhuonetta, ei Laanti suuntaa kiinteistöä pelkästään yritysasiakkaiden käyttöön. - Ei segmentoida liikaa. Tällaiseen tilaan mahtuu 150-päinen porukka cocktail-lasi kädessä, mutta toisaalta esimerkiksi ensi jouluksi tila on varattu suomalaiselle perheelle. Yksi ryhmä Laantilla on kuitenkin erityisesti mielessä. Kolmanneksen vuokraajista hän kaavailee olevan kansain välisiä matkaajia. - Venäjällä, erityisesti Pietarissa ja Moskovassa, markkinoimme hyvin aktiivisesti, ne ovat nyt kuumat alueet. Olemme lähellä rajaa, ja tänne pääsee hyvin omalla autolla. Myös Ukraina on kasvava alue. Laanti ei usko mökkibisneksen olevan järkevä sivu elinkeino. - Se on asiakkaan aliarvioimista. Eihän ihmiset menisi lääkärillekään, joka tekee lääkärin työtä oman toimen ohella. Loma-asuntotoiminnan pyörittämiseen tarvitaan täysiveristä panostusta. Ei muuten tule kultakaivosta. Eikä välttämättä silloinkaan. Ai niin, entäs se menestyksen salaisuus, Markku Laanti? - Se on sinänsä yksinkertainen: parhaat tontit, parhaat mökit ja paras ylläpito. Ja voimakas satsaus markkinointiin. - Majoitusbisneksessä pitää miettiä myös rakennuksen toimintojen lisäksi ulkonäköä. Arkkitehti panosti Keisarissa kansallisromanttiseen ilmeeseen, kertoo rakennuskonsultti Aarto Mäkinen. Faktat: Vuokatin Keisari Keisari-kivitalo on Vuokatin suuri luksusvilla, seitsemän makuuhuonetta, 14 + 6 henkeä. Poreallas, biljardipöytä, tanssitanko, kuntosali, kotiteatteri, karaoke, monenlaisia kokoustiloja. Rakennuttaja: Vuokatin Aatelin omistajat Virve ja Markku Laanti Rakennuskonsultti: Aarto Mäkinen Neliöt: 350 m2 Arkkitehti: arkkitehtitoimisto Jukka Haataja Tyyppi: Lujakivitalo, sandwichelementit, Loimaan tehdas Eristys: energiatehokas SPU-uretaanieriste Urakoitsija: Rakennus M. Karjalainen Oy Vuokatin Katinkulma Oy on lomaasuntojen vuokraustoimintaa harjoittava yritys. Sotkamossa, Vuokatin alueella sijaitsevasta yhtiön lomaasuntojen muodostamasta ketjusta käytetään nimitystä Vuokatin Aateli, johon kuuluu tällä hetkellä 23 lomaasuntoa. 23 www.luja.fi Valtakunnassa kaikki hyvin: Kriisinhallintakeskus sai uudet tilat Pelastusopisto ja Kriisinhallintakeskus kouluttavat tehtäviin, joissa toimitaan ihmishenkien puolesta. Tärkeä työ vaatii kunnolliset tilat. Kriisinhallintakeskus toimii Pelastusopiston yhteydessä saman katon alla Kuopiossa. Toimintaa ohjaa sisäasiainministeriö. Silloin kun työskentely tiloja remontoidaan, joutuvat kriisitilanteiden ammattilaisetkin koville. Erityisesti silloin, kun väliaikaistilat ovat samassa kiinteistössä. Muuttopa- lapeli jäi Pelastusopiston teknisen päällikön Antti Rissasen ja rakentajakonsultti Matti Räisäsen sommiteltavaksi. - Olihan ne kaksi muuttoa parin kuukauden sisään, väistötiloihin ja takaisin, aikamoisia rypistyksiä. Ihmiset tekivät töitä myös etänä, kertoo Rissanen. Kriisinhallintakeskus vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Keskus toimii sisäasianministeriön alaisuudessa. Savon sydämessä koulutetaan ja rekrytoidaan alan asiantuntijoita ja huolehditaan kriisinhallinta-aiheisista tutkimuksista. Kriisinhallintakeskus vastaa Finn Rescue -yksiköstä, joka toimii maailmalla tapahtuvien suuronnettomuuksien pelastustehtävissä. Ennen kesäkuussa alkanutta remonttia Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö työskenteli hajallaan. - Tilat eivät palvelleet käyttäjän tarvetta, kertoo Rissanen. Urakassa Lujatalo taituroi kriisinhallintakeskuslaisille oman kerroksen. Osittain yhden hengen huoneita yhdis- Pelastusopisto on oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta koulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin pelastustoimen- ja siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Pelastusopiston tekninen päällikkö Antti Rissanen sai järjestellä väistötilat Kriisinhallintokeskukselle samasta kiinteistöstä. - Olihan ne kaksi muuttoa parin kuukauden sisään, väistötiloihin ja takaisin, aikamoisia rypistyksiä. www.luja.fi 24 telemällä saatiin tilat useammalle. - Lisäksi saimme uudenlaisia ryhmä työskentelytiloja, sosiaalitiloja ja kokoustiloja, Rissanen kertoo. Vaikka suurimmat korjaustyöt tehtiin kesälomien aikana, jatkui remontti syksyllä henkilöstön ja Pelastusopiston opiskelijoiden palattua sorvin ääreen. - Piikatessa ilmoitimme asiasta etukäteen ja pölysuojaukseen panos tettiin, ettei siitä koitunut kohtuutonta haittaa käyttäjille, kertoo vastaava mestari Jaakko Koponen Lujatalosta. - Projekti saatiin hyvin onnistumaan, vaikka ihmisten ja kalusteiden pyörittely oli melkoinen urakka. Saimme väistötilat suunniteltua kuitenkin nopeammin kuin kuvittelimme, mikä vaikutti myös siihen, että Lujatalo pääsi jatkamaan korjausta nopeammin, summaa rakentajakonsultti Matti Räisänen Savon Controlteamista. Kun ensimmäinen vaihe oli valmis, siirtyivät ihmiset valmiisiin tiloihin ja seuraava tila tyhjennettiin. Kolmessa eri rakennuksessa tehtiin myös perus korjausta, kuten ilmanvaihdon parannustöitä, jäähdytysjärjestelmätöitä ja atk-kaapeloinnin uusimisia. Pelastusopiston vuoden 2012 hanke on osa mittavaa peruskorjausta, jonka ensimmäinen vaihe alkoi jo 2011. etsimme keinoja vähentää sähkönkulutusta, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Heikki Rautio. Tilat valmistuivat lokakuussa. Toiminta pyörii jo entiseen malliin. - Koulutukset aloitettiin jo muutaman viikon päästä tilojen luovutuksesta, kertoo tekninen päällikkö Antti Rissanen. Maakylmää Raikas ilma Hankkeessa uusittu lämmitys- ja maakylmäjärjestelmä kokoaa kesäisin maaperään talven aikana kerääntynyttä jäähdytysenergiaa, talvisin puolestaan lämpöenergiaa. Pihaan on porattu kolmetoista porakaivoa, joista valtaosa ulottuu 300 metrin syvyyteen. Näin mittava maakylmähanke oli kiinteistön omistajalle, Senaatti-kiinteistölle, Savon ensimmäinen. - Taustalla on Senaatin halu energian säästöön ja ekologiseen rakentamiseen, Remontin jälkeen Kriisinhallintakeskuksen ja pelastusopiston työntekijät pääsivät nauttimaan paremmasta hengitysilmasta, kun urakassa uusittiin ilmanvaihtojärjestelmää ja sisäilmaa huonontava kuitupöly korjattiin ala katoista materiaaleja vaihtamalla. Täysin valmis ilmanvaihtourakka on maaliskuussa. - Nyt kaikki on tehty kerralla kuntoon, myös valaistus on uusittu. Kyllä sen eron huomaa, kertoo Rissanen. 25 www.luja.fi Ytimekkäästi. Hyvin sutii! Duudsonit kylässä kyseltiin isessä numerossaeä. Saimme Lujaviestin edell m ni tta uu le ol ahm meä ei Fesconin säkkiheh tuksia. Hahmonallniistuneios kasapäin hyviä , do en ki ik utta ka suosi ole vielä päätettyttim uusi iPad. Arpaonni den kesken arvo Hinyvinkäältä. Onnea Reijolle! Reijo Savolaistae täyslaidallisen hienoja slogaLisäksi saimm yttöön, kiitokset niistä! neja hahmon kä Kuvakaappaus SUB-kanavan Duudsonit tuli taloon -ohjelmasta. Innovalle suitsutusta Puupalkintokilpailusta Suomen puutoimialaa edistävät järjestöt ovat myöntäneet Lujatalon urakoimalle Innovahankkeelle kunniamaininnan vuoden 2012 Puupalkintokilpailussa. Riihimäelle 2010-2012 aikana toteutetun Innova-hankkeen tavoitteena oli löytää uudenlainen, energiatehokas tapa saneerata vanhoja kerrostaloja. Lopputuloksena syntyi teknisesti toimiva ratkaisu, joka lyhensi merkittävästi korjausaikaa ja mahdollisti asukkaiden kotona asumisen koko remontin ajan. Kohteeksi valittiin kilpailun kautta Riihimäellä sijaitseva kaupungin omistama vuokrakerrostalo, jonka urakoi Lujatalon Hämeen-yksikkö. Työpäällikkönä kohteessa toimi Juha Savolainen ja vastaavana mestarina Tero Kuikka. Hankkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin kiinteistön arvon nostamisen lisäksi asumismukavuuden ja -viihtyvyyden lisääminen sekä kiinteistön ylläpitoon liittyvien kustannusten alentaminen. www.luja.fi 26 Innova-hankkeen työmaa Riihimäellä viime keväänä. Yhtenä tavoitteena oli myös tehostaa rakennus aikaiseen asumista. Kohteessa ei tehty väistömuuttoa, vaan asukkaat pystyivät asumaan kodeissaan koko korjausprojektin ajan. Julkisivusaneerauksen lisäksi kiinteistössä tehtiin katon peruskorjaus muodonmuutoksineen, muutoksia lämmitysjärjestelmään sekä merkittäviä parannuksia ilmanvaihtoon. Puupalkintokilpailun tuomariston mukaan Innova-hanke on ensimmäinen käytännön sovellus uudesta, kansainvälisessä SmartTES -tutkimushankkeessa kehitetystä kerrostalojen korjausmenetelmästä. - Rakennusvaiheen kesto oli vain noin puolet Peltosaaren alueella samanikäisten talojen korjauksiin tyypillisesti käytetystä ajasta ja asukkaat saattoivat asua kodeissaan remontin ajan, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen Mikko Viljakainen toteaa. Duudsonit kuvasivat tv-sarjaansa “Duudsonit tuli taloon” toisen tuotantokautensa jaksoa Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla. Jaksossa Duudsonien valmentaman perheen äiti pääsi ylittämään epäonnistumisen pelkoaan hyppäämällä ensimmäistä kertaa elämässään pyöräkuormaajan puikkoihin. Lujabetonin tehtaan pihassa nähtiin myös kuinka Duudsonit tuhosivat henkilöauton. Jakso tuli television Sub-kanavalta helmikuussa, mutta kuvaukset tehtiin jo viime kesänä. - Tuotantoyhtiö vannotti meitä olemaan puhumatta kuvauksista mitään ennen jakson esittämistä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. - Oli mukavaa, että Duudsonit kävivät kylässä, mutta enemmän kyllä luotan kuitenkin omiin työntekijöihimme, nauraa Isotalo. Nollaenergiatalo tuottaa sähköä Kuopiolaisille Lujatalon urakoimassa, Suomen ensimmäisessä nollaenergiakerrostalossa kevään energiatehokkuustavoitteet ovat ylittyneet niin, että sen tuottamaa sähköä on syötetty myös Kuopion Energian sähköverkkoon. Vuonna 2010 valmistuneen Kuopion opiskelija-asuntoyhtiö Kuopaksen nollaenergiatalossa energiaa tuotetaan paikoitellen yli oman tarpeen. Sähkön- ja lämmöntuotantotavoitteet ylittyivät viime keväänä. Pilvinen ja sateinen kesä vesittivät kesäkuukausien tuotannon, mutta tavoite aurinkolämmölle ylittyi myös elo-syyskuussa. Ylituotantokuukausina energiaa on käytetty esimerkiksi autohallin ajokaistan lämmityksessä. Loput kiinteistöstä syntyneestä energiasta on syötetty Kuopion Energian yleiseen sähköverkkoon. Korvausta Kuopas opiskelija-asunnon ylijäämäenergiasta ei kuitenkaan saa. Kuopion keskustassa sijaitsevassa nollaenergiakerrostalossa on 50 asuntoa. Suomen ensimmäisen nollaenergiakerrostalon tuottamaa sähköä on syötetty myös Kuopion Energian sähköverkkoon. 27 www.luja.fi Laadukas lattialämmitys - Fescon Termo -lämpölattia Fesconin lämpölattiajärjestelmä saattaa yhteen lämpimän lattian sekä askelääniä eristävän rakenteen. • Samassa järjestelmässä askeläänivaimennus sekä lattialämmitys • Askeläänieristys on testattu VTT:llä (VTT-S-02771-11) • Rakennekerros ohut ja kevyt • Lattiaratkaisu on lämpöteknisesti nopeasti ja tehokkaasti reagoiva • Asentaminen on helppoa Fescon-lämpölattian rakenne Lattiapinnoite Kuituvahvistettu tasoite + lasikuituverkko Vesikiertoinen putkisto Urakointi: www.fescon.fi www.luja.fi www.heikkinen.fi <PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\ Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2013 KL-noistop
© Copyright 2024