Lujaviesti 02/2015
LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 2/2015 viesti 3D MUUTTAA MAAILMAA SIVU 4 13 SIVU TUTUSTU UUSIIN LUJAKOTIKOHTEISIIMME! 18 SIVU KEIMOLAN MOOTTORIRADASTA MODERNI ASUINALUE 26 SIVU KETÄÄN EI JÄTETÄ - ASEMAN LAPSET JULKAISIJA LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: [email protected] www.luja.fi OSOITELÄHDE Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. KANNEN KUVA Miikka Westman TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petra Nikkinen [email protected] Tekstit: Petra Nikkinen Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Petra Nikkinen, Janne Markkanen Luottamus ja maine Sanotaan, että kilpailuetu syntyy siitä, että hallitsee markkinoilla vallitsevaa niukkuutta. Nykymaailmassa luottamuspääoma on eräs suurimmista niukkuustekijöistä. Kun yritys nauttii asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksesta, se tuo mukanaan myös taloudellista hyvää. Kun yrityksellä on hyvä maine, sillä on myös paljon luottamuspääomaa. Hyvä maine syntyy siitä, että yritys toimii vastuullisesti ja läpinäkyvästi sekä pitää lupauksensa. T-Media toteuttaa vuosittain suuren Luottamus & Maine –tutkimuksen, joka perustuu yli 15 tuhanteen yritysarvioon. Maineikkaimpien yritysten joukossa ovat olleet joka vuosi kansainväliset vientiyrityksemme Koneen johdolla ja häntäpäässä on puolestaan keikkunut julkisuudessa ympäristövahinkojensa ansiosta ryvettynyt Talvivaara. Rakennusalan yritykset löytyvät listan keskivaiheilta, Lujan pitäessä toimialan kärkipaikkaa. Juuri julkaistussa Luottamus & Maine 2015 -tutkimuksessa Lujan maine oli kohonnut jälleen hieman edellisestä tutkimuskerrasta. Kasvua oli kaikilla maineen osa-alueilla, mutta erityisesti vastuullisuuden, läpinäkyvän hallinnon sekä uudistumisen ja innovatiivisuuden osa-alueilla oli merkittävintä kasvua. Luja on panostanut näihin asioihin viime vuosina vahvasti ja onkin palkitsevaa nähdä, että se on tuottanut tulosta. Hyvässä maineessa on se haasteellinen puoli, että sen ansaitsemiseen saattaa mennä vuosikymmeniä, mutta sen voi tuhota kymmenessä minuutissa. Siksi Lujallekin on laadittu selkeät eettiset ohjeet, jotka yhdessä Lujien arvojen kanssa on kapseloitu Lujaan brändiin. Luja brändi puolestaan konkretisoituu meille lujalaisille ”Lujana tapana toimia”. LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapurista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. 3D muotoilumaailmassa 10 SIVU Rudus Oy ja Lujabetoni Oy käynnistivät yhteisyrityksen toiminnan Pietarissa Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konserniksi – osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %). www.luja.fi 2 Pääkirjoitus....................................................................3 3D muuttaa maailmaa...............................................4 Toimitusjohtajien terveiset.......................................8 Sisustustuulia..............................................................10 Ympäristön säästöä innovatiivisella kierrätyksellä................................................................11 Rudus Oy ja Lujabetoni Oy käynnistivät yhteisyrityksen toiminnan Pietarissa.................12 Lujakotiliite...................................................................13 Keimolan moottorirata muuttuu asuinalueeksi..............................................................18 Lyhyesti.........................................................................20 Kolumni........................................................................21 Tampereen Technopolis laajenee........................22 Haukiputaalla siirrytään nestekaasun käyttöön..............................................23 Matkalla: Lapualle uusi palvelutalo ikäihmisille............................................24 Ketään ei jätetä – Aseman Lapset........................26 Haluamme jatkossakin olla luottamuksenne arvoisia. Se vaatii nöyrää työtä lupausten lunastamisen eteen, jatkuvaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa sekä avointa, läpinäkyvää toimintaa. Anna meille palautetta, haasta meidät ja kerro toiveistasi! Voit käynnistää dialogin kanssamme esimerkiksi sosiaalisissa medioissa, joissa olemme vahvasti läsnä. Ollaan kuulolla! 17 SIVU Jussi Hirvelä Kirjoittaja on Luja-yhtiöiden brändi- ja viestintäjohtaja. Lujakotien uudet sisustusteemat 12 SIVU Ketään ei jätetä – Aseman Lapset 26 SIVU 3 www.luja.fi 3D-tulostaminen kehittyy eri aloilla nyt huimaa vauhtia. Mitä suuria innovaatioita voimme odottaa rakennusteollisuuteen? Jos joku tuntee 3D-mallinnus- ja tulostusmaailman, hän on Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö ja 3D-mallinnusalueen tutkimusryhmän esimies Jukka Tuomi. Tuomi on työskennellyt maailman ensimmäisten 3D-tulostimien parissa jo vuodesta 1990 lähtien. – Nuorena miehenä olin vierailevana tutkijana saksalaisessa tutkimuslaitoksessa, jossa sattui olemaan yksi maailman ensimmäisistä 3D-tulostimista. Teknologia oli silloin täysin uutta ja me törmäsimme lähinnä vain ongelmiin. Nuorelle insinöörille se oli hyvin opettavainen kokemus siitä, mitä 3D-tulostaminen silloin todellisuudessa oli. Tuomi jatkoi uraansa 3D:n parissa Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelylaboratoriossa, jossa hän ryhtyi tutkimaan 3D-mallinnusta alan tutkimusryhmän perustajana. – Alku oli valtavan Nokia-klusterin kasvua ja Suomi työskentelikin johtavien 3D-kärkimaiden joukossa. Istuimme samoissa kansainvälisissä tutki musryhmissä mm. Yhdysvaltojen, Japanin ja Saksan kanssa. Saimme kanavat auki ympäri maailmaa. Nokian nousu ja sit- temmin alas ajaminen on vaikuttanut merkittävästi koko Suomen 3D-alaan. – Ison teknologia-klusterin lähtiessä ajamaan toimintojaan alas meillä Suomessa meiltä katosi pääasiakas koko teknologialle. Kun se mureni vauhdilla alta, oli löydettävä uusia ja vaihtoehtoisia aloja. Korvaavat alat ovat myöhemmin löytyneet mm. lääketeollisuudesta ja perinteisestä valmistavasta teollisuudesta. Tunnelin päässä siis onneksi näkyy valoa, mutta ilmaiseksi se ei ole tullut. – Me olemme tehneet aivan valtavasti töitä tämän alan eteen. Teknologia on kehittynyt pitkälle ja nyt ns. perinteinen teollisuus on lähdössä mukaan 3D-projektiin. Monissa isoissa yrityksissä on käynnistetty strategiatyötä, miten tähän suureen muutokseen voidaan lähteä ja millä aikajänteellä. Ei kehitystä ilman 3D:tä – Nyt ei ole aika levätä laakereilla 3D-kehitystyössä, jyrähtää Tuomi. Suomalaisten yritysten kannattaa syventyä tulostuksen mahdollisuuksiin ja etsiä sitä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Onneksi ilahduttavan monet suomalaiset yritykset ovat lähteneet kehittämään vahvasti 3D-osaamistaan. – Yleisellä tasolla meidän suomalaisten osaaminen on tällä hetkellä oikein hyvä. Jos koko maailmassa on noin 50–100 3D-alan keihäänkärkeä, niin Suomessa niistä meillä on muutama. Tämän kokoiseksi maaksi tulos on jo varsin hyvä. Kirimme paraikaa teollisuudessa takaisin sitä takamatkaa, joka syntyi ns. Nokia-klusterin hajoamisen jälkeen. Nyt on tulossa muitakin valmistavan teollisuuden johtavia yrityksiä mukaan, kuten Kone, Wärtsilä, Kone cranes ja Ponsse. Näiden yritysten johdossa on huomattu, että tähän kehitykseen kannattaa reagoida ja tämä nähdään strategisena tekijänä, joka muuttaa paitsi tavarateollisuutta, myös koko maailmaa. Tuomi muistuttaa, että valmistava teollisuus on lähtenyt tähän muutokseen jo aikanaan, koska pitkään aikaan ei ole enää kyetty valmistamaan tai tuomaan markkinoille uusia elektroniikkalaitteita ilman 3D-tulostusta. Esimerkiksi lentokoneteollisuudessa tarvittavaa mekaniikkaa ei pystytä enää toteuttamaan perinteisin menetelmin. – Lentokoneissa teknologian ja tekniikan on ensinnäkin oltava valtavan luotettavaa. Se on myös pakattava mahdollisimman pieneen tilaan, että saadaan enemmän tilaa matkustajille ja matkatavaroille sekä pystytään optimoimaan laitteiden ja komponenttien toimintaa. Kun tänä päivänä ei pystytä tekemään enää normaaleja, perinteisiä putkiasennuksia, tarvitaan 3D ratkai- Suomalaisten yritysten kannattaa syventyä tulostuksen mahdollisuuksiin ja etsiä sitä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. www.luja.fi 4 semaan ne. Nämä menetelmät on ihan pakko osata. Tähän liittyy tosin yleinen väärinkäsitys. – Monet ymmärtävät asian niin, että koko tuote tehdään 3D-tulostamalla. Se ei tietenkään kannata, vaan tuotteesta valitaan ne osat ja komponentit, jotka kannattaa tehdä tulostamalla. Loput tehdään edelleen perinteisellä valmistustekniikalla. Tämä sama ruusuinen kuvitelma liittyy myös kotitulostamiseen – kuvitellaan, ettei vanhoja menetelmiä tarvitse osata siirryttäessä 3D-tulostukseen. Se ei pidä paikkaansa, vaan ne ovat yhtä tärkeitä edelleenkin. 3D tuo vain siihen yhden osan lisää. Rakennusala ja 3D Rakennusalalla tutkitaan juuri vimmaisesti uusia tapoja kehittää alaa 3D:n avulla. Hollannissa rakennetaan paraikaa ensimmäistä 3D-taloa, Kiinassa rakennettiin jo vuosi sitten parissa päivässä kymmenen taloa. Miten suomalainen rakennusala on suoriutunut uuden 3D:n käyttöönotosta? Paremminkin kai voisi, toteaa Tuomi. – Olemme tehneet rakennusteolli suuden kanssa pienempiä projekteja, mutta odotan sitä, että saisimme hanat kunnolla auki. Kehitystyö lähtee strategisesta päätöksestä yrityksen johdossa. Muutama vuosi sitten Tuomi teki ensimmäisen ehdotuksen rakennusteol lisuudelle. Mukana hänellä oli yksi maailman johtavimmista rakennusalan 3D-osaajista, Yhdysvalloissa työskentelevä tutkija ja professori Behrokh Khoshnevis. – Lähestyin rakennusteollisuutta sillä ajatuksella, että tämä teknologia olisi tapa tehdä erikoiskomponentteja. Jos löytyisi esim. porraselementtejä tai vastaavia, joita voitaisiin valmistaa 3D:n avulla. En ajattele niin, että 3D:n avulla tehtäisiin kokonaisia taloja – poikkeuksena tästä esim. katastrofialueille rakennettavia yksinkertaisia rakennuksia. Tuomi totesi, että ainakin siinä vaiheessa alaa kiinnostivat enemmän rakennusprojektit ja työmaan logistiikan hallinta. – En saanut tätä ideaa oikein kaupaksi. Rakennusalan pitäisi ymmärtää sama, minkä lentokone teollisuus on jo sisäistänyt: eihän lentokonettakaan 3D-tulosteta, tuskin siis rakennuksiakaan. Mutta varmasti löytyy valittuja komponentteja, jotka toteuttaisivat jotain hyödyllistä uudella tavalla. Siihen kyllä uskon. Se tuo nopeutta ja helppoutta sekä minimoi inhimillisiä virheitä. Tämä työ on valtavan monipuolista, toteaa 3D-tulostuksen kanssa lähes 25 vuotta työskennellyt Jukka Tuomi. 5 www.luja.fi Laadukkaiden komponenttien tulostus vaatii vähintään kymmenien tuhansien eurojen teolliseen käyttöön tarkoitetun laitteen. Lentokoneteollisuudessa tarvitaan hyvin pitkälle vietyä 3D-tekniikkaa. Suuret puheet, pienet tulokset JUKKA TUOMI • Aalto yliopiston tutkimuspäällikkö, 3D-mallinnusalueen tutkimusryhmän esimies • FIRPA (Finnish Prototyping Association), Suomen Pikavalmistusyhdistys (Suomen 3D-tulostusalan kattojärjestö), puheenjohtaja (President) www.luja.fi 6 Viime vuosina 3D-tulostaminen on tullut kohinalla suuren yleisön tietoisuuteen. Markkinoille on ilmaantunut ns. kotitulostimia, jotka lupaavat huippulaatua kilpailukykyiseen hintaan. Kummastusta herättää, että voiko kotitulostimilla todellakin luoda aseita, soittimia, jopa ruokaa. – On olemassa tahoja, joiden intressissä on tarpeellista levittää katteettomia lupauksia kotitulostinten mahdollisuuksista. Kotitulostimet ovat erittäin halvalla tavalla toteutettuja laitteita, joihin on asennettu mahdollisimman edullisia komponentteja. Niitä myyvät toimijat tietävät kyllä, että niissä voisi myös olla sellaisia osia, joita asentamalla tulostin tekisi kunnollista jälkeä. Laadukkaiden komponenttien tulostus vaatii Tuomen mukaan vähintään kymmenien tuhansien eurojen teolliseen käyttöön tarkoitetun laitteen. Esimerkkinä hän kertoo golf-bägissään roikkuvasta 3D-tulostimella valmistetusta liikelahjaksi saadusta pyyheklipsistä, joka tyylikkään designin lisäksi toimii hyvin. – Se on tulostettu 300 000 euroa maksaneella laitteella. Hän kutsuukin kotitulostin-hypeä elämysbisnekseksi ja vertaa sitä kivaksi harrastukseksi, kuten vaikka lennokkien rakentamista. – Sehän on hauskaa, jos osaa tehdä itse tietokoneella 3D-mallin, siirtää sen tulostinlaitteelle ja tulostin tekee mallia muistuttavan kappaleen. Suorituskykyä, kuten vaikka aseen rakentamista, ei kannata kotitulostimella edes yrittää, siihen se ei ole mikään avainteknologia. Jos joku oikeasti haluaa tehdä aseen, niin 3D-tulostaminen on kyllä aika lopussa listalla valmistustavoista, joilla se kannattaa valmistaa. Jukka Tuomi kuitenkin toivoo, että joku kehittäisi kotitulostamista. – Kotona toimiva 3D-tulostin olisi mahtava bisnes, jos joku keksisi, miten se tehdään taloudellisesti järkevästi. Näen, että sitä voisi kehittää vaikkapa meidän peliteollisuus. Pelit, jotka ovat verkossa, perustuvat 3D-teknologiaan – keksisikö nyt joku suomalainen pelifirma, miten kotona olevat 3D-tulostimet osattaisiin yhdistää pelien virtuaalimaailmaan? Mitä seuraavaksi? Tulee pettymys, toteaa Tuomi. Mitä ihmettä? – Täytyy muistaa, että 3D-tulostus on ollut olemassa jo kohta 30 vuotta, mutta nyt siitä vasta puhutaan isosti. Toista näin mediaseksikästä aihetta tuskin saamme koskaan enää 3D-alalle kuin kotitulostamista. Siitä valitettavasti kyllä seuraa väistämättä pettymys. Joudumme vastaamaan pettyneiden koti- tulostajien kysymyksiin, että miksi on luvattu liikaa – laatu ei ole sitä, mitä he odottivat ja mitä luvattiin. Me olemme itse asiassa jo miettineet näitä vastauksia heille valmiiksi, nauraa Tuomi. Jukka Tuomella ei itsellään ole 3D-kotitulostinta – eikä tule. – Tykkään rakennella yhtä sun toista, mutta paljon useammin tarvitsisin kotona vaikkapa jyrsinkonetta kuin 3D-tulostinta. Silti olen tosi iloinen, että sekä teollisuudessa että kotona innovoidaan, se tuottaa myös talouteemme uutta. LUJABETONI OY JA FIMATEC OY OVAT ALLEKIRJOITTANEET SOPIMUKSEN BETONISTEN SEINÄELEMENTTIEN TUOTANTOAUTOMAATION KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ Yhteistyön päätarkoituksena on saavuttaa merkittävä parannus betonielementtien valmistamisen kustannustehokkuuteen 3D-tulostusratkaisun avulla. Imatralaisen startup-yritys Fimatec Oy:n kehittämällä 3D-tulostimella pystytään tuottamaan betonielementtejä rakentamisen tarpeisiin tulostamalla ja pursottamalla. Tulostin on nyt prototyyppivaiheessa ja sillä on valmistettu onnistuneesti ensimmäiset betonielementit. 3D-tulostamisen kärkiteknologiaa edustavan innovaation fokuksena ovat etenkin betoniset seinäelementit. – Olemme seuranneet vuodesta 2014 lähtien Fimatecin elementtiteollisuuteen soveltuvaa 3D-tulostimen kehitystyötä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – Pidämme hanketta tähän mennessä maailmalla nähdyistä versioista uskottavimpana, ja lähdemme mielellämme mukaan kehitystyöhön. Lujabetoni tarjoaa hankkeeseen osaamista ja tietotaitoa betoniteknologiasta sekä betonielementeistä tuotteina ja näiden valmistusprosessista. Myös laitteiston pilotointi tehdään Lujabetonin tehtaalla. Tavoitteena on kehittää 3D-tulostin myyntivalmiiksi tuotteeksi, jolla pystytään tulostamaan monipuolisesti seinämäisiä elementtejä aitoihin rakennuskohteisiin. Tämä vaatii vielä sekä betonitekniikan kehittämistä että koneteknologian jatkokehittämistä. – Uskomme vahvasti 3D-tulostamisen mahdollisuuksiin konservatiivisella betonialalla. Haemme tästä teknologiasta kilpailuetua myös kansainvälisen liiketoimintamme laajentamiseen, Mikko Isotalo toteaa. 7 www.luja.fi UUSI NORMAALI ON ALKANUT Viime vuodet ovat taloudessa olleet epätietoisuuden aikaa. Aina kevään korvalla seuraavan noususuhdanteen alkua on siirretty vuodella eteenpäin ja todisteltu, että kyllä se sieltä vielä tulee. Tilanne on jatkunut samana ainakin neljä viimeistä vuotta ja ehkä tässä tilanteessa on aika tunnistaa tosiasiat ja todeta, että ei se sieltä tule, ei ainakaan seuraavaan 3-4 vuoteen. On alkanut ns. Uusi Normaali aika. Tästäkin huolimatta viime vuodet ovat olleet Lujatalolle menestyksekkäitä eikä kuluvan vuoden ennustekaan huonolta näytä. Olemme katsoneet voimakkaasti eteenpäin ja kehittäneet toimintaa kaikilla rintamilla. Tiukassa urakkatuotannossa lasketut katteet ovat pääosin pitäneet, asuntokauppaa on käyty tasaisen rauhallisesti ja Ratkaisut liiketoiminnassa -konseptissa on ollut hyvää pörinää. Hankalista ajoista huolimatta tulemme edelleen satsaamaan vahvasti tulevaisuuteen. Toimintaa on tehostettava ja mietittävä uusia tapoja tehdä asioita entistä paremmin. Jos urakkakilpailun tuloksissa olemme toisella tai kolmannella sijalla 20 % voittajalle jääneenä, on toisaalta luotettava omiin laskelmiinsa, mutta samalla nöyrästi otettava opiksi kilpailijoiden toimista laadun silti kärsimättä. Tässä tehostamisessa iso merkitys on henkilöstön mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Lujalla on fiksua porukkaa, joka miettii asioita ja meidän johtoryhmäläisten tehtävänä on raivata esteitä tehokkaamman työskentelyn tieltä. Kehitysryhmien ehdotukset otetaan tosissaan ja niihin panostetaan, jolloin pieniltäkin näyttävistä muutoksista tulee kokonaisuutena merkittäviä. Edelleen satsaamme vahvasti tietotekniikkaan ja mallinnukseen. Mobiilityöskentely tablettien avulla työmaillamme on jo mahdollista ja sisältö laajenee koko ajan. Samoin mal- linnus ja sen tuomat edut mm. visualisointiin, suunnitelmien yhteensovittamiseen sekä materiaalihankintojen ja hukan minimointiin ovat vahvasti esillä seuraavien vuosien aikana toimintaa tehostamassa. Isossa kuvassa kaikki nämä toimet liittyvät vuonna 2012 hyväksyttyyn Urakointipalveluista Ratkaisuihin -strate giaan. Taloudellisilla mittareilla mitattuna olemme jopa hieman edellä silloisista tavoitteista, mutta strategian päivitys ensi vuonna on silti tarpeen. Mitään radikaalia tuskin on odotettavissa, mutta uskoisin asiakastyön ja sen systematiikan nousevan esille. Samoin erottautumistekijäksi valitsemamme 100 % luovutuslaatu ja sen edellyttämät toimenpiteet tulevat vieläkin painokkaammin näkymään toiminnassamme. Suhdanteiden epävarmuudesta huolimatta suhtaudumme luottavaisesti tulevaisuuteen. Kiitos siitä kuuluu paitsi sitoutuneelle henkilöstöllemme, myös tärkeille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille. Arto Pohjonen toimitusjohtaja, Lujatalo Oy LUJABETONI MUKANA 3D 3D-tulostaminen on ollut hypekäyränsä huipulla jo vuoden verran. Teknologiasta on maalattu ”joka kodin tehdasta”, jolla kaikki tarvittavat tavarat tulostettaisiin itse kotona. Mahdollisuudet ovat mitä rajattomimmat. Lujabetoni halusi perehtyä aiheeseen jo parisen vuotta sitten ja hankimme oman 3D-muovitulostimen Siilinjärven tehtaallemme. Aikomuksemme oli tehdä laadukkaita asiakaslahjoja betonista tulostamalla niille muovimuotteja mitä erilaisimpiin muotoihin, myöhemmin ehkä jopa myytäviä betonituotteita. Todellisuus on kuitenkin hypeä karumpaa: kotilaitteet ovat epätarkkoja, hitaita, virheherkkiä ja epäluotettavia. Toistaiseksi emme ole saaneet tulostettua yhtään kunnollista, toimivaa betonimuottia. Elementtituotannossa käy- www.luja.fi 8 Toimitusjohtajien terveiset... SUOTUISAA TUULTA Huolimatta haastavasta markkinatilanteesta Fesconin vuosi on mennyt hyvin. Tilannetta on auttanut korjausrakentamisen markkinoiden suotuisa kehittyminen. Julkisivusaneerauksia tehdään selvästi viime vuotta runsaammin. Fesconin julkisivutuotteiden myynti on edistynyt sekä uusien tuotteiden että uuden Hyvinkään tehtaalla sijaitsevan nestemäisten pinnoitteiden sävytyspalvelun kautta. Asiak kaamme saavat tuotteet työmaalle nopealla toimitusajalla ja sävytysmallipalvelumme toimii entistä nopeammin. Linjasaneerauksissa käytettävät uudet ratkaisumme, kuten nopeasti kuivuva pumpattava lattiabetoni LB7 ja rappauslaasti SR7, ovat herättäneet asiakkaiden mielenkiinnon ja niillä on toteutettu useita eri kohteita. Tehtaamme ovat toimineet hyvällä teholla ja panostamme edelleen määrätietoisesti ympäristöasioiden kehittämiseen. Haukiputaan tehtaalla on juuri siirrytty nestekaasun käyttöön hiekan kuivauksessa. Nestekaasu on ympäristönäkökulmasta ihanteellinen polttoaine ja meidän tarvitsemassa hiekan kuivatuksessa selkeästi tehokkaampi kuin perinteinen polttoöljy. Tehokkuuden lisäksi se on pitkällä aikavälillä taloudellisin sekä järkevin tapa toimia kuivatun hiekan laadun huomattavasti parantuessa. Vaikka lähitulevaisuus näyttää epävarmalta ja haastavalta markkinoiden osalta, uskomme vahvasti hyvän asiakaspalvelumme ja nopean tuotekehityksemme kautta pitävämme yrityksemme kasvu-uralla. On myös ollut ilahduttavaa huomata, että näinä aikoina asiakkaat entistä enemmän arvostavat suomalaisia tuotteita – tuotteisiin käytetyt rahat kun jäävät kotimaahan meidän kaikkien hyväksi. Kimmo Peltola toimitusjohtaja, Fescon Oy D-TULOSTAMISEN ENSIAALLOSSA tettävien muottien tulostamisesta ei voi edes haaveilla, kun laitteet tuottavat alle millin kerroksen minuutissa 10x10cm -pinta-alalle. Yön yli odotettu betonimuotti on usein sulaneen muovilangan sotkema susi. Lähdimme kuitenkin mukaan kotimaiseen 3D-betonielementtien tulostamisprojektiin keväällä 2015. Kyseisessä Fimatec Oy:n projektissa on kehitetty mielenkiintoinen menetelmä, jolla sandwich-tyyppisiä betonielementtejä eristeineen ja raudoituksineen voitaisiin aidosti tuottaa sarjatuotannossa. Projek- tissa on vielä monta haastetta taklattavana, esimerkiksi elementtien varusteluosien sijoittaminen rakenteeseen tulostamisen aikana, mutta pidämme tätä projektia lupaavimpana kaikista niistä, mitä olemme toistaiseksi nähneet. Hankkeessa on kunnianhimoinen tavoite, joka on onnistuttu viemään hyvin pitkälle – tulostettuihin mallielementteihin saakka. Tämä kaikki on kehitetty Suomessa Imatralla, yksityisen yrittäjän voimin. Emme tavoittele 3D-projektilta maailman mullistamista, vaan pikem- minkin työn tuottavuuden lisäämistä seinäelementtitehtaillamme. Odotankin innolla, saadaanko 3D-tulostin sarjatuotantoon loput haasteet ratkaisemalla ja sitä kautta betonialan tuottavuutta parantamaan. Mikko Isotalo toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy 9 www.luja.fi 3D MUOTOILUMAAILMASSA 3D vyöryy vauhdilla myös muotoilun ja sisustuksen maailmaan. Tässä muutamia kauniita, kekseliäitä ja kestäviä ideoita syksyyn. Kevyttä ja näyttävää – Kirsti Doukasin uniikkimallisto Dekadenz yhdistää 3D-printattua nylonia ja aitoja jalokiviä. www.saarikorpidesign.fi Kauniit, mutta ei välttämättä kovin käytännölliset 3D-korkokengät on suunnitellut brasilialainen Andreia Chaves ja niitä on valmistettu rajoitettu määrä. www.freedomofcreation.com Yksi maailman kuuluisimmista muotoilijoista, Karim Rashid on suunnitellut näyttä vän lampun, joka heijastaa useita kuvioita ja muotoja. Vanhassa vara parempi vai uutta 3D:tä saunaan? Tässä esimerkki löylykauhasta ja yrityksestä, joka tarjoaa 3D suunnittelua 3D-tulostamisen tarpeisiin . Lisätietoja FOC www.playfulpixels.com 3D-huonekalut ovat kestäviä – tosin vielä kovin kalliita normaalikäyttöön. Tässä yksi esimerkki hollantilaisen Bram Geenen suunnittelemasta Gaudi-tuolista. Suomalainen Janne Kyttänen on yksi suomalaisista 3D-pioneereista. Tässä hänen kultainen Macedonia-hedelmävati. Suomalainen Kokosom suunnittelee ja räätälöi asiakkaan toiveiden mukaisesti silmälasikehyksiä 3D-tulostettuna. www.freedomofcreation.com www.kokosom.com ps. Jos haluat itsestäsi 3D-selfiepatsaan, niin sekin onnistuu. Venäläinen shapify.me:n avulla voit tehdä näköispatsaan itsestäsi hetkessä. Suomessa ainoa kokovartalon skannauslaite on Riihimäellä – jos et pääse sinne, niin voit myös ladata yrityksen nettisivulta softan omalle koneellesi. www.shapify.me www.luja.fi 10 YTIMEKKÄÄSTI YMPÄRISTÖN SÄÄSTÖÄ INNOVATIIVISELLA KIERRÄTYKSELLÄ Yara Suomen Siilinjärven kaivoksessa syntyvää kiviainesta hyödynnetään jatkossa Lujabetonin tehtaan betonin raaka-aineena. Yara Suomen Siilinjärvellä toimiva kaivos on Länsi-Euroo- pan ainoa fosfaattikaivos ja Suomen suurin avolouhos. Nyt Yaran tuotantoprosessissa käyttämättä jäävä kiviaines eli sivukivi murskataan ja toimitetaan Lujabetonin tehtaille Siilinjärvelle ja Kuopioon käytettäväksi betonintuotantoon. Käytettävä sivukivi on korkealaatuista graniittigneissiä ja alkava kierrätys korvaa suoraan muuta Lujabetonin kiviaineskäyttöä. Kalliomurskeella korvataan vastaava määrä luonnonsoraa tai neitseellistä kalliolouhintaa, joten soraharjujen kaivamisen tarve vähenee ja Yaralle tarpeeton louhe saadaan hyötykäyttöön. Luonnonsoran saatavuus on nykyisin heikkoa asutuskeskusten lähiympäristöissä ja jäljellä olevia harjuja halutaan suojella. Kalliosta valmistettu sora on siksi betoniteollisuudelle mielenkiintoinen tulevaisuuden raaka-aine. Toisin kuin soraharjuja, kalliota on Suomessa lähes ehtymätön määrä. – Yaran Siilinjärven kaivos hyödyntää tällä hetkellä noin kolmasosan sivukivestään. Suurista louhintamääristä jää myös hyödyntämättä runsaasti kiveä, jonka läjittäminen vaatii paljon tilaa ja energiaa. Yaran Siilinjärven kaivos pyrkii aktiivisesti etsimään uusia käyttökohteita sivukivelleen ja Luja betonin kanssa tehty sopimus on uusi päänavaus kohti korkeampaa kierrätysastetta, toteaa Yaran kaivoksen tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää. Lujabetonin Siilinjärven tehdas tuottaa valmisbetonia, rakennuselementtejä, maatalouden tuotantorakennusten erikoiselementtejä sekä ratapölkkyjä. Siilinjärven tehdas on Lujabetonin suurin tehdas ja se käyttää noin 100.000 tonnia kiviainesta vuodessa. Kuopion tehtaalla tuotetaan valmis betonia ja se käyttää noin 40.000 tonnia kiviainesta vuodessa. – Graniittigneissilouheen jalostus betonin raaka-aineeksi vaatii kehittämistä ollakseen kustannuksiltaan kilpailu kykyistä. Meillä on nyt hyvä tilaisuus tehdä tätä kehitystyötä yhdessä Yaran kanssa, kun merkittävien volyymien raakaainelähde on löytynyt, kertoo hankintajohtaja Tapio Voutilainen Lujabetonilta. 11 www.luja.fi YTIMEKKÄÄSTI Kuva Lakhta Center RUDUS OY JA LUJABETONI OY KÄYNNISTIVÄT YHTEISYRITYKSEN TOIMINNAN PIETARISSA LujaBetomix toimii valmisbetonitoimittajana Lakhta Centerin työmaalla Pietarissa. Rudus Oy ja Lujabetoni Oy ovat yhdistäneet Pietarissa toimivat valmisbetoniliiketoimintansa ja perustaneet yhteisyritys OOO LujaBetomixin, jonka yhtiöt omistavat tasaosuuksin. Pelkästään Pietarin alueen noin kuuden miljoonan kuutiometrin valmisbetonimarkkinat ovat yli kaksinkertaiset koko Suomen markkinoihin verrattuna. Pietarissa toimii yli 70 alan paikallista ja kansainvälistä yritystä. Ruduksen ja Lujabetonin yhteisyritys OOO LujaBetomix sijoittuu markkinoiden viiden suurimman betonintoimittajan joukkoon. Yhteisyrityksen vuotuinen valmisbetonituotanto on jopa 500 000 kuutiota ja liikevaihto noin 45–50 miljoonaa euroa. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo näkee yhteisyrityksestä useita synergiaetuja itäisen naapurin valmisbetonimarkkinoille. – Pietarista on vuosien saatossa muodostunut merkittävä markkina-alue myös Lujabetonin valmisbetoniliiketoiminnalle. Uudella yhteisyrityksellä on erittäin hyvät menestymisen mahdollisuudet Pietarin valtavassa markkinassa, kun korkeaa laaduntuottokykyä ja osaamista siirretään molemmista osakasyhtiöistä uuteen yhtiöön ja voimme tarjota markkinoiden laadukkainta valmisbetonia, sanoo Mikko Isotalo. – Suurten volyymien avulla toiminnasta tulee myös erittäin kustannustehokasta. Rudus on toiminut Pietarin valmisbetonimarkkinoilla vuodesta 1993 alkaen ja Lujabetoni vuodesta 2007 alkaen. Yhteisyrityksellä on käytössään kuuden kiinteän tehtaan verkosto, joka sijoittuu hyvin kaupungin rakentamisalueille. Lisäksi yhtiöllä on yksi suuriin projekteihin sopiva betonia valmistava siirrettävä betoniasema. Asiakkaina ovat suuret venäläiset ja länsimaiset rakennusliikkeet, jotka arvostavat korkealaatuista betonia, täsmällisiä toimituksia sekä hyvää palvelua. LUJABETONILLE HISTORIALLISEN SUURI PAALUTOIMITUS METSÄ FIBREN UUTEEN BIOTUOTETEHTAASEEN Lujabetoni on solminut Metsä Fibren kanssa sopimuksen betonipaalutoimituksista rakenteilla olevaan maailman ensimmäiseen biotuotetehtaaseen Äänekoskella. Yhteensä paaluja toimitetaan yli 130 kilometriä Suomen metsäteollisuuden suurimpaan investointiin. www.luja.fi 12 Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren rakentama uuden sukupolven biotehdas rakennetaan Äänekoskelle, mikä on logistisesti sekä puuvarannollisesti hyvä tehdaspaikkakunta sellutuotantoon. Tehdashankkeen arvo on 1,2 miljardia euroa. Lujabetonille betonipaalukauppa on his- toriallisen suuri. Paalutustyö tehdään työyhteenliittymän tapaisella toimintamallilla, jossa Lujabetoni urakoi kohdetta kahden paalutusurakoitsijan ja yhden porapaaluurakoitsijan kanssa yhteistyössä. Paalutustyöt aloitetaan välittömästi ja saadaan valmiiksi pääosin vielä tämän vuoden puolella. Uusia Lujakoteja rakenteilla ympäri Suomea! OULU VIIHTYISÄÄ ASUMISTA MERELLISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Lujakoti rakentaa kolme upeaa kerrostaloa omalle tontille lähelle keskustaa. Asunto Oy Oulun Meritähti rakennetaan Hietasaaren merelliseen ympäristöön, joka tarjoaa erinomaiset ulkoilumahdollisuudet sekä hyvät yhteydet kaupungin keskustaan ja torille. Talo sijaitsee samalla alueella, mihin rakennettiin Oulun asuntomessut muutama vuosi sitten. Tarjolla on avaria ja valoisia huoneistoja yksiöistä suuriin terassilla ja parvekkeella varustettuihin kattohuoneistoihin. Osasta huoneistoista näkyy kaunis vesinäkymä merelle ja salmeen. Ensimmäinen talo valmistuu toukokuussa 2016. www.lujakoti.fi/asunto-oy-oulun-meritahti.html KUOPIO KALLAHDEN KAUNEUTTA JA ELEGANTTIA ASUMISTA Jos uuden kodin ostajaa kiinnostaa Kuopion kaunein alue kotikulmakseen, kannattaa valita Lujakodin vastavalmistunut Asunto Oy Kuopion Majakka tai rakenteilla oleva Asunto Oy Kuopion Reimari. Näyttävä rantakaupunginosa Maljalahti rajautuu Kallaveden rantaviivaan. Uudistunut Kuopion kauppatori sijaitsee vajaan kilometrin päässä ja matkustajasatama kesätoreineen on viiden minuutin kävelymatkan päässä. Alueella on loistavat ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Talvella pääset suoraan jäälle hiihtämään tai luistelemaan, ja kesällä esim. pyöräilyreitit ja vesiaktiviteetit ovat lähelläsi. www.lujakoti.fi/asunto-oy-kuopion-majakka.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-kuopion-reimari.html WWW.LUJAKOTI.FI HELSINKI YKSILÖLLISYYTTÄ, YHTEISÖLLISYYTTÄ, VIIHTYISYYTTÄ – TERVETULOA KRUUNUVUORENRANTAAN! Lujatalo ryhtyi rohkeasti kokeilemaan yhteiskehittelyn voimaa uudessa Helsingin Rosalanmäen asuintaloprojektissa. Rakennustyöt valoa hohtavassa talossa alkavat tänä syksynä. Suunnittelutyöhön osallistui rakentamisesta ja sisustuksesta kiinnostuneita kuluttajia, alueen asukkaita. Valmistumassa on talo, joka henkii viihtyisyyttä, muunneltavuutta ja yhteisöllisyyttä. Pihalta löytyvät omat kasvimaat, kumpareikot lapsille mäen laskua varten, grillialueet, yhteiset pyörien ja suksien huoltotilat… Pihalle on istutettu marjapensaita ja hedelmäpuita. Talo on osa Kruunuvuorenrannan valon kaupunginosaa, jossa talon parvekkeissa on oma valotaideteoksensa, jonka valaistusta voi itse säädellä. ”Borgströminmäen talon suunnitteluprosessi on ollut palkitseva. Lujatalon ideoimien asukastyöpajojen ansiosta mm. rakennuksen asukasolohuoneeseen on panostettu ja mietitty arkea helpottavia ratkaisuja. Rakennuksen yhteistilat ja piha edustavat uudentyyppistä ajattelua yhdistämällä omakotitaloasumisen piirteitä kerrostaloasumiseen. Yksi esimerkki tästä on kuraeteinen heti porrashuoneen sisäänkäynnin välittömässä yhteydessä. Kuravaatteet, koiran tai vaikkapa pyörätuolin voi pestä ennen kotiin tuloa puhtaaksi. Toinen on pyöränhuoltoon varattu tila, joka on sijoitettu asukasaolohuoneen viereen. Tilassa myös voidella ja huoltaa suksensa tarvittaessa. Ajatuksena on ollut, että asukkailla voi olla tilassa yhteiseen käyttöön tarkoitettuja työkaluja esim. porakone, ruuvimeisselit, saha, ruuvinväännin tms. Asukastyöpajassa ilmeni, että suuri osa ihmisistä kokee tärkeinä hyvät naapuruussuhteet ja haluaa ainakin mahdollisuuden tutustua muihin asukkaisiin. Asukasolohuoneessa on täysimittainen keittiö, netti- ja tv-liitännät, mahdollisuus perustaa yhteinen kirjasto lehtien vaihtohyllyineen ja seinätilaa lasten taidenäyttelylle. Asukkaiden yhteinen tila on täynnä mahdollisuuksia. Parhaimmillaan paikasta tulee asukkaiden pienen kynnyksen kohtaamispaikka, talon sydän. Näen sieluni silmin, että tilassa järjestetään kisastudioita, tehdään ruokaa yhdessä, pidetään synttäreitä, luetaan sanomalehti, käytetään naapurin opastuksella yhteistä ompelu- tai tietokonetta tai vain juodaan sumpit.” Kaisa Laiho, arkkitehti Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy www.lujakoti.fi/asunto-oy-helsingin-rosalanmaki.html 5 6 4 2 1 ESPOO KORTTELIASUMISTA ESPOOSSA Espoon Iirislahteen, lähelle Matinkylän palveluita, rakennetaan uutta asuinkerrostalokorttelia. Sijainti on ihanteellinen – iso kauppakeskus, Länsiväylä ja tuleva Matinkylän metroasema sijaitsevat alle kilometrin päässä uudesta asuinalueesta. Asuntoja on joka makuun – saunattomia ja saunallisia, yksiöistä aina suuriin perheasuntoihin. Jokaisessa asunnossa on oma tilava, lasitettu parveke. Osassa asunnoissa on huonekorkeutta jopa kolme metriä. Keskellä taloja sijaitsee autoton korttelimainen sisäpiha. Alueella sijaitsee myös parkkitalo. Muuttovalmiit: www.lujakoti.fi/asunto-oy-espoon-matinpuronpuisto-1.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-espoon-matinpuronpuisto-2.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-espoon-matinpuronpuisto-4.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-espoon-matinpuronpuisto-5.html Rakenteilla: www.lujakoti.fi/asunto-oy-espoon-matinpuronpuisto-6.html VANTAAN UUSI JA VIREÄ KAUPUNGINOSA VANTAA Vantaan Kivistöstä on lähivuosien aikana rakentumassa keskus, joka sijoittuu kehäradan varrelle. Yksi radan asemista tulee sijaitsemaan täällä. Tulevaisuudessa Kivistö on noin 30.000 asukkaan kaupunginosa. Kivistön kaupalliset palvelut sijoittuvat jatkossa aseman ympäristöön ja alueelle on suunnitteilla monipuolinen kauppakeskus, neuvola, päiväkoti ja ala-aste. Kivistöön rakennetaan myös laajat puisto- ja viheralueet. Lujatalo rakentaa alueelle, omalle tontille, ensimmäisten joukossa kaksi modernia taloa, josta on helppo löytää oma koti elämän eri vaiheisiin. Keskelle taloja rakennetaan vihreä korttelipiha leikki-, oleskelu ja viljelyalueineen. www.lujakoti.fi/asunto-oy-kiviston-kvartsi.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-kiviston-spektri.html WWW.LUJAKOTI.FI MODERNIA ASUMISTA TAMPEREELLA HISTORIAN HAVINASSA Uusi Lujakoti rakentuu huikean Pyynikin alueelle, jossa ennen sukkatehtaana palvelleen rakennusten upeat julkisivut sisäpihan piippuineen ovat jotain täysin uutta ja erilaista. Tämä on alue, jonne enää harvoin rakennetaan. Tänne historian havinaan rakentuu upouusi, kahdeksankerroksinen kerrostalo, joka valmistuu vuoden 2017 lopussa. Myynnissä on yksiöitä ja kaksioita, saunalla tai ilman. Kaikissa Asunto Oy Tampereen Ketlarin huoneistoissa on lasitettu parveke tai ranskalainen parveke, joka antaa asunnolle ilmavuutta ja lisätilaa. www.lujakoti.fi/asunto-oy-tampereen-ketlari.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-tampereen-puolari.html TAMPERE Alkuperäinen Suomen Trikoon rakennus Tampereen Satamakadulla saa täysin uuden käyttötarkoituksen, kun ylimpiin kerroksiin rakentuu kaksi uutta lisäkerrosta. Yksilölliset, tilavat pohjaratkaisut, terassit ja lasitetut parvekkeet, upeita koteja yhdessä tai kahdessa kerroksessa. Asunto Oy Tampereen Puolariin rakennetaan 9. ja 10. kerroksiin kaksi upeata lisäkerrosta. Puolari kiertää koko korttelin, joten mieleinen ilmansuunta on nyt helposti löydettävissä. Myynnissä on 24 asuntoa, yhdessä tai kahdessa kerroksessa, kaksioita, kolmioita, nelikoita tai vaikka viiden kuuden huoneen koti – lopullisen huonemäärän päätät sinä. SEINÄJOKI KESKUSTA-ASUMISTA PARHAIMMILLAAN Lujatalo rakentaa paraikaa uusia Lujakoteja aivan Seinäjoen keskustan tuntumaan. Alueella on rakenteilla kolmen taloyhtiön muodostama Lujakoti-asuinkerrostaloalue. Tontille rakennettavat uudet vaaleat ja ympäristöön sulavasti sopivat rakennuk- set koostuvat useista yksiöistä ja kaksioista. Talojen joka kerroksiin on tulossa myös perheasuntoja. Asunnoissa – myös niissä pienimmissä yksiöissä – on kaikissa suuri lasitettu parveke. Sijainti ei parempi voisi olla. Palvelut ovat aivan vieressä ja kivenheiton päässä sijaitsevat matkakeskus, Lakeudun risti, teatteri, kauppatori ja rantapuiston ulkoilualue. Yhteen taloyhtiön rakennuksista on tulossa jopa oma lähikauppa, joka täydentää alueen monia palveluja. www.lujakoti.fi/asunto-oy-seinäjoen-nestori.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-seinäjoen-pusteri.html www.lujakoti.fi/asunto-oy-seinäjoen-vihtori.html WWW.LUJAKOTI.FI Koonnut Julia Remula LUJAKOTIEN UUDET SISUSTUSTEEMAT Yksilöllisiä ratkaisuja, tyylikkyyttä ja värien harmoniaa. Sitä tarjoavat Lujakodin uudet sisustusteemat, jotka on koottu neljään erilaiseen tyylikokonaisuuteen. Tervetuloa viihtymään! Lujakoti on suunnitellut yhdessä asiantuntijoidensa kanssa valmiiksi mietittyjä sisustuskokonaisuuksia, jotka helpottavat asiakasta sisustusmateriaalivalinnoissa. Teemakohtaiset kylpyhuoneen ja keittiön kalusteja pintamateriaalit luovat yhtenäisen sisustuskokonaisuuden. Luo kodistasi mieleisesi Raffin, Helmen, Raitin tai Hiilen avulla. RAFFI HELMI RAITTI HIILI Raffissa on särmikkyyttä ja urbaania puhtia. Rohkean rennosti se ojentaa arkeesi rouheita värejä ja eläviä pintoja, joiden koskettamista ei kannata vastustaa. Puhtaan heleä Helmi loistaa viehättävän pelkistettynä ilman tehosteita. Rauhoitu ihastelemaan ajattoman valkean tyylin tuomaa selkeyttä ja avaruutta uudessa kodissasi. Tervetuloa kohtaa maan elämän huvit luonnon kos kettamassa Raittikodissa! Lämpimän vaaleat värisävyt ja koristeelliset yksityiskohdat henkivät luonnol lista kauneutta ja perinteikkyyttä, mikä antaa asunnollesi maalaisromanttisen sielun. Kun tammi kie toutuu hehkuvaan hiileen, syttyy kipinä. Sen lumous heijastuu vahvoista pinnoista ja kutsuu sinut nauttimaan tyylikkyyttä huokuvasta kokonaisuudesta. Hiili on valintasi, jos tahdot hioa kodistasi timantin. Verkossa olevan tilausjärjestelmän avulla voi valita teemapaketteja yhdellä painalluksella. 17 www.luja.fi Lujatalo rakentaa Länsi-Vantaan Keimolanmäelle 268 asuntoa ja kaksi parkkihallia neljälle eri rakennuttajalle. KEIMOLAN MOOTTORIRATA MUUTTUU ASUINALUEEKSI Vantaan Keimolanmäki tunnetaan 1960–1970-luvuilla toimineesta moottoriurheiluradasta. Rakennettava asuntoalue muodostuu moottoriradan paikalle. Alueen maamerkkinä tulevat toimimaan Lujatalon rakenteilla olevat asuinrakennukset, jotka muodostavat yhteensä 250 metriä pitkän nauhamaisen talojen ketjun. Asuinrakennusten erikoispiirteinä ovat alimpien kerros- www.luja.fi 18 ten graafisella betonilla tehdyt kuviot, joiden aiheet ovat – luonnollisesti – moottoriradan innoittamia. Keimolan moottorirata on teemana myös asuinalueen katujen, teiden ja rakennusten nimissä. Neljä asiakasta, kuusi kohdetta Alueen rakentaminen alkoi tänä keväänä ja etenee Lujatalon työmaapäällikkö Juha Klamin johdolla aikataulussaan. Neljän asiakkaan kuutta rakennusprojektia samanaikaisesti johtava Klami rakentaa joukkoineen aluetta kuin yhtä taloa. – Veikkaan, ettei tämän kaltaista projektia ole ainakaan Lujalla ollut ennen. Meillä on neljä asiakasta ja kuusi erillistä rakennusta. Kokonaisuu- Keimolanmäki sijaitsee Keimolan kylässä, Hämeenlinnan väylän länsipuolella, noin kolmen kilometrin päässä Kehä III:sta pohjoiseen. Lännessä alue rajautuu Naturaalueeseen kuuluvaan Isosuohon sekä Petikon virkistysalueisiin, idässä valtatie 3:een. Kehäradan Kivistön asema sijaitsee noin 800 metrin päässä alueen etelänurkasta. Entinen Keimolan moottoristadion sijoittuu alueelle. Lähde: Vantaan kaupunki KEIMOLANMÄKI, VANTAA den hahmottamiskyky on tässä projektissa todella tärkeää. Klamin mukaan luotettavat ja ammattitaitoiset yhteistyökumppanit ja aikatauluihin sitoutuminen ovat avainasemassa suuren työmaan etenemisessä. Keimolanmäen työmaa työllistää välillisesti tai suoraan toista sataa työmiestä. Parhaimmillaan työmaalla tulee työs- kentelemään lähes 200 työmiestä yhtäaikaisesti. – On mielenkiintoista olla mukana rakentamassa uutta asuinaluetta ja nähdä Keimolan historiallisen moottorirata-alueen heräävän uudelleen henkiin asuinalueen muodossa. Alue tarjoaa tulevaisuudessa asunnon 2500 asukkaalle ja Lujatalolle työtä lokakuuhun 2016 asti, sanoo Klami. • Aikataulu 02/2015 – 09/2016 • Leksankuja 3, 92 vuokra-asuntoa sekä parkkihalli – asiakas Sato Oy • Leksankuja 5, parkkihalli – asiakas Sato Oy • Currenkuja 3, 73 asumisoikeusasuntoa – asiakas TA-yhtymä • Leksankuja 4 B, 42 vuokra-asuntoa – asiakas TA-yhtymä • Leksankuja 4 A, 61 vuokra-asuntoa – asiakas Alkuasunnot Oy • Currenkuja 5, parkkihalli – asiakas Asuntosäätiö • Kohteiden veroton urakkasumma on yli 30 miljoonaa euroa • Työmaapäällikkö Juha Klami • Työpäällikkö Risto Multala 19 www.luja.fi YTIMEKKÄÄSTI ESPOON UUDEN SAIRAALAN HARJAKAISET Espoon uusi sairaala on noussut harjakorkeuteensa ja tilaisuutta juh- listettiin perinteisin menoin harjannostajaisissa. Uusi sairaala nousee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistaman Jorvin sairaalan kylkeen. Rakentaminen kestää vuoden 2016 alkupuolelle asti. Hankkeen kokonaislaajuus on 68 600 brm2 ja kokonaistilavuus on 310 000m3. LUJA LANSEERAA OUT OF THE BOX -KONSEPTIN Lujatalon uusi Out of the Box -toimitilarakentaminen tar- joaa tiloja kaukana tavanomaisuudesta. Laadukas rakentaminen yhdistyy inspiroivaan ympäristöön ja toiveiden mukaisiin työtiloihin. Out of the Box kehottaa miettimään toimitiloja uudella tavalla. Tutustu ensimmäisiin uuden konseptin kohteisiin grandwing.fi tai lujatalo.fi/out-of-the-box LUJA DREAM TEAM SUOLENTOPALLON MM-KISOISSA www.luja.fi 20 TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSKORJAUKSESTA KIITETTÄVÄÄ PALAUTETTA Pirkanmaan Lujatalo urakoi Tampereen tunnetun uintikeskuksen. Uintikeskus on todennäköisesti ainoa uimahalli Suomessa, jossa on upean tiilenpunainen allasalue. Urakan jälkeen tilaajapalautteessa kiitettiin urakointiin osallistunutta työryhmää korkeasta laatutasosta vaativassa hankkeessa, yhteistyökykyä ja halua saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos asiakkaalle. Lujan henkilöstöstä koostuva ryhmä Luja Dreamteam osallistui suolentopallon MM-kisoihin Haukivuoren Rajasuolla. Suolentopallon MM-kisojen Business-sarjassa pelasi 16 joukkuetta. Suurin osa joukkueista oli tottuneita suolentopallokisojen kävijöitä. Lujan oma joukkue sijoittui tasaväkisessä kilpailussa sijalle 9. Ensikertalaisilta varsin hyvä suoritus! KOLUMNI TIETOMALLI MULLISTAA PERINTEISET TOIMINTATAVAT Tietomallintaminen on tullut jäädäkseen rakennusalan toimintaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Näkyvä muutos on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Tilaajien tietoisuus mallintamisesta saaduista hyödyistä on lähtenyt selvästi lisääntymään. Sen seurauksena lopultakin, sanon tämän tietomallintamiseen ”hurahtaneena” asiantuntijana, mallintamispalvelujen kysynnän ja tarjonnan kasvuun tarvittavan toimijoiden kriittinen massa on ylittynyt. Yhä useammin tilaaja edellyttää tarjouspyynnöissään tietomallien käyttöä hankkeiden suunnittelussa, laskennassa ja tuotannossa. Yleisessä kielenkäytössä tietomallilla tarkoitetaan tietomallinnusohjelmalla tehtyä rakennuksen digitaalista mallia. Tähän malliin linkittyy kaikki rakennushankkeen aikana tarvittava tieto suunnittelusta rakennusvaiheeseen ja rakennuksen elinkaareen. Tietomallintaminen sisältää ajatuksen, että oikean tiedon on oltava saatavilla oikeilla ihmisillä oikeaan aikaan, ja mallien käyttö on sovitettava yhteen yrityksessä vallitsevien muiden toimintatapojen kanssa. Jos yrityksellä ei ole kehitettyjä toimintatapoja tietomallien käyttämiseksi rakennushankkeissa, päädytään helposti tilanteeseen, jossa tietomalleja pyritään käyttämään hyväksi projekteissa sovitettuna perinteiseen, vuosikausia vakiintuneeseen toimintatapaan. Samalla unohdetaan, että tietomallintamisen käyttöönotto työyhteisössä aiheuttaa muutoksen toiminnassa. Tämä muutos voi olla hallitsematon, jolloin työyhteisö pyrkii vastaamaan muutostarpeeseen yksittäisten yksilöiden osaamiseen perustuvana toimintana – tai vaihtoehtoisesti hallittuna ja ohjattuna prosessina, jossa toimijat pyrkivät yhdessä määrittelemään uuden toimintatavan ja siirtämään sen käyttöönoton ja jatkuvan uudelleenmuotoilun kautta vakiintuneeksi yrityksen toimintatavaksi. Yrityksessä, joka ei ole käyttänyt toi- minnassaan tietomalleja, mutta päättää ottaa ne käyttöön, tullaan oppimaan jotakin sellaista mitä ei ole vielä olemassa. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi kehityksen päätepistettä ei tulisi määritellä etukäteen. Kehityksen suunta voidaan kuitenkin määritellä. Tietomallintamisessa toimintatavan suuntaa voidaan arvioida yrityksessä aiemmin käytettyjen suunnittelun, laskennan ja tuotannon ohjelmistojen nykytilan ja uusien tietomalliohjelmistojen kokeilujen ja toimintamuutosten vaatimien kehitystarpeiden, ”kuilujen”, perusteella. Tietojärjestelmätasolla pyritään löytämään ja ottamaan käyttöön sellaiset ohjelmisto- ja järjestelmäratkaisut, jotka tukevat toisiaan. Kehityksen suuntaan vaikuttavat myös nykyisen toimintatavan ristiriidat ja häiriöt sekä niiden ratkaisuihin liittyvät innovaatiot. Toimintatavoissa vallitseviin häiriöihin voidaan etsiä ratkaisuja sellaisista tuotantomenetelmistä ja ajattelutavoista, jotka tukevat sekä toiminnan että tietomallintamisen tavoitteita kuten esimerkiksi Lean Construction -menetelmät ja niiden soveltaminen ja käyttö projekteissa. Kehityksen suuntaan vaikuttavat lisäksi toimintaympäristössä tapahtuvat säännösmuutokset ja uudet sopimusmenetelmät. Paljon on vielä kokeilematta ja keksimättä, ja paljon hyväksi havaittuja toimintatapoja on vielä harvojen käytössä. Rakentamisessa tehostaminen, Lean, ympäristösertifikaatit ja laatu ovat koko ajan esillä, ja tietomallintaminen - BIM - on yksi keino tavoitteiden saavuttamiseksi, johon Lujatalossa tullaan tarttumaan tiukasti lähitulevaisuuden kehitysohjelmassa. Matti Tauriainen Kirjoittaja on Lujatalon tietomalliasiantuntija. 21 www.luja.fi • Technopoliksen Tampereen keskustakampuksen laajennusosan työmaa • Pääurakoitsija Lujatalo Oy • Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy • Kolmannen ja neljännen vaiheen kustannusarvio on noin 39 miljoonaa euroa ja laajennuksen suuruus on 11 950 neliömetriä. • Pysäköintipaikkoja laajennuksen jälkeen tulee olemaan 550. • Technopoliksen rakennushankkeen työllistävä vaikutus on Pirkanmaalla vuosina 2014-2016 noin 100 miestyövuotta. Rainer Kivikko huolehtii, että Technopolis valmistuu ajallaan. TAMPEREEN TECHNOPOLIS LAAJENEE Lujatalo urakoi Pirkanmaalla useassa eri kohteessa. Yksi sijainniltaan keskeisimmistä kohteista on Technopoliksen Tampereen keskustakampuksen laajennusosa. Technopoliksen työmaalla saa pitää papereistaan kiinni. Tuuli pyörittää työmaan rakennuksen ylimmissä kerroksissa siten, että vieressä seisovan puhetta ei tahdo kuulla. – Ei tänään ole edes mikään erityisen tuulinen päivä, toteaa työmaan vastaava mestari Rainer Kivikko. – Tämä on aika normaalia tämänkorkuisissa hankkeissa. Kivikko tuntee työmaat ja niiden erityispiirteet. Rakennusala vetää siinä määrin alan nestoria puoleensa, että hän ehti olla kaksi viikkoa eläkkeellä, ennen kuin Lujatalolta soitettiin ja houkuteltiin mukaan Technopoliksen hankkeeseen. – Tämä oli niin mielenkiintoinen hanke, että tulin mielelläni mukaan. www.luja.fi 22 Yksi mielenkiintoisista, mutta eittämättä haastavimmista Technopoliksen urakointiin liittyvistä seikoista on logistiikka. Työmaa sijaitsee nimittäin aivan Tampereen keskustassa, vilkkaiden auto- ja kävelyteiden ympäröimänä. Se luo omat haasteensa työmaan päivittäiselle logistiikalle. – Tämä on meille arkista rakentamista ja kaikki etenee aikataulussaan, mutta logistiikka tuo totisesti omat haasteensa. Kadun toinen kaista on välillä suljettu elementtikuljetusten ja muun tavarakuljetusten takia. Kevyen liikenteen väylä on tontin puolelta suljettu loppusyksyyn asti turvallisuussyistä. Näin meidän on pakko toimia, koska muuten emme saisi millään toimituksia sisään. Technopoliksen uudisrakennukset kohoavat seitsemän kerrosta maan pinnan yläpuolella. Kolme kerrosta parkkitilaa löytyy talon alta. Tontti sijaitsee mäen päällä ja rakennuksen ylimmistä kerroksista aukeavat aavat maisemat ympäri Pirkanmaata. Keskustakampuksen 3 ja 4-osien rakennusurakka alkoi elokuussa 2014 ja valmistuu toukokuun loppuun 2016 mennessä. Technopolis Yliopistonrinteellä työskentelee nyt noin 65 yritystä ja noin 1 600 työntekijää. Viimeisen vaiheen talojen valmistuessa ensi vuonna niiden myötä Yliopistonrinteellä työskentelevien yritysten määrä nousee arviolta 100:aan ja työntekijämäärä yli 2 400 henkilöön. YTIMEKKÄÄSTI Tämä on ollut meille myös työturvallisuutta parantava tekijä. HAUKIPUTAALLA SIIRRYTÄÄN NESTEKAASUN KÄYTTÖÖN Fesconin kuivaus prosesseissa käytetään yleisesti tehokkaaksi tutkittua nestekaasua. Näinä päivinä myös Haukiputaan tehtaalla polttoöljy tullaan korvaamaan nestekaasulla. Säästöä syntyy paitsi kustannuksissa, myös ympäristössä. Fesconin Hausjärven tehtaalla nestekaasua on käytetty jo pitkään hyvillä kokemuksilla. Kun Haukiputaan tehtaalla tuli tarve uudistaa laitehankintoja, oli luontevaa valita vaihtoehdoksi nestekaasu. – Meille tämä on ennen kaikkea muutos siihen, että saamme entistä parempaa laatua tehokkaammin ja turvallisemmin. Nestekaasun puhtaus, hyvä tehokkuus, tuotteen ja ilman parempi laatu alhaisten päästöjen muodossa ratkaisivat valintamme, toteaa tehdaspäällikkö Mauri Klavert. Tulevaisuuden kaasu Nestekaasussa yhdistyvät puhtaus, tehokkuus ja säädettävyys. Siitä syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat selkeästi alhaisemmat kuin hiilellä ja öljyllä. – Nestekaasu on ympäristönäkökulmasta ihanteellinen polttoaine ja meidän tarvitsemassa hiekan kuivatuksessa selkeästi tehokkaampi kuin perinteinen polttoöljy. Tehokkuuden lisäksi se on taloudellisin ja järkevin tapa toimia hiekan kuivatuksessa. Klavert painottaa myös prosessin puhtautta. – Polttoöljy on se perinteinen tapa, mutta nyt nestekaasun avulla saamme polttotapahtuman niin puhtaaksi, että saimme kaikki mahdolliset tuottei demme polttoainejäämät minimoitua. Nestekaasusta puhutaan vihreänä vaihtoehtona polttoöljylle. Täyttä riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista tuskin ihan lähitulevaisuudessa saadaan, mutta nestekaasu on niiden joukossa ympäristöä säästävä vaihtoehto. Toisin kuin öljyn käytössä, nestekaasua poltettaessa vapautuu ilmaan huomattavasti vähemmän hiilidioksidia, rikkiä tai muita haitallisia hiukkasia. – Normaalisti täydellisessä palamisessa nestekaasusta vapautuu ilmaan hiilidioksidia ja vesihöyryä. Kaasun puhtaus oli siten meille myös iso asia – savupiipusta tulee polttoöljystä aina jäämiä, jolloin ne puhalsivat tuulella tehtaan lastauslaiturille. Vaihtamalla kaasuun saamme puhtaammaksi alueen, jossa meidän henkilökuntamme työskentelee. Siinä mielessä tämä on ollut meille myös työturvallisuutta parantava tekijä, kertoo Klavert. Kohta täydellä höyryllä Haukiputaan tehtaan nestekaasulaitteet ovat jo asennettu ja tarvittavat toimenpiteet tehty. Nyt odotellaan viimeistä Tukesin hyväksyntää, jonka jälkeen toimintaa päästään käynnistämään. Hankkeen tärkeinä yhteistyökumppaneina toimivat kaasun toimittaja Kosangas ja Tukes, joka valvoo prosessia asennuksen jokaisessa vaiheessa. – Malttia tämä asentaminen ja käyttöönotto kyllä vaatii. Kaasu on tiukasti valvottu ja lupaprosessi on pitkä. Kustannuksista ja tulevista säästöistä kysyttäessä Klavert toteaa, että laskelmia on totta kai tehty. – Kyllähän tämä maksaa itse itsensä takaisin jossain vaiheessa. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että meillä mukana tärkeinä tekijöinä ovat myös laatukysymykset ja ympäristönäkökulmat, jolloin euroja ei voi eikä kannata laittaa yksioikoisesti jonoon. Se on monien hyötyjen summa. 23 www.luja.fi MATKALLA Lapuan keskustan tuntumaan valmistui kesällä 60-paikkainen Palvelukoti Jokilintu. Talon valmistumisesta hyötyvät uusien asukkaiden lisäksi myös terveyskeskuksen sairaalaosasto ja kehitysvammaisten päivätoiminta, joille vapautui lisää kaivattua tilaa toimintojen parantamiseen ja kehittämiseen. Kokonaisurakasta huolehti kokenut Lujatalon Pohjanmaan työryhmä. Kokonaiskerrosala 3 038 m2 Kokonaishankkeen arvo 6,9 M€ Rakennuttaja Lakea Oy Pääurakoitsija Lujatalo Oy LAPUALLE UUSI PALVEL Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan nyt vilkkaasti. Lapualle valmistui kesäkuussa Lujatalon urakoima 60-paikkainen ikäihmisille tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Lapuan vanhustyön johtajan Sirkka Eväsojan mukaan kaupungin tavoitteena oli purkaa loputkin ikäihmisten laitospaikat. Uusi yksikkö tarjoaa mahdollisuudet siirtyä laitoshoidosta kodinomaiseen asumiseen. – Meillä rakentaminen lähti totta kai tarpeesta. Hankkeella oli paitsi taloudellinen, myös inhimillinen tavoite. Halusimme purkaa 36 terveyskeskuksen laitospaikkaa ja tarjota ikäihmisille mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen. Heidän muutettuaan uuteen palvelutaloon voimme myös hyödyntää terveyskeskuksen vapautuneet tilat akuuttisairaanhoitoon ja kuntoutukseen, joka on meille iso asia. Vaikutus on moninkertainen; nyt myös kehitysvammaisten päivätoiminta ja vaativat erityisryhmät hyötyvät Liuhtarin kiinteistön laitospaikkojen vapautuvista www.luja.fi 24 tiloista uuden talon valmistumisen myötä. Tällä on myös työllistävä vaikutus, koska voimme palkata nyt avattuun palvelutaloon uutta henkilökuntaa. Jokilintu on esimerkki esteettömän rakentamisen vaatimuksista. Pitkät luiskat johdattavat asuntoihin sisään, talon wc- ja peseytymistilat ovat invavarusteltuja. Katoissa kulkevat kiskot mahdollistavat jokaiseen huoneeseen kattonosturit, jotka parantavat hoitajien työergonomiaa ja helpottavat käytännön hoitotyötä. Tilaaja toivoi talolta paitsi käytännöllisyyttä, myös estetiikkaa. – Jokilintu on monen ihmisen koti, joten meille oli tärkeää, että talo on suunniteltu viihtyisäksi. Rakennuksen sisäpuolen puupaneelit poistavat kaikua ja luovat tilaan tunnelmaa. Sisääntuloon saatiin hieno korkea tila. Toivoimme myös taloon useita terasseja, jolloin talon asukkaat voivat nauttia ulkoilmasta niin aurinkoisella kuin sateisellakin säällä, toteaa Sirkka Eväsoja. Osa talon ikkunoista rajautuu lähes lattiatasoon asti. Eväsoja iloitsee esteettömästä näkymästä. – On hienoa, että ikkunat on suunniteltu lattiaan asti. Silloin myös pyörätuolista voi nähdä esteettömästi ulos. Luonto tulee sananmukaisesti sisälle. Pyörätuolilla on muutoinkin helppo liikkua sekä sisällä että ulkona. Taloa ympäröivät kävelykujat, nurmikot ja pensaat. Alue on rauhoitettu autoliikenteeltä ja sisäpihalle on rakennettu eri tarpeisiin suunniteltuja ulkoilualueita. – Meillä on asukkaina myös muistisairaita, joten olemme suunnitelleet alueen siten, että myös he voivat tuntea mahdollisuuden liikkua vapaasti, vaikka alue onkin aidattu, toteaa Eväsoja. Paikalla rakentaen Kaupungin omistuksessa olevan uuden palvelutalon rakennuttajana toimi Lakea. Alun perin hanke piti toteuttaa puumoduulirakenteisena, mutta toimittajien kapasiteettipulan takia palvelutalo toteutettiin kokonaisurakkana • Palvelukoti Jokilintu muodostuu neljästä 15 asukkaan yksiköstä nimeltään Niittyvilla, Kultaniitty, Isuntupa ja Paapantupa. • Lapuan kaupunki sai palvelukodin rakentamiseen avustusta Aralta sekä korkotukilainaa, joten hankkeeseen ei ole käytetty kaupungin omaa rahoitusta. • Palvelukodin kaikki paikat ovat tällä hetkellä täynnä. LUTALO IKÄIHMISILLE perinteisin menetelmin paikalla rakentaen. – Lujatalon osalta rakentaminen alkoi huhtikuussa 2014 ja valmistui reilua vuotta myöhemmin tämän vuoden kesäkuussa. Meillä on kaikki sujunut aikataulussa ja saimme tähän todella hyvän urakoitsijaryhmän toteuttamaan hanketta, toteaa Lujatalon Pohjanmaan aluepäällikkö Matti Ylihärsilä. Pohjanmaata piiskanneet runsaat kevätsateet otettiin huomioon rakentamisessa. – Kyllähän meillä suomalaisilla on pitkä kokemus puurakentamisesta. Kevät oli todella runsassateinen, joten oli tärkeää suojata rakennus hyvin, jotta varmistimme puurakenteiden kuivana pysymisen. Talosta suunniteltiin H-mallinen, jolloin kaikki rakennukset yhtä lukuun ottamatta ovat kiinni toisissaan. Katon kanssa oli oltava tarkkana, koska kaikkien rakennuksen siipien korkeudet oli saatava osumaan yhteen. Siitäkin selvittiin huolellisella ennakkosuunnittelulla. Ympäristöön hyvin istuva rakennus on puurakentamisen malliesimerkki. Paitsi talon ulkopuolella, myös sisäpuolella on käytetty runsaasti puuta. Rakennus koostuu yksiöistä ja kak sioista, joissa jokaisessa on omat peseytymistilat. Asukkaat kokoontuvat ruokailemaan yhteisiin ruokailutiloihin. – Talo on maisemaan hyvin istuva. Viihtyisyyttä sisätiloihin luovat vaaleat paneloidut seinät ja suuret, modernit valaisimet. Talo on näyttävä sekä sisältä että ulkoa, toteaa Ylihärsilä. Sujuvaa yhteistyötä Sirkka Eväsoja on ollut kunnan puolelta vahvasti mukana rakennusprojektin joka vaiheessa. Yhteistyössä ovat korostuneet matalan kynnyksen yhteydenpito ja ennakointi. – Olen tainnut istua jokaisessa työmaapalaverissa mukana. Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Lujatalon kanssa ja erityisesti siihen, että pro- jektissa on kuunneltu tilaajaa tarkasti. Rakentamisen yhteydessä täytyy aina tehdä ylimääräisiä ratkaisuja ja tässä vastaava mestari Sami Syväoja on toiminut kiitettävällä tavalla. Minua on aina informoitu etukäteen ja pidetty tarkasti ajan tasalla. Ei ole aina itsestään selvää, että tilaaja saa olla näin aktiivisesti mukana. Hankkeessa on pysytty aina aikataulussa ja jopa edellä. Arvostan tämän kaltaista hyvää ennakointia. Myös Lujatalolle on sujuva yhteistyö ollut tärkeää. Kaupungin aktiivinen ote rakennusprojektin aikana siivitti projektia vauhdilla eteenpäin. – Yhteistyö on pelannut todella hyvin. Kaupungin edustajat ovat osallistuneet työmaakokouksiin ja olleet muutenkin aktiivisesti hankkeessa mukana. Olemme myös olleet tyytyväisiä siihen, että saimme valittua erinomaiset urakoitsijat tähän kokonaisurakkaan, toteaa Ylihärsilä. 25 www.luja.fi Valtakunnallinen Aseman Lapset ry. täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Olemassaolon perusta on edelleen sama – tarve toimia lasten ja nuorten hyvän kasvun eteen. KETÄÄN EI JÄTETÄ Aseman Lapset sai alkunsa vuonna 1990 Helsingistä, mutta on kasvanut vuosien aikana valtakunnalliseksi toimijaksi. Iso osa yhdistyksen toimintamuotoa on ympäri Suomea toimivat Walkers-kahvilat, joissa nuoret voivat kohdata sekä toisiaan että aikuisia vapaaehtoisia. Kahviloiden toiminta perustuu matalan kynnyksen toimintaan. Walkers ei ole vain kahvila – se on työväline, jonka avulla nuoria kohdataan luontevassa ympäristössä ja tuetaan tarvittaessa heidän muuttuvissa elämäntilanteissaan. Nuorten parissa työskentelee yhdistyksen kokenut ryhmä sitoutuneita aikuisia. Jo reilut 10 vuotta yhdistyksessä ensin luottamushenkilönä, nyt toiminnanjohtajana toimivan Christian Wentzelin apuna toimii 20 palkattua työntekijää sekä muutama sata vapaaehtoista. Wentzel kiittää paitsi asiaan omistautuneita työntekijöitä, myös satoja vapaaehtoisia, jotka antavat nuorille sitä tärkeintä – omaa vapaaaikaansa. – Me kilpailemme ihmisten ajasta. Tarjontaa on nykyään niin paljon, että olen valtavan kiitollinen niille aikuisille, jotka haluavat käyttää aikaansa meidän nuorten eteen tehtävälle työlle. Uskon, että he myös saavat tästä jotain itselleen. Ollaan ihmisiksi Helsingin Walkersin sielu ja lähes alusta lähtien yhdistyksen toiminnassa mukana työskennellyt johtava Walkerstoimintavastaava Mauri Mujunen on Helsingin nuorisotyön pioneereja. Hän on nähnyt 20 vuoden aikana nuorison muuttuvan. – Silloin kun Walkers-toiminta alkoi, väkivalta Helsingin tietyissä keskustan osissa oli arkea. Päihteiden käyttö oli silloin myös täysin erilaista kuin tänään. Yksi suuri muutos nuorten elämässä tapahtui, kun kännykät tulivat. Kontaktin otto muutti muotoaan. Viimeinen suuri muutos Mujusen mukaan on ollut sosiaalinen media, jol- www.luja.fi 26 loin ihan kaikkeen ei enää ehdi keskittyä mediavyöryn takia. – Kännykät muuttivat nuorten yhteydenpitoa. Ylipäätään koko sosiaalinen media on muuttanut nuorten elämää valtavasti. Silti tarve kasvokkaiseen kohtaamiseen ei ole mihinkään hävinnyt, vaan tilanne on pikemminkin päinvastoin. Nuoret ovat nykyään myös vapaampia valitsemaan omaa tietään. – Alakulttuurit ovat muuttuneet rajusti. Ennen meillä oli esimerkiksi punkkarit ja rokkarit – nyt nuorisokulttuurin kirjo on todella laaja. Nuorilla on paljon vapaampi mahdollisuus tuoda omia aatteitaan esiin, toteaa Mujunen. Rauhallisesti sanojaan punnitseva, tarkasti nuorten elämää analysoiva Mujunen palkittiin tänä keväänä vuoden 2015 nuorisotyön tunnustuspalkinnolla hänen sitoutumisestaan nuorisotyöhön sekä laajasta osaamisestaan ja asiantuntijuudestaan nuoriso- ja sosiaalityössä. Mujusen mukaan nuoret ovat iloisia siitä, että heillä on vapaa-ehtoisia aikuisia tukemassa heidän kasvua ja kehitystä, vaikka he eivät sitä aina näyttäisikään. – Nuoret ihmettelevät usein, että miten joku tekee tätä ilmaiseksi ja vielä heidän kanssaan. Yleensä heidän saamansa palaute on jotain ihan muuta. Tämä on juuri se meidän käänteinen juttumme eli vapaaehtoisten ryhmä on meille A ja O suhteessa nuoriin. Nuoret voivat löytää sen heille sopivan aikuisen, johon tukeutua ja joka näyttää esimerkkiä, toteaa Mujunen. Talouden tilkkutäkki Aseman Lapset ry saa rahoitusta toiminnalleen useasta eri lähteestä. Avustusta anotaan kaupungilta, säätiöiltä sekä yrityksiltä. Toiminnanjohtaja Wentzel painottaa yritys- ja yksityislahjoittajien suurta merkitystä toiminnan kannalta. – Onneksi on yleisesti ymmärretty, että tämän kaltaiselle toiminnalle on suuri kysyntä ja tarve. Muiden avustusten lisäksi olemme kiitollisia yrityslahjoittajista, jotka merkittävästi tukevat toimintaamme. Yrityslahjoittajien lisäksi me olemme onnekkaita siksi, että olemme saaneet muutaman merkittävän yksityisrahoittajan tukemaan toimintaamme. Christian Wenzel korostaa, että yhdistys ei ole viranomainen. – Emme ole viranomainen, mutta teemme paljon yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Emme mielellään luovu toimintatavastamme, joka perustuu ketteryyteen. Jos näemme jotain, mihin täytyy puuttua, voimme tarvittaessa toimia hyvin nopeastikin. Täytyy ymmärtää, että tämä kenttä on jatkuvasti liikkeessä ja meidän on pysyttävä mukana. Kun nuorella on hätä, se hoidetaan heti. Haastattelu tehdään aurinkoisena syyskuun päivänä Helsingin Narinkkatorin Walkers-kahvilassa. Kahvila aukeaa arkisin klo 14.00. – Avaamalla iltapäivällä viestitämme sitä, että koulu on oikeasti paikka, jossa täytyy olla siihen asti, toteaa Wentzel. Kyltti seinällä kertoo, että kahvi ja tee maksavat 10 senttiä. Muut kahvilan tuotteet ovat niin ikään lähes ilmaisia. – On tärkeää, että hinnat eivät ainakaan ole kynnys tulla Walkersiin tapaamaan muita, toteaa Mujunen. – Kahvilaan ovat kaikki nuoret tervetulleita, vaikka ei haluaisi ostaa mitään. Sisään saa myös tulla, vaikka nuori ei olisi aivan selvin päin. Ketään ei jätetä ulos, koska esimerkiksi talvella on olemassa riski, että päihtynyt nuori sammuisi pakkaseen. Mieluummin otamme hänet sisään ja häntä koskevat samat pelisäännöt kuin kahvilan muita nuoria eli ollaan ihmisiksi. Haluamme nähdä myös oireilevat nuoret omana itsenään, siksi tärkein kysymyksemme kuuluukin: Mitä sinulle kuuluu? – Toiset päivät ovat kultaa, toiset vain hopeaa, toteaa Walkers-kahvilan keskeinen hahmo Mauri Mujunen. Aseman Lapset ry • Täyttää tänä vuonna 25 vuotta • Toiminnan keskiössä Walkers-kahvilatoiminta sekä eri alueille jalkautuva liikkuva nuorisokahvila Walkers-bussi. Yhdistyksen Friends-toiminta tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Löytävän nuorisotyön ajatuksena on edistää kokemusta yhteistyön tilojen kuulumisesta kaikille. Yhdistys järjestää katusovittelua, jossa yhteistyötä tehdään järjestyksenvalvonnan, poliisin, sovittelutoiminnan ja sosiaalitoimen kanssa. Yhdistyksellä on myös katuväkivaltaa ehkäisevä työtä, jossa toimitaan erityisesti Itä-Helsingin metrolinjojen alueilla. • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta? Lue lisää www.asemanlapset.fi Luja-yhtiöt tukee Aseman Lapset ry:n toimintaa. jä Ei enää säkke kerroksiin Pumppausa ika vain 5–10 m in/ kylpyhuone . 7 B L i n o t Lattiabeäästöä työajoissa Merkittävää s Aikaa säästävät uutuustuotteet saneeraus- ja uudiskohteisiin FESCON LATTIABETONI LB 7 Erikoissementtisideaineinen, pumpattava, nopeasti kuivuva lattiabetoni kuiviin, kosteisiin ja märkätiloihin. Soveltuu lattiavaluihin ja roilotäyttöihin, joissa rakenne on saatava sisätiloissa nopeasti käyttöön esimerkiksi linja saneerauskohteissa. Kerrospaksuudet 10–150 mm. • Helppokäyttöinen • Hyvät työstettävyysominaisuudet • Nopea lujuudenkehitys • Nopea kuivuminen • Yhdellä työvaiheella vedeneristettävä pinta • Kuituvahvistettu FESCON VEDENERISTE TT TU EX OT PERT SERVICE S O Y CEmerkitty, ETAGtestattu, M1luokitus, VTTsertifioitu. V LB 7 ja SR 7:llä tehdyt valmiit pinnat sovel tuvat suoraan laatoitusalustaksi. Pinnat vedeneristetään Fescon Vedeneristeellä joka on CEmerkitty ja täyttää VTT:n järjestelmä sertifikaatin. Fescon vedeneristysjärjestelmä on siten luotettava ja turvallinen tapa tehdä märkätilojen vedeneristystyöt. ESERTIFIK A T AT I
© Copyright 2024