Suomen - LujaTalo
LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 3/2010 200 eläimen navetta 28 ”avaimet käteen” periaatteella NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ 6 12 Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT Sisällys 6 12 ROHKEA KOKEILU KUOPIOSSA: NOLLAENERGIAKERROSTALO 18 YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ 24 ruk:n arvokas päärakennus korjataan käsityönä lujapalvelut sai eturintamassa clean cardin 34 36 luja-passiivitalo kuopion saaristokaupungissa on valkoinen, kevyt ja ilmava Pääkirjoitus............................................... 3 ToimitusjohtajaGallup................................ 4 Rohkea kokeilu Kuopiossa: nollaenergiakerrostalo............................... 6 Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista............................................. 8 Nollaenergia haastaa rakentajat............... 10 Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä......... 12 Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat........................... 15 myllymäen herttua houkuttelee ostajia myös helsingistä 3D jyllää Jyväskylässä............................. 16 RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä......................... 18 Johtajia tarvitaan nykyisin enemmän........ 21 Lujapalvelut sai eturintamassa CleanCardin............................................ 24 Kotimainen työ kunniaan.......................... 26 Kaarakaisille 200 eläimen navetta ”avaimet käteen” periaatteella.................. 28 Suomen ensimmäinen FI-merkitty hormielementti........................................ 32 Elsa Paronen: ponnistus oli vaivan väärti... 33 Luja-passiivitalo Kuopiossa on valkoinen, kevyt ja ilmava........................................ 34 Myllymäen Herttua Hämeenlinnassa houkuttelee ostajia myös Helsingistä........ 36 Vierailu Skotlannin asuntomessuilla........... 38 Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö..... 39 Lujat arvot Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto Lyhennelmä Lujan hallituksen puheenjohtajan Hannu Isotalon pitämästä puheesta Betoniteollisuuden kesäkokouksessa Kuopiossa 13.-14.8.2010. Puheessaan Isotalo käsitteli rakentamisen tulevaisuuden trendejä. Energiatehokkuus lyö läpi nyanssista reunaehdoksi Energiatehokkuus tulee rakentamiseen pakottamalla, koska se ei ole juurikaan edennyt vapaaehtoisesti EU-tasolla. Uudet ratkaisut tehdään ensin tukiaisilla houkutteleviksi ja sen jälkeen ne tulevat pakollisiksi tiukkenevan lainsäädännön myötä. Tiukennus tapahtui juuri vuoden 2010 alussa ja seuraava on vuorossa 2012, jolloin joutunemme rakenneteknisesti passiivitalotasolle. Kiristyvät normit nostavat rakennuskustannuksia ja teollisuus joutuu vastaamaan tähän tuotekehityksellä. Rakennusten purkamisen tabusta päästään Suomessa eroon ja sen myötä rakennusten elinkaarikustannuksia voidaan aidosti verrata uuden rakentamisen vaihtoehtoon. Energian hinta jatkaa nousuaan. 3D-mallinnus etenee kuin juna Rakennussuunnittelussa 3D-mallinnus lyö itsensä läpi, koska hyödyt rakennuttajalle ovat niin suuria: tilojen suunnitelmallisuus ja tehokkuus paranevat, suunnittelu helpottuu ja rakennusosien valmistus Korkeat rakennukset tulevat Energiatehokkuuden nimissä kaupungeista halutaan tiiviitä ja korkeita, jotta sisäinen liikenne minimoituu. Pääkaupunkiseudulla on jo rakennettu useita tornitaloja ja ennustan korkeiden rakennusten boomia koko Suomeen. RYM luo uuden pohjan huippututkimukselle Rakennusalan kehittämisen polttopiste on siirtynyt RYM:iin (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä). Myös Tekesraha tullaan kanavoimaan jatkossa pitkälti Rymin kautta. Tavoitteena on, että rahat kanavoituisivat paremmin rakentamisen arkityön kehittämiseen. Betoni pitää pintansa Jäähdytyksestä tulee standardiratkaisu Ensin oli autoissa jäähdytys, sitten toimistoissa, nyt myös pientaloissa. Jäähdytys tulee laajenemaan Suomessa kaikkiin rakennuksiin ja sen energiatehokas ratkaisu on merkittävä lähivuosien kustannus- ja suunnittelunormiasia. Kaukolämpölaitokset tulevat tarjoamaan rajoitetusti ”kaukokylmää”, mutta maalämpöpumput syövät energialaitosten markkinoita. Edullinen maalämpö ja maakylmäkaivo on rationaalinen jäähdytysratkaisu ja samalla myös lämmitysratkaisu tulevaisuuden kerrostalokohteisiin. teknisemmäksi ja vaikeammaksi. Pääkirjoitus Rakentamisen tulevaisuudenkuvat halpenee. LVIS-puoli on Suomessa jo pitkällä 3D-suunnittelussa, rakennepuoli laahaa jäljessä. Onneksi esimerkiksi Tekla on kehittämässä voimakkaasti alan ohjelmistoja. Suuri haaste on myös suunnittelijoiden 3D-osaaminen. Puurakentaminen hallitsee tällä hetkellä mediaa. Puurakentaminen tulee kuitenkin olemaan aina sekä paloteknisesti, ääniteknisesti ja kosteusteknisesti korkean riskin rakenne ja betoni pitää hyvin pintansa rakennusmateriaalina. Betoni on kestävä ja pitkäikäinen ja siitä on myös helpoin tehdä matalaenergia- ja passiiviratkaisuja. Julkisivuissa betoni nousee uudeksi trendimateriaaliksi uusien pintaratkaisujen myötä. Työvoimapulan siivittämänä elementtitehtaat automatisoituvat lisää ja käsityötä siirretään roboteille. Nanoteknologiaa tullaan käyttämään myös betonin kehitystyössä. Betonin ympäristöystävällisyys lisääntyy, kun sekä valmisbetonitehtaat, että elementtitehtaat kehittyvät vähitellen jätteettömiksi. Kokonaisjärjestelmät yleistyvät Työvoimapula ja kohoava työn hinta pakottaa koko rakentamisen kulttuurin paikalla tekemisestä kohti laajempia tehdasvalmisteisia järjestelmiä. Esimerkiksi runkorakentamisessa siirrytään kokonaistoimituksiin, jotka sisältävät kattavasti suunnittelun, täydentävät rakenneosat ja myös asennuksen. On mahdollista, että siirrytään jopa kokonaisaliurakointiin neljässä paketissa: maarakennus, runko + vaippa, sisätyöt ja LVISA. Rakentaminen muuttuu yhä Kerro nettisivujemme gallupissa oma tapasi pienentää energialaskuasi! www.luja.fi Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä on mielestäsi paras asumisen muoto? Omistusasunto...................84 % Asumisoikeusasunto.............4 % Vuokra-asunto....................12 % 3 www.luja.fi Energian tuhlaus ei ole muodikasta Talot ja kiinteistöt kuluttavat 40% Suomessa käytettävästä energiasta. Ei ole lainkaan yhdentekevää millaisia energiasyöppöjä talomme ovat. Tuhlauksen tuntee varmasti lompakon keventymisenä ja lämmön haaskaaminen tuntuu vastenmieliseltä myös periaatteen tasolla. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ja rakentajat ovat olleet kehityksen kärjessä. Kun energian kulutusta on seurattu säännöllisesti, niin huomio on voitu keskittää oleellisiin asioihin. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät huolletaan säännöllisesti ja pidetään optimisäädöissään. Kun kiinteistö tulee korjausikään, sen lämmöneristystä kohennetaan ja lisätään lämmön talteenottojärjestelmä. Uudet talot toteutetaan jo ennakoiden tulevia energiamääräyksiä. Tästä on esimerkkinä Lujatalon Kuopas Oy:lle rakentama uusi nollaenergiatalo. Poliittiset päätöksentekijät edistävät aktiivisesti energian tehokasta käyttöä. Energiaa verotetaan yhä voimakkaammin ja rakentamisen energiamääräyk- siä kiristetään säännöllisesti. Vuonna 2050 Suomen tavoite on, että talot ja kiinteistöt kuluttavat vain viidenneksen siitä energiasta mikä kului vuonna 1990. Nuoriso päättää, mikä muoti vallitsee. Vaikka ensimmäiset Jamekset saatettiin ostaa ilman vanhempien hyväksyntää, niin farkut tulivat Suomeen jäädäkseen. Vastaava läpimurto on tapahtunut energian säästön suhteen. Kun me keski-ikäiset vielä emmimme, niin nuoret eivät enää hyväksy haaskaamista laisinkaan. Yhä useammat ovat valmiita lyhentämään suihkuaikaansa ja alentamaan sisäilman lämpötilaa. Nuorten asenne kertoo siitä, että energian säästö on tullut luonnolliseksi osaksi asumista ja elämistä. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Fescon investoi tehtaidensa energiatehokkuuteen Ympäristöjärjestelmän rakentamisen myötä vuonna 2006 heräsimme Fesconilla ajattelemaan myös omien tehtaidemme energiankäytön tehokkuutta. Tämän jälkeen energiankulutuksesta tuli yksi tärkeä arviointikriteeri rakennusten ja laitteiden investointipäätöksiimme. Työ on ollut tuloksellista, sillä energian kulutuksemme tuotettua tonnia kohti on tämän jälkeen laskenut tasaisesti koko ajan. Vuonna 2008 energian hinta nousi voimakkaasti. Olimme samana vuonna saaneet valmiiksi uuden ja entistä tarkemman hiekankuivauksen seurantajärjestelmämme ja havaitsimme, että kolmostehtaamme käytti kohtuuttomasti propaanikaasua hiekan kuivauksessa. Tämän johdosta päätimme rakentaa uuden, viimeisintä tekniikka hyödyntävän hiekan kuivauslaitteen. Lahti Precision Oy rakensi kuivaimen, jossa käytetään täysin uudenlaisia teknisiä ratkaisuja energiankäytön ja kunnossapitokustannusten minimoimiseksi. Lähes www.luja.fi 4 miljoonan euron investointi saatiin valmiiksi tänä vuonna ja se on osoittautunut erinomaiseksi hankintapäätökseksi. Kaasun käyttö kolmostehtaallamme on kutistunut reippaasti alle puoleen ja investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tämä onnistunut investointi on vain yksi esimerkki tekemistämme toimenpiteistä. Olemme oppineet, että uusilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista vähentää merkittävästi tuotantolaitosten energiakulutusta. Samalla olemme vähentäneet huomattavasti sitä tuskaa, jota kaasun markkinahintojen nousun seuraaminen aiheutti - ja mikä parasta, käytämme selvästi vähemmän kuin ennen uusiutumattomia luonnonvaroja kuivalaastin valmistukseen! Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus Lujabetoni toimitti elementit Suomen ensimmäiseen nollaenergiakerrostaloon Kuopiossa. Kokemukset olivat hyviä. Betonirakenteilla on mahdollista - ja jopa helppoa - täyttää jo tänään tulevaisuuden nollaenergiatavoitteet. Tämä saavutetaan rungon osalta tiiviillä julkisivulla, hyvillä lämmöneristeillä seinärakenteissa sekä lisäeristyksellä yläpohjassa. Testatut ratkaisut betonin osalta ovat jo olemassa, mutta viranomais hyväksynnät hankaloittavat vielä niiden soveltamista. On selvää, että villapohjaisilla eristeillä ei päästä järkevästi nollaenergiaratkaisuihin. Seinät yksinkertaisesti paksunevat liikaa. Lisäksi villaeristeitä on vaikea tiivistää ilmatiiviystavoitteiden mukaisiksi. Nollaenergiaratkaisussa oikea eristämistapa on vaahtopohjainen lämmöneriste. Näitä ovat mm. PUR, PIR, XPS ja EPS, eli tuttavallisemmin polyuretaanit, Finnfoam ja styrox moderneina versioina. Näillä eristeillä on erittäin hyvä lämmön- eristävyys ja niiden väliset saumat saadaan rakennettua tiiviiksi. Vaahtopohjaisten eristeiden käytössä ongelmana ovat nykyiset paloviranomaisten normitulkinnat. Näihin olisikin tarpeen kiireesti saada keskitetty valtakunnantason testaus ja hyväksyntä, jotta nollaenergiataloja voidaan toteuttaa hallitusti ja turvallisesti. Nykytilanne, jossa toimitaan vanhenevilla tyyppihyväksynnöillä sekä kuntakohtaisilla paloviranomaistulkinnoilla, on kestämätön. Mikäli tämä energiatehokasta rakentamista vaikeuttava este saadaan ratkaistua hallitusti, pääsemme toden teolla laajentamaan nollaenergiarakentamista ja passiivienergiarakentaminenkin on mahdollista jopa lähes nykyisillä rakentamiskustannuksilla. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus Yksittäisiä kiinteistöjäkin jo sertifioidaan Ympäristöarvot ja energiatehokkuus ovat kasvava trendi. Sitä vauhdittaa myös jatkuvasti tiukentuva lainsäädäntö. Rakennusten omistajat ja käyttäjät ovat tänä päivänä hyvinkin valveutuneita energia-asioiden suhteen. Omistajille energiatehokkuus merkitsee säästömahdollisuuksia jatkuvasti nousevista energiahinnoista ja siten kiinteistön tuoton kasvua. Käyttäjät saavat imagohyödyn lisäksi edullisempia vuokria. Onkin syntynyt uusi ilmiö: yksittäisiä kiinteistöjä sertifioidaan. Osa ulkomaalaisista yrityksistä on jo asettanut ehdoksi toimitiloja vuokratessaan, että niiden pitää olla sertifioituja ja energiatehokkaita. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. USA:ssa sertifioituja kiinteistöjä on jo paljon ja ilmiö leviää myös Euroopassa. Suomeenkin asia on rantautunut. Sertifiointiprosessi on pitkäkestoinen ja työläs. Kauppakeskus Sello on ensimmäinen suomalainen vanha kauppakeskus, joka juuri sai Leed-sertifikaatin ja se on myös ensimmäinen koko Euroopassa. Aikaa järjestelmän rakentamiseen Sellossa käytettiin kolme vuotta. Lujapalveluille on suuri luottamuksenosoitus, että se on valittu Sellon kiinteistöhuolto yhtiöksi. ToimitusjohtajaGallup Kokemuksia betonielementeistä nollaenergiarakentamisessa Sertifioidussa kiinteistössä koulutetut ja kokeneet kiinteistöhuollon ammattilaiset ovat ratkaisevassa asemassa. Jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen nostaminen 70-80 prosenttiin on vaativaa, kun kiinteistön käyttäjiä on kauppakeskuksessa170. Lujapalveluilla on myös monipuolista kokemusta erilaisista energiansäästötoimenpiteistä joita on toteutettu yhdessä kiinteistön omistajien ja käyttäjien kanssa. Tätä kokemusta voimme nyt hyödyntää kauppakeskus Sellossa. Sellon omistajat haluavat olla edelläkävijöitä ja profiloida kiinteistönsä energiatehokkaaksi. Sen myötä omistaja voi tarjota käyttäjälle houkuttelevia ja energiatehokkaita tiloja ja samalla kiinteistön arvoa voidaan kasvattaa. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut 5 www.luja.fi Rohkea kokeilu Kuopiossa: nollaenergiakerrostalo ASUNTOLA PUUSEPPÄ R ohkeita kokeiluja rakentamisessa tarvitaan, sillä toukokuussa 2010 Euroopan parlamentti hyväksyi uuden rakennuksia koskevan energiatehokkuuslainsäädännön, jonka mukaan vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten Euroopassa pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia ja niiden energianlähteenä käytetään enimmäkseen uusiutuvaa energiaa. EU on sitoutunut ilmastotavoitteissaan 20 prosentin leikkaukseen energiankäytössään ja rakentaminen edustaa tästä käytöstä yli 40:ää prosenttia. AURINKOLÄMPÖÄ (33.000 kWh) LÄMMITYKSEEN + MYYNTIIN - keräimiä 36 kpl (tyhjiöputki) AURINKOSÄHKÖÄ (13.600 kWh) - keräimiä 84 kpl HISSIN JARRUTUSENERGIA hyödynnetään Kuopas nollaenergia - kohde lukuina LÄMMITYKSEN ENERGIANTARVE Ilmanvaihto (36.500 kWh) Lämmin vesi (28.200 kWh) Lattialämmitys (29.900 kWh) ILMAISENERGIA (30.870 kWh) - aurinko - kodinkoneet - ihmiset - valaistus jne. AURINKOENERGIA yht. (33.000 kWh) - lämmin käyttövesi (15.400 kWh) - lämmitys (3.800 kWh) - myyntiin, autotalli ja ajoluiska (13.800 kWh) KIINTEISTÖSÄHKÖ sähköä ja toimivat samalla markiisien tavoin suojaten asuntoja auringonpaahteelta. Ikkunoissa on myös aurinkosuojakalvot. Aurinkokeräimillä lämmitetään talon käyttövesi. Energiantuotossa käytetään hyväksi myös maalämpöä, jota otetaan talteen kahdesta 200 metriä syvästä kaivosta. Maalämpöä käytetään tuloilman esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Kaikki ilmaisenergia (ihmiset, valaistus, kodinkoneet) käytetään tietenkin hyväksi ja jopa hissin jarrutusenergia hyödynnetään. Suomessa taloyhtiö ei voi vielä myydä sähköä Lopputulema on se, että 80 % talon tuottamasta Kuopioon nouseva energiasta voidaan hyöKAUKOLÄMPÖ - johtuminen ja IV (5.000 kWh) Kuopaksen opiskedyntää itse, talvikuukau- lämmin vesi (12.300 kWh) (17.300 kWh) lija-asuntola on viisisina ostetaan kaukolämLÄMPÖKAIVOT - talvella lämmitykseen, IV-esilämmitys (23.800 kWh) - kesällä viilennykseen (IV-tulo jäähdytys) kerroksinen asuinkerpöä ja sähköä 20 % talon rostalo, Asuntola PuukokonaisenergiankuluNOLLAMATALAKULUTUS / TUOTTO energia energia seppä, johon tulee 47 tuksesta. Vastaavasti nolILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS 36.500 kWh esteetöntä yksiötä vamlaenergiakiinteistö myy JOHTUMIS- JA VUOTOILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS 29.900 kWh LÄMPIMÄN VEDEN ENERGIANKULUTUS 28.200 kWh maisopiskelijoiden omalle autohallilleen 20 PUMPPUJEN + PUHALTIMIEN PESULAKULUTUS 12.500 kWh käyttöön sekä maan% tuottamastaan energiKOKONAISENENERGIAN KULUTUS 107.100 kWh alainen pysäköintihalli. asta. Kuopaksen toimitusILMAISLÄMPÖ + MAALÄMPÖ + AURINKOLÄMPÖ + AURINKOSÄHKÖ -85.600 kWh OSTETTAVA KAUKOLÄMPÖ -17.335 kWh Hanketta on suunnijohtaja Tuula Vartianen OSTETTAVA KIINTEISTÖSÄHKÖ -4.230 kWh teltu huolellisesti usean kertoo, että talon kesällä MYYTÄVÄ AURINKOENERGIA (LÄMMITYS + SÄHKÖ) +19.273 kWh vuoden ajan ja se on tuottama ylijäämäenergia EROTUS OSTETTAVA - TUOTETTU ENERGIA -2.292 kWh -74.375 kWh Aran (Asumisen rahoivoidaan kyllä syöttää yleitus- ja kehittämiskesseen sähköverkkoon, mutta kus) kehittämiskohde. siitä ei makseta, toisin Energiaa auringosta ja Aran tavoitteena on kuin esimerkiksi Saksassa. hankkeen kautta löytää toteuttamis- maalämmöstä Suomessa lainsäädäntö laahaa jäljessä, kelpoinen, kohtuuhintainen nollaener- Peruskonsepti talossa on passiivitalon mutta tulee kyllä muuttumaan EUgiatalokonsepti niin että asumiskustan- energiatehokkaat rakenneratkaisut tii- 2010-direktiivin myötä. nukset pysyvät kohtuullisina sekä edes- viine vaippoineen, ikkunoineen ja väliauttaa passiivi- ja nollaenergiatuottei- pohjineen. Passiivitalon muuttaa nolla- Käyttäjät opastetaan den kehittämistä ja markkinoita. Kehi- energiataloksi rakennuksen oma ener- Rakenne ja tekniikka ovat tietenkin tyksessä ovat mukana myös Sitra, Tekes giantuotanto, jonka avulla rakennus avainasemassa talon energiatehokkuuja VTT. Lujatalo rakentaa kohteen ja tuottaa vuositasolla keskimäärin mitat- dessa, mutta asukkaiden tapa toimia on ollut mukana alusta lähtien myös tuna yhtä paljon energiaa kuin se kulut- vasta viimeistelee asian. Käyttäjiä tulsuunnittelussa. Lujabetoni on val- taa. Energiaa tuotetaan katolle sijoitet- laankin opastamaan ja kouluttamaan mistanut talon runko- ja seinäelemen- tujen 36:n parimetrisen aurinkokeräi- energian kulutuksessa ja esimerkiksi tit sekä osallistunut rungon suunnitte- men avulla, joita täydentää 84 aurin- kodinkoneiden käyttötavoissa. Asuntokopaneelia talon katolla ja eteläikku- kohtaisten vesi- ja energiamittareiden lunohjaukseen. noiden yläpuolella. Paneelit tuottavat kautta kulutusta on helppo seurata. - pumput ja puhaltimet ym (12.500 kWh) Kehitysyhteistyötä www.luja.fi 6 nollaenergiakerrostalo Kuopion Opiskelija-asunnot Oy on rohkea edelläkävijä rakentaessaan Suomen ensimmäistä nollaenergiataloa vammaisopiskelijoiden käyttöön. Kumppaneinaan rakentamisessa Kuopaksella on Lujayhtiöiden Lujatalo ja Lujabetoni. Kohde oli Kuopion asuntomessujen oheisesittelykohde. Puusepän julkisivuelementit ovat Lujabetonin kohteeseen kehittämiä erikoiseristettyjä sandwich-elementtejä valkobetonipintoineen. Sokkeliosassa on hyödynnetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Lujabetonin kohteeseen kehittämä sandwich-ulkoseinäelementti muodostuu 150 mm:n kantavasta sisäkuorielementistä, 300 mm:n SPU Systemsin polyuretaanieristeestä sekä 100 mm:n valkobetonisesta ulkokuorielementistä. Rakenteen lämmönläpäisykerroin on 0,08 W/m2K (vaatimus 2010: 0,17) ja ylittää passiivitalonkin vaatimukset. Kuopaksen tekemässä opiskelijatutkimuksessa asuntokohtainen sauna oli 10. sijalla toivelistassa. Puuseppään tuleekin sen vuoksi vain kuntosalin yhteydessä olevaan hyvinvointikeskukseen yhteinen infrapunasauna sekä kuvan höyrysauna. Höyrysauna on käyttövalmis minuutissa ja kuluttaa energiaa vain 0,5 kWh 15 min:ssa (normaalisauna 20-30 kWh). Puusepässä on Koneen uudet energiatehokkaat hissit, jotka kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin perinteinen hissi. Talon hissien jarrutusenergia otetaan talteen ja hyödynnetään. Koska hissin korin valaistus muodostaa noin 40 % koko hissin energiankulutuksesta, kytketään valaistus ja tuuletus pois päältä hissin seisoessa. FAKTAA Matalaenergiatalo Rakenteiden lämmöneristävyys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 50 % vähemmän energiaa. Passiivitalo Passiivitalon lämmöneristävyys ja tiiviys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 80 % vähemmän energiaa. Nollaenergiatalo Nollaenergiatalo tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. 7 www.luja.fi Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen ja Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen nollaenergiatalon aurinkokeräimen vieressä. Keräimillä lämmitetään talon käyttövesi ja keräimiä on katon pohjoisreunalla 36 kpl 60 asteen kulmassa. Nollaenergiatalo on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan Tuula Vartiaisen pitkäaikainen unelma. Hänellä on ollut visio asiasta kirkkaana jo vuosien ajan. Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista K ävin vuonna 2005 Wienissä tutustumassa opiskelija-asuntolaan, joka toteutettiin passiivitalona. Ajattelin jo silloin, että jos joskus Kuopakselle tulee uudiskohde, voisimme kokeilla vastaavaa myös Kuopiossa. Varmuuden vuoksi otin mukaani kohteen suunnitteluaineiston, kertoo Tuula Vartiainen. Aran linjaus: tiivis, korkea, tehokas Tilaisuus vision toteuttamiseen syntyikin muutaman vuoden kuluttua. Vuonna 2008 Aran silloinen ylijohtaja linjasi tulevaisuuden tavoitteet, joita olivat kaupunkirakenteen tiivistäminen, kasvukeskusten tonttipulan ratkaiseminen lisäämällä talojen korkeutta, matalaenergiarakentaminen ja peruskorjauskustannusten suhteuttaminen rakennuksen elinkaareen / rakennuksen purkaminen. Lisäksi samoilla Ara-päivillä keskusteltiin asuntojen rakentamisesta vammaisopiskelijoille. Kaikki palikat tuntuivat loksahtavan paikoilleen Kuopion uuden opiskelijakohteen osalta ja ylijohtajan hämmästykseksi Tuula Vartiainen esitteli jo muutaman viikon päästä tilaisuudesta Järvenpään Mestari- www.luja.fi 8 asunnot Oy:n toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen kanssa uuden linjauksen mukaisen yhteiskehityshankkeen. - Kuopaksella on tällä hetkellä 4000 asuinpaikkaa opiskelijoille ja näistä vain kaksi kappaletta vammaisille. Sopiva asunto onkin ollut suurin este vammaisten opiskelulle kaikkialla Pohjoismaissa. Vammaisopiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola tuli sekä meille että Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikölle kuin tilauksesta ja yhteistyömme tulee olemaan tiivistä tässä hankkeessa. Kaupunki valitsee vuokralaiset ja järjestää heille viisi päätoimista ohjaajaa. Näin jokainen asukas voi asua omassa asunnossaan rauhassa, mutta hänelle räätälöidään yksilöllisesti tarpeellinen määrä tukea ja ohjausta arjen selviytymisessä, kertoo Vartiainen. Energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti - Olen vakuuttunut siitä, että energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti sosiaalisessa rakentamisessa. Jo nyt on eri puolilla Suomea työn alla monia matalaenergia- ja passiivirakennuksia. Kuopaksen kiinteistökanta on 100-prosenttisesti Ara-rahoitteista, jossa lainojen takaisinmaksuaika on sangen pitkä. Näin energiatehokkaan rakentamisen lisäkustannus jakautuu vuokraan pitkälle ajalle eivätkä vuokrat nouse merkittävästi. Aran myöntämillä avustuksilla on myös keskeinen rooli, jotta vuokrat pysyvät kohtuullisina. Gryderirakentaminen Suomessa tulee varmasti viimeisenä perässä, koska asukkaiden pitää olla valmiita maksamaan syntynyt lisäkulu, Tuula Vartiainen arvelee. Nollaenergiatalot halpenevat kilpailun myötä - Uskon myös siihen, että nollaenergiarakentaminen halpenee tulevaisuudessa. Kuopion pioneerikohteessamme oli vielä monia tarvikkeita, joissa tavarantoimittajia on vähän. Esimerkiksi aurinkokeräimet ovat kiven alla ja sellaista toimittajaa saa etsiä, joka pystyy toimittamaan koko kokonaisuuden suunnitteluineen ja asennuksineen. Tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Tämän vuoksi valitsimmekin rakentamisen kumppaneiksemme Luja-yhtiöt, jolla on sekä rakennusliike että betonituotteita valmistava yritys. Suurella elementtiyrityksellä on resursseja kehittää nollaenergiarakentamisessa tarvittavia tuotteita ja myös jatkaa niiden valmistusta riittävällä kapasiteetilla kysynnän lisääntyessä. Kuopion nollaenergiatalon perusrakentaminen on passiivitalon ratkaisuihin perustuva ja kustannustaso ”normaalitaloon” verrattuna 10-15 % kor- keampi. Nollaenergiakonseptiin liittyviin asioihin kohde sai kehitysrahoitusta monelta eri taholta, niin että opiskelijoiden vuokrataso pystytään pitämään kohtuullisena. - Mitä enemmän valtiovalta suuntaa tukea energiatehokkaaseen rakentamiseen, sitä nopeammin asia yleistyy. Kun Suomen 800 000 kappaleen vuokraasuntokannasta puolet on Ara-asuntoja, on tätä kautta mahdollista lisätä suhteellisen nopeasti maamme asuntokannan energiatehokkuutta, Tuula Vartiainen kiteyttää. 9 www.luja.fi Heikki Jalkanen saa tulikasteensa uunituoreena aluejohtajana vaativan nollaenergiakerrostalon muodossa. Lujatalon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Uolevi Sirviö jäi eläkkeelle heinäkuun alussa 25 vuoden Luja-uran jälkeen ja työpäällikkö Heikki Jalkanen nimitettiin hänen seuraajakseen. Nollaenergia haastaa rakentajan - Olen 15:n Lujan vuoteni aikana tehnyt monenlaisia kohteita aina uudisrakentamisesta remontteihin, mutta kyllä Kuopaksen nollaenergiatalo on urani haastavin ja mielenkiintoisin kohde. Lujatalo on suuruudeltaan Kuopion rakennusliikkeiden kärkikolmikossa, joten resursseja tällaisen uuden konseptin kehittämiseen on pieniä rakennusliikkeitä enemmän. Silti tavanomaisesta poikkeava rakentaminen tuo monenlaisia haasteita, kertoo Heikki Jalkanen. Kehitystyötä myös rakentamisen aikana Puusepän sokkelissa on käytetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Heikki Jalkasen mukaan rakentajalta vaaditaan ennen kaikkea pioneerihenkeä. Ratkaisut ovat monelta osin uusia eikä entistä kokemusta ole. Kehitystyötä joudutaan tekemään sekä etukäteen että koko ajan rakentamisen aikana. Lujatalo on ollut mukana rakennuksen suunnittelunohjauksessa alusta pitäen. Heikin mukaan etua on ollut siitä, että elementtitoimittaja Lujabetoni kuluu samaan Luja-konserniin. - Lujabetoni on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti energiatehokkaita betoniratkaisuja rakentamiseen. Tuttujen kavereiden kanssa yhteistyössä on ollut hyvä jatkokehittää tuotteita nollaenergiarakentamiseen soveltuvaksi ja ratkoa käytännön pulmatilanteita työmaalla. Esimerkiksi testasimme yhdessä viittä kuutta erilaista saumausvaihtoehtoa elementteihin ennekuin löysimme sopivan vaihtoehdon. Vaipan 0,4 ilmanvuotovaatimus on erittäin haastava, koska yleensä taso on vastaavissa betonikerrostaloissa välillä 1,0 - 3,0. Uudenlainen tekniikka haastaa rakentajan Asuntola Puuseppä, Nollaenergiatalo Rakennuttaja: Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Kokonaisurakoitsija: Lujatalo Oy Elementtitoimittaja: Lujabetoni Oy Laajuus: 10.500 m3 Neliöt: 1515 htm2 Asuntojen määrä: 47 Kerroksia: 5 Rakennusaika: 1.1.2010 - 4.2.2011 Työpäällikkö: Heikki Jalkanen Vastaava mestari: Matti Rönkkö Työnjohtaja: Antti Saastamoinen Tuotantoinsinööri: Ari Jokelainen www.luja.fi 10 Kuopion nollaenergiatalossa on monta ”tavallisen rakentamisen” ongelmaa: ahdas tontti, talvinen aloitusajankohta, pohjaveden pinta lähellä perustustasoa yms. Silti Heikki Jalkasen mukaan uudenlainen tekniikka ja ratkaisut ovat suurin haaste rakentajalle. Esimerkiksi aurinkokeräinten ja -paneelien asennus on täysin uutta ja vaatii opettelua. - Ongelmatontahan tällainen pioneerirakentaminen ei ole koskaan, matkan varrella törmätään moniin ennalta aavistamattomiin pulmiin. Silloin eri osapuolten välinen tiivis yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan. Tässä kohteessa on normaalien työmaakokousten lisäksi pidetty lukemattomia suunnittelu-, ratkaisu-, detalji- ja yhteensovittamispalavereja. Hyvällä yhteistyöllä on löydetty käytännön pulmiin parhaat mahdolliset ratkaisut. - Vielä meillä on jännittävin vaihe edessä: kun talo on valmis, teemme tekniikan säädön, mittauksen ja koekäytön. On tärkeää, että moninainen tekniikka saadaan toimimaan suunnitellusti, Heikki toteaa. 0-ENERGIAN YKKÖSOSAAJA Meiltä saat valmiit 0-energiaratkaisut rakentamiseen: Lujabetonin runkoratkaisut, Lujatalon kokonaisurakointipalvelun sekä kustannustietoisen suunnittelunohjauksen koko hankkeellesi. Myös koestetut passiivi- ja matalaenergiaversiot saatavilla! 11 www.luja.fi ”Ydinvoimala on itse asiassa suuri höyryvoimalaitos, jossa turbiinia pyörittää halkojen sijasta uraanipolttoaine. Työ voimalaitoksella on ihan arkista, tavallista työtä, joskus jopa tylsää. Silti suuren yleisön keskuudessa ydinvoimalaitosta pidetään usein salaperäisenä ja mystisenä paikkana, johon liittyy monenlaisia pelkoja”, kertoo Loviisan voimalaitoksen projektipäällikkö Ari Haimi. Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä S uomessa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaitosta, Fortumilla kaksi Loviisassa ja Teollisuuden Voimalla kaksi Olkiluodossa. Tänne on parhaillaan rakenteilla TVO:n kolmas reaktori, johon tulee maailman suurin höyryturbiini. Eduskunta päätti tänä vuonna vielä kahdesta uudesta ydinvoimalaluvasta TVO:lle ja Fennovoimalle. www.luja.fi 12 Fortumin Loviisan ykkösreaktori alkoi jauhaa sähköä vuonna 1977 ja kakkosreaktori kolme vuotta myöhemmin. Käyttöikää on molemmille yksiköille jäljellä vielä toiset 20 vuotta. Ydinvoimaloiden käyttöikä on teknisen kehityksen myötä jatkuvasti noussut ja se on nykyisin noin 50 vuotta. Ensimmäinen atomivoimala rakennettiin Englantiin vuonna 1956 ja se puret- tiin vuonna 2003. Nyt maailmassa on jo yli 400 ydinvoimalaa, jotka tuottavat 16 % tarvittavasta sähköstä. Suomessa ja EU:ssa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on 30 %. Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus Ydinvoima jakaa mielipiteitä. Ollaan voimakkaasti puolesta ja nähdään ydin- Vesi Tuuli Bioenergia Jäte Maalämpö Aurinkovoima Aaltovoima Uusiutumattomat energianlähteet: Liikevaihto 5,4 mrd.e Toimintaa yli 10 maassa Painopiste Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä Pohjoismaiden toiseksi suurin energialaitos Henkilöstöä 11 600, Suomessa 2700 Omistus: osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä Suurin omistaja Suomen valtio (51 %) Uusiutuvat energianlähteet: Fortum Oyj Hiili Öljy Maakaasu Turve (uusiutuu hitaasti) Ydinvoima Rakennuttajan edustajat projektipäällikkö Ari Haimi (vas.) ja erityisasiantuntija Aki Mattila, Lujatalon työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång työmaalla Loviisan voimalaitoksella. voima tehokkaana, edullisena ja hiilidioksidipäästöttömänä perusenergian tuotantomuotona. Vastustajat liittävät ydinvoiman aseteollisuuteen, Tshernobylin kaltaisiin onnettomuuksiin sekä ydinjätteen loppusijoitusongelmaan ja sen mahdollisiin haittavaikutuksiin tuleville sukupolville. - Osa ydinvoimaan liittyvistä peloista ja ennakkoluuloista liittyy faktatiedon puutteeseen. Emme valitettavasti voi ydinvoimaloissa pitää jatkuvasti ”avoimen ovien päiviä” tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi. Kaikki suljettu herättää ihmisissä helposti pelkoa ja pieninkin asia, mitä ydinvoimalassa tapahtuu, ylittää uutiskynnyksen. Mutta ydinvoimalaitoksen toiminnassa tärkein asia kaikessa on turvallisuus, turvallisuus ja vielä kerran turvallisuus. Tämä koskee sekä laitoksen tekniikkaa, henkilöstön työskentelyä että jätteiden käsittelyä, kertoo projektipäällikkö Ari Haimi Loviisan voimalaitoksesta. Suomen ydinvoimalat maailman turvallisimpia Loviisan ydinvoimala kuuluu maailman turvallisimpiin ydinvoimaloihin kansainvälisessä vuosimittauksessa ja myös sen käytön tehokkuus- ja toimintavarmuusluvut ovat kärkitasoa. Tähän on päästy jatkuvilla uudistusja parannushankkeilla. Tälläkin hetkellä on menossa muun muassa automaatiojärjestelmien muuttaminen analogisista digitaalisiksi. Jo ydinvoimalan rakennussuunnittelussa lähdetään siitä, että kaikelle tekniikalle on monivaiheiset eristysjärjestelmät ja toisiaan var- mistavat rinnakkaistoiminnot hätätilanteiden varalta. Kaikelta rakentamiselta vaaditaan korkeata laatua ja tarkkuutta. Vuosittaisessa huollossa myös tarkistetaan laitoksen toiminta perusteellisesti. Voimalaitoksessa työskentelee normaalisti noin 500 henkeä, mutta vuosihuoltoseisokin aikana, joka kestää 2-6 viikkoa laitosyksikköä kohden, väki lisääntyy 1000:lla. Silloin asiantuntijajoukot noin 30 eri maasta tekevät tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt sekä vaihtavat k olmanneksen reaktorin polttoaineesta. Joka neljäs ja kahdeksas vuosi tehdään vieläkin perusteellisemmat huolto- ja tarkastustyöt. Henkilöstön sisäänajoaika pitkä Loviisan voimalaitoksen henkilöstöllä on jo tullessaan hyvä peruskoulutus: sähkö-, kone- tai rakennusinsinöörin/ teknikon tutkinto, 30-40 diplomi-insinööriäkin on talossa. Henkilöstöstä 160 on käyttöhenkilöstöä, joiden ”sisäänajoaika” on pitkä. Koulutusta ja kurssitusta annetaan uudelle käyttöryhmän jäsenelle 3-5 vuotta, minkä lisäksi hän toimii tämän ajan mestari-kisälli-suhteessa. Itsenäisesti hän saa toimia vasta hyväksytyn kirjallisen lisenssikokeen jälkeen jakson päätyttyä. Voimalaitos on sangen haluttu työpaikka ja koska koulutusaika on pitkä, on henkilöstökin pysyvää. 225 henkilöä on ollut talossa yli 20 vuotta eli lähes puolet henkilöstöstä. Voimalasta kolmenlaista jätettä Voimalaitosoperaattoreilla on pisin ja perusteellisin koulutus Loviisan ydinvoimalaitoksella. Heitä koulutetaan tehtäviinsä muun muassa koulutussimulaattorissa, joka vastaa täydellisesti oikeata valvomoa. Lujatalo rakentaa parhaillaan uutta valvomosimulaattorirakennusta, joka tarvitaan automaation digitalisointimuutoksen takia. Ydinvoimala tuottaa kolmenlaista jätettä: eniten matala- ja keskiaktiivista jätettä, joka on pääasiassa huolto- ja puhdistusjätettä, työvaatteita ja koneen osia. Tämän jätteen aktiivisuus laskee nopeasti ja puoliintumisaika on lyhyt. Se varastoidaan Hästholmenin saarelle louhittuun, 110 metrin syvyydessä ole13 www.luja.fi vaan luolaan odottamaan radioaktiivisuuden häipymistä omia aikojaan. Korkea-aktiivista ydinpolttoainejätettä syntyy selvästi vähemmän. Kaikkialla maailmassa käytetty ydinjäte odottelee reaktorien vesialtaissa loppusijoituspaikkaansa. Loppusijoitushankkeita on käynnissä muun muassa Ranskaan, USA:han, Saksaan, Ruotsiin ja Suomeen. Fortumin ja TVO:n ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine tullaan loppusijoittamaan vuonna 2020 huippuunsa viedyin turvallisuusmenetelmin Eurajoen kallioperään louhittavaan tunneliin 400 metrin syvyyteen. Maailmalla kehitetään kuitenkin jo menetelmiä, jossa 90 % ydinpolttoainejätteestä pystytään palauttamaan takaisin ydinpolttoainekiertoon, muun muassa Ranskassa ja Japanissa. Silloin puhutaankin jo hyötyreaktoreista. sanoo edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen Fortumista ja jatkaa: - Ydinvoima ei ole lyhyen ylimenokauden sähköntuotantomuoto, vaan sillä tullaan tekemään sähköä pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimatekniikka kehittyy koko ajan ja tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään uusien sukupolvien kehittyneitä reaktorityyppejä. Ydinvoiman tulevaisuus Mikäli mitään ei tehdä, maailman energiankäyttö ja sen mukana hiilidioksidipäästöt kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä, eli 20 vuoden kuluessa. Tämän kehityksen hillitsemiseen on kolme keinoa: energian säästötoimenpiteet, hiilidioksidipäästöjen voimakas alentaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Näihin tavoitteisiin on Suomenkin hallitus sitoutunut. Ydinvoimassa varsinainen sähköntuotanto on hiilidioksidivapaata. Vaikka sen polttoaine, uraani, on uusiutumaton luonnonvara, sitä on maailmassa runsaasti, jopa sadoiksi vuosiksi. Loviisan voimalan käyttämä uraanipolttoaine tulee Venäjältä. Ydinvoima on politiikkaa Ydinvoimapolitiikka on politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Eduskunta päättää myönnettävistä ydinvoimalaluvista ja Fortum jäi tänä vuonna ilman kolmatta ydinvoimalalupaa. - Fortumin Pohjoismaissa tuottamasta sähköstä tuotetaan 46 % ydinvoimalla ja 44 % vesivoimalla. Pohjoismaisesta sähköntuotannostamme oli viime vuonna 91 % hiilidioksidivapaata ja 49 % tehtiin uusiutuvilla energialähteillä. Ydinvoimalaitos ei aiheuta päästöjä ilmaan ja suurin ympäristöhaitta on lämpimien jäähdytysvesien aiheuttama kuormitus läheisille vesialueille. Tämän on kuitenkin paikallinen haitta, eikä sillä ole mitään vaikutusta Suomenlahden tilaan. Suunnittelemamme Loviisa kolmonen olisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa voitaisiin sähkön lisäksi tuottaa ympäristömyötäistä kaukolämpöä. Uskon että tähän asiaan vielä palataan ja että siihen löytyy poliittista tahtoa, www.luja.fi 14 *CCS=Carbon Capture and Storage = syntyvän hiilidioksidin nesteytys, kiteytys ja varastointi Lähde: Fortum Koulutussimulaattorirakennus on parhaillaan runkovaiheessa ja maanvaraisen laatan eristys on käynnissä. Lujatalon työntekijät vasemmalta: Toni Espo, Tomi Laulainen, Mika Paavola ja Kimmo Virsu Lujatalon punaiset haalarimiehet alkavat olla tuttu näky Loviisan voimalaitoksella: meneillään on jo kolmas rakentamiskohde. Tällä kertaa rakennetaan uutta simulaattoritilaa valvomo-operaattoreiden koulutukseen. Myös rakennustyömaalla tärkein asia on työ- ja rakennusturvallisuus. Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat L oviisan voimalaitoksen automatiikka muutetaan vuoteen 2014 mennessä täysin digitaaliseksi. Valvomo-operaattoreiden koulutus on perusteellinen viiden vuoden harjoittelu- ja perehdytysjakso, jonka aikana erilaisia tilanteita harjoitellaan valvomosimulaattorissa. Vanha simulaattori on analogista tekniikkaa, joten nyt tarvittiin uusi digitaalinen simulaattoriympäristö. Lujatalo aloitti simulaattorirakennuksen rakennustyöt kesäkuussa ja valmista pitäisi olla joulukuussa 2010. - Kun valitsimme rakennusurakan tarjoajia, sellaisiksi kelpuutettiin vain TTT-, ympäristö- ja laatusertifikaatin omaavat rakennusliikkeet. Meillä Fortumissa on koko 2000-luvun ollut isona asiana sekä työturvallisuuden että kaiken muunkin turvallisuuden kehittäminen, joten vaadimme luonnollisesti näiden asioiden osaamista myös rakentajiltammekin, kertoo rakennuttajan edustaja projektipäällikkö Ari Haimi. Kolmen kohteen konkarit Työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång ovat olleet mukana kaikessa kolmessa Lujatalon Loviisan projektissa. - Ensin rakensimme voimalaitokselle pelastusaseman vuonna 2006. Vuonna 2009 oli vuorossa voimalaitosalueen jätteenkäsittelytilojen peruskorjaus ja nyt rakennamme uutta koulutussimulaattoritilaa, kertoo Timo Olli. Erkki Lång puolestaan kertoo, että turvallisuus hallitsee rakennustyömaan kaikkia asioita. Silloin kun tehtiin jätteenkäsittelytilaa voimalaitosalueelle, oli jokaisen työntekijän kuljettava aamuisin neljän eri tarkastuspisteen läpi, joista yhdessä oli sormenjälkitunnistus. Tietenkin kaikille työntekijöille oli jo ennen työmaan alkamista tehty poliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tulitöissä palomiehet työmaalla päivittäin - Asioiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin, sillä jokaiseen työvaiheeseen ja työhön tarvitaan rakennuttajan hyväksymä työmääräin. Työmääräimessä on arvioitu työn tekemisen edellytykset. Ennen hyväksyntää työmääräin käy läpi kaikki vaaditut voimalaitostyön turvallisen tekemisen varmistuspisteet kuten työturvallisuus-, laitosturvallisuus- ja suojelu-palohyväksynnät. Täällä kaikkiin töihin voi liittyä turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä, jotka pitää ottaa työvaiheen suunnittelussa huomioon. Jos jokin pienikin asia puuttuu, työt seisahtuvat välittömästi. Myös tulityöt pitää hyväksyttää suojeluesimiehellä ja niiden ollessa käynnissä palomiehet käyvät joka päivä työmaalla varmistamassa tulitöiden tekemisen turvalliset olosuhteet. Jokainen työmaan jätekuorma kulkee säteilymittauksen läpi ja jos pientäkin säteilyä löytyy, kuorma ei aja ulos tehtaan portista, kertoo Erkki voimalaitostyömaan erityispiirteistä. - Olen rakentanut 30 vuotta ja tämä on kohde, jossa on ylivoimaisesti tiukimmat työturvallisuus- ja muut säädökset. Mutta toisaalta on niin, että kun kaikki asiat on tehty tarkasti sääntöjen ja normien mukaan hyvin suunnitellen, rakentaminen on helppoa. Ja sitä paitsi täällä on jopa puhtaampaa kuin kotona, Erkki virnistää. Loviisan voimalaitoksen koulutussimulaattoritila, uudisrakennus Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos Rakennusaika: 6,2010 – 12,2010 Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja:Erkki Lång Työmaainsinööri: Satu Kukkola 15 www.luja.fi 3D jyllää Jyväskylässä J yväskylän koulutuskuntayhtymä on 3D-mallinnuksen eturintamassa Suomessa. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulaisen johdolla aloitettiin jo 10 vuotta sitten yhtymän suuren kiinteistömassan 3D-mallinnus. Koulutuskuntayhtymän kaikki merkittävät kiinteistöt on mallinnettu ja tietovarastoa hyödynnetään aktiivisesti. Uusia kiin- www.luja.fi 16 teistöjä ei rakenneta lainkaan, mutta yhdestä kahteen suurta peruskorjausta tehdään vuosittain 3D-tietovarastoa hyödyntäen. Koulutuskuntayhtymällä on Jyväskylässä monta 3D-yhteistyökumppania, jotka ylläpitävät jatkuvasti yhtymän malleja 3D-tietovarastossa peruskorjausten yhteydessä. 3D:n läpimurtoa toivotaan 3D-mallinnus on Suomessa edistynyt suhteellisen hitaasti. Sen vuoksi Erkki Kumpulainen liittyi vanhan yhteistyökumppaninsa professori Jarmo Laitisen Tampereen teknillisestä yliopistossa käynnistämään ProDigi BIM -kehitysprojektiin, jonka tarkoituksena on nopeuttaa tietomallintamisen läpi- yväskylässä murtoa rakennusalalla. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on osallistujayritysten pilotoinnit työmaillaan. TTY:llä on projektin vetovastuu ja jäseniä ovat muun muassa Tekes, Tekla, MAD, VVO, Sillman, Tocoman, NCC, U.Lipsanen Oy ja Lujatalo Oy. Projektin kestäessä tietomallia on kokeiltu muun muassa Koulutuskuntayhtymän ja Lujatalon yhteisellä koulusaneeraustyömaalla Viitaniemessä. Työmaalla on testattu, kuinka 3D-mallinnus toimii käytännössä työmaan arjen apuvälineenä ja samalla on korjattu havaittuja puutteita. Rakennuslupa jatkossa netin kautta Kokemusten mukaan mallin työstämisestä on ollut paljon hyötyä. Kun ensimmäinen ProDigi BIM -kehitysprojekti päättyy jouluna, jatkuu se toisen projektin muodossa, johon on tulossa mukaan myös rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö. On mahdollista, että joskus rakennusluvan saa Suomessa netin kautta, kun rakennusvalvonta pystyy tarkastelemaan hanketta yksityiskohtaisena 3D-mallina netissä. Mahdollista olisi työstää mallista suoraan asiakkaalle myös ympäristöseloste, josta selviäisi, minkälaisia ympäristövaikutuksia rakennus aiheuttaa elinkaarensa aikana. Ohjelmointia vielä tarvitaan Viitaniemen työmaan projektissa huomattiin, että käyttöohjelmistoissa on paljon kehitettävää. Esimerkiksi mallista siirretyissä määrätiedoissa oli vielä paljon virheitä, joten 4D-mallinnusta päästiin lähinnä vain visuaalisesti testaamaan. Kustannuslaskennassakin määrätietoja pystyttiin hyödyntämään Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä on yli 150 000 neliön kiinteistömassa, jota hallinnoidaan 3D-mallin avulla. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen on ottanut 3D-mallin ajamisen sydänasiakseen. vain osittain. ProDigi BIM -projektin pohjalta tehdään jatkuvasti ohjelmaparannuksia ja -lisäyksiä niin, että jatkossa määrätiedot voitaisiin siirtää nykyisiin kaupallisiin aikataulu- ja kustannuslaskentaohjelmiin. Erkki Kumpulaisen mielestä ohjelmat eivät voi olla jonkun ohjelmistotalon yksityisbisnes, vaan pitää päästä yleiseen yhteensopivuuteen, jos mallin tahdotaan yleistyvän arkipäivän työkaluksi rakennus- ja kiinteistöalalla. Törmäyskohdat hyvin esiin Lujatalon työmaainsinööri Tommi Fredin, joka teki opinnäytetyönsä Viitaniemen työmaan 3D-mallinnuksesta, kertoo, että 3D-malli havaittiin työmaalla sangen havainnolliseksi välineeksi. Näytöllä mallia voi pyörittää mielin määrin eri kulmista niin että erilaiset rakenteet on helppo hahmottaa ja saada näkyviin leikkaukset ja muut yksityiskohdat käytännön töihin työmaalla. Eri suunnitelmien törmäyskohdat tulevat mallinnuksessa hyvin esiin ja ne voidaan paljastaa myös erillisellä ”törmäysohjelmalla”. Näin suunnitelmien ristiriidat voidaan minimoida jo ennen työn käytännön toteutusta. Malli reaaliaikaiseksi nettiin Viitaniemen koetyömaalla pääsuunnittelija toimitti muutokset työmaalla erillisellä cd:llä, koska puutteita on vielä sekä tiedonsiirtonopeuksissa että konekapasiteeteissa. Nämä molemmat asiat kehittyvät huimaa vauhtia koko ajan. Tavoitteena on kuitenkin kaikissa rakennusprojekteissa rakentamisen eri osapuolten välinen yhteinen palvelin, jossa koko malli on jatkuvasti reaaliaikainen. ding design) voidaan 3D-mallinnuksen avulla optimoida talotekniikan sijoitus rakennuksessa, niin että muuntojoustosta tulee erittäin suuri rajoittavien tekijöiden minimoituessa. Ensimmäistä kertaa rakentamisen historiassa on nyt myös mahdollista ihan oikeasti verrata erilaisia suunnitelmavaihtoehtoja kustannuksineen, koska vaihtoehtojen tarkastelu 3D-mallissa on niin helppoa eikä vaadi käsityötä. Huoltokirja suoraan mallista Kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa 3D-mallinnuksen hyödyntäminen on Suomessa vielä kehitysasteella. Erkki Kumpulaisen visioi, että viiden vuoden kuluttua se voi kuitenkin olla jo arkipäivää. Mallissahan on pakattuna kaikki tieto rakennuksesta ja sen osista hoitoohjeineen, joten siitä pystytään tulevaisuudessa tulostamaan suoraan esimerkiksi talon huoltokirja. Tämä on merkittävää sikäli, että rakennuskustannukset muodostavat vain noin 10-30 % rakennuksen elinkaarikustannuksista loppuosan muodostuessa käytönaikaisista kuluista. - Suuri merkitys 3D:n läpimurrolle Suomessa on isojen toimijoiden tahtotila ja esimerkki asiassa. On hienoa, että esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt edistämään asiaa. Suomi on kansainvälisesti eturintamassa 3D-mallinnuksessa. Se on meille kilpailutekijä, jota ei kannata menettää, kiteyttää Kumpulainen. Kiinteistön omistaja hyötyy Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen esittelee kiinteistöjen 3D-kuvia. Erkki Kumpulainen korostaa 3D-mallinnuksen etuja kiinteistönomistajalle. Kantavana ajatuksena Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tilankäytön tehokkuuden kasvattaminen. Avoimessa rakentamismallissa (Open buil17 www.luja.fi RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä Lujatalo peruskorjaa parhaillaan Reserviupseerikoulun päärakennusta Haminassa. Vuodelta 1898 olevan arvorakennuksen korjaus on valtaosaltaan käsityötä. Työmaalla työskentelee keskimäärin sata henkilöä ja tämä Senaatti-kiinteistöjen 14 miljoonan euron hanke onkin Haminan suurimpia korjauskohteita. L ujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Jari Kontunen kertoo, että RUK:n päärakennuksen peruskorjauksessa on kaksi vaikeaa asiaa ylitse muiden: yli 50 000 kuution rakennuksen perusteelliseen korjaukseen on aikaa vain yksitoista kuukautta ja työ on pitkälti käsityötä. -Rakennuksista on purettu lähes kaikki julkisivuja, runkorakenteita ja vesikattorakenteita lukuunottamatta. Sisäpuolen rakentaminen on ollut hyvin käsityövaltaista. Työmaan keskivahvuus aliurakoitsijoineen on noin sata, eikä näin suurta ammattilaisjoukkoa löydy 20 000 asukkaan Haminasta. Suurin osa rakentajistamme on kuitenkin kymenlaaksolaisia, kertoo Jari Kontunen. Kiviladontaiset perustukset kannattelevat massiivisia tiiliseiniä Kadettikoululle päätettiin aikanaan rakentaa uusi päärakennus vuonna 1898, koska vanha tiilinen venäläiskasarmi oli ahdas ja huonokuntoinen. Lisäksi sinne epäiltiin pesiytyneen tuberkuloosin. Uusi rakennus on arkkitehtien Ahrenberg ja Gripenbergin Rakennuksen julkisivun vanha rappaus korjattiin tarvittavin osin ja sen jälkeen seinät maalattiin silikaattipohjaisella maalilla. Vanhat kipsikoristeet olivat pahasti rapautuneet, joten ne uusittiin. www.luja.fi 18 RUK:n päärakennuksen peruskorjaus Uusien väestönsuoja- ja varastotilojen rakentaminen Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Rakennusaika: 2,2010 – 1,2011 Tilavuus: 51 520 m3 , josta 6200 m3 uudisosaa Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja: Jari Forsell Työmaatoimihenkilöt: - Niko Räsänen, tuotantoinsinööri - Juhani Viitala, Maneesin työnjohto - Henrik koskinen, Päärakennuksen työnjohto - Tommi Takanen, työnjohtoharjoittelija - Janne Muuronen, työjohtoharjoittelija Lujatalon aluejohtaja Jari Kontunen (oik.) ja vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertovat, että haastavalla peruskorjaustyömaalla yllätyksiä tulee vastaan joka päivä. 19 www.luja.fi Sankariaulassa järjestetään muun muassa vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden sotilasvakuutuksenantoja. RUK:n päärakennuksen sisääntuloaula säilytetään alkuperäisen mallin mukaisena. Koristeelliset valurautapilarit maalataan ja kivinen mosaiikkilattia kunnostetaan. Sankariaulassa järjestetään mm. vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden vakuutuksenantoja. suunnittelema ja se on tyyliltään monumentaalisen klassistinen. Julkisivun keskiosaa koristaa kuusi doorilaista pylvästä. Rakennuksen perustukset ovat 3-4 metrin korkuisia kiviladontaisia perustuksia, joiden varaan on muurattu metrin paksuiset tiiliulkoseinät. Vuonna 1832 rakennettu ratsastusmaneesi on rakenteiltaan hyvin samantyyppinen. Maneesin suunnitteli C.L. Engel ja se toimii nykyisin RUK:n juhla- ja opetustiloina, joissa järjestetään muun muassa kurssijuhlat. Suomen modernein kasarmi Työmaan vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertoo, että rakennuksen vanhat välipohjat olivat puurakenteisia. Välipohjissa oli täytteenä kaikkea mahdollista, hiekkaa, olkia, ruumenia, jäkälää ja sammalta. Uusien välipohjien eristeenä käytettiin nykyaikaisia materiaaleja. Remontin yhteydessä parannetaan myös paloturvallisuutta, esteettömyyttä ja LVISA-tekniikkaa. Sisäilmaongelmat olivatkin peruskorjauksen yksi syy, sillä1960-luvulla rakennukseen asennettu IV-tekniikka oli tullut tiensä päähän. Nyt päärakennuksen ullakkokerros pyhitetään modernille LVIS-tekniikalle. Kakkos- ja kolmoskerroksiin rakennetaan ajanmukaiset asuintilat upseerioppilaille ja ensimmäiseen kerrokseen tulee hallinnollisia tiloja ja opetustiloja. Puhtaan sisäilman turvaamiseksi rakennetaan kellarikerrokseen varusmiehille maastovarusteiden kuivatustilat, jolloin märkiä varusteita ei enää viedä majoitustiloihin. Kokeilu on valtakunnallinen pilotti ja RUK:n päärakennuksesta tulee tässä mielessä Suomen modernein kasarmi. Engelin piirtämä Maneesi, entinen ratsastus- ja voimisteluhalli, toimii nykyään RUK:n kurssi- ja muiden juhlien pitopaikkana. Tilaan mahtuu juhlaväkeä peräti 1500. Rakentajista ei jää jälkiä Museovirasto on ollut mukana kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa. Suojeltuja ovat julkisivut, pääaula eli ”Sankariaula” sekä pääportaikko. Silti kaikki peruskorjaus pyritään tekemään vanhoja menetelmiä kunnioittaen ja rakennuksen ominaisilme säilyttäen. Uusi tekniikkakin piilotetaan mahdollisimman hyvin rakenteiden sisään. -Tarkoituksena on, että kun me rakentajat poistumme täältä, meistä ei jää jälkiä. Rakennus jatkaa omaa kunniakasta elämäänsä nykyaikaisen toimivana, mutta oman aikakautensa näköisenä, Jari Forsell toteaa. www.luja.fi 20 Vuonna 1832 rakennetun Maneesin vesikaton ristikkotekniikka on ansastyyppinen. Jari Forsellin mukaan 17 metrin ylitys oli sangen harvinaista tuohon aikaan. Nyt ullakolle sovitetaan talotekniikka. RUK:n johtaja Heikki Bergqvist: Johtajia tarvitaan nykyisin enemmän Reserviupseerikoulu (RUK) juhli kesäkuussa 90-vuotista taivaltaan. Perusasiat johtajakoulutuksessa ovat pysyneet vuosien saatossa samoina, mutta paljon on myös muuttunut. Esimerkiksi monimutkainen sotateknologia lisää erityisasiantuntijoiden ja johtajien tarvetta. Eversti Heikki Bergqvist on RUK:n 25. johtaja. 21 www.luja.fi R eserviupseerikoulun järjestyksessään 25. johtaja, eversti Heikki Bergqvist kertoo, että kutsuntaikäluokasta peräti 30 prosenttia pääsee mukaan armeijan johtajakoulutukseen. Suurin osa tästä joukosta suorittaa aliupseerikoulun ja 7 % pääsee RUK:hon. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija onkin Heikki Bergqvistin mukaan pienen kansakunnan vahvuus. Armeijalla on päätehtäviensä ohella tärkeä kasvatustehtävä ja koko ikäluokka on tasa-arvoisesti samalla viivalla: - Itsestä on kiinni, pääseekö etenemään johtamiskoulutuksen ykkösvaiheeseen eli aliupseerikouluun. Painotamme johtajaominaisuuksia ja kykyä omaksua asioita. Korostan vielä sanaa ”pääsee”, sillä johtamiskoulutuksemme on sangen suosittua. Moni, joka on tullut armeijaan tavoitteenaan kuusi kuukautta, muuttaakin mielensä ja käy läpi kaikki johtamiskoulutusportaamme. Oppilaidemme tasosta ja koulutuksemme laadusta kertoo jotain myös se, että noin 70 % RUK:n käywww.luja.fi 22 neistä sijoittuu yhteiskunnassa johtotehtäviin. Naisia jo kapteeneina Kurssi 208 (vuosi 1996) oli ensimmäinen RUK:n kurssi, jolle otettiin naisia. Nyt heitä on joka kurssilla keskimäärin 20. Bergqvistin aikana yhtään naista ei ole ollut kurssinsa keskeyttäneiden ryhmässä. - Naiset ovat hyvää, motivoitunutta ainesta ja pärjäävät erinomaisesti. Vakituisessa palveluksessa naisia on ylennyt jo kapteeniksi asti ja yksi insinöörimajurikin löytyy. Sotateknologia monimutkaista Sodan jälkeen Suomen reserviarmeija oli 700 000 miehen vahvuinen. Siitä lähtien määrä on jatkuvasti supistunut ja on nyt 350 000. Sodan jälkeen varusteet olivat yksinkertaisia, miehillä oli pyssyt ja teltat. Sen jälkeen sotamateriaali ja -teknologia on monimutkaistunut. Samalla miehistötehtäviin koulutettavien määrä on vähentynyt, mutta johtajia ja erikoisasiantuntijoita ja -osaajia tarvitaan suhteessa enemmän kuin ennen. - Paljon puhutaan varusmiesten huonosta kunnosta. Saapumiserän Cooperin keskiarvo on 2445, tosin RUK:n upseerioppilailla 2900. Vaikka ei ehkä juostakaan yhtä lujaa kuin ennen, korvien välissä on enemmän. Nykynuoret pystyvät siis hyvin vastaamaan teknologian tuomaan haasteeseen. Myös nuorten maanpuolustustahto ja isänmaallisuus ovat säilyneet vuosien saatossa korkeina. Välitön henkilökohtainen palaute tärkeää Suurimmat muutokset RUK:n johtamiskoulutuksessa tapahtuivat 1990-luvulla ”syväjohtamisen” oppien seurauksena. Pääpaino opetuksessa on edelleen johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa, aselajikoulutuksessa, taktiikassa ja liikuntakoulutuksessa. Syväjohtamisen mukaan enää ei kouluta massoja, vaan yksilöitä. Jotta voisi kasvaa hyväksi johtajaksi, on oltava sisäinen halu oppia. Silloin hyvällä koulutuksella voidaan Upseerikoulun oppilaita käskynantoharjoituksessa Pahkajärven leirillä RUK on kouluttanut 168 000 miestä 90-vuotisen historiansa aikana Mannerheim erotettiin kurittomuuden takia Haminan Reserviupseerikoululla on kunniakkaat perinteet. Se aloitti toimintansa vuonna 1.4.1920 Keisarillisen Suomen Kadettikoulun tyhjiksi jääneissä rakennuksissa. Keisari Aleksanteri I perusti Suomen Kadettikoulun vuonna 1819 kouluttamaan upseereita Venäjän armeijaan. Koulu lakkautettiin venäläistämiskautena vuonna 1903 Nikolai II:n toimesta. Kadettikoulun oppilaista löytyy monta myöhempää merkkihenkilöä: kadetti C.G.E.Mannerheim muun muassa erotettiin kadettikoulusta kurittomuuden takia! Kurssi nro 61 ei valmistunut koskaan RUK ehti kouluttaa 14 500 reservin upseeria ennen talvisodan syttymistä. Sodan ensimmäisenä päivänä koulu siirrettiin Niinisaloon, jossa se toimi vuoteen 1945 asti, jolloin valvontakomissio keskeytti reserviupseerien koulutuk- tukea johtajaksi kasvamista. Yksi tärkein oppimisen elementti on välitön palautejärjestelmä: - RUK:n 98 päivän koulutusjaksoon kuuluu vähintään kaksi henkilökohtaista johtajasuoritusta. Esimerkiksi Pahkajärven ampumaharjoituksessa oppilaan on johdettava joukkueen hyökkäysammunta. Heti harjoitusvaiheen jälkeen istutaan alas palautekeskustelua varten. Ensin joukkueen johtajana toiminut kertoo, miten suoritus hänen mielestään meni. Sen jälkeen miehet kertovat, miten he tilanteen kokivat. Lopuksi joukkueen kouluttaja käyttää kokoavan palautepuheenvuoron. Olemme huomanneet, että välitön palaute on paras oppimisen väline. Joukkueenjohtajana toiminut saa tilanteesta kirjallisen palautteen, jossa on hänen vahvuutensa ja kehitettävät asiat. Opetamme näin kädestä pitäen oppilaitamme johtamaan rohkeasti joukkojansa omalla esimerkillään, Bergqvist painottaa. - Ennen valmistumistaan upseerioppilaat tekevät vielä henkilökohtai- sen Suomessa. Kurssi numero 61 jäi kesken ja osallistujat eivät valmistuneet koskaan. Historiallisina ”merkkihenkilöinä” heidät oli tietenkin myös kutsuttu koulun 90-vuotisjuhliin 19.6.2010. Kurssin kesto oli ennen Talvisodan kesto Reserviupseerien koulutus aloitettiin uudelleen Haminassa vuonna 1948. RUK on kouluttanut historiansa aikana 168 000 upseeria Suomen reservijoukkoihin, kurssista 208 lähtien myös 428 naista. Kursseja on kaksi vuodessa, joiden vahvuus on 700 oppilasta. Kurssin pituus on nykyisin 98 päivää, kun se aiemmin oli 105 päivää - Talvisodan keston verran. Kurssin numero 237 päättäjäisiä vietetään peruskorjatussa Maneesissa tammikuussa 2011. Huhtikuussa saapuva uusi kurssi numero 238 majoittuu uusittuun päärakennukseen. sen johtajana kehittymisen suunnitelman kokelaskauttaan varten RUK:ssa ja AUK:ssa opitun ja koetun sekä erityisesti palautteen pohjalta. Upseerikokelaat kouluttavat omat kriisiajan miehensä - Kun upseerikokelaamme sitten palaavat RUK:n jälkeen vielä viideksi kuukaudeksi omiin joukko-osastoihinsa, seuraavat heidän siellä kouluttamansa omat joukot johtajaansa myöhemmissä kertausharjoituksissa sekä myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Tämä onkin koko nykyisen johtamiskoulutuksemme ydin ja perusta: meidän pitää luottaa jokaisen yksittäisen miehen osaamiseen. Viisaus rakentuu yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Armeija ei ole enää rakenteeltaan jäykkä ja byrokraattinen laitos, se on joustava ja ketterä toimimaan nykyajan muuttuvissa olosuhteissa, Heikki Bergqvist summaa. RUK:n päärakennuksen edustalla on kaatuneiden upseerien patsas, jonka Kalervo Kallio veisti vuonna 1957. Patsaan jalustan sisällä on paperi, jossa on sodissa 1939–44 kaatuneiden yli 4000 upseerin nimet. 23 www.luja.fi Lujapalvelut sai eturintamassa Clean Cardin Lujapalvelut kiiruhti nappaamaan toisen Puhtausalan laaduntuottokyvyn Clean Card -sertifikaatin Suomessa siivouspalveluilleen. Ensimmäinen oli myönnetty vuonna 2008, jolloin järjestelmä ”tuli markkinoille”. Valtakunnallinen sertifikaatti luovutettiin Lujapalveluille 11.6.2010 Suomen Siivousteknisen liiton toimesta. L ujapalvelujen Oulun yksikkö sai ensin valmiiksi Clean Card -laadunvarmistusjärjestelmänsä huhtikuussa 2010 ja silloin Lujapalvelut sai alueellisen sertifikaatin. Toukokuussa pääkaupunkiseudun yksikkö arvioitiin menestyksekkäästi ja valtakunnallisen sertifikaatin siivouspalveluilleen yhtiö sai kesäkuussa. Toimitusjohtaja Johan Mild oli vastaanottamassa sertifikaattia ja oli sangen tyytyväinen yhtiönsä saavutukseen: Clean Cardista kilpailutekijä - Asiakkaillemme Clean Card kertoo siitä, että olemme luotettava yhteistyökumppani, joka tuottaa palvelunsa tehokkaasti ja laadukkaasti. Asiakas ulkoistaa siivouspalvelunsa usein juuri sen takia, ettei hänellä itsellään olen alan asiantuntemusta. Kun asiakas valitsee Clean Cardin omaavan yhteiswww.luja.fi 24 työkumppanin, hän voi olla varma, että asiat hoituvat niin kuin asiakirjoissa on luvattu ja hän voi keskittyä omaan ydinbisnekseensä. Tänä päivänä tarjouskilpailuissa laadun painotus on yleensä 40 -70 %, joten Clean Card on Lujapalveluille merkittävä kilpailutekijä, kertoo Johan Mild. Yhtiön järjestelmät luotu alusta asti laatunäkökulmasta - Minulla on ”entisestä elämästäni” Laatukeskuksen EFQM-arvioijakoulutus. Kun tulin Lujapalveluille vuonna 2005 ja lähdimme luomaan upouudelle yrityksellemme järjestelmiä ja lomakkeita, teimme ne alusta pitäen laatujärjestelmän kriteerit täyttäviksi. Tämän vuoksi pystyimme suhteellisen lyhyessä ajassa kokoamaan Clean Cardin vaatimukset täyttävän toimintakäsikirjan, kertoo Tarja Vasara. SSTL:n toiminnanjohtaja Tarja Valkosalo luovutti Clean Card –sertifikaatin ensimmäisen osan Lujapalveluille huhtikuussa. Kuvassa vasemmalta Kaj von Weissenberg, Tarja Valkosalo, Tarja Vasara ja Johan Mild Lupaus hyvästä palvelusta - Clean Card on asiakkaalle tavallaan lupaus hyvästä palvelusta. Tämä taas on suuresti riippuvainen henkilöstömme ammattitaidosta ja palvelumotivaatiosta. Meidän on ollut sikäli helppo rakentaa palvelumalliamme, että meidän ihmisemme ovat todella motivoituneita ja puhaltavat yhteen hiileen. Se näkyy henkilöstötutkimuksemme poikkeuksellisen korkeista arvosanoistakin. Eihän tällaista järjestelmää yksin eikä kaksin luoda, joukkuesaavutus tämä on, kiittää Johan Mild henkilöstöään. ”Toivottavasti tilaajat ottavat omakseen” Suomen Siivoustekninen liitto myöntää Clean Cardin ja Inspecta Sertifiointi arvioi toimittajat. STTL:n toiminnanjohtaja Tarja Valkosalo toivoo, että Clean Cardista tulisi alan laatumerkki: - Siivouspalvelujen tilaajat kokevat usein, etteivät he saa sellaista palvelua, mitä ovat ostotilanteessa kuvitelleet saavansa. Toivottavasti tilaajat nyt ottavat Clean Cardin omakseen. Sertifikaattihan on tae siivousliikkeen laaduntuottokyvystä, koska järjestelmää arvioi puolueeton ulkopuolinen taho. Kaj von Weissenberg: Asiakaskeskeisyys ja kehityshakuisuus ovat Clean Cardin kaksi peruspilaria Liiketoimintajohtaja Kaj von Weissenberg Inspecta Sertifiointi Oy:stä korostaa puhtausalan Clean Cardin kahta peruspilaria: yrityksen asiakaskeskeisyyttä ja kehityshakuisuutta. Molempien asioiden pitää näkyä liiketoiminnan suunnittelussa ja yrityksen toiminnassa, jotta yhtiö yltäisi Clean Card -sertifikaattiin. - Voimakas asiakaskeskeisyys on yksi niistä asioista, missä Clean Card poikkeaa ISO-järjestelmistä. Standardit edellyttävät, että yritys kuvaa järjestelmänsä ja toimii prosessien mukaisesti. Clean Card etsii vahvuuksia, tapoja, joilla yhtiö luotaa ja tulkitsee asiakkailta tullutta palautetta ja ympäröivän markkinan kehitystä ja suunnittelee aktiivisesti liiketoimintaansa näiden tekijöiden pohjalta. Toinen tärkeä asia, jota Clean Card selvittää, on yrityksen sitoutuminen kehittämiseen. Investoinnit tiloihin, välineisiin, koulutukseen ja henkilöstöön pitää suunnitella näiden kahden asian pohjalta, painottaa Kaj von Weissenberg. Asiakastarpeiden muuttuminen pitää yritykset varpaillaan Ulkopuolinen arvioija nojaa voimakkaasti puhtausalan suurten tilaajien antamaan valtuutukseen. Asiakastarpeet ovat erilaisia ja ne myös muuttuvat jatkuvasti. Arvioija varmistaa, että yrityksen laaduntuottokyky riittää näihin tarpeisiin. Tämä pakottaa yrityksen seuraamaan tarkasti muutoksia asiakaskentässä, omaa toimintaansa, tehokkuuttaan ja kannattavuuttaan. - Asiakasodotuksiin pitää joka päivä vastata uudelleen. Käymme arvioinneissamme yrityksen asiakaskohteissa ja tarkastamme, ovatko suunnitellut asiat ihan oikeasti muuttuneet toiminnaksi. Puhtausalan perusprosessit ovat ylläpitosiivous ja perussiivous sekä koh- teen haltuunotto ja kaikkia näitä prosesseja tarkastamme näytteenotoin. Usein käy niin, että kun asiakas antaa huomautuksen jostain asiasta, se kyllä korjataan, mutta yritys ei tee mitään sen eteen, ettei asia toistuisi tulevaisuudessa. Kyky oppia virheistä on yksi Clean Cardin myöntämisen kriteereistä, Weissenberg kertoo. Rehellisesti ja eettisesti toimivat yritykset ansaitsevat parempaa Kaj von Weissenberg toivoo Clean Cardista puhtausalalle ryhtikampanjaa, jossa laatutyön arvostus nousee ja ”riman alittajat” poistuvat markkinoilta. - Tilaajat pisteyttävät tarjouspyynnöissään laatua. Jos palveluntuottaja ilmoittaa, että heillä on omat laatu- ja perehdytysjärjestelmänsä, kuka takaa sen, että ne ovat totta myös käytännössä? Jos yrityksellä on Clean Card tai sertifioitu ISO-järjestelmä, on laatu silloin myös todennettu ulkopuolisen toimesta. Toivottavasti tilaajat heräävät nyt huomaamaan todennetun laadunhallintajärjestelmän edut valitessaan palveluntuottajia eivätkä tuijota pelkästään hintaan. Silloin rehellisesti ja eettisesti hyvin toimivat yritykset syrjäyttävät vähitellen huonot toimijat, joita on alalla vielä aivan liikaa! Clean Card on puhtausalan oma uusi laatuarviointimentelmä Clean Card on siivousalan oma laatuarviointimenetelmä. Se on sangen uusi ja kehitetty vasta vuonna 2008. Vuonna 2005 neljätoista päähankkijaa, joukossa ABB, Metso ja Rolls Royce, kehittivät täsmälaatumallin nimeltä Green Card alihankkijoidensa arviointiin. Tästä lähdetettiin sitten kehittämään omaa laatumallia puhtausalalle. Mukaan liittyi suuria tilaajia, kuten Espoon kaupunki, Eduskunta, Itella, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt. Joukossa on myös isoja Lujapalvelujen asiakkaita. Syntyi Clean Card -konsepti, joka sovitettiin puhtauspalveluihin Suomen Siivousteknisen Liiton (SSTL) kanssa. SSTL omistaa Clean Card -tavaramerkin. Yrikset arvioi Inspecta Sertifiointi Oy ja sertifikaatti myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Inspecta arvioi järjestelmän toimivuutta kuuden kuukauden välein. 25 www.luja.fi Kiinailmiön puristuksessa suomalainen työ on taas kunniassa. Kuluttajat arvostavat kotimaisia tuotteita, tuovathan ne työpaikkoja omaan maahamme. Avainlippu-merkki on Suomen vanhin alkuperämerkki ja sen suosio on säilynyt vankkana nykyisestä merkkitulvasta huolimatta. Luja-yhtiöihin kuuluva Fescon Oy sai syyskuun alussa Avainlippu-merkin käyttöoikeuden kuivalaasteilleen eli kaikille itse valmistamilleen jauhemaisille tuotteille. kuivatuotteet Kotimainen työ kunniaan A vainlippumerkin käyttöoikeuden myöntää Suomalaisen Työn Liitto ry, joka perustettiin jo vuonna 1912 venäläistämiskauden paineissa. Avainlippumerkki on niin sanottu alkuperämerkki, joka myönnetään palvelulle tai tuotteelle, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 %. Muita alkuperämerkkejä on elintarvikwww.luja.fi 26 keille myönnettävä Joutsenlippumerkki ja puutarhatuotteiden Sirkkalehtilippu. Alkuperämerkkien lisäksi on ympäristömerkkejä, luomumerkkejä ja järjestöjen omia merkkejä. Ei ihme, että merkkiviidakossa kuluttajalla usein menee sormi suuhun. -Avainlippumerkki on alkuperämerkeistä vanhin ja tunnetuin. Tut- Avainlippumerkki on alkuperämerkeistä vanhin ja tunnetuin, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. kimuksen mukaan 90 % kuluttajista tuntee merkin. Sen suosio tuntuu vain kasvavan vuosi vuodelta – uusia merkkejä myönnetään vuodessa 300-400. Varsinkin palvelualan yritykset ovat heränneet hakemaan Avainlippu-merkkiä, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Fesconista tuli Suomen vahvin Globaaliaikakaudella työtä Suomeen Avainlippu-merkin lisäksi Fescon on saanut toisenkin huomionosoituksen. Fesconille myönnettiin tänä vuonna Suomen Vahvimmat –sertifikaatti. Suomen Asiakastieto myöntää sertifikaatin yritykselle, joka kuuluu Rating Alfa-luottokelpoisuusluokituksen parhaisiin AAA tai AA+ -luokkiin. Näihin luokkiin yltää vain joka kymmenes suomalaisyritys. Sertifikaatti viestii yrityksen taloudellisesta vakaudesta ja nostaa yhtiön arvoa yhteistyökumppanina ja työnantajana. Avainlippumerkin on tähän mennessä saanut 1200 yritystä. Ne työllistävät 300 000 suomalaista eli 12 % työvoimastamme. Määrä on huomattavasti suurempi kuin Avainlippuyritysten osuus Suomen noin 320 000 yrityksestä. Kun kuluttaja siis tekee ostopäätöksen kotimaisen tuotteen hyväksi, antaa hän samalla työtä suomalaisille. Avainlipulla on vetovoimaa Suomalaisen Työn Liitosta löytyy monenlaista tutkimustietoa suomalaisuuden arvostuksesta ja suomalaisten tuotteiden asemasta markkinoilla. Alkuperämerkit-tutkimusten mukaan kuluttajien mielestä Avainlippu-tuote on turvallinen (83 %) ja laadukas (69 %) sekä kertoo yrityksen yhteiskuntavastuusta (65 %). - Avainlippu tunnetaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan lisäksi sillä on tunnettuutta Venäjällä, Japanissa ja USA:ssa, Tsupari kuvailee. Lähituote säästää ympäristöä Suomalaisten yritysten toimintaympäristö on nykyisin kansainvälinen ja globaali. Silloin yrityksen tuotteen paikallisuuden ja alkuperän osoittaminen korostuu entisestään. Lähituotteesta on tullut positiivinen sana. Pitkät kuljetusmatkat kuormittavat myös ympäristöä ja siksi kannattaa suosia lähellä tuotettuja tuotteita. Suomalaisen tuotteen valitsemiselle löytyy muitakin perusteita. Kotimainen tuote ja palvelu on tehty suomalaiselle kuluttajalle. Ilmastommekin asettaa omat vaatimuksensa tuotteiden ominaisuuksille. Fescon ”punastui” Luja-yhtiöihin kuuluva Fescon Oy muutti ilmeensä Lujan punamustiin väreihin 25 toimintavuoden jälkeen. Toimitusjohtaja Kimmo Peltola kertoo profiilinmuutoksesta. - Teimme asiakkaidemme keskuudessa tutkimuksen, millaisena Fescon nähdään ja koetaan. Saimme tulokseksi, että yhtiön ilme voisi muuttua vähän modernimmaksi. 25-vuotias ilmeemme oli ilmeisesti tullut tiensä päähän, Kimmo Peltola kertoo. Fesconin yritysväri on ollut kellanruskea, kun muiden Luja-yhtiöiden värimaailma on ollut puna-musta. - Alan yhtiöt ovat ketjuuntuneet ja omistus on usein siirtynyt ulkomaille. Luja-yhtiö-kytkentä punamustan värin myötä korostaa kotimaista omistustamme. Samalla ilmeemmekin muuttuu nykyaikaisemmaksi ja trendikkäämmäksi. - Olemme myös uudistaneet nettisivumme, joilta toivomme suunnittelijoiden ja asiakkaiden löytävän tarvitsemansa entistä paremmin ja nopeammin, Kimmo Peltola toteaa. Rakennusalalla vain 10 yritystä Ensimmäinen Avainlippu-merkin käyttöoikeus myönnettiin vuonna 1978. Rakennusalalla niitä on vain kymmenen. Luja-yhtiöt sai alan ensimmäisen Avainlippu-merkin Lujakoti-tuotteelleen vuonna 2001. Luja-kivitalopaketti sai oman merkkinsä vuonna 2005. Nyt Fesconin kuivalaastit liittyivät Lujaan Avainlippuperheeseen syyskuussa 2010. - Yhtiömme on helppo saada Avainlippu-merkin käyttöoikeus – Luja on vanha suomalaisomisteinen perheyritys. Panostamme jatkuvasti tuotekehitykseen, laatuun ja turvallisuuteen. Koska Fesconin tuotteet on kehitetty Suomessa, sopivat ne hyvin meidän ilmastoomme ja rakennustapaamme, kiteyttää Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola. www.fescon.fi 27 www.luja.fi Kaarakaisille 200 eläimen ”avaimet käteen” periaatteella Vieremällä Pohjois-Savossa sijaitsee Kaarakaisen sata vuotta vanha sukutila. Nuorilla maatalousyrittäjillä Virpi ja Timo Kaarakaisella riittää uskoa suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen ja intoa investointiin. Parhaillaan tilalle on nousemassa Lujabetonin yli 200 eläimen navetta ”avaimet käteen” -periaatteella. Kaarakaisen perheelle karjatilan pito on yhteinen asia. www.luja.fi 28 eläimen navetta periaatteella T imo Kaarakainen on onnekas mies. Sukutilan neljännen polven isäntä löysi nohevan emännän naapurikylästä. Virpi-emäntä on käynyt sekä karjatalousopiston että valmistunut kotitalousteknikoksi. Virpin myötä tilan tuotantolinjakin selkiytyi: maitotaloudesta tuli pääelinkeino. Molemmat olivat toimineet aikanaan puolenkymmentä vuotta maatalouslomittajina, jossa näki monenlaisia tiloja. Tätä kautta syntyi myös innostus maitotalouteen. Pariskunta on hyvä työpari: Timo on tykästynyt koneisiin ja hoitelee suvereenisti tilan konekantaa, Virpin erikoisalaa on karjanhoito ja -jalostus. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä 14-vuotias Aleksi-poikakin on innostunut maatilan töistä ja isänsä tapaan erityisesti koneista. 12-vuotias Annatytär taas on kunnostautunut juniorhandler-kisoissa maatalousnäyttelyissä. Vasikka-taluttaja-kilpailuissa Anna on jo yltänyt palkintosijoille näyttävällä esiintymisellään. Suuri lehmäluku tuo investointivaraa Kun Timo ja Virpi aloittivat tilanpidon kolmetoista vuotta sitten, oli talossa parikymmentä lehmää. Puunavetta oli tehty 60-luvulla ja remontti oli edessä. Navetta peruskorjattiinkin 90-luvun lopulla ja koneellistettiin. Lehmäluku nousi 65:een. Nyt oli taas peruskorjaus edessä. Hiehoille ei ollut tarpeeksi tilaa ja suurin osa oli ”ruokolla” Virpin kotitalossa 25 kilometrin päässä, mikä on lisännyt työmäärää. 29 www.luja.fi Urakkasopimukset allekirjoitettiin syksyllä 2009. Kuvassa Timo ja Virpi Kaarakainen, myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen Lujabetonilta (oik.) ja piiripäällikkö Tarmo Ronkainen DeLavalilta (takana). Kuvan otti Rauno Huusko RHE-Rakennus Oy:stä, joka sopi samassa tilaisuudessa navetan rakennustöiden urakan. Kaarakaisten navetan lattiassa on Lujabetonin CE-merkinnän saaneet ritiläelementit, jonka pyöristetyt reunat edesauttavat eläinten jalkaterveyttä. Lujabetoni on itse suunnitellut ritiläpalkkimallistonsa, eikä vastaavaa kotimaista tuotetta ole markkinoilla. -Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: peruskorjata taas vanha, liian pieni parsinavetta ja rakentaa erillinen hiehonavetta tai rakentaa kokonaan uusi tuotantorakennus. Päätimme uskaltaa lähteä tähän yli puolentoistamiljoonan euron investointiin. Jos ei mitään uskalla, vähitellen tila alkaa rappeutua eikä kehitystä tapahdu, Timo painottaa. -Vaikka maidosta maksettava hinta ei kasvakaan, lisäämällä reippaasti lehmälukua pystymme rahoittamaan investointia suuremman volyymin kautta. Uuden navetan myötä meidän työmme helpottuu ja pystymme hoitamaan enemmän eläimiä. Eläinten hyvinvointikin pihattonavetassa paranee. Ne voivat kulkea vapaasti ympäriinsä ja hakeutua itse lypsylle robottiin vaikka kolmekin kertaa päivässä, kertoilee Virpi navettainvestoinnin eduista. Yksi henkilö hoitaa 60 lehmää Virpin ja Timon työpäivä on alka- www.luja.fi 30 nut herätyksellä kello 4.45. Sitten suoraan navettaa lypsämään lehmiä. Sama toistuu illalla ja aikaa on kulunut 65 lehmän lypsämiseen noin kolme tuntia päivässä. Lisäksi työ on ollut täysin kelloon sidottua. Uudessa robottinavetassa Kaarakaiset laskevat pystyvänsä hoitamaan 60 lehmää mieheen, joten lehmäluku aiotaankin nostaa 120:een Isovanhemmilta saadaan tarvittaessa apua. Työ muuttaa luonnettaan enemmän valvontatyöksi, kun lypsyt eivät ole enää kelloon sidottuja. Käsityöksi jää enää vasikoiden juotto, joka edelleen täytyy tehdä käsin tuttisankosta juottaen. Peltoa pitää olla hehtaari lehmää kohden Pykälät vaativat, että maitotaloustilalla pitää olla peltoa noin hehtaari lehmää kohden karjan rehuntuotantoa varten ja lannanlevitykseen. Kaarakaisillakin on 125 hehtaaria peltoa, joista 40 hehtaaria vuokrapeltoa. Lisäksi heillä on vielä 40 hehtaarin lannanlevityssopimus naapuriviljelijän kanssa. Näin tarvittava peltomäärä uutta navettaa ja lehmälukua varten on jo valmiina. Lehmä syö noin 50 kiloa rehua vuorokaudessa. Siitä valtaosa on säilörehua ja noin 10-15 kiloa väkirehua, joka on sekä viljaa että rypsipohjaista valkuaista. Kaarakaiset tuottavat muun rehun tilallaan, mutta valkuaisrehu ostetaan. Maatalousyrittäjä ei ole ammatti, vaan elämäntapa -Maatalousyrittäjän työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Keväällä oikeastaan tehdään koko tilan tulos. Silloin kylvetään viljat ja nurmirehut ja työtä on tehtävä kellon ympäri. Ensimmäinen säilörehu tehdään kesäkuussa ja huokaista voi vasta heinäkuussa, jolloin pidämme yleensä viikon kesäloman perheen kesken. Toinen kiireinen kausi alkaa sitten elokuussa, kun tehdään toinen säilörehu ja puidaan viljat. Talvi on hil- jaisempaa aikaa, jolloin ehtii paneutua paremmin karjanhoitoon ja käydä rankametsällä, Timo kuvailee työtänsä. - Onneksi Vieremällä saa hyviä maatalouslomittajia. Maatalousyrittäjälle kuuluu vuodessa 26 lomapäivää, joihin kunta antaa korvauksetta lomittajan. Lisäksi saa halutessaan 120 tuntia lisälomaa edullisella hinnalla. Kesäloman lisäksi olemmekin perheen kanssa käyneet talvisin hiihto- ja laskettelulomilla. Lomat ovat olleet sangen tarpeellisia katkoja sidottuun työhön, Virpi lisää. - Vaikeinta maatalousyrittäjän työssä on henkinen paine ja epävarmuus kaikesta siitä, mihin ei voi itse vaikuttaa, kuten esimerkiksi tukien myöntämiseen. Parasta on oma vapaus, kun saa työpäivänsä ja askareensa vapaasti itse suunnitella. Maatalousyrittäjä ei oikeastaan ole ammatti, se on elämäntapa, jatkavat puolisot kuin yhdestä suusta. Lehmän ”työikä” keskimäärin kolme vuotta Virpi on silminnähden innostunut karjanhoidosta ja -jalostuksesta. Uusi karja kasvatetaan tilalle itse, vaikka on myös tiloja, jotka ovat erikoistuneet vasikoiden kasvatukseen ja myyntiin. Lehmän ”työikä” on keskimäärin kolme vuotta. Sen vuoksi nuorta karjaa pitää olla saman verran kuin lypsäviä. Hieho siemennetään vuoden ja kolmenkuukauden ikäisenä ja se vasikoi parivuotiaana. Sen jälkeen eläin onkin valmis lypsylehmäksi. Parin kuukauden lepokauden jälkeen lehmä keinosiemennetään uudelleen ja sitä rataa vähintään kerran vuodessa koko kolmivuotisen lypsykauden ajan. Yhdeksän kuukauden kantoajastaan lehmä on ummessa vain kaksi kuukautta. Karjanjalostus olennainen osa työtä Virpi hoitaa itse hiehojen ja lehmien keinosiemennyksen. Jokaisen hiehon kohdalla mietitään yhdessä jalostusneuvojan kanssa tarkkaan, mihin suuntaan tulevaa vasikkaa halutaan jalostaa ja siemenneste ostetaan sen mukaan. Faba-jalostuspalvelusta toimitetaan siemenneste pakastettuna ja sitä saa nykyisin jopa sukupuolilajiteltuna eli sekstattuna. Jalostamalla pyritään parantamaan maitomäärää ja sen valkuaisainepitoisuutta. Laitumilla joskus näkyvät ”utareliivit” eivät ole toivottavia. Utareiden rakenne ja muoto yritetään jalostaa mahdollisimman hyväksi ja kiinteäksi, se on varsinkin robottilypsyssä tärkeää. Myös lehmän rakennetta jalostetaan paremmaksi ja eläintä itse pitkäikäisemmäksi ja tätä kautta poikimakerroin pyritään nostamaan kolmesta neljään. Huonolypsyisille lehmille siitetään lihakarjaa. KOTIMAINEN HIOTTU LAATURITILÄ - myös lyhytrakoritilät ja erikoisritilät vasikoille - pintaraapat puhdistavat poikittaiset palkit ja raot parhaiten RITILÄT JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! UUTTA! Euroopan ensimmäinen CE-merkintä ritilöillä! MAATALOUSRAKENTAMISEEN YKSILÖLLISET RATKAISUT Lujabetoni palvelee asiakkaitaan vuosikymmenien kokemuksella. meiltä saat kaikki maatilarakentamisen tuotteet ja osaavan rakennesuunnittelun käyttöönne. LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN! SOITA SUORAAN MEILLE KOKENUT JA OSAAVA MYYNTI PALVELEE! - navetat, lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - ritiläpalkit - lietekanavat - betonirungot Myös valmisbetonit! Keski- ja Pohjois-Suomi: Jyrki Petsalo RI 044 5852 293 Pekka Mönkkönen RI 044 5852 320 WWW.LUJABETONI.FI Etelä-Suomi: Raija Westerlund RI 044 5852 302 Rakennesuunnittelu: tuomo.hallikainen@luja.fi Olemme m ukan Koneagria a näyttelyss ä, tervetuloa käym osastollam ään me C222! NYT SAAT TUOTANTORAKENNUKSIIN YHTEISTYÖKUMPPANEILTAMME KATOT, OVET JA IKKUNAT - VAIVATTOMASTI! Vuosikausien suunnittelutyö Uuden navetan investointipäätös ei synny yhdessä yössä. Kaiken rakennusja muun suunnittelun sekä luparuljanssin ohella karjamäärän lisääminen pitää aloittaa jo vuosia ennen. Kaarakaistenkin tilalla hiehojen kasvatus aloitettiin hyvissä ajoin. Vasikkamäärää on lisätty pikku hiljaa niin, että nykyinen lehmäluku saadaan nostettua ensi talven aikana 120:een. Jouluna valmistuvaa navettaa ei kauan kannata pitää vajaalukuisena. ”Jos vettä käsitellään paljon, on betoni ainoa oikea materiaali” Virpi ja Timo päätyivät ostamaan Lujabetonilta elementtinavetan. Navetassa on kerrosalaa yli 3000 neliötä ja rakennuksen mitat ovat 103 x 30 metriä. Kahden lypsyrobotin lisäksi tila on jo varattu kolmannellekin robotille, jolloin tarvitsee rakentaa vain osastoiva väliseinä. Siinä tapauksessa nuori karja voidaan siirtää kokonaan vanhaan navettaan. Navetan rakennesuunnittelu on Lujabetonin käsialaa, toiminnallisen suunnittelun teki DeLaval Oy. - Kävimme tutustumassa moniin eri navetoihin. Päädyimme Lujabetoniin, koska tarjous oli kilpailukykyinen ja halusimme suosia kotimaista toimittajaa. Lujabetonin ISO-sertifikaatillakin ja ritilöiden CE-merkinnällä on suuri merkitys. Meillä oli lähipiiritietoa asiasta, koska Virpin veli osti aikoinaan Lujabetonilta Pohjois-Savon ensimmäisen robottinavetan. Entisessä puunavetassamme opimme myös, että siellä, missä käsitellään paljon vettä, on betoni ainoa oikea materiaali, sanoo Timo painokkaasti. 31 www.luja.fi Lujabetonille Euroopan ensimmäinen CE-merkitty maatalouden betonielementti Suomi on siirtymässä rakentamisessa nopeasti yhteiseurooppalaisiin suunnittelunormeihin, Eurocodeen. Tämä koskee myös rakennustuoteteollisuutta, jossa CE-merkintä korvaa suomalaisen tyyppihyväksyntäkäytännön rakennustuotteiden laadun ja soveltuvuuden osoittamisessa. Lujabetoni on saanut maatalouden ritiläpalkkielementeilleen Euroopan ensimmäisen CE-merkinnän, joka korvaa Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksynnän. Vienti voi aueta -Lujabetonin betoninen ritiläpalkkimallisto on saanut ensimmäisenä Euroopassa CE-merkinnän. Tämä osoittaa tuotteen kelpoisuuden koko Euroopassa ja on asiakkaalle merkki laadukkaasta tuotteesta. Tuotehyväksyntä on ollut perusteellinen prosessi, mutta lopputulos takaa maatalousasiakkaillemme luotettavan ja laadukkaan tuotteenVienti muihin EU-maihin on nyt myös mahdollista, tutkimme sitä mielenkiinnolla, kommentoi Lujabetonin maatalouselementtien myynnistä vastaava Pekka Mönkkönen. Hyväksyntämerkinnöissä aina eturintamassa Lujabetoni on Suomen suurin ja vanhin maatalouden betonielementtien valmistaja: tuotanto aloitettiin jo 35 vuotta sitten. Yhtiöllä on laaja valikoima maatalouselementtejä ja CE-merkinnän saivat nyt ritiläelementit, joiden pyöristetyt reunat edesauttavat eläinten jalkaterveyttä. CE-merkintä nimenomaan edellyttää nurkkien pyöristämistä, jota harva valmistaja vielä alalla tekee. Lujabetoni on itse suunnitellut ritiläpalkkimallistonsa ja investoinut huomattavan määrän sen tuotannon laadukkuuteen ja automaatioon. Lujabetoni on ennenkin kulkenut maatalouselementtien eturintamassa - se sai aikoinaan ensimmäisenä valmistajana Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön (silloinen Maatilahallitus) ennakkohyväksynnän tuotteilleen. www.lujabetoni.fi/ritilapalkit Lujabetonin viime vuonna kehittämä uusi hormielementti on saanut FI-merkin käyttöoikeuden ensimmäisenä Suomessa. Luja-hormielementit ovat erikoistuotteita eikä niille ole olemassa yleistä standardia. FI-merkki kertoo tuotteen valmistuksen laadusta, tuotteen vaatimuksenmukaisuudesta sekä kelpoisuudesta rakentamishankkeissa koko maassa. Helpottaakseen asiakkaan tarvitsemia hankekohtaisia hyväksymismenettelyjä, Lujabetoni on hakenut hormielementilleen Inspectan tuotesertifikaatin ja FI-merkintäoikeuden. Lujabetoni eturintamassa Suomen ensimmäinen FI-merkitty hormielementti Luja-hormielementissä yhdistyvät rakentamisen eri osa-alueet Lujabetonin hormielementissä kulkee rakennuksen pystynousutekniikka. Näitä ovat vesi- ja lämpöjohdot, viemärit, ilmastointikanavat sekä sähköja tietoliikennekaapelit, jotka nousevat hormia pitkin maajohdotuksista asuinkerroksiin. Luja-hormielementti täydentää Lujabetonin kerrostalojärjestelmän monipuoliseksi kokonaisuudeksi, www.luja.fi 32 jossa samaan toimitukseen voidaan sisällyttää kerrostalon julkisivut, lattiat, väliseinät, hissikuiluelementit, parvekelaatat sekä nyt myös hormielementit. Hormielementti nopeuttaa rakentamista ja lisää neliöitä Uuden hormielementin etuja on kustannustehokkuuden ja joutuisan asennuksen lisäksi pieni koko, joka säästää asuinneliöitä. Perinteisellä tavalla työmaalla muurattuna hormi vie selvästi enemmän tilaa, kuin tehtaalla tiiviiksi paketiksi valettu betoninen hormielementti. Luja-hormielementtien valmistusta laajennetaan parhaillaan kaikille Lujabetonin elementtitehtaille kautta Suomen, jolloin hormielementit voidaan sisällyttää kaikkiin Lujabetonin kerrostalotoimituksiin. www.lujabetoni.fi/ hormielementti Elsa ja Petteri Paronen rakensivat Kuopion asuntomessu-alueelle Luja-kivitalon. Kahden vuoden tiukan työrupeaman jälkeen on mukava vihdoin istahtaa omalle parvekkeelle ja antaa katseen viivähtää upeassa järvimaisemassa ja miettiä, mikä meni hyvin ja mitä olisi voitu tehdä toisin. Elsa Paronen: Ponnistus oli vaivan väärti kotirakentajalla yleensä. Jos aikataulu pettää sovitusta, tietää se messurakentajalle tuntuvia rahallisia sanktioita. Jatkuvat kuvaukset häiritsivät töitä E lsa ja Petteri Paronen aloittivat talonsa suunnittelun keväällä 2008, koska asuntomessutoimikunnalle piti esittää karkeat arkkitehtisuunnitelmat jo tontin haun yhteydessä. Parosilla oli onnea: suunnitelmat täyttivät asuntomessuteeman kriteerit ja niin tontti oli heidän. Messutiedotus rytmittää aikataulua - Pääsimme heti keväällä 2009 rakentamaan ja se helpotti aikataulupaineita. Varmaan heillä oli vaikeampaa, jotka pääsivät aloittamaan myöhemmin. Vuoden rakennusaikataulu on tosi tiukka, koska sitä rytmittää vielä messujen tiedotusaikataulu. Vuoden 2010 alussa oli ensimmäinen lehdistötilaisuus ja talojen piti olla tietyssä valmiudessa. Huhtikuussa oli sitten seuraava ja silloin piti valmiina olla keittiö, sauna ja yksi valinnainen huone. Talon ja pihatöiden tuli valmistua kesäkuun loppuun men- nessä, Elsa Paronen kertoo. Ei pelivaraa - Valitsimme Lujabetonin kivitalon, koska se on huoleton ja sopii tontille. Vaikka Lujabetoni on paikallinen toimittaja, se on myös suuri valtakunnallinen toimija, mikä tuo luotettavuutta talokauppaan. Me saimmekin jo heti alussa karkean aikataulun koko rakennusprojektin ajaksi, johon oli helppo pystyttäjien kanssa sovittaa yksityiskohdat. Messujen asettama aikataulu pitikin meidän talossamme hyvin eikä edes loppupaniikkia syntynyt. Meillä oli onni saada myös erinomaiset työntekijät, joten kaikki luonnistui hienosti. Yhteydenpito Lujabetoniin ja tavarantoimittajaamme Starkkiin oli helppoa ja luontevaa. Starkin toimitukset tulivat sovittuun aikaan. Sillä on iso merkitys ahtailla kaupunkitonteilla, johon tavaraa ei voi paljon varastoida. Messurakentajalla ei ole aikataulussa samaa pelivaraa kuin oma- Asuntomessukonsepti on Elsa Parosen mielestä vuosien saatossa hyväksi hiottu. Yksi toive Parosilla kuitenkin on: - Huhtikuun lehdistötilaisuuden jälkeen valokuvaajia alkoi tupsahdella ilman ennakkoilmoitusta työmaalle pari-kolme kertaa viikossa. Jokainen lehti halusi kuvauttaa tilat erikseen omaan lehteensä. Työntekijämme joutuivat alinomaa keskeyttämään työnsä tämän takia juuri hektisimpään rakennusaikaan. Tähän toivoisin tulevien messurakentajien puolesta helpotusta. Joko messuilla olisi tietyt, etukäteen sovitut kuvauspäivät tai jopa lehdistölle yhteinen kuvapankki, josta kaikki lehdet saisivat kuvansa, Elsa ehdottaa. Uteliaita riitti Koko rakennusajan messualue veti uteliaita puoleensa. Katsojista ei itse rakennustöille ollut haittaa, mutta välillä piti alue sulkea uteliaiden autoilta, että työmaaautot ja -koneet pääsivät liikkumaan. Myös suurin osa 158 000 messuvieraasta kävi Parosen talossa, kiinnostihan kaupunginjohtajan asuminen kaupunkilaisia. - Me selvisimme melko vähällä messuvieraiden tul- vasta. Joitain pikkuesineitä hävisi, pari tussiviivaa löytyi seinistä ja pieniä kulumajälkiä syntyi sinne tänne, Elsa luettelee. Messurakentaminen ei ole halpaa - Jos kuvittelee, että messurakentaminen on edullista, koska näytteilleasettajilta saa alennusta, mielestäni kyllä erehtyy. Messut ovat sitä varten, että niillä esitellään hyvää suunnittelua ja arkkitehtuuria sekä viimeisimpiä sisustustrendejä. Laadusta pitää aina maksaa, vaikka sen saisikin normaalia edullisemmin. Kerralla valmista - Se tässä messurakentamisessa on parasta, että vaikka välillä tuskailee tiukkojen aikataulujen kanssa, talo tulee kuitenkin määräpäivään mennessä täysin valmiiksi, eikä listoja tarvitse kiinnitellä vielä vuosi muuton jälkeen. Alueen palvelutkin rakennetaan nopeassa tahdissa. Koska naapuritalot ovat myös valmiita, ei tarvitse muuton jälkeen asua rakennustöiden keskellä, Elsa luettelee messurakentamisen hyviä puolia. - Kun messujen jälkeen muutimme taloon ja katselin illalla terassilta järvelle, jossa tuulastavien kalastusveneiden valot tuikkivat, ajattelin, että kyllä lopputulos oli kaiken vaivan väärti, Elsa huokaa onnellisena. 33 www.luja.fi Passiivikivitalosta monelle tulee mielikuva raskaannäköisestä talosta, jossa on pienet ikkunat. Saaristokaupungin Savolanniemeen valmistuva Kivikumpu-niminen Luja-Kivisydänpassiivitalo romuttaa tämän mielikuvan: talo on kevyen ja ilmavan näköinen sekä sisältä että ulkoa. Talon asukkaiden, Raijan ja Matin, mielimateriaali on lasi ja lempiväri valkoinen. Näistä kahdesta asiasta muodostuu talon ”teema”. Luja-passiivitalo Kuopion Saaristokaupungissa on valkoinen, kevyt ja ilmava K un astuu ovesta sisään, eteis-olohuonenäkymää hallitsee kaunis järvinäkymä. Olohuoneen koko etuseinä on ikkunaa, ja metsäinen järvinäkymä on kuin suuri taulu. - Meille sanottiin, ettei ikkunoita voi tehdä lattiaan asti, vaan siihen pitää jättää muutaman kymmenen sentin alapalkki, mutta niin asia vain hoitui ja saimme kaiken irti maisemasta, kertoo Matti. - Viihdymme Savolanniemessä, täällä tuntuu siltä, kuin asuisi maalla, vaikka olemme Kuopion Saaristokaupungin ytimessä. Vastarannalla ei ole taloja, ja kun istuu rantasaunan terassilla, unohtaa, että asuu kaupungissa. Kalliotontti estää näköyhteyttä naapuritaloihin, ja tuntuu, että on yksin luonnon keskellä. Tässä asuessa ei kesämökkiä tarvitse, jatkaa Raija. Pioneerirakentamista - Kyllähän tämä meidän rakentami- www.luja.fi 34 nen vähän sellaista ”pioneerirakentamista” on ollut, sillä kentällä liikkuu uskomattoman paljon väärää tietoa passiivirakentamisesta. Esimerkiksi moni suositteli varaavaa takkaa, mutta eihän sellainen sovi passiivitaloon – se lämmittää aivan liikaa. En ole rakentamisen ammattilainen, mutta sitkeällä työllä on löytynyt oikeat ratkaisut. Suurimman kiitoksen annan Lujabetonin suunnittelijalle Jani Styrmanille, joka on auttanut monissa yksityiskohdissa. Itse asiassa hänen ansiotaan on, että uskalsimme lähteä koko passiivirakentamiseen. Hän nimittäin suunnitteli ensin meille rantasaunan ja talon toiveidemme mukaan, ja sitten päätimme rakentaa sen passiivitalona. Jani antoi tietoa ja suunnitteli yksityiskohtia, kertoo Matti. Kivisydän lämmittää talvellakin Lujabetonin Kivisydän-elementissä on 260 mm:n polyuretaanieristys rakenteita kannattavan 120 mm:n betonikerroksen päällä. Uretaanin päälle tulee sitten kolmikerrosrappaus, joten elementtisaumoja ei julkisivussa näy lainkaan. Alapohjassa on 200 mm:n Termisol Platina -erikoisstyrox. Ohuudestaan huolimatta materiaalin lämpöeli u-arvo on 0,8, ja sen päälle on hyvä valaa viivasuora betonilattia. Katto on SPU-Systemsin toimittama kattoelementti, jossa on 320 milliä polyuretaania. Ikkunat ja ovet ovat Pihla-ikkunoiden Termo-ikkunoita, jotka sopivat passiivitaloon. Ikkunapuitteet on eristetty ikkunaneristysteipillä, joka estää kaikki lämpövuodot. Ilto-yhtiön ilmanvaihtokone täyttää 80 %:n hyötysuhteen vaatimuksen lämmön talteenotossa. Laite on kooltaan markkinoiden pienin ja säästää näin ollen tilaa. - Istuin viime talven 30 asteen pakkasilla olohuoneemme suurten ikkunoiden vieressä, eikä niistä vetänyt lain- Rantasaunan portailla istuessa unohtaa, että asuu kaupungissa, koska vastarannalla ei ole taloja. Yläkertaan johtavan portaikon porrasvälit ovat lasia, niin että olohuoneen järvinäkymä näkyy portaiden läpi. Kevyen näköinen, valkoinen portaikko näyttää ikään kuin leijuvan ilmassa. Valkoinen linja jatkuu keittiössäkin. Iskun keittiökalusteiden yläkaapistot ja kaapistojen välitila ovat opaalinväristä lasia. kaan. Teimme kuitenkin varmuuden vuoksi olohuoneemme lattiaan kaukolämmöllä toimivan lattialämmityksen, koska sellainen tuli rantasaunaammekin, mikäli lisälämpöä joskus tarvittaisiin. Onhan passiivirakentaminen sen verran uutta, Raija kertoo. ”Leijuvat valkoiset portaat” Talon sisustuksen on suunnitellut sisustussuunnittelija Tiina Ruotsi. Koska Raijan ja Matin mieliväri on valkoinen ja he ovat mieltyneet lasiin materiaalina, hallitsevat nämä kaksi asiaa sisutuksen yleiskuvaa. Keittiökalusteiden yläkaapistot ja kaapistojen välitila ovat opaalinväristä lasia ja Iskun toimittamia. Kaikki ikkunat ovat suuria ja luovat valoisuutta tiloihin. Jopa porraskaiteet ovat lasia. - Yläkertaan johtava portaikkomme on sangen erikoinen. Halusimme, että porrasvälit ovat lasia, jotta portaikko ei peitä olohuoneen järvinäkymää, vaan se näkyy portaiden läpi. Tämä olikin melkoinen urakka. Lappiportaasta kerrottiin ensin, ettei sellainen ole mahdollista, mutta yritys innostui sitten kehittelemään uuden porrastyypin. Elementtiin valettiin tehtaalla terästartunnat, joihin kiinnitettiin porrasaskelmien tukiraudat. Itse askelmat ovat valkoiseksi maalattua puuta ja porrasvälit ovat Optiwhite-erikoislasia ilman välitolppia. Lopputuloksena on tosiaankin ilmavat, läpinäkyvät portaat, jotka näyttävät leijuvan ilmassa, naurahtaa Raija. Elämisen kulut pienempiä - Me päätimme ryhtyä passiivirakentamiseen sen uutuudesta huolimatta, koska se on tulevaisuuden rakentamista. Passiivitalo on ympäristöystävällinen ja käyttää energiaa vain 10-20 % niin sanottuun normaalitaloon verrattuna. Lisäkustannuksia passiivirakentamisesta on vaikea tarkkaan laskea, mutta hämmästyttävän vähäisiä ne ovat. Pien- ten lämmityskulujen myötä odotamme elämisen kulujemme pienentyvän. Varmasti talomme on myös sijoitus, jonka arvo säilyy. Parhaimpien energialuokkien talot on helpompi myydä tulevaisuudessa, kertoo Matti. Lujabetoni aloitti Luja-Kivisydänpassiivitalon pystytyksen lokakuussa 2009, ja talo saatiin lämpövalmiiksi asti juuri ennen pakkaskautta. Yksi kirvesmies jatkoi sitten sisäpuolen töissä talvikautena ja talo tuli valmiiksi toukokuussa 2010. Talossa on asuinneliöitä 148 ja lisäksi 28 neliön rantasauna ja 50 neliön autotalli-autokatos-varasto. Kivikumpu oli asuntomessujen aikaan aktiivisessa esittelyssä. www.lujakivitalo.fi 35 www.luja.fi Hämeenlinnasta on tullut sangen houkutteleva asuinpaikka. Tälläkin hetkellä myynnissä on noin 200 uutta asuntoa. Silti keskustatontit ovat harvassa. Lujatalo omistaa kuitenkin 2,8 hehtaarin maaalueen aivan Hämeenlinnan keskustassa kaupungin arvostetuimmalla asuinalueella. Ensimmäisen kerrostalon rakentaminen on jo aloitettu ja kysyntää on aina Helsinkiä ja Saksaa myöten. Myllymäen Herttua Hämeenlinnassa houkuttelee ostajia myös Helsingistä L ujatalon Hämeen aluejohtaja Jarmo Mäkelä kertoo, että rakentaminen Hämeenlinnassa on vilkastunut, vaikka normaalivuosien tasossa ei vielä ollakaan. Isoja hankkeita on suunnitteilla ja asuntoja rakennetaan jo normaalivuosien, yli 200 asunnon tahtia. Uudet asuinalueet sijaitsevat kuitenkin kaukana keskustasta ja vain yksittäisiä keskustatontteja on jäljellä. -Lujatalo hankki omistukseensa viisi vuotta sitten 2,8 hehtaarin maaalueen Hämeenlinnan arvostetuimmalta asuinalueelta, Myllymäeltä, keskustan tuntumasta. Tämä vanha ammattikoulun kortteli oli kaavoitettu opetuskäyttöön, mutta koulurakennukset olivat jo vuosia seisoneet tyhjillään. Lähdimme hakemaan kaavamuutosta alueelle ja Hämeenlinnan kaupunki kehittikin hyvän asuinkaavan, josta valituksia ei ole tullut. Alueen entiset asukkaat tuntuvat olevan tyytyväisiä, kun rähjäiset ammattikoulun käytössä olleet konehallit puretaan ja kokonaisilme siistiytyy. Samalla alueen arvo nousee entisestään, Jarmo Mäkelä kertoo. Helsingistäkin kysyntää Hämeenlinna on muuttovoittoinen 66 000 asukkaan kaupunki. Se houkuttelee paluumuuttajia pääkaupunkiseudulta ja Helsingissä käydään myös työssä täältä käsin nopeiden uusien liikenneyhteyksien ansiosta. Myllymäen Herttuastakin on jo myyty useita asuntoja helsinkiläisille ja neljäsosa kysynnästä tulee Hämeenlinnan ulkopuolelta. Eikä ihme, sillä alue on ainutlaa- www.luja.fi 36 Myllymäen tontilla kasvaa vanhoja lehti- ja pihtakuusia, hopeapajuja ja omenapuita, joita jätetään alueelle mahdollisimman paljon. Lujatalon aluejohtaja Jarmo Mäkelä poimii tontin hedelmiä. tuinen viihtyvyydessään, vaikka torille on kävelymatkaa reilu 10 minuuttia. Eikä 3100 euron neliöhintakaan päätä huimaa! Vähän vanhaa, paljon uutta Myllymäen tontilla on erikoisia vanhoja puita, muun muassa kaksihaarainen korkea pihtakuusi sekä lehtikuusia. Vanhaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Keskellä sijaitseva säilytettävä vanha Hämeenlinnan vaivaistalo antaa oman arvokkaan ilmeensä alueelle. Myös uusien rakennusten massoittelu mukailee paikalla olleita perinteisiä rakennuksia. Myllymäki sopii monenlaisille asujille aina seniori-ikäisistä lapsiperheisiin. Kuinka monella alueella on talojen oma yhteinen 2400 neliön oleskelu- ja leikkipuistonsa! Yksiöitä ei enää rakenneta Lujatalo rakentaa seuraavien vuosien aikana alueelle seitsemän kerrostaloa ja kaikkiaan 150 asuntoa. Ensimmäinen 37 asunnon kohde, As Oy Myllymäen Herttua on jo rakenteilla ja se valmistuu elokuussa 2011. Asunnot ovat pääasiassa kaksioita ja kolmioita, muutama neljän huoneenkin asunto löytyy. - Yksiöillä ei ole enää kysyntää Hämeenlinnassa. Yksinasuvat kysyvät usein kolmioita ja seniori-ikäiset pariskunnatkin arvostavat tilaa. Huoneluku ei ole tärkeä, vaan neliömäärä ja isot parvekkeet ovat haluttuja. Ostajat arvostavat hyviä säilytystiloja, etenkin tilavaa vaatehuonetta. Uusi ilmiö on myös se, että jopa kolmasosa ostajista on kysynyt, voiko asuntokohtaisen saunan poistaa. Meidän Myllymäen Herttuamme vastaa ostajien nykymieltymyksiä. Lujatalon muut asuntomyyjät kertovat, että kokemukset muualta Suomesta ovat hyvin samansuuntaisia, kertoo asuntokaupan trendeistä Lujatalon markkinointipäällikkö Hanna Ahonen. Tontille antaa ilmettä kaksi säilytettävää vanhaa rakennusta, joista toinen on koristeellinen entinen vaivaistalo. Myös talon takan olevat suuret lehtikuuset säilytetään. As Oy Myllymäen Herttuan runko nousee parhaillaan. Viisikerroksisen talon ylimmistä kerroksista on näkymät Vanajavedelle. Kohteen rakentajat kiipeämässä ylöspäin: ylinnä aluejohtaja Jarmo Mäkelä, kohteen vastaava työnjohtaja Harri Tourunen sekä työnjohtoharjoittelija Eetu Hintala. 37 www.luja.fi VIERAILU SKOTLANNIN ASUNTOMESSUILLA Innovatiivista puun käyttöä Pistorasia poikineen Trendikästäkö – näitä näkee suomalaisilla pienteollisuusalueilla Kuuma- ja kylmävesi vielä erikseen Kävin tutustumassa Skotlannin ensimmäisiin asuntomessuihin suurin odotuksin. Messuja kun mainostettiin uusien ja innovatiivisten ratkaisujen sekä ekotehokkuuden näyteikkunana. Messut eivät täysin lunastaneet lupaustaan, mutta saivat tarkastelemaan suomalaista rakentamista uusin silmin. S uomen ensimmäiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1970 Tuusulassa, minkä jälkeen asuntomessuja on pidetty lähes vuosittain. Suomi onkin tässä mielessä edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, sillä muualla maailmassa asuntomessuja on järjestetty hyvin harvakseltaan ja satunnaisesti. Britteinsaarten kautta aikain ensimmäiset asuntomessut järjestettiin heinä-elokuussa 2010 Scotlannin Invernessissa. Esikuvana Suomen asuntomessut Invernessin asuntomessuja mainostettiin mahdollisuutena tutustua tulevaisuuden asumiseen. Messuilla oli esillä kaikkiaan 50 taloa, joista kehuttiin löytyvän viimeisimpiä suunnittelun ja ekotehokkuuden ratkaisuja sekä asumisen trendejä. Messujen esikuvana oli nimenomaan Suomen asuntomessut, joihin viitattiin monessa käänteessä. Suomen asuntomessuista poiketen hankkeen rahoitus tuli kuitenkin täysin Skotlannin valtiolta ja aluehallinnolta. Talojen ja alueen suunnittelu toteutettiin arkkitehtikilpailuna ja sisätilojen suunnitteluun oli valjastettu messuesitteen mukaan maan eturivin sisustussuunnittelijat ja designerit. Messujen päätyttyä talot olivat vapaasti ostettavissa tai vuokrattavissa. Meillä Suomessahan taloilla on pääsääntöisesti jo asukkaat valmiina. Siinäkin messut poikkesivat omistamme, että tapahtuma oli sangen pienimuotoinen: messuvierastavoite oli 10 000 - mikä täyttyikin - kun meillä asuntomessujen kävijämäärät liikkuvat 150.000 kävijän molemmin puolin. Aikataulut olivat pettäneet Skotlannin asuntomessujen suunnittelu oli aloitettu jo vuonna 2006 ja ne piti www.luja.fi 38 alun perin pitää vuonna 2009. Järjestelyt veivät kuitenkin oletettua pidemmän ajan ja messuja jouduttiin siirtämään vuodella. Saatu lisäaika ei kuitenkaan näkynyt messuilla parempana viimeistelyn laatuna, vaan kaikki oli yhä enemmän tai vähemmän puolivalmista. Messualueen yleisalueet jalkakäytävineen ja puistoineen oli jätetty keskeneräisiksi. Suurin osa itse taloista oli viimeistelyä vailla ja kaksi taloa oli täysin alkutekijöissään. Kireän aikataulun vuoksi myös sisustus monissa taloissa oli jäänyt puolitiehen. Ekstreme-arkkitehtuuria Talot suunnitelleille arkkitehdeille oli annettu hyvin vapaat kädet toteuttaa näkemyksiään nykyaikaisesta, jopa futuristisesta asumisesta. Käsi kädessä rajoja rikkovan arkkitehtuurin kanssa kulkivat pohjaratkaisujen ja materiaalien epäkäytännöllisyys, suoranaiset rakennusvirheet sekä paikoitellen jopa luotaan työntävä ulkonäkö. Itse en ainakaan vapaaehtoisesti muuttaisi aaltopellillä vuorattuun pienteollisuushallia muistuttavaan paritaloon, jossa keittiön liedellä syntyvät ruoankäryt nousevat katossa olevasta aukosta suoraan toisen kerroksen makuuhuoneeseen… Monia muitakin suomalaiselle kummallisia ratkaisuja löytyi: kuumalle ja kylmälle vedelle oli vielä omat hanansa, kokolattiamattoja käytetään edelleen sitkeästi – jopa wc-tiloissa! Myös sadevesien ohjauksessa olisi saarivaltion suunnittelijoilla paljon kehitettävää. On outoa, että sateisessa Skotlannissa ei ole ymmärretty panostaa salaojajärjestelmiin ja ränniputket ovat ohuita kuin mehupillit – jos niitä ylipäätään edes on. Energiatehokkuus ja ekologisuus kyseenalaista Se paljon puhuttu ekologisuus tarkoitti lähinnä puun käyttöä rakennusmateriaalina sekä puuta polttoaineena hyödyntäviä lämmitysjärjestelmiä. Varsinaisia rakennuksen energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja olikin sitten vähän vaikeammin paikallistettavissa. Ikkunat ja ovet olivat jotakuinkin samaa tehokkuusluokkaa kuin suomalaisissa kesäasunnoissa, vaikka eipä ne talvet taida skotteja yhtä rankasti koetella kuin meitä suomalaisia. Toki muutamassa talossa oli ikkunat jätetty lähestulkoon kokonaan pois, joten niiden U-arvoista ei tarvitse välittää. Käynti kannatti Vierailu Skotlannin asuntomessuilla kannatti. Käynti avarsi näkemystäni ja huomasin jälleen kuinka hyvin asiat meillä täällä Suomessa ovatkaan. Me suomalaiset olemme perinteisesti niin vaatimatonta kansaa, että kuvittelemme kaiken uuden ja innovatiivisen tulevan nimenomaan jostain muualta Euroopasta ja rantautuvan myöhemmin tänne Suomen takapajulaan. Näin ei kuitenkaan ole ja sen sain taas omakohtaisesti Skotlannissa kokea. Eipä Suomea turhaan valittu taannoisessa Newsweekin tutkimuksessa maailman parhaaksi maaksi elää. Me voimme olla ylpeitä maastamme ja myös korkeasta rakentamisen laadustamme! Jussi Hirvelä Lujan brändijohtaja Luja SOS-lapsikylän suurimpia tukijoita Luja-yhtiöt on järjestelmällisesti tukenut SOS-lapsikylää jo vuosia. Olemme yksi järjestön suurimmista yksityisistä tukijoista. Niinpä Lujan joulukortti- ja lahjavaratkin menevät vuosittain samaan hyvään tarkoitukseen. Asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme ovat varmasti samaa mieltä kanssamme siitä, että lapset rakentavat Suomen tulevaisuuden. SOS-lapsikyläjärjestö tekee hienoa työtä tarjotessaan kuntien huostaanottamille lapsille uuden kodin. Lapsikylä-äiti tai vanhemmat huolehtivat ”pesueestaan” aikuisikään asti ja tuki ulottuu vielä sen jälkeiseenkin aikaan. Jokainen voi tukea SOS-lapsikylien toimintaa rahallisesti tai vierailemalla vaikkapa SOS-lapsikyläkaupassa www-osoitteessa soslapsikylakauppa.fi. - rungot laatat julkisivut maatalouselementit paalut ratapölkyt valmisbetonit kivitalot muut betonituotteet - uudisrakentaminen korjausrakentaminen asunnot toimitilat Tornio - kiinteistönhoito - siivouspalvelut - toimitilapalvelut - Kuivatuotteet LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapurista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään Lujat arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konserniksi - osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja ja tekstit: Marketta Isotalo [email protected] Taitto: Janne Markkanen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100 Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Lujapalvelut, puh. 020 789 5800 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: [email protected] www.luja.fi * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 22 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu 39 + 6,9 senttiä/minuutti (alv 22 %). www.luja.fi Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ”Selkeitä pelisääntöjä julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön ei oikeastaan vielä ole olemassa. Niitä kaivataan, sillä virkamiehiin ja luottamushenkilöihin kohdistuu yhä suurempia paineita rakentamisen ja muiden kunnallisten päätösten tiimoilta. Silti luottamushenkilöiden koulutus- ja asiantuntemustaso ei ole viime vuosikymmenten aikana kohonnut, vaikka yleinen koulutustaso Suomessa on noussut merkittävästi. Esimerkiksi Ylöjärvelle ja Hämeenkyröön muuttaa Tampereelta jatkuvasti paljon koulutettua väkeä, mutta he eivät osallistu kunnallispolitiikkaan. Jotain on siis vialla. Yhteistyölle henkisiä esteitä Julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön liittyy paljon ”henkisiä esteitä”: kuinka yhteistyö soveltuu EU:n hankintalainsäädäntöön, joka lähes aina liittyy esimerkiksi rakentamishankkeisiin niiden volyymin takia. Pelätään myös Hyvä veli -verkostoja, joiden olemassa olosta liikkuu paljon kaupunkilegendoja. Ne juontuvat ehkä legendaaristen vanhojen yritysjohtajien ajalta, mutta elävät edelleen sitkeästi. Maailma on kuitenkin muuttunut ja kysymys kuuluu: Uskaltaako julkinen sektori avautua? Suhtautuminen ulkoistamiseen äärivanhoillista Suomi saa muiden Euroopan maiden tavoin jatkuvasti OECD:ltä ohjeita leikata ja supistaa lisää julkista sektoriaan. Kunnat taas valittavat, ettei näilläkään rahoilla tulee enää toimeen. Yksi vastaus asiaan on ulkoistus. Toki esimerkiksi itse rakentaminen on jo yleensä kunnissa ulkoistettu, mutta seuraavaksi olisi vuorossa kiinteistönhoito ja siivous. Suomessa asiaan suhtaudutaan kuitenkin konservatiivisemmin, kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Media varsinkin puhuu äärivanhoillisesti ulkoistamisesta ja mollaa ulkoistettuja palveluja. Meillä uskotaan, että mikä tahansa toimi kunnan itsensä suorittamana on parempi, kuin sen ulkoistaminen. Ulkoistamispäätöksissä kriteerinä ei kuitenkaan saisi olla julkinen sektori vastaan yksityinen vaan hyvä kautta huono. Onko poliitikoilla rohkeutta avata kilpailua julkisella sektorilla? Päättäjien pitäisi tajuta, että äärikonservatiivisuus johtaa huonoon lopputulokseen nykymaailmassa. Lisääntyvä yhteistyö asettaa vaatimuksia myös elinkeinoelämälle. Aina yksityisellä sektorilla julkista ostajaa ei oteta tosissaan. Voidaan ajatella, että laadun ei tarvitse olla julkiselle puolelle tarjottaessa niin hyvää. Tällaisella ajatusmallilla tehdään vain hallaa yhteistyön laajenemiselle. Väestön keskittyminen merkitsee tehtävien uusjakoa Suomi on läntisen Euroopan vähiten urbanisoitunut maa. Tämä tarkoittaa vilkkaan muuttoliikkeen jatkumista maalta kaupunkiin ja pienemmistä kaupungeista kasvukeskuksiin. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä asuinseudulleni Pirkanmaalle muuttaa 100 000 uutta ihmistä. Tämä asettaa suuria paineita sosiaali- ja terveyshuollolle ja rakentamiselle. Ihmiset pakkautuvat Pk-seudulle, Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Jyväskylään ja Kuopioon. Vaasa, Kotka, Kouvola, Joensuu ja Lappeenranta ehkä myös pärjäävät. Keskittyminen merkitsee vääjäämättä uudenlaista tehtävänjakoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkinen sektori pystyy tulevaisuudessa hoitamaan vain perustehtäviään eli sosiaali-, terveys- ja koulutointa. Muut tehtävät menevät uusjakoon ja ne on pakko ulkoistaa. Elinkeinoelämä syyllistetty vaalirahakohulla Uudenlaista yhteistyötä on siis syytä alkaa opetella. Tällä hetkellä elinkeinoelämää pyritään syyllistämään esimerkiksi vaalirahakohulla. Tämä on johtanut siihen, että yritykset vetäytyvät politiikasta kokonaan, ettei vain saataisi kielteistä julkisuutta. Minä kuitenkin kehotan yrittäjiä uudenlaiseen suoraselkäisyyteen: tuetaan puolueita läpinäkyvästi ja reilusti – vaalirahoitushan on täysin laillista! Pitää mielestäni kysyä, että onko ay-raha sen jalompaa tukirahaa kuin muukaan raha? Osallistumalla voi vaikuttaa, vetäytymällä ei. Toivon, että yritykset ja elinkeinoelämä uskaltavat rohkeasti osallistua keskusteluun yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön välisistä pelisäännöistä, vaikka siinä onkin vaara joutua ympäristön hampaisiin. Aina ei kasvottomuus, hajuttomuus ja mauttomuus vie asioita eteenpäin. Uudenlaisia malleja Lopuksi Kari Häkämies vastaili kuulijoiden tekemiin kysymyksiin. Miten kunnallinen sektori sitten toivoo itseään lähestyttävän? -kysymyksen kohdalla Häkämies kehotti suhtautumaan julkiseen sektoriin kuten muihinkin asiakkaisiin. Asiakasta voi lähestyä aktiivisesti ja ehdottaa aivan avoimesti erilaisia ulkoistamismalleja – kaikissa kunnissa ei löydy asiantuntemusta omasta takaa. Asiakas pitää myös oppia tuntemaan: miten kunta toimii ja miten siellä tehdään päätöksiä. Kunnallisia päätöksentekojärjestelmiä ja toimintatapoja tunnetaan yritysmaailmassa vielä liian huonosti. Tätä tuntemusta tarvitaan varsinkin silloin, jos lähdetään tarjoamaan elinkaarihankkeita ja kokonaiskonsepteja esimerkiksi päiväkoteihin. Kokonaiskonseptin rakentamisessa tarvitaan monen eri osapuolen yhteistyötä: kunnan, loppukäyttäjän, rakentajan ja eri operaattoreiden. Tällaiset kokonaiskonseptit ovat vasta avautumassa ja näihin tarvitaan uudenlaista ajattelua kaikilta osapuolilta.” <PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\ Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2010 Luja-yhtiöiden asiakasaamukahveilla kesäkuun 10. päivänä kunnanjohtaja ja kirjailija Kari Häkämies puhui julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä. Hänen mukaansa muutos on vääjäämätön, vaikka sitä kunnissa ei vielä myönnetä. Lujatalon toimitusjohtaja Tapio Pitkänen haastoi Häkämiehen puhumaan aiheesta, sillä Lujatalonkin asiakkaista suurin osa on julkishallinnon edustajia. Käytännön arkityössä on usein vaikea tietää, missä kulkee rajapinta aktiivisen myyntityön ja julkisen verkostoitumisen välillä.
© Copyright 2024