1. No category

LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 2/2011
Alma Median
lehtituotannon
uudet tuulet
6
POMO TULEE
TALOON
18
SEIKKAILIJAN KOTI
24
VLADIMIRIN MATKASSA
28
TAIDETTA BETONISTA
Teemana
Uudistuminen ja
innovaatiot
Sisällys
4
6
LUJATALON
TOIMITUSJOHTAJAKSI
ARTO POHJONEN
ALMA MEDIA:
POMO TULEE
TALOON
12
18
1970-LUVUN
KERROSTALOSTA
KUORIUTUU
PASSIIVITALO
TIMO POLARI:
SEIKKAILIJAN KOTI
22
31
LUJABETONIN
PILOTTIHANKE
VALMISTUI VANTAALLE
SIELUA BETONIRAKENTAMISEEN
Pääkirjoitus............................................ 3
Toimitusjohtajilta.................................... 4
Pomo tulee taloon.................................. 6
Painokoneelle töitä................................10
1970-luvun kerrostalosta
kuoriutuu passiivitalo.............................12
Siilinjärvellä opetetaan kestävän
kehityksen ammattiosaamista.................14
Seikkailijan koti.....................................18
Uniikki: Designia ja
energiatehokkuutta...............................20
Sielua betonirakentamiseen....................22
Vladimirin matkassa..............................24
Kädenjälki: Saa koskea..........................28
Lujabetonin pilottihanke
valmistui Vantaalle................................30
Asiakkaan suusta:
Kehitystä yhteisvoimin...........................32
LUJAVIESTIN TOIMITUS
LUJAN TARINA
Päätoimittaja:
Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu­rista.
Minni Karttunen
Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja
[email protected]
maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi
Tekstit: Minni Karttunen
yritykseksi.
Taitto: Janne Markkanen,
Minni Karttunen
Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita.
”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä
Osoitelähde:
ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa­va sukupolvi on laajentanut
Lujan asiakas- ja
Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken­nus­alan konserniksi – osaavaksi
sidosryhmärekisteri.
suomalaiseksi perheyhtiöksi.
Julkaisija
LUJA-YHTIÖT
PL 1268
70101 KUOPIO
Lujatalo, puh. 020 789 5100*
Lujabetoni, puh. 020 789 5500
Lujapalvelut, puh. 020 789 5800
Fescon, puh. 020 789 5900
E-mail: [email protected]
www.luja.fi
Lehdessä olevia tietoja
lainattaessa on lähde mainittava.
Kannen kuva: Klaus Elfving
Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy.
* Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 23 %).
Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 23 %).
Pääkirjoitus
Uudistajat
määräävät suunnan
M
aailma muuttuu nopeasti. Kehityksen suurta
linjaa on viimeiset vuosikymmenet johtanut
tietotekniikan kehitys, erityisesti internet, sekä
toisaalta aivan eri tasoisiksi muuttuneet työvoimakustan­
nukset eri puolilla maailmaa. Työympäristö on kehittynyt
nopeasti, automaatio halpenee, kauppa on maailman­
laajuista.
Muutokset koskettavat luonnollisesti myös Lujaa, joka
muiden menestyvien yritysten lailla kehittää osaamistaan
jatkuvasti varmistaakseen kilpailukykynsä. Sama vaade
pätee tänä päivänä myös jokaiseen yksilöön.
Monet ajattelevat entisessä pysymisen olevan paras tie:
se osataan, ja se toimii – ainakin jollain tavalla. Ajattelu­
tapa on kuitenkin pitkään harjoitettuna kestämätön. Jos
silmät avataan ympäröivälle maailmalle viime tipassa, voi
muutostarve olla jo niin suuri, ettei yritys ja sen henkilöstö
taivu muutoksiin tarpeeksi nopeasti. Miten muutamme
toimintaamme, jos taloudellinen suhdanne romahtaa?
Miten suomalainen rakennusmies voisi kehittää ammatti­
taitojaan siten, että olisi virolaista tuottavampi? Uudistu­
misen haasteet saattavat tuntua musertavan kovilta, mutta
voittaja on se, joka osaa ennakoida.
Järkevintä onkin kehittää toimintaa tasaisesti, vaikkei
sekään suojaa johtamisen suurimmalta haasteelta,
muutos­vastarinnalta. Kehityshankkeen vieminen nope­
asti läpi organisaation on erittäin vaikeaa. ”Tämä ei tule
toimimaan” on tuttu lause jokaiselle, joka on lähtenyt edis­
tämään muutosta. Onnistumisen avain piilee yrityksen
jokaisen työntekijän panoksessa ja sitoutumisessa. Ajatte­
lemme Lujalla, että osallistuva johtaminen, yhdessä ideoi­
minen ja kaikkien mielipiteiden kuunteleminen avoimin
mielin tekevät tämän mahdolliseksi.
Lujalla ”Uudistuminen ja kehittyminen” onkin yhtiön
strategian mukainen arvo, joka on jalkautettu toimin­
tatapoihin pysyvästi. Haluamme korostaa, että teemme
sen jokaisen lujalaisen yhteispanoksella. Kun kehitämme
asioita itse, ei tarvitse taistella muutosta vastaan, vaan
voimme ohjata sitä. Silloin kilpailu ei tunnu kiristyvän,
vaan voimme hymyillä voittajina.
Hannu Isotalo
Lujan hallituksen puheenjohtaja
3
www.luja.fi
Luja-yhtiöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia syksyn 2011 aikana. Lujapalvelut Oy
on myyty Coor Service Management -yhtiölle (s. 17). Nyt Luja-yhtiöihin kuuluvat rakentamisen
tuotteisiin ja palveluihin keskittyvät Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Myös Lujatalon
toimitusjohtaja vaihtuu: Lujatalon entisen toimitusjohtajan Tapio Pitkäsen siirtyessä Finndomon
palvelukseen uutena toimitusjohtajana syksyn aikana aloittaa Arto Pohjonen.
Lujatalo Oy
Lujatalon toimitusjohtajaksi
Arto Pohjonen
Lujatalon uudeksi toimitusjohtajaksi on kutsuttu
diplomi-insinööri Arto Pohjonen. Hän siirtyy tehtävään
Are Oy:n korjausrakentamisen liiketoimintajohtajan
paikalta. Pohjonen aloittaa Lujatalon toimitusjohtajana
syksyn aikana.
Arto Pohjonen, 50, on koulutukseltaan rakentamistek­
niikan diplomi-insinööri ja suorittanut lisäksi opintoja liik­
keenjohtamiseen, markkinointiin, teollisuustalouteen ja
strategiseen suunnitteluun liittyen.
Ennen Are Oy:n korjausrakentamisen liiketoiminta­
johtajan tehtävää Pohjonen työskenteli lähes kymme­
nen vuotta YIT Rakennus Oy:ssa muun muassa yksikön­
johtajana ja aluejohtajana. Hänellä on lisäksi pitkä kokemus
kansainvälisistä tehtävistä Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa.
- Minulla on laajat kontaktiverkostot ja kokemusta alasta
niin urakoinnin, kiinteistökehityksen kuin asuntotuotan­
nonkin parista. Uskon, että näillä ominaisuuksilla ja tiimi­
pelaajan asenteellani tulee olemaan käyttöä toimitusjohtajan
tehtävässä. Odotan innolla töiden aloittamista, kertoo
Pohjonen.
Pohjonen on kotoisin Tampereelta ja asuu perheineen
tällä hetkellä Helsingin Lauttasaaressa.
Luja-yhtiöt toivottavat Arton tervetulleeksi mukaan
lujaan joukkoon!
Kehityksen aikakausi
Seitsemän antoisan Luja-vuo­
teni jälkeen siirryn kohti uusia haas­
teita Finndomon toimitusjohtajan
tehtäviin. Katsoessani Lujatalon kehi­
tystä voin tyytyväisenä todeta kuinka
olemme vähitellen kasvaneet urakoit­
sijasta monipuoliseksi kumppaniksi
virkamiehille, arkkitehdeille, sijoitta­
jille ja monille muille rakennusalan
toimijoille.
Rakennusyhtiö ei pärjää enää teke­
mällä kohteen valmiiksi ja myymällä
sitä asiakkaalle. Paras tilanne on, kun
hankkeita viedään läpi yhteistyössä,
jolloin kaikki asiakkaan tarpeet tulevat
huomioiduiksi. Mielestäni olemme
onnistuneet tässä hyvin. Kiitos siitä
www.luja.fi
4
kuuluu Lujatalon osaavalle henkilös­
tölle, ja teille, hyvät asiak­kaamme.
Lujatalo on loistanut eritoten kah­
dessa asiassa: energiatehokkuudessa ja
kiinteistöjen kehityshankkeissa.
Energiatehokkuudessa olemme
yhdessä asiakkaiden ja yhteistyö­
kumppaneiden kanssa tehneet
lukuisia uraauurtavia projekteja,
tuoreimpana hankkeena riihimä­
keläisen kerros­talon muuttaminen
passiivi­taloksi. Kiinteistön kehitys­
hankkeissa hienona esimerkkinä on
Leppävaaran Sola Business Valley
-toimitila, mikä on ollut, ja on edel­
leen, Lujatalon monialaosaamisen
näytön paikka.
Rakennusala on mielestäni mai­
nettaan dynaamisempi. Aloitin
keltanokkana, ja olen aidosti kiitol­
linen siitä kaikesta, mitä olen saanut
oppia näinä Luja-vuosinani. Uskon
alan kehitykseen myös tulevaisuu­
dessa, palveleehan rakentaminen
kaikkia meitä. Jokaisella on tarve
omaan kotiin ja rakennettuun ympä­
ristöön.
Lujatalolle ja sen asiakkaille
menestystä toivottaen
Tapio Pitkänen
Toimitusjohtajilta
Lujabetoni Oy
Fescon Oy
Kehitystyömme
säästää lompakkoasi
Tuotekehitysreseptin
kolme raakaainetta
Rakennusalalla uudistaminen ja kehittäminen
Onnistuminen kuivatuotealalla edellyttää jatku­
Mikko Isotalo
toimitusjohtaja Lujabetoni Oy
Kimmo Peltola
toimitusjohtaja Fescon Oy
on tunnetusti vaikeaa – etenkin tuotekehitys. Ala on hyvin
perinteinen tekemisen suhteen, ja uudet rakennusratkai­
sut voivat tuoda rakentajalle mukanaan arvaamattoman
suuria taloudellisia riskejä. Ala on myös hyvin hintavetoi­
nen, ja uusien, kalliimpien ratkaisujen läpivienti on haaste.
Lujabetoni lähti uudistamisen tielle rohkeasti vuonna
2005, jolloin useita merkittäviä tuotekehityshankkeita
aloitettiin. Sen jälkeen vielä useampia tuotteita on saatu
valmiiksi, viety
markkinoille, ja
joistain on jo luo­
vuttukin.
Osa uusista
tuotteistamme
on ollut erittäin
menestyviä,
kuten SuperTTlaatta­ratkaisu tai
Luja-rappaus­
elementti. Erit­
täin lupaa­
via tuotteita
on myös juuri
saatu markki­
noille: Lujapienpaalu ja
Luja-hybridiväli­
pohja, jotka tarjoavat merkittävää kustannusetua asiak­
kaillemme. Odotamme niistä menestystuotteita. Joskus
uusien tuotteiden vakiinnuttaminen markkinaan on
kuitenkin vaikeaa: esimerkiksi ”legopalikkamme” Lujamoduli on jäänyt kysynnältään vaisuksi, vaikka tuote
herättääkin suurta innostusta ja kiinnostusta. Kehitys­
työssä hittituotteet selviävät vain kokeilemalla.
Meille on tärkeätä, että uudet tuotteemme tarjoavat
asiakkaillemme hintahyötyä perinteisiin ratkaisuun ver­
rattuina. Esimerkiksi Luja-hybridivälipohja (s. 30) tuo
kerrostalon rakentamiseen 15 euron suoran säästön per
neliömetri nopeuttaen samalla rakentamista. Otamme
asiakkaamme mielellämme mukaan tuotekehitystyöhön,
yhdessä tehdessä tuotteet ovat heti tarkasti räätälöityjä ja
tulokset sen mukaisia. Nykäiskää meitä hihasta, olemme
käytössänne!
vaa tuloksellista tuotekehitystä. Meitä fesconilaisia on
yhteensä 50. Yrityksemme suhteellisen pieneen kokoon
nähden tuotekehitystyö on kuitenkin hyvin mittavaa:
vuoden 2005 jälkeen olemme tuoneet markkinoille yli 30
uutuustuotetta. Tuotekehitysreseptimme menestys piilee
seuraavissa:
Me itse: Meillä tuotekehitys on yhteistyötä, joka ei ole
pelkästään tuotekehitysyksikön vastuulla, vaan siihen osal­
listuu alusta lähtien koko yritys mukaan lukien yrityk­
sen johto, myynti ja tuotanto. Päätökset voidaan tehdä
ripeästi ja hallitusti. Kehitysprosessin lopputuloksena ovat
erittäin kustannustehokkaat tuotteet, koska myynnin ja
tuotannon eri tarpeet ja rajoitukset huomioidaan heti
alusta lähtien.
Asiakas: Tuotteet suunnitellaan asiakasta kuunnel­
len, ja he ovat vahvasti mukana myös tuotteiden testaus­
vaiheessa. Meille yhteistyö asiakkaan kanssa tuo huo­
mattavaa etua, sillä pystymme luomaan piirulleen heille
sopivan tuotteen.
Yhteistyökumppanit: Omien tuotekehitysresurssien
lisäksi meillä on käytettävissä yhteistyökumppaniemme
voimavarat. Tuotekehitykseen liittyviä testejä toteutetaan
esimerkiksi teknillisten yliopistojen, VTT:n, Contestan ja
kansainvälisten materiaalitoimittajiemme laboratorioissa.
Tuotekehitys ei ole enää pelkästään reseptin vääntöä,
vaan entistä enemmän koko­
naisten tuotejärjestelmien
rakentamista. Tästä hyvänä esi­
merkkinä on Fesconin uusi
Termo-lämpölattiaratkaisu,
johon kuuluu pumpattavan
lattiatasoitteen lisäksi asennus­
tarvikkeet ja tarvittaessa asen­
nuspalvelu yhteistyökump­
paniemme kautta (lue lisää
lehden takakannesta).
Ensi vuodesta on tulossa
harvinaisen mielenkiintoi­
nen - ja kiireinen. Tuomme
markkinoille kymmenkunta
uutta Fescon-tuotetta, kiitos
pettämättömän tuotekehitys­
reseptimme!
5
www.luja.fi
ymää ei enää ole.
äk
n
tä
tä
3
1
0
2
a
n
an painohalli. Vuon
painotalo, ja...
lm
si
u
u
k
u
an
a
ar
oa
S
.
oh
k
re
e
pe
ll
ti
n
am
T
eläkkeelle, naapurito
ät
äv
jä
t
ee
on
ok
in
Vanhat pa
www.luja.fi
6
Muutoksen tuulet puhaltavat Tampereen Sarankulmassa. Vuoden 2013 alusta Alma Median
painotoiminta ottaa leijonanloikan, kun uusi superpaino aloittaa toimintansa.
Verkkolehdet, mobiilisivustot, iPad... Vaikka media­
talojen kehitysprojektit näyttävät tänä päivänä suuntautu­
van vahvasti sähköisen median puolelle, ei Alma Mediaa
hirvitä panostaa myös perinteiseen sanomalehtituotantoon.
Päinvastoin, se uudistaa kerralla koko paketin: Tampereelle
hankitaan painokoneen lisäksi uusi postituslaitteisto – ja
painotalo.
- Olemme pohtineet printtilehden tulevaisuutta ja pääty­
neet siihen, että sellainen on. Investointi maksaa itsensä
takaisin kymmenessä vuodessa, valottaa Alma Median kiin­
teistöpäällikkö Tapio Valtanen hankkeen taustoja.
Nopea. Menestyvä. Luontainen organisoija. Äkkisel­
tään adjektiivit voisi sekoittaa toimitusjohtajan työnhaku­
vaatimuksiin, mutta kyse on uudesta Colorman autoprint
-painokoneesta, jonka valmistaja lupaa toimivan parhaim­
pien johtajien kaltaisella kustannustehokkuusajattelulla.
Mainoslauseet punnitaan 2013, kun painokone aloittaa
täydellä höyryllä uusissa tiloissa. Tekemistä riittää, sillä
Porin painosta luovutaan ensi vuonna. Jäljelle jää Rova­
niemen painon lisäksi Sarankulma, joka valjastetaan Alma
Median painotoiminnan keskukseksi.
- Keskitetty painaminen on tulevaisuutta. Tämänkaltai­
set superpainot tulevat yleistymään, näkee painotoimin­
nasta vastaava Alma Manu Oy:n toimitusjohtaja Helvi
Liukkaala.
Tehokkuus on ympäristövalinta
Painomäärien lisääminen ei olisi onnistunut nykyisissä
tiloissa, eikä liioin vanhalla painokoneella, johon kone­
tyypin tuotannon lopettamisen takia ei saa enää varaosia.
Uuden painokoneen valinta ei ollut läpihuutojuttu, vaan
Liukkaala ja kumppanit kävivät neuvotteluja Manrolandvalmistajan lisäksi monien muiden toimittajien kera.
- Laadun ja nopeuden lisäksi ympäristönäkökulma
oli tärkeä valintakriteeri. Uuden koneen materiaali- ja
energiatehokkuus ovat selkeästi paremmat kuin nykyisen
laitteiston, mikä alentaa sanomalehden ympäristövaikutuk­
sia, Liukkaala toteaa.
Kone painaa Aamulehden kaksi tuntia vanhaa konetta
nopeammin. Lisäksi uusi kone mahdollistaa kolmen seitse­
mänpäiväisen sanomalehden samanaikaisen painamisen
nykyisen kahden sijaan. Myös pienten painosmäärien lehti­
tuotanto onnistuu nykyistä tehokkaammin. Alma Median
tuotteiden lisäksi painossa tehdään lehtiä ja liitteitä monille
muillekin asiakkaille.
- Asiakkaillemme uudistus näkyy entistä parempana
painolaatuna ja monipuolisempana tarjontana: saamme
mukaan uusia lehtikokoja ja voimme tehdä lakkapintaisia
aikakauslehtimäisiä lehtiä, mikä ei ollut aiemmin mahdol­
lista. Koneen nopeuden takia voimme ottaa lisää asiakkaita,
iloitsee Liukkaala.
Kuvat: Klaus Elfving
7
www.luja.fi
Painokoneen pohjan alla on
erityisvahvisteinen perustus, johon
upposi 1300 tonnia betonia.
Vaativa pomo
Colormania ryhdytään asentamaan
uusiin tiloihin kesällä 2012. Ennen
asennusta painohallin rakennuspro­
jektia johtavalla Tapio Valtasella ja
pääurakoitsija Lujatalolla riittää vipi­
nää. 15 000 neliöi­sessä painotalossa on
otettu kaikki ”Pomon” tarpeet huo­
mioon.
- Hallin lämpötilan täytyy olla tasai­
nen. Vielä oleellisempaa on ilmankos­
teus, jonka on pysyttävä pienenä, sillä
painokone tuottaa runsaasti vesihöyryä,
Valtanen kertoo.
Tämä vaikuttaa jo materiaalivalin­
toihin.
- Kosteusrasituksen takia rakennuksen
runko ja julkisivut päätettiin toteut­
taa teräsbetonielementeistä. Käytimme
suuria elementtejä vaipparakenteessa.
Näin saumoja syntyy mahdollisimman
vähän, mikä pienentää vuotoriskejä,
rakennesuunnittelusta vastaava A-Insi­
nöörit Suunnittelu Oy:n suunnittelu­
johtaja Harri Kivistö kertoo.
Perinteinen maanvarainen betoni­
laatta ei kestäisi painokoneen satojen
tuhansien kilojen massaa eikä paino­
koneen pyörivien telojen aiheuttama
värähtelyä. Koneen perustukseksi teh­
tiinkin 63 metriä pitkä, 5 metriä leveä
ja 1,8 metriä korkea teräsbetoniantura,
johon upposi jo pelkästään 1 300 tonnia
betonia.
www.luja.fi
8
- Painokoneen toisen kerroksen
perustuksissa käytämme värähtelyn
takia pysty- ja vaakakuormituksien
vaatimuksiin nähden huomattavasti
jäykempiä pilareita ja lujuusluokaltaan
korkeampaa betonia, Kivistö kertoo.
Suunnitelma B
Sanomalehtituotannossa suuret leh­
timäärät ja tiukat aikataulut edellyt­
tävät nopeuden lisäksi tuotantovar­
muutta. Jos jotakin menisi rikki, on
paino­koneella korjauspäivystys ympäri
vuoro­kauden. Myös muihin yllätyksiin
on varustauduttu.
- Suunnitelma B:n lisäksi on vielä
suunnitelma C:kin, vahvistaa Valtanen.
Jos sähköt menevät poikki, valjas­
tetaan käyttöön varavoimageneraat­
tori. Jos varavirtakaan ei jostain syystä
toimisi, on takaporttina Forssan Sano­
mala, jossa lehti painettaisiin loppuun.
- Tämä on äärimmäisen epätoden­
näköistä, mutta kaikkeen on varaudut­
tava. Sanoman painolla on samanlai­
nen varasopimus myös meidän suun­
taamme, Valtanen kertoo.
Hela hoito
Lehdet eivät lähde lukijoille pelkän
paino­koneen avulla, vaan toimintaan
tarvitaan myös ihmiset ja tilat eri lehti­
tuotannon vaiheille. Jo paperivarasto vie
pinta-alaa runsaat 1 400 neliötä. Raaka-
ainevaraston paperirullat vaativat tilaa
ja trukkikuljetuksen: pelkästään yksi
paperirulla on jo useamman metrin
korkuinen ja painaa jopa 1 600 kiloa.
- Koko tuotantorakennus on suun­
niteltu siten, että materiaalivirrat toi­
mivat rakennuksen sisällä mahdollisim­
man tehokkaasti, eli tavaroita tarvitsee
liikuttaa mahdollisimman lyhyitä mat­
koja, kertoo Liukkaala.
Superpainolle uutta joustavuutta tuo
myös painokoneen ja postituslaitteis­
ton välinen puskurialue, joka mahdol­
listaa sen, että molemmat voivat toimia
omilla aikatauluillaan.
- Postitus ei ole enää tukkeena paino­
tuotannolle, joten konetta ei tarvitse
pysäyttää. Uudella postituslaitteella voi
tehdä aiempaa monipuolisemmin erilai­
sia postituksia.
Painosalissa, postituksessa, lähettä­
mössä sekä 800 neliön toimistotiloissa
tulee vilisemään yhteensä noin 120
Alma Manun työntekijää. Liukkaalan
mukaan superpainon rakentumiseen
suhtaudutaan odottavasti.
- Uusien, lehtipainamiseen suunni­
teltujen tilojen myötä meillä on kaikki
välineet kehittää ja panostaa paperiseen
lehteen. Painotuotteet säilyvät Alma
Mediassa merkittävässä roolissa myös
jatkossa.
Kuva: Manroland
istaja:
Painotalon om
Oy
us
ut
ku
va
ki
OP-Hen
ja:
Rakennutta usi Paino
U
y
O
ö
ist
te
Kiin
ija: Lujatalo
Pääurakoits
ni
itus: Lujabeto
Elementtitoim
okraaja:
Painotalon vu
uokraa tilan
iv
al
,
Alma Media paino- ja jakelu­
tytär­yhtiölleen lma Manulle
toimintayhtiö A
Elementit: t. 1876 kpl,
Lujabetoni, yh m2
- seinä: 9000 0 m2
- laatta: 15 00 m3
- runko: 1300
t:
Lattiasirotteem2 Fescotop F10
Fescon, 6000
Colorman autoprint
-painokoneen asennus
aloitetaan kesän 2012
aikana.
Sarankulman superpainosta tulee Alma
Median painotoiminnan
keskus ja samalla myös
Luja-yhtiöiden monialai­
suuden käyntikortti:
pääurakoitsijana toimii
Lujatalo, elementtitoimitus on Lujabetonilta
ja lattiasirotteet ovat
Fesconin tuotteita.
9
www.luja.fi
Kuva: Klaus Elfving
Painokoneelle töitä
Mitä kuuluu Aamulehdelle, päätoimittaja
Jouko Jokinen?
Kiitos hyvää. Pirkanmaa, etenkin Tampere, on kehittyvä
kasvukeskus, jossa alueen äänenkannattajalla riittää rapor­
toitavaa. Meillä on laaja lukijakunta, sillä peittomme on
tällä hetkellä 65 prosenttia alueen asukkaista. Kun lukuun
lisätään nettikäyttäjät, on neljä viidestä pirkanmaalaisesta
päivittäin tekemisissä Aamulehden kanssa.
Päihittääkö internet painetun lehden
uutismediana?
Nopeutensa puolesta ehkä, mutta pelkästään käytettynä ei.
Netissä tarjonta kasvaa, mutta yleisöt pirstaloituvat. Maakun­
talehden vahvuus on puolestaan sen segmentoimattomuus: se
on suunnattu kaikille alueen asioista kiinnostuneille, jotka
osaavat suomen kieltä. Paljon puhuttu sosiaalinen media­
kaan ei ole uutisten tuottaja, vaan välittäjä. Puheet siitä, että
verkko syö painetun lehden ovat turhanaikaista höpöhöpöä.
iPadit ja netin kehitys ovat mielenkiintoisia asioita, mutta
www.luja.fi
10
eivät ne ole uhka maakuntalehdelle, vaan loistava mahdolli­
suus. Asioita ei pidä katsoa joko-tai, sillä maakuntalehdessä
nettilehti ja paperilehti tukevat toisiaan. Yhteispeli tuottaa
hyvän median.
Miten sähköisiä kanavia hyödynnetään
Aamulehdessä?
Nopean uutisoinnin meiltä saa verkosta. Sillä kilpailemme
muita sähköisiä välineitä, kuten radiota, vastaan. Netti on
mahdollistanut uutistuotannossa monia asioita: esimerkiksi
juttujen välittömän julkaisun, äänen ja liikkuvan kuvan yhdis­
tämisen, sekä vuorovaikutteisuuden. Julkai­semme lehden
iPad-version lokakuun aikana. Suunnitelmissa on siirtyä joh­
dettuun nettikeskusteluun, jossa toimittaja toimii keskuste­
lun isäntänä, mikä vie joutavaa verkko­marmatusta rakenta­
vampaan suuntaan. Lähivuosina on tulossa myös netti-tv.
Luomme uusia kaupallisia ratkaisuja mainostajille, mikä täs­
mennettyinä tarjouksina palvelee myös lukijaa.
Aamulehti
Perustettu 1883
Kuulunut Alma Media -konserniin vuodesta 1998
Päätoimittaja Jouko Jokinen
Aamulehdellä on päivittäin
305 000 lukijaa
Aamulehteä luetaan keski­
määrin 37 minuuttia
- iPadit ja netin kehitys eivät ole uhka maakuntalehdelle, vaan loistava mahdollisuus, kertoo
Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.
Mitkä sitten ovat sanomalehden valttikortit?
Paperinen lehti kattaa laajan sisällön A:sta Ö:hön. Joka päivä. Kymmenen
minuutin selaamisella saa tietää, mitä tapahtuu, ja pysyy perillä myös
asioista, joista ei itse lähtisi tietoa etsimään. Lehti tuodaan varhaisjakeluna
lähes sängyn viereen joka aamu. Se on upeaa palvelua. Ja onhan lehti käyttö­
liittymänä loistava, sen ovat jo sadat vuodet osoittaneet.
13 % lukijoista lukee lehteä
päivittäin tunnin tai kauemmin
Aamulehti-brändin alla on
sanomalehden lisäksi
-Aamulehti.fi
287 000 lukijaa/viikko
-Moro-kaupunkilehti
268 000 lukijaa/viikko
-Valo-perjantailiite
266 000 lukijaa/viikko
-Sunnuntailiitteet:
Asiat
271 000 lukijaa/viikko
Ihmiset
269 000 lukijaa/viikko
Kuinka lehdet pärjäävät tulevaisuudessa?
Sisällöllä. Yhteiskunnallinen lisäarvo, keskustelun ylläpito ja terästys ovat
klassisia sanomalehdistön tehtäviä. Nämä ovat olleet huonossa hoidossa
suoma­laisessa mediassa. Journalismin seuraava iso asia on hakea ratkaisuja. Se
on toki haastavaa, sillä ongelmien ja ristiriitojen esittely on paljon helpompaa
kuin ratkaisujen tarjoaminen. Mutta jos jutusta ei ole lukijalle jotain hyötyä,
on se turha juttu. Maakuntalehden tehtävä on palvella lukijoita.
11
www.luja.fi
Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
1970-luvun kerrostalosta
kuoriutuu passiivitalo
Riihimäen Peltosaaren alueella nähdään hurja muodonmuutos, kun energiasyöppö 70-lukulainen
vuokratalo saneerataan puuelementeillä passiivikerrostaloksi.
Lujatalo urakoi Riihimäellä pioneerihanketta, jossa
vuonna 1975 rakennettu kerrostalo muutetaan julkisivu­
korjauksen myötä energiatehokkaaksi passiivitaloksi. Urakka
on pintaviimeistelyitä lukuun ottamatta valmis vuoden 2011
loppuun mennessä.
- Rakennus olisi tarvinnut julkisivukorjauksen muuten­
kin, joten samalla vaivalla siitä tehdään energiatehokkaampi,
kertoo hankkeen arkkitehti Kimmo Lylykangas.
Saneeraus on osa Innova-hanketta, jonka kohteeksi
valikoitui asunto-osakeyhtiö Riihimäen Kotikulman vuokra­
talo Saturnuksenkatu 2:sta. Päiväkodin ja 37 vuokra­huoneistoa
www.luja.fi
12
sisältävän talon passiivisaneerauksessa korjataan julkisivun
ja ulkoseinärakenteiden lisäksi paljon muutakin: uudistuksen
kokevat esimerkiksi ilmastointi, parvekkeet ja parvekeovet,
ikkunat sekä vesikatto.
Uudesta korjausmenetelmästä
helpotusta asukkaille
Julkisivusaneeraus on toteutettu uudella TES-menetel­
mällä, jossa käytetään esivalmistettuja julkisivuelementtejä.
Tehtaalla valmistettiin 69 eri levyistä puurunkoelementtiä
ikkunoineen, kivivillaeristeineen ja ilmanvaihtokanavineen
Innova-hanke
- Tavoitteena löytää innovatiivisia
menetelmiä ja kehittää energiatehokkuutta korjausrakentamishankkeissa.
- Alkoi keväällä 2010 kilpailulla,
johon 1960-1980 -luvulla rakennetuilla taloyhtiöillä oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun
voittajaksi valittiin Riihimäen Kotikulman talo 10, joka saneerataan
passiivitaloksi vuoden 2011
loppuun mennessä.
- Taloyhtiö saa käyttöönsä passiivi­
saneerauksen asiantuntemusta sekä
taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun.
- Yhteistyökumppanit: Paroc, VTT,
Tekes, Sitra, Recair, Ensto, Lammin
Ikkuna Oy, Ara, Enervent
- Urakoitsija: Lujatalo
- Elementit: Teeri-Kolmio
Tarja Mäkelä (vas.), Oona Mäkelä ja Jaana Vilenius ovat naapureita. He odottavat, että saneeraus poistaisi asuntojen
vetoisuuden. - Verhot vain lepattavat, kun täällä tuulee sisään, Tarja Mäkelä kertoo.
päivineen. 12 metriä korkeat elementit asennetaan työmaalla
paikoilleen nosturin avulla.
- Työmaa-aika lyhenee, jolloin meluhaitat jäävät asukkaille
mahdollisimman pieneksi. Tämän lisäksi myös vältytään
rakennuksen huputukselta, kertoo Lujatalon vastaava työn­
johtaja Tero Kuikka.
Peruskorjausmenetelmä kehitettiin kansainvälisessä tutki­
mushankkeessa, jonka Suomen edustajana toimi Aalto-­
yliopisto.
- TES-menetelmällä tehty urakka on ensimmäinen laatu­
aan Suomessa, vastaavia hankkeita on toteutettu jo Itävallassa,
Saksassa ja Norjassa, kertoo Lylykangas.
Eroon harakanpesästä
Energiankulutus pienenee
Energiatehokkuuden lisäksi myös rakennuksen ulkonäköön
on kiinnitetty huomiota. Rapatusta ulkoseinästä löytyy oma
jujunsa: julkisivun väri vaihtuu jokaisen asunnon kohdalla.
Lisäksi alakerran Saturnuksenkadun päiväkodin seiniä piristää
tähtikarttakuvio.
- Kyllähän sitä on viihtyisämpää asua, kun ulkoakin näyttää
siistiltä, Mäkelä tuumaa.
Passiivitalon lämmitysenergian tarve on normaalitaloa selvästi
pienempi, alle 25 kilowattituntia bruttoneliömetrille per vuosi.
Entiseen suurkulutukseen verrattuna lämmitystarve pienenee
75 prosenttia.
- Tämän lisäksi uudistus parantaa sisäilman laatua ja
äänieristystä, kertoo Lylykangas.
Jaana Vilenius ja Tarja Mäkelä ovat talon pitkäaikaisia asukkaita.
Mäkelä on viihtynyt asunnossaan jo kuusitoista vuotta,
Vilenius kolmetoista. Kotitalon peruskorjausta naiset seuraa­
vat mielenkiinnolla. Erityisesti lämmöneristyksen kohentumi­
nen lämmittää mieltä.
- Talvisin pattereita saa huudattaa täysillä, ja silti jäätyy.
Verhot vain lepattavat, kun tuulee sisään, Mäkelä kertoo.
- Hyvä juttu, että saadaan uudet ikkunat ja parvekkeet.
Onhan tämä melkoinen harakanpesä, kun parvekkeen oven
päältä näkyy pala taivasta, Vilenius säestää.
Juju julkisivussa
13
www.luja.fi
Rehtori Rauno Kettunen metsä­
koneopiskelija Sami Siimennon
kyydissä. Kyyditysvuoroa odottamassa kiinteistöjohtaja Ari Orsjoki.
www.luja.fi 14
Metsäkoneista aurinkoenergiaan:
Siilinjärvellä opetetaan
kestävän kehityksen
ammattiosaamista
Ensi syksystä lähtien Siilinjärvellä voi opiskella uudenlaista energiaosaamista, kun Toivalan
kampukselle valmistuu Suomen mittapuussa harvinainen uusiutuvan energian ja kestävän
kehityksen oppimisympäristö.
Ympäristöylioppilas, tuulivoima-
asentaja, uusiutuvan energian ja kes­
tävän kehityksen oppimisympäristö...
Toivalan rauhallisessa maalaisympäris­
tössä, 14 kilometrin päässä Kuopiosta,
uudistetaan ammatti- ja aikuisopetusta
rytinällä.
Keskittäminen tuo
mahdollisuuksia
Syksystä 2012 lähtien Savon koulu­
tuskuntayhtymän Toivalan metsäja luonto-opetuksen koulutusyksikkö
laajenee monialaopetuksen keskukseksi,
kun tekniikan ja rakennusalan opetus
siirtyy kampukselle.
- Tulevaisuudessa annamme poik­
kialaista opetusta, mikä tuo opiskeli­
joillemme laajemmat työllistymismah­
dollisuudet. Elokuussa Toivalassa alkoi
Suomen ensimmäinen ympäristöyliop­
pilaskoulutus, kertoo koulutuspäällikkö
Karl-Erik Hasa.
Kehittyvä kampus
Keskittämisen myötä opiskelijamäärä
kaksinkertaistuu kuuteensataan oppi­
laaseen. Samalla käyttöön vihitään
Lujatalon urakoima 5000 neliön koulu­
rakennus, jonne on rakennettu Suomen
mittakaavassa harvinainen uudistuvan
energian ja kestävän kehityksen oppi­
misympäristö. Ympäristö ei tule vain
tekniikan alan käyttöön, vaan myös
muut, kuten ympäristöopiskelijat,
pääsevät kiinni energiatietouteen. Toi­
valan opetusohjelmassa uudistuvat
energiamuodot ovat tärkeä painopiste­
alue. Hanke on saanut EU:n rakenne­
rahastotukea.
- Uusiutuva energia on ajankohtai­
nen kysymys koko maailmassa. Se on
painopistealue, joka on kirjattu EU:n
ja Suomen kansallisiin linjauksiin, ja
jota täytyy kehittää. Tämän alan suun­
nittelu- ja toteutusosaamista varsinkin
lämmitysjärjestelmissä ja niiden yhdis­
telmissä on liian vähän, kertoo Savon
ammatti- ja aikuisopiston kehitysjoh­
taja Markku Jokela.
Rakennus opettajana
Opetustiloista ja energialaboratori­
osta koostuva rakennus on uusiutuvan
energian lippulaiva: lämmitys perustuu
maalämpöön. Rakennuksen alla on nel­
jäkymmentä 200 metrin syvyistä läm­
pökaivoa, joista rakennuksen lämpö
saadaan. Lisäksi aurinkokeräimillä
lämmitetään käyttövettä, ja osa raken­
nuksesta valaistaan auringonvalon
voimalla. Rakennus on tehty siten, että
sen LVIS-kojeistot ovat nähtävillä, jotta
niitä voidaan hyödyntää opetuskäy­
tössä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole vain
esitellä erilaisia järjestelmiä.
- Tila on omassa luokassaan uraa­
uurtava, sillä rakennuksessa yhdistyy
modernin teknologian opetukselli­
nen käyttö sekä uudistuvaan energiaan
nojaava kiinteistötekniikka, kertoo
kiinteistöjohtaja Ari Orsjoki.
Kyse on hybridilämmitysjärjestel­
mästä.
- Nykyisin talosuunnittelussa voi olla
monta erilaista lämmitysjärjestelmää,
kuten maalämpöä, puu­
lämmitystä,
lämpöpumpputekniikkaa ja aurinko­
energiaa. Hybridilämmitysjärjestelmä
on rakennuksen lämmitysjärjestelmien
energiatehokasta yhteispeliä, ja tätä
osaamista haluamme antaa opiskelijoil­
lemme, kertoo Jokela.
Käytäntöön kiinni
energialaboratoriossa
Kahdensadan neliön laajuista energia­
laboratoriota voi pitää koko rakennuksen
sydämenä.
- Sinne johdetaan koko kiinteistön
LVIS-järjestelmien tieto, kuten energia­
tuotanto ja energiankulutus, kertoo
Jokela.
Laboratoriossa on oma maalämpö­
kaivo ja mahdollisuus ilmalämpöpump­
pujen testaamiseen. Niitä pääsevät hyö­
15
www.luja.fi
Toivalan uusi koulurakennus sisältää uudenaikaisten opetustilojen lisäksi uusiutuvan energian ja
kestävän kehityksen oppimisympäristön.
dyntämään sekä Toivalan että Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat.
- Toivalassa laitteiden perustoi­
mintoja, kuten asennusta, säätöä ja
huoltoa opetellaan asennuskoulutuk­
sessa, ammattikorkeassa painopiste on
lämmitysjärjestelmien suunnittelussa,
Jokela kertoo.
Toivalassa aiotaan kehittää uudistu­
vien energiamuotojen opetusta myös
jatkossa. Alustavia pohdintoja on
käyty jopa tuulivoima-asentajan koulu­
tuksesta.
- Seuraavaksi laajennamme koulu­
tustarjontaamme turve- ja energiapuu­
osaamiseen keskittyvään metsäenergian
tuotannon koulutusohjelmaan. Suunni­
telmissa on tarjota koko energiaketjun
laajuudelta opintoja aina ”maasta aurin­
koon” siten, että opiskelija voi valita
itselleen mieleisensä opinto­
paletin,
sanoo rehtori Rauno Kettunen.
Koulutuspula
Uudistuvan energian ammatillinen
opetustarjonta on Suomessa vähäistä.
- Tämä kouluttautumismahdol­
lisuus on merkittävä ennen kaikkea
alan yrityksille, että he voivat täyden­
nyskouluttaa nykyisiä työntekijöitään.
Esimerkiksi öljylämmityksen määrä
vähenee öljyn kallistuessa, joten sen alan
asentajat tarvitsevat uutta osaamista,
Jokela jatkaa.
Toivalan koulurakennus
Hanke: 12 miljoonaa euroa
Kokonaisneliöt: 5157 m2
Rakennuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä
Urakoitsija: Lujatalo Oy
Betonitoimitus: Lujabetoni Oy
Metsän vetovoima
Vuonna 1947 perustetun Toivalan
koulun juuret ovat metsäalan perus­
koulutuksessa. Tulijoita riittää tänäkin
päivänä.
- Olimme kevään yhteishaussa met­
säalan oppilaitoksista Suomen suosi­
tuin, koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa
kertoo.
Metsäala elää vahvana PohjoisSavossa. Toivalaan otetaan vuosittain
40-50 metsäalan opiskelijaa.
- Olemme lisänneet metsäalan sisään­
ottomääriä koko 2000-luvun, ja vasta
nyt alamme olla sillä tasolla, että pys­
tymme vastaamaan kysyntään.
Metsäalalta löytyy myös yhtymäkoh­
tia uusiutuvan energiaan. Energiapuun­
korjuun piirissä arvellaan työskentele­
vän tällä hetkellä 400 henkilöä, mutta
ennuste vuodelle 2015 on 1100 henkilöä.
www.luja.fi
16
Pohjois-Savo on yksi Suomen metsäi­
simmistä alueista, joten töitä riittää.
- Emme ole pystyneet koulutta­
maan metsäkoneenkuljettajia sitä
tahtia kuin Pohjois-Savoon tarvit­
taisiin tekijöitä Vuosittain meiltä on
valmistunut noin 35 metsäkoneen­
kuljettajaa, vaikka todellinen tarve liik­
kuisi viidessä­kymmenessä.
Toivalassa toinen huomiota herättä­
vän suosittu koulutusohjelma on neljä
vuotta sitten perustettu hirsirakentami­
sen koulutusohjelma, joka on houkut­
tanut jo työelämässä olevia ammattilai­
sia täydentämään osaamistaan.
- Meillä on vuosittain kaksi tai kolme
ryhmää. Olemme joutuneet lisää­
mään opiskelijapaikkoja, sillä tulijoita
on joka vuosi tulossa enemmän kuin
voimme ottaa.
Lyhyesti...
Lujapalvelut Oy myyty
Coor Service Managementille
- Toimitusjohtajaksi Lujapalveluiden Johan Mild
Coor Service Management (Coor) osti Lujatalolta,
Sponsor Capitalilta ja muilta osakkailta Lujapalvelut Oy:n
koko osakekannan syyskuussa 2011. Kaupan myötä Luja­
palvelut Oy siirtyy syksyn aikana pois Luja-brändistä ja
toimii jatkossa Coorin nimen ja yritysilmeen alla. Samalla
koko Lujapalvelujen henkilöstö siirtyy Coorille.
Coor Service Management Oy:n ja Lujapalvelut Oy:n
yhteenlaskettu liikevaihto on 50 miljoonaa euroa ja henki­
löstöä on yhteensä 850.
- Lujapalvelut on erittäin hyvin johdettu palvelutoimit­
taja, jolla on paljon alan osaamista. Yrityskauppa täyden­
tää maantieteellistä peittoamme Suomessa ja yhtiöidemme
palvelut muodostavat entistä kilpailukykyisemmän tarjo­
aman yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaillemme, kertoo
Coorin toimitusjohtaja Ulf Wretskog.
Lujapalvelujen toimitusjohtaja Johan Mild aloittaa
Coorin uutena toimitusjohtajana 1.11.2011, kun nykyinen
toimitusjohtaja Ulf Wretskog keskittyy Suomessa Coorin
hallituksen puheenjohtajan tehtävään.
- Johanilla on vankan palvelualan kokemuksen lisäksi
Suomen toimintamme kehittämiseen vaadittava kokemus.
Uskomme vahvasti Suomen markkinoihin ja mahdolli­
suuksiimme kasvattaa toimintaamme Suomessa, tiivistää
Wretskog.
Suomen ensimmäinen
nollaenergiakerrostalo
sai palkinnon
Luja.fi uudistui
- kerro mielipiteesi!
Luja.fi on uudistunut. Käy vierailemassa sivuillamme ja
kerro mielipiteesi! Arvomme palautetta antaneiden kesken
tuotepalkintoja. www.luja.fi/uudistus
Kuopion opiskelija-asun­
not Oy Kuopas on saanut
tunnustuspalkinnon ener­
giatehokkuuden edistämi­
sestä asuntomarkkinoilla.
Kuopaksen Lujatalolta
tilaama asuntola Puuseppä
on Suomen ensimmäinen
nollaenergiakerrostalo.
Nollaenergiatalon netto­
energiankulutus on vuosi­
tasolla nolla kilowattitun­
tia neliömetriä kohden,
eli talo tuottaa itse tarvit­
semansa energian. Ener­
giaa kiinteistöön tuotetaan
pääasiassa maalämpöjär­
jestelmällä sekä aurinko­
paneeleilla ja -keräimillä.
- Kuopion opiskelijaasuntojen nollaenergia­
hanke on ollut monella
tapaa uraauurtava. Se
osoittaa, että ekote­
hokkaan rakennuksen
tekeminen ei ole kovin­
kaan vaikeaa, kunhan
löytyy tahtoa, uskallusta
ja yhteistyökykyä, Suomen
Messujen palkintoraatiin
kuuluva toimitusjohtaja
Juha Salmi toteaa.
Lujatalon urakoimassa
hankkeessa hyödynnet­
tiin Lujabetonin valmis­
osia. Asuntola oli muutto­
valmis helmikuussa 2011.
17
www.luja.fi
Timo Polari on monessa liemessä keitetty seikkailija: hän
on hiihtänyt etelänavalle, kiivennyt Mont Blancille ja
vaeltanut 1800 kilometriä halki Skandien. Tällä hetkellä
katse on suunnattu oman talon rakentamiseen.
Luja-kivitalo matalaenergiaharkoista
Kokonaispinta-ala: 270 m2
Asuinneliöt: 200m2
Ullakkotilat: 25m2
Yläkerta: 4 mh, wc
Alakerta: k, oh, televisiohuone,
sauna
www.luja.fi
18
Timo Polari
Syntynyt 1969
Asuu Seinäjoella
Naimisissa
Neljä lasta
Seikkailija, kirjailija, esiintyjä, liikunnan
lehtori
SEIKKAILIJAN
KOTI
Seikkailija Timo Polari ei lepää laakereillaan, vaikka asemapaikka pysyisikin samana.
Nelilapsisen perheen tarvitessa lisäneliöitä hän päätti rakennuttaa uuden talon
Seinäjoelle. Muuttovalmista pitäisi olla kesällä 2012.
- Aikaisempi puutalomme ei tuntu­
nut kodilta. Tajusin olevani kivitalo­
ihminen.
Polarit olivat alusta saakka arkki­
tehdin mukana uuden Luja-kivi­
talonsa suunnittelussa.
- Ensimmäinen asia, mitä arkki­
tehdille sanoimme, oli, että haluamme
isot ikkunat. Sellaisista saimme
aiemmin vain haaveilla.
Lisäpontta kivitaloasumiseen toi
Polarin kiinnostus rakennustaiteeseen.
- Ihailen suuresti renessanssiarkki­
tehtuuria ja goottilaisia katedraaleja.
Kivirakennuksissa on jotain ikuista.
Polari julkaisikin syksyllä Kulttuuri­
seikkailu-kirjan, joka pohjaa hänen
tuoreimpaan seikkailuunsa Euroopan
kulttuurikohteissa.
- Pyöräilin pari tuhatta kilomet­
riä Euroopassa kulttuurikohteesta
toiseen. Chartresin katedraali, Stone­
henge ja Auschwitz ovat historiallisia
paikkoja, joissa voi oppia ihmisestä,
maailmasta – ja itsestä.
Käytännöllisyyttä ja
estetiikkaa
- Luin matkaa varten viisituhatta
sivua kulttuurihistoriasta ja arkkiteh­
tuurista, ja matkalla haastattelin alan
parhaita asiantuntijoita, se näkyy
varmasti myös vielä tässä talossa.
Hän peräänkuuluttaa tulevassa
kodissaan käytännöllisyyttä ja este­
tiikkaa.
- Kumpikaan ei sulje toisiaan pois.
Tilasuunnittelussa on otettu huo­
mioon ison perheen tarpeet. Myös
harrastevälineille on runsaasti säily­
tystilaa.
- Lisäksi tarvitsen kirjoittami­
selle bunkkerin, jossa voin keskittyä.
Äänieristetty kirjasto- ja kotiteatteri­
huone tulee olemaan uudessa kodissa
tukikohtani.
Maailman kiertäminen näkyy
seikkai­lijan kodissa väistämättä.
- Matkoilta on kertynyt monenlaisia
tauluja ja patsaita. Jokainen muistut­
taa tärkeistä asioista.
Pihalta seikkailuihin
Polarin seikkailutausta tulee vaikut­
tamaan myös pihapiiriin: tontille
on suunnitteilla seikkailurata, jonne
tulee erilaisia kiipeily-, tasapainoiluja riippumistelineitä. Lähimaastot
ovat Polarille muutenkin ihanteelli­
set: heti takapihalta pääsee suunnis­
tamaan ja lenkille, puhumattakaan
Seinäjoen hiihto-, maastojuoksu- ja
melontamahdollisuuksista.
Flowta etsimässä
Vaellusvietti Polarilla heräsi armeijaaikana Utin laskuvarjojääkäreissä.
Siitä saakka hän on reissannut
tai suunnitellut tulevia koitoksia,
ikimuistoisempana ja rankimpana
niistä Etelämantereen valloitus.
Samaa sisua on tarvittu myös raken­
nusprojektissa.
- Talonrakennus on kestävyyslaji.
Välillä toivoisi pääsevänsä vaellukselle
lepäämään!
Mikä sitten saa lähtemään seikkai­
luihin?
- Se on se huippukokemusten,
flown, etsiminen. Uusien paikkojen
näkeminen ja luonnon kauneus avaa­
vat silmät elämän ainutkertaisuudelle.
Vaikka seikkailut tuovatkin sykäh­
dyttäviä elämyksiä, löytyy kaikkein
tärkein läheltä.
- Ei siitä mihinkään pääse, että
reissun paras hetki on se, kun avaa
kotioven ja näkee tutut asiat uusin
silmin. Ymmärtää, miten tärkeä oma
perhe on.
19
www.luja.fi
Uniikki
Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden rakentamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana.
Designiä ja
energiatehokkuutta
Kun Oulun teknisten virastojen taloa ryhdyttiin suunnittelemaan, asetti Oulun tilakeskuksen
rakennuttajapäällikkö Jouni Rautiola tekijöille kaksi toivetta: muuntojoustavat tilat sekä
energiatehokkuuden. Hän sai tämän – ja kaupan päälle paljon muutakin.
Oulun teknisten virastojen talo on
suunniteltu byrokratiaa vastaan, se on
ihmisten tila. Ympäristötaloksi nimet­
tyyn rakennukseen muuttivat elokuussa
Oulun kaupungin teknisen keskuksen
yksiköt, rakennusvalvontavirasto ja
Oulun seudun ympäristötoimi.
- Ensimmäistä kertaa tekniset viras­
tot, tilakeskusta lukuun ottamatta, ovat
saman katon alla. Jo suunnitteluvai­
heessa oli tärkeää, että rakennus yhdis­
tää yksiköt ja parantaa niiden välistä
tiedonkulkua, kertoo Vauhtiviiva Oy:n
projektiarkkitehti Jyri Kotilainen.
Aula taideteoksena
Aula toivottaa tulijan tervetulleeksi
valoisuudellaan ja uniikilla ulko­
näöllään esitellen samalla rakennuksen
läpileikkausta lattiasta kattoon.
- Aulaa kehystää yksi Suomen
korkeim­mista lasiseinistä, ellei jopa
korkein, Kotilainen kertoo.
Koko komeus huipentuu kolmion­
malliseen kattolyhtyyn, jonka sivuikku­
noista tulvii valoa.
Oulun taidemuseo lahjoitti raken­
nukseen aulaa ympäröivän, neljä
metriä korkean, Maija Louekarin
tilaus­teoksen. Oululaissyntyinen Loue­
kari on tullut tunnetuksi Marimekolle
suunnittelemistaan tekstiileistä. Ympä­
ristötaloon hän loi teoksensa uuden­
laisella Rakla Print Glass -tekniikalla,
jossa kuvat laminoidaan lasin sisälle.
- Pyysimme Maijalta vaaleasävyistä
teosta, joka antaisi näkösuojaa neuvot­
telu- ja ruokailu­tiloille. Ilahduimme
kovin, kun hän esitteli luonnokset
Kasvihuone-teoksestaan. Se pehmentää
Ympäristötalon suoralinjaista arkkiteh­
tuuria ja hävittää myös osaltaan virasto­
maisuutta, Kotilainen iloitsee.
Johtotähtenä energiatehokkuus
Muuntojoustavuus tuo laajat vaihte­
lumahdollisuudet toimistotiloihin,
sillä väliseinistä vain nousukuilujen ja
märkätilojen seinät ovat kiinteitä.
Tiiviillä tilasuunnittelulla sekä valais­
tuksen ja ilmanvaihdon läsnäolotun­
nistimilla on päästy energiatehokkaa­
seen lopputulokseen. Myös suuret,
auringonsuojalasiset ikkunat vähentävät
keinovalon ja jäähdytyksen tarvetta.
- Rakennus kuuluu energialuokituk­
sessa A-luokkaan, mikä on tehokkaam­
paa kuin rakentamisen ajan vaatimukset
olisivat edes edellyttäneet, kertoo raken­
nuttajapäällikkö Jouni Rautiola.
Aulatilaan onkin suunnitteilla näyt­
töjä, jotka kertovat koko rakennuksen
energiankulutuksesta reaaliajassa.
Ajan patinaa odotellessa
Rakennus on tavanomaisesta poikkeava
myös ulkopuolelta. Julkisivu on tehty
Cor-Ten-teräksestä, jonka pinta pati­
noituu ajan mittaan tummanruske­
aksi. Valintaan vaikuttivat materiaalin
huolto­vapaus ja pitkäikäisyys.
- Hienoa on, että julkisivu vain
komistuu iän myötä. Rakennuksessa
on vahvaa kaksijakoisuutta: ulko­
puoli on tummanpuhuvuudessaan
dramaattinen ja sisätilat puolestaan
vaaleita ja valoisia. Näyttävä kokonaisuus,
Kotilainen tiivistää.
Ulkopuoli on Cor-Ten-terästä,
joka patinoituu vuosien varrella.
www.luja.fi
20
Oulun teknisten virastojen talo
Osoite: Lintulammentie 2,
Oulu
Kokonaisneliöt: 11.470 brm2
Kerrokset: 5
Autopaikat: 131 kpl,
pihamaan alla
Rakennuttaja: Liikelaitos Oulun
Tilakeskus
Arkkitehtisuunnittelu:Vauhtiviiva Oy
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy
”Tämä oli vaativa
projekti, jossa Lujatalo
todellakin näytti
kyntensä.”
Oulun tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Jouni Rautiola
Aulan kolmionmallisesta kattolyhdystä
tulvii valoa, mutta lämpäsäteily on minimoitu pohjoisen ilmansuunnan avulla.
Maija Louekarin linnut seikkailevat
myös lasiovien törmäysesteissä.
Aulan puuosat ovat saarnia,
pohjakerrosta ympäröi Maija
Louekarin taideteos.
21
www.luja.fi
Sola Business Valleyn värikäs julkisivu on tehty maalatulla
graafisella betonilla.
Solassa tehdään graafisen betonin historiaa
Sielua betonirakentam
Espoon Leppävaaran ohi Kehä I -tiellä huristelevat autoi­
lijat ovat saaneet ihmetellä värikylläistä työmaata jo jonkin
aikaa. Kyseessä on Lujatalon rakentama Sola Business Valley
-toimitila, jonka kirjava julkisivu on toteutettu Lujabetonin
valmistamien graafisten betonielementtien keinoin. Erityiset
elementeistä tekee uudenlainen tekniikka, joka näkee
maailman ensi-iltansa Solan seinässä.
Leppävaaran alueen kaavamääräyksissä ohjeistetaan värien
käyttöön, ja arkkitehti otti neuvosta kaiken irti.
- Halusimme kokeilla jotain aivan uutta. Päädyimme
tekniikkaan, joka yhdistää värin ja graafisen betonin. Ainoa tapa
oli maalata graafisen betonin pinta. Tämä oli mielenkiintoinen
projekti, sillä kukaan ei ole aiemmin kokeillut tällaista, kertoo
arkkitehtitoimisto Larkas&Laineen arkkitehti Niila Aunio.
Graafinen betoni itsessään ei ole uusi asia.
- Graafisen betonin käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti
teollisessa arkkitehtuurissa. Se tarjoaa kustannustehokkaasti
tyylikkään ja kestävän pinnan, kertoo tuotteen kehittäjäyritys
www.luja.fi
22
Graphic Concreten toimitusjohtaja Harri Lanning.
Rakennuksista saadaan graafisella betonipinnoilla uniik­
keja, sillä arkkitehdit ja graafikot suunnittelevat pintoihin
liitettävät kuvat yleensä itse. Toteutus voi olla lähes mitä
tahansa abstraktista viivakuviosta maisemagrafiikkaan.
Myös Sola-rakennuksesta löytyy useampi tulkinta etäisyyden
mukaan.
- Kaukaa seinä näyttää elävältä ja värikkäältä pinnalta.
Hieman lähempää näkee jo, että se muodostuu viivoituksesta.
Aivan läheltä voi huomata, että viivoitus on lehtirasteri­kuviota.
Ja kun Leppävaarassa ollaan, tuli kuvioksi luonnollisesti
leppä, kertoo arkkitehti Aunio.
Sekä arkkitehtitoimisto Larkas&Laine että elementtien
valmistaja Lujabetoni ovat työskennelleet aiemmin
graafisen betonin parissa. Graphic Concrete toimi hankkeen
teknisenä neuvonantajana ja järjesti lisäkoulutusta Lujabetonin
osaajille Siilinjärven tehtaalla, jossa elementit valmistettiin.
Projekti oli Lujabetonin kehityspäällikkö Tuomo Kovasen
Graafinen betoni
- Tehdään rakennuksien julkisivupintoihin kuvia
ja kuvioita. Suuretkin julkisivut on mahdollista
toteuttaa kustannustehokkaasti toistokuvilla.
Voidaan käyttää myös sisätiloissa, näin on
tehty myös Solassa.
- Kuvio painetaan erikoiskalvoon ohuena
pintahidastin­ainekerroksena. Kalvo asetetaan
elementtitehtaalla muottiin, jonka päälle
betoni valetaan. Kuvio muodostuu pintahidastinaineella käsitellyn pinnan ja käsittelemättömän pinnan välisestä kontrastista.
- Sisustusarkkitehti Samuli Naamanka patentoi
graafisen betonin vuonna 1998.
- Suomalainen Graphic Concrete -yritys, maailman ainoa graafisen kalvon valmistaja, perustettiin vuonna 2003.
Suurkauppa:
Sola Business
Valley Veritakselle
miseen
mielestä vaativa ja edellytti huolellisia esitestauksia. Haastavuutta
projektiin lisäsi elementtien koko ja aukkoisuus. Kussakin
elementissä oli viidestä kuuteen ikkuna-aukkoa, mikä toi
tarkkuushaasteita graafisen kalvon asettamisessa. Kovanen
näkee graafisen betonin osaamisen kilpailueduksi.
- Meillä on suunnitelmissa panostaa omiin tuotantotiloihin
ja jalostaa tuotetta edelleen yhdessä Graphic Concreten
kanssa.
Harri Lanning on tyytyväinen graafisen betonin maalaus­
kokeiluun ja seuraa Solan edistymistä mielenkiinnolla.
- Tämä on meille Suomen mittakaavassa ehkä suurin graafisen
betonin referenssi. Solassa yhdistyy tyylikäs toteutus ja
näyttävä julkisivu!
Veritas Eläkevakuutus on ostanut Sola Business Valley
-toimistotalon Lujatalolta. Sopimus allekirjoitettiin
27.9.2011.
Lujatalo Oy rakentaa Espoon Leppävaaraan uutta
muuntojoustavaa toimitilakokonaisuutta, Sola Business
Valley -kiinteistöä. Rakennukseen tulee vuokrattavaa
toimitila-alaa noin 16 600 neliötä. Vuokralaiseksi taloon
ovat tulossa Aditro Oy ja Schneider Electric Finland Oy.
Tämän lisäksi Lujatalo Oy siirtää pääkonttorinsa Solaan.
- Panostaminen pääkaupunkiseudun isoon kiinteistö­
kohteeseen sopii tässä tilanteessa meille. Tilat, joissa on
jo valmiit vuokralaiset, ovat aina erityisen kiinnostavia,
kertoo Veritas Eläkevakuutuksen kiinteistöjohtaja Peter
Karlsson.
Sola Business Valley toteutetaan kansainvälisen LEED
Gold -ympäristöluokituksen mukaisesti.
- Kiinteistö säilyttää hyvin arvonsa, sillä energiatehokkaan
rakennuksen käyttökustannukset pysyvät kurissa myös
tulevaisuudessa, linjaa Lujatalo Oy:n aluejohtaja Heimo
Hantula.
Rakennus valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.
Veritaksen Peter Karlsson (vas.) ja Lujatalon Heimo Hantula löivät kättä päälle Solan allekirjoitustilaisuudessa.
23
www.luja.fi
- Täällä bisnes ei ole pelkkää asiapuhetta,
vaan yhdessäoloa ja ystävystymistä, kertoo
Vladimir Sadkovskis (oik.). Hän ja Vladislav
Krizhanovski ovat tunteneet jo yli 20 vuotta.
www.luja.fi
24
Kesä 2011. Baltian maiden suurimman vesivoimalan, Plavina Hesin, patoaltaiden
vedenpintaa jouduttiin laskemaan monella metrillä allaspintojen uudistamisurakan takia.
Neuvostovuosina tärkeintä oli vain saada
nopeasti aikaan eikä laatua ajateltu.
Nyt se tarkoittaa suuria kunnostustöitä,
hymähtää Vladimir.
Teksti ja kuvat: Minni Karttunen
Latvian rakennusmateriaalimarkkinoilla pätee kolme sääntöä: hinta, sertifikaatti – ja suhteet.
Fesconin Latvian-markkinoiden yhteysmiehenä toimii sydämellinen ja vauhdikas alan konkari
Vladimir Sadkovskis, joka tuntee bisneksen kuin omat taskunsa.
Elokuu 2011. Riian lentokentällä
seisoo nuori nainen ja vanha mies.
- Vladimir, osoittaa mies rintaansa.
Farkkutakkinen mies, jolla on valkeat
hiukset ja pienet kirkkaat silmät ryhtyy
selittämään latviaksi kädet viuhtoen.
Meillä ei ole yhteistä kieltä, joten
Vladimirin mukana oleva Agnese Egle
toimii tulkkina.
Vladimir Sadkovskis on rakennus­
tarvikekonsultti, jolta rakennusfirmat
tilaavat materiaaleja ja pyytävät
neuvoja rakennusmateriaalien ja -tekno­
logioiden suhteen. Miehen kautta myös
Fesconin kuivatuotteet löytävät tiensä
Latvian markkinoille. Ennen itsensä
työllistämistä Vladimir työskenteli
valtio-omisteisessa rakennusliikkeessä.
Hän tuntee lähes kaikki rakennusalan
ihmiset maanlaajuisesti.
- Täällä bisnes ei ole pelkkää
asiapuhetta, vaan yhdessäoloa ja ystä­
vystymistä. Olemme monien ihmis­
ten kanssa tunteneet vuosikymmeniä.
Tiedämme mitä toinen haluaa, ja
kuinka voimme auttaa toisiamme,
kertoo Vladimir vaikuttaen vilpittö­
mältä.
Vladimir on luvannut esitellä
Fesconin tuotekehityspäällikkö Raimo
Nieme­lälle maan johtavan energiatuot­
taja Latvenergon kolme suurinta vesi­
voimalaa. Kiitos Vladimirin, yrityksen
vesivoimaloissa on käytetty Fesconin
materiaaleja. Ensimmäinen kohde
sijaitsee Aizkrauklessa, jonne on Riian
lentokentältä noin sadan kilometrin
matka. Matkan varrella pysähdymme
huoltoasemalle keittolounaalle. Raimo
kaivaa lompakkoa esiin, mutta Vladimir
vaatii saada maksaa.
- Te olette meidän vierainamme,
25
www.luja.fi
Agnese Egle ja Vladimir Sadkovskis
Keguma Hesin vesivoimalan pihalla.
tämä kuuluu latvialaiseen vieraan­
varaisuuteen, Vladimir sanoo silmät
tuikkien.
Kaikki kolme vesivoimalajättiläistä
sijaitsevat mutkittelevan Daugava-joen
varrella. Aizkrauklessa sijaitseva Plavina
Hes on Baltian maiden suurin vesivoi­
mala. Voimala otettiin käyttöön täy­
dellä kapasiteetilla vuonna 1968.
- Neuvostovuosina tärkeintä oli vain
saada nopeasti aikaan eikä laatua aja­
teltu. Nyt se tarkoittaa suuria kunnos­
tustöitä, hymähtää Vladimir.
Plavina Hesissä tehtiin kesällä 2011
valtava kunnostusurakka, kun vesivoi­
malan vesialtaiden pinnat uudistet­
tiin. Tähän urakkaan upposi 500 000
kiloa Fesconin K40-märkäruiskubeto­
nia. Altaan vedenpintaa täytyi laskea
urakan ajaksi.
- Latvenergo antoi urakka-ajaksi vain
kuukauden, puistelee Vladimir päätään.
Plavina Hesin vesialtailla vastaan
tulee kädet ojossa EnergoRemontsin
työpäällikkö Vladislav Krizhanovskij.
Hän ja Vladimir taputtavat toisiaan
olkapäille, miehet ovat tunteneet yli
kaksikymmentä vuotta. Vladislav oli
johtamassa kesäkuussa tehtyä vesi­
allasurakkaa.
- Työtä tehtiin kolmen yrityksen
voimin. Aikataulu oli todella tiukka,
mutta selvisimme, kuvailee Vladislav
urakkaa hymyillen.
Hän viittoo tuotekehityspäällikkö
Raimo Niemelälle ja kertoo venäjäksi
terveiset Agnesen kautta.
- Teidän betoneista luvattiin, että
kivimassan halkaisija on enintään
kolme millimetriä. Siellä on mukana
karkeampiakin kiviä.
- Kivet mitataan seulan kautta, ja
emme pysty varmistamaan jos joku kivi
www.luja.fi
26
Fesconin tuotekehityspäällikkö Raimo Niemelä (vas.) tutkii vesialtaan uutta
märkäbetonipintaa. - Melkoinen ero vanhaan verrattuna.
on kolme milliä leveä, mutta toisin päin
neljä milliä pitkä. Onko tästä tullut
ongelmia? kysyy Niemelä.
Vladislav nostaa kädet pystyyn.
- Ei, kaikki on toiminut kuten piti­
kin. Kerron vain terveisiä!
Ja virnistää päälle.
Vesialtaiden lisäksi itse voimalaa on
kunnostettu moneen otteeseen. Plavina
Hesin patoaukon tukipilarit ovat tehty
Fesconin ruiskubetonikuivamenetel­
mällä vuonna 2002.
- Hyvältä näyttävät edelleen, Raimo
nyökkää.
Vladimirin ja Fesconin tiet yhdistyivät
jo vuonna 1997.
- Kun olin Ruotsissa tekemässä
kauppaa, huomasin erään pussin
kyljessä Fesconin logon ja otin selvää
yrityksestä. Soitin Suomeen, ja siitä se
sitten lähti.
Puhelin on Vladimirin ykköstyökalu,
joka mahdollistaa hänen liikkuvan
toimistonsa. Viiden minuutin välein
Vladimirin rintataskussa pirisee Nokiasoittoääni. Kädet viuhtovat, ääni
nousee. Kauppoja hierotaan sujuvasti
latviaksi kuin venäjäksikin. Puhelun
päätyttyä Vladimir huokaisee.
- Uskokaa tai älkää, tänään on vielä
normaalia hiljaisempi päivä.
Vladimir ei suinkaan ole vain Fesconin
miehiä. Hän toimittaa rakentajille
monen yrityksen materiaaleja.
- Teidän vastuullanne on miettiä
materiaalin hinta ja hankkia vaadittavat
sertifikaatit, minä hoidan loput, avaa
Vladimir Raimolle tuotekilpailutuksen
saloja.
Talviajan Vladimir suunnittelee pro­
jekteja toimistolla, kesät kuluvat puhelin
kourassa työmailla juosten. Mies on
lähempänä seitsemää- kuin kuutta­
kymppiä. Kysyn häneltä aikooko hän
Työmaalle valettu koekappale varmentaa betonin
lujuuden.
Vesivoimalan patoaukon pystysuuntaiset betonipilarit
pinnoitettiin Fesconin materiaaleilla vuonna 2002.
jatkaa pitkään. Vladimir nauraa.
- Joka kesä lupaan etten enää jatka,
mutta tulen tekemään tätä loppu­elämäni.
Suuntaamme seuraavaksi Keguma
Hesin vesivoimalaan, jonne Vladimir
myi ensimmäisenä Fescon-kauppanaan
ruiskubetonimateriaalit patomuurei­
hin vuonna 1997. Daugava-joen vanhin
vesivoimala on valmistunut jo vuonna
1940. Voimalan pihalla meitä vastaan
marssii vartija. Kuvaaminen kielletty.
Vladimir menee selvittämään asiaa.
- Heidän turvallisuusmääräyksensä
ovat hyvin tiukat, kertoo Vladimir
anteeksipyytävästi. Raimo on jo nähnyt
tarvittavan, joten jatkamme matkaa.
Viimeisenä kurvaamme katsomaan
uusimman Riga Hes -voimalan vesial­
tailla sijaitsevaa Fesconin testikohdetta.
Altaat näyttävät ulottuvan silmänkan­
tamattomiin. Mainitsen Vladimirille
asiasta.
- Tietää hyviä urakoita, vanha
kauppa­mies vinkkaa silmää.
Esittelykierroksen jälkeen on aika
puhua liikeasioista. Latvialaisittain
päivällisen merkeissä. Ruoan lomassa
Vladimir ja Raimo keskustelevat Agne­
sen välityksellä. Vladimir kertoo tule­
vista materiaalien kilpailutusprojek­
teista ja Raimo kertoo Fesconin suunni­
telmista. Kun kahvit on juotu ja molem­
mat miehet näyttävät tyytyväisiltä,
on aika lähteä. Kiitämme Vladimiria.
Hän puristaa kättämme ja lähtee käve­
lemään pitkin puistotietä – kännykkä
korvalla, totta kai.
Syyskuun lopulla Agnese lähettää
sähköpostilla terveiset Vladimirilta.
Fesconin tuotteita käytetään
Latvenergo-energiayrityksen
suurimmissa vesivoimaloissa.
Valtio-omisteinen yritys tuottaa 70 % Latvian sähköstä,
ja 70 % siitä on uusiutuvaa
energiaa, pääasiassa vesivoimaa.
- Hei! Sain hankittua Fesconille taas
uuden projektin Latviaan. Hyvältä
näyttää.
- Vladimir
27
www.luja.fi
Kädenjälki
Palstalla esitellään alan ihmisten projekteja, joissa rakennetaan omin käsin uutta.
Saa koskea
Kun kuvanveistäjä Virpi Kanto valmistui 1988 Kankaanpään taidekoulusta,
oli hän jäänyt jo betonin pauloihin. Viehtymys betoniin tuli jäädäkseen.
Virpi Kanto on joutunut perustele­
maan materiaalivalintaansa ihmetteli­
jöille lukuisat kerrat.
- On yleinen harhaluulo, että betonitaide on tylsää ja harmaata. Toisaalta
on mukava yllättää ihmiset osoittamalla
luulot vääriksi.
Tietämys kasvaa
Taiteilijauransa ensimmäiset kuusi
vuotta Kanto työskenteli betonin
parissa taidekoulusta saamillaan perus­
tiedoilla vettä ja sementtiä sekoittaen.
Sitten rupesi tapahtumaan. Näyttelynsä
kautta hän tutustui Betoni-lehden pää­
toimittaja Maritta Koivistoon, joka
esitteli Kannon alan ammattilaisille.
Eräs heistä oli VTT:n tutkija Anna
Kronlöf, josta tuli Kannon betoni-osaa­
misen kannalta tärkeä ihminen.
- Tavattuamme vietimme Annan
kanssa hikisen iltapäivän ja iskimme
kädet sementtiin. Opin tuolloin aivan
uusia asioita, kuten käyttämään pinta­
hidastimia ja muita lisäaineita. Se oli
merkittävä askel.
Yhteistyö jat­
kuu edelleen, ja on
laajen­tunut Kronlöfin myötä. Vuosien
varrella Kanto on solminut ystävyyssuh­
teita alan asiantuntijoihin. He tapaavat
kerran kesässä Kannon ateljeessa, jossa
tietoa ja taitoa vaihdetaan puolin ja
toisin.
Monipuolinen betoni
Betoni taipuu Kannon käsissä moneksi.
Hän käyttää pintahidastimia saadakseen
kiven pinnan näkymään tietyllä tavalla
tietyssä kohdassa. Hän hyödyntää myös
valumuottien saumoja teoksissaan.
Käytössä on koko kivien kirjo: varas­
tosta löytyy sinistä, mustaa, vaaleanpu­
naista, keltaista kuin vihreätäkin.
- Kun ryhdyn valmistamaan beto­
nia, on se sellaista luovaa kokkausta.
Otan hieman yhdestä pus­
sista, ja
ripauksen toisesta. Siinä pääte­
tään teoksen väri tai värit, pinnan
karkeus, rajapintojen sekoitus ja kuinka
kiviaines näkyy missäkin kohtaa.
Mikään resepteistä ei ole samanlainen.
Kannon piha-ateljee ympäristöineen
pursuaakin pieniä kiviä ja kivirasioita.
- Kerään kiviä ja käytän niitä
teoksiini. Ihmiset tuovat minulle
kivikokoelmiaan. Minulta
löytyy Saharan hiekkaa ja kiviä
Uudesta-Seelannista saakka.
Ihmisistä ihmisille
Teosten aiheena on aina ihmi­
nen.
- Töissäni kasvot ovat tärkein osa,
niistä teos lähtee hahmottumaan.
Vaikka suunnittelen etukäteen, voi
lopputulos muuttua, kun teos lähtee
viemään. Toki oma elämänvaihe
heijastuu teoksen tyyliin.
Toisin kuin monia tai­
deteoksia, Kannon
teoksia saa kos­
kettaa. Siihen­
hän Kanto
itsekin aikoi­
naan rakastui,
materiaalin
muovattavuu­
teen.
- Betonin
pinnasta voi
tehdä karhean
tai vaikkapa
niin hienon, että
siihen jää muo­
vaillessa sormen­
jälki. Kosketus on
Betonibuddha mietiskelee kotipihan kaivon kannella.
Patsas on Virpi Kannon lahja miehelleen.
www.luja.fi
28
taiteessani tärkeä asia. Olen jopa pitä­
nyt näyttelyn, jonka teoksissa oli soke­
ainkirjoitusta.
Luovempaa rakentamista
Kun Kanto näkee rakennusten tasa­
laatuisia betonipintoja, lähtee hänen
mielikuvituksensa laukkaamaan.
- Mikseivät seinät voisi olla persoo­
nallisempia? Suuriinkin
elementteihin saisi hel­
posti hienoja kuvioita
ja pintoja, mutta
sitä näkee vielä
valitettavan
vähän. Taiteili­
joiden ja raken­
tajien pitäisi
tehdä enemmän
yhteistyötä!
Hänellä on
kokemusta beto­
nipintojen elä­
vöittämi­
Painavaa taidetta. Virpi
Kannon uran suurin teos on 3x5metrinen, betonitehtaalla valettu
”Lapsen yhdeksän elämää”, joka
sijaitsee Herttoniemenrannan alaasteella. Teoksen pienoisluonnos
löytyy Kannon oman ateljeen seinältä. Pöydällä lepäävä Sylikkäinpatsas on esimerkki Kannon
pienemmistä töistä.
Naisen viitta on saanut sävynsä
punaisesta kiviaineesta ja betoniin
sekoitetusta väriaineesta. Taustalla
kultavärein viimeistelty Valtias.
Betonitaiteen
tekovaiheet
1. muovailuvaihe: teoksen muoto
luodaan savesta ”luovin”
2. saviluonnoksesta otetaan
kipsimuotti
3. aukaistaan kipsimuotti,
poistetaan savi, sidotaan
muotti kiinni
4. päätetään betonin
ominaisuudet ja valmistetaan
betonimassa ”kokkausvaihe”
5. valetaan betoni kipsimuottiin
ja annetaan kovettua
”jännitetään”
6. hakataan kipsimuotti betonin
päältä
7. pestään ja viimeistellään teos
sestä: kymmenisen vuotta sitten Kanto
teki Helsingin Herttoniemenrannan
ala-asteelle 3x5-metrisen ”Lapsen
yhdeksän elämää” -seinäreliefin, joka
valettiin betonitehtaalla.
Betonitaidetta hirsikotiin
Rakentaminen koskettaa tällä het­
kellä myös henkilökohtaisesti, sillä
Kanto laajentaa puukuvanveistäjämie­
hensä kanssa hirsistä kotitaloaan, joka
on aiemmin toiminut vanhempien
kesämökkinä.
- Minä halusin, että talo olisi kiveä,
mutta tällä kertaa Tapani sai pitää
päänsä, Kanto nauraa.
Kiven ja puun liitto tulee näkymään
talossa, sillä uusi, vuoden loppuun men­
nessä valmistuva lisäosa saa koristuksek­
seen kumpaisenkin taiteilijan teoksia.
Virpi Kanto on onnellinen saadessaan
toimia taiteilijana, vaikka leipä ei aina
laveimmasta päästä olekaan.
- Raha on sivuseikka. Tekemisestä
pitää saada itse jotain irti, ei tätä voi
tehdä liukuhihnatoimintana.
Virpi Kanto (1959)
Betonikuvanveistäjä
Asuu Orimattilassa
Perhe: puukuvanveistäjämies
Tapani Kokko, kaksi poikaa,
kaksi kissaa
29
www.luja.fi
Lujabetonin pilottihanke
Lujabetoni tutki Luja-hybridivälipohjan ominaisuuksia asunto-osakeyhtiö Kotikoivun työmaalla
Vantaalla. Pilottihanke toi lupaavia tuloksia aikataulun, kustannusten ja ääneneristävyyden suhteen.
Lujabetoni Oy selvitti kesällä 2011
Luja-hybridivälipohjan ominaisuuksia
vertaamalla sitä ontelolaattatyömaan
tuloksiin. Mittaukset tehtiin asuntoosakeyhtiö Vantaan Kotikoivun (Bäck­
byntie 2) vierekkäisillä ja lähes identti­
sillä kerrostalotyömailla.
Luja-hybridivälipohja vs.
ontelolaatta
Pilottikohde tehtiin Lujabetonin kehit­
tämällä Luja-hybridivälipohjalla, joka
muodostuu peruskokoisesta ontelolaa­
tasta ja HTS-lattiabetonikerroksesta.
Verrokkikerrostalossa käytettiin suosit­
tua 370R-ontelolaatan ja lattiatasoit­
www.luja.fi
30
teen yhdistelmää. Hybridivälipohjatyömaa päihitti perinteisen ontelolaat­
tatyömaan kustannuksissa, aikataulussa
ja ääneneristävyydessä.
- Olemme hyvin tyytyväisiä hank­
keeseen. On harvinaista päästä vertai­
lemaan kahta tuotetta samankaltaisissa
olosuhteissa ja saada uutuustuotteelle
vielä näin vakuuttavia tuloksia, kertoo
Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko
Isotalo.
verrokkikohteessa. Jos kohde olisi suun­
niteltu suoraan Luja-hybridivälipoh­
jalle, olisi säästö ollut runsaat 16 euroa
neliöltä.
• Työmaan aikataulu oli kaksi viikkoa
nopeampi Luja-hybridivälipohjatyö­
maan eduksi.
• Luja-hybridivälipohjan äänen­
eristävyys oli 2-3 desibeliä verrokki­
kohdetta parempi WSP Finland Oy:n
tekemän selvityksen perusteella.
Tulokset tiivistetysti
Säästö työvaiheista ja
materiaalikuluista
• Rakennuskustannukset olivat Lujahybridivälipohjaa käytettäessä lähes
11 euroa pienemmät neliöltä kuin
Hybridivälipohja-työmaan merkit­
tävä ajallinen ja rahallinen säästö tuli
Asunto-osakeyhtiö
Vantaan Kotikoivussa
tehtiin vertaileva pilottihanke Luja-hybridivälipohjan ja ontelolaattojen välillä.
Asunto-osakeyhtiö
Vantaan Kotikoivu
• Kohteiden rakennuttajana
TA-Asumisoikeus Oy
• Pilottitalo:
tehtiin Luja-hybridivälipohjalla:
320 mm:n ontelolaatta /
200 mm:n ontelolaatta
+ 60-180 mm:n HTS-lattiabetonikerros
• Verrokkitalo:
tehtiin 370 mm:n ontelolaattavälipohjalla:
370 mm:n ontelolaatta +
15 mm:n lattiatasoite
valmistui Vantaalle
Luja-hybridivälipohja koostuu peruskokoisesta
ontelolaatasta ja HTS-lattiabetonikerroksesta.
poisjääneistä työvaiheista, sillä ratkai­
sussa ei tarvita erillistä pumpputasoi­
tevaihetta, toisin kuin lattiatasoitetta
käytettäessä. Hybridivälipohjaan käy
edullinen perustason ontelolaatta, kun
taas paksut 370R-ontelolaatat ovat
hintavampia. Aikaa säästyi myös HTSbetonin korkeatasoisen betonitekno­
logian johdosta, jonka myötä Lujahybridi­välipohja kuivaa nopeasti.
- Näin merkittävät tulokset viittaavat
siihen, että Luja-hybridivälipohja
nousee nopeasti vanhanaikaisen
elementti­v älipohjan vaihtoehdoksi
kerrostalorakentamisessa, kertoo Luja­
betonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.
31
www.luja.fi
Asiakas tai yhteistyökumppani kertoo, kuinka LUJAT-arvot näkyvät toiminnassamme.
Haastaen ja kehittäen.
Kodikas Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Markus Tölli (vas.)
ja Fesconin tuotepäällikkö
Kari Kotkaslahti kehittivät
yhteistyössä uuden tuotejärjestelmän. ”Fescon
on haastanut meitäkin
kehittymään.”
Kehitystä yhteisvoimin
Kuinka kehityshakuisuus näkyy
Fesconin toiminnassa?
Ryhdyimme 2010 marraskuussa
kehittämään Fesconin kanssa uudenlaista
lattioiden lämmitysratkaisua, joka
yhdistää Kodikaslämpö Oy:n lattialämmi­
tysjärjestelmän ja Fesconin pumpattavan
lattiamassan. Tarve markkinoilla oli todel­
linen, sillä aiemmin tarjolla oli vain yksi
järjestelmävaihtoehto, mikä ei jättänyt
rakennesuunnittelijoille juuri varaa
valita. Saimme keväällä järjestelmäl­
lemme VTT:n sertifikaatin ja sen jälkeen
olemme tehneet jo muutamia kohteita.
Asenteessa. Heidän kanssaan on hyvä
toimia, sillä he ovat valmiita laittamaan
asiat toimimaan ja haastavat myös meitä
kehittymään. Tällainen toimintatapa
mahdollistaa pitkän aikajänteen yhteis­
työn.
joille, jolloin ensi keväänä pääsemme
toivottavasti tekemään lattioita jo
täydellä teholla. Tilausta tuntuisi olevan.
Vielä lopuksi: kuinka kuvailisit
Fesconia yhdellä lauseella?
Fescon on luotettava ja eteenpäin
katsova haastaja!
Kuinka tästä eteenpäin?
On mukava huomata, että suur­
kohteiden tekijöiden lisäksi järjestelmä
kiinnostaa myös pientalorakentajia.
Käytämme syksyn markkinoidaksemme
tuotejärjestelmää rakennesuunnitteli­
Haastattelussa
Kodikaslämpö Oy:n
toimitusjohtaja Markus Tölli.
LUJAT-arvot
Liian suuria
riskejä ja velkoja
vältetään
Uudistamme ja
kehitämme
Johtamistapa on
osallistuva
Asiakas on
avainasemassa
Tehokkuus ja
kannattavuus
on elinehto
<PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\
Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2011
Loitte yhdessä tuote­
järjestelmän. Millainen
projekti oli kyseessä?