Lujaviesti 01/2015
LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 1/2015 viesti 4 SIVU MEILAHDEN TORNISAIRAALAN TÄYDELLINEN MUODONMUUTOS 10 SIVU YHTEISHENKI TOI TULOSTA 22 SIVU FIILISTÄ JA KUNTOA LUJABETONILLA JULKAISIJA LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: [email protected] www.luja.fi OSOITELÄHDE Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. KANNEN KUVA Nana Simelius TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petra Nikkinen [email protected] Tekstit: Petra Nikkinen Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Petra Nikkinen, Janne Markkanen LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapurista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Haastava tilanne ei ole mahdoton Vuoden 2008 Finanssikriisistä alkanut taloudellinen laskusuhdanne ei ole kääntynyt nousuun. Juuri tämän laskusuhdanteen edellä vuonna 2007 sovittiin suurista palkankorotuksista, jolloin kylvettiin omatoimisesti työttömyyden kasvun siemenet ja jyrkennettiin laskusuhdanteen vaikutuksia. Julkista taloutta on nyt pönkitetty runsaalla velanotolla jo kuusi vuotta. Verojen korotuksilla ei ole saatu vajetta paikatuksi. Kun noususuhdannekaan ei ole tuonut helpotusta tilanteeseen, on julkisessa taloudessa vähitellen ryhdyttävä määrätietoisiin säästötoimiin. Yritysten kannalta ylikorkeat palkkaratkaisut ovat merkinneet kilpailukyvyn heikkenemistä ja käytännössä liikevaihdon laskua. Viime vuonna noin puolella pörssiyhtiöistä liikevaihto laski. Kaupaksi menivät siis vain parhaat tuotteet. Henkilöstöä on vähennetty irtisanomisin, ei lomautuksin, kuten yleensä. Yritykset ovat siis katsoneet toimintansa olevan pysyvästi alemmalla tasolla ja silloin eivät lomautukset auta. Miten kilpailukyky sitten palautetaan entiselle tasolle? Jotkut ovat muistelleet devalvaatiota, jolla markka-aikaan kertapäätöksellä palautettiin kilpailukyky elintasoa alentamalla. Työlli- Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisairaala syys kohosi nopeasti viennin elpyessä ja päästiin normaalisuhdanteeseen. Nyt euro on menettänyt arvoaan dollariin nähden ja koko euroalue on devalvoitunut. Tämä auttaa meitä, mutta myös kilpailijamaita. Öljyn hinnan aleneminen säästää kustannuksia. Korkotaso on varsin alhainen. Ulkoiset lähtökohdat viennin kasvulle siis ovat olemassa. Kilpailukyvyn on noustava kuitenkin uudelle tasolle myös sisäisesti. Tämä tarkoittaa tehokkuuden selvää parantamista kautta linjan. Tehokkuuden parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Rohkenen väittää, että jokainen meistä näkee päivittäin monia esimerkkejä tehottomuudesta. Myös julkishallinnon byrokratia on vain kasvanut. Tehokkuutta voidaan nostaa esimerkiksi digitalisoinnin avulla. Myös automaation ja robotiikan kehitys on ollut nopeaa, mutta soveltaminen aika hidasta. Nyt on tartuttava näihin keinoihin ja saatava tulok- 4 SIVU Rosalanmäki, Valoa kansalle Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konserniksi – osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %). www.luja.fi 2 Pääkirjoitus....................................................................2 Matkalla: Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisairaala.............................................4 Toimitusjohtajien terveiset.......................................8 Ajankohtaista: Tilinpäätös 2014 - Yhteishenki toi tulosta........................................................................8 Valoa kansalle..............................................................12 Kolumni: Osallistamalla kohti parempaa yhteistyötä....................................................................15 Lujatalon ajankohtaisia............................................16 Sisustustuulia..............................................................17 Hallitusnestori siirtyy oloneuvokseksi................18 Fescon...........................................................................20 Fiilistä ja kuntoa..........................................................22 Lujatalon uusi talousjohtaja...................................24 Lujabetonin Kärsämäen sia aikaan nopeasti. Jos kokonaistehokkuus kasvaisi maassamme 20 %, olisivat taloushuolemme takanapäin ja työllisyytemme turvattu. En pidä tavoitetta mitenkään mahdottomana. betonielementtitehdas vihitty käyttöön.............24 Hyvä lattia syntyy hyvällä yhteistyöllä................26 Lujabetonin ajankohtaisia......................................27 Muistoja Lujabetonilta..............................................28 18 Luja-yhtiöissä saavutimme viime vuonna hyvän kannattavuuden. Liikevaihto pysyi ennallaan tai laski hiukan. Kuitenkin vältyimme merkittäviltä yt-neuvotteluilta ja irtisanomisilta. Rakennusalan kysyntä on kuitenkin alhaisella tasolla. Sen ei voi odottaa nousevan tänä, eikä ehkä ensi vuonnakaan. Myös meidän on yhtiönä parannettava tehokkuuttamme ja kilpailukykyämme. Nykyisin sanotaan, että asia on haastava, kun tarkoitetaan että se on vaikea tai mahdoton. Haastavaa se on, mutta me käärimme hihat! Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja 12 SIVU Lujabetonin Fiilistä ja kuntoa SIVU Hallitusnestori siirtyy oloneuvokseksi 22 SIVU 3 www.luja.fi MATKALLA • Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisa Tyytyväiset Lujatalon Jyrki Tuohimetsä ja Hus:n Ulla Mehik aikataulussa valmistuneessa tornisairaalassa. www.luja.fi 4 airaala Vuonna 2011 alkanut HUS:n Helsingin Meilahden tornisairaalan saneeraus on valmistunut. Kauempaa sairaala näyttää erehdyttävästi samalta kuin ennen, mutta niin julkisivu kuin talon sisäpuoli ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Kolme vuotta kestänyt hanke oli Lujatalon historian suurin saneerausurakka. • Rakennuttaja HUS-Kiinteistöt Oy • Urakoitsija Lujatalo Oy • Laajuus 35 620 brm2 • Kerrosala 33 629 kem2 • Tilavuus 115 231 m3 • Sairaansijat 320 kpl 5 www.luja.fi Sairaalan massiivisen korkeuden tajuaa vasta, kun seisoo sen juurella ja katselee ylös kohti rakennuksen kattoa. Helsinkiläisittäin huomattavan korkea 15-kerroksinen sairaala näyttää ulkopuolelta lähes samanlaiselta kuin ennenkin. Rakennus on kuitenkin kokenut täydellisen uusiutumisen. Sairaalan saneeraushanke on ollut laaja ja hyvin tarpeellinen. Vuonna 1965 valmistunut rakennus alkoi olla elinkaarensa päässä. – Hanke lähti totta kai tarpeesta. Jo vuonna 2002 on tehty ensimmäisiä esiselvityksiä sairaalan remontoimiseksi. Reilussa neljässä vuosikymmenessä sekä toiminnan tarpeet että tekniikka ovat muuttuneet valtavasti, toteaa HUS:n tornisairaalan projektipäällikkö Ulla Mehik. Projektin alkumetreiltä lähtien mukana ollut työpäällikkö Jyrki Tuohimetsä Lujatalolta kuvaa tornisairaalan saneerausurakkaa vaativaksi, mutta toteutettavaksi. Lähtötilanteessa sairaalaa oli remontoitu 1980-luvulla uusitun julkisivun lisäksi ainoastaan paikallisesti. – Talon pinnat olivat loppuun kulutettuja. Rakennuksen sisävarustelut olivat osittain alkuperäisiä, toki joitakin paikallisia korjaustöitä oli vuosien varrella tehty. Alkuperäisessä sairaalassa ei esimerkiksi ollut lämmön talteenottoa www.luja.fi 6 tai jäähdytystä. Asia on korjattu uusittuun sairaalaan, kertoo Tuohimetsä. Esimerkillisesti energiatehokas HUS:n energiankäytön tehostamissuunnitelmassa tornisairaala nimettiin energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen hankkeeksi. Sairaalassa on parannettu energiatehokkuutta uudella kaksoisjulkisivurakenteella, hyvälaatuisilla ikkunoilla, rakenteiden tiivistämisellä ja seinien lämmöneristyksen uusimisella. Katolle on asennettu aurinkolämpökeräimet, joiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään sairaalan märkätilojen lattialämmityksessä. Lämmön talteenotossa käytetään sairaalalle soveltuvaa LTO-järjestelmää. Uuden sairaalan tekniikkaan on tuotu vahvasti mukaan maalämpö. Maaputkisto on toteutettu poraamalla tornisairaalan parkkihallin alle peräti 49 energiakaivoa. – Maalämmöstä saadaan jäähdytys sekä lämpö eli kesällä pumpataan vii leyttä ja talvella otetaan lämpöä, selventää Ulla Mehik. Energiatehokkuuden huomioimisella arvioidaan lämmitysenergian kulutuksen pienenevän noin 25 %:lla ja sähköenergian noin viidellä prosentilla. Monimutkaisten energiatehokkuus- järjestelmien yhteensovittaminen ei ole ollut kivutonta. – Ehkä suurinta tarkkuutta on vaatinut paitsi automatiikan rakentaminen, myös kaikkien järjestelmien yhteensovittaminen ja optimointi. Tämän kokoisessa sairaalassa ne ovat todella valtavia. Järjestelmien ohjelmat muuttuvat vuodenaikojen mukana, ja säätötyöt on tehtävä huomioiden eri vuodenaikojen ohjelmat. Säätötyöt jatkuvatkin edelleen, kertoo Tuohimetsä. Hieno, mutta haastava julkisivu Meilahden potilastornin julkisivu kuuluu Meilahden alueeseen ja on kaavassa suojeltu. Lähes 50 vuotta sitten suunnitellun julkisivun ilmeessä palautettiin rakennuksen alkuperäinen väritys ja säilytettiin sen kaupunkikuvallinen perushahmo. – Hankkeessa oli tärkeää, että julkisivu pysyy muuttumattomana. Lähdimme siitä ajatuksesta, että kaikki muutokset tapahtuvat piilossa. Onnistuimme siinä – urakassa ulkonäkö pysyi juuri sellaisena, miten se on alkuperäisesti suunniteltu. Sekä Helsingin kaupunki että kaupunkikuvaneuvottelukunta kävivät tarkastamassa asian. Katselmuksia varten rakensimme pihalle viisi metriä leveän ja viisi metriä kor- Ehkä suurinta tarkkuutta on vaatinut paitsi automatiikan rakentaminen, myös kaikkien järjestelmien yhteensovittaminen ja optimointi. Tämän kokoisessa sairaalassa ne ovat todella valtavia. kean malliseinän, josta oli helppo arvioida lopullinen ulkonäkö. Ehdotus meni kerralla läpi, kertoo Jyrki Tuohimetsä. Julkisivu, kuten koko rakennus, uusittiin urakassa täysin. Vanhoista rakenteista jäljelle jäi ainoastaan betonirunko, joka oli ilahduttavan hyvässä kunnossa. – Olemassa oleva betonirunko oli hyväkuntoinen ja ylitti sen aikaiset lujuusvaatimukset. Myös betoniteräkset olivat pääosin ehjiä. Oioimme vanhan rungon mitoituksen vastaamaan nykyvaatimuksia, selventää Tuohimetsä. Itse sisäpuolella ei säästetty hissikuiluja, porrasaskelmia ja -kaiteita lukuun ottamatta mitään vanhaa. Ylin konehuone rakennettiin täysin uusiksi korottamalla tilaa kolme metriä. – Ylimmän kerroksen konehuone vastaa nyt tämän päivän tarpeita. Tilaa on riittävästi ja se on rakennettu kahteen kerrokseen. Alhaalla sairaalaa palvelee toinen suuri konehuone, toteaa Mehik. Uusitussa sairaalassa sairaansijoja on vähemmän kuin vanhassa potilastornissa. Jokaisessa potilaskerroksessa on 11 yhden hengen huonetta ja myös muut potilashuoneet ovat pieniä. – Muutokset sairaansijoihin johtuvat siitä, että sairaala on haluttu saattaa nykyaikaisia tarpeita vastaaviksi. Siten kaikki aiemmin käytävillä sijainneet hygieniatilat on siirretty potilashuoneisiin. Toinen tekijä on ollut se, että aiemmin sairaalassa oli pääasiassa neljän ja kuuden hengen huoneita. Nyt niistä on luovuttu ja tilalla on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita, sanoo Ulla Mehik. Myös muunneltavuus on otettu uudessa sairaalassa huomioon. – Osastot ovat muutettu siten, että koko kerros on yhtä osastoa. Osastot ovat kuitenkin geneerisiä – jos toiminta muuttuu, eri alan toimintoja voidaan siirtää kerroksesta toiseen ilman, että tiloja tarvitsee remontoida uudestaan. Sairaalan käyttötarkoitus pysyy samana kuin ennen. Uuteen sairaalaan sijoitetaan vatsaelinkirurgian, urologian, sydän- ja thoraxkirurgian, verisuonikirurgian, kardiologian ja neurologian vuodeosastot. Sairaalaan valmistuu myös nykyistä enemmän tehovalvontapaikkoja. Huomio työturvallisuuteen Sairaala ympäristönä on luonut omat vaatimuksensa rakentamiselle. – Sairaala ei ole mikä tahansa rakennustyömaa. Olemme esimerkiksi hyvin tarkkoja siitä, ketä alueella liikkuu. Kulkuluvat on oltava kunnossa. Paitsi turvallisuus, toki hankkeessa on ollut lukuisia huomioon otettavia asioita. Haastavuutta rakentamiseen on tuonut talon korkeus ja koko sekä varsin tuulinen ympäristö, muistuttaa Ulla Mehik. Tämän kokoisessa hankkeessa myös työturvallisuus oli erityisasemassa. – Ei tämä mitään perusrakentamista ole ollut. Julkisivu ja talon koko on ollut työturvallisuusriski ajatellen, että 50 metriin rakennetaan vaikkapa uutta kerrosta. Turvallisuus ja turvallisuusasenne ovat olleet meillä luontevasti joka päivä agendalla, toteaa Tuohimetsä. Molemmat Tuohimetsä ja Mehik painottavat yhteistyön merkitystä. – Työturvallisuus meni tässä hankkeessa ihailtavan hyvin. Siihen olemme kaikki kiinnittäneet yhdessä huomiota, kertoo Mehik. Urakan aikana sairaalan työmaalle myönnettiin noin kaksituhatta kulkulupaa. – Maksimityömaavahvuutemme on ollut noin 300 henkilöä. Kaiken kaikkiaan olemme perehdyttäneet yli 2 000 henkilöä. Jokaisesta alueella työskennelleestä on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, sanoo Tuohimetsä. – Olen ollut todella tyytyväinen urakassa mukana rakentavaan porukkaan. Tämä on ollut ryhmätyön ja yhdessä tekemisen aikaansaannos. 7 www.luja.fi Toimitusjohtajien LUJATALON TULOS 2014 YHTIÖN HISTORIAN PARHAIMMISTOA Lujatalon viime vuosi oli jälleen menestyksellinen usealla rintamalla. Suurimpana tekijänä hyvään tulokseen olivat urakkatuotannon pysyminen hallinnassa, onnistuneet asuntokaupat sijoittajien kanssa, neuvottelu-urakoissa onnistuminen sekä henkilöstön aktiivinen vire asioiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Toiminnan ennakkosuunnittelu kaikilla tasoilla tuotti tulosta ja ammattiliitto Pron puolueeton viime kevään kysely osoitti Lujatalon työtyytyväisyyden olevan Suomen kymmenen parhaimman yrityksen joukossa. Myös oma vuosittain toteutettava henkilöstökyselymme kertoi entisestään parantuneesta työtyytyväisyydestä. Vuoden 2014 aikana valmistui ja saatiin merkittäviä isoja urakoita: Lapinlahdella Valion kuivajauhetehdas vihittiin käyttöön elokuussa ja Pirkanmaan yksikkö voitti Technopoliksen Tampereen yliopistonrinteeseen tulevan toimitalon projektinjohto-urakan. Pirkanmaan yksikkö oli edelleen voittoisa Hämeenkyrön elinkaarihankkeen tarjouskilpailussa. Samoin Uudellamaalla voitimme useita yli 10 miljoonan euron urakoita varmistaen uudispuolen hyvän työkannan kuluvalle vuodelle. Tontinluovutuskilpailuissa voitimme mm. Sairaalakadun tontinluovutuskilpailun Kuopiossa sekä Pirkkalassa kunnantalon ja keskustankehityskilpailun. Markkinat eivät todennäköisesti palaudu kasvu-uralle vielä tänäkään vuonna ja myös ensi vuosi on sumun peitossa. Tästä syystä toiminnan jatkuva tehostaminen edelleen ja kaikilla rintamilla tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa kuluvan vuoden aikana. Keskitetysti panostamme tietotekniikan kehittämiseen ja prosessien yksinkertaistamiseen, mutta kaiken keskiössä on jokaisen lujalaisen oma aktiivinen ote oman työnsä tehostamiseen ja kehittämiseen. Tässäkin on hyvä pitää mielessä strategiassa mainittu ennakkosuunnittelu; tehdään päätökset ja tehostetaan mieluummin itse kun markkinavoimien pakottamina. Hyvä henkilöstön vire yhdistettynä hyvään maineeseen ja kohtuulliseen sekä terveeseen tilauskantaan antaa hyvät edellytykset menestyksekkääseen tulokseen myös tänä vuonna. Arto Pohjonen toimitusjohtaja, Lujatalo Oy VUOSI 2014 VOITOKSI Lujabetonin volyymit muodostuivat kokonaisuudessaan hyviksi vuoden 2014 aikana kaikissa konsernin päätuoteryhmissä ja jopa kasvoivat vasten laskevaa suhdannetta. Konsernin liikevaihto kasvoi 135,3 milj. euroon (129,4 milj. euroa, v. 2013) ja yhtiön tulos pysyi tyydyttävällä tasolla taantumasta huolimatta. Kasvua tuli etenkin Suomesta. Toimialaamme leimaa kova hintakilpailu. Vain vahvalla kilpailukyvyllä pystyy menestymään haasteellisessa suhdannetilanteessa. Pietarissa Lujabetonin ja Ruduksen tehdasverkostot yhdistettiin uudeksi tehokkaaksi toimijaksi alalla, nimeltään OOO LujaBetomix. Toiminta yhteensä seitsemällä tehtaalla käynnistyi marraskuussa 2014 ja volyymit ovat olleet hyvät alusta lähtien. Ruotsissa Lujabetonin yritykset menestyivät hyvin koko vuoden 2014 aikana. Kotimaassa Lujabetonin merkittävin investointi oli Kär- www.luja.fi 8 terveiset... LUJATALON LIIKEVAIHTO M€ 315M€ HILJAINEN RAKENTAMISEN VUOSI VAIKUTTI TULOKSEEN Vuonna 2014 rakentaminen hiljeni jo neljättä vuotta peräk- käin. Fesconille tärkeä asuntorakentamisen sektori veti edelleen kasvukeskuksissa, mutta maakunnissa rakentaminen hiljeni selvästi ja se vaikutti myös Fesconin myyntiin. Rautakauppojen perustuotteiden menekki väheni selvästi. Onneksi saneerausrakentaminen kasvoi edelleen, tosin sen kasvu ei riittänyt paikkaamaan uudisrakentamisen aiheuttamaa myynnin vähenemistä. Tästä huolimatta Fesconin tulos oli markkinatilanteeseen nähden tyydyttävä. Onnistuimme edelleen tehostamaan toimintaamme ja vähentämään tuotannon hukkaa. Menneenä vuonna panostimme Hausjärven tehtaalla myös uusiin laboratoriotiloihin sekä pakkaustekniikan kehittämiseen. Haukiputaan tehtaalle teimme runsaasti uudistuksia tehtaan pölynhallinnan ja työturvallisuuden kehittämisessä. Lisäksi varmistimme hiekkavarantojemme riittävyyden tuleville vuosille investoimalla uuteen hiekka-alueeseen Hausjärvellä. Panostuksemme tuotekehitykseen jatkui edelleen, jonka tuloksena toimme loppuvuodesta uudet pumpattavat tuotteet linjasaneeraukseen ja laajensimme infratuotteidemme tuoteperhettä. Uusien linjasaneeraustuotteiden ansiosta rakentajien on nyt mahdollista lyhentää projektin kestoa selvästi. Uudet tuotteet ovat herättäneet erittäin paljon kiinnostusta asiakkaissamme ja uskomme myyntimme kasvuun huolimatta haasteellisista markkinoista. LUJABETONIN LIIKEVAIHTO M€ 135M€ FESCONIN LIIKEVAIHTO M€ 14,5M€ Kimmo Peltola toimitusjohtaja, Fescon Oy sämäeltä vuoden 2014 alussa hankitun tehtaan muuntaminen elementtitehtaaksi ja sen tuotannon aloittaminen. Hektinen investointiprojekti saatettiin valmiiksi marraskuussa ja elementtituotannon siirto Haapajärven tehtaalta Kärsämäelle toteutettiin. Kärsämäen tuotantotekniikka ja tilat ovat erinomaisia ja odotamme tehtaan tuotannon kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana, taantumastakin huolimatta. Tehtaalle tutkitaan myös tuulivoimaloihin liittyvää betonielementtituotantoa. Milloin nähdään nousua, entä Venäjä? Uudisrakentaminen on laskenut aloitusten osalta erittäin hiljaiseksi Suomessa. Betonialan kysyntätilanne seuraa tätä ja säilyy huonona, kunnes Suomen talous kääntyy ja vetää investointi- ja asuntomarkkinat kasvuun. Tämän käänteen ajoitus on erittäin vaikeaa ennakoida. Venäjän taloudessa taas on kriisiytymisen uhka, joka toteutuessaan vaikuttaisi voimakkaasti rakennus- markkinaan. Tänä vuonna tavoittelemme Lujabetonilla volyymien ylläpitoa vuoden 2014 tasolla, mutta laskevassa suhdanteessa liikevaihtomme laskee todennäköisesti hieman. Mikko Isotalo toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy 9 www.luja.fi AJANKOHTAISTA Luja-konsernin liikevoitto ja oman pääoman tuotto paranivat jälleen edellisestä vuodesta, vaikka rakentaminen yleisesti supistui kolme prosenttia viime vuonna. Konsernin liikevoitto kasvoi 4,2 prosenttia 18,4 miljoonaan euroon liikevaihdosta. Konsernin liikevaihto oli 437,5 miljoonaa euroa. YHTEISHENKI TOI TULOSTA Lujatalo-konsernin (ei sisällä Fesconia) liikevaihto oli 437,5 miljoonaa euroa (456,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 4,1 % edellisestä vuodesta. Konsernin liikevoitto kasvoi 18,4 miljoonaan euroon (16,4 miljoonaa euroa) ja liikevoittotaso oli 4,2 % (3,6 %) liikevaihdosta. Konsernin tilikauden voitto oli 14,8 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 10,7 miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman tuotto oli 20,9 % (17,1 %) ja omavaraisuusaste 40,9 % (43,6 %). Lujatalon tulos yhtiön historian parhaimmistoa Lujatalon vuosi 2014 oli jälleen menestyksekäs usealla rintamalla. Hankalasta ja jopa laskevasta markkinatilanteesta huolimatta Lujatalo teki historiansa parhaimpiin kuuluvan tuloksen. Tilikauden positiivinen tuloskehitys selittyy pääosin parantuneella projektien hallinnalla ja asuntomyynti-volyymin kasvulla. Lujatalon liikevaihto oli 315,3 miljoonaa euroa (316,5 miljoonaa euroa) ja se pieneni 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisen liikevaihto oli 92,7 miljoonaa euroa (126,2 miljoonaa euroa) eli 29 % (40 %) koko Lujatalon liikevaihdosta. Perustajaurakoituja Lujakoteja myytiin 407 (363) kappaletta. Valmiita myynnissä olevia asuntoja oli vuoden vaihteessa 55 (57) kappaletta. Asuntomyynnin merkittävä kasvu johtui pääosin yhteistyöstä erilaisten sijoittajien ja www.luja.fi 10 asuntorahastojen kanssa. Vuonna 2014 urakoitiin yhteensä 567 asuntoa. Lujabetonilla suhdanteista huolimatta voittoisa vuosi Lujabetoni teki vuonna 2014 voitollisen tuloksen vastoin yleistä talouden suhdannetta. Lujabetonin liikevaihto oli 135,3 miljoonaa euroa (129,4 miljoonaa euroa) ja se kasvoi 4,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden tulos oli suhdanne huomioiden tyydyttävä. Ruotsin yksiköiden tulos oli kohtuullisen hyvä ja Suomen tulos oli tyydyttävä. OOO Lujabeton operatiivinen tulos oli lievästi positiivinen, mutta ruplan heikentymisestä aiheutuneet emoyhtiölainojen valuuttakurssierot veivät tilikauden tuloksen lievästi tappiolle. Lujabetoni investoi vuonna 2014 uusiin tehtaisiin sekä tehtiin korvausinvestointeja. Kärsämäeltä vuonna 2014 hankittu tehdas muutettiin elementtitehtaaksi ja Nokialle valmistui Lujabetonin suurin valmisbetonitehdas. Matala suhdanne näkyi Fesconin tuloksessa Hiljainen rakentamisen vuosi vaikutti Fesconin tulokseen ja se heikkeni viimevuotisesta hiukan. Etenkin Fesconille tärkeän asuntorakentamisen sektorin hiljeneminen vaikutti Fesconin myyntiin. Saneerausrakentaminen kasvoi edelleen vuonna 2014, mutta sen kasvu ei riittänyt paikkaamaan uudis- rakentamisen aiheuttamaa myynnin vähenemistä. Fesconin liikevaihto oli 14,5 miljoonaa euroa (16,9 miljoonaa euroa). Tavoitteena turvallinen työpaikka Työturvallisuuteen panostaminen jatkui kaikissa Luja-yhtiössä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäämisellä. Riskiarviointeja ja turvallisuushavaintoja tehtiin yrityksissä edellistä vuotta selkeästi enemmän. Lujabetonissa käynnistettiin tehostettu tapaturmien vähentämiseen tarkoitettu koulutus- ja viestintäkampanja ja Fescon osallistui betoniteollisuuden järjestämään työturvallisuuskilpailuun. Työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi Työhyvinvointia edistettiin Lujatalokonsernissa edellisten vuosien tapaan. Tyhy-toimintaa harjoitettiin laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta. Konsernissa jatkettiin varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Laajempi kertomus Lujan yritysvastuusta on tuoreessa vuosikertomuksessa, joka on ladattavissa sivuiltamme www.luja.fi 500 20 400 300 LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVOITTO M€ 434 456 438 15 14,4 16,4 18,4 2012 2013 2014 Kuva: Nana Simelius LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO M€ 10 200 5 100 0 0 2012 2013 2014 Graafien luvut eivät sisällä Fesconia 11 www.luja.fi Valoa kansalle Helsingin Kruunuvuorenrannasta rakennetaan valon kaupunginosa. Alueen majakkana toimii usean kansainvälisen palkinnon voittanut Öljysäiliö 468, joka hohtaa vaihtuvaa valoa ympärilleen. Alueelle on rakenteilla myös Lujatalon kerrostalo, jonka sekä talossa että valaistuksessa on haluttu huomioida asukkaiden toiveet ja mieltymykset. Lujatalon historian ensimmäinen osal- listamisprojekti Borgströminmäki on valmiina rakentamiseen. Talo on suunniteltu kuluttajien toiveiden perusteella yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Taloon on rakennettu toiveiden mukaan esimerkiksi yhteinen asukas olohuone täysimittaisine keittiöineen, yhteinen kuraeteinen sekä yhteiset pyörien ja suksien huoltotilat. Pihasta löytyvät lapsille leikkipaikat kumpareikkoineen sekä kaupunkiviljelypalstat marjoille ja juureksille. Pihalle on istutettu paitsi pensaita, myös hyötykasveja kuten omenapuita ja marjapensaita. Kruunuvuorenrannasta tulee helsinkiläisten valon kaupunginosa. Valaistusta on mukana suunnittelemassa Lighting Design Collective (LDC), joka myötäilee suunnitelmillaan alueen konseptia ”Kruunuvuorenrannan lyhdyt”. Lyhtyajatus liittyy ajatukseen, että alueen rakennukset hohkaavat lämmintä lyhtyvaloa Kruunuvuorenrannalle. – On hienoa, että Helsingin päättäjät www.luja.fi 12 ovat olleet edistyksellisiä valinnassaan ottaa valon alueen teemaksi. Tämänlainen valon kaupunginosa -ajattelu on maailmanlaajuisestikin aivan ainutlaatuista, toteaa LDC:n Helsingin toimiston johtaja Jari Vuorinen. Yritys on suunnitellut myös Lujatalon rakennuksen valaistuksen. – Lujatalon kohde on osa valotaidetta. Jokainen parveke valaistaan itsesäädettävillä parvekevaloilla, jotka muodostavat hämärässä talolle ainutlaatuisen ja elävän ulkonäön, toteaa Jari Vuorinen. – Valotaide on tässä konseptissa mahdollisimman integroitua. Ajatuksena on, että asunnot ja niissä asuvat ihmiset omalla toiminnallaan ja oman kotinsa kautta valaisevat alueen haluamakseen. Käytännössä valaistus toimii siten, että jokaisen asukkaan parvekkeeseen on kiinnitetty ulkokäyttöön soveltuva valonauha, jota voi säätää parvekkeella sijaitsevasta ohjaimesta. – Kun jokainen säätää valot omanlaisekseen, ne lisäävät paitsi omaa viih- tyvyyttä, niin muodostavat myös kauniin mosaiikkimaisen valon talon ulkopuolelle. Valo on tunne Jari Vuorisen mukaan suomalainen valaistustyyli on usein hyvinkin hienovarainen ja suhteessa Suomen luonnonvaihteluihin. – Kun ajattelemme luonnonvaloa, se on jatkuvasti liikkeessä ja muuttuu voimakkuuden sekä sävyjen suhteen. Meillä Suomessa pimeän ja valoisan kontrasti on merkittävä. Luonnonvalo, ja sen miten saamme keinovalon taipumaan luonnollisempaan suuntaan, ovat meille valaistussuunnittelijoille teemoja, joita yritämme jatkuvasti ratkaista. Ei meillä siihen täydellistä vastausta ole, mutta siihen suuntaan ponnistelemme. Suomalaiset ovat usein lämpimän valon ystäviä. Lähi-idässä ja Välimeren maissa kotien valaistukset ovat usein viileitä. Kuva: Tuomas Uusheimo Valaistussuunnittelu on sidottu paikkaan ja aikaan sekä sen takana on aina tarina. Kuva: Emilia Ikäheimo Jari Vuorinen, Lighting Design Collective – Se on varmasti aika luonnollista. Meillä Suomessa on kylmä ilmasto, kaipaamme lämpöä ja kotoisuutta koteihimme. Lämpimien maiden ihmiset haluavat päinvastoin kodeiltaan vii leyttä ja rentoutta. Aasia on valaistukseltaan poikkeus: siellä suositaan todella tehokasta valoa. Meidän silmiimme kaikki siellä tuntuu olevan vähän ylivalaistua. Kodin valaistuksessa Vuorinen kehottaa käyttämään tunnetta. – Kaikilla on joku suhde valoon. Usein Suomessa se liitetään luonnonva- loon, jolloin takaraivossa voi olla vaikkapa ajatus kauniista kesäillasta ja sen luomasta valosta. Kodin valaistuksessa kannattaa mennä tunnelma edellä. Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, on varmasti hyvää ja toimivaa valaistusta. Pää katossa Kruunuvuorenrannan valotaiteen keskeisin teos on niin ikään LDC:n suunnittelema Öljysäiliö 468, joka on luotu paikalleen jätetystä suuresta terässäi liöstä. Valoteos syttyy auringonlaskun jälkeen. Alkuillasta teos hohtaa valkoisena, illan muuttuessa yöksi se muuttuu hetkeksi punaiseksi. Lähellä rantaa sijaitseva 16 metriä korkea öljysäiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi, jota kaupunki vuokraa yksityiskäyttöön. Useita kansainvälisiä palkintoja voittanut teos toteutettiin Helsingin Muotoilupääkaupunkivuodeksi 2012. – Kaupunki on halunnut säilyttää kaksi vanhaa suurta öljysäiliötä Laajasalon öljysatamasta. Toiseen säiliöistä on tehty valotaideteos, johon on asennettu keinoäly, joka haistelee tuulen voimakkuutta reaaliajassa. Tuulen kiihtyessä keinoäly heittää teokseen virtuaalisia haukkoja, joita lintuparvi lähtee väistelemään. Siitä syntyy majakalle liike. Se toimii tietyn kehyksen sisällä, mutta ei ikinä toista itseään, toteaa Vuorinen. Tuulta haistelevaa keinoälyä, leditekniikkaa… Valaistus tuntuu kehittyvän valtavaa vauhtia. Silti monet asiat vielä odottavat ratkaisuaan. Yksi toive on Jari Vuorisellakin. – Minua kiinnostaa ledivalon esiinmarssi, jota on mielestäni keksinnöltään aivan hehkulampun veroinen. Nyt odotan sitä, että joku tulisi ja keksisi sen aivan oikean ledvalaisimen – sellaisen, että valaisin suunnitellaan ledva- 13 www.luja.fi lon ympärille. Sen suuntaisia on, mutta taidan odottaa sellaista tajunnanräjäyttävää ratkaisua, jota en itsekään osaa vielä kuvitella. Myös kotien valaistus kehittyy. Vuorisen mukaan ihmiset seuraavat ja tutkivat nykyään tarkemmin aikansa ilmiöitä. – Blogit, lehdet ja muut kanavat mahdollistavat sen, että ihmiset ovat enemmän hereillä. Valaistuksessa haetaan usein onnistuneita referenssejä. Ihmiset ovat oivaltaneet myös käsityksen energiataloudellisuudesta ja energian käytöstä. Jari Vuorinen on itse opiskellut vuosia valaistusta. Valaistussuunnittelijan havainnointi ei lopu vapaa-ajallakaan. – Nauramme usein alan ihmisten kanssa, että kun menemme vaatekauppaan, emme katsele valikoimaa. Katsomme sen sijaan kattoon, että miten myymälän valaistus on toteutettu. Meillä Suomessa pimeän ja valoisan kontrasti on merkittävä. • Kruunuvuorenrannasta suunnitellaan valon kaupunginosa, joka hehkuu aluetta korostavaa valotaidetta kantakaupunkiin, merelle ja lähialueen saariin. Alueelle ja rakennettaviin taloihin sijoitetaan pysyviä ja vaihtuvia valotaideteoksia. Julkisten alueiden valotaiteen alueella toteuttaa Helsingin kaupunki. Tonteille sijoittuva valotaide on rakennuttajan vastuulla ja se hyväksytetään alueryhmässä. Valotaide jää asunto-osakeyhtiön omistukseen. • Borgströminmäen talon suunnitteluvaiheessa päätettiin yksittäisen valotaideteoksen sijaan toteuttaa rakennuksen parvekkeista valotaideteos, johon asukas voi itse vaikuttaa pitämällä parvekettaan valaistuna tai hämäränä. Toteutettu valo on pehmeä ja kodikas. www.luja.fi 14 LUJATALON BORGSTRÖMINMÄEN KOHDE • Omassa pihassa sijaitsevat kaupunkiviljelypalstat juureksille, marjoille ja kukille • Suojaisa ja viihtyisä piha-alue lasten leikkeihin, johon on rakennettu mm. kumpareikko talvista mäenlaskua varten • Yhteinen asukasolohuone täysimittaisine keittiöineen ja nettisekä tv-liitäntöineen • Yhteinen kuraeteinen, jossa voi huuhdella niin lasten kuravaatteet kuin eläinten tassut • Yhteiset pyörien- ja suksien huoltotilat • Yhteissauna kattokerroksessa • Tilavat ja avarat pesuhuoneet • Kaikki talon parvekkeet ovat osa valotaideteosta, jossa voi itse vaikuttaa pitämällä parveketta valaistuna tai hämäränä. • Asuntojen ikkunat ovat normaalikokoa avarammat ja suuremmat • Pihalla on grillikatoksia ja istumapaikkoja oleiluun • Talon vierestä lähtevät ulkoilumaastot • Valinnan mahdollisuudet oman kodin suhteen – sauna vai vaatehuone, kylpyamme vai suihku, perusovet vai liukuovet jne. KOLUMNI OSALLISTAMALLA KOHTI PAREMPAA YHTEISTYÖTÄ ”Enää ei riitä, että yritys on asiakassuuntautunut ja yrittää tuntea asiakkaan voidakseen tuottaa tälle sopivan tuotteen tai palvelun. Yrityksen on oltava asiakaskeskeinen, jolloin asiakas itse osallistuu tuotteen tai palvelun syntyyn”. Näin on sanonut C.K. Prahalad, arvostettu liikkeenjohdon teoreetikko ja yrityskonsultti. Asiakaslähtöisyydestä on puhuttu rakennusalalla jo pitkään. Rakennusyritykset ovat pyrkineet kehittämään palveluja ja tuotteita mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, ainakin juhlapuheissa. Mitä on tapahtunut käytännössä? Perinteiset asiakaspalautteet ja fokusryhmätutkimukset eivät tuota tarpeeksi syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Todellisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle edellyttää asiakkaan prosessien ymmärtämistä ja niihin osallistumista. Tai toisin päin, asiakkaan osallistamista yrityksen innovaatioiden synty- ja kehittämisprosessiin. Lujatalo on ottanut rohkean askeleen kohti entistä asiakaskeskeisempää rakentamista kokeilemalla uudenlaisia tapoja osallistaa sidosryhmiemme edustajia eri hankkeisiin. Käynnistimme vuosi sitten yhteiskehittelyhankkeen, jossa suunnitellaan täysin uudella tavalla kerrostalo Laajasalon Borgströminmäelle. Laajasalon alueen asukkaat otettiin mukaan heti hankkeen alussa mukaan suunnittelemaan unelmien kerrostaloa. Tavoitteena oli luoda kyseisen alueen kulttuuriin ja tarpeeseen sopiva kerrostalo. Paikalliset asukkaat osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja sen tuloksena syntyi yhdeksän innovatiivista tuote- ja palveluratkaisua. Omat suosikkini ovat asukasolohuone ja verstas. Borgströminmäen hanke on tällä hetkellä ennakkomarkkinointivaiheessa. Tavoitteenamme on aloittaa tänä vuonna kolme vastaavaa co-creation-hanketta. Jatkossa aiomme käyttää yhteiskehittelyä myös kaavamuutoshankkeissa, jolloin alueen asukkailla on mahdollisuus olla mukana luomassa kaavaa. Toinen onnistunut osallistamiskokeilu toteutettiin rakennuttaja-asiakkaamme kanssa laadunhallinnan parantamiseksi. Laadunhallinnan kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen kehittäminen on Lujatalon 100-prosenttisen luovutuslaatuohjelmaan tavoite ja yksi sen näkökulma on asiakaslähtöinen laatu. Asiak- kaamme mielestä tärkeintä luovutuslaatuun liittyen oli työmaan valmius luovutushetkellä ja heidän asiakkaidensa eli vuokralaisten tyytyväisyys. Hankkeen aikana kehitimme työmaan laadunhallintaa kahdella työmaalla ja asiakkaamme on ollut tyytyväinen tuloksiin. Loimme tehtyjen toimenpiteiden perusteella laadunhallintapaketin, jota on tarkoitus kehittää edelleen yhdessä muiden rakennuttajien kanssa. Olemme soveltaneet osallistamista myös korjausrakentamisen kehittämisessä. Korjausrakentamista pidetään rakennusalalla usein uudisrakentamisen suhdannevaihteluita tasaavana varamarkkinana, minkä vuoksi korjausrakentamisessa käytetään samoja tuotteita ja sovelletaan samoja toteutusprosesseja kuin uudisrakentamisessa. Tämän tyyppinen kehittäminen ei ole kuitenkaan edistänyt korjausrakentamista tai tuonut markkinoille innovatiivisia ratkaisuja. Kutsuimme viime kesänä yhteistyökumppaneitamme ideoimaan yhdessä korjausrakentamisen liiketoimintakonsepteja. Työpajassa syntyi hyviä ideoita ja se koettiin hyvänä aloituksena yhteistyön tiivistämiseksi. Tarkastelemme jatkossa teollisia korjausrakentamismenetelmiä ja valmistelemme paraikaa yhteistyöhanketta energiatehokkaan korjausrakentamisen kehittämiseksi. Nämä kokeilut ovat auttaneet meitä laajentamaan näkökulmaamme tuotantokeskeisyydestä kohti asiakaskeskeisyyttä. Meillä on luja tahto osallistaa asiak kaitamme ja muita sidosryhmiämme jatkossa yhä enemmän. Haluatko sinä osallistua Lujatalon kehittämiseen? Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä! Tomi Tiainen Kirjoittaja on Lujatalon liiketoiminnan kehityspäällikkö. 15 www.luja.fi Kuva: MTV3 YTIMEKKÄÄSTI LUJATALO MUKANA MIRA JA MILJOONAKODIT -OHJELMASSA Maaliskuun lopulla käynnistynyt MTV:n Mira ja miljoonakodit esittelee kiinteistövälittäjä Mira Kasslinin arkea. Entinen huippupyöräilijä, nykyinen kiinteistövälittäjä Mira Kasslin tunnetaan paitsi urheilutaustastaan, myös vahvasta myyntiosaamisestaan ja Diiliohjelman voitosta. Uudessa AVAlla esitettävässä sarjassa Miran tehtävänä on löytää myynnissä oleville miljoonakodeille oikeat ostajat. Toki kaikki eivät ole miljoonakoteja, mutta tuotantoyhtiö halusi herättää katsojien kiinnostuksen hieman raflaavalla nimellä. Yhteistyökumppanina koko kevään kestävässä ohjelmassa on myös Lujatalo. Ohjelmassa esitellään useita Lujatalon hankkeita kuten Helmitornin saneerauskohde ja Matinpuronpuiston Lujakoti -kohde. Mukana esiintymässä nähdään myös useita tuttuja Lujia kasvoja kuten Tero Saanisto, Sonja Aaltonen ja Pirkko Airaksinen. – Tässä ohjelmassa päätimme esitellä uudistuotantoamme sekä saneerausosaamistamme hieman uudella tavalla. Televisiolla on yhä valtava voima ja sen avulla saadaan tehtyä Lujataloa tunnetuksi suurille massoille tehokkaasti. Matka Miran kanssa eri miljoonakoteihin on ollut paitsi kiinnostava formaatti, myös mielenkiintoinen kokemus, toteaa itsekin sarjassa vilahtava Luja-yhtiöiden viestintäjohtaja Jussi Hirvelä. LUJATALON TYÖMAAT PYÖRIVÄT NYT TUULIVOIMALLA Lujatalon työmaiden kilpailutettu sähkö tuotetaan jatkossa tuuli voimalla. Lisäksi tämän vuoden työmaasähkön kulutus kompen soidaan tuulivoimalla. Tuulivoimaan siirtyminen tukee Lujatalon ympäristötavoitteita vähentää toiminnassaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuulivoima hankitaan alkuperätakuita käyttäen, mikä mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön hankinnan irrallaan sähköntoimituksesta ja sähkönmyyjästä. EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaiset sähkön alkuperätakuut takaavat hankitun määrän sähköntuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetuksi. – Tuulivoima on täysin päästötön ja uusiutuva energiantuotantomuoto, mikä tukee päämääriämme vähentää toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja minimoida näin hiilidioksidipääs- töjä, kertoo Lujatalon ympäristöasiantuntija Pirkko Airaksinen. Lujatalolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) ja yhtenä sen tavoitteista on parantaa työmaiden energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta on parannettu mm. hankkimalla eco-työmaatoimistoja, tehostamalla työmaan lämmitys- ja sähköenergian käyttöä sekä suosimalla LED-työmaavaloja. – Etsimme myös aktiivisesti ratkaisuja alentaa työmaatoimistojen lämpötilaa öisin ja viikonloppuisin, kertoo Pirkko Airaksinen. LUJATALON NASTARENGASKAMPANJA PALKITTIIN Lujatalon nastarengaskampanja sai virallista tunnustusta ja 3. palkintosijan Suomen pyöräilykuntien neuvoston järjestämässä Vuoden pyöräilyteko -kilpailussa. Lujatalo Oy maksoi kuluneen talven aikana nastarenkaat kaikille henkilöstöön kuuluville, jotka kulkivat työmatkansa polkupyörällä. Nastarenkaiden kustantamisella haluttiin kannustaa henkilökuntaa jatkamaan www.luja.fi 16 työmatkapyöräilyä myös talviolosuhteissa. Työmatkaliikunta on hyödyllistä niin vireystilan ylläpidon kuin yleisen hyvinvoinninkin kannalta, mutta lumen ja jään takia tapaturmariski kasvaa. Työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilasen käyntiin polkaiseman nastarengastempauksen toivotaan edistävän terveitä elämäntapoja, liikuntaa sekä turvallisuutta. – Halusimme tempauksella osoittaa, että 0-tapaturmaa on Lujatalon tavoite. Henkilökunnan hyvinvointi sekä turvallisuus työmatkoillakin ovat osa tapaturmatonta tulevaisuutta, mikä on henkilön ja koko yrityksen etu, kertoo Moilanen. KESTÄVÄ, KAUNIS NAHKA Kovaa kulutusta ja elämän jälkiä kestävä nahka on kevään varma sisustusmateriaali. Luonnollisen näköiset ja väriset nahkatuotteet sointuvat hyvin yhteen lähes kaikkien sisustustyylien kanssa. Erityisen hyvältä se näyttää betonin tai puun kanssa. Korkealaatuinen nahkatyyny on valmistettu tilkkutäkkityylillä erivärisistä nahkapaloista. Tyynyn takaosa on mustaa tukevaa puuvillakangasta. www.niittylahome.com Käsintehdyssä Balmuirin Oxford säilytyslaatikossa voit säilyttää vaatteita, leluja – tai vaikka takkapuita. Useita väri- ja kokovaihtoehtoja. www.balmuir.com Globe Hopen ylijäämänahasta valmistetussa kotelossa pidät kännykän tallessa ja ehjänä. Useita värivaihtoehtoja. www.globehope.com Kodin katseenvangitsija voisi olla esimerkiksi näyttävä talja. Niitä myy useat eri sisustusliikkeet, kuvassa Askon malli. www.asko.fi Etolan kaunis ja kestävä nahkajakkara sopii niin kotiin kuin kesämökille. www.etola.fi Konstantin Grcicin Artekille suunnittelema Rival-tuoli soveltuu niin kotiin, toimistoihin kuin julkisiin tiloihin. Koivua ja nahkaa yhdistelevän tuolin värivaihtoehdot ovat luonnonväri, maalattu asfaltti, valkoinen tai punainen. Pyörivä istuin. www.artek.fi 17 www.luja.fi HALLITUSNESTORI SIIRTYY OLONEUVOKSEKSI Lähes puoli vuosisataa Luja-yhtiöiden hallitustehtävissä työskennellyt Markku Isotalo uskoo rehellisyyteen, pitkäjänteiseen työntekoon ja liikojen riskien välttämiseen. Ne hänelle opetti isä, Lujan perustanut Feliks Isotalo. Huikean pitkän Luja-yhtiöiden hallitusuran pian jättävä Markku Isotalo sai oppinsa yrityselämään jo lapsena. – Isä opetti, että pitää olla rehellinen ja yritteliäs. Hänellä oli bisnesvainua ja valtava menestymisen tahto. Isä osti ensimmäisen yritystoimintansa, rappiotilan, 16-vuotiaana, kuokki sen omin käsin suureksi ja myi voitolla lähtiessään armeijaan. Seuraavina vuosina perheen isä toimi muun muassa poliisina, maatalouskauppiaana ja yrittäjänä Nurmeksen sementtivalimolla. Lujabetonin hän perusti 44-vuotiaana Siilinjärvelle ja perheyritys lähti kasvuun. Dynaamisesti kasvaneesta yritystoiminnasta huolimatta Markku Isotalo kokee eläneensä sisarusten kanssa huoletonta lapsuutta. Perheen äiti huolehti lapsista, kun isä teki pitkää päivää Siilinjärven tehtaalla. Lasten tulevaisuudesta isä oli aina kiinnostunut, silti yrittäjyyteen ei painostettu. – Isä oli valtavan sydämellinen ihminen. Hän antoi meidän kasvaa ja kehittyä, kuten halusimme. Toki oli itsestään selvää, että hän oli kiinnostunut siitä, mitä teemme tulevaisuudessa. Papista yrittäjäksi Kun Feliks Isotalo jäi eläkkeelle, perheen poika Hannu jatkoi isän jalanjäljissä yrityksen johdossa. Markku sen sijaan opiskeli teologian maisteriksi ja toimi toistakymmentä vuotta papin virassa. Bisnesmaailma tempaisi hänet kuitenkin mukaansa ja hän perusti vaimonsa kanssa Tampereelle menestyksekkään ja tasokkaaseen palveluun keskittyneen isännöitsijätoimiston. Lujan hallitustyössä hän jatkoi normaalisti. – Olin aina ollut kiinnostunut paitsi papin työstä, niin myös liikemaailmasta. Lujan hallitustyössä olen ollut mukana armeijaan menostani lähtien. Hallitustyöskentelystä Markku Isotalolla on paljon lämpimiä muistoja. On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä Luja-yhtiöitä ja seurata isän aloittaman yritystoiminnan kasvua näköalapaikalta. – Hallituksessa työskentely on yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa, jossa tarvitaan myös ryhmätyöosaamista. Jokainen on tehtävässä mukana omilla vahvuuksillaan. Se on numeroiden seuraamista ja vahtimista, mutta myös ideointia ja keskustelua. Se on tulevaisuuteen katsomista, mutta myös tässä ja nyt -työskentelyä. Jos Isotalon pitäisi antaa ohjeita vasta hallitustyöhön aikoville, hän kehottaa rohkeuteen ja itseensä luottamiseen. – Hallitustyössä, tai missään muussakaan tehtävässä, ei kannata ajatella, että omat ideat olisivat yhtään huonompia kuin muiden ideat. Kannattaa heittää rohkeasti omia ajatuksiaan esiin. Pitää osata paitsi kuunnella muita, niin myös itseään. Markku Isotalo on suhtautunut tehtäväänsä sille annetulla luottamuksella. Hän on ollut hallitusvuosien aikana vain kerran poissa kokouksesta. – En ole ollut koskaan pois Lujayhtiöiden hallitusten kokouksista. Ainoastaan kerran kokous jäi väliin, kun sain reilut kolme vuotta sitten vakavan sairaskohtauksen, aivoinfarktin. Olen ollut onnekas, kun olen kuntoutunut hyvin, vaikka jouduin opettelemaan puhumisen uudelleen. Riskit minimiin 1990-luvun lamavuosina kaatui monia suuria rakennusalan yrityksiä. Lujalla elettiin niin ikään vaikeita aikoja, mutta yritys selvisi. Markku Isotalo muistelee vuosia vakavana. – Meille totta kai oli suuri asia, että selvisimme 90-luvun lamasta. Siinä meitä auttoi korkea omavaraisuusaste ja liikojen riskien välttäminen, jonka isä oli opettanut meille. Isotalo toteaa, että tiukka taloudenpito silloin ja nyt on yksi menestyvän yrityksen keskeisiä toimintaperiaatteita. – Säkinvartijan velvollisuus on aina ikävä, mutta tarpeellinen. Yritystoiminnassa pitäisi muistaa elää suu säkkiä myöten. Merkittävimpinä kasvutekijöinä yritykselle Isotalo mainitsee Lujan päätöksen lähteä mukaan korjausrakentamiseen sekä toiminnan laajentamisen Kuopion ulkopuolelle. – Aluksi toimimme Kuopion ja Siilinjärven alueella. Helsinkiin lähteminen oli vaikea, mutta oikea päätös. Jos olisimme edelleen vain Kuopion alueella, meillä olisi varmasti hyvä markkina-asema siellä, mutta eipä sitten paljon muuta. Henkilöstö on kaiken a ja o Kuten isä opetti, peräänantamattomuutta ja rehellisyyttä tarvitaan elämässä aina. Ja innostusta, sitä on oltava työssä mukana. – On fakta, ettei ilman hyvää henkilökuntaa pystytä tekemään tuotteita ja rakentamaan kunnolla. Luja-yhtiöillä on todella pitkiä työsuhteita. Se kertonee siitä, että talossa viihdytään pitkään ja ihmiset ovat innostuneita työstään. Meidän yksi menestystekijä on sitoutunut henkilöstö. Varsinainen työ tehdään kentällä, konttoreissa ja työmailla. Tuleva oloneuvos aikoo nyt levätä ja jättää hallitustehtävät seuraaville. Vai malttaako? – Maltan varmasti! Ensin mietin, että keksisin vielä jotain tekemistä, mutta en taida sittenkään. On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä Luja-yhtiöitä ja seurata isän aloittaman yritystoiminnan kasvua näköalapaikalta. Markku Isotalon mukaan isä Feliks Isotalo opetti lapsilleen olla kadehtimatta muita ihmisiä. – Isä sanoi aina, että menestynyttä ihmistä ei kannata kadehtia, koska takana on lukemattomia valvottuja öitä ja pitkiä päiviä. Fescon laajentaa sävytyspuolten osaamistaan Hausjärven tehtaan laboratorio laajenee Fescon laajentaa suosittua nestemäisten tuotteiden tuotemäärää. Nyt tuotteiden sävytykset tehdään kaikki Hausjärven tehtaalla uusilla sävytyslaitteilla. Lisätietoja www.fescon.fi Fescon on laajentanut Hausjärven tehtaan laboratoriota. Entistä suuremmat laboratoriotilat mahdollistavat ja edistävät laajempaa käytännön testausta omissa tiloissa. Laajasalolaisessa taloyhtiössä käy kova tohina. Viime kesänä alkaneessa julkisivusaneerauksessa uusitaan 84 parveketta uuteen ilmeeseen. Tuotteina käytetään Fesconin SILKO-tuotteita. Kestävää pintaa Fesconin tuotteilla Tänään Laajasalossa tuulee erityisen kovaa. Suolainen meri-ilma iskeytyy kasvoille taloyhtiön pihalla, missä julkisivusaneeraus on jo pitkällä. Kolmen talon saneeraus on alkanut viime kesäkuussa ja valmistunee sovitusti aikataulussaan marraskuussa. Taloissa uusitaan ikkunat, ovet, parvekkeet, parvekkeiden taustaseinät, katot, sokkelit ja pihat. – Meillä on ensimmäinen talo valmis, toinen talo jo hyvässä vauhdissa ja kolmanteen taloon rakennetaan paraikaa telineitä, kertoo Kalevi Kuusisto MJY Julkisivutyöstä. Betonin kestävyyttä tarvitaan vaativissa olosuhteissa Meren läheisyys vaatii myös sanee rauksen tuotteilta erityiskestävyyttä. Fesconin SILKO-sarja on kehitetty erityisesti sillankorjausrakentamiseen, mutta sitä käytetään yleisesti myös parvekeremonteissa. – Parvekkeiden vanha betonipieli säilytettiin, mutta kasvatamme parvekkeiden kokoa uuden parvekeseinän asennuksen ja lisäeritysten takia. Hiekkapuhallamme vanhan betonin, kaivamme teräkset esiin ja kunnostamme sekä paikkaamme ne terässuojalaastilla. Sen jälkeen teemme muotit ja valamme 15 cm lisää tilaa. Kaikki parvekevalut toteutetaan SILKO-sarjan tuotteilla, kertoo Kuusisto. Lopuksi valmiit parvekkeet maalataan Fesconin valkoisella suojamaalilla. Fesconin julkisivu- ja linjasaneeraustuotteiden tuotepäällikkö Keijo Neffling toteaa, että SILKO-nimestä huolimatta tuotteita voi käyttää missä tahansa saneerauksissa. – SILKO-nimi tulee siltojen korjaamisesta. Nykyään onneksi halutaan sellaista laatua, joka kestää kovaa rasitusta. Esimerkiksi tämä talo sijaitsee ihan meren läheisyydessä ja rasitus on siksi niin paljon rajumpaa. Tämä tuote on laadultaan korkealaatuinen ja juuri tar- • As Oy Humalniementie 3–5, Laajasalo, Helsinki • Julkisivusaneeraus • Rakennuttaja Taloyhtiöpalvelut – ONNISTUTAAN Ky • Urakoitsija MJY Yhtiöt Oy • Valmistuu 11/2015 • Parvekkeen laatta on valettu SILKO Korro SKC 35/45 10 mm • Pinnoite 1K Elastic hiutaleilla, jonka pohjusteena 2K Primer • Parvekepielet on paikattu/tasoitettu Korrogard R 0,6mm ja 1,2 mm ja 3,0 mm • Parvekepielet on maalattu Fescon Suojamaalilla www.luja.fi 20 koitettu siihen, että se varmasti kestää. Joustavuutta ja laatua Alun perin vuonna 1973 rakennetun taloyhtiön asukkaat asuvat remontin ajan omissa kodeissaan. – Hankalinta on taustaseinän purku ja uuden teko silloin, kun tiedämme, että asukkaat ovat omissa kodeissaan. Toki asukkaat ovat suojaseinän takana, mutta onhan siitä aina vaivaa asujalle. Käytännössä toteutamme aina uuden seinän rakentamisen kahdessa päivässä, kertoo Kuusisto. Ensimmäisen talon julkisivusaneeraus tehtiin täysin talvityönä. Kuusiston mukaan rakentaminen on helppoa, kun huolehtii tasaisesta lämmöstä. – Meillä oli lämmitin ja olosuhteet pysyivät jatkuvasti +5 asteessa. Tänä talvena se on ollut suhteellisen helppoa, koska meillä ei ole ollut kovia pakkasia koko talvena. Ensimmäinen saneerattu talo hohtaa valkoisena ja näyttää aivan uudelta. Kuusisto katselee sitä tyytyväisenä, vaikka toteaa, että pientä puuhaa siinä kuulemma vielä on. – Viimeistelemme vielä sokkelit, kunhan säät lämpiävät. Ne tehdään niin ikään Fesconin tuotteilla. Asfaltoimme myös pihat, uudistamme jätteenkeräyspisteet ja rakennamme uudet muuritukset. Vaikka remontista on aina haittaa, niin silti Kuusisto uskoo, että asukkaat ovat lopulta iloisia tehdystä remontista. – Onhan se asukkaille ihan eri asia, kun talo on korjattu ja näyttää kuin uudelta. Fesconin kanssa Kuusistolla on takana 25 vuotta yhteistyötä, lähes yrityksen koko olemassa olon ajan. – Mukavaa, että tänä aikana on valikoima lisääntynyt koko ajan. Fescon mukana uudistuneessa Starkissa Rakennustarvikeketju Starkki ja Puukeskus ovat yhdistyneet Starkbrändin alle. Fesconilla on vuosien toimittajayhteistyö takanaan Starkin kanssa. – Uudistuneella Stark-ketjulla on Suomessa 35 toimipaikan verkosto ja verkkokauppa. On hienoa jatkaa pitkäaikaista yhteistyötä uudistuneen ketjun kanssa, iloitsee Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola. Stark mainostaa vahvasti uudistunutta ilmettään kadunvarsi- ja lehtiilmoittelulla sekä tv:ssä ja verkossa. Mukana mainonnassa on myös avainyhteistyökumppani Fescon. Kalevi Kuusisto (vas.) ja Keijo Neffling Laajasalon työmaan telineillä. 21 www.luja.fi Ryhmä reippaita kuntoilijoita Evan ja Karitan opissa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi lievittää stressiä ja lisää elämänlaatua. Tätä haluaa Lujabetoni tarjota omille avainasiakkailleen koko vuoden kestävällä parempaan kuntoon, ravintoon ja liikuntaan keskittyvällä Fiilistä ja kuntoa -hankkeella. Ryhmää luotsaa hyvinvoinnin lähettiläs ja terveellisistä elämäntavoistaan tunnettu Karita Tykkä. Fiilistä ja kuntoa Ryhmä tapaa säännöllisesti vuoden ajan ja tavoitteena on keskittyä parempaan ravinnon laadun, liikunnan ja levon tasapainoon. Vierailevina valmentajina ja ryhmää sparraavina toimivat mm. entinen pikajuoksija, nykyinen kuntovalmentaja Markus Pöyhönen sekä nyrkkeilijä Eva Wahlström. Koko vuoden ryhmänvetäjänä toimiva Karita Tykkä iloitsee Lujabetonin tarjoamasta www.luja.fi 22 pitkäkestoisesta kuntoprojektista. – Yritykset järjestävät usein kertaluontoisia kuntoilupäiviä, ei niinkään tämän kaltaisia koko vuoden kestäviä projekteja. Tämä on ihan poikkeuksellista. Moni Lujabetonin ryhmässä mukana olevista harrastaa liikuntaa. Osa hiihtää, osa juoksee, jotkut pelaavat tennistä. Ryhmälle järjestettiin kuntotesti, jossa mitattiin osallistujien lähtökunto. – Moni tästä ryhmästä liikkuu, mikä on ilahduttava asia. Usein miehillä on kuitenkin tapana, että urheilun täytyy tuntua tosi pahalta. Sitten se heidän mukaansa vasta tehoaa. Nyt yritän painottaa ryhmäläisille sitä, että tärkeää olisi liikuttaa kehoa joka päivä, välillä vaikka lempeämmin. Ei sen tarvitse välttämättä olla edes liikuntaa, mutta Fiilistä & KUNTOA LUJABETONI | 2015 Lujabetonin yksinjohtaja Kari Turunen isännöi Fiilistä ja kuntoa -ryhmää koko vuoden ajan. Mukaan liikkumaan on kutsuttu Lujabetonille tärkeitä yhteistyökumppaneita, joita yhdistää positiivinen suhtautuminen kuntoiluun. – Minusta tässä hankkeessa yhdistyvät kaksi asiaa. Ensiksi se, että yhteen kokoontuva porukkamme on liikuntamyönteisiä ja mahdollisesti kokevat vielä lisäbuustauksesta olevan hyötyä. Toinen on se, että useamman tapahtuman sarja mahdollistaa asiakassuhteen syventämisen vapaamuotoisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Palaute osallistuvilta on ollut varauksetta positiivista. Muiden tuki kannustaa ja kaikki ovat kokeneet ryhmän tuesta olevan apua tavoitteiden saavuttamisessa. – Totta kai se ruokkii omien, ääneen lausuttujen tavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä, kun vastassa on aina parin kuukauden välein porukka, jolle joutuu tilille, nauraa Turunen. Fiilistä ja kuntoa -ryhmä pitää yhteyttä keskenään somen avulla. – Koska tapaamisten välillä menee aikaa, niin käytämme yhteydenpitoon sosiaalista mediaa. Voimme kuulostella sitä kautta, miten muilla sujuu ja seurata eri urheilukilpailuihin osallistuvien tunnelmia. On poikkeuksellista, että yritys järjestää koko vuoden kestävän parempaan hyvinvointiin keskittyvän hankkeen. edes jotain liikettä – jokaiselta löytyy siihen viisi minuuttia päivästä. Tykkä painottaa, ettei vuoden kestävässä projektissa ole kyse mistään laihdutuskampanjasta. – Toivon, että yhdessä kuntoilu sekä ajatusten tuulettaminen antavat inspiraatiota itsestään huolehtimiseen. Etsimme henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasapainoa. Kokonaisvaltaista hyvää oloa Karita Tykkä on itse elävä esimerkki hyvinvoivasta ihmisestä. Ura mallina, missinä ja hyvän, puhtaan ravinnon puolestapuhujana on vienyt Karitaa mallilavoilta esiintymistilaisuuksiin – aina kahden raakaravintoaiheisen kirjan kirjoittamiseen asti. Oman itsensä eteen on tehtävä töitä, mutta ei hartiavoimin tai tiukkapipoisesti. – Meillä ihmisillä on aina tekosyitä siihen, miksi syömme epäterveellisesti tai emme liiku riittävästi. Kaikkein eniten syytämme kiirettä. Usein kannattaa muistaa, että ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan, pienistä asioista voi ja kannattaa lähteä liikkeelle. Supermuutokset kaatuvat usein aika nopeasti. Tykkä kummastelee, että ihmiset huolehtivat esimerkiksi autoistaan ja kodeistaan, mutta eivät omasta kehostaan. – Ihmiset eivät ajattele sitä, että hyvin huoltamamme autot ja kodit vaihtuvat. Meillä on kuitenkin vain yksi keho, joka usein jää huoltoa ja hoitoa vaille. Toki saamme siihenkin varaosia, mutta eivät ne koskaan alkuperäisiä korvaa. Samalla hän myöntää, että on helppo sanoa, mutta välillä vaikea toteuttaa. Kaiken yhdistäminen ei ole aina ihan yksiselitteistä. – Yksistään liikunta tai ravinto ei Fiilistä & Kuntoa-tapahtumista tuotettua video- ja kuvamateriaalia on nähtävissä Luja-yhtiöiden Youtube- ja Flickr-kanavilla. riitä. Meidän pitäisi etsiä kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka tarkoittaa sopivaa tasapainoa liikunnan, ravinnon ja levon suhteen. Vuoden kestävä Lujabetonin ryhmä on lähtenyt Tykän mukaan hyvin liikkeelle. Hän kiittää ryhmäläisten asennetta. – Kaikki ovat lähteneet ilolla mukaan, ryhmässä on hyvä tsemppi. Vuoden loputtua odotan näkeväni innostuneen, elinvoimaisen ja hyvässä kunnossa olevan porukan. Hienointa olisi, jos jokainen jaksaa olla koko vuoden mukana ja on löytänyt tämän projektin kautta enemmän säännöllisyyttä elämään ja positiivisen muutoksen ravintopuoleen. Tärkeintä on, että osallistuja kokee saaneensa apua kiireiseen arkeen. 23 www.luja.fi Teksti ja kuvat: Paula Lahdenperä Lujabetonin Kärsämäen betonielementtitehdas vihitty käyttöön Lujabetonin suurimman elementtitehtaan Kärsämäen tehtaan 400 metriä pitkässä ja 40 metriä leveässä tuotantohallissa on valmiudet ja tilaa valmistaa normaalin betonielementtituotannon lisäksi suuria seinäelementtejä sekä suunnitteilla olevia tuulivoimaloiden osia. Alkuvuonna 2014 ostettu Kärsämäen tehdaskiinteistö maaalueineen oli Lujabetonille usean miljoonan euron investointi. Tehdaskiinteistön hankinnan tavoitteena oli tuotannon merkittävä kasvattaminen sekä uudelleenjärjestelyjen myötä tehokkuuden maksimointi. Suurien elementtien valmistamiseen ahtaaksi käyneet Haapajärven tehtaan tilat soveltuvat nyt hyvin vakiotuotteiden kuten perustuselementtien, infratuotteiden ja lyöntipaalujen valmistukseen ja Kärsä mäellä tehtaan tuotantokapasiteetti mahdollistaa elementtituotannon laajamittaisen kasvattamisen. Ensimmäiset tuotantoerät on valmistettu tehtaalla jo 2014 alkupuolella hyvin kokemuksin, ja varsinaisen tuotannon siirto Haapajärveltä toteutettiin 2014 joulukuussa. Kuluvan vuoden maaliskuun alkuun mennessä tuotannon arvioidaan olevan jo normaalivauhdissa. Tehtaan tilauskanta on hyvä, eikä lama paina tehokasta tehdasta. – Elementtituotannon kasvu luo uusia työpaikkoja ja nykyisten noin 30 työntekijän lisäksi rekrytointitarve tullee olemaan tulevaisuudessa noin 20–30 henkilölle seinäelement- Kärsämäen tehtaan elementtituotannon kasvu luo uusia työpaikkoja. www.luja.fi 24 Tuulivoimaan liittyvät betonituotteet ovat iso mahdollisuus Kärsämäen tehtaalle. tituotannossa. Mahdollisuuksia on jopa 50–100 henkilölle lisää, mikäli pääsemme mukaan tuulivoimalaelementtien valmistukseen, kertoo Kärsämäen tehdaspäällikkö Tuomo Eilola. Eilolan mukaan tulevaisuus näyttää valoisalta. – Tehtaan nykyaikaiset ja hyväkuntoiset hallitilat mahdollistavat laadukkaan ja tehokkaan tuotannon Lujabetonin nykyaikaisimmalla elementtitehtaalla. Tehtaalla valmistettavien parveke- ja seinäelementtien, pieliseinien ja sokkeleiden lisäksi Lujabetonilla tutkitaan jatkuvasti mahdollisuuksia laajentaa tuotantoa uusille tuote alueille. Mahdollisia uusia tuotelinjoja ovat tuulivoimaloiden perustukset sekä tornit, joiden valmistukseen Kärsämäen tehtaan hallitilat ovat oivalliset. – Tuulivoimatornien elementit ovat jopa useita kymmeniä metrejä pitkiä ja saattavat painaa 60–70 tonnia kappaleelta. Näiden valmistaminen on normaaleilla betonielementtitehtailla yleensä mahdotonta, sanoo Eilola. – Tuulivoimaan liittyvät betonituotteet ovat iso mahdollisuus tehtaalle ja olemme kyseisen tuotealueen liiketoiminnan kehittämisessä pitkäjänteisesti mukana, kertoo Eilola. Markkinaan mukaanpääsy ei ole yksinkertaista, mutta teemme töitä periksiantamattomasti. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalon mukaan toiminta Kärsämäellä on vastannut odotuksia ja yhteistyö Kärsämäen kunnan kanssa on ollut saumatonta. – Haluamme kiittää lämpimästi Kärsämäen kuntaa joustavasta suhtautumisesta toimintamme aloittamiseen kunnassa. Sekä Lujabetonin että kunnan yhteinen tavoitetila saavutetaan, kun työllisyys kunnassa nousee ja kunnan elinvoima sitä myötä paranee, kiittää Isotalo. 25 www.luja.fi Teksti ja kuvat: Paula Lahdenperä HYVÄ LATTIA SYNTYY HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ Hyvän betonilattian reseptissä yksi tärkeä ainesosa on kaikkien osapuolten sitoutuminen ennalta palavereissa sovittuihin asioihin. Tammikuussa 2015 valmistuneen Ikano Retail Centerin K-rautakiinteistön betonilattia syntyi näillä eväin, laadukkaasti Dyny-menetelmällä. Lujabetonin Nokian valmisbetoni- tehdas oli betonitoimittajana Tampereen Lahdesjärven alueelle tammikuussa valmistuneen Ikano Retail Centerin K-rautakiinteistön betonilattiassa. Kohteen 13 500 neliön betonilattiasta lämmintä tilaa on 8000 neliötä ja loput 5500 neliötä varastotilaa. Betonia kohteeseen meni yhteensä 4100 kuutiota. Dyny-menetelmällä onnistuttiin Kohteen betonilattia valmistettiin erityisellä Dyny-menetelmällä. Litiumteknologiaan perustuvassa menetelmässä betonin omat ominaisuudet on hyödynnetty ja lopputuloksena on saatu tyylikäs, kestävä ja helposti ylläpidettävä lattia. Menetelmässä useaan kertaan hiottu betonilattia kiillotetaan ja päälle levitetään sumuttamalla aine, joka imeytyy syvälle betoniin. Lopuksi pinta suljetaan levittämällä lattiaan erityinen sulkemisaine. Ikanon K-Raudan myymälätilaan tehtiin dynyPRO-käsittely, lattia hiottiin karkeuteen 400# ja käsiteltiin C2 Hard ja Seal -tuotteilla. Varasto käsiteltiin kevyemmin. Dyny-tekniikalla tehdyt lattiat tulevat yleistymään isojen hallien ja kauppojenkin lattioissa, sillä kyseisellä valmistusmenetelmällä tehdyt lattiat ovat kiistatta laadukkaat ja kestävät, kertoo K-rautakohteen vastaava mestari Aimo www.luja.fi 26 Keinänen Rakennusliike Jatke Oy:stä. Puhdasta betonia K-Rautakohteen kaikki betoni ajettiin työmaalle yhdeltä ja samalta betonitehtaalta, jotta varmistettiin betonin tasainen laatu ja väri. – Samoilla autoilla ei myöskään koskaan ajettu kuitubetonia, kertoo Keinänen Jatke Oy:stä. Dyny-menetelmän monikerroshionnassa kuituja ei saa jäädä yhtään betonin pintaan. Pinnassa ollessaan kuidut tekevät lattian epätasaiseksi tai irrotessaan lattiaan jää pieniä kuoppia. Ikanon Retail Center / K-Rauta-myymälä • Valmistumisaika: tammikuu 2015 • Lattian valmistusmenetelmä: Dyny-tekniikka • Tekijät: Rakennusliike Jatke Oy, Lujabetoni Oy • Betonin menekki: 4100 kuutioita nittelu on kaiken a ja o. Dyny-käsittelyn vuoksi lattia ei saa olla märkä, joten liikaa vettä tulee välttää. Laatua valvottiin RYL:n ohjeen mukaisesti valulohkoittain ja lopullinen työ vastaanotettiin, kun kaikki valulohkot oli tarkastettu ja vastaanotettu. Kokonaisvaltaista laatua oli tarkkailemassa myös jokaisessa valussa mukana ollut Lujabetonin oma mies, joka varmisti betonin laadun. Pohjat kuntoon Betonilattian teossa ensiarvoisen tärkeä pohjatyö tehtiin kohteessa huolellisesti. Pohjien vaakasuoruus varmistettiin tarkemittauksella +/- 2 mm. Sen jälkeen tehtiin päälle eristys ja raudoitus. – Halkeamisten estämiseksi pohjat tehtiin huolella suoriksi, kuten tulisi aina ja kaikissa lattiakohteissa tehdä, Keinänen kertoo. Keinäsen mukaan hyvä lattia syntyy hyvällä yhteistyöllä ja kaikkien osapuolten yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Hyvä betonilattia on monen osatekijän summa. Betonin tulee olla korkea- ja tasalaatuista, purkuaikojen täytyy pysyä nopeina, ja ennakkosuun- Aimo Keinänen kiittelee hyvää yhteistyötä Lujabetonin kanssa. Yhteistyö on toiminut hyvässä luottamuksen hengessä eikä minkäänlaista reklamaatiota ole tullut. Samaa viestiä välittää myös tehdasja myyntivastaava Ville Vaherto Lujabetonilta. Hyvää laatua syntyy, kun kaikki työvaihetta edustavat pitävät kiinni sovitusta ja kaikilla on tahtotila hyvän lopputuloksen syntymiseksi. YTIMEKKÄÄSTI PORVOOSSA RAKENNETAAN LUJABETONIN PIENPAALUILLA Uudisrakentamiseen erikoistunut Sisco Tec rakentaa Porvoon Alkrogin alueelle tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 44 erillistalon kokonaisuuden. Helmikuussa alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 23 taloa. Rakentaminen valmistuu joulukuussa 2015. Toinen vaihe alkaa kesällä 2015 ja koko alue valmistuu alkukeväällä 2016. Talot paalutetaan Lujabetonin pienpaa- luilla. Lujabetoni toimittaa työmaalle myös harkot. – Pienpaalut ovat ihanteellisia juuri tämän kaltaisille rakennushankkeille, toteaa tuotepäällikkö Pekka Pihlajamäki Lujabetonilta. – Luja-pienpaalut kehitettiin juuri omakotitaloja ja erilaisia pienrakennuksia varten, mutta sen osuus myös rivitalojen, navetoiden ja erilaisten hallien paalutuksissa kasvaa jat- kuvasti. Paalutuksessa ei synny hukkaa, se ei aiheuta haitallista tärinää eikä vaadi erikoiskalustoa. Lisäksi tämä on menetelmänä ekologinen, toteaa Pihlajamäki. – Ennakkomarkkinointi on toiminut hienosti. Yli puolet taloista on jo varattu, toteaa työmaasta vastaava Sisco Tecin Jusa Ojala. • 180x180mm, 6m pitkä TB-paalu • Toimitetaan lyötynä ja katkaistuna oikeaan korkoon, tarvittavine mittauksineen • Kasvava lyöjäkumppaniverkosto • Jopa huomattava säästö paalupituuksissa muihin paalutyyppeihin verrattuna LUJA-BETONIPÄIVÄT 29.-30.1.2015 LUJABETONILLA TOIMIALAN PARAS TYÖNANTAJAKUVA Lujabetonin järjestämät Luja-betonipäivät kokosivat yhteen rakennusalan asiantuntijoita jo kymmenennen kerran. Mielenkiintoisten aiheiden äärellä ja kollegoja tapaamassa oltiin tänäkin vuonna Kansallismuseossa Helsingissä. Seminaariaiheina keskusteltiin aina ajankohtaisesta betonin kuivumisesta Vahanen Oy:n yksikönpäällikkö Sami Niemen johdolla. Case-esimerkkinä tutustuttiin Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixin betonirakentamiseen ja erityisesti betonin paikallavaluun haasteellisessa paikassa. Aiheesta oli paikan päällä kertomassa YIT Toimitilat Oy:stä vastaava mestari Jyrki Haka. Tuoreen tutkimuksen mukaan Lujabetonia pidetään betonialan yritys- ten joukossa vetovoimaisimpana työnantajana. Rakennuslehden toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan Lujabetonilla on selkeästi paras työnantajamielikuva betonialan yritysten joukossa. Positiiviseen työnantajakuvaan vaikuttavat useimmin työstään ja työnantajastaan ylpeä henkilöstö sekä hyvä taloudellinen tulos. Tyytyväinen ja henkilöstö on paras ja lahjomattomin työnantajakuvan rakentaja. Lujabetoni kiittää ja kumartaa! 27 www.luja.fi Pekka Rantala tuli Lujabetonin palvelukseen 1.4.1969 Siilinjärven tehtaalle. Yhtiö oli silloin noin 15 vuotta vanha. Aluksi Rantala toimi tehtaan konttorissa palkanlaskijana ja jälkilaskentatehtävissä. Kun Lujabetonin rakennusosasto perustettiin samana vuonna, siirtyi Rantala vähitellen talonrakennuspuolelle ja erityisesti asuntokaupan tehtäviin. Yrityksen kasvaessa hänet nimitettiin yhtiön oman asuntotuotannon markkinointipäälliköksi, missä tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1994 asti. Pekka Rantala perusti 25 Lujan vuoden jälkeen oman kiinteistöpalvelu- ja isännöintiyrityksen, Aktiiva Oy:n, jonka toimitusjohtajana hän toimi eläköitymiseensä asti. Ohessa Pekka Rantalan muisteluita Lujan alkuajoilta. Urakkasopimuksen allekirjoitus Vanhustenkotiyhdistyksen kanssa 1970-luvulla. Kuvassa keskellä Feliks Isotalo, seuraavana oikealla rakennusosaston johtaja Pentti Hoffrén, jonka vieressä kaupunginjohtaja Eino Luukkonen. Luukkosta vastapäätä apulaiskaupunginjohtaja Jussi Koskinen. Lujabetoni ryhtyy talonrakentajaksi Lujabetoni Oy oli vuonna 1969 ainoa valmisbetonin toimittaja Kuopion seudulla. Se harmitti paikallisia perheyrityksinä toimivia rakennusliikkeitä. Kuitenkin yhtiöt käyttivät Lujabetoni Oy:n valmisbetonia. Jossain vaiheessa vuotta rakennusliikkeet työlääntyivät tähän kalliiksi kokemaansa monopoliasemaan ja yllättäen perustivat keskenään Kuopion Rakennusbetoni Oy -nimisen yrityksen. He alkoivat kiivaasti rakentaa kilpailevaa betonitehdasta Likolahden teollisuusalueelle Kuopioon. Oli selvää, että tämä hanke tulisi viemään valtaosan Lujabetonin asiakkaista Kuopiossa. Miten vastata tähän kilpailuun? Toimitusjohtaja Feliks Isotalo ei toiminnan miehenä kauan aikaillut. www.luja.fi 28 Eräänä päivänä hän tuli konttorin alakertaan sanoen meille: ”Ne rakennusliikkeet rupesi tekemään Kuopiossa betonia. Me ruvetaan puolestamme tekemään taloja. Lujasta tulee nyt rakennusliike!” Saman tien hän poistui. Mietimme, mitä tästä oikein seuraisi. Arvelimme, että tämä oli yhtiölle täysin muuttunut kilpailutilanne ja murrosvaihe. Oli alkamassa merkittävä, suurta voimanponnistusta vaativa muutos, jonka onnistuminen oli tärkeä yhtiön tulevaisuudelle. Ei mennyt kauaakaan, kun toimitusjohtaja kertoi palkanneensa yhtiöön rakennusinsinöörin, joka toimisi Lujabetoni Oy:n rakennusosaston johtajana. Tämä mies oli rakennusinsinööri Pentti Hoffrén. Johtaja Hoffrén oli toiminut kuopiolaisen, silloin merkittävimmän raken- nusliikkeen johtotehtävissä sekä hankkinut kokemusta elementtirakentamisesta. Kohta Lujabetoni osti Siilinjärven kirkonmäeltä silloisen viitostien vierestä kaavoitettua tonttimaata perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun siten, että se mahdollisti kolmen kerrostalon rakentamisen. Yhtiö hankki myös rakennusosastolle vuokralle pienen toimiston Kuopiosta Torikadulta. Konttorissa oli rakennusosaston johtajan työpaikka. Toimitusjohtaja viipyi siellä entistä useammin pohtimassa Hoffrénin kanssa tarjottavia uusia rakennushankkeita. Myöhemmin Kuopioon rakennusosaston toimistoon palkattiin muutakin henkilökuntaa. Muutosprosessin alussa Siilinjärven konttoriin ilmaantui rakennusliikkeen kirjanpitoa opettamaan kuopiolainen ekonomi Hoffrén, jolla oli siihen Pekka Rantala työssään Lujabetonilla Siilinjärven vanhassa konttorirakennuksessa vuonna 1969. Pekan edessä palkkakortisto, pöydällä pöytäpäivyri, sähkökäyttöinen Facit-laskukone, puhelinkin pilkottaa ja takana ovi avoimena oleva kassakaappi. aikaan tunnettu tilitoimisto Kuopiossa. Hoffren myös toimi pitkään Lujabetoni Oy:n tilintarkastajana. Tapahtumat etenivät vauhdilla. Ekonomi Hoffrén kertoi, että hän oli perustanut toimitusjohtajamme pyynnöstä uuden asuntoosakeyhtiön, Asunto Oy Lujapuiston. Hän kertoi, että Lujapuiston talo rakennettaisiin jo ostetulle tontille Siilinjärvelle ja että asunto-osakeyhtiön osakkeet oli merkinnyt yhtiön perustaja Lujabetoni Oy. Aloimme nyt harjoitella ruutupaperia ja tiliristikoita käyttäen perustettavan asunto-osakeyhtiön kirjanpitoa alkaen osakepääoman maksamisesta, rakennusrahaston perustamisesta ja tontin ostamisesta ostajien suorituksiin. Hoffrén oli käytännönläheinen opettaja ja osasi tuoda asiat kiinnostavalla tavalla esille. Asiat olivat uusia ja mielenkiintoisia. Tuntui siltä, että meille oli avautumassa aivan uusi maailma: grynderirakentaminen, gryndaus eli perustajaurakointi. Kova laji, sen tulisin huomaamaan myöhemmin kantapään kautta. Rakennusosastolle palkattiin kiireen vilkkaa työmiehiä. Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan palkat maksettiin kahden viikon välein. Tämä tiesi meille lisää vipinää, varsinkin silloin, kun tehtaan ja rakennusosaston palkkapäivät olivat välillä hyvin lähekkäin. Palkat oli saatava valmiiksi määräpäivänä ennen paikallisen postikonttorin sulkemista. Viimeinen oljenkorsi oli iltamyöhään kulkenut postiauto, jonka rahastajalle kävin viemässä monet kerrat maksutiedot sisältävän palkkakirjeen. Postiauton odotteluun sateessa kyllästyneenä tein Siilinjärven postille aloitteen, että niin sanotun Shellin baarin eteen saataisiin postilaatikko, joka ehdottomasti tyhjennettäisiin iltapostiautoon. Eipä aikaakaan, kun postilaatikko ilmaantui ja palkkakirje voitiin tarvittaessa sujauttaa siihen. Paljon on Siilinjärven palveluvarustus kehittynyt noista ajoista. Tosin postilaatikoita ei enää aikoihin ole tarvittu palkkakirjeitä varten. Lujapuiston rakennustyöt lähtivät pian käyntiin. Talo on kolmekerroksinen kaksikymmentäseitsemän asuntoa käsittävä rakennus ja lisäksi pohjakerroksessa oli autotalleja. Vastaavana mestarina toimi rakennusmestari Tiihonen, jonka rakennusosaston johtaja oli palkannut entisen työnantajansa firmasta. Rakennuksen putkityöt teki kuopiolainen firma, jonka johtaja oli boheeminoloinen yrittäjä. Putkifirman johtaja oli usein varsinkin perjantaisin konttorissamme vailla rahaa, vaikka maksuerätaulukko ei edellyttänyt vielä Lujabetonin rakentama ensimmäinen grynderikerrostalo, As Oy Lujapuisto, valmistui Siilinjärvelle toukokuussa 1970 29 www.luja.fi Lujabetonin valmistamaa konttiparveketta, joka liittyi pilarilaattajärjestelmään (PLS), asennetaan Siilijärven Ahmonmäessä kerrostaloon 1970-luvulla. maksua. Ei auttanut käynti, rahaa ei tullut. Toimitusjohtajamme passitti urakoitsijan tekemään ensin työt ja sitten vasta tuomaan laskuja. Tämä oli hyvää oppia meille kokemattomille, jotka otimme vasta ensiaskeleita rakentamisen ja liike-elämän poluilla. Täysin elementtirakenteinen Lujapuisto nousi harjakorkeuteen nopeaa vauhtia. Harjannostajaiset vietettiin työmaalla talven mittaan jonain perjantaina, kuten tapa siihen aikaan oli. Suomen lippu liehui tuulessa, haitari soi ja hernekeitto, voileivät ja olut maistui rakentajille. Toimitusjohtaja puhui rakentajille ja työmaan luottamusmies vastasi kiitospuheellaan. Harjannostajaiset olivat työmaan puitteista huolimatta juhlava tilaisuus. Tuntui siltä, että olimme yhdessä tekemässä ja aikaansaamassa jotain suurta. Rakennustuotanto laajenee Yhtiön rakennustoiminta laajeni nopeasti. Koko ajan käynnistyi uusia urakkakohteita sekä myös omaa asuntotuotantoa, mistä kilpailevat rakennusliikkeet olivat erityisen happamia. Yhtiö teki seuraavaksi oman tuotannon päänavauksen Kuopioon, jossa Lönnrothinkatu 5:een käynnistyi kuusikerroksisen www.luja.fi 30 kovan rahan asuinkerrostalon rakentaminen. Heti tämän jälkeen oli vuorossa Siilinjärvelle Asunto Oy Hiekkarinne ja Kuopioon Rajakatu 13:een asuinkerrostalo, kovan rahan taloja molemmat. miesten napinaa. Ne olivat liukkaita, aivan kuin öljyttyjä ja myös melko pehmyttä tavaraa. Naulaaminen oli vaikeaa ja urakkatyöt eivät oikein edenneet totuttuun tahtiin. Kuopiossa oli siihen aikaan laajasti tekstiiliteollisuutta. Tehdaskadun varrella oli Essilä Oy:n tehdas, jonka suuren laajennusurakan sai Lujabetoni Oy:n rakennusosasto. Essilällä oli kotimaan kaupan lisäksi merkittävästi naisten vaatteiden vientiä senaikaiseen Neuvostoliittoon. Kaupankäynti oli valtioiden välisen tavaranvaihtokirjan mukaista vaihtokauppaa. Essilä Oy oli saanut mekkojensa maksuksi muun muassa huopatossuja, sinkkiämpäreitä, flyygeleitä ja puutynnyreihin pakattuja nauloja. Tehtaan luottamusmies tuli harmistuneen oloisena konttoriin tapaamaan toimitusjohtajaa. Luottamusmies kertoi edellä kuvatun ongelman ja pyysi, ettei miesten tarvitsisi käyttää venäläisiä nauloja. Toimitusjohtajamme oli muistuttanut luottamusmiestä, joka oli vakaumuksellinen aatteen mies: ”Naulat ovat varmasti hyviä, ne kun ovat venäläistä laatutavaraa. Sitä paitsi meillähän on YYA-sopimuskin ja tavaranvaihtosopimus, kyllä naulat ovat kelvollisia, niitä on meidän käytettävä!” Nämä terveiset luottamusmies vei tehtaalle. Nauloja käytettiin vielä jonkin aikaa. Jossain vaiheessa huomattiin niiden hankaloittavan työtä siinä määrin, että niiden käyttö lopetettiin. Loput naulat taidettiin haudata kaikessa hiljaisuudessa lastausalueen penkkaan. Molemmat osapuolet hyväksyivät tilanteen ilman mitään dramatikkaa. Essilän toimitusjohtaja Heimo Turunen oli urakkaneuvottelussa tarjonnut rakennusurakan maksuksi edellä mainittua tavaravalikoimaa. Toimitusjohtaja ja rakennusosaston johtaja olivat ”pitkin hampain” ottaneet osamaksuksi pienen erän venäläisiä sinkkiämpäreitä ja nauloja, jotka rahdattiin Siilinjärven tehtaalle. Huopatossuja ja flyygeleitä ei huolittu, niille kun ei oikein ollut tehtaalla käyttöä. Ämpärit otetiin käyttöön tarpeen mukaan ja naulat heti. Naulojen käyttö muottitöissä aiheutti työ- Torikadun toimisto oli jo tällä välin käynyt liian pieneksi. Seuraava muutto tapahtui Savonkatu 5:een, jossa tuntui olevan ruhtinaalliset tilat. Sinne tuli toimitusjohtajan ja rakennusosaston joh- Juhlavat harjannostajaiset keräsivät kaikki rakennushankkeessa mukana olevat yhteen. tajan huoneet, myös yhtiön kirjanpito ja taloushallinto siirtyivät Siilinjärveltä tänne. Samalla minun työni muuttui niin, että palkanlaskenta sai jäädä ja työpaikkani siirtyi Savonkadulle Kuopioon. Eri puolilla Kuopiota ja Siilinjärvellä oli jo useita työmaita käynnissä. Yhtiö palkkasikin rakennusosaston toimistolle lisää väkeä: työpäällikön, laskijan ja hankintamiehen. neet pohtia, onko talossa joku vika, kun asunnot eivät mene kaupaksi. Vähäisten ja vaatimattomien lehti-ilmoitusten tekeminen ja asiointi sanomalehden toimituksessa oli mielenkiintoista. Alakin oli pintapuolisesti tuttu, sillä olin tehnyt aikoinaan jonkin verran töitä paikallislehdessä. Reilun vuoden olin ehtinyt tutustua betoniteollisuuden toimintaan. Nyt näytti siltä, että olisin liukumassa kasvavan rakennusliikkeen tarjoamiin uusiin tehtäviin. Asuntokauppa alkoi viedä muiden tehtävien lisäksi minulta enemmän aikaa. Siinä sivussa olin opetellut, ja osasin itse perustaa asunto-osakeyhtiöitä. Tein myös kaikkien grynderikohteiden rakennusaikaiset kirjanpidot sekä tilinpäätökset. Asuntokaupan mukana työhöni tulivat muun muassa tapettien, lattiapinnoitteiden ja kylpyhuoneiden laattojen valinnat ostajien kanssa sekä muutostöistä sopiminen heidän kanssaan. Muutostöitä asuntoihin tehtiin varsin vähän. Ostaja saattoi harkinnan jälkeen ehkä ostaa pari vaatekaappia lisää tai vaihtaa olohuoneen tapetit näyttävämmiksi. Osakkeenvaraajien kokouksetkin alkoivat sujua jo pienellä rutiinilla. Oli mukavaa tutustua erilaisiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Aloin myös entistä useammin tehdä asuntokauppaa. Asunnot eivät silloin markkinointia tai mainontaa tarvinneet. Kaikki meni kaupaksi varsin nopeasti. Korkeintaan työn alkaessa tein lehti-ilmoituksen, jossa ilmoitettiin: ”Asunto-osakkeiden merkintä alkaa, Lujabetoni Oy rakentaa kerrostalon Niiralaan Rajakatu 13:een, talo valmistuu ensi keväänä.” Paljon ei mainostettu, koska silloin ostajat olisivat alka- Yhtiön rakennustoiminnan liikevaihto oli kasvanut jo lähes betoniteollisuuden kokoluokkaan. Kasvu näytti vain jatkuvan ja rakennusosasto sai entistä vaativampia urakkakohteita niin asuntoja kuin muutakin talonrakentamista. Toimialue alkoi laajentua perinteisen Kuopio-Siilinjärvi-alueen ulkopuolelle. Vähättelevät kilpailijat sekä ennakkoluuloiset tavarantoimittajat ja suunnittelijat muuttivat suhtautumis- taan Lujaan. Työmaiden työnjohtotehtäviin alkoi hakeutua kilpailijoilta kokeneita osaajia. Toimitusjohtajan nokkavainu ja rohkeus olivat jälleen kerran vieneet yhtiötä roimasti eteenpäin. Talonrakentaminen oli aloitettu tyhjästä, mutta Lujabetoni oli nopeasti lunastanut paikkansa Kuopion talousalueen merkittävien rakennusliikkeiden joukossa. Kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt tähän, vaan jatkoa laajentumiselle alkoi olla näköpiirissä. Asunto Oy Lujapuisto Siilinjärvi, Uutis-Jousi 26.1.1970 31 www.luja.fi jä Ei enää säkke kerroksiin Pumppausa ika vain 5–10 m in/ kylpyhuone . 7 B L i n o t Lattiabeäästöä työajoissa Merkittävää s Aikaa säästävät uutuustuotteet saneeraus- ja uudiskohteisiin FESCON LATTIABETONI LB 7 Erikoissementtisideaineinen, pumpattava, nopeasti kuivuva lattiabetoni kuiviin, kosteisiin ja märkätiloihin. Soveltuu lattiavaluihin ja roilotäyttöihin, joissa rakenne on saatava sisätiloissa nopeasti käyttöön esimerkiksi linja saneerauskohteissa. Kerrospaksuudet 10–150 mm. • Helppokäyttöinen • Hyvät työstettävyysominaisuudet • Nopea lujuudenkehitys • Nopea kuivuminen • Yhdellä työvaiheella vedeneristettävä pinta • Kuituvahvistettu FESCON VEDENERISTE TT TU EX OT PERT SERVICE S O Y CEmerkitty, ETAGtestattu, M1luokitus, VTTsertifioitu. V LB 7 ja SR 7:llä tehdyt valmiit pinnat sovel tuvat suoraan laatoitusalustaksi. Pinnat vedeneristetään Fescon Vedeneristeellä joka on CEmerkitty ja täyttää VTT:n järjestelmä sertifikaatin. Fescon vedeneristysjärjestelmä on siten luotettava ja turvallinen tapa tehdä märkätilojen vedeneristystyöt. ESERTIFIK A T AT I
© Copyright 2024