Lataa PDF (4,00 Mt)
LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 1/2011 LAAKKOSET OVAT YRITTÄJIÄ YTIMEEN ASTI MAURI PEKKARINEN: SUOMEN ENERGIATULEVAISUUS 6 34 Junakin tarvitsee kunnon 18 VARIKKOSTOPIN Teemana yrittäminen ERGAN AUKIO Sisällys 6 10 LAAKKOSET OVAT YRITTÄJIÄ YTIMEEN ASTI 22 BETONINEN PIENPAALU HAASTAA TERÄSMONOPOLIN 26 TAANTUMAT OVAT VAUHDITTANEET JARMO HEIKKISEN YRITYSTÄ KEITTIÖN TULEVAISUUS ON VIILEÄ 30 34 SOLA SOPII NYKYAJAN TOIMITILAKSI Pääkirjoitus............................................... 3 ToimitusjohtajaGallup................................ 4 Laakkoset ovat yrittäjiä ytimeen asti........... 6 Kytäjä koukutti autokauppiaat.................... 8 Betoninen pienpaalu haastaa teräsmonopolin........................... 10 Koneplaneetta – pieni, mutta hightech...... 12 Vain ”kauniit ja rohkeat” pärjäävät valmisbetonimarkkinoilla.......................... 14 LUONNOS NÄKYMÄ ALBERGAN KARTANOLTA 05.11.2008 MAURI PEKKARINEN: SUOMEN ENERGIATULEVAISUUS Isän perintönä rehellinen työnteko ja velkojen välttäminen............................... 16 Junakin tarvitsee kunnon varikkostopin..... 18 Taantumat ovat vauhdittaneet Jarmo Heikkisen yritystä.......................... 22 Fescon hiekoittaa pohjoisen ja etelän........ 24 Keittiön tulevaisuus on viileä.................... 26 Lujatalo rakentaa Espoon Iirislahteen uuden houkuttelevan asuinalueen............. 29 Sola sopii nykyajan toimitilaksi................. 30 Suomesta maailman energiatehokkain maa?............................ 32 Mauri Pekkarinen: Suomen energiatulevaisuus...................... 34 Kiitos Sinulle........................................... 36 Lujat arvot Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Kannen kuva: Kalle Kervinen Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto Millaista on olla yrittäjä Suomessa? Yrittäjyys Suomessa ei ole ollut aina arvostettua, kuten tänä päivänä. 1900luvun suuret sodat myllersivät suomalaisen yhteiskunnan ja Venäjän vallankumouksella oli suuri vaikutus Suomeen. Vasemmistolainen ja kommunistinen aate sai paljon jalansijaa maassamme. Siihen kuului nähdä yrittäjät riistäjinä ja laulettiin kahdestakymmenestä perheestä. Myös yritystoiminnan voittoon suhtauduttiin vihamielisesti. Niinpä yhtiöverokanta oli pitkään sodan jälkeen 51 % ja jaettu osinko verotettiin vielä muiden tulojen tavoin. On selvää, että kun verotus oli näin rankkaa, ei yhtiöissä haluttu näyttää voittoa. Tämä johti usein tehottomiin investointeihin, kun poistojen avulla haluttiin alentaa näytettävää voittoa. Yritysten ja yrittäjien, ja toisaalta melkoisen osan muun yhteiskunnan välillä, oli syvä juopa, joka synnytti sekä vihamielistä suhtautumista että kateutta. Pieniä Suomessa eniten Vähitellen ilmapiiri Suomessa muuttui ja alettiin tunnustaa yrittäjien asema talouselämässä. Yritysten ratkaiseva rooli työllistämisessä ja hyvinvoinnin kasvussa oli tietenkin se syy, miksi yrittämiseen alettiin suhtautua myönteisesti. Kun aikanaan tutkittiin työllistymistä, havaittiin että Suomessa oli yrityksiä suhteellisesti paljon vähemmän kuin länsimaissa yleensä. Suuret, yli 500 hengen yritykset työllistävät meillä vain alle 30 % työssä olevista alle 10 hengen yritysten työllistäessä samansuuruisen osan. Pienten yritysten työllistämisvaikutus on siis suuri. Lukumääräisesti 1-9 henkeä työllistäviä yrityksiä on Suomessa noin 95 % kaikista yrityksistä Asenteet muuttuneet yrittäjämyönteisiksi Kun sitten lama ravisteli Suomea voimakkaasti 1990-luvulla, olivat asenteet vihdoin kypsyneet yritysmyönteisiksi. Yrittämistä kannustettiin monin tavoin. Yritysverotus uusittiin ja pääomatulon verokanta erotettiin muusta tuloverosta. Yritystoimintaa aloittaville luotiin starttirahajärjestelmä. Nuoret ovat myös alkaneet suhtautua myönteisesti yrittämiseen Tutkimuksen mukaan nuoret mieltävät yrittäjyyden melko vaativaksi, mutta palkitsevaksi työksi. Yrittäjyyden uskotaan olevan taloudellisesti kannattavaa, sillä lähes 60 % nuorista uskoo, että yrittäjyys voi olla palkkatyötä kannattavampaa. Toisaalta valtaosa nuorista uskoo, että yrittäjät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä. Sukupolvenvaihdokset ongelma Tämän päivän Suomessa asenteet yrittäjiä kohtaan ovat sangen myötämielisiä, ja perheyhtiöitäkin arvostetaan. Silti monet lainsäädännön koukerot vaikeuttavat edelleen varsinkin pienyrittäjien arkea, ja sukupolvenvaihdos on yritykselle usein koetinkivi. Tutkimusten mukaan saman perheen sisällä toinen polvi jatkaa noin viidesosassa yrityksiä ja kolmanteen polveen siirtyy vielä huomattavasti pienempi osa yrityksiä. On todella sääli, jos yritystoiminta lakastuu tai loppuu yrittäjän tullessa eläkeikään. Sukupolvenvaihdoksia onkin onneksi ryhdytty helpottamaan esimerkiksi verohelpotusten kautta ja näissä lainsäädännön uudistuksissa on yrittäjien omilla etujärjestöillä ollut iso rooli. Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen yrittäjäjärjestöt ovat saamassa jalansijaa suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteossa. Luja kolmannessa polvessa Luja-yhtiöt kuuluu siihen pieneen vähemmistöön perhe-yrityksiä, jotka ovat siirtyneet elinvoimaisina kolmannen sukupolven johdettavaksi. Isäni Feliks Isotalo perusti Lujan vuonna 1953, joten 60 vuotta tulee yhtiös- sämme kohta täyteen. Koko historiansa ajan Luja on kasvanut ja sen toiminta on monipuolistunut. Pienestä siilinjärveläisestä sementtivalimosta on kasvanut suuri valtakunnallinen ja kansainvälinen rakennusalan yritys, joka työllistää yli 2000 henkeä. Yrittäjiä tarvitaan Yrittäjä on usein työssään yksin ja päivät venyvät pitkiksi. Jo isäni teki usein 16-tuntisia työpäiviä ja monta yötäkin tuli valvottua taloushuolien paineessa. Allekirjoittaneenkin 40-vuotiseen työrupeamaan on mahtunut samoja asioita. Ja varmaa on, ettei kolmaskaan sukupolvi tule pääsemään yrittäjyydessään helpolla. Maailman kehitys on nopeaa ja Suomen haaste on säilyttää hyvä elintasonsa ja kilpailukykynsä, kun vahvin talouskehitys on siirtymässä USA:sta ja Euroopasta Aasiaan. Emme juuri voi arvata, millainen maailma on kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Se on kuitenkin varmaa, että meitä yrittäjiä tarvitaan yhteiskuntamme kehityksen turvaamisessa entistä enemmän ja siksi on tärkeätä että yrittäjille luodaan mahdollisuudet menestyä myös huomispäivän Suomessa. Pääkirjoitus isivujemme tt e n a lu u u k si An n a ä ä n e a voitaisiin ss e m o u S a k in u gallupissa: K yrittäjyyteen? a a st u n n a k n e it parha www.luja.fi Hannu Isotalo Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä olisi sinulle mieluisin/helpoin tapa säästää asumisesi energialaskua? Lisäeristäminen..................33 % Lämpöpumpun asentaminen ......................33 % Asumiskäyttäytymisen muuttaminen.....................33 % 3 www.luja.fi Miten Lujan toimitusjohtajat näke Työ tekijäänsä kiittää Me perheyrityksissä töissä olevat osaamme erityisesti arvostaa yrittäjien merkittävää roolia yhteiskunnan hyvinvoinnin moottoreina. Ymmärrämme, kuinka täydellisen sitoutuneesti yrittäjä kantaa vastuuta henkilöstöstä, tuottavuudesta, perinteistä ja jatkuvuudesta. Perheyrityksissä arvomaailma on yleensä vahvasti läsnä ja jos ne kokee omakseen, on helppo toimia. Henry Fordin ajatus pilkkoa työ liukuhihnalla pieniksi osiksi tehosti aikanaan teollista tuottavuutta. Samalla työ muuttui kuitenkin mekaaniseksi ja suurin osa ihmisten ajattelun ja osaamisen kapasiteetista jäi hyödyntämättä. Perheyrityksen toimintamalliin ei täl- lainen pilkottu työ oikein istu. Mielestäni tämä ero tekee perheyrityksessä työskentelyn mielekkääksi. Työmme on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa. Lujatalossa osallistuvan johtamisen ja yhdessä tekemisen kulttuuri auttaa henkilöstöä saamaan onnistumisen kokemuksia ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Kun näemme kättemme jäljen, voimme tuntea tervettä ammattiylpeyttä. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Daavid vastaan Goljat Fescon kuuluu Luja-yhtiöperheeseen, mutta on muita perheenjäseniä pienempi. Fesconin kaltaisen keskisuuren yrityksen taistelu Suomen kuivatuotemarkkinoista kansainvälistä suurpeluria vastaan tuo helposti mieleen Raamatun tarinan Daavidista ja Goljatista. Daavidinkin piti olla varma häviäjä tuota kolmimetristä vahvalla haarniskalla varustettua jättiläistä vastaan. Kertomuksessa kuitenkin pieni voittaa suuren vastustajan ilman raakaa voimaa ja ilman merkittäviä aseita. Hänellä on toisenlaista taitoa hallussaan. Fescon ei pysty vastaamaan ylikansallisten jättiyritysten toimintaan niiden omilla aseilla. Me emme voi olla mediassa markkinoiden näkyvin tuote, vaan meidän tulee antaa asiakkaille muuta lisäarvoa, joka oikeasti hyödyttää heidän liiketoimintaansa. Tärkeintä on olla lähellä asiakkaita, ymmärtää heidän tarpeensa ja pystyä vastaamaan niihin, sekä luoda www.luja.fi 4 oikeanlainen palvelukulttuuri toimintaamme. Haluamme olla joustava toimittaja, jolle kaikki asiakkaat ovat tärkeitä ja joiden palvelussa koko yrityksen henkilökunta on mukana. Pidämme organisaatiomme matalana ja yritysjohto kuulee asiakkaiden tarpeista tai ongelmista ilman turhia viiveitä ja pystyy reagoimaan niihin nopeasti. Kyllä Daavidillakin siis on tehokkaita aseita. Ja näitä aseita, yrityskulttuuria ja toimintatapaa, on vaikea kopioida. Hyvän asiakaspalvelun jatkuva kehitys on meille elinehto, sillä Daavidilla ei ole varaa olla keskinkertainen. Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus Yrittäjyys on kovaa työntekoa Vaikka on syntynyt yrittäjäperheeseen, ei silti ole itsestään selvää, että jatkaa perheyrityksen johdossa. Pelkkä halu johtajaksi ei riitä, tänä päivänä pitää myös täyttää yritysjohtajan koulutus- ja muut vaatimukset ja saada organisaation tuki taakseen. Tietenkin tarvitaan myös yrittäjähenkeä. Oma yrittäjäurani alkoi jo kouluiässä satunnaisella pullonkeruubisneksellä, eli modernisti sanottuna kierrätyslogistiikalla. Tuossa liiketoiminnassa rahan ja kovan työnteon yhteys paljastui itselleni hyvin konkreettisesti. Samaan yhteyteen törmäsin opintojen jölkeen perustamassani IT-alan yrityksessä - sen luotsaaminen nollasta elinkelpoiseksi yritykseksi vaati työtä ja hikeä. Viisivuotisella Luja-kaudellani ajatusmalli on edelleen vahvistunut: yrittäjyys on loppujen lopuksi pelkistettynä kovaa työntekoa ja vastuun kantamista. Yrittäjän tulee olla melkoinen moniottelija ja moniala- osaaja pärjätäkseen, mutta silti viime kädessä kova työnteko ratkaisee. Toisaalta vastuullinen työ tekee myös onnistumisen hetket makeammiksi. Perheyhtiön johtajana toimiminen on hyvin samanlaista kuin johtajuus yleensäkin – vaatimukset ja paineet ovat samoja. Silti perheyhtiön johdossa saa voimaa historiasta ja juurista ehkä eri tavalla kuin pörssiyhtiöissä. Tähtäin on pitkä sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Hienoa on meillä Lujalla ollut pitkäaikaiset työsuhteet ja sitoutunut porukka. Uusia nuoriakin on aina saatu joukkoon katsomaan asioita tuoreesta näkökulmasta. Vaikka uusia taisteluita tulee jatkuvasti eteen, tämän joukon kanssa niihin on hyvä käydä. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus ToimitusjohtajaGallup evät yrittäjyyden? Strategiana yrittäjyys Lujapalvelujen visio on jo pari vuotta ollut yrittäjähenkinen. Korostamme henkilöstöllemme yrittäjämäistä palvelujen tuottamista, niin että se näkyy myös asiakkaalle ja että siitä meidät tunnetaan. Visiomme kuuluu: ”Lujapalvelut tunnetaan yleisesti mukavana työpaikkana ja yrittäjähenkisenä toimijana”. Yrittäjähenkisyydellä haluamme korostaa jokaisen velvollisuutta kantaa vastuuta tekemisistään ja uskallusta olla ylpeä omasta työstään. Mielestämme yrittäjähenkisyys tarkoittaa myös sitä, että ollaan valmiita venymään tarpeen tullen ja huolehtimaan asiakkaasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kyse on palveluhenkisestä asenteesta, joka usein erottaa hyvän ja huonon palvelun toisistaan. asiakaskohteissamme ja vastuuta kannetaan laajasti. Tämän vuoksi myös esimiesresursseja voidaan tarjota entistä enemmän asiakastyöhön. Suuri ilon aihe on se, että vuosittaisessa henkilöstökyselyssämme työilmapiiri, esimiestyö ja henkilöstön tyytyväisyys Lujapalveluihin työnantajana ovat saaneet parhaat arvosanat ja pitkälle yli neljän viiden asteikolla. Tämä on tärkeää Lujapalvelujen kaltaisella palvelualalla, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö pystyy vaalimaan yrittäjähenkisyyttä. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut Visiomme näkyy jo käytännön työssämme. Henkilöstömme hoitaa itsenäisesti heille annettuja tehtäviä 5 www.luja.fi Laakkoset ovat yrittäjiä ytimeen asti Laakkosen suku tunnetaan kautta Suomen menestyvinä autokauppiaina jo kolmannessa polvessa. Joensuulaisesta autokaupasta alkunsa saanut autokauppaketju on nykyisin 1000 ihmisen työpaikka, ja autoliikkeitä on kymmeniä Helsingistä Kajaaniin. Viime vuonna Laakkoset myivät 24 000 autoa. Egyptinparruista se alkoi Tauno Laakkonen oli rääkkyläläinen maanviljelijä, joka innostui puutavarakaupasta. Hän ryhtyi puutavaran ostajaksi ja toimitti halkoja Helsinkiin sekä 3-5-metrisiä egyptinparruja Egyptiin ja Libanoniin rakennustelineitä ja pientalojen runkoja varten. Viisikymmentäluvulla Korean sodan aikaan kauppa kiihtyi ja katteet olivat hyviä. Rahaa kertyi sen verran varastoon, että kun Taunolle tarjottiin Joensuusta auto- ja kuljetus- www.luja.fi 6 liikkeen osakkeita ostettavaksi, hän löi kaupat kiinni. Kaupassa tuli 60 linjaautoa reitteineen sekä myytäviä autoja. Perheen yhteinen projekti Muutaman vuoden kuluttua maahantuojat halusivat eriyttää omat merkkinsä eri myymälöihin ja sen myötä Tauno möi osuutensa muille osakkaille ja perusti oman autoliikkeen vuonna 1960. Näin alkoi Laakkosen auton tarina. IsäTauno ja lapsista vanhin Reino alkoivat pyörittää kauppaa ja vähitellen mukaan tulivat myös perheen äiti ja nuoremmat veljekset Yrjö ja Erkki. Kolmaskin Laakkosten sukupolvi on kasvanut mukaan yrittäjähenkeen. Reino ja Yrjö siirsivät jo 90-luvulla osakkeensa lapsilleen ja myöhemmin Yrjön lapset Jyrki ja Reetta lunastivat kaikki osakkeet itselleen. Edellisestä sukupolvesta Yrjö Laakkonen hoitelee edelleen kiinteistöbisnespuolta. Yrjö on terävä kuin partaveitsi ja luvut putoilevat tarkkoina ulkomuistista. Laakkosen autotalo Kuopiossa. KYTÄJÄN KARTANO Lujabetoni toimittaa Kytäjän kartanon uudelle asuinalueelle yhdeksän Luja-kivitaloa. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo ja Yrjö Laakkonen tutkivat vanhaa kyläsepän takomaa avainta, jolla talot ennen lukittiin. Kytäjän kartano perustettiin säteriratsutilaksi sodassa ansioituneelle Åke Tottille vuonna 1634. Sen jälkeen isäntien niminä vilahtelevat Fleming, Wulcrona, Armfelt ja Linder. Kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa. Kartanossa oli silloin oma raha, meijeri, kauppa, sähkölaitos ja viinatehdas. Hjalmar Linder toi ulkomailta käyttöönsä uuden ajan ihmeen, automobiilin kuljettajineen. Emännäkseen hän toi kartanoon hyvän ystävänsä Mannerheimin siskon, Sophien. Tappiota ei ole tehty koskaan - Huonoinakaan vuosina emme ole koskaan tehneet tappiota, vaan plussan puolella on säilytty. Lomautuksia meillä ei ole tehty. Huonoina aikoina olemme sanoneet henkilöstölle, että vartotaan vähän, kohta päästään taas myymään ja yli on menty, kuvaa Yrjö henkilöstöpolitiikkaansa. Menestyksen salaisuudeksi Yrjö nimeää kovan työnteon ja tekemisen meiningin, jonka kaikki kolme veljestä oppivat jo lapsuudessa. Isän mukana kuljettiin työnteossa pienestä pitäen. - Omalla esimerkillähän sitä vaikutetaan myös henkilöstöön, Yrjö vielä lisää. Kytäjän kiinteistöhanke Viimeisin projekti Yrjö Laakkosella on Kytäjän kartano, jolla on pitkä ja kunniakas historia aina 1600-luvulta lähtien. Kartano 4800 hehtaarin tiluksineen on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. - Ostimme kartanon ja sen jälkeen olemme tehneet melkoisen urakan paikan kunnostamisessa. On perattu parituhatta hehtaaria metsää, rakennettu kaksi golfkenttää ja nyt rakennamme uutta ympärivuotista asuinaluetta golfkentän tuntumaan. Seuraavaksi on vuorossa historiallisen päärakennuksen korjaus, joten ei tässä ehdi laakereillaan lepäämään, sanoo Yrjö tarmokkaasti. Hjalmar Linder oli sangen edistyksellinen. Kartanon työväki sai jo silloin nauttia kahdeksan tunnin työpäivästä ja sairausajan hoidosta. Linderiä karsastettiin Suomessa hänen edistyksellisyytensä vuoksi ja siitä suivaantuneena hän myi kaikki omaisuutensa täällä ja muutti Ruotsiin. Sen jälkeen kartanon omistajia ovat olleet muun muassa arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka hoiti kartanon hyvään kuntoon. Tällä hetkellä kartanon omistaa Yrjö Laakkonen lastensa Jyrki ja Reetta Laakkosen kanssa. 7 www.luja.fi Kytäjä koukutti autokauppiaat Kytäjän kartanon maille lähelle Hyvinkäätä on rakentumassa houkutteleva asuinalue. Täällä tarjotaan harvinaisia herkkuja harrastuksiksi aina golfista koskikalastukseen ja fasaaninmetsästykseen. Lujabetoni aloittaa maaliskuussa kolmen Luja-kivitalon pystytyksen uudelle asuinalueelle ja kuusi seuraavaa asennetaan niiden jälkeen. Y Laakkoset päätyivät Luja-kivitaloon energiatehokkuuden ja pystytyksen nopeuden vuoksi. www.luja.fi 8 rjö Laakkonen kertoo Kytäjän kartanon projektista seuraavaa: -Kuusitoista vuotta sitten meille tarjottiin ostettavaksi Kytäjän kartanoa Hyvinkäältä. Sanoin Reinoveljelle, että ajelehan katsomaan, onko paikasta mihinkään. Kohta Reino jo soittikin, että ajelepa sinäkin tänne! Äänestä kuulin, että Reino oli myyty mies. Olihan se komea paikka, kun 500 hehtaaria kumpuilevia vainioita oli juuri oraalla ja historian havinaa joka puolella! Luja-kivitaloja koivikkorinteeseen Laakkoset ovat paneutuneet tarmolla Kytäjän kartanon kunnostukseen. Tänä keväänä alkaa nousta Luja-kivitaloja näköetäisyydelle golf-kentästä koivikkorinteeseen Kytäjärven rannalle. Yrjö Laakkonen perheineen myy uudelta asuinalueelta kartanon mailta sekä tontteja omatoimirakentajille että valmiita taloja niitä haluaville. Laakkoset päätyivät Luja-kivitaloihin energiatehokkaan Luja-Kivisydän-elementin vuoksi sekä pystytyksen nopeuden ja helppouden takia. Asumisen puitteet Kytäjän mailla ovat upeat, sillä 4800 hehtaarin kartano tarjoaa harrastuksia, jotka ovat harvinaista herkkua. Sekä Svinhufvud että Mannerheim kävivät Kytäjän kartanossa metsästämässä. Paikallinen metsästysseura Kytäjän Kytät järjestää hirvi-, peura-, ja fasaanijahteja. Kuva: Heikki Hirvonen Kytäjän kartanon maille nousee tänä keväänä kartanomallisia Luja-kivitaloja. Ne rakennetaan Lujabetonin energiatehokkaista Luja-Kivisydän-valmisosista. 350–500-neliöisten talojen ulkopinnat rapataan. Kytäjällä on myös maneesi ja ratsastushalli. Kytäjän kartanon mailla on kaksi kansainvälisen tason golfkenttää. Ne on suunnitellut arvostettu golfkenttäarkkitehti Thomas McBroom. Kentät ovatkin amerikkalaiseen tyyliin leveäväyläisiä, voimakkaasti muotoiltuja ja näyttäviä. - Viime vuonna meidän kenttämme rankattiin 6000:n eurooppalaisen kentän joukosta sijalle 76. Ei ihme, että meillä kävi 34 000 pelaajaa, kertoo Yrjö Laakkonen ylpeänä. Metsästystä Svinhufvudin jalanjäljissä Kytäjällä on suuri, satojen hehtaarien erämaa-alue vaeltamiseen ja metsästykseen. Kytäjän Kytät on paikallinen metsästysseura, joka järjestää hirvi-, peura-, ja fasaanijahteja. Kartanon mailla on oma fasaanikasvattamo, jossa haudotaan vuosittain 10 000 fasaaninpoikasta istutukseen. Presidentti Svinhufvud oli aikoinaan innokas Kytäjän kävijä. Myös Mannerheim kävi täällä usein metsällä ystävänsä Hjalmar Linderin kutsumana. Runsaat kala-apajat Kartanon mailla on 16 lampea, koski ja lähellä isoja järviä. Vedet ovat kalaisia ja harjukset ja lohet ovat varteenotettavia vastuksia perhokalastajille. - Yksi asukkaistamme sai viime kesänä seitsemänkiloisen kuhan, kehuu Yrjö Laakkonen. Hyvä asua Hyvinkään tuntumassa Yrjö Laakkosella on jo jatkosuunnitelmatkin valmiina: - Nyt meillä on 70 tonttia myynnissä ja seuraavia kaavoitetaan parhaillaan. Kartanon vanhan suojellun päärakennuksen korjaamme hotelli- ja juhlatiloiksi. Kytäjällä voi siis asua kartanomalliin lähellä Hyvinkään hyviä palveluja, kiteyttää Yrjö Laakkonen. Kuva: Heikki Hirvonen Kansainvälisen tason golfia Lisätietoja: www.kytaja.fi Kytäjän kartanon mailla on kaksi kansainvälisen tason golf-kenttää, jotka ovat amerikkalaiseen tyyliin leveäväyläisiä, voimakkaasti muotoiltuja ja näyttäviä. 9 www.luja.fi www.luja.fi 10 Kuva: Rakennustaito/Reijo Holopainen Lujabetonin ja Koneplaneetan yhteistyön keskeiset toimijat uuden maanrakennuksen pientyökoneen kehitystyössä: Vas. Koneplaneetan toimitusjohtaja Jukka Oksman sekä teknologiapäällikkö Tero Kokkonen ja toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetoni Oy:stä. Betoninen pienpaalu haastaa teräsmonopolin Teräs on valloittanut Suomessa ja maailmalla pienrakennusten paalutusmarkkinat. Vaihtoehtoja on ollut tarjolla vähän. Vuoden 2010 keväällä Lujabetoni toi markkinoille uuden teräsbetonisen pienpaalun, jonka käyttö on edullista ja Koneplaneetta Oy:n kehittämä lyöntilaitekin kätevä käyttää. Paalusysteemi on ainutlaatuinen maailmassa ja sekä Lujabetoni että Koneplaneetta ovat patentoineet keksintönsä. L ujabetonin kehittämä betoninen pienpaalu murtaa myytin raskaista betonipaaluista junttauskoneineen. Tuote on itsessään järeää teräsbetonipaalua pienempi, 180x180x6000 mm, mutta omaa kuitenkin samat hyvät ominaisuudet. Kokkolan asuntomessualueella kesällä 2010 paalutettaessa huomattiin, että Luja-pienpaalu saavutti kantavuuden jo 13 metrissä, kun teräspaalu upposi 18 metrin syvyyteen. Leveämpi betonipaalu ei sujahda maakerrosten läpi niin helposti, vaan kantaa jo pienemmässä syvyydessä. Näin paalusta tulee edullinen, kun sitä ei kulu niin paljoa. Ympäristöystävällistä tekniikkaa Luja-pienpaalu perustuu Lujabetonin jo kymmenen vuotta sitten kehittämään ja patentoimaan JOPI (Juuri Oikea Pituus) -tekniikkaan, joka on sangen ympäristöystävällistä. Paaluhukkaa ei synny lainkaan, koska ylimääräiset paalunpäät sahataan pois ja käytetään seuraavaan paalun jatkoksi. Asiak kaalle kuuden metrin vakiopituuksina valmistettava paalu on myös sikäli edullinen, että paalun jatkettavuuden vuoksi Lujabetonin pienpaalujen lyöntiä Kokkolan asuntomessuilla. edeltävien maapohjatutkimusten ei tarvitse olla niin tarkkoja. Paalut ovat varastotuotteita, joiden kuljetukseen voidaan käyttää normaalia pienempiä autoja. Kaivinkoneella paalutus ja muut maarakennustyöt Raskaita paalutuskoneita ei pienpaalun lyömiseen enää tarvita. Koneplaneetta Oy:n kehittämä pienpaalun lyöntilaite kiinnitetään omakotitontilla muutenkin tarvittavaan kaivinkoneeseen, joka on sangen maastokelpoinen eikä tarvitse vahvistettuja kuljetusteitä. Luja kivijalka Luja-pienpaalu on suunniteltu erityisesti pientalojen paaluperustukseen, mutta se sopii hyvin muuhunkin rakentamiseen, kuten teollisuushalleihin, maatalousrakennuksiin, meluseiniin ja -aitoihin. Betonipaalun varaan on hyvä perustaa rakennus – se toimii lujana kivijalkana ja talo on kuin kalliolle perustettu! 11 www.luja.fi Jukka Oksman (vas.) ja Markku Mönkkönen voittoisan Siriusharvesterinpäänsä vieressä. Hyvien tuotteiden keksiminen on monin verroin helpompaa kuin niiden kaupallistaminen. Koneplaneetta – pieni, mutta hightech Jukka Oksman ja Markku Mönkkönen perustivat Kuopioon Koneplaneetta-nimisen yrityksensä kuusi vuotta sitten. Molemmilla miehillä on vahva insinööritausta koneautomaatiosta ja hydrauliikasta ja yhtiö onkin kehittänyt jo useita ylivoimaisia tuotteita metsänhoitoon ja maarakennukseen. Nyt yhtiön suurin haaste on saada laajat asiakaspiirit vakuuttuneiksi uusien keksintöjen edullisuudesta. T oimitusjohtaja Jukka Oksman, automaatioinsinööri, ryhtyi yrittäjäksi kuusi vuotta sitten, kun teki töitä vieraalle niin intensiivisesti ja sydämellä, että ajatteli olevan edullista käyttää sama työpanos oman yrityksen kehittämiseen. Toinen osakas, Markku Mönkkönen, joka on hydrauliikka-asiantuntija, on yrityksen koneiden kehittäjä - omien sanojensa mukaan ”propellipää”. Hän kertoo olevansa maailmanparantaja, joka halusi kokeilla, kantavatko omat tuoteideat markkinoilla. Jukka kertoo, että Markku tuli aluksi joka päivä uuden tuoteidean kanssa ja Jukka toimi ”patenttitoimistona”, joka karsi ja hyllytti ideoita. Kun yhtiö siirtyi asiakkaille tilaustyönä tehdystä konesuunnittelusta kehittämään omia uusia tuotteita, tuli mukaan myös kolmas osakas, Raimo Partanen. Koneplaneetan kehittämät tuotteet jakautuvat KoneForest-metsäkonetuotteisiin ja KonePiler-paalutuskoneisiin. Molemmat tuoteryhmät ovat ominaisuuksiltaan täysin uudenlaisia eikä niille löydy vertaa markkinoilta. Silti Koneplaneetan omistajat ovat yhtä mieltä siitä, että hyvien tuotteiden keksiminen on monin verroin helpompaa kuin niiden kaupallistaminen. www.luja.fi 12 Speden keksintökilpailussa kaksi voittoa Koneplaneetan hallussa on jo viisi tuotepatenttia ja kaksi on vielä haussa. Oksmanin ja Mönkkösen tuoteideoiden ylivoimaisuutta kuvaa sekin, että he ovat kaksi kertaa voittaneet Pertti Pasasen keksintökilpailun, jonka Kuopion kaupunki on järjestänyt vuodesta 2002 lähtien Pertti ”Spede” Pasasen muistoksi. Toinen voitto tuli perävaunun voimansiirtojärjestelmästä ja toinen Sirius-harvesterinpäästä. Sama pää kesät talvet Sirius-harvesteripää on ainutlaatuinen keksintö metsänhoitoon ja energiapuun korjuuseen. Suomen tavoite on käyttää uusiutuvaa energiaa 38 % kokonaiskulutuksestaan vuonna 2020. Tavoite nostaa energiapuun korjuun metsästä tärkeään asemaan ja siitä tulee Markku Mönkkösen mukaan muodostumaan oma toimialansa. Tähän asti energiapuuta on korjattu isoilla metsäkoneilla eikä se ole ollut järin kannattavaa. Ennen kuin iso kone on päässyt töihin, on alustava risujen ja pikkupuun raivaus tehty käsin raivaussahalla. Koneplaneetan kehittämä Sirius-harvesteripää tekee nyt kaiken tämän samalla, tavalliseen kaivinkoneeseen kiinnitettä- vällä laitteella. Sirius raivaa ensin aluskasvoksen, kaataa sitten puut ja karsii ne. Karsittu energiapuu kuivaa nopeasti, se on helppo kuljettaa ja jatkojalostus on helppoa. Lisäksi Sirius jättää biomassan metsän lannoitteeksi eikä kevyt kone jätä metsään uria. Metsäkoneiden hippiäinen Koneplaneetan tuotevalikoimassa on myös Siriuksen lisäksi Regulus (hippiäinen) –harvesterinosturi. Se tekee kaivinkoneesta tehokkaan hoitoharvesterin ja puomisto taittuu hyvin pieneen tilaan. Metsäkoneyrittäjälle sekä Sirius että Regulus ovat edullisia laitteita: käyttö tulee noin kolmasosan edullisemmaksi kuin entisten järeiden laitteiden. Sirius-hoitoharvesteri sopii erityisen hyvin ensiharvennuksille energia- ja ainespuun korjuuseen sekä metsänhoidollisiin töihin. Koneellinen raivaus on myös tärkeä näkökulma: Suomen metsureiden keski-ikä on yli 50 vuotta eikä työvoimaa käsiraivaukseen kohta ole saatavilla. Kaivinkoneeseen kiinnitettävä paalujuntta Lujabetonin uuden betonisen pienpaalun lyöntilaitteen kehittäminen alkoi vuonna 2009 ja keväällä 2010 koneella oltiin jo työmaalla. Koneplaneetta otti Lujan haasteen vastaan ja kehitti yhdessä Lujabetonin ja kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa lyöntilaitteen, joka on 5 – 10 minuutissa vaihdettu kaivinkoneen kauhan tilalle. Ohjaamoon tarvitaan vain pari nappulaa lisää ja näyttöpääte ja homma toimii. Esimerkiksi omakotityömailla samalla kaivinkoneella pystyy nyt tekemään kaikki tarvittavat maarakennustyöt. VR:n vanhassa konepajahallissa Kuopiossa Koneplaneetta kehittelee uusia tuotteitaan. Alihankkijoilla teetetään osien koneistukset, hitsaukset ja maalaukset, mutta koneet kootaan itse ja niihin yhdistetään voimansiirto-, hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmät. Tuloksena on nykyaikaisia, energiatehokkaita laitteita. Ei ihme, että yrityksen omistajat ovat nimenneet laitteet tähtien mukaan. Suurempaan tuotantoon pääsemiseksi pitää vain saada laajemmat asiakaspiirit vakuuttuneiksi tähtituotteista. KoneForest-hoitoharvesteri talvisen metsän raivaustyössä 13 www.luja.fi Vain ”kauniit ja rohkeat” pä valmisbetonimarkkinoilla Pääkaupunkiseudun valmisbetonimarkkinoilla on hintakilpailu kiristynyt äärimmilleen, tehdaspäällikkö Tarja Salmimiehen mukaan jopa siihen pisteeseen, että ala melkein kilpailee itsensä hengiltä. Ne pärjäävät, joilla on rohkeutta kehittää, erikoisosaamista ja käytettävissään nykyaikainen ja hyvä kalusto. L ujabetonin Helsingin ja Espoon valmisbetonitehtaiden päällikkö Tarja Salmimies kertoo, että valmisbetonialalla raivoava hintakilpailu pakottaa päivittäin miettimään uusia keinoja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Osaaminen on yksi keino erottua muista toimittajista. - Lujabetonilla on perinteisesti vahva osaaminen betoninteossa ja varsinkin erikoisbetoneissa. Olemme vuosien varrella tuoneet jatkuvasti markkinoille uusia tuotteita. Esimerkiksi HTlattiabetonia ei ole kellään muulla valmistajalla. Itsetiivistyvien betonien kehityksessä olemme myös olleet eturintamassa. Huokostettu itsetiivistyvä jokapäiväistä leipää - Monet valmistajat karsastavat vaikeiden erikoisbetonien valmistamista, esimerkiksi itsetiivistyvää betonia huokostettuna, mutta meille se on jokapäiväistä leipää. Tätä betonia käytetään siltojen reunapalkkeihin ja laiturirakenteisiin, mutta sen tekeminen on sangen vaativaa ja edellyttää massan koostumuksen täydellistä hallintaa, Tarja jatkaa. Kuljetuskaluston pitää olla hyvin sekoittavaa Betonitehtaan omat koneet ja laitteet ovat tietenkin avainasemassa, kun puhutaan laadukkaan ja kilpailukykyisen betonin teosta. Pitää olla ajanmukaista, ympäristöystävällistä ja pitkälle automatisoitua tekniikkaa. Mutta Tarja Salmimiehen mukaan tämä ei vielä riitä: - Myös kuljetuskaluston pitää olla monipuolista ja nykyaikaista. Erikoisbetonit, joista esimerkkinä HT-lattiabetoni ja huokostettu itsetiivistyvä betoni, vaativat hyvin sekoittavaa nykykalustoa. Silloin betonin koostumus pysyy hyvänä koko kuljetusmatkan. Tätä voisi verrata vaikkapa elintarvikealan kylmäketjuvaatimukseen. www.luja.fi 14 kaluston. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että voimme toimittaa ahtaisiin keskustakohteisiin betonia pienemmillä autoilla ja kauemmas isommilla autoilla. Sjöholmin ajokalusto on kaiken kattava aina 7-10 kuution autoihin varustettuna lisävarusteilla erilaisiin toimituksiin. Kuljetus sopivankokoisella autolla on myös mitä suurimmassa määrin asiakkaan etu, kertoo Tarja Salmimies. Autonkuljettaja on asiakaspalvelija Asiakaskin hyötyy sopivankokoisesta autosta Lujabetoni solmi yhteistyösopimuksen sipoolaisen Oy R. Sjöholm Ab:n kanssa valmisbetonin kuljetuksista keväällä 2010. - Oy R. Sjöholm Ab:stä löysimme yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan käyttöömme modernin, hyvin sekoittavan ja monipuolisen ajo- Betoniauton kuljettajalla on tärkeä rooli valmisbetonikaupassa. Hänen pitää hallita sekä betoninteon salat että asiakaspalvelun niksit ja samalla toimia varsinkin omakotirakentajille valuneuvonantajana. Asiakaspalvelu on Lujabetonin käyntikortti ja tärkeä osa kuljettajan työtä. Lujabetoni on jo vuosia kouluttanut kuljettajiaan ja nyt sitä järjestetään yhdessä Sjöholmin kanssa. Päätteellä näkyy auton sijainti Yhteistyökumppanit tekevät myös kehitystyötä yhdessä. Sjöholm otti heti käyttöön Lujabetonin C-Track-järjestelmän, jonka avulla seurataan auto- ärjäävät Erikoisosaamista betoneista Niin sanottujen ”normaalibetonien” lisäksi Lujabetoni valmistaa monenlaisia vaativia erikoisbetoneita erityiskohteisiin. Valmisbetonia lähtee tehtaalta asiakkaalle niin pieniin kuin suuriin kohteisiin oikeanlaisella betonipalvelukalustolla. Sjöholmin kuljetusliikkeellä on käytössään autoja pyörintäsäiliöistä hihna- ja pumppuautoihin. jen sijaintia reaaliaikaisesti. Sen avulla asiakkaalle pystytään tiedusteltaessa kertomaan, kuinka lähellä auto on tulossa ja uutta kuormaa voidaan ryhtyä valmistelemaan jo auton lähestyessä tehdasta. Yhdessä lähdetään kehittämään myös valmisbetonin ERP-toimintajärjestelmää, jossa kaikki toiminnot voidaan automatisoida mahdollisimman pitkälle aina lähestyslistoja ja laskutusta myöten. - Järjestelmä on käytössä jo öljykuljetuksissa. Siellä asiakas kuittaa kuorman sähköiseen päätelaitteeseen ja lasku on hänellä jo sähköpostissa, kun auto kaartaa pihasta, selittää Salmimies. Tarja Salmimies on tyytyväinen yhteistyökumppaniinsa. Parhaillaan hiotaan yhteistyön laajentamista Lujabetonin Lahden valmisbetonitehtaan kuljetuksiin sekä sesonkiavuksi muille Lujabetonin tehtaille, joita on jo 25 kautta Suomen. Lisätietoja: www.lujabetoni.fi/pienrakentajalle_valmisbetonit Korkealujuusbetonit ovat betonin aatelia Korkealujuusbetonit ovat betoniteknologian aatelia ja Lujabetonin erikoisalaa. Niitä käytetään esimerkiksi kemiallista rasitusta ja erityistä kestävyyttä vaativiin rakenteisiin. Itsetiivistyvät betonit vaikeisiin valuihin IT-betoni on merkittävä edistysaskel suomalaisessa betoniteknologiassa. Se on omimmillaan vaikeasti tiivistettävissä kohteissa ja tiheästi raudoitetuissa rakenteissa. IT-betoni täyttää valumalla täytettävän rakenteen. IT-betonit soveltuvat myös lattioihin ja korjausrakentamiskohteisiin. HT-lattiabetoni työläisiin ja vaikeisiin lattiabetonointeihin Lujabetonin kehittämä HT-lattiabetoni on notkeaa, itsestään leviävää ja helposti tiivistyvää. Näin ollen pumppaus on helppoa eikä tiivistämiseen tarvita vibrausta. Hyvän työstettävyyden ansiosta lattian tekoon tarvitaan vähemmän tekijöitä kuin perinteisiä betoneita käytettäessä ja lattiatyön fyysinen rasittavuus kevenee. Lopputuloksena on parkettivalmis betonilattia ja parempi rakenne kuivumisen ja lujuuden suhteen. Näyttäviä kokonaisuuksia väribetoneilla Betonin ei tarvitse olla aina harmaata. Paikalla valettua betonia voidaan sävyttää väripigmenteillä ja saada näin betonipintoihin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jopa itsetiivistyvää valkobetonia on valmistettu ja valettu. Värillinen betoni sopii hyvin sekä rakenteisiin että sisätilojen pintoihin. 15 www.luja.fi Anders (vas.), Ann-Christine ja Per-Henrik Sjöholm yhtiön pyörintäsäiliöauton vieressä. Sjöholmin kuljetusliike on keskisuuri yritys Suomen kuljetusalalla, joka on tyypillisesti 2-4 ajoneuvon yritysten ala. Keski-Euroopassa yritykset ovat suuria, satojen, jopa tuhansien ajoneuvojen yhtiöitä. Oli siinä saksalaisilla ihmettelemistä, kun ajoimme yhtä aika rekkaa isä, minä ja Kim-poikani! Isän perintönä rehellinen työnteko ja velkojen välttäminen Sipoolainen kuljetusliike R. Sjöholm Ab on perheyritys jo kolmannessa polvessa. Yrityksen perustajan Rafael Sjöholmin henki vaikuttaa yrityksessä edelleen ja hänen opettamiaan arvoja pidetään kunniassa. K olme viidestä Sjöholmin yrityksessä työskentelevästä suvun jäsenestä istuu haastattelupöydän takana. Per-Henrik ja Anders edustavat toista sukupolvea ja edesmenneen Kurtveljen tytär Ann-Christine eli Anki kolmatta sukupolvea. Lasse Andersinpoika sekä Kim Per-Henrikinpoika eivät päässeet haastatteluun. - Tavoitteenamme on pitää yhtiömme perheyrityksenä. Kun jokainen meistä tuo oman osaamisensa ja yrittäjyytensä kekoon, on helpompi pitää firma kannattavana, sanoo nuorin, Anki Sjöholm, topakasti. Andersin ja Per-Henrikin isä Rafael perusti yrityksen tasan 60 vuotta sitten. Yritystä kasvatettiin maltillisesti vuosien varrella Huldi-vaimon ja viiden pojan toimesta, jotka kaikki päätyivät jossain vaiheessa isän yritykseen töihin. Nyt isä- www.luja.fi 16 Rafael on jo kuollut, mutta Huldi (91 v.) elää edelleen. Kysymykseen, koska hän jäi eläkkeelle, kolmikko naurahtaa: - Ei oikeastaan koskaan - vieläkin äiti kyselee, että mitä varten tuo betoniauto seisoo tuossa pihassa! Nykyisin Sjöholmin kuljetusliikkeen hallituksen puheenjohtajana toimii PerHenrik Sjöholm, hallinnosta vastaa Anders ja talousasioista Anki. Kim PerHenrikinpoika vastaa liikennöinnistä ja päivittäisistä suhteista kuljettajiin. Lasse Andersinpoika on juuri aloittanut yhtiössä kuljettajana saatuaan armeijassa kuljettajakoulutuksen. Kim-poika kulki pahvilaatikossa isän mukana Rafaelille yritys oli koko elämä. Kaikilla pojilla on pysynyt ratti käsissä ja Ankikin on istunut jo pienenä isänsä vieressä ohjaamossa kartanlukijana. Autot ovat kalliita investointeja ja pojat muistavat isänsä opettaneen heille että ”muistakaa pojat, että autot menevät vaimon ja lasten edelle!” Per-Henrik muisteleekin, kuinka pieni Kim-poika oli pahvilaatikossa mukana, kun hän oli rasvaamassa autoja. Ei penniäkään velkaa Käynnistäessään omaa yritystä Rafael joutui aikanaan pyytämään lainaa ja takauksia ystäviltä ja naapureilta. Silloin hän päätti, että jonain päivänä hänellä olisi kaikki omaa. Niinpä kun hän kuoltuaan vuonna 2000 jätti firman perinnöksi pojilleen, ei yrityksessä ollut penniäkään velkaa. Ohjenuoraa ovat myös jälkeläiset noudattaneet, tosin nykyisin on jo otettu hiukan lainaakin. - Tällä alalla on erittäin tärkeää, Oy R. Sjöholm Ab Perustettu 1951 Liikevaihto 2,5 M€ Henkilöstömäärä 30 Kalustoa 26 ajoneuvoa www.sjoholm.fi että kalusto on nykyaikaista ja hyväkuntoista. Meillä on 26 ajoneuvoa ja olemme laskeneet, että pari autoa vuodessa pitää uusia, ettei kalusto vanhene, kertoo Anders. - Ja ympäristöasiatkin pitää ottaa nykyisin huomioon. Uusimmat automme ovat Euro 5 -luokiteltuja vähäpäästöisiä autoja. Meillä tulee pakoputkista ulos puhtaampaa ilmaa, kuin mitä on Lontoossa!, pistää väliin Per-Henrik. - Samalla voimme myös laskea, mikä ajoneuvotyyppi on kannattava ja satsata siihen. On tärkeää seurata kannattavuutta, ettei tee työtä vain työn ilon vuoksi, toteaa vielä Anki. Kolme polvea ajoi rekkaa yhtä aikaa Sjöholmin kuljetusliikkeellä oli toimintaa myös ulkomailla lähes 30 vuoden vuonna 2009 kansainvälinen Maantiekuljetusjärjestö myönsi hänelle kunniamerkin esimerkillisestä toiminnasta ulkomaanliikenteessä. Hän on ajanut yli viisi miljoonaa kilometriä nuhteettomasti ilman rikkeitä ja onnettomuuksia. ajan vuodesta 1970 lähtien. Per-Henrik asui 20 vuotta elämästään käytännöllisesti katsoen rekan ohjaamossa: - Oli siinä saksalaisilla ihmettelemistä, kun usein ajoimme kolmestaan, minä, poikani Kim ja isä-Rafael, joka silloin oli 65-vuotias! Vähitellen ulkomaantoimintamme kävi kuitenkin kannattamattomaksi ja lopetimme sen vuosituhannen vaihteessa. Alalle tuli liikaa itäeurooppalaisia ja baltialaisia autoja, jotka polkivat hinnat. Viisi miljoonaa kilometriä ilman rikkeitä - Euroopan aika oli hienoa aikaa - opin kieliä ja uusia kulttuureita. Kaikenlaista tuli nähtyä ja koettua. Kaikenlaisia kuljettajiakin oli - italialaiset ovat mielestäni parhaita ajamaan, heillä on pelisilmää! Per-Henrik tietää, mistä puhuu, sillä Kuljettajista tulee kova pula Sekä Anders että Per-Henrik pitävät alan suurimpana tulevaisuudenuhkana kuljettajapulaa ja asia vaatisi pikaisia toimenpiteitä. Ammattikoulut eivät kouluta tarpeeksi ja nuorilla ei useinkaan ole varaa yksityisten autokoulujen erittäin kalliisiin kuorma-autokoulutuksiin ja ajolupiin. Ainoaksi reaaliseksi vaihtoehdoksi on nykyisin jäänyt Puolustusvoimien kuljettajakoulutus. Lisäksi EU:n uuden direktiivin mukaan kaikkien nykyisten kuljettajien pitää suorittaa 35 tuntia auktorisoitua lisäkoulutusta syksyyn 2014 mennessä. Lujabetoni ja Sjöholm järjestivätkin jo ensimmäisen yhteisen ammattipätevyyskoulutuspäivän kuljettajilleen. - Henkilöstöstään on huolehdittava tänä päivänä hyvin, että pärjää, toteavat sjöholmilaiset. 17 www.luja.fi Teksti ja kuvat: Anu Kervinen Junakin tarvitsee kunnon varikkostopin VR:n varikolla Helsingin Ilmalassa huolletaan ja korjataan leijonanosa Suomen henkilöjunista. Osa junista käy varikolla kaksikin kertaa vuorokaudessa. H elsingin VR:n varikon päällikkö Juha Ohvon työpaikka avautuu kevättalven kirkkaassa auringonpaisteessa silmiin valkoisena, kimmeltävänä kenttänä. 65:n hehtaarin massiivisella varikkoalueella raiteet risteilevät ja erilaiset huoltohallit kohoilevat. Valtavina nousevat lumikasat kertovat omaa tarinaansa tämän talven lumitöiden määrästä. Parin kivenheiton päässä sinistä taivasta kohti kurkottelee Pasilan linkkitorni. - Aina 60-luvulta saakka alue on ollut VR:n varikkokäytössä. Joskus aikoinaan tällä paikalla oli lampi. Juuri ennen varikkokäyttöä suomaa oli myös kaatopaikkakäytössä, Juha Ohvo pohjustaa. www.luja.fi 18 Tänään alueella kohoaa vaunuhalli, Pendolino-halli, veturihalli, lähijunahalli ja pesuhalleja. Raiteita varikkoalueella on yli 60 kilometrin verran. Jarrut testataan joka kerta Junat tulevat Helsingin ratapihalta varikolle tarkastettavaksi, pestäväksi, siivottavaksi ja huollettavaksi. Veturit työntävät ne huoltoraiteille, joissa niiden jätesäiliöt tyhjennetään ja vesisäiliöt täytetään. Turvallisuudesta huolehditaan säntillisesti ja muun muassa junien jarrut testataan varikolla joka kerta joko veturilla tai jarrujen koettelulaitteella. - Varikkokäynnin yhteydessä tehdään huoltojärjestelmän mukaiset tarkastuk- set ja testaukset. Jos löydämme jotakin vikaa, esimerkiksi viallisen pyörän, viemme vaunun pikakorjaukseen. Kun kaikki tarvittavat toimenpiteet on tehty, valmis juna heittää varikkoalueen kiskoja pitkin lenkin ja on lähtövalmiina takaisin Helsingin ratapihalle, Ohvo kertoo. Veturivetoiset junat otetaan keskimäärin kerran kahdessa viikossa halliin, jossa junille tehdään määräaikaistarkastukset ja ennakkohuollot. - Huoltojen yhteydessä tarkastamme aina muun muassa pyöräkerrat ja jarrulaitteet. Jotkut junat käyvät varikolla kaksikin kertaa vuorokaudessa, jotkut neljän päivän välein junatyypistä riippuen. Ensimmäisten kokemusten mukaan jäänestokäsittelystä on ollut etua junaliikenteelle. Uutuuttaan hohtavat Allegro-junat liikennöivät Viipuriin ja Pietariin. Juha Ohvon takana olevan Allegron penkitkin olivat vielä kuvauspäivänä muoveissa. Uudessa Pendolino-hallissa huollot sujuvat hienosti. Junan alusrakenteisiin päästään helposti käsiksi raiteiden välissä olevasta kuilusta. Talvisin työt tehdään pääosin halleissa sisällä pakkasen takia, kun kesäaikana suurempi osa toimenpiteistä voidaan tehdä myös ulkona. Kehitystyön suuri rooli Juha Ohvon tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki varikkoalueella toimii, ja että tarvittava kalustomäärä on liikenteessä. Kehitystyö on tärkeässä roolissa varikon päällikön työssä. - Pyrimme koko ajan löytämään parempia keinoja hoitaa työmme. Ilmala 2020 -hanke on ollut hyvä esimerkki tästä kehitystyöstä. Kyseessä on yhteensä 175 miljoonan euron hanke, jolla ratapihaa ja varikkoaluetta on kehitetty vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Hankkeeseen on sisältynyt muun muassa uuden Pendolino-hallin ja uuden kuoppasorvin rakentaminen. Uudella kuoppasorvilla junien pyöräkerrat pystytään sorvaamaan ilman, että pyöriä tarvitsee irrottaa. Jäänestoa Norjasta Niin kuluva talvi kuin edellistalvikin ovat asettaneet omat haasteensa junaliikenteelle. Juha Ohvo kertookin, että he ovat käyneet hakemassa kokemuksia Ruotsin ja Norjan rautateiltä taistelussa lunta ja jäätä vastaan. Toisaalta Ohvo on myös sitä mieltä, etteivät talvet juuri sen sujuvammin ole muiden Pohjoismaiden junaliikenteessä sujuneet. Jotain on kuitenkin voitu tuoda myös kotimaahan. - Norjalaiset ovat käyttäneet glykolijärjestelmää junien jäänestossa jo viitisen vuotta. Otimme järjestelmän Suomessa käyttöön tämän vuoden alussa. Nyt varikolla on kaksi glykolikäsittelypaikkaa, toinen lähijunille ja toinen kaukojunille. Glykolia suihkutetaan junan alusrakenteisiin, joissa lumi ja jää aiheuttavat pahinta tuhoa. Kyseessä on sama aine, jolla käsitellään lentokoneiden siivet. - Ensimmäisten kokemusten mukaan jäänestokäsittelystä on ollut ainakin jonkinlaista etua junaliikenteelle, mutta varsinaisia kokemuksia en vielä pysty sanomaan, koska kaikki on vielä testausvaiheessa. Tämän talven jälkeen olemme viisaampia, Ohvo uskoo. 19 www.luja.fi Junamiehen painajainen on tuiskuttava pyrylumi. Lumipyryyn on varauduttu Kun taivaalta ryöppyää tuiskulunta, raiteet ja vaihteet menevät helposti tukkoon ja koko junaliikenne puuroutuu. Edellistalven hankalista kokemuksista on opittu ja tänä vuonna lumitöihin on Ohvon mukaan satsattu toden teolla. - Täksi kaudeksi teimme myös kalustomuutoksia, kuten vaihdoimme tiettyjä komponentteja juniin, joilla pystymme vaikuttamaan kaluston luotettavuuteen talvikelissä. Tämä talvi onkin mennyt viime talvea paremmin. Ohvo mainitsee junamiehen pahimmaksi painajaiseksi kovalla tuulella tuiskuttavan pyrylumen, joka kertyy kinoksiksi raiteille. Kovat pakkaslukemat eivät myöskään asiaa auta. Jää kertyy rakenteisiin ja rikkoo junan alustassa olevia rakenteita kuten sähköjohtoja, paineilmaputkia sekä erilaisia sähkölaitteita. Etenkin lähiliikenteessä haasteeksi muodostuu jatkuvan kiihdyttämisen ja jarruttamisen aiheuttama sulamis-jäätymisreaktio. - Kun lähijuna asemalta lähtiessään kiihdyttää, sulaa jää rakenteissa, kunnes taas jäätyy ennen seuraavaa kiihdytystä. Pyörät eivät pyöri, vaan jäätyvät. Kertyvä kosteus kuormittaa myös junien moottoreita ja aiheuttaa vikoja. Ohvo kertoo, että tehokkain sulatuskeino on kuuma vesi. - Ennen mitään huoltotoimenpiteitä varikolle saapuva juna on aina saatava sulatetuksi lumesta ja jäästä. Ensi talveen Ohvo katsoo luottavaisin mielin, vaikka ilmojen haltijasta ei koskaan tiedä. - Uskon, että vaikka talvet jatkuisivat lumisina ja kylminä, pystymme kyllä entistä paremmin toimimaan. Meidän täytyy vain yrittää ottaa oppia virheistä, eikä jäädä surkuttelemaan tilannetta. Loivempi iltapäiväruuhka Varikko ei nuku koskaan. Yöaikaan lähijunia kootaan rautatieasemalle kulloisenkin aamuruuhkan vaatima määrä. Aamuruuhkan jälkeen osa junista tuodaan takaisin ja viedään halliin. Loput junat jatkavat uutterina työvuoroaan kuljettaen ihmisiä töihin, kouluun, asioille ja kotiin. Iltapäiväruuhkaan varikolla varaudutaan taas lisäämällä junia liikenteeseen. - Iltapäiväruuhka jakautuu kuitenkin laajemmalle ajanjaksolle, kuin aamupäiväruuhka. Aamuisin suurin osa ihmisistä menee töihin kahdeksaksi, mutta iltapäivällä osa lähtee jo kolmelta kotiin, kun taas osa jää ylitöihin, Ohvo kertoo kokemuksen äänellä. Lähestyvä viikonloppu aiheuttaa aina oman säkenöintinsä myös varikolla. - Perjantaisin vaunujen määrää lisätään viikonlopun ruuhkia varten. Junien huipputeknologiaa Aikaisemmin junat olivat teräsrunkoisia ja niissä oli hyvin yksinkertaista tekniikkaa. Kun jokin osa hajosi, oli vika useimmiten melko helposti löydettävissä. Nykyisin junat ovat alumiinirunkoisia ja ne sisältävät valtavan määrän erilaista huipputeknologiaa. On ilmastointia, wlania, pc-pistokkeita ja niin edelleen. - Luonnollisesti vian haku on tänä päivänä haastavampaa kuin 20 vuotta sitten. Nykyisin ongelmien luonne on toisenlainen, mutta niiden määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Ohvo uskoo, että junamatkustus on tulevaisuuden matkustustapa, sillä onhan se myös ympäristöystävällinen vaihtoehto. Junamatkustaminen on tällä hetkellä yleinen eurooppalainen trendi. - Jos vain saamme jatkossakin verkoston toimimaan ja jatkamme oman kaluston kehittämistä, näen junamatkailulla valoisan tulevaisuuden Suomessa. VR:n Helsingin varikko Glykolia on ruiskutettu vuoden vaihteesta alkaen junien alusrakenteisiin Helsingin varikolla. Ensimmäiset testitulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta vasta keväällä voidaan saada luotettavia tuloksia jääneston toimivuudesta. www.luja.fi 20 - 65 hehtaarin alue Helsingin Ilmalassa - 470 omaa työntekijää ja 50 veturinkuljettajaa - Toista sataa alihankkijaa, kuten junien siivoojia - Vetureita noin 90 kappaletta ja lähiliikennejunia noin 130 kappaletta - Vastuulla uudet Allegrojunat, puolet Suomen Pendolinoista, 80 % Suomen 660:sta henkilövaunusta, 90 veturia ja 130 lähiliikennejunaa Lujapalvelut levittäytyy kiskoja pitkin ympäri Suomen Lujapalvelut Oy aloitti helmikuun alussa mittavan yhteistyön VR-Yhtymän kanssa. VR siirsi yhteensä lähes 300:n rakennuksensa kunnossapidon, kiinteistöhuollon ja -hoidon Lujapalvelujen hoidettavaksi. S opimuksella on Lujapalveluille paitsi suuri taloudellinen merkitys, myös tärkeä rooli toiminnan maantieteellisen laajuuden suhteen. - Pääsemme tämän sopimuksen myötä toimimaan kymmenille uusille paikkakunnille. Lujapalvelut palvelee käytännössä jokaisella sellaisella paikkakunnalla Suomessa, jonka varressa on käytössä oleva juna-asema, iloitsee Lujapalvelujen liiketoimintajohtaja Jyri Seppänen. Poikkeuksellisen laaja sopimus Vuoden päivät kestäneissä sopimusneuvotteluissa Lujapalvelut pystyi vakuuttamaan VR:n korkealla toiminnallisella laadullaan sekä kokonaisedullisuudel- laan. Yhteistyösopimus on toimialalla poikkeuksellisen laaja, ja se edellyttääkin Lujapalveluilta hyvin mittavaa osaamista ja asiantuntemusta. - Huolehdimme kiinteistöjen rakenteiden sekä teknisten järjestelmien toimivuudesta ja kunnosta. Hoidamme myös ulkoalueiden kiinteistönhoidolliset tehtävät. Huolehdimme kiteytetysti siitä, että niin kiinteistössä työskentelevillä, kuin siellä asioivilla ihmisillä on käytössään asianmukainen ja toimiva kiinteistö, arvonsäilymistä unohtamatta, Seppänen lupaa. Kyseessä on liikkeenluovutusmenettely. Sopimuksen myötä VR:ltä siirtyy Lujapalveluihin 35 henkilöä vanhoina työntekijöinä. - Vanhojen työntekijöiden kautta siirtyy erittäin tärkeä osa ammattitaitoa. Lisäksi sijoitamme vanhasta henkilökunnastamme parhaita osaajiamme hoitamaan kiinteistöjä, Seppänen kertoo. Onnistuneen yhteistyön avaimet ovat Seppäsen mukaan samat jokaisen asiakkaan kanssa. - Meillä on kaikkien asiakkaiden kanssa sama lähtökohta: se mitä on sovittu, se myös tehdään. Lähdemme taklaamaan tätäkin haastetta avoimuudella, rakentavuudella ja terveellä nöyryydellä. 21 www.luja.fi Normaaliyritykselle taantuma merkitsee henkiinjäämiskamppailua. Heikkinen Yhtiöille taantumat ovat olleet onnenpotkuja, joissa yritystoiminta on lähtenyt lentoon ja kasvuun. Taantumat ovat vauhdittaneet Jarmo Heikkisen yritystä Alussa oli mies ja pakettiauto 23-vuotias mattoasentaja Jarmo Heikkinen sai Joensuussa lomautuslapun kouraansa 1980-luvun puolivälissä. Nuori mies ei halunnut kortistoon ja päätti perustaa oman mattoasennusyrityksen. Joensuussa oli silloin vain yksi mattoliike ja Jarmo ajatteli, että kyllä markkinoille mahtuu vielä toinenkin. Pari vuotta mies ja pakettiauto -yhdistelmä paiski töitä ja ensimmäinen vuosisopimuskin napsahti jo muutaman kuukauden kuluttua. ”Toisen kuolema on toisen leipä” Vähitellen Jarmo alkoi palkata muitakin töihin, mutta yritystoiminta lähti kasvuun ja lentoon toden teolla vasta 90-luvun lamassa. Silloin isot liikkeet, kuten Renlund ja Starkki, lopettivat lattiapäällysteurakoinnin ja Jarmo palkkasi heiltä vapautunutta henkilökuntaa ja alkoi laajentaa toimintaansa muualle Suomeen. www.luja.fi 22 Vain joulu ja juhannus olivat vapaapäiviä Ensimmäiset kymmenen vuotta kuluivat työnteossa niin, että vain joulu ja juhannusaatto olivat vapaapäiviä. Sunnuntaikin oli vain normaalia lyhyempi työpäivä. Työn ohella Jarmo perusti perheen. - Suuri kiitos taustatuesta kuuluu vaimolleni Maritalle. Sen lisäksi, että hän on hoitanut yrityksen talousasiat, hän on huolehtinut kodista ja lapsista, niin että minä olen voinut vetää yritystä. Ilman hänen panostaan homma ei olisi toiminut, kiittää Jarmo vaimoaan. Kun Jarmo pani haalarit naulaan, firma alkoi kehittyä Kovan työrupeaman jälkeen Jarmo huomasi vuonna 1997, ettei enää pystynyt itse asentamaan lattioita ja hoitamaan jo 30-henkiseksi paisunutta yritystään. Silloin hän ripusti haalarinsa naulaan ja ryhtyi johtamaan yritystään täysipäiväisesti. Jarmo Heikkinen kertoo, että yrittäjä ei tee työtään vain rahasta. Yrittäminen on elämäntapa. - Jossain vaiheessa pitää osata luovuttaa. Palkkasin päteviä ihmisiä vastaamaan eri osa-alueista ja firma alkoi taas kasvaa ja kehittyä. Kasvumme onkin ollut sangen tasaista ja tällä hetkellä olemme Suomen suurin lattiapäällysteliike. Heikkinen Yhtiöihin kuuluu viisi eri yhtiötä ja liikevaihtomme on 25 miljoonaa euroa. Minulla on töissä 150 ihmistä. Toimimme jo kautta Suomen ja viimeisimmän toimipisteemme perustimme Seinäjoelle viime vuonna, kertoo Jarmo Heikkinen. Taantuma vauhditti kokonaispalvelun tarvetta -Viisi vuotta sitten kävin ulkomailla messuilla ja ihmettelin, miksei Suomessa kukaan ole yhdistänyt lattiatasoitteiden myyntiä ja pumppausta samaan pakettiin. Hankin silloin ensimmäisen pumppuautoni ja nyt niitä on kolme, kertoo Jarmo. - 90-luvun lamassa rakennusliikkeet alkoivat myydä rakennustyötä ulos ja työt pirstottiin hyvin pieniin osiin. Tämä johti myös vastuun hajautumiseen. Nyt tässä viimeisessä suhdannetaantumassa on herännyt halu ostaa palvelua suurempina kokonaisuuksina. Se on tiennyt meidänkin autoillemme vilkasta kysyntää. Rakennusliikkeet ovat nyt kustannus- ja kilpailupaineessa halunneet kokeilla jotakin uutta ja ne, jotka ovat ostaneet meiltä pelkkää tasoitepumppausta, haluavat nyt ostaa kokonaispalvelua lattianpäällysteineen päivineen. Kilpailuetuna meillä on ollut se, että olemme ainoa lattiapäällystefirma, joka tarjoaa kokonaisvaltaista lattiapäällysteurakointia. Heikkisen pumppuauto puolittaa lattiantekoajan Perinteisellä lattiantekomenetelmällä työmaalle tulee tasoitesiilo, joka voi viipyä siellä viikkojakin tilaa vieden. Sen jälkeen erillinen pumppu-urakoitsija käy pumppaamassa tietyin välein tasoittaen lattioita mattotöitä varten ja sitten tulee vielä matto-urakoitsija. Kun Heikkisen uusi tehokas pumppuauto saapuu työmaalle, sillä on kyydissään sekä pumpparit että 13-54 tonnia tasoitetta. Keskimäärin auto pumppaa lattiapintaa 700-1100 neliötä päivässä, mutta työpäällikkö Soile Kontu-Valkonen kertoo, että 75 tonniakin on pumpattu kertapumppauksena. - Me pystymme koko ajan täyttämään automme säiliötä paineilmalla siilotrailerista niin, että pumppaus voi jatkua keskeytymättä vaikka kuinka kauan. Isoissa lattiapumppauksissa työaikaa voi säästyä jopa puolet perinteiseen menetelmään verrattuna. Meillä on jo kolmaskin auto, joka on pienempi ”cityauto”, jolla pääsee helposti ahtaille keskustonteille, kuvailee Kontu-Valkonen. Yrittäminen verenperintönä Jarmo itse kuvaa yrittäjyyttä seuraavasti: - Ehkä se on ahkeruutta ja rohkeutta, ja sitä ettei lannistu, kun tulee lunta tupaan. Onnistumisista saa puhtia ja uskoa eteenpäinmenoon. Jarmo on saanut yrittäjyyden ikään kuin verenperintönä: isällä oli rakennusliike ja isoisäkin oli yrittäjä. Lapset saivat mallin kotoa. - Suuri helpotus minulle on ollut nuorimman veljeni Antin mukaantulo yritykseen työhön ja osakkaaksi. Yrittäjä on niin yksin eikä sparraajia tahdo löytyä. Peräpeili puuttuu kokonaan Kun Jarmo Heikkiseltä kysyy, pysähtyykö hän koskaan miettimään, kuinka suuren yrityksen työpaikkoineen on saanut aikaan, hän vastaa: - Kyllä se niin on, että harvoin sitä pysähtyy miettimään menneitä. Yrittäjällä on aina katse tulevaisuudessa miettien, miten firma pysyy kilpailukykyisenä ja ajan hermolla. Se peräpeili taitaa puuttua kokonaan. 23 www.luja.fi Heikkinen Yhtiöiden viimeisin hankinta – jauhoperävaunulla varustettu ”citypumppu”. Pari vuotta Fesconin kumppanina Suomen Lattiatyö / Heikkinen Yhtiöt käyttää yksinomaan Fesconin tasoitteita pumppaukseen ja yhteistyö on jatkunut jo pari vuotta. - Fescon on hyvä kumppani. Heidän tehtaansa sijaitsevat keskeisellä paikalla meidän toimialueemme suhteen. Kimmo Peltola löytää joustavasti ratkaisut yhteistyössämme. Viimeisin on Fesconin tasoitetehtaaseensa rakentama irtolastaussiilo meidän tarpeitamme varten. Kun ennen suursäkkien lastaus autoomme kesti kolme tuntia, nyt se tapahtuu suoraan siilosta 20 minuutissa! Myös Fesconin henkilöstö saa Jarmo Heikkiseltä kiitosta: - Kari Kotkaslahden toiminta tukee urakointiamme ja tuo uskottavuutta, kun hän vierailee tiheästi työmailla. Heikkinen Yhtiöt - Mattoasennus J. Heikkinen Oy - Parkettikeskus Oy - Polarlattiat Oy - Tampereen Lattiatyö Oy - Suomen Lattiatyö Oy Perustettu 1985 Liikevaihto 25 M€ Henkilöstöä 170 www.luja.fi 24 Fescon hiekoittaa pohjoisen ja etelän Fesconin tuotevalikoimaan kuuluvat nyt myös laadukkaat hiekkatuotteet. Hiekoittaminen on helppoa autoilijoille ja omakotitalon omistajille, sillä Fesconin hiekoitushiekkoja myydään myös 15 kilon kantokahvallisissa piensäkeissä. F escon osti Haukiputaalta kuivatuotetehtaan vuonna 2007 ja sai sen myötä tuotevalikoimaansa kuivahiekkatuotteet. Pohjois-Suomea on nyt hiekoitettu pari vuotta Fesconin hiekoilla ja viime kesästä lähtien myös muu Suomi on päässyt osalliseksi Fesconin laadukkaista hiekkatuotteista. Valikoimaan kuuluu erilaisia kuivia hiekkoja 15, 25, 40 tai 1000 kilon säkeissä. - Keihäänkärkituotteemme on hiekoitussepeli, joka on pakattu kuluttajaystävällisiin 15 kilon muovisäkkeihin, joissa on kätevä kantokahva. Säkki on helppo heittää esimerkiksi auton takakonttiin kantokahvan ja näpsäkän kokonsa vuoksi. Tuote on herättänyt asiakkaissamme tyytyväisyyttä. Kilpailijoilla sepeli on 25 kilon säkeissä, myyntipäällikkö Ari Vanhanen toteaa ja jatkaa: - Tarjoamme myös puhallushiekkaa esimerkiksi julkisivuremontteihin, saumaushiekkaa muun muassa pihakivien saumaukseen, täytehiekkaa, tasaushiekkaa sekä hiekkalaatikoihin leikkihiekkaa. Kuivahiekat ovat oiva täydennys Fesconin tuotevalikoimaan. Vanhasen mukaan nyt on helppoa vastata jälleenmyyjien kysyntään tarjoamalla samasta paikasta myös kuivahiekkatuotteet. Kuluttajille tuotteita myyvät Fesconin jälleenmyyjä-rautakaupat. Fesconin näpsäkänkokoinen hiekoitussepelisäkki on hittituote. Se on kätevä nostaa kantokahvasta vaikkapa auton takakonttiin liukkaiden kelien varalle. Tasaista lattiapintaa Fesconilla on monia tuotteita lattiapinnan tasoitukseen pumppauskalustoa käyttäen. Tasoitteita löytyy erilaisiin lattioihin ja käyttötarkoituksiin. Fesconin lattiatasoitteet kovettuvat ja kuivuvat nopeasti ja ovat kaseiinittomia M1-luokan tuotteita. FLOW H -yleistasoite Fescon rakensi Heikkinen Yhtiöille tasoitetehtaansa yhteyteen irtolas taussäiliön, jonka avulla auton täyttö nopeutui murto-osaan entisestä. Flow H on yleistasoite, jota käytetään eniten uudis- ja korjaustyömailla betonisten massiivi- ja ontelolaattavälipohjien tasoituksiin. Flow H tasoittuu pumppauksen jälkeen itsestään mattovalmiiksi. FLOW FH -kuituvahvistettu tasoite Flow FH -tasoitteella on samat ominaisuudet kuin Flow H:lla. Flow FH on lisäksi kuituvahvistettu, minkä ansiosta tasoite ei joustavallakaan alustalla halkeile. Niinpä tuote soveltuu myös heikoille ja joustaville lattioille kuten puulattioille, lämpölattioille ja kelluviin eli uiviin lattioihin. Flow FH soveltuu lattiatasoituksiin, missä tasoitekerroksen vahvuudeksi tarvitaan 40-100 mm. Flow FH:sta saadaan työstämällä mattovalmista pintaa. FLOW S -ohuttasoite Flow S -tasoite sopii erityisen hyvin ohuisiin tasoitekerroksiin. Tuotetta käytetään yleisimmin saneerauskohteissa mattotasoitteena silloin, kun vanha pinnoite on poistettu ja lattiat ovat ennestään suoria. Flow S:ää voidaan pumpata 5-10 millimetriseksi uuden maton kiinnitysalustaksi ja käsin levittämällä jopa 1 millin kerrokseksi. Flow S tasoittuu erittäin hyvin itsestään mattovalmiiksi pinnaksi hyvin ohuinakin kerroksina. FLOW HS -saneerauslattiatasoite Flow HS soveltuu erikoiskoostumuksensa vuoksi hyvin ohuisiin ja vaativiin lattiatasoituksiin aina 5 – 50 millimetriin. Se on myös kuituvahvistettu tasoite ja sopii tämän vuoksi heikoille alustoille ja joustaville pinnoille sekä kelluviin lattioihin. Flow HS tasoittuu erittäin helposti mattovalmiiksi pinnaksi. Lisätietoa: www.fescon.fi/ lattiatasoitteet 25 www.luja.fi Teksti ja kuvat: Anu Kervinen Kotkassa toimii huippumoderni keskuskeittiö, joka valmistaa aterioita 10 000:lle alueen asukkaalle vauvasta vaariin. Kotkassa sijaitseva keittiö on Suomen mittakaavassa harvinaisuus. Keittiön tulevaisuus on viileä A ikaisemmin Kotkan alueella toimi viisi keittiötä, jotka valmistivat ja toimittivat ruokaa alueen julkissektorin asiakkaille. Jokainen niistä oli kuitenkin aikansa elänyt ja vanhojen keittiöiden osia oli korjailtu nippusiteillä. Alueelle päätettiin keskittää yksi suuri ja moderni keskuskeittiö, jonka Lujatalo rakensi. www.luja.fi 26 - Oli edullisempaa rakentaa yksi suuri keittiö, kuin monta pientä. Keskittämällä ja tehostamalla toimintaa, kuten meillä, saadaan selviä säästöjä aikaan. Olemme pystyneet laskemaan 30 prosenttia kustannuksista tällä mallilla, laskee Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riitta Valkeapää. Padat ohjelmoidaan tuotekehitysosastolla. Tällaisia ohjelmoituja patoja ei ainakaan Riitta Valkeapään tietojen mukaan ole käytössä kenelläkään muulla Suomessa. Mallia Keski-Euroopasta Keittiön suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2007. Suunnittelun lähtökohtina olivat ruokalistat. Mallia kotkalaiset hakivat Keski-Euroopasta. - Helmikuussa 2007 kävimme Unileverin vieraana Keski-Euroopassa tutustumassa kylmäruokavalmistukseen. Silloin innostuimme kylmäruokakeit- Kouluissa parhaiten maistuvat hernekeitto, makaronilaatikko sekä kasvislaatikot. Toimitusjohtaja Riitta Valkeapää ihmettelee, miksi ravitsemissuositusten noudattamista ei valvota lainsäädännön keinoin. tiöistä toden teolla, Valkeapää kertoo. Suunnittelutyö saatiin valmiiksi lokakuussa 2007. Selvittelytyössä ja lainan takauksessa tuli kuitenkin esiin odottamattomia ongelmia ja projektin aloitus lykkääntyi aina kevääseen 2009 saakka. Koska suunnittelutyöstä oli kulunut jo aikaa, kotkalaiset halusivat tehdä muutoksia vielä rakennusvaiheessa. - Ajatukset aina elävät ja muutaman vuoden päästä haluaisi jo osin toisenlaisia juttuja. Toisaalta olemme olleet iloisia, ettemme rakentaneet vuonna 2007, jolloin korot ja kustannukset olivat korkealla, Valkeapää nauraa. Keittiössä päästiin tositoimiin viime vuoden lokakuussa, kun ensimmäinen ruoanvalmistus alkoi. Vaikka rytinään oli varauduttu, yllätti viiden yhdistetyn keittiön volyymi. - Alussa aikataulut eivät olleet kohdallaan ja myöhästelimme toimituksista. Nyt olemme saaneet tilanteen jo paremmin haltuun, vaikka toki edelleen harjoittelemme suuren keittiön volyymia. Kylmä syrjäyttää lämpimän Ruokaa on mahdollista valmistaa suuressa mittakaavassa eri tavoin. Perinteisessä kypsennyksessä ruoka valmistetaan ensin keittiössä valmiiksi ja kuljetetaan lämpimänä asiakkaalle. Toisessa mallissa ruoka jäähdytetään valmistuksen jälkeen ja lämmitetään asiakkaan luona uudelleen. - Tämä niin sanottu cook and chill -malli on aikamoinen energiasyöppö. Myös ruoan maut saattavat kärsiä, Valkeapää tuumii. Kolmas ruoanvalmistustapa on niin sanottu kylmäruokavalmistus, jossa valmiiksi kypsennetyt raaka-aineet sekoitetaan kylminä. Tämän jälkeen ne kuljetetaan edelleen kylminä määränpäähänsä kypsennettäviksi ja tarjolle. Ruoanvalmistusprosessi tehdään kylmässä keittiötilassa. Tässä mallissa tärkkelys saa ruoan sekoittumaan tasaisesti kylmänä. - Menetelmä vaatii riittävästi kylmätilaa sekä sekoittavia patoja. Se vaatii myös aivan erityisenlaista osaamista ja täysin oman reseptiikkansa. Olemme tehneet mittavia koulutuksia asian tiimoilta, Valkeapää kertoo. Kylmäruokavalmistuksen etuja ovat muun muassa energiatehokkuus sekä makujen parempi säilyminen. Ruoka säilyy hyvänä ainakin kolme vuorokautta, joten se voidaan toimittaa perille joustavammin. Suomessa vielä varsin harvinainen kylmäruokavalmistus on Euroopassa ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta. - Toimitamme kylmäruokaa kahdeksalle koululle ja ruoat ovat saaneet meillä hyvän vastaanoton. Tällä hetkellä muut asiakkaat meillä saavat perinteistä lämminvalmistusruokaa. Uskon kuitenkin, että kylmäkeittiö on alan tulevaisuutta. Padatkin etukäteen ohjelmoituja Riitta Valkeapää on halunnut katsoa tulevaisuuteen suurkeittiön hankinnoissa. Esimerkiksi Kotkan keittiössä käytettävät padat ovat kaikki ohjelmoituja, joita ei ilmeisesti ole Suomessa kenelläkään muulla. Patojen ohjelmointi tehdään tuotekehityksessä, eikä kokki voi tehdä patoihin muutoksia. Kaikki on tehtävä tismalleen niin kuin reseptissä sanotaan. - Haluamme ilmoittaa annostemme ravintosisällön tarkalleen, vaikka sitä ei mikään lainsäädäntö vaadikaan. Minusta se on ihmeellistä ja toivoisin lainsäädäntöön muutosta. On olemassa ravitsemussuositukset, mutta miksi ravitsemusta ei valvota? Valkeapää ihmettelee. Ruokalista ja reseptit tehdään Kotkassa omin voimin. Työ on haasteellista, sillä ruokalistan pitää olla paitsi yleisten ravintosuositusten mukainen myös vaihteleva, monipuolinen, värikäs ja kustannuksiltaan oikea. Ja tietenkin myös maukas. - Meillä on oma tuotekehitysosasto. Niin sanotusta perinteisestä ammattitaidosta ei meillä ole paljoakaan hyötyä. Teemme valtavan työn omassa tuotekehityksessämme ja niin tekevät varmasti monet muutkin keittiöt. Mielestäni tuotekehitystä pitäisikin keskittää eri keittiöiden kesken, Valkeapää ehdottaa. Hänen ideansa mukaan yksi taho kehittäisi ruokalistat ja reseptiikan, ja keittiöt voisivat sieltä valita käyttöönsä itselleen sopivimmat. Näin jokaisen keittiön ei tarvitsisi miettiä erikseen annosten ravintosuosituksia ja määrärahoja ja resursseja säästyisi johonkin muuhun. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen. - Reseptit ja tuotekehityspuoli ovat keittiöillä tarkoin varjeltuja liikesalaisuuksia. Silakkalaatikkoa koululaisille Luomu- ja lähiruoasta puhutaan nykyisin paljon, mutta Valkeapää ei näe niillä 27 www.luja.fi Kymijoen Ravintopalvelut Oy varsinaista roolia heidän keittiössään. Hän peräänkuuluttaa tieteellisiä tutkimustuloksia luomuviljelyn paremmuudesta. - Hinta on meille tärkeä tekijä, koska olemme julkisomisteinen yhtiö. Meille on haaste kehittää ruokalistaamme pienellä rahalla. Teemme kotiruokaa, suomalaista perusruokaa. Meillä ei myöskään voi olla kovin voimakkaita makuja, koska valmistamme ruokaa isoille massoille. Kotkan keittiön annoksista satelee ilahduttavan usein positiivista palautetta. Kouluissa parhaiten maistuvat hernekeitto, makaronilaatikko sekä kasvislaatikot. Ajat ovat muuttuneet ainakin siinä mielessä, että enää ei kouluravintoloihin toimiteta verilettuja ja tillilihaa. Koululaiset osaavat Valkeapään mielestä olla kuitenkin myös avoimia erilaisille ruoka-annoksille. - Puurot menevät tosi hyvin kaupaksi. Kokeilimme juuri myös silakkalaatikkoa kouluilla ja sekin maistui hyvin. Emme käytä kermaa tai voita, mutta silti väitän, että ruokamme on hyvää. Keittiöstä toimitetaan kouluille aina kaksi erilaista ruokavaihtoehtoa, jotta ainakin toinen maistuisi jokaiselle. - Olemme laskeneet, että lapset syövät liian vähän ja haluamme saada heidät syömään paremmin. Noin 15 prosenttia koululaisista ei nyt syö kouluruokaa ollenkaan. Kattokin pesee itsensä Kotkassa hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kun keittiötiloihin astutaan sisälle, kuljetaan hygieniasulun läpi. Tämän jälkeen pestään aina kädet. Keittiön lattiat on värikoodattu hygieniatasojen mukaan. Sininen on normaalin hygienian aluetta, kun taas Kotkan kaupungin huippumoderni keskuskeittiö Rakennuttaja: Kymijoen Ravintopalvelut Oy Rakentaja: Lujatalo Oy Kerrosala: 3743 m2 Kokonaisala 4.400 m2 Rakennusaika:14.10.2009- 14.10.2010 Työpäällikkö: Hannu Rommi Vastaava työnjohtaja: Pekka Frilander www.luja.fi 28 punainen on alhaisen hygienian aluetta. Alhaisen hygienian tilaksi luokitellaan esimerkiksi varastotilat. Vihreän lattian alueet ovat korkean hygienian aluetta. Jopa astianpesu on jaettu väliseinällä likaiseen ja puhtaaseen puoleen. - Aina kun siirrymme korkean hygienian alueelle, kuljemme hygieniasulun läpi, Valkeapää opastaa. Keittiön kaikki pesuaineet on keskitetty yhteen huoneeseen, jotta niiden sotkeutuminen ruoanvalmistukseen ei olisi mitenkään mahdollista. Myös jätteet käsitellään hyvin modernilla tavalla. - Biojätteet kipataan suppiloon, josta ne imetään alipaineella biojätehuoneeseen ja kuljetetaan pois. Keittiön katto on itsepeseytyvä ja kerran viikossa se suorittaa omatoimisen pesun. Myös yhdistelmäuunit ovat itsepeseytyviä. - Padat pirulaiset eivät vielä osaa pestä itseään, Valkeapää nauraa. Positiivisena tulevaisuuteen Riitta Valkeapää haluaa nimittää johtamaansa keskuskeittiötä tuotantolaitokseksi. - Tämä on teollisuutta, eikä mitään akkojen näpertelyä. Kehittämällä voimme tehdä työt paljon helpommin ja saada vielä lisää raskaita työvaiheita pois. Valkeapää kertoo, että takana on seitsemän tilivuotta, joista kaksi on ollut voitollisia. - Viisi tappiollista vuotta osoittavat mielestäni, että niin sanotut määrärahat eivät ole aivan riittävät. Asiakkaat eivät millään hyväksy hinnannousua. Toimitusjohtaja näkee vahvan uskon tulevaisuuteen avaintekijäksi suurkeittiön johdolle. - Meillä on 11 miljoonan euron laina, joka pitää maksaa takaisin yhdeksässä vuodessa. Hinnat eivät saa kuitenkaan nousta asiakkaille. Tässä tarvitaan uskoa tulevaisuuteen, hän hymyilee. Vaikka takana on suuri ponnistus modernin keskuskeittiön kanssa, ei Kotkassa ole jääty paikoilleen. Elokuussa lanseerataan tuotannonoh jausjärjestelmä, jollaista ei ole käytössä missään muualla Suomen keittiöissä. Hankkeen arvo on 650 000 euroa. Ehkä Kotkassakin voidaan sitten hetkeksi hengähtää ja nauttia kehitystyön hedelmistä ja tulevaisuuden keittiöstä? Riitta Valkeapään mukaan ei seuraavaa keittiöremonttia ole ainakaan lähivuosikymmeninä näköpiirissä. - Kyllä me vähintään seuraavat 40 vuotta pärjäämme tällä keittiöllä. - Suomen ensimmäinen julkisomisteinen ruokapalveluja tuottava, myyvä ja markkinoiva yhtiö - aloitti toimintansa 1.7.2004 - omistajina ovat Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - työllistää noin 150 keittiöalan ammattilaista - palvelee päivittäin yli 10 000 asiakasta - Palvelutarjontaan kuuluvat lasten ja nuorten sekä potilaiden ja ikäihmisten ravintopalvelut, kotiateriapalvelut, henkilöstöruokailupalvelut sekä tilaus- ja juhlapalvelut. - 33 toimipistettä, joista yksi Kuusankosken aluesairaalan yhteydessä ja muut Kotkan alueella - Kotkan keskuskeittiö otettiin käyttöön 14.10.2010. Lohilaatikon resepti LujaViestin lukijoille 8 annosta 1kg (13-15 kpl) perunoita pala (150 g) purjoa 250 g kirjolohta fileenä 100 g kylmäsavukirjolohia siivuina 2 tl suolatonta sitruunapippuria ¾ tl suolaa 1 rkl kuivattua tilliä Munamaito: 6 dl laktoositonta kevytmaitojuomaa 3 munaa ½ tl suolaa Viipaloi purjo ja kuoritut perunat. Poista kirjolohesta nahka ja ruodot, viipaloi kirjolohi. Lado peruna-, purjo- ja kirjolohiviipaleet, kylmäsavukirjolohisiivut ja mausteet kerroksittain voideltuun uunivuokaan. Jätä kerros perunaviipaleita pinnalle. Valmista munamaito. Vatkaa munien rakenne rikki ja yhdistä kaikki aineet keskenään. Kaada seos vuokaan. Kypsennä 175 asteessa n. 1 h 45 min, kunnes perunat ovat kypsiä ja laatikon pinta kauniin ruskea. Peitä laatikon pinta tarvittaessa leivinpaperilla kypsennyksen loppupuolella. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua. Lujatalo rakentaa Espoon Iirislahteen uuden houkuttelevan asuinalueen Lujatalo rakentaa Iirislahteen Matinpurontie 3-8:aan täysin uuden asuinalueen, johon tulee 11 kerrostaloa vuosien 2011 - 2020 aikana. Vanha linja-autovarikko- ja teollisuusalue muuttuu näin nykyaikaiseksi viihtyisäksi asuinalueeksi. Espoo on suosittu asuinkunta ja Matinpurontien läheisyydessä on hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. - Pääkaupunkiseudulta on vaikea löytää enää uusia asuinaluekokonaisuuksia rakennettavaksi hyviltä paikoilta. Meillä oli sikäli onnea, että jo vuosia sitten saimme ostaa Westendin linjan autovarikkotontin ja vähitellen olemme sitten lunastaneet itsellemme myös viereiset teollisuustontit. Espoon kaavoitusviranomaiset ovat ymmärtäneet uuden asuinalueen merkityksen ja lähialueiden asukkaatkin ovat tukeneet teollisuuden väistymistä asutuksen keskeltä. Kun vanhat 70-luvulla rakennetut teollisuushallit ja varikko on purettu, on uuden asuinalueemme ympärillä väljästi rakennettuja pientaloalueita ja puistomaista vehreätä ympäristöä, kertoo Lujatalon toimitusjohtaja Tapio Pitkänen. Vuosien 2011-2020 aikana Lujatalo rakentaa Iirislahteen 11 kerrostaloa, joihin tulee noin 315 pääosin vapaarahoitteista asuntoa. Alueen rakennusoikeus on 20 650 kerrosneliötä ja arvo noin 85 miljoonaa euroa. Alueesta tulee ehjä yhtenäinen kokonaisuus, jossa ei ole läpiajoliikennettä. Alueen keskelle rakennetaan piha- ja virkistysalue, joka tulee kaikkien asukkaiden yhteiskäyttöön. - Haluamme tehdä asuntoja, jotka ovat sopivia ihan tavallisille ihmisille ja perheille eikä niiden hinta tule olemaan kalleimmasta päästä. Koska taloja tulee näin monta, voimme myös rakentaa varustelultaan erittäin korkealaatuisia asuntoja, mikäli niille on kysyntää. Kaava mahdollistaa esimerkiksi kaupunkivilla-tyyppiset terassi- ja näköalaasunnot, kertoo hankkeesta vastaava suunnittelujohtaja Reijo Pitkämäki. - Aloitamme asuntojen ennakkomarkkinoinnin kesällä 2011 ja olen vakuuttunut alueen menekistä. Jo nyt meillä on paljon yhteydenottoja kiinnostuneilta ostajilta. Iirislahdesta tulee hyvä ja rauhallinen asuinpaikka, jossa sekä Ison Omenan palvelut että tuleva metroasema ovat kuitenkin alle kilometrin kävelyetäisyydellä. Lisäksi sellaiset pääväylät kuten Länsiväylä ja Kehä II ovat aivan vieressä, luettelee Pitkämäki alueen hyviä puolia. 29 www.luja.fi Lujatalon uusi toimitalokohde, Sola Business Valley, sopii nykyaikaiseen toimitila-ajatteluun. Sen tilaratkaisut ovat tehokkaita ja muuntuvia. Kohde sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella suositulla Leppävaaran alueella. V aikka pääkaupunkiseudulla on runsaasti toimitilaa tarjolla, nykyaikaisista ja tehokkaista tiloista on puutetta. Suhdanteiden ja kasvuodotusten parantuessa yritysten työntekijämäärät kääntyvät jälleen nousuun. Nykyaikaisten ja tilankäytöltään tehokkaiden toimitilojen avulla yrityksen toimitilakustannukset pysyvät henkilöstömäärän kasvusta huolimatta kurissa. Laskennallinen neliömäärä per työntekijä pienenee jatkuvasti. Vuosien takaisesta 30 neliömetristä per henkilö ollaan jo lähestymässä 10 neliötä. On helppo laskea, millaisista säästösummista silloin puhutaan. www.luja.fi 30 Tilankäytön tehokkuus pitää toimitilakustannukset kurissa Lujatalo rakentaa Leppävaaraan 16 600 neliötä nykyaikaista muuntojoustavaa toimitilaa. Kuokka on jo isketty maahan ja Sola Business Valley valmistuu vuoden 2012 lopulla. Solassa voidaan toteuttaa uusimpia toimistotyön virtauksia asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan aina avotilasta erillisiin toimistohuoneisiin. Kaikki eivät tarvitse omia työpisteitä, vaan ne voivat olla jaettuja tai peräti nimeämättömiä. Työskentely tehostuu erilaisten neuvottelu- ja ryhmätyötilojen avulla. Ideat lentävät epävirallisissa kohtaamispisteissä ja hiljaisissa huoneissa. Työtä voidaan tehdä myös etänä. Kaikki nämä uuden työn tekemisen muodot sekä lisäävät työn joustavuutta ja henkilöstön viihtyvyyttä että säästävät turhia toimistoneliöitä. Sola sopii nykyajan toimitilaksi Yhteisiä palveluita Solaan tulee kuusi maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen. Toimitalossa on tarjolla businesspark-tasoisia lisäpalveluita kuten mahdollisuus yhteisiin ravintola-, aula-, tietoliikenne-, siivous-, jäte- ja turvapalveluihin. Hyvät yhteydet ratkaisevat Liikenneyhteydet ratkaisevat tänä päivänä usein henkilöstön saatavuuden. Sillä on vaikutusta myös läheisiin suhteisiin asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sola Business Valley sijaitsee Leppävaarassa aivan Sellokauppakeskuksen läheisyydessä, johon on kasvamassa yli 100 000 neliön toimistokeskittymä. Leppävaara kuuluu pääkaupunkiseudun suosituimpiin toimistoalueisiin ja alueen kasvuodotukset ovat kovat. Junarata ja kehäykkönen lisäävät alueen vetovoimaa. Tänne on helppo tulla sekä omalla autolla että joukkoliikennevälineillä. Bussija juna-asemat ovat vain muutaman sadan metrin päässä. Sola Business Valleyhin tulee kaikkiaan 468 parkkipaikkaa, jotka sijaitsevat toimistokompleksin pihassa, kellarikerroksessa ja erillisessä parkkihallissa. Leed-sertifiointi on energiatehokkuuden tae Lujatalo tulee hakemaan Solalle kansainvälisen Leed-ympäristösertifkaatin (Leadership in Energy and Environmental Design), joka on kansainvälisesti tunnustettu suunnittelun, rakentamisen ja rakennuksen vastuullisen käytön ympäristöluokitusjärjestelmä. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Osa yrityksistä on jo asettanut ehdoksi toimitiloja vuokratessaan, että niiden pitää olla sertifioituja ja sen myötä energiatehokkaita. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta Henkilöstön merkitys yrityksen menestyksen avaintekijänä kasvaa jatkuvasti. Viihtyvyys ja turvallisuus ovat näin ollen tärkeitä. Solaan tulee moderni valaistus, ilmanvaihto, jäähdytys ja turvajärjestelmät. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on helppo keskittyä olennaiseen, työn ja bisneksen tekoon. Aditro ottaa puolet IT-alan yritys Aditro Oy on jo huomannut Solan hyvät puolet. Tämä pohjoismaiden johtava henkilöstö- ja taloushallinnon ratkaisuja tarjoava yritys siirtää Suomen pääkonttorinsa Sola Business Valleyhin. Aditron käyttöön tulee vajaa puolet koko toimitalosta. - Aditron keskeisimmät vaatimukset uudelle toimitilalle täyttyivät hyvin Lujatalon Leppävaaran kohteessa. Painotimme valinnassamme näkyvyyttä ja erityisesti liikenteellisesti hyvää sijaintia niin joukkoliikenteen kuin henkilöautojenkin kannalta. Etsimme myös muuntojoustavaa ja modernia, tulevaisuuden vaativaan ja vaihtelevaan työhön soveltuvaa tilaa, jotka samalla sopivat monimuotoiseen asiantuntijatyöhön, kommentoi yhtiön ratkaisua Aditron talousjohtaja Lauri Luoma. Vielä on tilaa… Tällä kertaa ei päästä sanomaan, ettei suutarin lapsella ole kenkiä. Myös Lujatalo siirtää pääkonttorinsa Solaan. Silti tiloja on vielä jäljellä. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteys toimitusjohtaja Tapio Pitkäseen, 044 5852 200, tapio.pitkä[email protected] tai projektipäällikkö Lauri Porokkaan, 044 5852 971, [email protected]. Sola Business Valley Sokerilinnantie 9-11, Espoon Leppävaara Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennusaika: 2011-2012 Kerroksia6 +1 kellarikerros + iv-konehuone Vuokrattavaa toimitilaa: 14 840 m2 Varastotilaa 560 m2 Neuvotteluhuoneita 453 m2 Ravintola 510 m2 Parkkipaikkoja468 31 www.luja.fi Kuopion korjausrakentamisen seminaarissa tupa oli täynnä. Korjausrakentaminen kiinnostaa alan ammattilaisia. Suomesta maailman energiatehokkain maa? Lujatalo järjesti syksyn aikana aamiaisseminaareja eri puolilla Suomea korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden merkeissä. Onhan yhtiö Suomen suurimpia korjausrakentajia ja sektori muodostaa lähes 90 M€ Lujatalon liikevaihdosta. Yhtiö perusti ensimmäi- set korjausrakentamiseen erikoistuneet yksikkönsä jo 1980-luvulla. Aamiaisseminaareissa alan asiantuntijat puhuivat korjausrakentamisen visioista. Ministeri Mauri Pekkarinen ja VTT:n teknologiajohtaja Markku Virtanen ja asiakaspäällikkö Jyri Nie- minen kertoivat myös Suomen rakentamisen energiataloudesta ja -tehokkuudesta. Asia kiinnosti erityisesti isännöitsijöitä ja kiinteistön omistajia ja tilaisuudet vetivät osallistujia salintäydeltä. Suomen kansallisvarallisuuden hoito ammattimaistuu Kuopiolainen yrittäjä ja isännöitsijä Pekka Rantala Aktiiva Oy Isännöintipalvelusta tuli Lujatalon aamiaisseminaariin kuullakseen korjausrakentamisen tulevaisuuden visioista. Hänen yhtiöllään on hoidossa toistasataa kiinteistöä, ja erityisesti häntä kiinnostaa kysymys, kannattaako julkisivuremontti kytkeä putkiremontin yhteyteen vai tehdä korjauksia sitä mukaa, kuin niitä on pakko tehdä. Pekka Rantalan mukaan tällaisia seminaareja on maakunnassa vähän, vaikka niitä pääkaupunkiseudulla on paljonkin tarjolla. Kuopiossakin kiinteistökanta alkaa vanhentua ja hän uskoo, että ensi www.luja.fi 32 keväänä korjaustarve tulee paisumaan suuresti, kun taloyhtiöt joutuvat ensi kertaa esittelemään kevään yhtiökokouksissa talon viiden vuoden korjaustarveselvityksen. Kiinteistöt ovat Suomen suurin ja yhteinen kansallisvarallisuus ja sen hoito alkaa ammattimaistua. Nykyisin Aktiivan taloyhtiöiden hallituksista yli 90 % kokoontuu päivällä ja yhtiökokouksetkin ovat siirtymässä päiväkokouksiksi. Asiasisällöt muuttuvat sangen tiiviiksi ja omaisuutta hoidetaan ammattimaisesti. Tämä on tärkeä seikka myös isännöitsijäkunnan jatkuvuudelle, sillä Rantalan mukaan jatkuvat iltatyöt eivät houkuttele nuoria alalle. Tiellä kohti nollaenergiaa vuoksi korjausrakentaminen on säästötavoitteiden suhteen avainasemassa. Vuosina 2012-2017 onkin tulossa uutta energialainsäädäntöä myös korjausrakentamiseen. Energiaviisas rakennettu ympäristö 17 -hankkeen mukaan maamme voisi olla maailman energiatehokkain maa vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta. Energiatodistus oli hyvä alku asialle, se toi markkinaimun rakennusten energiatehokkuudelle. Energiaketjun hallinnasta tulee seuraava avainkysymys: kuka maksaa eri energiamuotojen yhdistelmät rakennuksissa (aurinko, tuuli, maa- Teknologiajohtaja Markku Virtanen VTT:ltä Espoosta puhui kiinnostuneelle kuulijakunnalle Kuopiossa energiatehokkuudesta rakentamisessa. Suuri haaste on hänen mukaansa se, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää Co2-päästöjen vähentämistä 80 % vuoden 1990-tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakentamisessa ollaan nyt tiellä kohti nollaenergiarakentamista. Mutta jos EU:n energiatehokkuustavoitteisiin yritetään päästä vain uudisrakentamisen kautta, veisi tavoitteisiin pääseminen noin sata vuotta. Sen 2011-02-07 Energiakorjaamisen haasteet, teknologia Hinta Energia kausivarastot Aurinkosähkö Supereristeet lämpö jne.): rakennuttaja, talon asukkaat, energiayhtiöt, kunta? VTT kehittää tänä päivänä energiatehokkaita ratkaisuja korjausrakentamiseen. Eikä ainoastaan Suomeen, vaan sillä on yhteistyökumppaneita kautta maailman. Avainasia kehittämisessä on se, että Suomen ja Euroopan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi pitää löytää ratkaisut korjata isoja massoja tehokkaasti. 1 Nollaenergia -100% Passiivitaso -70% Uudet energian tuottoratkaisut LED-valaisimet Aurinkolämpö A-luokan sähkölaitteet,, pumput, puhaltimet Alapohja lisäeristys Tehokkuusvaatimus -20% Ulk Ulkoseinä i ä Lisäeristys 50 mm UlkoilmaLämpöpumppu COP=2-3 Ikkuna tai ovi Ikkunaoviremontti Ilmanvaihto Tulo-poisto+LTO*) lisäys Yläpohja lisäeristys Ulkoseinä Lisäeristys 400 mm Ikkunat ja ovet U < 0,5 Lämpimän ede LTO O*) veden Teknologinen g haasteellisuus Esivalmistettu ulkoseinäelementti Ilmatiiveyden parantaminen Energiansäästölamppu *) Nykyisin käytössä kohtuullisen tuotteistuneita ratkaisuja, jos tehostamisvaatimus ei ole korkea (<20%) Passiivitaso -70% tai nollaenergiataso ovat selkeästi haasteellisempia korjaushankkeissa Lämmöntalteenotto Tilastotietoja rakennuksista ja niiden energiankäytöstä Suomessa Rakennuskannan määrä • 550 miljoonaa neliömetriä • 2,5 miljoonaa rakennusta • 2,7 miljoonaa asuntoa • 320 miljardia euroa (arvo) Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergian käytöstä • lämmitys 28 % • kiinteistö- ja huoneistosähkö 11 % • Yhteensä 39 % • energiakustannus 100 neliön tilalle 1500 - 3000 €/vuosi Asuinrakennusten energian käyttö kWh/m2 Asuinrakennukset Lämmitys Lämmin vesi ja kotitaloussähkö ennen 1960 rakennetut 170 70 1960 luvulla rakennetut 180 70 1970 luvulla rakennetut 140 70 1980 jälkeen rakennetut 120 70 2003 jälkeen rakennetut 100 65 nykyinen normitalo 90 65 matalaenergiatalo45 65 nollaenergiatalo 1535 Lujatalo tarjoaa tehokkaan viestintätyökalun taloyhtiön remontteihin Lujan brändijohtaja Jussi Hirvelä kertoi aamiaisseminaarissa, että viestintä on tärkeä ja aliarvostettu asia taloyhtiöiden remonteissa. Huono tiedotus voi heikentää taloyhtiön asukkaiden tyytyväisyyttä remonttiin peräti 60 %. Lujatalo on ottanut käyttöön uuden työkalun viestinnän tehostamiseksi. Remonttitiedottaja.fi on netin yli käytettävä tiedotuskanava sekä isännöitsijän että urakoitsijan käyttöön. Asukkaalle Remonttitiedottaja.fi:n avausnäkymä on kuin sähköinen ilmoitustaulu, mistä hän löytää kaikki ajankohtaiset tiedotteet siitä, mitä remontissa on tapahtumassa sekä avainhenkilöiden yhteystiedot. Asukas saa halutessaan tiedotteet myös omaan sähköpostiinsa tai kännykkäänsä. Isännöitsijälle ohjelman käyttö on helppoa, sillä erilaiseen tiedottamiseen on valmiina runsas valikoima valmiita pohjia. 33 www.luja.fi Luja-yhtiöiden asiakasaamukahveilla marraskuussa 2010 elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puhui kiinnostuneelle yleisölle Suomen energiapolitiikasta, jolla on suuri vaikutus myös rakennusalaan. Ennen ministerin puhetta Lujatalon toimitusjohtaja Tapio Pitkänen kertoi Lujatalon energiatehokkaasta rakentamisesta rakentamisen tilastolukujen valossa. Oheisena tiivistelmä Mauri Pekkarisen puheesta. Suomen energiatulevaisuus Energiapolitiikan tavoitteet EU-velvoitteita Ilmastokysymys on maailmanlaajuinen ja se asettaa raamit ja ehdot myös Suomen valtion ilmasto- ja energiapolitiikalle. Uhka maapallon lämpenemisestä kahdella asteella on uhkana jo lähitulevaisuudessa ja sen mukanaan tuomiin haittoihin haetaan ratkaisuja sekä energian säästämisen että uusiutuvan energian käytön kautta. Käytännössä EU on näihin saakka ollut maailmassa ainoa todellinen vastuunkantaja, joka on ottanut sekä Kioton että muut sopimukset tosissaan. EU:n asettamat tavoitteet jäsenmailleen päästö- ja energia-asioissa ovat velvoitteita. Suomi ottaa etunojaa päästöteknologiassa Suomessa nämä EU-velvoitteet on sovitettu yhteen kansallisten intressien ja tarpeiden kanssa. Arviolta 80 % kaikista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu materiaalin käytöstä. Päästöjen pienentämiseen pitää kehittää uutta teknologiaa ja Suomi haluaa etunojassa luoda alan teknologiaa. Tämän alan kysyntä maailmassa kasvaa valtavasti. Asialla on merkitystä sekä suomalaiselle teollisuudelle että maamme työllisyydelle. Hiilidioksidipäästöjä aiotaan Suomessa leikata 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että energiantuotanto, teollisuus ja liikenne eivät saa aiheuttaa lainkaan päästöjä. Se loppu 20 % aiheutuu sitten pakostakin luonnosta itsestään, kotielämistä ja osasta sellaista teollisuutta, jonka päästöjä ei käytännössä voida kokonaan poistaa. Päästöjen vähentämisen eurooppalaiseksi metodiksi ollaan laatimassa eurooppalaista päästökauppajärjestelmää. Periaatteessa toimijoiden tulee hankkia yhteisestä huutokaupasta päästöoikeutensa. Euroopan kannalta ns. hiilivuotoriskialat saavat helpotuksia. Niistä pääsee osalliseksi myös sementtija betoniteollisuus. Energiankulutuksen kasvua pakko hillitä Suomen kokonaisenergiankulutus on kaksinkertaistunut viimeisen 35 vuoden aikana. Tämän luvun sisällä sähkön kulutus on nelinkertaistunut! Suomen kokonaisenergiankulutus on nyt 312 terawattituntia ja tulee vielä tästä nousemaan, kunnes kääntyy laskuun energiapoliittisten toimenpiteiden johdosta. Sen toivotaan laskevan 300 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä ja 200:aan vuoteen 2050 mennessä. Silti tulemme tarvitsemaan vielä ainakin yhden uuden ydinvoimalan. Valtiovalta kannustaa myös energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen. Esimerkiksi rakentamismääräyk- www.luja.fi 34 set kiristyvät vuonna 2012. Rakennussuunnittelun uudet ohjeet tulevat olemaan sanatarkasti ”lähes nollaenergiapohjaisia”. Suomen tavoitteisiin kuuluu myös uusiutuvan energian käytön nostaminen 40 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Se on kova haaste, koska se vastaa noin kahden miljoonan ihmisen kotitalousenergiankulutusta vuodessa. Tukimuodot tavoitesidonnaisia Uusiutuvia energianlähteitä maassamme ovat vesi, tuuli- ja aurinkovoima, maalämpö ja biopohjaiset polttoaineet kuten pelletit ja biodiesel. Parhaillaan on eduskunnassa hallituksen esitys, joka sisältää tavoitteet eri uusiutuville energiamuodoille. Nämä tavoitteet ovat itse asiassa velvoitteita. Ne pitävät sisällään myös konkreettiset keinot ja tukimuodot, jotka ovat tavoitesidonnaisia ja mahdollistavat tukien muuttamisen sen mukaan, miten tavoitteet käytännössä toteutuvat. Energiatukien suuruus on kaikkialla Suomessa sama. Sen sijaan tukitaso vaihtelee energialähteittäin. Ylivoimaisesti eniten tukea tarvitaan tuulivoimaan ja biokaasuun. Puu korvaa osan turpeesta Puulle tuleva uusiutuvan energian tuki merkitsee sitä, että käytännössä puulle raivautuu tilaa turpeen kustannuksella. Sisämaan laitoksissa tuen tarve on kuitenkin aika pieni. Rannikon hiililaitoksissa hiilen korvaaminen puulla on vaativampi tehtävä. Siihen tarvitaan vähän enemmän julkista tukea, koska kivihiili on niin kilpailukykyinen ja koska valtiovarainministeriö ei ollut valmis verottamaan sitä enemmän. Käytännössä puun käyttömahdollisuudet rannikolla ovat joko puuhiilen tai puun kaasuttamisen muodossa. Tuulivoimaa tuetaan paljon Tuulivoiman lisäämiseen tullaan Suomessa tarvitsemaan paljon tukirahoja. Vaikka tuulivoiman osuus uusiutuvan energiankäytön 40:stä terawattitunnista vuonna 2020 on vain 6 TWh, on sen osuus 340 miljoonan euron tukipaketista peräti 200 miljoonaa euroa! Rakentamisen hidasteiksi ovat tulleet milloin merikotkat, milloin pelko tutkien häiritsemisestä. Suomessa on kolme maailmanluokan toimijaa, jotka tähtäävät puusta valmistetun biodieselin tuotantoon. Nyt tavoitellaan ensimmäisiä täyden teollisen mittaluokan investointeja. Sekä Suomen hallitus että EU ovat varautuneet rahoittamaan näitä hankkeita. Vuonna 2020 kaikessa liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuuden pitää olla 20 %. Mahdollisuudet vesija aurinkovoiman merkittävään lisäämiseen Suomessa ovat vähäisiä. Maalämmön käyttöä tullaan tukemaan silloin, kun se on vaihtoehtona öljylle tai suorasähkölle. Suomi omavaraiseksi Energiankulutuksen hillitsemisellä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on Suomelle merkitystä kahdessa mielessä: päästöjen vähentämisessä ja omavaraisuuden lisäämisessä. Kokonaisenergian käytössä Suomen omavaraisuus on nyt noin 30 %. Uusiutuvan paketin toteutumisen jälkeen runsaat 40 %. Sähkön suhteen maat ovat yleensä omavaraisia. Läntisessä Euroopassa on vain kaksi maata, jotka eivät ole sähköntuotannossa omavaraisia, Suomi ja Luxemburg. Suomeen tuodaan vuosittain sähköä kahden Olkiluodon ydinvoimalan verran. On tärkeätä antaa sekä suomalaiselle elinkeinoelämälle että kansainvälisille sijoittajille viesti, että Suomeen kannattaa investoida, koska sähköä ja energiaa on saatavissa ja että sen tuotannon suhteen ollaan omavaraisia. Vain näin voidaan luoda maahamme tarpeeksi työpaikkoja. 35 www.luja.fi - rungot laatat julkisivut maatalouselementit paalut ratapölkyt valmisbetonit kivitalot muut betonituotteet - uudisrakentaminen korjausrakentaminen asunnot toimitilat Tornio - kiinteistönhoito - siivouspalvelut - toimitilapalvelut - Kuivatuotteet Kiitos Sinulle LujaViestin lukija, silloin kun annoit negatiivista palautetta - se auttoi kehittämään lehteämme. Kiitos Teille, te monet asiakkaat, joiden mielenkiintoisiin yrityksiin sain tutustua ja kirjoittaa niistä - se oli työni suola. Kolmekymmentäviisi vuotta perheyrityksessä on ollut antoisaa aikaa. Nyt on tullut aika vaihtaa vapaalle - ja katsoa, mitä elämällä vielä on tarjota. LUJAN TARINA LUJAVIESTIN TOIMITUS Lujan perustaja Feliks Isotalo oli Päätoimittaja ja tekstit: kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin Marketta Isotalo naapurista. Pohjalaisella sisulla [email protected] tämä kiertokoulun käynyt enti- Taitto: Janne Markkanen nen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita Marketta Isotalo Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. ja koneita. ”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään Lujat arvot, joita noudattamalla seuraava sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi rakennusalan konser- Päätoimittaja vaihtuu, mutta lehteä jatkavat uudet idearikkaat ihmiset. Kiitos Sinulle, lukijani, näistä vuosista - kiitos kun sain kirjoittaa! Osoitelähde: niksi - osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100 Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Lujapalvelut, puh. 020 789 5800 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: [email protected] www.luja.fi * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 22 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 22 %). <PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\ Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2011 Kiitos Sinulle lukijani, kun annoit positiivista palautetta - se antoi intoa ja yritystä tehdä entistä parempia juttuja.
© Copyright 2024