4/2014 - Suomen Potilasliiton

 Suomen
lehti
No 4 joulukuu 2014 – helmikuu 2015
FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2014
SOTE, Harvinaiset sairaudet, peruspalveluministeri Susanna Huovinen, STM
Sote on jo ovella, puheenjohtaja Paavo Koistinen
LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE
45 vuotta potilaan asialla
Suomen Potilasliitto ry:n
jäsenyhdistysten ja ryhmien
yhteystiedot ovat sivulla 11
Suomen Potilasliitto ry
Finlands Patientförbund rf
Seuraavat numerot:
1/2015 Aineiston viimeinen toimituspäivä 10.02.2015, lehti ilmestyy 26.03.2015
Toimisto:
Helsinginkatu 14 A 1,
00500 Helsinki
Puh. (09) 562 2080
Fax. (09) 5123 3555
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut: www.potilasliitto.fi
Toimisto on avoinna: ma, ke klo 10.00-17.30 ja
ti, to, pe klo 09.00-16.30
Tässä numerossa:
Sote on jo ovella........................................ 3-4
Sote står vid dörren................................... 4-5
SOTE, Harvinaiset sairaudet.........................6
Simulaatio haastaa kirurgikoulutuksen
oppipoikamallin......................................... 7-8
Terveyttä mietiskelyllä....................................9
Omaishoitaja tarvitsee vapaansa................10
Järjestösivut.......................................... 12-27
Pankkiyhteys: FI0580001200662600
Hallitus: Paavo Koistinen, puheenjohtaja,
0400 682 337, [email protected],
Inger Östergård, varapuh.joht, inger.ostergard@
gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri,
[email protected]
Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös
henkilöjäseneksi, jäsenmaksu
v. 2015 on 13 e
Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio,
Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen,
Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen.
Suomen Potilaslehti – Finlands Patienttidning
Julkaisija Suomen Potilasliitto ry
ISSN 0784-5944, 37. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi
Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa).
Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Jouluyö
Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
Puh. (09) 562 2080, [email protected]
Vastaava päätoimittaja:
Paavo Koistinen, GSM 0400 682 337
Toimitus: (09) 562 2080
2
Kotisivut: www.potilasliitto.fi
Painopaikka: Newprint Oy, Raisio
Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta
sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia,
jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty.
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Koistinen
Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja
Sote on jo ovella
Historiallinen ja tapahtumarikas vuosi 2014 lähestyy loppuaan. Historiallinen se on ollut erityisesti meidän kansalaisten
ja potilaiden näkökulmasta katsottuna . Tapahtumarikas se
oli mm. sikäli, että odotimme suurta kuntauudistusta, mutta
sitä ei sitten loppujen lopuksi saatu aikaiseksi. Sote-uudistus
sentään saatiin.
Tämän vuoden maaliskuussa olin Suomen Potilasliiton
edustajana kuultavana eri järjestöjen asiantuntijoille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, jossa esitin Potilasliiton kannanoton tulevaan sote-uudistukseen liittyen. Minun sanomani - ja
koko liittoomme sanoman - ydin oli tietenkin se potilasta
lähinnä oleva ja tärkeysjärjestyksessä numero yksi oleva asia:
potilaan tulee päästä tarvitessaan nopeasti hoitoon.
Vuoden aikana ei ole kuitenkaan tapahtunut parannusta hoitoon ja lääkärin vastaanotolle pääsyssä. Tämä asian tila koskee erityisesti maamme terveyskeskuksia. Jonot ovat edelleen
pahimmillaan jopa kuusi viikkoa. Mutta näitähän käyttävätkin
vähempiosaiset kansalaiset, siis ne, jotka ovat joko työelämän
ulkopuolella tai tekevät pätkätöitä pienillä palkoilla. Oman
”kastinsa” muodostavat opiskelijat ja eläkeläiset, joilla ei ole
säästöissä rahavaroja pahan päivän varalle.
Ajatusleikkinä voi pohdiskella, että miten reagoisivat työterveyshuollossa käyvät kansalaiset, jos heille yhtenä päivänä
sanottaisiin, että järjestelmä on muuttunut. Lääkärille on ilmoittauduttava kuusi viikkoa etukäteen, koskien myös äkillisiä sairastumisia. Uskon vahvasti, että erilaiset työntekijöiden
etujärjestöt reagoisivat välittömästi. Tuskin odottaisivat edes
viikkoa, saati kuutta. Tosin näillä edellä mainituilla vähäosaisilla ei juuri etujärjestöjä ole. Ja kuinka vaikkapa Potilasliitto
lakkoilisi? Panisi toimiston kiinni eikä vastaisi puhelimeen?
Tuskin kunnan- tai kaupunginhallitukset kutsuisivat valtuustojaan hätäkokouksiin.
Olen saanut myös lunta tupaan kun olen esittänyt Potilasliiton näkemyksiä esimerkiksi mediassa terveydenhuoltoomme
liittyen mm. terveydenhuollon ammattilaisilta, kuinka potilaat
ottavat kantaa eri asioihin hoitoonsa ja potilasturvallisuuteensa
liittyen näin voimakkaasti, eikö tämä heidän mielestään ole sopivaa? Mielestäni meidän pitäisi tehdä yhteistyötä ja parantaa
hoitoomme liittyviä asioita. Potilaat, samoin kuin kansamme
yleisemminkin, jakaantuu niihin, joilla on ja niihin, joilla ei
ole. Eipä uutta auringon alla. Taitaa jo Raamattukin todeta, että
”köyhät teillä on aina joukossanne”. Tosin opetus on siinä,
että heitä ei sovi jättää oman onnensa nojaan.
Surkeimmin tämä yhteiskunnan jakaantuminen tuntuu
elämän ehtoopuolella. Ikääntynyt väestö pyritään pitämään
mahdollisimman pitkään kotonaan. Laitoksissa on kuulemma paha olla. Ajatus sinänsä on hyvä, jos kotisairaanhoito ja
kotipalvelut toimivat. Valitettavan harvassa kunnassa nämä
asiat kuitenkaan ovat aivan kohdallaan. Kotona ei olekaan niin
hyvä olla ja asua, jos siellä joutuu pelkäämään, ei saa apua, jos
kaatuu ja jos kaiken kattaa musertava yksinäisyys.
Säästöt jyräävät muun yli. Esimerkiksi hoitajan ensiarvio
on keino säästää lääkärien aikaa, ja sitä kautta kuntien rahaa.
Aina sairaanhoitajan osaaminen ei kuitenkaan riitä hoidon
tarpeen arviointiin. Valviran virkamies totesi 11. päivä marraskuuta Sanomalehti Keskisuomalaisessa, että ”toimintakulttuurin pitäisi olla sellainen, että lääkäriä saa tarvittaessa
häiritä”. Haastattelun mukaan tarvittaisiinkin valtakunnalliset
ohjeet siitä, miten hoidon tarvetta arvioidaan. Nyt kunnilla
ja yksiköillä on kullakin omia ohjeitaan, joiden varassa toimitaan. Tämä heijastuu siis lopulta hoidon laatuun. Ja valtakunnallista laadunseurantajärjestelmäähän meillä ei monen
vuoden vaatimisen jälkeen vieläkään ole.
Valviran virkamiehen näkemykseen on silti helppo yhtyä
myös potilasnäkökulmasta katsottuna.
Valvira julkaisi 10. päivä marraskuuta raportin ”Sosiaalija terveydenhuollon valvonnan havaintoja”. Siihen kannattaa
tutustua. Sekin vahvistaa oikeiksi juuri niitä Potilasliitonkin
näkemyksiä, joita olemme kriittisesti eri yhteyksissä tuoneet
julki. Taistelua on siis syytä jatkaa. Periksi antamalla potilasjärjestöt voivat vain hävitä.
Siksipä näin vuoden lopussa on hyvä tuoda muutamia asioita esiin liittomme toiminnasta vuoden 2014 osalta. Lausuntoja
ja kannanottoja on annettu eri tahoille sosiaali- ja terveyssektoriin liittyen yhteensä 13 kpl. Lausuntojamme ovat saaneet
mm. Fimea, Oikeusministeriö ( OM ), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).
3
Suomen
lehti
Olemme olleet kuultavana Sosiaali- ja terveysministeriössä
mm. nyt pakettiin saadusta sote-uudistuksesta, henkilötietojen
käytöstä kliinisessä lääke- ja laitetutkimuksessa ( ns. suostumuksen peruuttamisen oikeusvaatimukset). Olemme myös
olleet mukana STM:n vakuutusasioita käsittelevässä neuvottelukunnassa.
Potilasliitto on ollut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) ”Potilasturvallisuutta taidolla”-ohjelman virallinen
yhteistyökumppani ja ollut mukana mm. valtakunnallisilla
”Potilasturvallisuuspäivillä 7.-8.4.2014” potilasnäkökulman
esiin tuojana.
KYS, Pohjois-Savon -sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelmassa olemme myös ohjausryhmän jäsenenä.
Kuluttajaparlamentin toimintaan ja istuntoihin olemme
edelleen osallistuneet aktiivisesti samoin kuin myös Fimean
lääkehoidonpäivän sekä ”Lääkeinformaatiota kuluttajille”työryhmiin.
Metropolia ammattikorkeakoulun asiakasvastaavakoulutuksen ohjausryhmän jäsenyys on myös tärkeä osa-alueemme.
Näemme tärkeänä sen, että myös sosiaali- ja terveyspalveluja
käyttävien näkemys tulee esiin suunnitellessa koulutusta näiden alojen ammattiryhmälle.
Media on nähnyt, että sosiaali- ja terveysalaa koskevien
tapahtumien keskiössä ovat potilaat ja myös heidän näkemyksiään ja ääntä on myös kuultava eri asioissa. Potilasliitto on
saanut lausunnoillaan ja toiminnallaan hyvää näkyvyyttä sanomalehdissä, netissä, radiossa ja televisiossa.
Paljon on siis tehty, mutta niinikään paljon on vielä tekemättä potilaiden ja kansalaisten asioiden edistämisessä sosiaali- ja terveyssektorilla. Mutta periksi emme anna. Emme
voi emmekä halua.
Pienen lepotuokion voinemme kuitenkin tässä vuoden loppupuolella suoda. Siksi haluan sydämestäni toivottaa Teille
kaikille:
Rauhallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta 2015
LEDARE
Paavo Koistinen
Ordförande för Finlands Patientförbund rf.
Sote står vid dörren
Ett historiskt och händelserikt år 2014 närmar sig sitt slut. I
synnerhet ur medborgarnas och patienternas synvinkel är året
historiskt. Händelserikt är det bl.a. därför att vi förväntade oss
den stora kommunreformen, men till sist och slut blev den inte
av. Sote-reformen fick vi i varje fall.
I början av maj blev jag hörd som representant Finlands Patientförbund när föreningarnas experter kallades för att höras.
Jag föredrog Patientförbundets ståndpunkt i den kommande
Sote-reformen. I mitt budskap – och hela förbundets budskap
- är kärnan att patienten är rangordning nummer ett: patienten
bör komma snabbt till läkaren när han behöver vård.
Under året har det inte skett någon förbättring i vården
eller i att få komma till läkaren. Denhär problematiken gäller
i synnerhet på vårt lands hälsocentraler. Köerna kan i värsta
4
fall vara sex veckor. Servicen används av mindre bemedlade
medborgare, alltså de som är utanför arbetslivet eller gör snuttarbeten med liten lön. Ett eget ”kast” bildas av studerande och
pensionärer, som inte har besparingar för sämre tider.
Vi kan göra en tankelek och begrunda, hur skulle medborgare som använder företagshälsovården reagera om man skulle
säga åt dem att systemet har förändrats. Man bör meddela
läkaren sex veckor på förhand om sitt insjuknande, även när
man insjuknar akut. Jag tror säkert att arbetarnas intressebevakare skulle reagera omedelbart. Troligtvis skulle de inte vänta
ens en vecka. För att inte tala om sex veckor. Nu är det bara
så att de nämnda mindre bemedlade knappast har intresssebevakande föreningar. Fastän Patientförbundet skulle strejka
eller stänga byrån och inte svara i telefonen, skulle ingenting
hända. Knappast skulle kommun- eller stadsstyrelserna kalla
sina fullmäktige till brådskande möten för den skull.
Jag har blivit påtalad när jag har presenterat Patientförbundets åsikter i medierna om vårt hälsovårdssystem t.ex. av bl.a.
hälsovårdens yrkesmänniskor, när då patienterna tar en klar
ställning till sin vård och patientsäkerheten, är det inte enligt
deras åsikt lämpligt. Enligt min mening borde vi samarbeta
och förbättra de moment som hänför sig till vården. Patienterna, likadant som befolkningen i allmänhet, fördelas i dem som
har och de som inte har någonting. Det är ju inget nytt under
solen. Redan i Bibeln sägs det att ”de fattiga som finns bland
eder”. Lärdomen finns däri, att de inte bör lämnas åt sitt öde.
Den bedrövligaste samhällsindelningen tycks finnas på livets aftonsida. Den åldrande befolkningen försöker man hålla
så länge som möjligt i hemmet. På institutioner har man så
illa att vara. Tanken som sådan är bra, om hemsjukvården och
hemvården fungerar. Det är beklagligt att det är så få kommuner där omständigheterna är sådana att det fungerar. Det är inte
alls så bra att vara och bo hemma om man är rädd för att inte
få hjälp om man faller eller om man lider av extrem ensamhet.
Sparkraven kör över allt annat. Till exempel skötarnas förstavärdering av patienten är ett sätt för att spara läkarens tid och
till lika kommunens pengar. Tyvärr räcker inte alltid sjukskötarens kunskap till för utvärderingen av vården. Valviras
tjänsteman konstaterade den 11 november i tidningen Keskisuomalainen, att ”vårdkulturen borde vara sådan att läkaren
kan vid behov få störas” Enligt intervjun borde det finnas
nationella anvisningar om hur vårdbehovet skulle konstateras.
Nu har kommunerna och enheterna sina egna anvisningar enligt vilka man fungerar. Dethär återspeglar sig till sist och slut
i vårdens kvalitet. Nationella kvalitetsuppföljningssystem har
vi inte ännu, trots att vi har krävt dem i många år.
Det är lätt att hålla med Valviras tjänsteman även sett ur
patientsynvinkel. Valvira publicerade den 10 november en rapport ”Social- och hälsovårdens iakttagelser i övervakningen”
Det lönar sig att bekanta sig med den. Den bekräftar verkligen
de åsikter som Patientförbundet har och som vi har kritiskt har
framfört. Striden fortsätter. Genom att ge efter kan patientföreningarna endast förlora.
Därför är det bra att i slutet av året ta fram några saker som
har hänt i förbundet under år 2014. Utlåtande och ställningstagande som hänför sig till social- och hälsovårdsektorn har
getts totalt 13 stycken. Fimea, Justitieministeriet, Social-och
hälsovårdsministeriet har bl.a. fått utlåtandena.
Vi har blivit hörda i Social- och hälsovårdsministeriet bl.a.
om sote-reformen. användningen av personaluppgifter i kliniska medicinska- och instrumentiellaundersökningar (sk rättelse
upphävningen av medgivande). Vi har också medverkat i förhandlinsdelegationen vid SHM om försäkringsfrågor.
Patientförbundet har medverkat och varit en officiell samarbetspartner i THL:s ”patientsäkerhet med färdighet”
Föreningen har också deltagit i Patientsäkerhetsdagarna
7-8.4.2014 och fört fram patientåsikterna. I KYS, Norra
Savolax sjukvårdsdistrikt är vi också med i styrgruppen för
produktionsprogrammet.
I Konsumtionsparlamentets verksamhet har vi aktivt deltagit likaså i Fimeas medicinska vårddag och arbetsgruppen
”Medicinsk information för brukare”.
Styrgruppen vid Metropolia yrkeshögskola för kundsansvarigutbildning är också en viktig del av vårt delområde. Vi
anser att det är viktigt att även social- och hälsovårdens brukare får föra fram sin åsikt och röst och blir hörd i olika frågor.
Patientförbundet har med sina utlåtanden och sin verksamhet
fått synlighet i tidningar på nätet, radio och television.
Mycket har blivit gjort men ändå är mycket ogjort för patienter och befolkningen som skulle förbättra situationen inom
social- och hälsovården. Men vi ger inte efter. Vi kan inte och
vi vill inte.
En liten vilostund torde vi kunna unna oss i slutet av året.
Därför önskar jag Er alla:
En Riktigt God Jul och
Ett Gott Nytt År 2015
5
Suomen
lehti
SOTE,
Harvinaiset sairaudet
Susanna Huovinen
peruspalveluministeri, STM
Sote-uudistuksen tarve on tunnistettu
jo pitkään. Vain ratkaisut ovat antaneet
odottaa itseään. Nyt on vihdoin päästy
kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä eteenpäin. Kun olen kiertänyt
ympäri Suomea, viesti on ollut selkeä:
tehkää jo päätöksiä, kukaan ei jaksa tätä
edistämisen kehittämistä. Minkäänlainen
aikalisä ei tipauta meille taivaasta sellaista mallia, jolle kaikki hurraisivat. Parlamentaarisessa ohjausryhmässä
olemme ottaneet huomioon esitettyjä
huolia ja etsineet niihin ratkaisuja. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat tukeneet viiden sote-alueen
mallia, jolla vähennetään radikaalisti
palveluiden järjestämisestä vastuussa
olevia tahoja. Näin saadaan palveluihin
tasa-arvoa ja osaamista sinne, mistä se
vielä uupuu.
Selvää on, että palvelurakenteen uudistaminen on prosessi. Se ei tule valmiiksi pelkällä sote-järjestämislailla.
Tarvitaan paljon muutoksia työtapoihin,
johtamiseen ja rahoitukseen. Yhtä selvää
on myös se, että jollemme nyt uskalla
tehdä muutoksia palvelurakenteeseen,
edessä on julkisten hyvinvointipalvelujen edelleen näivettyminen. Tällaista
tulevaisuutta en usko yhdenkään suomalaisen toivovan.
6
Uudistamisen keskeisenä keinona on
sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erikoispalvelujen mahdollisimman laaja integraatio. Nykyisin hallinnollisesti erillään toimivien palvelujen
integraatio parantaa palveluketjuja ja
palveluprosesseja. Kun meillä on tällä
hetkellä lähes 200 järjestämisvastuullista tahoa, järjestelmä on liian pirstaleinen. Voi hyvin kysyä, kuka tätä konetta
ohjaa. Tämän vuoksi uudistus on välttämätön.
Vuosina 2015–2017 toimeenpantavan
sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat
sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudistuksen
pitää myös vahvistaa peruspalveluja ja
toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava
palvelurakenne.
Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnilta viidelle sote-alueelle. Sote-alueet
ovat kuntayhtymiä, joihin jokaisen kunnan tulee kuulua. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa niin harvinaisiin sairauksiin
liittyvien kuin kaikkien muidenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta. Kuntayhtymä vastaa myös laadun, määrän ja
vaikuttavuuden seurannasta. Sote-alue
päättää alueen tuotantorakenteesta ja
tuotantotavoista ja vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käytöstä sekä kielellisten oikeuksien
toteutumisesta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu tulee olemaan kuntayhtymillä, joita muodostettaneen kaikkiaan
yhdeksäntoista. Näistä päättää sotealue. Tuottamisvastuun edellytyksenä
on tehtävien kannalta riittävä henkilöstö
ja muut voimavarat sekä kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista,
kuntouttavista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtenäisenä
kokonaisuutena.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä säätää palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuusta, hallinnosta,
rahoituksesta ja valvonnasta. Palvelut ja
niiden sisältö määräytyvät edelleen erityislakien perusteella, kuten esimerkiksi
terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain,
mielenterveyslain ja lastensuojelulain
perusteella.
Viime keväänä sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjausryhmä luovutti
ministeriölle ehdotuksensa harvinaisten
sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi.
Sen jälkeen on perustettu uusi työryhmä
suunnittelemaan ehdotusten toimeenpanoa ja osin myös toteuttamaan ohjelmaa. Kansallisen ohjelman tavoitteena
on, että henkilö voi harvinaissairaudesta
huolimatta elää täysipainoista ja omiin
valintoihinsa perustuvaa elämää. Lisäksi
hänen pitää saada asianmukaista hoitoa
ja kuntoutuksen lisäksi myös psykososiaalista tukea.
Nykyisellään sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut eivät tyydyttävästi vastaa
harvinaissairaiden tarpeisiin. Sote-uudistukseen sisältyvällä palvelujen integraatiolla pyritään juuri siihen, että myös
harvinaissairaiden tarpeet pystytään huomioimaan kokonaisvaltaisemmin.
Harvinaissairaita ja heitä edustavia
potilasyhdistyksiä on tärkeä saada mukaan palvelujärjestelmän kehittämiseen.
Tämä on yksi kansallisen ohjelman keskeisiä periaatteita. Vain siten palvelujärjestelmää voidaan kehittää sellaiseksi,
että se vastaa harvinaissairaiden tarpeita
ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Asiakaslähtöisyyden painottaminen soteuudistuksessa tukee tämän tavoitteen
toteutumista.
Simulaatio haastaa kirurgikoulutuksen oppipoikamallin
Kohti parempaa
potilasturvallisuutta
Minna Silvennoinen
KM Minna Silvennoisen kognitiotieteen
väitöskirjan ”Kirurgisten taitojen harjoittelu simuloidussa ja autenttisessa ympäristössä, asiantuntijuuden kehittymisen
haasteet laparoskopiaharjoittelussa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti
Dr. Italo Masiello (Karolinska Institutet,
Tukholma) ja kustoksena professori Pertti Saariluoma. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Minna Silvennoinen tutki väitöksessään kirurgien työskentelyä ja tähystysleikkaustaitojen oppimista kahdessa
ympäristössä, leikkaussalissa ja simulaatioympäristössä, sekä arvioi kirurgikoulutuksen muutostarpeita. Tulokset
osoittavat, että simulaatioharjoittelun
toteuttamisen onnistuminen sairaaloissa
edellyttää merkittäviä muutoksia kirurgian oppimis- ja harjoittelukulttuuriin.
Perinteisesti kirurgiaa on opetettu
sairaaloissa oppipoikamallilla, jossa erikoistuvat kirurgit oppivat työn ohessa
seuraamalla kokeneempia kollegojaan.
Leikkaussalityöskentelyssä erikoistuvat
lääkärit joutuvat tekemään samanaikaisesti useita motorisia ja päätöksentekoon
liittyviä, vaativia toimintoja, jolloin heidän kapasiteettinsa on koetuksella ja virheiden ja riskien todennäköisyys kasvaa.
- Tästä johtuen ainakin leikkaustaitojen opettelun alkuvaiheessa olisi turvallisempaa ja riskittömämpää, niin potilaan
kuin erikoistuvan kannalta, harjoitella
simulaatioympäristössä, Silvennoinen
ehdottaa.
Kirurgien osaamisen haasteet ovat jatkuvasti kasvaneet ja samaan aikaan erikoistumisaikaa sairaaloissa on lyhennetty. Kuinka tällä yhtälöllä on mahdollista
ylläpitää hyvää potilasturvallisuutta? Kirurgien koulutuksessa tulisi lisätä teknologian käyttöönottoa, sillä leikkaustaitojen harjoitteluun on saatavilla simulaattoreita, joilla on mahdollista harjoitella
potilasturvallisesti.
Vaikka simulaatiota voidaan käyttää
hyvin monipuolisesti terveydenhuollon
ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksessa, on tietokonepohjaisten kirurgisten leikkaussimulaattoreiden käyttö
Suomessa edelleen kovin vähäistä. Tämä
johtuu siitä, että niiden käyttösuositukset ovat puutteellisia tai vaikeaselkoisia
ja toisaalta taas siitä, että erikoistumisvaiheeseen ei sairaaloissa ole olemassa
varsinaista opetussuunnitelmaa. Useassa Pohjoismaassa ollaan huomattavasti
Suomea pidemmällä terveydenhuollon
simulaation hyödyntämisessä. Uusien koulutusmallien käyttöönotto on
vaativaa ja resursseja vievää ja asettaa
haasteita terveydenhuollolle. Jokainen
investointi laadukkaaseen koulutukseen
on kuitenkin askel kohti entistä parempaa potilasturvallisuutta. Tutkimuksessa
merkittävimmäksi simulaatioharjoittelua
tukevaksi tekijäksi nousi sairaalan tarjoama tuki työssä oppimiselle.
Tietämystä näistä asiantuntijuuden
erityisvaatimuksista ja leikkauksiin liittyvistä riskeistä ja virheistä tulisi lisätä,
jotta voitaisiin edelleen parantaa potilasturvallisuutta ja ymmärrystä siitä, miten
kirurgeja tulevaisuudessa tulisi sairaaloissa kouluttaa. Tältä pohjalta voidaan
kehittää koulutusta ja toimintamalleja,
jotka ehkäisevät virheitä ja läheltä piti
-tilanteita leikkaussaleissa.
Helposti ajatellaan, että kirurgin
asiantuntijuus koostuu suurelta osin
motorisesta taitavuudesta, mutta niin
sanottujen ei-teknisten taitojen osaaminen on vähintään yhtä tärkeää. Kirurgin
rooli leikkaussalissa on johtaa moniammatillista tiimiä, joten sen vuoksi oman
suorituksen, tilanteen ja resurssien arviointikyky, ongelmanratkaisu- ja tiimityötaidot korostuvat yhä enemmän, kertoo
Silvennoinen.
Silvennoisen tutkimustyön pohjalta
kehitetty ”Lupa leikata” -koulutusmalli on käytössä Keski-Suomen keskussairaalassa. Siinä erikoistuvat lääkärit
harjoittelevat ohjatusti leikkaustaitojen
perusasiat simulaattorilla ennen leikkaussaliin pääsyä.
Tutkimusta ovat tukeneet Keski-Suomen keskussairaala sekä COMAS -tutkijakoulu.
Lisätietoja:
Minna Silvennoinen,
puh. 045-6776 349/0400-248 114,
[email protected]
Viestintäharjoittelija Birgitta Kemppainen, puh. 040 805 4483, tiedotus@
jyu.fi
Minna Silvennoinen kirjoitti ylioppilaaksi Kiteen lukiosta vuonna 1995.
Silvennoinen valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Kun Keski-Suomen
keskussairaalan kirurgit ehdottivat yliopistolle yhteistyötä simulaatioita hyödyntävien koulutusten aloittamiseksi
vuonna 2005, Silvennoinen aloitti työt
tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tutkimusavustajana, josta hän jatkoi kognitiotieteen tutkijana. Aikuiskouluttajan
7
Suomen
lehti
pedagogiset opinnot Silvennoinen suoritti väitöskirjatyönsä ohessa vuonna 2007.
Vuodesta 2008 alkaen Silvennoinen
on toiminut tutkimustyönsä ohella koulutussuunnittelijana Keski-Suomen keskussairaalan Tietotaitopajassa sekä tutkinut ja kehittänyt simulaation käyttöönottoa terveydenhuollon koulutuksissa. Hän
on tutkinut leikkaushoitajien tietokoneavusteista oppimista ja potilasohjausta
sairaalaympäristössä PIUHA-hankkees-
sa vuosina 2010-2014, ja moniammatillisia simulaatiokoulutuksia Meilahden
sairaalan yhteistyöprojekteissa vuosina
2010-2013.
Vuonna 2013 hän oli toimittamassa
ensimmäistä suomenkielistä käsikirjaa
”Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa”. Syksyllä 2013 Silvennoinen työskenteli tutkijavaihdossa Kööpenhaminan simulaatiokeskuksessa, DIMS:ssä.
Samana vuonna hän perusti terveyden-
huollon simulaatiokoulutuspalveluja tarjoavan yrityksen, MinSim Oy:n.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä
Studies in Computing, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2014, 82 s. + sisällytetyt artikkelit, ISSN: 1456-5390; 195,
ISBN: 978-951-39-5823-7 (nid.) ISBN:
978-951-39-5824-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@
library.jyu.fi
Vertaistukikoulutusta tukipuhelimissa ja –ryhmissä toimiville sekä
yhdistysten uusille vertaistukitoimintaa tekeville jäsenille.
Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä pitää tiivistää. Kolmannen sektorin voimavarat
on hyödynnettävä paremmin julkisen sektorin toiminnoissa. Suomen Potilasliitto haluaa omalla koulutuksellaan löytää vertaistukitoiminnan osaamista ja taitoja tarvitsevia ja siitä kiinnostuneita ihmisiä.
Tavoitteemme on potilaskeskeinen toiminta. Toimiva vertaistuki voimaannuttaa sekä potilaan että
hänen läheisensä. Koulutuksessa opimme asiantuntijoilta ja toisiltamme.
Tämän vuoden koulutuspäivät ovat 24.01. ja 31.01.2015.
Koulutuspaikka on Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.
Lauantaipäivien koulutusajat ovat klo 09.30 – 15.30. Lounastauko sisältyy päivän ohjelmaan klo 12.00 – 13.30.
Ohjelma:
24.01.2015 klo 09.30-09.40
Koulutuspäivien avaus
klo 09.40-12.00
Voimaantuminen
Terveystieteiden tohtori Irma Kiikkala
klo 12.00-13.30
Lounas
klo 13.30-15.00
Jaksaminen ja voimaantuminen sairaudesta Tampereen komediateatterin perustaja, näyttelijä Esko Raipia (mm. TV:n Metsolat -sarjan pankinjohtaja): ”Kuinka olen selviytynyt sairauksistani”
31.01.2015 klo 09.30-12.00
Potilasturvallisuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmasta
kehittämispäällikkö Ritva Inkinen
klo 12.00-13.30
Lounas
klo 13.30-15.00
Potilasjärjestöjen vertaistukitoiminta potilaille ja läheisille
TtM, projektijohtaja Anu Toija
klo 15.00-15.30
Palautekeskustelut ja todistusten jako
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.01.2015 mennessä Inger Östergårdille puh. 050-5557780 tai [email protected]
8
OJANNE POHTII
Terveyttä
mietiskelyllä
Olen kahdella tavalla sairas ihminen: ensiksikin olen tietoteknisesti vajaaälyinen,
enkä hallitse tietokoneiden suuria mysteerejä. En ole viitsinyt opetella käyttämään digitaalisia kameroita, kun filmiäkin vielä saa kaupasta ja puhelimeni on
vanhanaikainen Nokia; sellaisia lasten ja
vanhojen veteraanien malleja. Vaiva on
todettu, mutta sen kanssa voi mainiosti
elää. Toinen vaivani on patologinen uteliaisuus. minusta ei siis tullut toimittajaa
siksi, että olisin halunnut jalosti etsiä ja
jakaa kansalaisille infotrmaatiota, vaan
silkka ja itsekäs uteliaisuus.
Jälkimmäinen vaiva on vaikeampi arjen kannalta. Ensinnäkin on pakko ottaa
vastaan jatkuvasti kaikenmoisia työtehtäviä, että pääsee uppoutumaan kaikenlaiseen uuteen ja jännittävään. Kun olin paikallisradiotoimittajana nuorena poikana
oli kivaa päästä jututtamaan poliitikkoja,
vanhaa jääkäriä, Marskin adjutanttia,
näyttelijälegendoja tai perverssejä tyyppejä. Lehtialalla onnistuin tuppaamaan
itseni työn varjolla paikkoihin, mihin ei
muuten pääse: Tuomiokirkon kupoliin,
palotorniin tai Helsingin aseman torniin.
Onnettomuudekseni olen vain patalaiska.
Tästä syntyy ristiriita, joka edellyttää luovuutta. Niinpä aikanaan rakensin kahden
viikon ohjelmasarjan radiossa, kun minut
jätettiin väestösuojaan kahdeksi viikoksi
eväiden ja kirjapinon kanssa. Sain loikoilla ja lueskella kaksi viikkoa kaikessa
rauhassa, kun vain muistin puhelinraportit suoraan lähetykseen kahdesti päivässä.
Sittemmin tarvitsin pidemmän lomaajan ja masinoin kuukauden kestävän sar-
jan radioon. Oleilin 15 m2 hirsimökissä,
jossa oli radion studiopöytä, suihku ja kemiallinen WC. Koko hökötys oli Vantaan
Tammistossa olevassa marketissa. Minä
tein ohjelmaa, söin talon ruoat ja luin kirjoja. Kansa katseli. Samaan aikaan tuli
elokuva ”Uhrilampaat” elokuvateattereihin, joten olin tavallaan tuulipukukansan
Hannibal Lecter lasikaapissaan.
Kuten lukija huomaa, alan jorista menneisyyden asioista. Johtopäätös on oikea:
olen vanhenemassa ennen aikojani, kun
lässytän menneistä. Itsekin olen sen havainnut. Aika on armoton. Tätä kirjoittaessani olen esimerkiksi puolikuuro pahan vilustumisen takia ja syön kuin pupujussi, koska poskihampaani kiskottiin
pois yläleuasta. Nuo kuusi hampia ovat
nyt muistona kirjekuoressa. hautaan ne
kuuden tammen juurelle ensi kesänä datsallani. Ainakin hampaani saavat kunnialliset hautajaiset, itsestäni kun en tiedä.
Näillä sentään jauhettiin monta kuormaautollista hyvää ruokaa näiden 51 vuoden
aikana.
Koetan kuitenkin lukemalla pysyä
ajan tasalla siitä, mikä olisi terveydelleni
eduksi. Uteliaisuuttani olen lukenut paljon, mutta olo ei kohene. Useimmat jutut
tuovat vain tuskaa tullessaan. Niissä kun
otsikot jo alkavat pelottavasti: ”Syötkö
oikein?” ”Nukutko oikein?” ”Hengitätkö
oikein?” ”Suuteletko oikein?” Tai vaikka: ”Pesetkö vaatteet oikein?” Tarkkaan
artikkelit luettuani huomaan, että kaikki
on tehty väärin. Kaiken huippu oli se, että
vanhempieni lemmiskelyn hetki, jolloin
sain biologisesti alkuni, vaikuttaa tervey-
teeni. Tämän nyt tietenkin pöllömpikin
tajuaa, kun on olemassa niin sanottuja
perintötekijöitä, mutta että lemmenhetken säätila vaikuttaa minun terveyteeni!
Nyt koetan saada epätoivoisesti selville,
oliko heinäkuun aika vuonna 1962 kovasti sateinen. Oliko yöpakkasia? Ukkostiko kovasti tai oliko ehkä sumuista
ja märkää?
Tässä sitä sitten lueskellaan kaikenlaisista etiäisistä ja poppakonsteista, joilla
pitäisi pyrkiä kohentamaan vaappuvaa
terveydentilaa. Tähän mennessä on onnettomuuksissa murtunut nilkka ja ranne, polvilumpio pitänyt kiinnittää uudelleen, tyrää leikata, verkkokalvoa parsia
ja kiskoa purukalustoa urakalla. Onneksi
alkuun mainittu uteliaisuuteni innostaa
etsimään yhä hauskempia ja jännittävimpiä poppakonsteja. Paras on mielen
tasapainoon tähtäävä mietiskely, jolla
poistetaan pahaa stressiä ja ylläpidetään
terveyttä. Näin keho elpyy ja terveys kohenee. Vaikka vanhempani olisivat saattaneet minut alulle raesateessa, vaikka pesisin pyykkini kuinka väärin, hengittäisin
haukkomalla tai pussaisin hölmösti, niin
mietiskelyllä se terveys paranee.
Päätänkin tämän pakinan tähän ja
alan mietiskellä, rupeaisinko lukemaan
dekkaria, katsomaan vanhoja komedioita
you tubesta tai keittäisinkö tsajua itselleni. Pääasia on, että ei pingota. Ja jos
epäilee, että tekee jotakin väärin, niin
on varman päälle pelaamista, että ei tee
mitään, niin ei tee väärinkään. poikkeus
kuitenkin: hengittää kannattaa, vaikka
väärinkin.
9
Suomen
lehti
LUKIJOILTA JA POTILAILTA
Inka Svahn
Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen
Omaishoitaja tarvitsee vapaansa
Seurasin eräänä aamuna Aamusydämelläohjelmaa. Siinä puhuttiin omaishoitajista
ja haastateltavina oli muutama omaishoitajana toimiva henkilö. Huomioni kiinnittyi omaishoitajien esittämään huoleen
siitä, miten he eivät voi nauttia lakisääteisistä lomapäivistään joita on kirjattu 3/kk.
Ei ole hoitajia tai hoitopaikkaa!
Itse toimin omaishoitajan sijaisena
mainitut 3 päivää kuussa saaden siitä
palkkaa. Kunta maksaa palkan. En tiedä
onko tällainen mahdollisuus jokaisessa
Suomen maan kolkassa, mutta sitä kannattaa tiedustella. Ainakin tässä kunnassa
asiat omaishoitajien kannalta on hoidettu
hyvin. Omaishoitaja voi itse hankkia henkilön, jonka haluaa omaistaan hoitavan.
Sitten vaan tekemään asiasta kirjallinen
sopimus kunnan/kaupungin kanssa ja työ
voi alkaa. Sovitaan etukäteen päivät, jolloin omaishoitaja haluaa vapaata. Hän voi
lähteä minne huvittaa tai vaikka vaan olla
kotona lukemassa kirjaa kun sijainen hoitaa hommat. Jos omaishoitaja haluaa lähteä vaikkapa ulkomaille, hän voi senkin
tehdä. Päiviä voi nimittäin niputtaa esim.
niin, että pitää yhtenä kuukautena kolmen
kuukauden päivät jne.
On todella tarpeellista että omaishoitajat saavat vapaansa. Ei kukaan jaksa
olla työssä aamusta iltaan, yöstä ja kuukaudesta toiseen ilman hengähdystaukoa.
Näin tuntuu nyt kuitenkin olevan monen
omaishoitajan kohdalla. Kuntien tulisikin tiedottaa kaikista mahdollisuuksista
omaishoitajien työn helpottamiseksi. Lisäksi kotiin saatu apu on paras apu mitä saada voi. Monet muistisairaat voivat
paremmin kotihoidossa. Oman hoidettavanikin kohdalla aiemmin oli käynyt
niin, että laitoshoidossa ollessa oli mennyt huonompaan kuntoon mikä lisännyt
omaishoitajan työtä kotiin palattua!
Omaishoitajat tarvitsevat vapaansa. On
tärkeää että he itse pysyvät kunnossa jaksaakseen haastavassa roolissaan. Täytyy
myös muistaa että omaishoitajat säästävät
yhteiskunnan rahoja joten heitä kannattaa
ja pitää tukea!
Jos perheellä ei ole ketään tuttavaa
lähipiirissään joka voisi palkkaa vastaan
toimia sijaisena, hoitajiakin on työttöminä
ja nykyään voi 300e /kk hankkia ilman
että menettää työttömyyspäivärahaa joten
uskon että tällainen työ voisi houkuttaa.
Sikälimikäli asuinpaikassa on käytäntö, jossa tästä työstä maksetaan palkkaa!
Kutsu varsinaiseen kokoukseen
Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainenkokous pidetään 19.03.2015 klo 15.00 alkaen,
paikkana Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.
Esillä sääntöjen mukaiset asiat.
Suomen Potilasliitto ry/hallitus
Kallelse till ordinarie möte
Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den 19.03.2015 kl 15.00 på Suomen Potilasliitto ry,
Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.
På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda.
Finlands Patientförbund rf/styrelsen
10
Suomen Potilasliitto ry:n
jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät
De Sjukas Väl rf
Ordf. Inger Östergård 050 555 7780
[email protected]
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY
Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
toimisto
09 711050
tukipuhelin
040 828 0000
[email protected]
www.psa.fi
Pj. Paavo Koistinen
0400 682 337
[email protected]
Exitus ry
Pj. Jaakko Ojanne
041 461 6886
[email protected]
www.exitus.fi
Suomen Amyloidoosiyhdistys ry
[email protected]
www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi
puh. 045 877 4411 (tiistaisin klo 18-20)
Pj. Matti Haimi
0400 329664
Suomen Sähköyliherkät ry
PL 1040, 04431 Järvenpää09 2796 3680
Pj. Erja Tamminen
[email protected]
www.suomensyh.fi
Trasek ry
PL 202, 00531 Helsinki,
puh. 041-546 1565
www.trasek.net
Pj. Antti Karanki, [email protected],
Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry
www.imppu.fi
Pj. Jari Kervinen 045 855 2534
(ke, to klo 16-20)
[email protected]
REDY ry
Pj. Jenni Arteli
[email protected]
www.redy.inf
045 341 8691
Suomen Inkon ry
Pj. Kyllikki Koistinen 050 592 3610
[email protected]
www.suomeninkon.fi
Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat
Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.),
Jaakko Ojanne, Inger Östergård
Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen
(puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård
Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen
(puh.joht.), Jaakko Ojanne
11
Suomen
lehti
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu
eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä
sairastumisriskissä olevia.
Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen
ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa.
Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta
Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta
asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy.
Helsinki
Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo 16.30. Ovet
sulkeutuu klo 17.00
Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, A-talo, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo 17.00
www.psa.fi
Tukipuhelin 040 828 0000
– TUKEA JA TIETOA
Maksuttomat kuntoutuskurssit
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden
syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin
B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus
Kelaan.
Virkistystoiminta
Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin,
liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa.
Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta.
Lisätietoja:
PSA-näytteenotto
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY
Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
Puh. 09 711 050
Toimisto on avoinna
Ma10.00–17.30
Ti09.00–16.30
Ke10.00–17.30
To09.00–16.30
Pe09.00–16.30
Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen
ja siihen voi soittaa 24 h
sähköposti: [email protected]
www.psa.fi
Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo 15.30–17.30 välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla
selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea.
Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole
maksettu v. 2014, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa.
Espoo
ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen
torstai parillisina viikkoina, klo 17.30
Naisten ryhmä
kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo 16.30 Töölön
palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33.
Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen
Tiistaina 24.03.2015 klo 16.30 alkaen, Töölön palvelukeskuksessa, Töölönkatu 33, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat.
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n hallitus
12
Eturauhassyövän uudet hoitomenetelmät ja
tulevaisuuden näkymät
Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala
Perustaja, sädehoidon ylilääkäri,
LT, kliinisen onkologian dosentti
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri
Kansainväliseen tutkimusrekisteriin
(clinicaltrials.gov) on kirjattu kaikkiaan
2989 eturauhassyöpätutkimusta, joista
259 käsittää kastraatioresistentin eturauhassyövän interventiotutkimuksia. Niissä
tutkitaan noin sadan eri lääkeyhdisteen
(taulukko 1) vaikutuksia potentiaalisina
uusina eturauhassyövän lääkehoitoina.
Joitain niistä on jo käytetty muiden syöpien hoidossa. Osa on tuttuja nimiä eturauhassyöpälääkkeinä, mutta niille haetaan
uudenlaista käyttöä esimerkiksi kombinoituina muihin hoitoihin. Tämän lisäksi
on liuta uusia lääkemolekyylejä, joilla ei
vielä ole edes nimeä, vaan ne kantavat
tunnistimenaan joitain kirjain- ja numerolyhennelmiä. ODM 201 esimerkiksi on
suomalaisen Orionimme kehittämä Orion
Development Medicine 201, joka on jo
päässyt viimeiseen kolmanteen vaiheeseen, minkä perusteella lääkkeelle odo-
tetaan aikanaan haettavan myyntilupaa.
Paljon on uutta toivoa siis.
Eturauhassyövän luonnollinen kulku
tunnetaan erittäin hyvin. Yksittäisen potilaan kohdalla ei kuitenkaan koskaan voida arvioida tarkasti mitä asioita milläkin
aikataululla lopulta tulee tapahtumaan.
Positiivisinta eturauhassyövän hoidossa
on se, että luustoonkaan levinneenä syöpä
ei välttämättä tänä päivänä juurikaan lyhennä miesten keskimääräistä elinaikaa.
Syöpää voidaan hoitaa varsin tehokkaasti
ja nykyään myös monipuolisesti. Perinteisesti levinneen syövän hoito on käsittänyt erilaisia hormonihoitoja yksitellen
lääkkeitä vaihtaen niin kauan, kun hoitovastetta on suinkin saatu. Sen jälkeen
on voitu tehdä vielä niin sanottu hormonihoidon lopetuskokeilu. Aika monella
syövän eteneminen pysähtyy muutamaksi kuukaudeksi pelkästään lopettamalla
hormonilääkityksen antaminen. Tätä kutsutaan Withdrawal-ilmiöksi.
Perinteinen levinneen eturauhassyövän hoito alkaa hormonihoidolla, yleensä kastraatiolla, joka edelleen joissain
harvoissa tapauksissa voi merkitä kivesten poistamista kokonaan leikkauksella. Useimmiten kastraatio toteutetaan
kemiallisesti joko LHRH- agonisti tai
-antagonisti pistohoitoina, johon voidaan
harkinnan mukaan lisätä antiandrogeeni bikalutamidi tehon maksimoimiseksi
ikään kuin vyö ja henkselit -periaatteella.
Muita hormonihoitoja ovat esimerkiksi
syproteroni asetaatti ja estramustiini tai
flutamidi. Kun hormonihoidot eivät enää
tehoa, kutsutaan tautia kastraatioresistentiksi. Kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää arvioidaan Pohjoismaissa sairastavan
noin 20 000 miestä. Tällöin viime vuosiin
asti hoitona seurasi sytostaattihoito. Mitoksantroni oli ensimmäinen sytostaatti,
jonka osoitettiin vähentävän syövän aiheuttamia oireita, mutta se ei pidentänyt
elinaikaa. Toisaalta jälkeenpäin on arvioitu, että kyseisissä tutkimuksissa oli liian
vähän hoidettuja miehiä, jotta tilastollista
elinaikaeroa olisi voitu saadakaan esiin.
Dosetakseli osoittautui ensimmäiseksi
elinaikaa pidentäväksi hoidoksi ja siitä on
muodostunut kastraatioresistentin eturauhassyövän ensilinjan hoitovalinta. Sytostaattihoidon rinnalle on kuitenkin löydetty uusia tehokkaita, elinaikaakin pidentäviä hormonilääkkeitä vielä kastraatioresistentissä vaiheessa. Zytiga-abirateroni
ja Xtandi- entsalutamidi ovat tehokkaita
vielä sytostaattihoidon jälkeenkin.
Tänä kesänä tulevaisuuden hoitokäytäntöjä ja hoitostrategia-ajattelua ehkä
eniten muuttava tutkimus kuitenkin toi
esiin, että metastaattisessa eturauhassyövässä kannattaa ensimmäinen sytostaattihoitojakso käydä läpi jo aikaisemmassa
vaiheessa. Kuusi sykliä dosetakseli-sy-
13
Suomen
lehti
tostaattihoitoa yhtaikaa kastraatiohoidon
kanssa aloitettuna nimittäin pidensi miesten elinaikaa merkittävästi. Dosetakselin
jälkeen on vielä käytettävissä myös uusi
sytostaatti, kabatsitakseli, jolla on myös
etuja dosetakseliin verrattuna.
Jevtana-kabatsitakseli läpäisee veriaivoesteen ja tehoaa siten myös mahdollisiin aivometastaaseihin. Jevtanan
esilääkitys on helppo ja tutkimusten sekä
omankin kokemukseni mukaan se aiheuttaa dosetakselia vähemmän neuropatiaa
eli hermojen kärsimystä, turvotusta on
vähemmän ja samoin kynsimuutoksia,
hiustenlähtöä ja väsymystä.
Tänä vuonna on myyntiluvan saanut
lisäksi uusi radiolääke Xofigo-radium
223, jota ryhdyttiin alunperin kehittämään samarium-radiolääkkeen rinnalle
ensisijaisesti kivunhoitoajatuksella. Jo
tutkimuksen välianalyysissa paljastui
kuitenkin, että tällainen lähestymistapa
luustoon levinneessä eturauhassyövässä
on elinaikaa pidentävä. Uuden radium
223 -radiolääkkeen etuina aiemmin paljon käytettyyn samariumiin verrattuna
on se, että lyhyen kantaman alfasäteilijä aiheuttaa vähemmän luuydinvauriota
ja samalla kuitenkin tappaa syöpäsoluja
aiheuttamalla DNA-kaksoisketjun katkeamisia.
Ensimmäinen elinaikaa pidentävä immunoterapia rokotehoito tuli käyttöön
USA-ssa jo 29.4.2010, mutta sitä ei ole
vieläkään saatavilla Euroopassa eikä sen
käyttö ole USA:ssakaan lisääntynyt merkittävästi. On spekuloitu, että rokotteen
keskeisen tutkimuksen kontrolliryhmän
miesten hoitotulos olisi saattanut jäädä
huonommaksi plasebotoimenpiteiden
aiheuttamien haittojen vuoksi, kyseenalaistaen samalla rokotteen tehonäyttöä.
Toisaalta hoitokerta maksaa n. 100 000€,
mikä rajoittanee ainakin jossain määrin
tämän hoidon käyttöhalukkuutta.
Suomessa eturauhassyövän odotettavissa oleva viiden vuoden elossaolotodennäköisyys on huippuluokkaa, n. 95%.
Samanaikaisesti eturauhassyöpään kuitenkin kuolee vuosittain yli 850 miestä.
Varsinainen haaste eturauhassyövän hoitoja ajatellen Suomessa on se, että Syöpärekisterin tilastojen mukaan tällä hetkellä
paikallisessa vaiheessa löydetään vain
52 % eturauhassyövistä, kun USA:ssa
paikallisena eturauhassyöpä löydetään
peräti 82 %:lla. USA:ssa kohtalokkaaksi
muodostuvan metastaattisen eturauhassyövän osuus on sairauden toteamisvaiheessa vain 4 %. Suomessa syöpä löydetään metastaattisessa vaiheessa jopa
tuhannella miehellä joka vuosi. Kuten
jo edellä tuli ilmi, niin näitäkin miehiä
voidaan hoitaa kroonistuneen sairautensa kanssa vuosikausia, jopa 15 vuotta.
Mutta hoito tulee yhteiskunnalle kestämättömän kalliiksi ajan myötä. Uusien
hoitojen kustannukset veronmaksajille
voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin
miestä kohti. Professori Huttunen ennakoikin jo vuonna 2005 pidetyssä lääkehoidon tulevaisuusseminaarissa, että jos
metastaattiseen eturauhassyöpään löydettäisiin kroonisesti käytettävä, mutta
parantava lääke, niin meillä tuskin olisi
varaa ottaa sitä käyttöön.
Metastaattiseen eturauhassyöpään
liittyy useita terveysuhkia, muun muassa
kivut, murtumat, halvaus, loppuelämän
kastraatiohoito ja siihen liittyen mieskunnon ja halun lasku, diabeteksen ja sydänja verisuonsairauksien riski, virtsaummen riski, infektiot, uupumus, kuolema
ja kohtuuttomat hoitokustannukset. Käytännössä ainoa tapa saada syöpä kiinni
oireettomana ja paikallisena ennen kuin
se on lähettänyt etäpesäkkeitä on, että
miehet käyvät vuosittain PSA-testissä
viimeistään siitä alkaen, kun he täyttävät
50 vuotta. Uudet kuvantamistekniikat,
kuten diagnostinen endorektaalinen multiparametrisena tehty eturauhasen magneettitutkimus ovat tehneet mahdolliseksi
määrittää syövän aggressiivisuutta huomattavasti tarkemmin. Vastaavasti hoidot
kyetään kohdentamaan ja optimoimaan
paremmin niin, että mies voi jatkaa hoitojen jälkeen elämäänsä mahdollisimman
normaalisti edes mieskuntoaan menettämättä.
Vaikka kansallinen koko maan kattava organisoitu PSA-seulonta on arvioitu
toistaiseksi valtiovallan taholta riittämättömän kustannustehokkaaksi, niin on jokaisen miehen oma henkilökohtainen etu
käydä säännöllisesti terveystarkastuksessa, jonka yhteydessä voidaan määrittää
PSA-arvo. Asiantuntijan vastaanotolle
kannattaa hakeutua jo ennen PSA-testausta kartoittamaan omat henkilökohtaiset
riskinsä, ja luonnollisesti jos PSA-arvo
todetaan kohonneeksi, voidaan suunnitella jatkotoimenpiteet kaikki vaihtoehdot
arvioiden.
Lääkeluettelo
Abirateroni
ABT-888
AEZS-108
Alisertibi
AM0010
AMG386
ASG-5ME
AT13387
AZD5363
14
Bavituksimabi
BPX201
BAY2010112
BX866
BAY88-8223
CC-115
BEZ235
CFG920
BI836845
Dasatinibi
BIND014 Dosetakseli DCVAC
nanopartikkelit
Doksorubisiini
BKM120
Dovitinibi (TKI258)
BMS-641988
DSTP3086S
Dutasteridi
EC1169
Entsalutamidi
Etoposidi
Everolimuusi
EZN-4176
G202
Galeteroni
GDC0068
Gemsitabiini
GTX-758
GVAX
Hamsa-1
Indoksimodi
IPI-504
Ipilimumabi
Itrakonatsoli
JNJ-56021927
(ARN-509)
Kabatsitakseli
Kabotsantinibi (XL184)
Karboplatiini
Karfiltsomibi
Ketokonatsoli
Kritsotinibi
KX2-391
Lanreotidi
Lapatinibi
LDE 225
Lenalidomidi
LFA102
Lykopeeni
Metformiini
Mifepristoni
Mitotaani
MK0822
MLN0128
MLN8237
MOR209/ES414
Nilutamidi
NRX 194204
ODM-201
OGX-427
Oksaliplatina
OLAPARIB
Omnitarg-pertutsumabi
Onapristoni
Orteroneeli
Osteodex
Panobinostaatti
Pantopratsoli
Pasireotidi LAR
Patsopanibi
PLX3397
PSA-TRICOM
PSMA ADC
Radium 223
Reolysiini
Rituksimabi
Satraplatiini
SB939
Sediranibi
Selineksori (KPT-330)
Selekoksibi
Sipuleucel T
Siksutumumabi
STA.9090
Taskinimodi
Temotsolomidi
Temsirolimuusi
Tesetakseli
TOK-001
Veliparibi
Vismodegibi
VT-464
XL-184
Docrates Syöpäsairaala aloittaa
Askeleen edellä syöpää -kampanjan
Askeleen edellä syöpää -kampanja
pyrkii lisäämään kuluttajien tietoisuutta syövän ennaltaehkäisystä ja
varhaisen diagnostiikan merkityksestä syövän hoidossa. Kampanja haastaa Tunne syöpäriskisi -testin avulla
pohtimaan omia elintapojaan ja niiden vaikutusta omaan syöpäriskiin.
Kampanja tulee näkymään mediassa,
omalla kampanjasivustolla sekä sosiaalisessa mediassa.
Terveet elintavat
ennaltaehkäisevät syöpää
- Jopa kolmasosa syöpätapauksista on ehkäistävissä elintavoilla. Syöpäriskiä vähentävät terveelliset elintavat, kuten ruokailutottumukset, nautintoaineiden kohtuullinen käyttö ja riittävä liikunta. Terveellinen
ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus eivät
ainoastaan ehkäise syöpää, vaan ne auttavat myös jaksamaan arjessa, kertoo Tom
Wiklund, Docrateen johtava ylilääkäri.
- Kampanjanslogan ”Askeleen edellä syöpää” kertoo mahdollisuuksista,
joita meillä jokaisella on omaan syöpäriskiimme vaikuttamisessa. Omilla
elämäntavoilla, itsensä tarkkailulla ja
osallistumisilla seulontoihin voimme
kaikki olla askeleen edellä syöpää, kertoo Pauliina Mäkinen, Docrates Syöpäsairaalan viestintä- ja markkinointijohtaja.
Miten kampanjassa voi olla
mukana?
• Voitte tehdä Tunne syöpäriskisi -testin kampanjasivustolla ja jakaa tietoa
testistä tuttaville testin lopusta löytyvällä jakotoiminnolla
• Voitte käydä tykkäämässä Docrateen
FaceBook-sivustoa
• Voitte seurata & osallistua keskusteluun Twitterissä
• Voitte jakaa tietoa kampanjasta ja
Tunne syöpäriskisi –testistä esim.
omissa tilaisuuksissanne Docrateella
saatavilla materiaaleilla
•Aktivointikorteilla
•Julisteella
•Bannerilla verkkosivustolla
•Pyytämällä Docrateelta
esittelijän paikalle
• Voitte käydä tutustumassa kampanjasivustoon osoitteessa: www.askeleenedelläsyöpää.fi
www.askeleenedelläsyopää.fi
Facebookissa Docrates Syöpäsairaalan sivut
Twitterissä @Docrates_info #askeleenedelläsyöpää
Aktivointikortin_alareuna.indd 1
19.11.2014 12.57
15
Suomen
lehti
ERSY:n laivaseminaari
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n laivaseminaari M/S
Baltic Queen 30.-31.03.2015 Helsinki-Tallinna-Helsinki ERSY:n
jäsenille ja heidän puolisoilleen.
Hytit: ikkunallinen A-luokan hytti 2 hengelle (30.-31.03.2015)
Seminaari alkaa klo 13.00 Docrates Syöpäsairaalassa,
os. Saukonpaadenranta 2, Helsinki.
Ohjelma
Maanantai 30. maaliskuuta
Klo 13.00 – 13.15 Tulokahvi
Klo 13.15 – 14.00 Luento, uusimmista menetelmistä liittyen eturauhassyövän diagnosointiin ja
sädehoitoon. Perustaja, sädehoidon ylilääkäri, LT, kliinisen onkologian dosentti,
syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala.
Klo 14.00 – 14.45 Luento, levinneen syövän lääkehoidoista. LT, syöpätautien erikoislääkäri Petteri
Hervonen, Docrates Syöpäsairaala.
Klo 14.45 – 15.45 Keskustelua luentoihin liittyvistä asioista sekä tutustuminen Docrates
Syöpäsairaalan toimintaan
Klo 16.30 – 16.50 Länsisatama, maihinnousukorttien jako
Klo 17.00 – 17.40 Kahvibuffet kokoustilassa
Klo 17.40 – 19.30 ERSY:n toiminta nyt ja tulevaisuudessa, puheenjohtaja Paavo Koistinen ja hallitus
Klo 20.00 – 22.00 Buffet Tallink päivällinen
Tiistai 31. maaliskuuta
Klo 07.00 – 10.00 Aamiainen
Klo 08.00 Vapaata liikkumista
Klo 12.00 Paluu laivaan viimeistään
Klo 12.30 Laiva lähtee takaisin Helsinkiin
Klo 14.15 Buffet Tallink lounas
Klo 16.00 Laiva saapuu Helsinkiin, Länsisatamaan
Seminaarin koko pakettihinta vain 99 € / henkilö.
Sitovat ilmoittautumiset 27.02.2015 mennessä ERSY:n toimistoon, puh. (09) 711050,
s-posti: [email protected]
Tervetuloa mukaan seminaariin!
16
Uusi leikkaustekniikka todistettu
aiemman veroiseksi naisten
virtsankarkailun hoidossa
Naisten virtsankarkailu on yleinen
vaiva keski-ikäisillä ja ikääntyvillä
naisilla. 25 - 60-vuotiaista naisista noin
viidennes kärsii virtsankarkailusta eli
virtsainkontinenssista. Mikäli vaivaa
ei ole onnistuttu helpottamaan vahvistamalla lantion pohjan lihaksia voidaan turvautua leikkaushoitoon.
Tyksin naistenklinikalla työskentelevä Eija Laurikainen on ollut mukana
suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jossa on verrattu kahta nauhaleikkaustekniikkaa ja leikkausten pitkittäistuloksia seitsemässä suomalaisessa
sairaalassa. Tutkimus, jossa on todistettu
vaihtoehtoisen leikkaustekniikan hyvät
pitkäaikaistulokset, on julkaistu arvostetussa European Urology -lehdessä.
Naisten virtsankarkailu eli inkontinenssi heikentää merkittävästi elämänlaatua. Ylipainoisten ensihoitona on
laihduttaminen. Pakkovirtsankarkailua
hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä ja
ponnistusvirtsankarkailua leikkauksella,
jos fysioterapiasta ei ole hyötyä. Mikäli
molemmat virtsankarkailumuodot vaivaavat, hoidoksi suositellaan tarvittaessa
lääke- ja leikkaushoitojen yhdistelmää.
Viiden vuoden seuranta
Helsingin, Turun, Oulun ja Kuopion
yliopistollisissa sairaaloissa sekä PäijätHämeen keskussairaalassa Lahdessa,
Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa toteutettuun tutkimukseen osallistui 273 naista. Heidät
jaettiin kahteen ryhmään, joista toiseen
osallistuville tehtiin nykyisin leikkaushoidon kultaisena standardina pidetty
TVT-leikkaus (lyhennys sanoista Tensionfree Vaginal Tape) ja toisille TVT-
O-leikkaus (Tensionfree Vaginal TapeObturator). Heidän leikkaustuloksiaan
arvioitiin ja tyytyväisyyttään toimenpiteeseen verrattiin viiden vuoden kuluttua
leikkauksesta.
TVT-leikkaus on parhaiten tutkittu ja
dokumentoitu nauhaleikkaus, jolla on
hyvät pitkittäistulokset jopa 17 vuoden
kuluttua leikkauksesta. TVT-toimenpiteessä viedään emättimen kautta puikkomainen neula molemmin puolin virtsaputken sivuista aivan häpyluun taakse
vahvistamaan inkontinenssissa heikentyneitä tukirakenteita.
Transobturatoriset tekniikat, kuten
TVT-O-toimenpide, kehitettiin, jotta vältyttäisiin TVT-leikkauksen yleisimmästä komplikaatiosta eli rakon puhkaisusta
ja hyvin harvinaisista suurten suonten
ja suolen puhkeamisesta. Molemmissa
tekniikoissa käytetään samaa nauhamateriaalia, jolla tutkimusten mukaan on
pienin riski tulla näkyviin emättimen limakalvon alta. Leikkaukset tehdään paikallispuudutuksessa ja nauha säädellään
potilaan yskiessä.
Uudet tekniikat syrjäyttämässä
perinteiset
Leikkaushoitoa saaneet naiset saapuivat
kiitettävän hyvin 5-vuotisjälkitarkastukseen.
– On äärimmäisen harvinaista, että 95
prosenttia leikatuista naisista voitiin tutkia kliinisesti näin pitkän seurannan jälkeen. Eri tekniikoilla leikattujen naisten
välillä ei ollut eroa leikkausten pitkittäistuloksissa tai naisten henkilökohtaisessa tyytyväisyydessä leikkaustuloksiin.
Leikkauskomplikaatioiden määrä oli
vähäinen eikä leikkaustekniikalla ollut
niissä eroa.
– Pystyimme tutkimuksellamme siis
osoittamaan, että TVT-O-tekniikka, jossa
rakko- ja suolipuhkeaman riski on pienempi kuin TVT-tekniikalla tehdyissä
leikkauksissa, ovat tasavertaisia hoidon
pitkäaikaistuloksissa. Siksi uudemmat
transobturatoriset tekniikat ovat vähitellen syrjäyttämässä TVT:n suomalaisissa
sairaaloissa, Laurikainen toteaa.
Eija Laurikainen työskentelee erikoislääkärinä Tyksin naistenklinikassa ja tekee gynekologisia ja urogynekologisia
leikkauksia.
– Vain tekemällä tieteellistä tutkimusta voimme kehittää Tyksissä potilaidemme hoitoja. Satunnaistettu tutkimusasetelma, jossa verrataan kahta erilaista
menetelmää toisiinsa, on ainoa mahdollisuus saada luotettavaa tietoa esimerkiksi
eri leikkaustekniikoista, toteaa Eija Laurikainen.
Laurikainen on saanut tutkimukseensa tukea valtion Tyksille yliopistotasoiseen tutkimukseen myöntämistä määrärahoista.
Julkaisu:
Eija Laurikainen, Antti Valpas, Pauliina
Aukee, Aarre Kivelä, Kirsi Rinne, Teuvo
Takala, Carl Gustaf Nilsson: Five-year
Results of a Randomized Trial Comparing Retropubic and Transobturator Midurethral Slings for Stress Incontinece.
Eur Urol 2014; 65: 1109-1114.
Virtsankarkailu eli
virtsainkontinenssi
Ylipaino on merkittävin virtsankarkailun syy ja riski kasvaa painon noustessa. Myös raskaus ja synnytys, diabetes
sekä elintavat, kuten runsas tupakointi
ja nesteiden juonti, lisäävät riskiä. Riski
17
Suomen
lisääntyy iän noustessa, mutta ikääntyminen ei välttämättä johda virtsankarkailuun. Iäkkäillä eri lääkitykset tai pitkäaikaissairaudet kuten Parkinsonin tauti tai
MS-tauti voivat myös olla virtsankarkailun syynä.
Näin voit ehkäistä virtsankarkailua:
• ehkäise ylipainon kertymistä
• pidä huolta lihaskunnosta
lehti
• lopeta tupakointi
• hoida ummetus.
Lantionpohjan lihasten vahvistaminen on tärkeää jo raskauden aikana ja
sen jälkeen. Yli 65-vuotiaialla fyysinen
aktiivisuus ehkäisee virtsankarkailua.
Lähde: Virtsankarkailun Käypä hoito
-suosituksen potilasversio.
Tämän tiedotteen laati lääketieteen
toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa
viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta [email protected] ja puhelimella numerosta 045
671 9558.
Kasvojumppaa tekemässä
Matti Haimi tekemässä kasvojumppaoppaan liikettä ”leveä
hymy” aidossa Movember -hengessä.
Kuten me sairastuneet olemme kokeneet
ja muutkin ulkopuoliset voivat nähdä,
vaikuttaa Meretojan tauti, eli suomalaisen tyypin Gelsoliiniamyloidoosi, rappeuttavasti tautia sairastavan kasvoihin.
Rappeutuminen etenee iän myötä ja
johtaa usein pakollisiin plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin, että esim. silmät
pysyisivät auki, eli niin sanotusti ”valot
päällä”. Myös ruoka ja juoma saisi syödessä mieluusti pysyä suussa, eikä valua
leualle ja siitä rinnuksille.
Tätä kehityskaarta mietittäessä päätettiin Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:ssä
(SAMY) toteuttaa jäsenistön käyttöön
Kasvojumppaopas. Määrätyt ulkomailla
18
toteutetut hoito-ohjelmat olivat luoneet
vahvan käsityksen jäsenistöön, että fyysinen, säännöllinen kasvojen harjoittaminen auttaa ja vähentää em. haittoja.
Oppaan toteuttamisessa saimme
SAMY:n avuksi fysioterapeuttiopiskelijan, FM Anne Pajarin. Anne toteuttaa
opasta opinnäytetyönään. Tästä em.
syystä, ja Annen perusteellisuudesta ylipäätään seurasi, että luotiin ensimmäinen ”beta –versio” oppaasta ja laitettiin
se ”kenttätestiin”.
Kirjoittaja ja lukuisa joukko muita
SAMYlaisia aloittivat lokakuun puolivälin tienoilla kymmenen (10) viikon
kasvojumppajakson joka päättyy juuri
Joulun alla. Tätä kirjoitettaessa jaksoa
on jo puolet takana ja ainakin kirjoittaja
voi rehellisesti sanoa, että säännöllinen
fyysinen harjoittelu –se todella auttaa!
Kasvot ovat jäntevöityneet havaittavasti
ja esim. suu pysyy paljon paremmin kiinni –mikä ei tarkoita puhumattomuutta,
vaan sitä ettei se ”unohdu roikkumaan
auki”. Eihän se oikeasti mikään ihmekään ole, koska kaikki lihasten fyysinen
harjoittaminen vahvistaa niitä; treenaat
sitten kasvojasi tai hauista. Tulokset tottelevat tekemistä, ”no pain – no gain”,
kuten jotkut bodarit ovat todenneet.
”Testausryhmä” pitää yhteisen väliaikatarkastelutilaisuuden Espoon Tapiolassa marraskuun lopulla. Siinä kerätään
osallistujien kokemukset ja tarpeet esim.
justeerata tulevaa opasta joiltain osin?
Haluankin vielä kiittää jumpparyhmää ja erityisesti Annaa sinnikkäästä
ohjelman eteenpäin viennistä. Kirjoittajan omasta jumppaamisesta voi lukea
viikoittaisia kuulumisia yhdistyksen
verkkosivuilla www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi olevasta blogista. Kasvojumppa jatkuu –aidossa Movember
–hengessä.
Viiksekkäin terveisin
Matti Haimi
Suomen Amyloidoosiyhdistys ry
Suomen Amyloidoosiyhdistys ry
Tukipuhelin 045 8774 411 tiistaisin klo 18 –20
sähköposti: [email protected]
on Meretojan taudin (PGA eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi) potilasyhdistys
Yhdistyksen päätavoitteena on ajaa tautia sairastavien
etua välittämällä tietoa, toimimalla yhdyssiteenä ja
tukemalla erilaisissa hoito-, kuntoutus- ja tukimahdollisuuksien selvittämisessä.
Internetissä: www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi
Netissä lisätietoja ja myös potilaille, omaisille, lääkäreille
ja muulle hoitohenkilökunnalle tarkoitettu potilasopas
Kuulumisia NCRD 2014 –tapaamisesta
Mikä NCRD?
Pohjoismainen harvinaisten sairauksien
konferenssi NCRD (Nordic Conference on Rare Diseases) järjestettiin 4. – 5.
syyskuuta 2014 Helsingissä. Tapaaminen järjestetään vuorovuosin eri Pohjoismaissa. Edellinen tapaaminen oli
Islannissa.
Tapaamisen järjestelyistä vastasivat Suomessa Harvinaiset –verkosto ja
Sosiaali- ja Terveysministeriö. Pohjoismainen tuki saatiin Nordic Rarelink
Groupilta. Kirjoittaja osallistui tapaamiseen Harvinaiset –verkostoon kuuluvan
Suomen Potilasliitto ry:n jäsenjärjestön
edustajana. Osallistujat edustivat laajasti Pohjoismaisia terveyssektorin viranomaisia, lääketieteen ammattilaisia ja
eri hoito- ja potilasjärjestöjen –suurten
ja pienten- edustajia.
Tapaamisen ensimmäisen päivän
keskeinen teema oli Euroopan Unionin
velvoittamien kansallisten harvinaisten
sairauksien hoitojärjestelmien/ -suunnitelmien esittely. Suomen osalta tämä oli
suoraa jatkoa vuonna 2013 maaliskuussa
pidettyyn kansallisen hoitojärjestelmän
toteuttamisen käynnistysseminaariin, johon kirjoittajalla oli myös mahdollisuus
osallistua. Hoitojärjestelmän kehittämisen vetovastuussa Suomessa on toiminut
lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskinen
Sosiaali- ja Terveysministeriöstä.
Ruotsi ja Tanska etenevät samankaltaisella rakenteella Suomen kanssa.
Osaaminen, järjestäminen ja vastuu
suunnitellaan myös yliopistosairaaloiden
varaan. Ruotsi lienee hiukan Tanskaa pidemmällä suunnitelmien ja toteutuksen
kanssa –ainakin sellainen kuva maiden
esityksistä jäi.
Norja EU:n ulkopuolisena maana on
jo pitkälti toteuttanut kansallisen harvinaisten sairauksien hoitojärjestelmänsä.
Hoito- ja osaamiskeskukset ovat olemassa ja toimivat. Esityksestä jäi kuva, että
varoista järjestelmän toteuttamiseksi ei
erityisemmin ole ollut puutetta. Öljyteollisuuden tuoma kansallinen varallisuus
näkyy tässäkin suhteessa selvästi.
Islanti myös EU:n ulkopuolisena pienenä Pohjoismaana on valinnut hiukan
toisenlaisen lähestymistavan harvinaisten sairausryhmiensä hoitamiseen. Keskellä Pohjois-Atlanttia sijaitsevana ja
väestömäärältään suhteellisesti erittäin
pienenä Pohjoismaana Islanti sen lisäksi,
että oma osaaminen saarella keskitetään
Reykjavikiin, aikoo käyttää USA:sta ja
Tanskasta saatavaa osaamista ja hoitoa.
Toinen kokouspäivä
Keskittyi lyhyisiin eri sairauksien hoitoon ja tutkimukseen eri maissa liittyviin
esityksiin. Esityksiä pyöritettiin kahdessa eri tilassa. Näin osallistujat pystyivät
valitsemaan aiheet, joista halusivat kuulla lisää. Keskustelu esitysten aikana esitelmöitsijöiden kanssa oli vilkasta ja olisi
varmaan jatkunut pidempäänkin, mikäli
aikataulu olisi sen suonut?
Toinen kokouspäivä päättyi yhteistilaisuuteen, jossa Suomi luovutti ”viestikapulan” Tanskalle. Seuraava tapaaminen onkin sitten Kööpenhaminassa.
Tilaisuuden päätti häikäisevä Rolling
Apples iPad Band Finlandin musiikkiesitys. On käsittämätöntä, miten
hienosti iPad tabletteja voi käyttää musiikin tuottamiseen ja esittämiseen. Kokemus oli suorastaan mykistävän hieno
ja jätti kaikille kokouksen päättämiseen
osallistuneille hyvän mielen ja hymyn
huulille!
Kokousterveisin
Matti Haimi
Suomen Amyloidoosiyhdistys ry
Pohjoismaiden tilanne
Suomessa suunnitelma harvinaisten
sairauksien hoitojärjestelmäksi perustuu viiteen yliopistosairaalaan ja niihin
kerättävää osaamiseen. Lisäksi suunnitelmassa on harkittu erillisen osaamiskeskuksen perustamista. Kaikkiaan voisi
todeta suunnitelman perustuvan pitkälti
uuteen sote –ratkaisuun ja sen tuomiin
rakenteisiin ja vastuisiin –mikä tietysti
on luonnollista kehitystä.
Bändi esiintymässä.
19
Suomen
lehti
Immuunipuutospotilaiden
yhdistys ry tiedottaa
Puheenjohtajan tervehdys
Yhdistyksen toiminta
Meillä imppulaisilla on ollut kiireinen
vuosi! Tapahtumia on ollut enemmän
kuin ennen: Helsingin hengitysteemapäivä, vuosikokous, Pohjoismainen yhdistys- ja potilastapaaminen Islannissa,
kesäpiknikki ja Turun kuntoutusteemapäivä. Töitä on varmasti riittänyt hallituksessa kaikille. Haluan tästä kiittää
kaikkia hallituksen jäseniä ja myös yhdistyksen jäseniä, joitaa on ollut mukana
runsaasti tilaisuuksissa. On hienoa, että
olemme saaneet yhdistyksen jäsenet mukaan kysymään ja keskustelemaan.
Vertaistuki on laajentunut Itä-Suomeen päin Joensuuhun marraskuussa ja
uusia ryhmiä suunnitellaan Turkuun ja
Tampereelle. Yhdistyksen oman facebook-ryhmien suunnittelu ja teko on lähtenyt käyntiin ja toivottavasti ne saadaan
toimimaan jo tämän vuoden puolella.
Minua on erityisesti ilahduttanut se,
että olemme vihdoin saaneet yhdistyksen
rahoituksen vakalle pohjalle ja voimme
suunnitella tulevaisuutta levollisin mielin.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun
julkaisemme jäsenkirjeemme Suomen
potilas -lehdessä ja tarkoituksemme on
jatkaa tätä tulevaisuudessa.
Immuunipuutospotilasyhdistysten tapaaminen Islannissa - Nordic meeting
for PID Patient Organisations
Pohjoismaisten immuunipuutospotilaiden yhdistysten tapaaminen järjestettiin
Islannin Keflavikissa toukokuun 23. –
25. päivä. Mukana oli osanottajia Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja
Islannista. Tapahtumasta oli laaja artikkeli edellisessä Suomen Potilas lehdessä.
Seuraavan potilasyhdistysten tapaamisen on tarkoitus olla Suomessa
vuonna 2017. Hallitus on selvittänyt,
että voimme saada esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistykseltä projektirahaa
tapahtuman järjestämiseksi. Hallitus on
myös jo alkanut valmistella tapahtuman
suunnittelua. Talven aikana on tarkoitus
nimetä tapahtuman vastaava järjestäjä ja
muodostaa tapahtuman suunnitteluryhmä. Toivottavasti saamme jäsenistöstä
innokkaita vapaaehtoisia.
Jari Kervinen
Rauhallista ja tervettä
Joulua kaikille!
20
Yhdistyksen kesäpiknikki
Tänä vuonna sää suosi eväsretkeilijöitä
Kaivopuiston kallioilla, mutta jäsenet
eivät. Tapahtumassa oli mukana neljä
ihmistä.
Kuntoutusaiheinen päivä
Turussa lokakuun alussa
Yhdistys järjesti luentotilaisuuden Turussa lauantaina neljäs lokakuuta. Paikalla
oli noin 25 kuulijaa. Päivä aloitettiin
yhdistyksen varapuheenjohtaja Minna
Wilska-Sundströmin tervetulosanoilla.
Luennot aloitti lääkäri Leena Kainulainen
lääketieteellisellä luennolla immuunipuutoksista. Hyvän lounaan jälkeen jatkoi
fysioterapeutti Tiina Mäkinen immuunipuutoksista kärsivien keuhkofysioterapiasta. Sponsorin sanan käytti tällä kertaa
Anna Majapuro-Hirvonen Steripolarilta.
Hän kertoi Suomessa yleisimmin käytetystä infuusiopumpusta ja siihen liittyvistä hoitovälineistä. Käyttökokemuksista
virisi vilkas keskustelu. Tämän jälkeen
haimme kahvin ja jatkoimme kuuntelemalla Markku Salmisen kokemuksista ja
näkemyksestä kuntoutuksesta. Potilaspuheenvuoron käytti Soila Judén-Tupakka,
joka kertoi omasta tarinastaan ja vertaistuen sekä kuntoutuksen merkityksestä.
Vertaistuki
Vertaistukikoordinoijana Immuunipuutosyhdistyksessä toimii Minna WilskaSundström vpj.
Vertaistuki toimii Helsingissä, Kurikassa, Oulussa ja 8.11.2014 se aloitettiin
Joensuussa. Olemme saaneet toimintaan
lisää uusia jäseniä.
Yhdistyksen nettisivuilta saa tietoa
vertaistukitapaamisten ajankohdista ja
tapahtumista. Tavoitteena on saada avattua ryhmät Tamperelle ja Turkuun viimeistään ensivuoden alkupuolella.
Kevään 2015 suunnitelmia
Kevään luentotilaisuus pyritään järjestämään Joensuussa Kansainvälisen
immuunipuutosviikon (viikko 17) yhteydessä joko lauantaina 18. tai 25.4.
Samalla on tarkoitus pitää vuosikokous.
Yhteystiedot
Yhdistyksen palvelevan puhelimen numero 046 544 6800. Puhelinpäivystys
on keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16-20.
Puheenjohtajan numero on 045 855 2534.
Varapuheenjohtajan ja vertaistukikoordinaattorin numero on 046 544 6819.
Yhdistyksen sähköpostit ovat [email protected] ja vertaistuki@imppu.
fi.
Harvinaisten sairauksien kuntoutuksesta Potilaan tarina
Sairastan rustohiushypoplasia -nimistä
sairautta, joka aiheuttaa lyhytkasvuisuutta. Lapsuudesta asti olen kärsinyt
toistuvista hengitystieinfektioista, joiden
syytä alettiin selvittää vasta aikuisiällä
poskionteloiden leikkaamisen jälkeen.
Erilaisten tutkimusten jälkeen minulla
todettiin vasta-ainepuutoksesta johtuva
CVI-tauti (hypogammaglobulinemia)
sekä leukopenia, lymfopenia ja neutropenia. Vasta-ainepuutos aiheuttaa sen,
että sairastun helposti rajuun flunssaan
ja korkeaan kuumeeseen. Flunssan jälkitautina saan poskionteloiden ja keuhkoputkentulehduksen, joista parantuminen
kestää useita viikkoja, tosinaan jopa kuukausia ja pahimmillaan puolikin vuotta.
Lääkekuureja joudun syömään flunssan
jälkeen aina vähintään yhden, toisinaan
Sanna Huttunen.
monta peräkkäin ja koskaan tulehdus ei
ole mennyt ohi ilman kuuria. Tulehduskierre on muodostunut välillä niin hankalaksi, ettei ensimmäisestä infektiosta
ehdi kunnolla parantua, kun uusi infektio
jo alkaa.
Olen ollut lyhytkasvuisuuden vuoksi
useita kertoja Kelan kustantamalla laitoskuntoutusjaksolla. Aluksi kuntoutukset olivat ryhmämuotoisia kuntoutuksia
ja lyhytkasvuisia oli ryhmässä 10-15,
jossain vaiheessa ryhmiin tuli aina vain
vähemmän osallistujia ja ryhmämuotoisten kuntoutusten järjestäminen loppui
kokonaan. Tällä hetkellä lyhytkasvuisille
ei järjestetä ryhmämuotoista kuntoutusta lainkaan, vaan kuntoutuslaitos pyrkii
järjestämään kuntoutusjaksot siten, että
kuntoutukseen hakeutuneet lyhytkasvui-
set ovat kuntoutuksessa yhtäaikaa, jotta
heistä olisi toisilleen vertaistukea.
Koen laitosmuotoisen kuntoutuksen
tärkeänä ja olen hakenut laitoskuntoutusta vuosittain. Kuntoutukseen on kuulunut
erilaisia terapioita, mm. ravitsemusterapia, toimintaterapia, luova toiminta ja fysioterapia. Sairaanhoitajien, lääkäreiden
ja eri asiantuntijoiden luennoilla olemme saaneet tietoa liikunnasta, kivusta ja
kivun hoidosta, leikkauksista, unesta ja
nukkumisesta, ravitsemuksesta ja ajankohtaisista terveydenhuoltoon liittyvistä
asioista. Sosiaalityöntekijän luennoilla
on käyty läpi erilaisia Kelan etuuksia,
sairastamiseen liittyvää toimeentuloa ja
sosiaalipalveluiden tukimuotoja. Kuntoutukseen kuuluu paljon liikuntaa ja
ohjattuja liikuntaryhmiä, liikuntaryhmät
on järjestetty siten, että ne soveltuvat
myös liikuntaesteisille. Yksilöllisessä
toimintaterapiassa selvitetään apuvälineiden tarvetta ja voidaan suunnitella
esimerkiksi vaikeavammaisen kodinmuutostöitä.
Lyhytkasvuisuuden vuoksi järjestetty
kuntoutus on ollut minulle tarpeellista
ja olen saanut kuntoutusjaksolta paljon
tietoa joka auttaa arjessa eteenpäin. Kuitenkin olen jäänyt vasta-ainepuutoksen
osalta täysin ilman tukea. Vasta-ainepuutos on ollut monelle kuntoutuksessa
kohtaamalleni ihmiselle aivan vieras käsite, en ole saanut kuntoutuksessa vastaainepuutokseen liittyvää vertaistukea tai
tietoa tästä sairaudesta. En ole myöskään
pystynyt jakamaan infektioihin ja sairastamiseen liittyviä kokemuksia kenenkään
kanssa. Olen sairauden vuoksi seurannassa Kuopion yliopistollisen sairaalan
infektiopoliklinikalla, jossa käyn kerran
vuodessa vastaanottokäynnillä. Infektiopoliklinikan kanssa on sovittu, että
voin olla yhteydessä poliklinikalle vastaanottokäyntien välilläkin, jos tarvetta
ilmenee. Sairaalan vastaanottokäynneillä
21
Suomen
olen saanut vain sellaista tietoa, joka liittyy omaan sairauteeni ja sen hetkiseen
tilanteeseen. Vastaanottokäynnillä ei ole
aikaa ruveta lääkärin kanssa keskustelemaan yleisellä tasolla immuunipuutoksesta, koska vastaanottoaika on rajallinen
ja lääkärillä on muitakin potilaita hoidettavanaan.
Tietoa vasta-ainepuutoksista olen
saanut Immuunipuutospotilaiden yhdistyksen kautta, yhdistyksen kotisivuilla
on kerrottu immuunipuutoksista ja niiden hoidosta. Facebookissa on immuunipuutospotilaille suljettu keskusteluryhmä, jonka kautta olen saanut tietoa
lehti
esimerkiksi lääkityksestä. Keväällä 2014
Immuunipuutospotilaiden yhdistys osallistui Islannissa järjestettyyn pohjoismaiseen immuunipuutospotilaiden konferenssiin. Olin mukana konferenssissa ja
viikonlopun kestäneen konferenssin aikana sain enemmän tietoa immuunipuutoksesta kuin mitä olen saanut esimerkiksi sairaalan kautta. Luennoitsijana oli
lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon asiantuntijoita. Osa luennoista oli suunnattu lähinnä lääketieteen
ammattilaisille ja ne sisälsivät paljon
lääketieteen termejä ja erikoissanastoa,
joista ei maallikko läheskään kaikkea
ymmärtänyt. Suomen luennoitsijana oli
lääkäri Mikko Seppänen, hänen luento
oli todella selkeä ja ymmärrettävä.
Tällä hetkellä immuunipuutospotilaille ei järjestetä lainkaan kuntoutusta, mikä
on todella harmillista. Vaikkakin vastaainepuutos on harvinainen ja sitä sairastavia on vähän, olisi kuntoutus ja siihen
liittyvä vertaistuki sitäkin tärkeämpää.
Toivon että vasta-ainepuutosta sairastaville saataisiin tulevaisuudessa järjestettyä kuntoutusta, jossa potilaat voisivat
jakaa kokemuksiaan ja saada moniammatillisen kuntoutustyöryhmän kautta
tietoa tästä harvinaisesta sairaudesta.
tare vid Svenska Medborgarhögskolan i
Helsingfors, numera Svenska social- och
kommunalhögskolan vid Helsingfors
Universitet. Hon arbetade under hela sitt
yrkesliv med sociala frågor, först som
barnskyddsarbetare, sedan som lektor i
socialvård vid sin tidigare läroanstalt och
slutligen sex år som socialattaché vid Finlands Ambassad i Oslo.
Runa Reimavuo engagerade sig, särskilt efter sin pensionering, i frivilligt arbete inom social- och hälsovårdssektorn.
Sålunda åtog hon sig år 1992 ordförandeskapet för De Sjukas Väl när föreningen
höll på att upplösas på grund av brist på
ledare. Under Runas 17-åriga ledarskap
aktiverades föreningens verksamhet i hög
grad och blev mera utåtriktad. En ny verksamhetsform var anordnandet av seminarier kring aktuella frågor inom sjuk- och
äldrevården. Seminarierna har förblivit
en central del av föreningens verksamhet
och samlar alltid ett 80-tal deltagare. En
annan form av verksamhet som påbörjades under Runas ledarskap är rehabilitering av svenska äldre på långvårdsavdelningar utförd av en fysioterapeut – en
synnerligen uppskattad verksamhet, som
för något år sedan utvidgades till att omfatta också hemmaboende äldre. Runa
avgick från ordförandeposten år 2009
men fortsatte ända till sin död som aktiv
styrelsemedlem i föreningens styrelse.
Under Runa Reimavuos ledarskap
påbörjades också ett välfungerande samarbete med Patientförbundet. Under
åren 1997-2005 var hon medlem i styrelsen för Patientförbundet. Hon medverkade också i ett flertal av Förbundets
projektgrupper inom åldringsvården och
i många av Förbundets seminarier och
studiedagar.
Runa Reimavuos kunskaper och erfarenheter från sitt yrkesliv och hennes
ljusa livssyn var en stor tillgång i det
frivilliga arbetet för sjuka och sämre
lottade i samhället. Hennes insatser som
ordförande för att bibehålla och utveckla verksamheten inom De Sjukas Väl är
ovärderliga. Vi har förlorat en omtyckt
och engagerad styrelsemedlem och vän
som vi länge kommer att sakna.
Runa Reimavuo
Im Memorian
Runa Reimavuo.
Pol.kand. Runa Reimavuo, långvarig
ordförande för Föreningen De Sjukas
Väl och styrelsemedlem i Patientförbundet, avled den 1 september 2014 efter en
kort tids sjukhusvistelse. Hon var född
den 26.8.1931 och hade sålunda nyss fyllt
83 år. Runa utbildade sig till socialarbe-
22
Styrelsen för De Sjukas Väl
Viceordförande
Gunvor Brettschneider
Vilken betydelse har fysioterapi i hemmet?
Utvärdering av Föreningen De Sjukas Väls projekt
Föreningen De Sjukas Väl i huvudstadsregionen rf har som målsättning att
bistå sjuka, som inte själva har kraft eller
möjlighet att driva sin sak, för att få den
hjälp och det stöd de är berättigade till på
sitt modersmål. Föreningen samarbetar
med social- och hälsovårdsverkets enhet
för svensk socialservice i Helsingfors.
Sedan 2011 ordnar De Sjukas Väl fysioterapi till svenskspråkiga äldre personer,
som vårdas av en närståendevårdare i
hemmet. Den fysiska rehabiliteringen
utgår från varje enskild individs behov
av stöd, träning och rådgivning. Målsättningen är att öka rörelse- och funktionsförmågan, trygghetskänslan, förebygga
fallolyckor för att förbättra de äldres livskvalitet, samt avlasta närståendevårdaren.
Två fysioterapeuter är anställda av föreningen för att ge individuell fysioterapi
och rådgivning i hemmet i 45 minuter
1-10 gånger. Fysioterapin bekostas med
donationsmedel från svenska stiftelser
och fonder. Klienterna bor i sina hem
i olika stadsdelar i Helsingfors. För att
kunna fortsätta med denna fysioterapi
och trygga de äldres välmående önskade
donatorerna en utvärdering av verksamheten. Utvärderingen beställdes som ett
examensarbete från Arcada yrkeshögskola och blev möjlig tack vare en donation från Svenska Sjuksköterskeföreningen i Finland rf.
Utvärderingen förverkligades år 2013
av två studerande, Edit Lundsten och
Michael Westerlund. Utvärderingen
fick titeln ”Upplevelse av hur fysioterapi i hemmiljö inverkar på vardagen för
äldre patienter och deras närståendevårdare” och hade följande frågeställningar:
1.Vilken inverkan upplever patienter
med närståendevård som får fysiote-
rapi i hemmiljö en gång i veckan i 10
veckor att fysioterapin har på deras
vardag?
2. Vilken inverkan upplever närståendevårdare att det har på deras vardag
att personen de vårdar får fysioterapi i hemmiljö en gång i veckan i 10
veckor?
3. Vilken betydelse har det att fysioterapeuten pratar patientens modersmål?
Lundsten och Westerlund valde att
göra en halvstrukturerad temaintervju,
vilket innebär att de ställde frågor, som
sedan informanterna fritt fick svara på. 7
patienter och 11 närståendevårdare intervjuades. Personer med minnesstörningar
blev inte intervjuade. Intervjun skedde
i slutskedet av rehabiliteringsperioden
eller högst fyra månader efter att den
avslutats.
Fysioterapins inverkan på
vardagen sett ur patientens
perspektiv
Föreningens båda fysioterapeuter fick
positiva omdömen av patienterna. Kontakten mellan patient och fysioterapeut
fungerade bra. Familjerna upplevde det
väldigt positivt att fysioterapeuten kom
hem och att terapin utfördes i egen hemmiljö. Individuella mål för fysioterapin
gjordes upp tillsammans med familjen
under det första besöket. Målen kunde
t.ex. vara att lära sig använda hjälpmedel,
bygga upp muskelstyrkan eller smidigare
och tryggare kunna förflytta sig. Fysioterapin upplevdes som individuell och
mångsidig. Den bestod av bl.a. rörelse-,
balans-, och styrketräning, rådgivning
och träning i förflyttningsteknik, rådgivning om hjälpmedel och anskaffning
av dessa, samt manuella terapier t.ex.
massage. Fysioterapin fokuserade på de
områden där patienterna upplevde största
behoven av stöd och träning.
23
Suomen
lehti
Fysioterapin hade hos de flesta patienter förbättrat såväl det fysiska, som
det psykiska och sociala välbefinnandet.
De flesta såg fram emot fysioterapeutens
besök. Patienten hade då tillfälle att fritt
prata om allt möjligt och närståendevårdaren hade möjlighet att göra något annat
om han eller hon så ville.
Alla patienter var eniga om att fortsatt
fysioterapi hade varit av nytta, för de hade märkt en förbättring i sin livskvalitet
under rehabiliteringsperioden. Patienterna var därför mycket tacksamma för
den fysioterapi de fått av Föreningen De
Sjukas Väl.
Fysioterapins inverkan
på vardagen sett ur
närståendevårdarens perspektiv
Alla närståendevårdare hade haft en bra
kontakt och ett bra samarbete med den fysioterapeut som besökt dem. De hade även
sett på patienten att han/hon blev gladare
och på bättre humör efter fysioterapin. Fysioterapin blev ett välkommet inslag i vardagen. Närståendevårdaren såg det som
positivt att få tala och utbyta tankar med
någon utomstående. De kunde slappna
av en stund då de visste att patienten var
tillsammans med fysioterapeuten.
Sex närståendevårdare ansåg att fysioterapin hade haft en positiv inverkan på
deras vardag. Fem närståendevårdare ansåg att fysioterapin varken hade försvårat
eller underlättat deras vardag och en av
dessa ansåg att fysioterapin på något sätt
försvårat vardagen. I detta fall handlade
det om att närståendevårdaren blev uppmanad att hjälpa till med de hemövningar fysioterapeuten gav.
Flera ansåg att de hade fått bra tips
och råd om hur man kan förenkla t.ex.
förflyttningar i hemmet. Alla närståendevårdare var överens om att fortsatt fysioterapi skulle vara viktig. Några familjer
fortsatte med privat fysioterapi, medan
många ansåg att privat fysioterapi skulle
ha blivit alltför dyrt.
Betydelsen av att
fysioterapeuten pratar
patientens modersmål
De flesta ansåg att det är positivt att fysioterapeuten talar patientens modersmål. En stor del ansåg att modersmålet
blir allt viktigare med åren. Särskilt
närståendevårdarna till patienter med
minnessjukdomar ansåg att svenskans
betydelse är viktig, eftersom de övriga
språkkunskaperna ofta försämras i takt
med att minnessjukdomen framskrider.
Några ansåg att det svenska språket inte
hade så stor betydelse eftersom de rört
sig länge i finska kretsar och det viktigaste var fysioterapeutens yrkeskunskap
och inte språket.
Sammanfattning
Utvärderingen har visat att fysioterapin
som föreningen ger i hemmet är till stor
nytta på många sätt, både för patienten
och för närståendevårdaren. Möjligheten
att få vård på sitt modersmål är en fördel,
som underlättar samarbetet. Modersmålets betydelse är större ju svagare eller
sjukare patienten är. I många fall har patienterna fått en nystart i livet och märkt
att de ännu har resurser kvar.
Text: Jannica Påfs-Jakobsson
Fysioterapeut
Föreningen De Sjukas väl i huvudstadsregionen rf
SUOMEN POTILASLIITON
POTILASLIITON jäsenetu
jäsenetu 2015
2014
SUOMEN
SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014
Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan
kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme.
Tallink
Silja
ja Club One
tarjoavatkanta-asiakkuuden
Sinulle mahdollisuuden
liittyä
Club Onewww.clubone..
-jäseneksi veloituksetta,
suoraan
Lisätiedot
ohjelmasta
ja kaikista
eduista
osoitteessa
kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme.
Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa www.clubone./erikoisliittyminen Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa www.clubone.. Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kantaLiity
nyt Club One
-asiakkaaksi
osoitteessa
www.clubone./erikoisliittyminen
asiakasnumerosi
pysyy
voimassa. Jos
olet Bronze-tason
asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle.
Ilmoitathan
kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron
Liittyminen
tapahtuu
oman liittosi
sopimusetunumerolla. Mikälinäin
oletrekisteröimme
jo Club One -jäsen,
Sinut nykyinen kantasähköpostitse
osoitteeseen
[email protected],
sopimusetuasiakkaaksi
ja postitamme
tarvittaessa
Silver-tason
Huomioithan,
että etu onIlmoitathan
asiakasnumerosi
pysyy voimassa.
Jos olet
Bronze-tason
asiakas,kortin.
siirrämme
sinut Silver-tasolle.
henkilökohtainen
ja -kanta-asiakasnumerosi,
kertaluonteinen. Silver-taso
on voimassa
12 kk, lisätietoa
tasomääritelmistä
kuitenkin
Club One
maininnan
jäsenyydestäsi
ja sopimusetunumeron
www.clubone..
sähköpostitse osoitteeseen
[email protected], näin rekisteröimme Sinut
sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on
henkilökohtainen
ja kertaluonteinen.
Silver-taso
on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä
Käytä
sopimusetunumeroa:
4984
Käytä liittyessäsi
liittyessäsi liittosi
liittosi
sopimusetunumeroa:
4984
www.clubone.. Tallink
Silja
Line Clubja
One
SuomenPuh.
Potilasliiton
jäsenedut
v. 2015 koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten
Matkojen
hintatiedot
varaukset:
0600 152
68, Käytä
liittosisusopimusetunumeroa:
4984
jäseniä.
ma-peliittyessäsi
8-21, la 9-18,
10-18(1,74 /vastattu
puhelu + aina pvm/mpm).
www.clubone. Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh. 0600 152 68, ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm).
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
www.clubone. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
24
Ilkka Vuorikuru
Exitus Ry, varapuheenjohtaja
exitus.fi
Ari Liimataisen toimittama Sinä kuolet
(Tammi 2005) on yksi monista 2000-luvulla julkaistuista kuolemaa ja/tai eutanasiaa käsittelevistä artikkelikokoelmista.
Vaikuttaisi siltä, että suomalainen
konsensusajattelu edellyttää aina laajan
kirjon kirjoittajia. Liimataisen kokoama
kirjoittajajoukko toteuttaa kuoleman moniäänisen keskustelun varsin kuuluvasti.
Terhokodin ylilääkäri Juha Hännisen lisäksi kirjassa esiintyvät runoilija, filosofi, muusikko ja vapaa-ajattelija.
Luvassa on yllättävän vähän jaarittelua ja heti ensimmäiseksi kirjailija Juha
Itkosen 350 grammaa johdattelee kuoleman sattumanvaraisuuden pariin novellimuodossa. Novelli on vieläpä hyvä
ja hetken empimisen jälkeen se tuntuu
luontevalta avaukselta aiheeseen.
Juha Hännisen kirjoituksessa Terve
kuolematon? käsitellään kuolemaa monipuolisesti. Yksi kirjoituksen kokoava
teema on moderni kuolema jossa ”lääketiede on noussut auktoriteetiksi uskonnon tilalle”. Kuolemalla on modernissa
uudenlainen yhteiskunnallinen lokero.
Samalla kuolevan ruumiissa kohtaavat
entistä näkyvämmin yhteiskunnan instituutiot kuten perhe, lääketiede, uskonto, politiikka tai vaikkapa lainsäädäntö.
Hännisen mukaan kuolema on nykyisin
pirstoutunut moneen osaan.
Runoilija Arno Kotro kirjoittaa
Lopun lohdusta. Jutussa Kotro pohtii
kuoleman pelkoa ja muun muassa sitä,
miksi (jotkut) runoilijat ovat tehneet it-
semurhan kovin nuorina. Lyhyessä kirjoituksessa Kotro on myös näkevinään
elämänpelkoa ”Herttoniemen aseman
rappioalkoholistissa” ja voi jollain tapaa
olla oikeassakin.
Kirjoitussarjan uskonnollisesta paatoksesta vastaa Haka Kekäläinen saarnaavalla Jumala yksin tietää tekstillään.
Kekäläinen viittaa tekstissä oman elämänhistoriansa käännekohtaan, jonka
jälkeen hän löysi uskonsa ja toimii nykyisin pappina. Kuoleman jälkeisestä
elämästä Kekäläinen ei väitä tietävänsä
mitään, mutta kehottaa ihmisiä (luterilaiseen) katumukseen. Se ainakin lisää
mahdollisuuksia päätyä rakastavan jumalan luo iankaikkisuuteen sen sijaan,
että joutuu helvettiin.
”Vaikka todisteet ovat vähäiset, minä
kuitenkin luotan siihen, että kun kuolen,
kaikki päättyy”, kirjoittaa muusikko
Tommy Lindgren kuolemaa ja kuolemanpelkoa pohtivassa jutussa, joka on
otsikoitu Väistämätön. Kun kuolemanpelko työntyy lähelle, sen kanssa olisi
hyvä päästä sovintoon, kirjoittaa Lindgren.
Vapaa-ajattelijuutta kokoelmassa
edustaa Esa Ylikoski ja hänen asiallinen kirjoituksensa Kokonainen elämä.
Ylikoski kritisoi tuonpuoleisuutta ja
muistuttaa, että ”elämän rajallisuuden
ja mahdollisuuksien ymmärtäminen ja
hyväksyminen vapauttaa ihmisen elämään tätä ainutkertaista ja ainutlaatuista
elämää täysillä, vailla turhia pelkoja ja
toiveita”.
Valtiokirkollisesta linjasta poikkeavia
ajatuksia jatkaa Pro-Seremoniat-palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Anneli
Aurejärvi-Karjalainen, tarkastelemalla erilaisten uskomusyhteisöjen (ja ateistien) vaihtoehtoisia hautajaisrituaaleja.
Mikäli miettii perinteestä poikkeavia
hautajaisia, kirjoitus antaa paljon ideoita.
Maija Länsimäki esitellään kirjassa
konstikkaalla kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjaosaston johtajan
tittelillä ja hänen kirjoituksensa Suojelevat sanat johdattelee suomen kielen kuolemaa, kuolemista ja ruumista tarkoittavien sanojen etymologiaan ja oikeaan
käyttöön. Kirjoitus on loistava ja varma
valinta jos kokoelmasta olisi pakko suositella vain yhtä artikkelia.
Leena Rönkkö paneutuu surun kokemukseen ja tapoihin käsitellä menetystä.
Läheisen kuolema käynnistää muutoksen, josta ei ole enää paluuta. Surusta selviäminen edellyttää tietoista yrittämistä,
yli pääsemistä ja uuden aloittamista. On
hyväksyttävä, että entinen ei enää palaa
mutta tulevaisuus on silti elettävä ja siitä
on mahdollista nauttia. Kirjoitus sivuaa
myös lapsen suruprosessia.
Internet on antanut mahdollisuuden
kurkistaa sisään monista ovista ja ikkunoista, joita menneinä vuosikymmeninä
ei olisi edes tullut ajatelleeksi. Internet
on rikkoo rajoja ja tabuja, se horjuttaa
diktatuureja ja tarjoaa kevyttä viihdettä.
Se sisältää myös loputtomasti kuolemaan
ja kuolemiseen viittaavaa materiaalia
keskustelupalstoista kuolleiden kuviin.
25
Suomen
Tähän salaperäiseen ja pelottavaan maailmaan sukeltaa Pauliina Susi. Mieleenpainuvana ilmiönä Suden jutussa on internetin itsemurhia hautovien kirjoitusten esittelyt.
Minä, kuolevainen kirjoituksessa professori ja oikeuslääketieteen erikoislääkäri Antti Sajantila kertoo kuolinsyyn
määrittelystä. Kuolemaa tarkastellaan
biologisena prosessina menemättä kui-
lehti
tenkaan liian syvälle solujen maailmaan.
Olennainen osa kuolinsyytutkimusta on
kuolemanluokan määrittäminen. Omaisille ruumiinavaus ja lääketieteellinen
tutkimus voi joskus tuntua ahdistavalta
mutta sitä kautta saadaan varmuus kuoleman aiheuttajasta.
Søren Kiergegaard –tutkijana tunnettu
mutta itsenäisenäkin ajattelijana ansioitunut Torsti Lehtinen päättää hyvien
kirjoitusten sarjan. ”Kyvyttömyys hyväksyä kuoleman läsnäolo elämässä paljastaa kulttuurimme patologisen narsistisuuden, mutta valitettavasti kuoleman
alituinen ajatteleminenkaan ei välttämättä tee kuolevaisesta viisasta”, Lehtinen
pohtii. Muun muassa raamatun ja runouden välityksellä hän päätyy lopetukseen
”Kuoleman valossa jokainen hetki on
pyhä. Kuolema on elämän suola”.
Katse katuvaloihin
Katuvaloissa käytettyjen elohopealamppujen valmistus ja markkinointi on EU:n
määräyksestä kielletty huhtikuusta 2015
alkaen. Katujen ja maanteiden valaisimet joudutaan vaihtamaan koko maassa.
Lamppudirektiivi aiheuttaa sekä Suomen kaupungeille että valtiolle satojen
miljoonien eurojen kustannukset. Tällä
hetkellä lamput vaihdetaan yleensä korkeapainenatrium- ja monimetallilamppuihin.
Energiatehokkaat led-valot ovat tulossa. Helsingin Malminkartanossa on
testattu kolmen vuoden ajan VTT:n kehittämiä älykkäitä led-katuvalaisimia.
Mittausantureiden ja langattoman ohjauksen avulla ne himmenevät ja kirkastuvat olosuhteiden mukaan. Valaistus kirkastuu esimerkiksi jalankulkijan edellä.
Sähköä katsotaan säästyvän, kun valaistusta on vain tarpeen mukaan. Onkohan ajateltu että langaton ohjausjärjestelmä voi kuluttaa sähköä vielä syntynyttä
säästöäkin enemmän. Led-valothan ovat
tunnetusti hyvin energiapihejä, joten valonvoimakkuuden säätämisestä saatu lisäsäästö tuskin kannattaa, varsinkin kun
toisessa vaakakupissa on kaupunkilaisten säteilykuorman lisääntyminen. Miksi
ohjaus täytyy hoitaa langattomasti? Toistaiseksi älykkäiden led-katuvalaisimien
26
korkea hinta onneksi estää niiden yleistymisen.
Ruotsissa Ericsson on kehitellyt katulamppuihin piilotettavia matkapuhelinverkon tukiasemia. Ericsson on
jo sopinut yhteistyöstä led-valaisimia
valmistavan teknologiayhtiö Philipsin
kanssa. Tukiasemien kautta voidaan tarjota wlan-, 3G- ja 4G-yhteyksiä ja niitä
aiotaan aluksi sijoittaa vilkasliikenteisiin
paikkoihin.
Ericssonin toimitusjohtaja Hans
Vestbergin mukaan katuvalotukiasemat
lisäävät alueiden mobiililaajakaistan tarjontaa ja niiden avulla operaattorit voivat
seurata aiempaa tarkemmin miten ja missä ihmiset käyttävät älypuhelimiaan.
New York Timesin haastattelussa Vestberg sanoi katuvaloasemien olevan paras
tapa vahvistaa mobiiliverkkoja. ”Emme
voi enää saada suuria asemapaikkoja mobiililaitteille. Tällä tavalla voimme käyttää hyväksi nykyisiä rakenteita.”
Kansalaisten terveys näyttää olevan
sivuseikka. Ympärivuorokautista säteilyä pitäisi vähentää eikä lisätä. Eräässä
tutkimuksessa mitattiin kolmen Euroopan kaupungin säteilymääriä ulkotiloissa
vuoden ajan (huhtikuu 2011 – maaliskuu
2012). Sähkömagneettisen säteily lisääntyi seuraavasti:
Basel, Sveitsi
Bryssel, Belgia
Gent, Belgia
57 %
38 %
20 %.
Määrät ovat suuria, säteilykuorma
kasvoi pahimmillaan yli puolitoistakertaiseksi vuodessa.
On välttämätöntä perustaa säteilyvapaita asuin- ja virkistysalueita, joissa
nettiyhteydet hoidetaan valokuidulla.
Vapaassa maassa jokaisella tulee olla oikeus valita altistaako itsensä ja lapsensa
jatkuvasti lisääntyvälle mikroaaltosäteilylle vai ei.
http://www.vtt.fi/news/2013/25042012_
AthLEDics.jsp
http://yle.fi/uutiset/alykas_katuvalo_
kirkastuu_kavelijan_askelten_tahdissa/6606766
h t t p : / / w w w. d i g i t o d ay. f i / m o b i i li/2014/02/25/mastoja-ei-hyvaksytaericsson-kayttaa-katuvaloja-tukiasemina/20142754/66
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25127524
Teksti: Asta Havaskari
Mobiilikäytön hinnat nousevat pilviin
Suomessa on totuttu surffailemaan langattomassa verkossa pienellä kuukausimaksulla mielin määrin. Tämä lysti
loppuu kuitenkin pian. Käyttäjiä aletaan
laskuttaa käyttömäärien mukaan. Näin
tehdään jo monessa maassa.
Kurkistetaanpa naapuriin. Ruotsalainen lehti PC för alla kertoi tämän
vuoden toukokuun numerossa mobiilisurffauksen rajusta hinnannoususta.
Neljä vuotta sitten Ruotsissakin sai vielä
käyttää nettiä rajattomasti ja hinta oli
edullinen. Toisin on nyt. Lehden mukaan
hinnat ovat nousseet pilviin ja yksikään
operaattori ei enää tarjoa rajatonta käyttöä.
Naapurimaan 4G-verkossa ei enää
voi tehdä paljon muuta kuin lukea sähköpostit ja maksaa laskut, mikäli haluaa
kustannusten pysyvän kohtuullisina. Videoiden ja TV:n katselu tuottaa jo tuskaa.
Esimerkiksi Telian asiakasperhe, joka
käyttää 200 Gigatavua kuukauden aikana kesämökillä, saa yli 13 000 kruunun
laskun! (yli 1400 euroa). Ei ole halpaa!
Telian lehdistövastaava Nicholas
Rundbom perustelee hinnoittelua investointikustannuksilla ja mobiilin tietoliikenteen voimakkaalla kasvulla. Ne
asiakkaat, jotka haluavat katsoa paljon
TV:tä tai videoita, ohjataan käyttämään
kiinteää verkkoa.
Ruotsissa on onneksi valokuituliittymä jo vähintään joka neljännen kotitalouden ulottuvilla, kun taas Suomessa
tilanne on vallan surkea. Kuituverkon
rakentamisella on siksi jo kova kiire.
Muuten maksamme kalliisti.
Lue koko juttu:
http://pcforalla.idg.se/2.1054/1.561844/
chockhojning-av-priset-for-mobilt-bredband
Pääasialliset syyt mobiililiittymien
hintojen nousuun ovat ne, jotka Telian
Nicholas Rundbom mainitsee:
• Investoinnit langattomaan verkkoon
• Mobiilin tietoliikenteen lisääntyminen.
Tietoliikennemäärät kasvavat räjähdysmäisesti, koska
• Uudet laitteet lisäävät tietoliikennettä
• Uudet sovellukset vaativat nopeampia
verkkoja (etenkin liikkuva kuva)
• Käyttäjiä on yhä enemmän
• Laitteiden parissa vietetään yhä enemmän aikaa.
Tavallinen älypuhelin aiheuttaa noin
35 kertaa enemmän dataliikennettä kuin
perinteinen puhelin. Lisäksi käyttömäärien on todettu kasvavan, kun älypuhelimien näytöt suurenevat. NPD Group
tutki puhelimen näytön koon vaikutusta
käyttömääriin Yhdysvalloissa:
puhelimen näytön koko
käyttömäärä / kk
alle 4,5 tuumaa
5,0 Gigatavua
4,5 tuumaa tai suurempi
7,2 Gigatavua
Netin suosituimpia palveluita on helpompi käyttää kun ruutu on iso ja niitä
myös käytetään enemmän, kasvu oli 44
prosenttia.
http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/ajassa/puhelimet_kasvavat_liikenne_lisaantyy
Ciscon ennusteen mukaan vuonna
2018 videon osuus mobiilista dataliikenteestä on noin 70 %. Tällä hetkellä
videota on jo yli puolet. Tietoliikennettä
lisäävät myös esimerkiksi näköpuhelut
ja erilaisten koneiden väliset yhteydet
kuten etäluettavat sähkömittarit.
(http://www.tekniikkatalous.f i/ict/
cisco+tutki+mobiilivideo+ja+laitt
eiden+valiset+yhteydet+rajayttava
t+langattoman+verkkoliikenteen/
a971013?s=u&wtm=tt-02032014 )
Kansainvälinen konsulttiyhtiö Deloitte ennustaa langattomaan nettiin lähivuosina pahoja liikenneruuhkia. Mobiilidatan määrä kasvaa viime vuoden tasosta
50-kertaiseksi vain neljässä vuodessa.
Kasvu on niin hurjaa ettei teleoperaattoreilla ole mitään mahdollisuuksia pysyä
kasvun tahdissa. Taajuuskaista ei yksinkertaisesti riitä.
(www.olka.fi/tutkimus-langaton-verkkoruuhkautuu-pahoin/ )
Kun liikennemäärät langattomassa
verkossa kasvavat voimakkaasti, tulevat
verkon rajat pian vastaan. Netti ruuhkaantuu yhä pahemmin, joten käyttömääriä on pakko alkaa rajoittaa hinnoittelulla ja käyttökatoilla.
Hinnoittelun muuttumisesta Suomessa on uutisia jo nyt, katso esim.
h t t p : / / w w w. i t v i i k k o . f i / u u t i set/2014/02/06/loppuvatko-kannykkasurffaajan-kissanpaivat/20141791/7
h t t p : / / w w w. e s a i m a a . f i / O n l i ne/2014/08/25/Kauppalehti%3A%20
Rajoittamaton%20halpa%20mobiilidata%20on%20pian%20muisto%20
vain/2014117791088/4/
h t t p : / / w w w. d i g i t o d ay. f i / m o b i i li/2014/10/29/jo-on-rajoittamatondatasiirto--operaattori-kuristi-kaistaa-90-/201415005/66
Teksti: Asta Havaskari
27
Terveysalan yhteystietoja
ALUEHALLINTOVIRASTOT
www.avi.fi
Etelä-Suomen aluehalllintovirasto
Puhelinvaihde 0295 016000
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 016800
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 018000
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 018450
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 017500
Lapin aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 017300
Ahvenanmaan valtionvirasto
Puhelinvaihde 018 635 270
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)
puh. (09) 4321
FIMEA
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Puhelinvaihde 029 522 3341 www.fimea.fi
Potilasvahinkolautakunta (Pvltk)
puh. 020 743 4343, www.pvltk.fi
Potilasvakuutuskeskus (Pvk)
Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 040 450 4590, www.pvk.fi
Lääkevahinkovakuutuspooli, puh. 040 450 4640, www.lvp.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö
puh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fi
Kuluttajaliitto ry
puh. (09) 454 2210, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki
www.kuluttajaliitto.fi
Suomen Potilasasiamiehet ry
pj. Mervi Piekkari, s-posti: [email protected]
Suomen Punainen Risti
puh. (09) 622 4322, www.redcross.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 029 524 6000, PL 30, 00271 Helsinki, www.thl.fi
VALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Puhelinvaihde 0295 209111, PL 210, 00531 Helsinki, www.valvira.fi
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Puhelinvaihde 0295 666 700, PL 315, 00181 Helsinki
Tilastokeskus
puh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi
Suomen Potilaslehti toivottaa
lukijoilleen Rauhallista Joulua
ja Hyvää tulevaa vuotta 2015