3/2013 - Suomen Potilasliiton

 Suomen
lehti
No 3 lokakuu 2013 – marraskuu 2013
FINLANDS PATIENTTIDNING 3/2013
Biopankkilaki voimaan 1.9. - laki edistää tutkimusta ja turvaa yksilön
oikeudet, STM
Hoitopaikan valinta, STM
Hoitoon pitää päästä, vaikka ei hengenhädässä olisikaan - vielä,
puheenjohtaja Paavo Koistinen
LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE
43 vuotta potilaan asialla
Suomen Potilasliitto ry:n
jäsenyhdistysten ja ryhmien
yhteystiedot ovat sivulla 8
Suomen Potilasliitto ry
Finlands Patientförbund rf
Seuraavat numerot:
4/2013 Aineiston viimeinen toimituspäivä 10.11.2013, lehti ilmestyy 20.12.2013
Toimisto:
Helsinginkatu 14 A 1,
00500 Helsinki
Puh. (09) 562 2080
Fax. (09) 5123 3555
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut: www.potilasliitto.fi
Tässä numerossa:
Pankkiyhteys: FI0580001200662600
Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., 0400
682 337, [email protected],
Inger Östergård, varapuh.joht, inger.ostergard@
gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri,
[email protected]
Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio,
Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen,
Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen.
Hoitoon pitää päästä, vaikka ei hengenhädässä olisikaan - vielä...............................3
Patienten bör få vård, fastän livet ännu
inte skulle stå på spel....................................4
Biopankkilaki voimaan 1.9. - laki edistää
tutkimusta ja turvaa yksilön oikeudet.............5
Hoitopaikan valinta........................................6
Hoitoa kuntoutusosastolla.............................7
Järjestösivut ............................................8-25
Ruumiinkulttuuria Tikkurilan
Heurekassa.................................................26
Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös
henkilöjäseneksi, jäsenmaksu
v. 2013 on 13 e
Suomen Potilaslehti – Finlands Patienttidning
Julkaisija Suomen Potilasliitto ry
ISSN 0784-5944, 35. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi
Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa).
Etukannen kuva: Paavo Koistinen,
syksyn merkit
Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
Puh. (09) 562 2080, [email protected]
Vastaava päätoimittaja:
Paavo Koistinen, GSM 0400 682 337
Toimitus: (09) 562 2080
2
Kotisivut: www.potilasliitto.fi
Painopaikka: Newprint Oy, Raisio
Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta
sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia,
jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty.
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Koistinen
Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja
Hoitoon pitää päästä,
vaikka ei hengenhädässä
olisikaan - vielä
Terveyspalvelujen oikea-aikainen saatavuus sitä tarvitseville
on terveydenhuoltojärjestelmien kustannusvaikuttavan toiminnan edellytys - ja myös haaste. Julkisen terveydenhuollon
lakisääteisenä tehtävänä Suomessa on turvata jokaiselle kansalaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Se on lain säätämä tehtävä, mutta valitettavasti liian usein vasta tavoitteen asteella. Hoidon saatavuus on
yksi keskeinen ja korjattava asia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenneuudistuksessa. Sote-laki tulee linjaamaan tulevan palvelurakenteen, johtaa uusiin rajapintoihin ja luo tarpeen
hoidon saatavuutta koskevien säädösten määrittelylle uudessa
rakenteessa. Terveyspalveluiden järjestämisessä on korostettu
pyrkimystä palveluiden oikeudenmukaiseen saatavuuteen ja
jakautumiseen. Vaikka tavoitetta tuetaan lainsäädännöllä, on
saatavuudessa todellisuudessa sellaisia eroja, että haavoittuvat
ryhmät uhkaavat jäädä ilman tarvitsemiaan palveluita.
Paremmin koulutetuilla on yleensä tietoa palvelupaikoista
ja vaihtoehtoisista palvelureiteistä sekä osaamista tarvittavan
tiedon hankkimiseen. He osaavat myös valita, vaatia ja saada itselleen tutkimuksia ja jatkohoitoa. Hoitopaikan valinnanvapaus lisääntyy vuoden 2014 alusta. Jotta voi valita, on
kuitenkin voitava verrata hoidon tuottajia ja hoidon laatua.
Valtakunnallista laadunseurantajärjestelmää Ruotsin mallin
mukaan ei kuitenkaan vieläkään ole saatu aikaiseksi. Ei, vaikka Potilasliitto on asiaa rummuttanut jo viiden vuoden ajan.
Ei ole myöskään saatava luotettavaa tietoa hoitoon pääsystä
eri yksiköissä. Ajantasaista ja helppokäyttöistä vertailutietoa
valintapäätösten tueksi ei nyt kerta kaikkiaan ole saatavilla.
Oikeastaan tuntuu surkuhupaisalta, että pian potilas voi suunnata ulkomaillekin, toiseen EU-maahan hoitoa saadakseen,
vaikka tarvittavaa perustietoa edes kotimaan hoitoyksiköistä
ei olla pystytty tarjoamaan.
Potilaan hoidon tarpeen arvioinnin asema säädeltynä ja mitattavana osana kiireetöntä ja kroonisesti sairaiden potilaiden
hoitoa tulisi myös arvioida kriittisesti. Perusterveydenhuollon
toimintayksikön kannalta nykymuotoinen hoidon tarpeen arvion toteuttaminen voi johtaa näennäisresursointiin. Velvoitteen
täyttäminen palvelee kyllä kirjaamista ja seuraamista, mutta
ei edistä varsinaista perustehtävää eli potilaan tilan määritystä
ja hoitoa, eikä tuo terveyshyötyä. Terveyskeskuksessa puhelimeen vastaamiseen ja hoidon tarpeen arviointiin voi mennä
kolmannes hoitajaresurssista. Mutta kokeeko yhteyden ottanut henkilö terveysongelmansa tulleen ratkaistuksi? Entä
miten hoidon tarpeen arviointi nykyisellä tavalla säädeltynä
edistää taudinmääritystä, hoidon aloitusta ja lopulta potilaan
terveysongelman hoitamista?
Kirjoitin Potilaslehden pääkirjoituksessa 1/2011 otsikolla
”Miksi kukaan ei vastaa?” Puheenaiheena oli tuolloin se, että
potilas ei päässyt terveyskeskuksessa tai muussa hoitoa antavassa yksikössä puhelimitse hoitavan henkilökunnan puheille.
Tänään tilannetta on saatu kohenemaan, mutta luonnollisesti
potilaan puheluun vastaaminen tai asian kirjaaminen on vain
alkutoimenpide, josta tulisi seurata hoidon tarpeen arvioiminen ja itse hoitoon pääsy – sekä hoitosuunnitelman tekeminen,
joka sekin liian usein jää kokonaan tekemättä.
Potilaan kannalta kriittistä on saada ongelmansa ratkaistuksi ja se tapahtuu nykyjärjestelmässä tavallisesti lääkärin
vastaanotolla. Käsitys terveydenhuollon toiminnasta perustuu
siis paljolti kokemukseen ja käsitykseen vastaanotolle pääsystä, mihin vaikuttavat otsikot ja kirjoitukset tiedotusvälineissä.
Hoitotakuun aikatavoitteet ja lupaukset ja toisaalta yksilön
kokemukset hoitoon pääsystä ovat toistuvasti esillä medioissa.
EU-jäsenyys velvoittaa potilasdirektiivin toimeenpanoon
2014 ja hoitopaikan valitsee potilas. Kun oikeus hoitopaikan valintaan laajenee, tarve saada tietoa jonotusajasta tietyn
yksikön tiettyyn hoitoon kasvaa. Suomessakin on tuotettava
tietoa tämän päätöksenteon tueksi. Jotta pystyy valitsemaan,
olisi tarpeen tietää, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä, mikä
on näiden vaihtoehtojen antaman hoidon laatu ja haitat, ja
koska hoitoon pääsisi. Nyt käytettävissä oleva tieto hoitoon
pääsystä auttaa väestötasolla päätöksiä tekeviä, terveydenhuollon johtajia ja mediaa. Kansalaiset saavat samat tiedot
3
Suomen
lehti
erikoissairaanhoitoon pääsystä: mikä on keskimääräinen
jonotusaika eri erikoisaloille, montako potilasta on jonossa
kaihi- tai lonkkaleikkaukseen. Vuodesta 2011 rakenteilla ollut
Palveluvaaka-sivusto ei nykymuodossaan vastaa yksittäisen
kansalaisen tiedontarpeisiin hyvistä tavoitteista huolimatta.
Potilaan on saatava hoitopaikkaansa valitessaan riittävää
tietoa valintansa tueksi. Hänen on myös voitava luottaa siihen,
että hän todella pääsee oikean ja etenevän hoidon piiriin siinä
vaiheessa, kun hänen puheluunsa vastataan tai hänet hoitoyksikössä vastaan otetaan. Tällöin tarvitaan laadunseurantarekisteriä, joka kertoo hoidon laadusta ja jonotusajoista kussakin
yksikössä. Järjestelmä tarvitsee myös riittävää resurssointia
yksiköihinsä, jotta nämä pystyvät voimavarojaan jakamaan
siten, että kiireellistä hoitoa tarvitseva tarvittavan avun viipymättä saa ja kiireetöntä hoitoa tarvitseva pääsee hoitoputkeen
niin, että hänestä ei odotusjonossa tulisi kiireellistä tapausta.
LEDARE
Paavo Koistinen
Ordförande för Finlands Patientförbund rf.
Patienten bör få vård, fastän livet ännu
inte skulle stå på spel
Tillgång till hälsovårdstjänster vid rätt tidpunkt för personer
som behöver dem är en förutsättning för hälsovårdssystemets
kostnadseffektivitet men också en utmaning. Den offentliga
hälsovårdens lagstadgade uppgift i Finland är att trygga alla
medborgares rätt att oberoende av boningsort eller förmögenhet inom rimlig tid få sådan hälsovårdsservice som hälsotillståndet förutsätter i tillräcklig omfattning. Så är det föreskrivet
i lagen, men tyvärr är situationen alltför ofta den att det stannar
på målsättningsnivå. Tillgången till hälsovård är en av de centrala saker som bör revideras i reformen av servicestrukturen
för social- och hälsovård. “Sote-lagen” kommer att utstaka
linjerna för den kommande servicestrukturen, vilket kommer
att leda till att nya gränsytor skapas och behov av regler för
tillgång på hälsovård, som bestäms i den nya strukturen. I
organiseringen av hälsovårdstjänsterna poängteras strävan
efter en rättvis fördelning av och tillgång till servicen. Fastän
målsättningen får stöd av en stadgad lag är det i verkligheten
mycket stor skillnad på tillgången och sårbara grupper hotas
av att inte få den service de behöver.
Personer med högre utbildning har i allmänhet kunskap om
servicepunkter eller alternativa servicelinjer och kan söka upp
behövlig information. De kan också välja, kräva och få undersökningar och fortsatt vård åt sig. Valfrihet att välja vårdplats
ökar i början av år 2014. För att kunna välja bör man dock
kunna jämföra vårdproducenterna och vårdens kvalitet. Ett
nationellt kvalitetsuppföljningssystem av samma typ som man
har i Sverige har inte ännu åstadkommits. Inte heller fastän
Patientförbundet redan i fem års tid har slagit på trumman för
det . Det är inte heller möjligt att få tillförlitliga uppgifter om
hur man kommer till vården på olika enheter. Aktuellt och lätt
4
tillgängligt jämförelsematerial som stöd för beslutsprocessen
går helt enkelt inte att få fram. Det känns egentligen ganska
tragikomiskt, att patienten snart kan resa utomlands till ett
annat EU-land för att få vård, fastän behövlig baskunskap om
hemlandets vårdenheter inte har kunnat erbjudas.
Man bör också kritiskt granska patientens vårdbehov som
en bestämd och mätbar del av icke brådskande och kroniskt
sjuka patienters vård. Från bashälsovårdens enheters synpunkt
kan genomförandet av den aktuella utvärderingen leda till
skenbar resursering. Att fylla kraven gagnar nog dokumentation och uppföljning, men befrämjar inte den egentliga
basuppgiften som är att diagnostisera och vårda patientens
hälsotillstånd och leda till hälsonytta. En tredjedel av sjukskötarresurserna på hälsostationerna kan gå åt till att svara i
telefon och utvärdera vårdbehovet. Frågan är om den som tog
kontakt för sina hälsoproblem upplever att hans problem har
blivit lösta? På vilket sätt förbättras diagnostiseringen enligt
nuvarande bestämmelser, påbörjandet av vården och slutligen
vården på patientens hälsoproblem.
Jag skrev Patienttidningens ledare 1/2011 under rubriken
”Varför svarar ingen?” Samtalsämnet var då att patienten inte
per telefon kom fram till vårdpersonalen på hälsostationen
eller andra vårdenheter. I dag har situationen blivit bättre, att
svara på patientens samtal eller att dokumentera saken är naturligtvis endast en första åtgärd,som borde åtföljas av bedömning av vårdbehovet och att få själva vården – samt att göra
upp en vårdplan, vilken alltför ofta även den blir ouppgjord.
Ur patienten synpunkt är det kritiskt att få sina problem
lösta och det sker under nuvarande förhållanden vanligen på
läkarmottagningen. Uppfattningen om verksamheten inom
hälsovården grundar sig mycket på erfarenhet och möjlighet
att komma till mottagningen som igen påverkas av rubriker
och skriverier i media. Vårdgarantins målsättning och löften
och å andra sidan individens erfarenheter av att komma till
vård har upprepade gånger varit framme i media.
EU-medlemsskapet kräver att patientdirektivet träder i
kraft 2014 som innebär att patienten väljer sin vårdplats.
När rätten att välja vårdplats utvidgas, blir behovet av att få
uppgifter om hur länge man måste köa till en viss enhet för
att få vård allt större. Även i Finland bör man kunna ta fram
information om kötider som underlag för att fatta beslut. För
att kunna välja, bör man veta vilka möjligheter som står till
buds, vilken är vårdens kvalitet och negativa sidor och hur
snabbt kommer man till vården inom de olika alternativen. De
uppgifter som nu finns att tillgå om hur man kommer till vården hjälper på befolkningsnivå beslutsfattarna, hälsovårdens
ledare och media. Medborgarna får samma uppgifter om hur
man kommer till specialsjukvården: hur lång kötiden i medeltal är till olika specialområden, hur många patienter som
köar till starr- eller höftoperationer. “Palveluvaaka”-sidorna
som har byggts upp sedan år 2011 svarar inte i sin nuvarande
form på befolkningens informationsbehov trots sina goda
målsättningar.
Patienten bör ha tillräckliga bakgrundsuppgifter som stöd
för att kunna välja vårdplats. Han bör också kunna lita på att
han verkligen kommer till god och kunnig vård i det skedet,
när man svarar på hans samtal eller när man tar emot honom på
vårdenheten. Därför behövs ett kvalitetsuppföljningsregister,
som ger information om vårdens kvalitet och kötiden till varje
enhet. Systemet behöver tillräckliga resurser till sina enheter
så att de kan dela sina resurser så att de som är i behov av
brådskande vård får hjälp omedelbart och att icke brådskande
vårdbehövande kommer i vårdkön så att han inte under kötiden blir ett brådskande fall.
Biopankkilaki voimaan 1.9. - laki edistää
tutkimusta ja turvaa yksilön oikeudet
Uusi biopankkilaki ja siihen liittyvät
asetukset tulevat voimaan 1.9.2013.
Lain tavoitteena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä Suomessa siten, että yksilön oikeudet turvataan.
Biopankkilaissa säädetään näytteet
omistavista biopankeista. Lisäksi laissa säädetään suostumuksesta ja tutkimuseettisestä ennakkoarvioinnista
näytteiden ja niihin liittyvien tietojen
keräämisen ja käytön edellytyksenä.
Itsemääräämisoikeus turvataan
kirjallisella suostumuksella
Lain lähtökohtana on henkilön kirjallisesti antama suostumus hänestä otettujen näytteiden ja niihin liittyvien tietojen
säilyttämiseen biopankissa ja käyttämiseen biopankkitutkimuksessa.
Näytteen antajalla on oikeus pyynnöstään saada tieto siitä, mistä rekistereistä häntä koskevia tietoja on saatu ja
mihin tutkimuksiin näytteitä on luovutettu. Hänellä on pyynnöstään oikeus
saada terveydentilaansa koskeva näytteestä määritetty tieto. Lisäksi hänellä
on oikeus peruuttaa suostumus, rajoittaa
antamaansa suostumusta ja kieltää näytteen käyttö tutkimuksessa.
Nimenomaista suostumusta vanhojen
näytteiden käyttöön ei aina ole mahdollista saada näytteiden iän, niiden suuren
lukumäärän tai näytteen luovuttajaa koskevan tiedon puutteellisuuden takia. Jos
suuri määrä vanhoja näytteitä halutaan
siirtää biopankkiin, niistä on julkaistava
tiedonanto ainakin virallisessa lehdessä
ja internetissä. Tiedonannossa on kerrottava muun muassa se, miten henkilö voi
kieltää näytteidensä siirtämisen. Lain
mukaan terveydenhuollon yksiköiden
hallussa olevat vanhat näytteet voidaan
siirtää biopankkeihin, ellei näytteen antaja vastusta siirtoa.
Tiedot biopankista merkitään
valtakunnalliseen rekisteriin
Biopankki koostuu ihmisperäisistä soluja kudosnäytteistä sekä niihin liitetyistä tiedoista. Siellä olevia näytteitä voi
käyttää kaikkiin biopankin toimintaalueen mukaisiin tutkimuksiin.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) pitää yllä valta-
kunnallista biopankkirekisteriä. Rekisteri on julkinen, ja sinne talletetaan
ajantasainen tieto Suomessa perustetuista biopankeista, biopankin omistajasta
ja biopankista vastaavasta henkilöstä.
Lisäksi rekisterissä on yleiset tiedot biopankeissa säilytettävien näytteiden määrästä ja tutkimusalueesta sekä näytteiden
saannin edellytyksistä.
Lisäksi tutkijoilla on tietyin edellytyksin oikeus saada biopankin ylläpitämästä näyte- ja tietorekisteristä tieto
siitä, löytyykö biopankista näytteitä,
joita he voisivat käyttää tutkimuksessaan. Sen sijaan yksittäisten näytteiden
antajien henkilötietoja tutkijat eivät voi
saada, ellei tähän ole erillistä suostumusta.
Biopankin voi perustaa sekä yksityinen että julkinen toimija. Perustamisen
edellytyksenä on, että valtakunnallinen
lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) antaa siitä myönteisen lausunnon, ja että Valvira merkitsee
biopankin valtakunnalliseen biopankkirekisteriin.
Lähde: STM
5
Suomen
lehti
Hoitopaikan valinta
Kiireellistä hoitoa on annettava potilaalle
hänen asuinkunnastaan riippumatta. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnasta
säädetään terveydenhuoltolaissa.
Henkilö voi valita kuntansa tai kuntien yhteistoiminta-alueen sisällä terveysaseman, jolta hän saa perusterveydenhuollon palvelut. Terveysasemaa voi
vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.
Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän
voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista
hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.
Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään
kolme viikkoa ennen käyntiä.
Erikoissairaanhoidon palveluja tarvitseva henkilö voi valita hoitopaikan
sen erityisvastuualueen sisältä, jossa hänellä on kotikunta. Tietyin edellytyksin
hoitoa voidaan antaa myös muulla erityisvastuualueella. Hoitopaikka valitaan
yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai
hammaslääkärin kanssa.
Potilaalla on mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava
lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
Vuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus
valita hoitopaikkansa laajenee niin, että
potilailla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö
kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
Saman sairaanhoitopiirin alueella
toimivien terveyskeskusten ja sairaaloiden sähköiset potilasrekisterit ja
potilasasiakirja-arkistot muodostavat
yhteisen potilastietorekisterin. Potilasta hoitava henkilökunta voi käyttää
yhteisessä potilastietorekisterissä olevia
hoidon kannalta tarpeellisia potilastie-
6
toja joustavasti ilman potilaan erillistä
suostumusta.
Hoitoon hakeutuminen
ulkomailla
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetuissa EU-asetuksissa on
säännökset sosiaaliturvasta ja sairaanhoidon saamisesta tilanteissa, joissa henkilö ylittää valtioiden rajoja Euroopassa.
Suomen sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon, kun hän
oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai
ETA-maassa tai Sveitsissä. Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa maksutta Kelasta.
Henkilöllä on oikeus myös hakeutua
hoitoon ulkomaille ilman lupaa. Tällöin
sairaanhoitokustannukset on maksettava ensin itse. EU- tai ETA-valtioissa tai
Sveitsissä saadusta hoidosta voi hakea
sairaanhoitokorvauksia Kelalta. Euroopan ulkopuolella aiheutuneita kustannuksia ei korvata.
Henkilö voi myös hakea ennakkolupaa EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin
hoitoon hakeutumiseen, jos hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida järjestää Suomessa. Ennakkolupaa haetaan Kelasta.
Jos henkilö sairastuu äkillisesti ulkomailla Euroopan ulkopuolella, kustannuksiin voi saada sairaanhoitokorvauksia
Kelalta. Jos henkilö on hakeutunut hoitoon muualle kuin EU- tai ETA-valtioon
tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata.
Myös ulkomailta voi hakeutua
hoitoon Suomeen
Kunnilla on aina velvollisuus järjestää
kiireellistä hoitoa kaikille henkilöille
näiden asuinpaikasta riippumatta.
Nykyisin kuntien ensisijainen velvollisuus on järjestää julkisen terveydenhuollon palveluja kuntien asukkaille
ja rajatusti muiden kuntien asukkaille.
Lisäksi palveluja voivat käyttää henkilöt, joiden oikeudesta käyttää julkisen
terveydenhuollon palveluja on sovittu
EU-asetuksella 883/2004 tai sosiaaliturvasopimuksella. Kela vahvistaa tarvittaessa henkilön oikeuden palvelujen
käyttämiseen.
Vuodesta 2014 alkaen julkisen terveydenhuollon palveluja voivat käyttää
myös ne henkilöt, joiden sairaanhoitokustannuksista vastaa toinen EU-valtio.
Hoitoon hakeutuvalle henkilölle on turvattava hoitoon pääsy julkiseen terveydenhuoltoon samoin edellytyksin kuin
kunnan asukkaille. Hoito annetaan Suomen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen
mukaisesti.
Rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteisiin liittyy paljon kulttuurisia ja
kielellisiä tekijöitä, jotka terveydenhuollon toimintayksikössä on tunnistettava ja
otettava huomioon.
Terveydenhuollon säädöksiä uudistetaan, potilasdirektiivi vahvistaa potilaan
oikeutta saada palveluja
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Vappuna 2011 voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin
koottiin toiminnan ja palvelujen sisältöä
koskevat säännökset. Järjestämistä ja
rakentamista koskevat säännökset jäivät
kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Niiden uudistamista jatketaan
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa.
Säännöksiä uudistettaessa on otettava huomioon myös potilasdirektiivi.
Sen lähtökohtana on, että henkilö saa
hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta
EU-maasta. Suomessa potilasdirektiivi
toimeenpannaan uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Hallituksen
esitys annetaan eduskunnalle syksyllä
2013. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2014.
Lähde: STM
Inka Svahn
Suomen Potilasliitto ry:n
hallituksen jäsen
Hoitoa kuntoutusosastolla
Hyvä ystäväni on sairastanut usean
vuoden ajan. Komplikaatioiden vuoksi
leikkaushoitoa ei ole voitu tehdä, vaan
häntä hoidetaan veritankkauksin. Rankkaa on tietysti ollut matkata joka toinen
päivä toimenpiteeseen, mutta näin on
voitu mahdollistaa kotona oleminen
kuitenkin. Veriarvot on saatu pysymään
hyvänä kolmella pussilla verta. Terveys
kuitenkin huononi sen verran että hän
joutui sairaalahoitoon. Tilanteen vakiinnuttua hänet siirrettiin kuntoutusosastolle.
Kävin katsomassa ystävääni ja hämmästyin miten huonona hän oli. Hyvä
että jaksoi puhua. Hän valitti ettei hän-
tä ole pesty, lääkäri ei ole kertaakaan
liittyvistä asioista. Niinpä kirjoitin pakäynyt häntä tapaamassa osastolla olon
lautelaatikkoon potilaan toiveesta saada
aikana, ruoka on huonoa ja kun hän ei
tavata lääkäri. Hoitajalle sanoin että poole jaksanut itse syödä, ei häntä ole tartilasta pitää syöttää tarvittaessa. Potilas
jouduttu syöttämään. Suurin huoli oli se
esitti hoitajalle toiveen saada suolakurkettä hänelle tiputetaan nyt vain 1 pussi
kuja. Siihen hoitaja alkoi ladella seliverta ja hemoglobiini on pudonnut lätyksiä siitä miten he eivät voi vaikuttaa
hes puoleen entisestä. Tätä tietysti kummitä keittiöstä annetaan. Olin ihan hölmastelin, eikö kuntoutusosastolla pitäisi
mistynyt. No ehkä hän ei vaan viitsinyt
potilaan vointi saada pysymään hyvävaivautua. Itse olen perushoitaja ja siinä jotta potilas voisi päästä kotiinkin?
nä tilanteessa olisin marssinut keittiöön
Omasta mielestään potilas oli tullut vain
hakemaan niitä ja jos siellä ei niitä olisi
huonommaksi. Hänelle ei kertomansa
ollut, olisin vaatinut hommaamaan. Niin
mukaan ole laadittu hoitosuunnitelmaa,
yksinkertainen asia kuin suolakurkut,
tai hän ei ainakaan ole semmoista nähpitää olla edes toteutettavissa.
nyt. Keskustelin tilanteesta myös paiLähdin osastolta pois surullisena
kalle saapuneen sukulaisen kanssa ja
ystäväni puolesta ja lupasin soitella.
Suomen Potilasliiton jäsenetu 2013
hän kertoi antaneensa palautetta henkiEn voi käydä päivittäin koska hän on
Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä
lökunnalle, mutta mitään
ei
ole
tapahtoisella paikkakunnalla.
Viikkoa myöClub One -jäseneksi veloituksetta,
suoraan kanta-asiakasohjelmamme
keskimmäiselle
Silver-tasolle.
tunut. Ei ne välitä mistään, sanoi poika.
hemmin tilanne oli sama, lääkäri ei ollut
Silver-tasonoikeus
etuihin kuuluu
mm. jopa 20 %käynyt.
perusalennus
sekäkertoi
jopa 35että
% ennakkovaraaj
Potilaalla on lain mukaan
edelleenkään
Potilas
tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätietoa eduista www.clubone.fi
hyvään hoitoon, häntä tulee kuulla ja
hän ei varmaan koskaan pääse kotiin.
Liity nyt Club One -asiakkaaksi netissä osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittymine
hänelle pitää kertoa hänen terveyteensä
Kuntoutusosastolla ei kuntouteta!
Mainitse liittyessäsi Suomen Potilasliiton sopimusetunumero 4984. Mikäli olet jo Club On
nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirräm
Silver-tasolle.
Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan jäsenyydestäsi os
seen
[email protected],
näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaks
Suomen
Potilasliiton
jäsenetu
2013
Suomen Potilasliiton
jäsenetu
2013
postitamme
tarvittaessa Silver-tason kortin.
Suomen
Potilasliiton
jäsenetu
2013
Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä
Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä
Tallink Silja ja Club One tarjoavat
Sinulle
mahdollisuuden
liittyä
Hintatiedot
ja varaukset: Club One puh. 0600 152 68 ma–pe 8–21, la 9–18, su 10
Club One -jäseneksi
veloituksetta,
suoraan
kanta-asiakasohjelClub One
-jäseneksi
veloituksetta,
suoraan kanta-asiakasohjelClub
One
-jäseneksi
veloituksetta,
suoraan
kanta-asiakasohjel(1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään.
mamme keskimmäiselle
Silver-tasolle.
mamme
keskimmäiselle
Silver-tasolle.
mamme keskimmäiselle Silver-tasolle.
Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus sekä jopa 35 % ennakkovaraajan etu
Silver-tason
kuuluu
mm.
jopa 20
perusalennus
sekä
Silver-tason etuihinetuihin
kuuluu mm.
jopa 20 %
perusalennus
sekä%jopa
35 % ennakkovaraajan
etujopa 35 % ennakkovaraajan etu
tietyistä
normaalihintaisista tuotteistamme.
Lisätietoa eduista
www.clubone.fi
tietyistä
normaalihintaisista
tuotteistamme.
Lisätietoa eduista
www.clubone.fi
tietyistä normaalihintaisista
tuotteistamme.
Lisätietoa eduista www.clubone.fi
Liity nyt Club
One -asiakkaaksi
netissä osoitteessa
www.clubone.fi/erikoisliittyminen.
Liity
One -asiakkaaksi
netissä
osoitteessa
www.clubone.fi/erikoisliittyminen.
Liity nytnyt
ClubClub
One -asiakkaaksi
netissä osoitteessa
www.clubone.fi/erikoisliittyminen.
Mainitse liittyessäsi Suomen
Potilasliiton
sopimusetunumero
4984.
Mikäli
Club
One -jäsen,
Mainitse
liittyessäsi Suomen
Potilasliiton sopimusetunumero
4984.
Mikäliolet
olet jojo
Club
One -jäsen,
Mainitse liittyessäsi
Suomen Potilasliiton sopimusetunumero
4984. Mikäli olet
jo Club
One
-jäsen,
nykyinen
kanta-asiakasnumerosi
pysyy voimassa.
Jos
olet
Bronze-tason
siirrämme
nykyinen kanta-asiakasnumerosi
pysyy
voimassa.
Jos olet Bronze-tasonasiakas,
asiakas, siirrämme
sinut sinut
nykyinen
kanta-asiakasnumerosi
pysyy
voimassa.
Jos
olet
Bronze-tason
asiakas,
siirrämme
sinut
Silver-tasolle.
Silver-tasolle.
Tallink Silja Line Club One
Silver-tasolle.
Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan jäsenyydestäsi osoitteeIlmoitathan kuitenkinnäin
Club One
-kanta-asiakasnumerosi
ja maininnan
jäsenyydestäsi
osoittee- ja jäsenseen
[email protected],
rekisteröimme
Sinut
sopimusetuasiakkaaksi
Suomen
Potilasliiton
Ilmoitathan
kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan
jäsenyydestäsi [email protected],
näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja
postitamme
tarvittaessa seen
Silver-tason
kortin.
seen [email protected],
näin rekisteröimme
Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja
edut
v. 2013 koskevat myös
20130304_CO_Potilasl_120x100.indd
1
postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin.
postitamme
tarvittaessa ja
Silver-tason
kortin. Club One puh. 0600 152 68 ma–pe 8–21, la 9–18, su 10–18
Hintatiedot
varaukset:
Potilasliiton
jäsenyhdistysten
(1,74 €/vastattuHintatiedot
puhelu +jaaina
pvm/mpm).
muutoksiin
pidätetään.
varaukset:
Club One Oikeudet
puh. 0600 152
68 ma–pe 8–21,
la 9–18, su 10–18
Hintatiedot ja varaukset: Club One puh. 0600 152 68 ma–pe 8–21, la 9–18, su 10–18
jäseniä.
(1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin
pidätetään.
(1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään.
20130304_CO_Potilasl_120x100.indd
20130304_CO_Potilasl_120x100.indd 1
1
20130304_CO_Potilasl_120x100.indd 1
4.3.2013
4.3.2013 13.51
4.3.2013 13.51
13.51
7
4.3
Suomen
lehti
Suomen Potilasliitto ry:n
jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät
Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry
Pj. Sirpa Sarin
[email protected]
044 294 4525
APECED ja ADDISON ry
www.apeced.org
tukipuhelin 040 877 6932 (torstaisin klo 8–21)
Pj. Arja Nurmela
[email protected]
[email protected]
De Sjukas Väl rf
Ordf. Inger Östergård 050 555 7780
[email protected]
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY
Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
toimisto
09 711050
tukipuhelin
040 828 0000
[email protected]
www.psa.fi
Pj. Paavo Koistinen
0400 682 337
[email protected]
Trasek ry
PL 202, 00531 Helsinki,
puh. 041-546 1565
www.trasek.net
Pj. Antti Karanki, [email protected],
Suomen Amyloidoosiyhdistys ry
[email protected]
www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi
puh. 045 877 4411 (perjantaisin klo 10-12)
Pj. Matti Haimi
0400 329664
Suomen Sähköyliherkät ry
PL 1040, 04431 Järvenpää09 2796 3680
Pj. Erja Tamminen
[email protected]
www.suomensyh.fi
REDY ry
Pj. Jenni Arteli
[email protected]
www.redy.inf
045 341 8691
Exitus ry
Pj. Jaakko Ojanne
041 461 6886
[email protected]
www.exitus.fi
Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry
www.imppu.fi
Pj. Jari Kervinen 045 855 2534
(ke, to klo 16-20)
[email protected]
Suomen Inkon ry
Pj. Kyllikki Koistinen 050 592 3610
[email protected]
www.suomeninkon.fi
8
Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat
Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.),
Jaakko Ojanne, Inger Östergård
Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen
(puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård
Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen
(puh.joht.), Jaakko Ojanne
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu
eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä
sairastumisriskissä olevia.
Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen
ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa.
Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta
Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta
asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy.
www.psa.fi
Tukipuhelin 040 828 0000
– TUKEA JA TIETOA
Maksuttomat kuntoutuskurssit
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden
syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin
B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus
Kelaan.
Virkistystoiminta
Helsinki
Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo 16.30. Ovet
sulkeutuu klo 17.00
Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin,
liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa.
Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta.
Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo 17.00
Lisätietoja:
Espoo
ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen
torstai parillisina viikkoina, klo 17.30
Naisten ryhmä
kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo 16.30 Töölön
palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33.
PSA-näytteenotto
Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo 15.30–17.30 välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla
selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea.
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY
Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
Puh. 09 711 050
Toimisto on avoinna
Ma 10.00–18.00
Ti
09.00–17.00
Ke 10.00–18.00
To 09.00–17.00
Pe 09.00–17.00
Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen
ja siihen voi soittaa 24 h
sähköposti: [email protected]
www.psa.fi
Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole
maksettu v. 2013, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa.
Ei PSA-näytteenottoa seuraavana maanantaipäivänä:
23.12.2013.
9
Suomen
lehti
Miten todetaan uusiutunut, edennyt tai
etäpesäkkeitä lähettänyt eturauhassyöpä?
Sädehoidon hyöty
Timo Joensuu
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri,
johtava ylilääkäri, Docrates
Käytettävissä olevat tutkimukset ja lisähoidot riippuvat paljolti siitä, miten eturauhassyöpää on alun perin hoidettu.
Kun syöpä todetaan, useimmat haluavat tietää, voidaanko se saada leikkaamalla pois. Lääkäreitä turhautti ja potilaat
pettyivät jo 60 vuotta sitten, kun syövät
uusiutuivat hyvinkin radikaalin rintasyöpäleikkauksen jälkeen, vaikka koko
näkyvä kasvain oli poistettu ja rinnan lisäksi oli saatettu poistaa myös rinnan alta
lihas. Sittemmin rintasyöpää on opittu
hoitamaan toisin.
Eturauhassyöpääkin pidettiin kirurgisesti hoidettavana syöpänä. Olemme
kuitenkin oppineet ymmärtämään, että
syöpäsolut pyrkivät leviämään mikroskooppisesti lähiympäristöönsä eli eturauhasen kapselin ulkopuolelle. Aggres-
10
siivisissä syövissä eturauhassyöpäsolut
tunkeutuvat rauhasessa myös verenkiertoon leviten kauemmas luustoon. Eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen miehet kysyvätkin kirurgeilta, onnistuiko leikkaus,
tarvitaanko lisähoitoja. Missä vaiheessa
ryhdytään toimenpiteisiin, jos PSA alkaa
nousta? Vastaukset vaihtelevat, mutta tästä on olemassa jo tutkittua tietoa.
Amerikkalaiset julkaisivat vuonna
2009 Thompsonin johdolla tutkimustulokset. Jos syöpä on rikkonut eturauhasen kapselin (luokituksena T3), ja vaikka
leikkaus vaikuttaisi täydellisesti onnistuneelta ja koko eturauhanen ja näkyvä
syöpä tullut poistetuksi, todetaan 50 %:lla
miehistä luustometastasointi kymmenen
seurantavuoden aikana, jos jäädään pelkän leikkauksen varaan.
Miehet, jotka saavat eturauhasen pesän
sädehoidon heti leikkauksen jälkeen,
elävät merkittävästi pidempään eli sädehoito lisää huomattavasti parantuneiden
määrää. Tämän kyseisen tutkimuksen
perusteella sädehoidosta saatava elinaikahyöty on sitä parempi, mitä alhaisemmilla PSA-arvoilla sädehoito annetaan.
Ei siis kannata jäädä odottamaan PSA:n
nousua, tai PSA:n nousua jollekin tietylle
tasolle ennen kuin hakeutuu sädehoitoon.
Jos jo etukäteen tiedetään, että syöpä
on kasvanut kapselin läpi, kannattaisi
heti aluksi valita sädehoito leikkauksen
sijasta, sillä leikkauksen ei ole todettu
parantavan eturauhassyövän sädehoitotuloksia.
Hoitovaihtoehtoja mietittäessä urologit
kertovat miehille ja heidän puolisoilleen
usein omana suosituksenaan, että kannattaa mieluummin leikata ensin, koska silloin
on sädehoitokin vielä hoitokeinona käytettävissä riippumatta syövän paikallisesta levinneisyydestä tai biologisesta luonteesta.
Vanhan uskomuksen mukaan sädehoidon
jälkeen ei voisi leikata eikä kerran sädetettyä voisi uudelleen sädettää. Kumpikaan
uskomus ei enää pidä paikkaansa.
Jos eturauhassyöpää ei saada leikkauksella kerralla pois ja päädytään leikkauksen jälkeiseen sädehoitoon, on leikkaus todennäköisesti turha tai jopa haitallinen, sillä potilas saa silloin kahden hoidon haitat.
Leikkauksen jälkeinen sädehoito on myös
teknisesti vaativampi toteuttaa. Leikkauksen jälkeen sädehoito pitää kohdentaa laajemmalle alueelle, jolloin sädeannoksen
pitää vastaavasti olla pienempi terveiden
kudosten säästämiseksi. Vaikka leikkauskin on vaativampi sädehoidon jälkeen, ei
se kuitenkaan ole mahdoton.
HDR-brakyterapia
Käytettävissä on nykyisin erityisesti korkean annosnopeuden kudoksen sisäinen
sädehoito eli HDR-brakyterapia, ja uusintasädehoito radikaaliannoksin on täysin mahdollista. Neuloilla kohdistetulla
sädehoitotekniikalla terveiden kudosten
vaurioitumisriski kyetään minimoimaan
aivan toisella tavalla kuin perinteisellä
ulkoisella sädehoidolla.
HDR-brakyterapia voi olla parantava
hoito vielä silloinkin, jos syöpä uusiutuu
eturauhasessa aiemmin annetun joko ulkoisen tai matalan annosnopeuden kudoksensisäisen LDR-jyvähoidon jälkeen. Paikallinen HDR-brakyterapia voi olla isoksi
hyödyksi vielä silloinkin, kun syöpä on
ehtinyt muuallekin elimistössä. Paikallisella korkean annoksen sädehoidolla voidaan estää syövän etenemisen aiheuttama
virtsaputken tukkeutuminen. HDR-brakyterapiaa voidaan harkita joskus myös
leikkauksella hoidetuille miehille.
PSA-arvon nousu ei aina kerro leikkauksen tai sädehoidon epäonnistumisesta. Syöpä on ehkä alun perin todettu niin
myöhäisessä vaiheessa, että yksittäisiä
syöpäsoluja on jo levinnyt eturauhasen
ja lantion ulkopuolelle, kun hoito on
kohdistettu vain eturauhaseen. Tällainen
tilanne on tuttu syöpälääkärien vastaanotoilla.
Kuvantaminen kehittyy
Mikroskooppista yksittäisten syöpäsolujen leviämistä ei nähdä kuvantatutkimuksissa, mutta se voidaan tutkimusten
mukaan päätellä epäsuorasti syövän
biologisten ominaisuuksien perusteella.
Yleisesti käytössä olevat luustokartta
eli gammakuvaus ja vartalon tietokonetomografia (TT) ovat varsin epäherkkiä
paljastamaan syöpäpesäkkeet.
Magneettikuvaus esimerkiksi näyttää
paljon aikaisemmin ja tarkemmin syövän
eturauhasessa kuin TT-kuvaus. Miehillä,
joilla leikkauksen jälkeen luustometastasointi näkyy luustokartassa, PSA on alka-
nut nousta keskimäärin jopa kolme vuotta
aikaisemmin. PSA:n nousu on siis paljon
herkempi merkki syövän aktivoitumisesta
kuin luustokartta ja TT-kuvaus.
Jos TT-kuvantamiseen kuitenkin liitetään eturauhassyöpäsolujen tai luustometastaasien aineenvaihduntaa paljastavia
radioaktiivisia isotooppimerkkiaineita,
voidaan alkava metastasointi ja mahdollinen paikallinenkin uusiutuminen
paljastaa huomattavasti varhaisemmassa
vaiheessa kuin TT:llä ja luustokartalla.
Tällöin anatominen-TT-kuvaus yhdistetään positroniemissiotomografiaan eli
PET-TT-kuvaukseen.
Tällä hetkellä Docrateella on eturauhassyövän kuvantamisessa käytössä rutiinisti NaF- ja Koliini-merkkiaineet. Muitakin merkkiaineita kehitetään. Koliini voi
paljastaa uusiutumisen paikallisesti poistetussa pesässä tai eturauhasessa, imusolmukkeissa, sisäelimissä tai luustossa. NaF
paljastaa yleensä herkimmin luustometastasoinnin, mutta se ei näytä mahdollisia
pesäkkeitä pehmytkudoksissa.
Koliini/NaF-PET-TT:n hyödyntäminen nousevan PSA:n syyn selvittelyssä
ja aktiivisen syövän paikantamisessa voi
hyvinkin merkittävästi muuttaa hoitosuositusta.
Perinteisen, kastroivan tai muun hormonihoidon sijasta voidaan hyödyntää
paikallisesti kohdennettua sädehoitoa
silloin, jos käytettävissä on intensiteettimuokatun ja stereotaktisen sädehoidon
parhaat ominaisuudet hyödyntävä, parhaan annosjakauman ja säästävimmän
sädehoidon tuottava VMAT RapidArc
-kaarihoitotekniikka. Paikallisessa uusiutumisessa hoitovaihtoehtona on tarjolla
myös HDR-brakyterapia.
Levinnyt syöpä haasteena
Metastasoitunut eli levinnyt eturauhassyöpä on edelleen hoidollinen haaste.
Syöpärekisterin tilastojen mukaan Suomessa edelleen ainakin 23 % eturauhassyövistä on diagnoosivaiheessa metastaattisia. Vastaava luku esimerkiksi rin-
tasyövässä on kuuden prosentin luokkaa.
Paikallisena eturauhassyöpä löydetään
54 %:lla ja 23 %:lla levinneisyys ei ole
ollut tiedossa.
Tämä rinta- ja eturauhassyövän diagnoosivaiheen ero johtuu siitä, että rintasyövät pyritään löytämään seulomalla oireettomina. Virallisesti eturauhassyöpää ei seulota, vaan odotetaan, että syöpä tulisi esiin
vasta oireisessa eli levinneessä vaiheessa.
Levinneen eturauhassyövän hoidollisia haasteita ovat muun muassa kivut,
murtumat, uhkaava katetrointia vaativa
virtsaumpitilanne, infektiot, selkärangassa kasvavien pesäkkeiden aiheuttama
selkäydinpinne ja halvaantumisvaara,
hormonihoidon jatkuminen loppuelämän
ajan ja kastraatioon liittyvä elämänlaadun
lasku. Myös sokeritaudin, mielialamuutosten, sydäntautien, uupumuksen, lyhentyneen elinajan ja huikeiden hoitokustannusten riski kasvaa.
Perinteinen metastaattisen eturauhassyövän hoito perustuu lähes yksinomaan
miesten kastroimiseen. Sitä on täydennetty toisen ja kolmannen linjan hormonilääkemanipulaatioilla (bikalutamidi-,
flutamidi-, syproteroniasetaatti- tai estramustiinihoidoilla). Hormonilääkitysten
teho kuitenkin hiipuu. Noin kymmenen
vuotta on ollut käytettävissä solunsalpaajahoitona dosetakseli ja luustolääkkeenä
zoledronihappo.
Jopa 84-98 %:lla metastaattista, kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavista miehistä on luustometastaasit,
joten luustoa vahvistavaa lääkitystä tarvitaan. Hormonihoitojen teho voi parhaimmillaan jatkua yli kymmenen vuotta, mutta keskimääräinen tehollinen aika on ehkä
hieman alle neljä vuotta.
Aggressiivisimmissä syövissä hormonihoidon teho voi hiipua jo puolen
vuoden hoitojakson jälkeen. Aivan viime
vuosina näitä lääkehoitoja täydentämään
on saatu vielä dosetakselin pohjalta kehitetty kabatsitakseli-solunsalpaajahoito ja
zoledronaatin rinnalle luustolääkkeeksi
denosumabi.
11
Suomen
Uusi hoitokäsitys levinneen
eturauhassyövän hoidosta
Hieman yllättäen on todettu, että kastraatioresistentti syöpä ei olekaan hormoniriippumaton. Aivan uusilla mekanismeilla vaikuttavat hormonilääkkeet,
kuten abirateroni ja entsalutamidi, ovat
pidentäneet miesten elinaikaa vielä
sytostaattihoitojen jälkeenkin. Radiolääke Samariumille ja ulkoiselle sädehoidolle on perinteisessä hoitomallissa
varattu lähinnä kivunlievityksen rooli
syövän luonnollisen kulun loppuvaiheessa.
Jos syöpä todetaan vasta luustoon levinneessä vaiheessa, voitaisiin miettiä,
millä keinoilla syöpäsolut saadaan eliminoiduksi mahdollisimman täydellisesti
niin, että miesten tautivapaa elinaika olisi mahdollisimman pitkä ja esimerkiksi
kastraatiovaihe mahdollisimman lyhyt.
Näin elämä voisi jatkua mahdollisimman
normaalina.
Suurin ero verrattuna perinteiseen
konservatiiviseen hoitoajatukseen on
modernin sädehoidon hyödyntäminen
enemmän tai vähemmän maksimaalisesti
heti alkuvaiheessa.
Hoito alkaa aina kastraatiolla, joka
toteutetaan mahdollisimman täydellisenä, luustolääkityksellä täydennettynä.
Ennen hoidon aloitusta syövän paikallinen levinneisyys selvitetään mahdollisimman tarkasti. Magneettikuvauksessa
hyödynnetään endorektaalista magneettikelaa ja magnetospektroskopiaa, jotta
paikallinen sädehoito voidaan kohdentaa alueille, joissa syöpäsolujen määräkin on suurin. Yhtä tärkeää on kartoittaa
levinneisyys käyttäen NaF- ja tai koliini
-merkkiaineita, koska VMAT RapidArc
-tekniikka mahdollistaa esimerkiksi aktiivisten lantion pesäkkeiden sädetyksen
samanaikaisesti eturauhasen sädettämisen kanssa ilman, että suoliston säderasitus lisääntyy tästä lisähoidosta.
Ennen paikallisen sädehoidon aloittamista levinnyt syöpä pitää saada ensin
täysin etenemättömään tilaan. PSAarvon tulisi laskea mittaamattomiin tai
12
lehti
ainakin alle yhden. Tämä tavoite saavutetaan useimmilla miehillä noin 3–6 kk:n
hoitojakson aikana.
Kokemukseni mukaan Docrateella hoidetuista miehistä noin viidennes
tarvitsee kastraatiohoidon lisäksi sytostaattihoitoa tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Vaikka eturauhasen ja lantion
alueen imusolmukkeiden ja mahdollisten
yksittäisten luustopesäkkeiden sädehoitaminen ei takaakaan täydellistä paranemista, vältetään sen ansiosta muutoin
mahdollisesti uhkaava virtsaumpitilanne
syövän paikallisesti edetessä. Mielestäni
syövän muu hoitokin helpottuu jatkossa.
Sädehoitoa voidaan käyttää myös myöhemmin esimerkiksi silloin, jos syöpä
aktivoituu vaikkapa vatsaontelon imusolmukkeissa.
Samarium-hoito
Miehillä, joilla metastasointi luustossa
on varmennettu, voidaan harkita sädehoidon jälkeen hoidon täydentämistä
Samarium-radiolääkkeellä, jonka tavoitteena on vähentää syöpäsolujen määrä
luustossa entisestään. Toistaiseksi meillä
ei ole ollut käytettävissä satunnaistettuja
tutkimustuloksia Samariumin mahdollisesta elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta.
Joidenkin satunnaistamattomien pienten tutkimusten, ja omankin kokemukseni mukaan, Samarium voi potentiaalisesti jopa pidentää elinaikaa. Tämän
puolesta puhuu myös Ra223:lla saadut
tulokset. Tämän perusteella USA:n lääkeviranomainen myönsi Ra223:lle varsin nopeassa aikataulussa myyntiluvan
toukokuussa 2013. Niillä 80 %:lla, joilla
systeeminen kontrolli saavutetaan hormonihoidolla, voidaan sytostaattihoito
jättää odottamaan mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Jos kaikki menee
odotusten mukaisesti, voidaan hormonihoitokin pyrkiä tauottamaan noin parin
vuoden hoitojakson jälkeen.
Seurannassa on kaksi mittaria ylitse muiden. Mielestäni rutiinikuvantamiseen ei ole tarvetta, jos PSA pysyy
stabiilina. Nousevan PSA:n lisäksi kipu
on toinen indikaattori, jonka perusteella
kuvantamista kannattaa harkita ensisijaisesti PET-TT:llä. Tarvittaessa voidaan edellä kuvatun mukaisesti harkita
myös sädehoidon mahdollisuutta. Mikäli hormonihoito on ollut tauotettuna,
voidaan syöpää pyrkiä kontrolloimaan
jaksottaisella hormonihoidolla, mikä
tarkoittaa lähinnä bikalutamidihoitoa
noin puolen vuoden jaksoissa PSA:ta
kontrolloiden.
Syövän biologiaa tutkitaan
Vähäoireisen pienen tautimäärän eturauhassyövän hoidossa on USA:ssa käytettävissä myös rokotehoito. Sipuleucel-Thoidossa potilailta kerätään valkosolut,
jotka lääketehtaassa käsitellään valkosolujen kasvua stimuloivalla sytokiinivalkuaisella ja happamella fosfataasilla.
Antigeeniä ilmentävien solujen aktivoimisen jälkeen solut palautetaan potilaan
verenkiertoon. Tämä immunoterapia
aktivoi T-soluja, jotka eliminoivat syöpäsoluja ja näin pidentävät potilaan elinaikaa.
Kun hormonihoitojen teho hiipuu, solunsalpaajana annetaan yleensä kaikille
miehille taksaaneja, vaikka osa saa niistä vain haittavaikutuksia ilman odotettua
vaikutusta syöpäsoluihin. On olemassa
myös potentiaalisesti eturauhassyöpäänkin tehoavia lääkkeitä, joita ei ole
kuitenkaan vielä testattu tämän syövän
hoidossa. Viranomaiset eivät nykyisten käytäntöjen mukaan voi antaa niille
myyntilupaa.
Uusimmat syöpälääkkeet eivät kuitenkaan tuhoa systemaattisesti kaikkia
jakaantuvia soluja. Syöpäkasvaimesta
voidaan tutkia aktiivisia signaalireittejä,
mutaatioita tai geeniominaisuuksia, joita
vastaan lääkkeet on kehitettykin.
Geeniprofiloinnilla tehoa
hoitoon
Immunopatologiaa hyödyntävällä geeniprofiloinnilla, voidaan tunnistaa
potilaat, jotka todennäköisimmin eri
syöpälääkkeistä hyötyisivät. Docrates
Syöpäsairaalassa on tehty jo kymmeniä
Caris Molecular Intelligence -geeniprofilointianalyyseja. Saamme näin lääketieteelliseen tutkittuun näyttöön perustuvaa
tietoa yksilötasolla niistä lääkkeistä, jotka todennäköisimmin olisivat tehottomia
ja niistä, joista todennäköisimmin olisi
hyötyä potilaan hoidossa. Hyöty tällaisesta analyysista on todennäköisesti sitä
suurempi, mitä aktiivisemmin ja aikaisemmassa vaiheessa sitä käytetään lääkehoidon valinnoissa.
Tutkimuksessa parafiiniin valetut näytteet lähetetään tutkittavaksi Arizonan
Phoenixiin ja vastaus saadaan noin 2–3
viikon kuluttua. Tutkimus voidaan tehdä
alkuperäisistä syöpäbiopsioista, mutta
luotettavin arvio saadaan juuri sen hetkistä syövän aktiivisuusvaihetta edustavasta
näytteestä. Edustava pesäke pyritään paikantamaan kuvantamisella ja paksuneulanäyte otetaan mahdollisimman aktiivisesta syöpäpesäkkeestä. Näyte voidaan ottaa
myös luustopesäkkeestä.
Kliiniset lääketutkimukset
Useita uusia syöpälääkkeitä kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon
tutkitaan kliinisissä lääketutkimuksissa.
Erilaisia vaikutusmekanismeja edustavia
tutkimuslääkkeitä ovat muun muassa:
Hamsa-1, TRC105, PLX3397, Osteodex, ARN-509, Itrakonazoli, STA9090,
Ra223, AT13387, Cabozantinibi, ABT014, BIND-014, BPX-101, AP1903,
BEZ235, BKM120, Elesclomol, Galeteroni, Tasquinimod, ASG-5ME, TAK700, SOM230, Temsirolimus, TOK001,
AZD3514, AMG102one, Naltrexoni,
ISISEIF4E, ASP9521, Ipilimumabi,
Everolimusiini, Linsitinibi, Cixutumumabi, Pasireotidi, BEZ235, Bavituxumabi, G202, Metformiini, Lenalidomidi,
177LuJ591, IPI504, NRX194204, Abirateroni yhdistettynä joko rasvattomaan tai
rasvaiseen dieettiin, Orteroneli, Torisel,
ABR215050, ABT888, DSTP3086S,
Pantoprazoli, EZN4176, GVAX.
Kehittyvän syövänhoidon ansiosta levinnyttä eturauhassyöpää voidaan hoitaa
kroonisena sairautena ilman, että syöpä
juurikaan lyhentää normaalia odotettavissa olevaa elinaikaa. Tämä on tietysti
ilouutinen kaikille.
Huolenaiheena on kuitenkin huikeasti
kohoavat hoitokustannukset. Yhdysvalloissa käytössä oleva rokotehoitokin maksaa noin 100 000 euroa per hoidettu potilas.
PSA-testin merkitys
Terveydenhuoltoa koskevat tärkeimmät
päätökset ovat poliittisia. Yhä useammin kysytään, mitä hoito saa maksaa.
Tehokkain strategia hillitä jo pelkästään
hoitokustannuksia on pyrkiä estämään
syövän kroonistuminen. Tämä onnistuu
ainoastaan silloin, kun pyritään tehokkaasti löytämään ja hoitamaan syöpä
haitattomasti oireettomassa vaiheessa.
Tällöin syöpäsolujen määrä ja aggressiivisuus ovat alhaiset ja syöpä voidaan lähes sadan prosentin todennäköisyydellä
parantaa. Käytännössä tämä edellyttää,
että miehet käyvät vuosittain PSA-testissä viimeistään täytettyään 50 vuotta.
Jos suvun miehillä on jo aiemmin todettu
eturauhassyöpää, kannattaa testaus aloittaa jo 40-vuotiaana.
Eurooppalaisen seulontatutkimuksen
mukaan testaus jopa vain neljän vuoden
välein vähensi eturauhassyöpään kuolleisuutta. Mielestäni PSA-testauksessa
käynti on helpompi muistaa ja tavoite tulee varmemmin saavutetuksi, jos mittauksesta tehdään vuosittainen rutiini. Mikäli
PSA-taso nousee, voidaan ennen biopsiaan ryhtymistä harkita magneettikuvausta
syövän paikannuksen ja luonteenkin arvioimiseksi.
PSA-testaus on käytännössä ainoa tapa löytää eturauhassyöpä oireettomana.
Modernilla ja nimenomaan Suomessa
kehitetyllä räätälöidyllä sädehoidolla,
kyetään lähes kaikki miehet hoitamaan
haitattomasti. Sädehoidon kustannukset
ovat murto-osa lääkehoidon kustannuksista. Osa miehistä voidaan parantaa myös
robottiavusteisella leikkauksella.
Jotkut lääketieteen ansioituneet statistikot arvioivat PSA-testauksen aiheuttavan tarpeettomia hoitoja. Se on kuitenkin
mielestäni huomattavasti pienempi paha
kuin se, että yli viidenneksellä syöpä päästetään levinneeseen vaiheeseen. Tällöin
miehet altistetaan monille loppuelämän
hoitohaitoille. Uhkana on, ettei yhteiskunta kykene takaamaan näitä tulevaisuuden
lääkehoitoja.
Näyttöä kustannusvaikuttavuudesta ei
pidetä riittävänä yleisen PSA-seulonnan
järjestämiseksi. Mielestäni näyttö on erittäin vahva sen puolesta, että jos syöpä on
miehille tullakseen, se kannattaa löytää
ja hoitaa mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikallisena. Siksi on
miesten oma etu käydä PSA-testeissä,
esimerkiksi terveyskeskuksissa. Samalla huomioitaisiin miesten terveys-asiat
muutoinkin paremmin. Miesten olisi syytä hakeutua syöpälääkärin tai syövänhoitoon perehtyneen urologin vastaanotolle,
jos PSA-tasossa ilmenee muutoksia ja
viimeistään siinä vaiheessa, kun syöpä
todetaan.
Artikkeli on julkaistu alun perin Propon
jäsenlehdessä nro: 2/2013.
13
Suomen
lehti
Pentti Gröhn
LKT, Professori
Syöpätautien
erikoislääkäri
Uutta oppimassa
Amerikassa
Joka kevät, touko-kesäkuun vaihteessa,
järjestetään USA:ssa, viime vuosina Chicagossa, maailman suurin syöpäkongressi. Siihen osallistui tänä keväänä n 30
000 lääkäriä eri puolilta maailmaa.
Suomestakin meitä oli useita kymmeniä. Järjestäjänä on ASCO (American Society of Clinical Oncology), eli Amerikan
syöpäsäätiö. Kongressikeskus on valtava,
useita hehtaareja kattava rakennuskompleksi. Siellä on useita luentosaleja, joihin
mahtuu lähes 10 000 kuulijaa, kymmeniä
pienempiä. Luentojen ja kirjallisten esitysten, postereiden, määrä on hirmuinen,
tuhansia! Koetapa siinä sitten luovia parhaita jyviä etsimässä ja juoksemassa salista toiseen. Vanhana kongressihaina on nyt
onneksi oppinut tämänkin sukkuloinnin.
Kongressissa tulee esille kaikkia syöpäsairauksia koskevat uudet tiedot ja tutkimustulokset ennen kuin ne julkaistaan
alan lehdissä. Tämänvuotisen kokouksen
yleisilmeenä oli perustutkimuksen, molekyylibiologian ja genetiikan esiintulo
syöpäsairauksien synnyssä ja uusissa
hoitomenetelmissä,eli mennään koko
ajan syvemmälle perusasioihin. Tuntuu
siltä, että uusien sytostaattilääkkeiden
kehittäminen on jäämässä taka-alalle.
Uudet lääkkeet kohdistuvat syöpäsolujen
synnyn säätelyyn ja näiden säätelymekanismien estämiseen. Tämän tyyppisiä
uusia lääkkeitä on jo runsaasti, kymmeniä, käytössä ja satoja, kenties tuhansia
perustutkimuksissa. Nuorilla syöpälääkäreillä riittää haasteita ja oppimista! Uutena asiana tässä kokouksessa oli varovainen kurkistus ravinnon ja vitamiinien
osuuteen syövän estossa; tuloksethan ovat
14
hyvin ristiriitaisia ja suositusten teko vielä
ennenaikaisia.
Eturauhassyövässä on viime vuosina
tullut ryöpsähdys uusia lääkkeitä tilanteeseen, missä hormonihoidon vaste etäpesäkkeisessä syövässä on loppunut. Näistä
lääkkeistä olen tällä palstalla kirjoittanut
jo aikaisemmin. Nämä uudet lääkkeet
ovat jo käytössä Suomessa ja tulokset
ovat odotusten mukaisia. Sytostaateista
cabazitaxel on tullut käyttöön toisen linjan hoitona sen jälkeen kun vaste docetaxelille (Taxotere) on mennyt ohi. Hormonivaikutteisista lääkkeistä tärkein on
abirateroni (Zytiga), jolla on ollut KELAn
korvaus jo vuoden ajan. Aivan viimeisenä näistä uusista on tulossa enzalutamide
(Xtandi), jota on jo erityisluvalla saatavissa muutamissa sairaaloissamme.
Näitä lääkkeitä saa periaatteessa käyttää vasta kun vaste sytostaatille on mennyt
ohi. Käynnissä on kuitenkin tutkimuksia,
hyvin tuloksin, että niiden paikka olisikin
jo ennen sytostaatteja. Haitatkin olisivat
pienempiä. Esimerkiksi Xtandilla annettuna ennen sytostaatteja tulee 100%:sti
biologinen vaste eli PSAn lasku, ja keskimääräinen tehon pituus on vähintään
puolentoista vuoden mittainen.
PSA:sta on tullut kiistakapula, koska
sen merkitys oireettoman väestön seulonnassa on kyseenalainen useimmissa
kansainvälisissä laajoissa tutkimuksissa.
Eli oireettomien miesten järjestelmällisen
tutkiminen tuottaa yhden hengenmenon
eston, kun on tutkittu ja seulottu yli 1000
miestä. Oireellisten miesten PSAn tutkiminen on sitten ihan eri juttu. Tuotiin esille myös prostatabiopsioiden vaarallisuus:
yksi kuolema 1000 biopsiaa kohden ja
runsaasti eritasoisia infektioita paikallisista tulehduksista sepsiksiin eli hengenvaarallisiin verenmyrkytyksiin!
Alkuvaiheen aktiivihoidossa ollaan ehdottamassa entistä enemmän pelkää seurantaa, jos kasvaimen luokitus on matala, esim.
Gleeson luokan alle 7 tapauksissa. Äkäisten
syöpien hormonihoidon pituudeksi sädehoidon/leikkauksen yhteydessä todettiin
18 kk olevan riittävän pitkän.
Kuuntelin mielenkiinnolla myös noita ravitsemusasioita. Useassa syövässä,
etenkin rintapaksusuolisyövissä korkea
D-vitamiinitaso puhuu paremman ennusteen puolesta. Rajallisesti tämä sopii
myös eturauhassyöpään. Taudin hoitona
sillä ei ole merkitystä. Mielenkiintoisia
olivat myös omega-3 rasvahappoja koskevat tutkimukset. Niiden käytön mainittiin lisäävän aivojen toimintaa, muistia,
näköä, estävän sydänsairauksia ja tulehduksellisia tauteja. Annoksen pitäisi olla
250-500mg DHAta ja EPAa päivittäin estämään myös rinta- ja eturauhassyöpää,
ehkä myös suolisyöpää.
Paras saanti luonnosta ovat pellavansiemen ja luonnon lohikalat ja tietysti
valmiit kapselit. Vihreän teen todettiin
myös estävän prostatasyöpää. Teen sisältäviä polyfenoleita on saatavissa valmiina
kapseleina. Annos 600mg eli 6 kupillista päivässä antaa hyvän suojan. Sillä on
todettu olevan jopa PSAta laskeva teho.
Aspirinistakin oli tutkimuksia. Annoksella yli 75mg päivässä saadaan merkittävä
kuoleman esto – aivan kuin suositus on
sepelvaltimopotilaiden hoidossa.
Tämänkeväisessä kokouksessa ei tullut
esille mitään aivan uusia lähestymistapoja
eturauhassyövän hoidossa tai estossa. Jonkinlainen uusi tasanne on kuitenkin saavutettu hoitotulosten parantumisessa ja uusien
lääkkeiden käyttöönotossa – potilaiden parhaaksi. Mitähän uutta ensi keväänä?
Ps. Lopuksi vielä pieni muistutus. Jokaisen miehen tulisi tietää PSA-arvonsa
50 ikävuoden kieppeissä ja seurata sitä
muutaman vuoden välein, etenkin jos
virtsaamisvaivoja alkaa ilmaantua.
Haaveista totta
Elämässä varsin usein käy ettei haaveista tule totta ”Ei aina käy niin kuin
haaveillaan”. Olemme , kera vaimon,
haaveilleet jokseenkin 20 vuotta että
teemme matkan Lofooteille, tuonne Norjan läntisimpään saariryhmään. Matkan
vakavampi ajattelu lähti käyntiin vuoden
alussa tammikuun loppupuolella. Olen
kertonut aiemmissa lehdissä noista perhettä kohdanneista sairauksista ja niiden
kommelluksista. Kun hoidot oli saatettu
onnelliseen vaiheeseen ja elämä jälleen
palaili normaaleihin uomiinsa, hiipi
mieleen ajatus että nyt saattaa olla kesän
alussa sopiva hetki toteuttaa tuo pitkäaikainen haave. Talvi ja edellinen syksy
opetti että elämä ja varsinkin terveys ei
aina ole niin itsestään selvyys.
Hyvä ystäväperheemme lopetti veneilyn ja päätti siirtyä matkailuautoiluun.
Näin meitä oli kaksi autokuntaa haavetta
toteuttamassa. Lofootit ovat Norjan länsirannikolla sijaitseva suuri saariryhmä,
joka koostuu kuudesta pääsaaresta ja lukuisista pienemmistä. Nykyisin autotie
E10 kulkee koko saariryhmän läpi aina
viimeiseen, saariryhmän päässä olevaan
kaupunkiin, Moskenesoyan Å:n Tarina
kertoo että Lofoottien viimeinen kaupunki on saanut nimensä siten että Norjan
aakkoset Suomen aakkosista poiketen
päättyy Å:n niin myös tuo viimeinen
piste Lofooteilta nimettiin sen mukaan.
Turistitietojen perusteella Lofoottien
asukasluku on n. 25000 ihmistä joiden
elanto tulee pääasiassa kalastuksesta ja
nykyisin enenevässä määrin myös turismista. Lauttayhteydet eri saarten välillä
ovat erittäin tehokkaat. Ne osittain juontavat alkunsa ajalta jolloin saarilta toiselle pääsi vain vesitse. Nykyisin ne nopeuttavat saarten välisiä yhteyksiä, suora
laivareitti jättää pois pitkät kiertotiet ja
monet mutkat. Matkailijalle on kokemus
kulkea saarelta toiselle vuonoja ylittävillä lautoilla. Meille näillä ylityksillä sattui
tyynet, erinomaiset säät. Siinä matka-
tessa tyynellä voi vain kuvitella miten
matka sujuu kun vuonon aukosta näkyy
aava, myrskyävä, rannaton Atlantti jossa
kaukana näön sen salliessa näkyy New
York. Lofootit ottavat matkailijan omakseen varsin nopeasti, kunhan on ensin
tullut sinuiksi kapeiden teiden, jyrkkien
nousujen ja suurten korkeuserojen, puhumattakaan kapeiden ja mutkaisten teiden vieressä olevan tyhjän tilan eli rotkojen ja jyrkänteiden kanssa. Useimmiten
siitä tienreunasta puutuu vielä kaiteet.
Noilla kapeilla teillä ei ole keskiviivoja
johtuen siitä että tie on todella niin kapea
että ajoneuvo ei sinne omalle tienpuoliskolleen mahtuisi. Lofoottien maisemaa
hallitsee suuret, pitkät ja upeat vuonot,
jyrkät vuoret terävine huippuineen ja
uskomattomat merenlahdet, turkoosein
rantavesineen ja hiekkarantoineen. Ei
voi unohtaa noita lukemattomia turskan
kuivatus telineitä. Niitä riitti jokaiseen
niemenmutkaan ja kalastajakylän mai-
semiin. Turska käytetään tehokkaasti
kaikin osin. Matkalla näimme valtavan
kasan turskan päitä ja kuormassa teksti,
”turskan päät viedään Nigeriaan ihmisravinnoksi”, kaippa niistäkin vielä makua
ja ravintoa lähtee vaikkapa sopassa?
Täällä kotoisissa maisemissa ei myöskään juuri vuorovesiin törmää. Lofooteilla se on vuonoissa todella nähtävyys
ja joissakin paikoin myös oudolle vesillä liikkujille vaarallinenkin tapahtuma.
Maailman nopein vuorovesivaihtelukin
löytyy Lofooteilta, Sundstraumen salmesta, jossa veden virtausnopeus on
yli 40 kilometriä tunnissa. Mahtavat
vesipyörteet voivat olla yli 10 m halkaisijaltaan ja pyörteen syvyys yli 5 m.
Melkoinen Hiidenkirnu. Siinä saattaa
olla tosi kyseessä jos siihen karuselliin
joutuu. Lofoottien sää saattaa olla matkailijalle joskus oikukas. Meille se näytti
parastaan. Ehkä lämpöä olisi voinut olla
hiukka lisää mutta hyvä näin. Lofoottien
Maisema Åsta, Lofoottien uloin kärki.
15
Suomen
ilmastohan on talvellakin varsin leuto
Golf virrasta johtuen. Toisaalta se kesällä taas ei yllä kovin korkeisiin lukemiin,
keskilämpötila varjossa pyörii tuossa
+15 asteen paikkeilla. Joskus saatetaan
hetkellisesti tavoittaa Suomen kesän
lämpöjä.
Joka ei ole lapin keskiyön aurinkoa
kokenut sai sen tuta Lofooteilla parhaalla
mahdollisella tavalla kun keskiyön aurinko köllöttelee taivaalla toukokuun loppupuolelta aina heinäkuun loppuun saakka.
Olemme matkailleet yli 20 vuotta tuota Eurooppaa ristiin rastiin. luulossamme
oli että lähes kaikki on nähty ja korkeat
ja hankalat paikat koettu. ”Luulo ei ole
tiedon väärtti”, sanoo vanha suomalainen sanalasku. Näin se vaan on. Kyllä
noita alppiteitä keskisessä Euroopassa
ja vuorensyrjiä Espanjassa on koluttu
mutta Lofoottien maisemat ja tiet taisivat ottaa pidemmän korren. Lämpimästi
suosittelemme matkaa tuota saariryhmää
tutkailemaan ja ajelemaan. Paras tehdä
matka vielä kun pystyy ja terveys sen
sallii. Matkaan on turha tehdä ennalta
kovin tiukkaa aikataulua. Meillä kului
matkaan rapia kolme viikkoa ja kilometrejä mittariin tuli hiukan päälle 4000 km.
Jälkeenpäin ajatellen siihen olisi helposti
saanut kulumaan tuplasti aikaa ja silloinkin olisi paljon jäänyt näkemättä. Tosin
menomatka tehtiin Kilpisjärven kautta
joka lohkaisi pari päivää mutta antoi
esimakua tulevalle. Näkemättä ja kokematta jäi paljon ja tiukka kaipaus uuteen
käyntiin. Tapasimme matkalla joitakin
suomalaisia joilla oli meneillään 18. matka, kuulin että joku on siellä käynyt yli
kaksikymmentä kertaa.
Näissä kolumneissa olen useamman
kerran murissut erilaisista epäkohdista
tai sellaisista jotka itse koen jonkinmoisiksi vääryyksiksi. Liekö tuo Suomen
erinomainen kesä pehmittänyt kun ajattelin tässä aloittaa positiivisesti.
Kesähän antoi meille kaikille parastaan. Lapissakin kesä kesti yli 4 kuukautta. Siellä se alkoi jo toukokuussa ja päättyi
joskus syyskuun alkupuolella. Normaalisti Lapin kesä on tuollainen pari kuukautta
16
lehti
Turskaa joka niemen nokassa.
ja eikä aina sitäkään. Nyt tehtiin ennätys,
tätä ei ole koettu yli 50 vuoteen.
Viimevuodet tai hiukan enemmänkin
olemme surreet kun Yhdysvallat ei ole
halunnut tavata meidän tasavaltamme
johtoa. Nyt sekin sitten on saatu hoidettua pois listoilta kun oma presidenttimme Niinistö viihtyi Obaman seurassa
asiaa ja välillä mukavia jutellen.
Meidän kaikkien Teemu Selänne
jatkaa vielä NHL:ssä ja aikoo nauttia
jokaisesta pelipäivästä. Teemussa on
esimerkkiä meistä monelle. Hienosti
mies on tonttinsa hoitanut eikä ole missään skandaaleissa ryvettynyt. Ikämies
omissa kuvioissaan ja aina jaksaa. Kimi
Räikkönen, ”jäämies” palaa Ferrarille ja
antaa toivon mukaan monia hetkiä nitron
parissa meille penkkijännääjille.
Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tietoa
miten tuo meidän koripallojoukkueemme tulee sijoittumaan. Nyt on kuitenkin
jo nähty että kaatunut on moni ennakkosuosikki ja pudonnut pois loppukahinoista. Kyllähän näitä ilonaiheita löytyy kun
niitä hiukan etsii.
Ei tätä nyt omista tavoista poiketen voi
lopettaa. Ei ole enää Nokiaa sellaisena
kuin sen on oppinut muistamaan ja Nokian kännyköitä ostelemaan. Kerran olen
hairahtunut vieraaseen mutta muuten on
tullut oltua kotimaisen kannattaja. Toisaalta hyvinhän se Elop asiansa petasi ja
me maksoimme. Kyllä sitä kenelle vaan
kolmen vuoden oleskelusta 19 miljoonan
ansiot kelpaisivat. Tuo summa muuten tekee 17.400 euroa per. päivä, ei huono. On
se aika paljon. Ja vielä kun mies sanoo
itsensä irti, niin pörssi reagoi siten että
osakepottikin kasvatti miehen lompakkoa vielä yli 400 000 euroa yhden yön
aikana. Suomalaiset ovat kironneet tuota
operaatiota jo ihan tarpeeksi, joten antaa
olla. Voihan tästä vielä poikia hyvääkin,
sen aika näyttää
Puhutaan hiukan pienemmistä summista mutta moraali on tässäkin mielestäni varsin kaukana. Melkoinen osa
kunnista ja kuntayhtymistä ulkoisti
lähimenneisyydessä tietohallintansa
Kuntien Tiera osakeyhtiöön. Tarkoittaa
että kuntien omaan yhtiöön jonka työt ja
tulot myös muodostuvat kuntien töistä.
Kun tällaisessa yhtiössä maksetaan johtoryhmälle bonuksia 130.000 euroa hyvän
palkan lisäksi ja samalla oven avauksella
potkitaan ulos kymmenkunta työntekijää
ja loput työntekijät ovat lomautusten kohteena niin se ei ihan mene tajuuni. Kovin
suurta ymmärrystä en voi antaa Veikkauksen toimitusjohtajan vajaan puolenmiljoonan ja VR:n hiukan yli puolenmiljoonan euron vuosipalkoille. Toisaalta ei nuo
ole vielä vertoja vedä Fortumin tmj:n yli
puolentoistamiljoonan vuosipalkalle. Kai
noilla tuloilla jotenkin pärjää, tiedä häntä.
Työtöntä ja köyhää hirvittää, eikä noita
summia oikein tahdo edes tajuta.
Mielenkiinnolla tulee seurattua tiemaksukeskustelua ja sen lopputulosta.
Työryhmäähän vetää maabrändivisionääri Jorma Ollila, Nokian entinen isompi
pomo. Meillä tuota autoa ja sen käyttöä
on jo veroin rangaistu aivan tarpeeksi.
Nyt kun räpätään vielä kilometrikohtainen tiemaksu niin kyllä syrjäseutujen
asujan ei töihin kannata enää kulkea
pyörää kovemmalla vehkeellä. Peräkärry vaan pyörän perään ja menoksi.
Vertailun vuoksi tiemaksua maksetaan
esim. Espanjassa auton kuutiotilavuuden
mukaan kiinteä summa kerran vuodessa.
Meidän sikäläisessä ajokissamme se on
n. 90 euroa/v.
Jatketaan taas seuraavalla kerralla. Silloin pyrin kertomaan miten Aurinkorannikolla miesten ryhmät toimivat ja mitä
olemme siellä saaneet aikaan. Matkailu
avartaa sanotaan ja junissa on mukava
kulkea. Iltasanomien otsikko maaliskuulta tosin kertoo että ”VR:n juna eksyi
matkalla”. Siinä on jo taitolaji, vai mitä
tuumaatte?
Teksti ja kuvat: Kalevi Järvinen
Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n (ERSY) sääntömääräinen syyskokous tiistaina 19.11.2013, klo 17.00,
paikka Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33, Helsinki.
Syyskokouksessa käsitellään Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n syyskokoukselle sääntöjen määräämät asiat.
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n hallitus
ERSY:n pikkujouluteatterimatka Tampereelle 23.11.2013
Bussi lähtee Tampereelle Paavo Nurmen patsaan lähellä olevalta parkkipaikalta,
joka sijaitsee Kisahallin ja Olympiastadionin välissä Helsingissä, klo 11.00.
Klo 13.30 Komediateatterin ravintolassa lounaspuffee, teatterin perustaja, näyttelijä Esko Raipia mukana.
Klo 15.30 Uutuskomedia ”Tirkistelyä”, näytös alkaa. Päärooleissa Anu ja Panu Raipia.
Tarkemmin näytelmästä www.komediateatteri.fi
Matkan hinta vain 49 € / henkilö sisältäen bussimatkan, lounaspuffeen ja teatterin.
Ilmoittautumiset ERSY:n toimistoon 08.11. mennessä puh. (09) 711050 tai [email protected]
45 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan.
Tervetuloa mukaan pikkujouluteatterimatkalle!
ERSY:n laivaseminaari
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n laivaseminaari M/S Silja Serenade 11.-13.03.2014 Helsinki-Tukholma-Helsinki
ERSY:n jäsenille ja heidän puolisoilleen.
Seminaarin koko pakettihinta vain 153 € / henkilö käsittäen
A-luokan ikkunallinen hytti 2 hengelle, kokouskahvibuffet, 2 x buffet-illallinen, 2 x meriaamiainen.
Tarkempi ohjelma luennoitsijoineen Suomen Potilaslehdessä 4/2013 sekä ERSY:n www-sivuilla.
Ohjelmassa mm. lääkäriluento ja ravintoluento.
Paikat varattu 60. henkilölle, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Sitovat ilmoittautumiset 12.02.2014 mennessä ERSY:n toimistoon, puh. (09) 711050 tai s-posti: [email protected]
Tervetuloa mukaan seminaariin!
17
Suomen
lehti
Yhteiskunta tukee ja auttaa aina
sairasta – ainakin paperilla
Tämän artikkelin henkilöiden nimet on
muutettu.
Helsinkiläisen senioritalon kodikkaassa
yksiössä on rauhallista. Lämmin syksy
on suonut ympäröivän puutarhan säilyttää edelleen vihreytensä. Lasitettu parveke tarjoaa vilpoisan kesähuoneen Eevarouvalle, joka kulkee määrätietoisesti
rollaattori turvanaan pöydän ääreen. Pöydällä on paksu pino lääkärintodistuksia ja
Helsingin kaupungin virallisia muistioita. Niitä kertyi runsaasti siltä ajalta, kun
Eeva toimi alkuvuodesta 2012 kuolleen
aviomiehensä Villen omaishoitajana.
”Mieheni on nyt jo taivaassa, mutta
haluan kertoa meidän tarinaamme siksi,
että kaikki eivät joutuisi yhtä vaikeaan
tilanteeseen”, Eeva selittää vakaalla ja
määrätietoisella äänellä. Hän ei ole niin
sanottu valittajatyyppi, mutta hänellä on
perusteet asettaa helsinkiläisen sosiaalitoimen linjaukset kyseenalaiseksi.
”Paperilla asiat kyllä toimivat, mutta
käytännön tasolla ihmiset joutuvat hyvin
epätasa-arvoiseen asemaan. Meillä oli sikäli hiukan parempi tilanne, että meillä
oli varaa palkata lopulta yksityinen kotisairaanhoitaja avuksemme. Kaikilla ei
tällaiseen ole kuitenkaan varaa.”
Nyt elämä soljuu rauhallisesti ja turvallisesti, mutta Eevan kertoma tarina on
murheellista kuultavaa kaupungissa, jossa lähes puolet talouksista on yksinäistalouksia ja missä ikääntyvän ja yksinäisen
väestön määrä koko ajan lisääntyy. Samaan aikaan sosiaalipuolen resursseista
tingitään, sillä meillähän on nyt menossa
laskusuhdanne.
Elämää omaishoitajana
Eeva ja Ville ehtivät elää rikkaan ja monipuolisen elämän yhdessä. Molemmat
olivat syntyneet 1930-luvun alussa, Eeva
1931 ja Ville 1930. Liitosta siunaantui
kaksi lasta. Ville oli työelämässä ja Eeva
18
hoiti kodin lasten ollessa pieniä. Miehen
työ vei eri puolille Uuttamaata ja lasten
vartuttua Eevakin siirtyi työelämään.
Ikääntyminen toi kuitenkin terveydellisiä huolia: Ville kärsi vuodesta 2006
alkaen melanoomasta, minkä johdosta hänelle tehtiin lukuisia leikkauksia
jalkoihin. Vuonna 2009 ilmaantui toinen kiusallinen sairaus, joka alkoi yhä
enemmän säädellä elämää ja edellyttää
omaishoitajana toimivalta Eevalta voimia: inkontinenssi.
”Kun asiaa sitten tutkittiin ja koetettiin selvittää syytä, ei löydetty syöpää
sen paremmin kuin mitään muutakaan
selkeää vastausta ongelmaan. Ollessaan
makuulla Ville päästi tahdottomasti alleen ja lakanoita piti usein yöllä vaihtaa.
Joulukuussa 2009 lääkäri ehdotti kystofix-jonoon menoa.”
Kyseessä on apuväline, jossa letku
kiinnitetään suoraan virtsarakkoon, josta
letku valuttaa nesteen suoraa erilliseen
keräyspussiin, mikä aina tarpeen vaatiessa voidaan tyhjentää. Näin niin sanotusti
normaalia reittiä ei enää virtsaa valuisi ja
inkontinessi saataisiin ainakin pääosiltaan
hallintaan. Ville ei kuitenkaan ollut vielä
henkisesti valmis näin radikaaliin toimenpiteeseen. Oli selvää, että apua toivottiin
saatavan kaupungin silloisesta terveysvirastosta. Se toive oli kaupungin resursointiin nähden aivan liian optimistinen.
Kesällä 2010 pariskunta muutti Helsingin Katajanokalle asumispalvelutaloon. Monet talon asukkaista ovat
ikäihmisiä ja saavat erilaista koti- ja sairaanhoitoapua kaupungin taholta, mutta
Ville ja Eeva eivät. Helsingin kaupungin
suhtautuminen oli saitaa.
”Se oli oikein hyvä paikka asua ja
kylpyhuonekin oli iso, mutta voimani
alkoivat olla kerta kaikkiaan lopussa.
Lakanoita piti vaihtaa öisin useaankin
kertaan. En saanut siis enää oikein nukuttuakaan. Omaishoitajaa tarvittiin
seitsemänä päivänä viikossa ja 24 tuntia
vuorokaudessa.”
Kun kaupungilta ei apua herunut, oli
palkattava sairaanhoitaja. Tällainen tuki
ja turva löytyikin yksityisestä sairaanhoitajasta, joka tuli pariskunnan avuksi.
Jo yksinomaan peseytyminen oli muodostumassa suureksi pulmaksi. Inkontinenssista johtuva virtsaaminen edellytti
jatkuvan pyykinpesun lisäksi itse potilaan jatkuvaa hygienian hoitoa. Jaloissa usein olevat melanoomasta johtuvat
leikkausarvet olivat lisäksi alttiita erilaisille tulehduksille. Hygienian jatkuva
vaaliminen oli siis suorastaan hengissä
pysymisen edellytys.
Paljon erilaisia potilaita nähneen hoitajan kanssa syntyi edelleenkin jatkuva
ystävyys, ja tämä sama ystävä on edelleen pahoillaan Villen ja Eevan kokemasta kohtelusta:
”Helsingin kaupunki ei esimerkiksi
antanut potilaalle riittävästi vaippoja. Inkontinenssihousuja, jotka olisivat olleet
suureksi avuksi ja hyödyksi, annettiin
vain yhdet viikossa. Ne ovat kuitenkin
kertakäyttötarvikkeita, joita pahasta inkontinenssista kärsivällä voi kulua useita
vuorokaudessa. Niinpä tarvittavat ylimääräiset pitää ostaa omalla kustannuksella.
Eihän kaikilla ole tällaiseen varaa, joten
sitten niitä koetetaan kuivatella eri tavoin.”
Kirjeenvaihtoa ja valituksia
vaipoista
Eeva-rouva ei kuitenkaan ollut valmis
vain hyväksymään epäkohtia sellaisenaan. Hän otti asioista selvää, joskin Helsingin kaupungin pysyväisohje
19.4.2010 ”omaishoitotarvikkeiden antamisesta potilaille terveyskeskuksesta” oli
karua luettavaa. Tuetun palvelun asujat
saisivat omahoitotarvikkeita yksilöllisen
tarpeen mukaisesti, mutta Eeva ja Villepä
eivät kaupungin tulkinnasta johtuen ol-
Kystofix
leet tällaisia henkilöitä. Ja vaikka olisivat
olleetkin, niin omahoitotarvikkeiden ohjeellinen enimmäismäärä osoittautui varsin paikkansa pitäväksi enimmäismääräksi. Sivulla 2 on nimittäin maininta:
”Vaippojen enimmäismäärää ei kuitenkaan voida ylittää. (…) Ellei pakottavia
syitä ole, niin potilas voi hankkia ylittävät määrät omalla kustannuksellaan.”
Vaippoja sai siis 3-5 vuorokautta kohden. Vuodetta suojaavia poikkilakanoita
ei saanut omahoitotarvikkeeksi lainkaan.
Ohjeessa oli toki syy kerrottu: ”Vaippojen ja inkontinenssituotteiden käytön
järkeistäminen” sekä erikseen sanottuna
vielä: ”Helsingin kaupungin toiminnan
tärkeä arvo on ekologisuus, mikä ilmenee
luonnonvarojen säästäväisenä käyttönä
ja tarpeettomien jätteiden kertymisen
estämisenä”. Se on tuskin lohduttanut
niitä, jotka ovat olleet tämän ekologisen
ajattelun kohteena.
Asiasta nousi tietysti perusteltu kohu.
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset sekä Invalidiliitto valittivat asiasta
Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon jo
vuoden 2010 alussa. Päätös tuli vasta
7.6.2011.
Kaupunki saattoi vastata, että asia oli
korjattu jo, sillä 4.4.2011 oli annettu vakuuttava pysyväisohje. Sen mukaan ”Helsingin terveyskeskus antaa vaippoja omahoitotarvikkeena, jos muut hoitomuodot
eivät tule kysymykseen tai eivät onnistu.”
Valitettavasti tämä pysyväisohje on
pääasiassa kopio aikaisemmasta ja lupaus inkontinenssin omahoitotarpeiden
luovuttamisesta vain laveammin sanakääntein ilmaistuna.
”Tilanne ei siis muuttunut lainkaan”,
Eeva toteaa.
Itse hankittu hoitaja
Hoitaja kuuntelee hiljaa ja vakavana Eevan kertomusta. Hän lausuu kokemuksella mielipiteensä siitä, miten asioita
voidaan ainakin omakohtaisesti edistää:
”Aktiivinen omainen on kova sana.
Jos ei tällaista omaista ole, on potilas aika yksin vaivojensa kanssa.”
Yksityisen hoitajan tulo Eevan ja Villen elämänpiiriin oli onnellinen sattuma,
sillä Villen melanoomahaavoja hoitavat
kaupungin lähettämät hoitajat vaihtuivat
usein ja työn tuloksesta saattoi joskus olla hyvin montaa mieltä.
”Osa ei kerta kaikkiaan ollut tehtäviensä tasalla, koulutustakin puuttui
osalta. Mitta tuli täyteen, kun erään tällaisen jälkeen Villa huokaisi, että tuota
hoitajaa hän ei koskaan enää halua. Villelle oli lopulta asennettu marraskuussa
2010 kystofix, mutta kaikki hoitajat eivät
osanneet käsitellä tätä laitetta.”
Voimat olivat jo muutenkin lopussa,
sillä elokuussa 2010 Eeva oli niin lopen
uupunut, että Villeä hoitava syöpätautien
lääkäri päätti sijoittaa Villen pariksi vii-
koksi Kustaankartanoon, jotta Eeva saisi
levätä ja nukkua tuon ajan. Siihenkin liittyy pieni väliepisodi.
Ville oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mitä tietysti perheessä osattiin yhtä
sujuvasti kuin suomeakin. Virallisesti
perhe oli kuitenkin suomenkielinen.
”Nyt muutettiin Ville virallisesti äidinkieleltään ruotsinkieliseksi, koska
ruotsinkieliselle osastolle pääsi ilman jonoja. Sieltä saimme nyt peruutuspaikan.”
Joskus asiat siis toimivat paperillakin.
Vilppiä ei tapahtunut, mutta kaupunki
lopulta säästi, kun Villen kotona hoitaminen saattoi taas jatkua. Nyt tosin itse
hankittu hoitaja oli helpottamassa Eevan
taakkaa. Elämä saattoi jatkua hiukan helpommin.
Alkuvuodesta 2012 Ville siirtyi ajasta
ikuisuuteen Terhokodissa oltuaan siellä
kuusi viikkoa. Passituksen tekivät syöpäklinikan lääkärit. Tällä linjalla järjestelmä toimi; Villen taistelu oli nyt päättynyt. Eeva ei aio kuitenkaan olla hiljaa.
Hän on aktiivinen ja toimelias nainen,
joka on rohkaiseva esimerkki muille. Periksi ei voi antaa.
”Villen osalta tämä on päättynyt,
mutta ei ole oikein, että potilaat ovat
niin eriarvoisessa asemassa keskenään,
jopa kaupungin eri osissa. Ei kaikilla ole
varaa palkata lisäapua tai mennä yksityiselle lääkärille, vaikka siitä meille olikin
apua. Jokaisen on saatava apua”, Eeva
painottaa.
Eevan ja Villen tapaus on vain yksi
monesta vanhan kansalaisen kohtalosta siinä Suomessa, jossa aikaisemmin
suorastaan kansallisomaisuutena pidettyä sosiaali- ja terveyssektoria nyt
säästöjen nimissä viipaloidaan yhä
ohuemmaksi.
Kaikkea on mahdotonta kirjata yhteen
artikkeliin, mutta Suomen Inkon ry:llä
on Helsingin kaupungille monta kysymystä esitettävänään. Peruskysymys on
se, saako omahoitotarvikkeita tarvitseva
potilas ja hänen omaishoitajansa tarvitsemansa vai ei?
Teksti: Jaakko Ojanne
19
Suomen
lehti
Vapaaehtoistyötä tekevät harvinaisten sairauksien yhdistykset
Vapaaehtoistyötä tekevät harvinaisten
sairauksien yhdistykset Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry ja Apeced ja Addison
yhdistysten hallitukset kokoontuivat yhteiseen kesäjuhlaan Ikaalisten vanhaan
kauppalaan. Nyyttäriperiaatteella pöydät
täyttyivät mitä ihanimmista kesäisistä
herkuista. Nauru raikui puutarhassa, kun
tutustuimme toisiimme.
On hienoa huomata miten monipuolisia olemme. Taitoa löytyy omasta porukasta lähes joka asiaan. Oli myös hämmästyttävää huomata miten paljon yhteistä näillä yhdistyksillä on. Heräsi halu
tehdä yhdessä koko jäsenistöä hyodyttäviä asioita. Meillä on ollut jo pitkään
tahto ja tarve uudistua. Vapaaehtoistyön
tekee antoisaksi, kun näkee välittömän
avun vastaanottajan silmissä. Meillä
jokaisella hallituksessa työskentelevällä into muiden auttamiseen on lähtenyt
omakohtaisista kokemuksesta. Kun itse
olimme heikoilla, vertaistuki samaa sairastavilta tuli todella tarpeeseen. Nyt on
meidän vuoromme auttaa muita.
Talouden niukkuus pistää väkisinkin
ajattelemaan voimavarojen yhdistämistä. Mitä saisimmekaan aikaan, kun näin
hieno porukka lyö viisaat päänsä yhteen
ja alkaa yhdessä tuumin kehittämään toimintaansa, niin että se hyödyttää mahdollisimman monia.
Tiedon levittäminen sitä tarvitseville on ensiarvoisen tärkeää. Molempien
yhdistysten jäsenmäärän jatkuva lisääntyminen kertoo, että tarve on suuri. Haluamme siis vastata haasteeseen. Olemme
ottaneet lapsijäsenet sydämenasiaksemme. Lapsijäsenten määrän lisääntyminen
on paljon sen ansiota, että meillä on nyt
omat lapsijäsenistä vastaavat naiset Piritta Ruuska ja Pirita Setälä. Tietoa levitetään niin sosiaalissessa mediassa kuin
jäsenkirjeillä ja esitteilläkin. Pienten sairastavien lasten perheet ovat löytäneet
toisensa.
Ilman Raha-automaattiyhdistyksen
tukea emme voisi toimia. Sen vuoksi
pidämmekin tärkeänä turvata rahallisen
avustuksen jatkumisen. Mielellään jopa
tuen kasvattamisen. Vapaaehtoiset työntekijämme ovat yleensä vielä työelämässä ja tämä tarkoittaa sitä, että voimavarat
eivät riitä aina kaikkeen siihen mihin olisi tarvetta. Sen vuoksi suuri haaveemme
onkin saada yksi kokopäiväinen työntekijä helpottamaan rutiinien pyörittämisessä ja silloin hallituksen jäsenet voivat
Piritta Ruuska ja yhdistyksen
nuorimpia jäseniä ihana Vilho
Ruuska.
olla enemmän suunnittelemassa toimintaa ja toteuttamassa uusia ideoita.
Toivomme jäsenistön pitävän hallitusten jäseniin yhteyttä ja kertovan toiveistaan
Kuvassa vas. Anneli, Minna, Virpi, Rauno, Arja, Pirita, Sirpa, Anu,
Jori ja Piritta.
20
Teksti: Sirpa Sarin,
Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry:n
puheenjohtaja
Vammainen lapsi tuo äidin tunteet pintaan
Joskus mietin lapseni vammaisuutta liiankin paljon. Eihän hänellä ole kuitenkaan
kun vain käsi halvaantunut. Vain käsi
halvaantunut? Olenko silti oikeutettu erilaisiin tunteisiin? Onko lapseni silti oikeutettu tuntemaan itsensä niin erilaiseksi, tai
jopa vammautuneeksi? Kyllähän vasenkätinen pärjää elämässä. Silti tajuan, että
tämä onkin paljon laajempi juttu kuin vain
käden toiminnan huonontuminen. Vaivun
satunnaisesti epätoivoon lapseni jatkuvien kysymysten äärellä. Miksi minä olen
erilainen? Joku äiti sanoi, että olen vammainen, mitä se tarkoittaa? Eikö ne sun
asiakkaatkin oo äiti vammaisia, olenko
mä samanlainen?
Moni meidänkin yhdistyksen diagnositujen vanhemmista pohtii sitä, minkä
asioiden vuoksi saisi olla surullinen tai
harmissaan. Ovatko tunteeni sallittuja,
vaikka monilla muilla on asiat vielä huonommin? Haittaako nyt se, että lapseni
saattoi syntyä elottomana tai huonossa
kunnossa, oikeuttaako se minut näihin
tunteisiin? Jos minusta tuntuu etten jaksa
kuljettaa lastani viikoittain terapioihin,
lääkärikäynneille tai jos kotijumppa ei
tällä viikolla suju, saanko olla oikeutetusti väsynyt, vaikka monella muulla on
vielä enemmän huolta? Onko? Mielestäni
jokaisen huoli ja väsymys on oikeutettua,
tuli se sitten isosta tai pienestä asiasta.
Ilon ja surun tunteet, viha, surullisuus,
ahdistuneisuus ja ärtyisyys. Ilo, onnistumisen riemu, kehitys, positiiviset ajatukset. Kukaan ei voi sanoa, että kuka saisi
iloita tai surra. Mielestäni meillä kaikilla,
on sitten asia iso tai pieni, on oikeus tuntea erilaisia tunteita. Tunteet koskettavat
meitä ja saavat meidät ajattelemaan. Siihen kannustaisin jokaista.
Satunnaisesti törmään lapseni uskomattomaan tahdonvoimaan. Olimme tyttäreni kanssa perhekerhossa. Lapset eivät
huomanneet tyttöni erilaisuutta riehakkaiden leikkien lomassa. Vanhemmat sen
sijaan katselivat kättä ja tuntui jopa että he
supisivat keskenään. Juuri olimme puhuneet jonkun lapsen henkisistä ongelmista
avoimesti, joten oliko tämä nyt niin kova
ihmetyksen aihe? Huomasin että lapseni
huomioi jatkuvasti tätä tuijottamista. Lopulta hän tokaisi: ”Voin mä sitä näyttää
teille jos ihmettelette. Näytänkö jalankin
arven?” Tyttöni, silloin 3v. Osaa tämä
nauratti, osaa hämmensi. Miksei kukaan
vastannut kysyvälle lapselle? Kukaan ei
kehdannut, siitäs saitte!
Tunteita vamma tai sairaus aina herättää, niin lapsissa kuin meissä aikuisissakin. Lapset ovat vain siitä erilaisia kuin
aikuiset että ovat toki kiinnostuneita jos
huomaavat toisessa jotain erilaista niin
kysyvät ja vastauksen saatuaan se niin
sanotusti unohtuu ja leikkejä jatketaan yhdessä kuten ennenkin, lapsi ei koe toisen
vammaa mitenkään esteenä ystävyydelle
ja yhdessä touhuamiselle. Lapsella ei ole
luonnostaan ennakkoluuloja erilaisuutta
kohtaan, vaan se on asia joka opitaan aikuisilta.
Lapset ovat kuitenkin ihmeellisiä pakkauksia. Toisena päivänä leikkien lomassa kuuluu jupinaa, kun tyttö puhuu kätensä kanssa. Hän saattaa lyödä sitä ja yrittää pakottaa sen toimimaan. Hän saattaa
keksiä kädelle rangaistuksia ja jäähyjä,
jos ei pysty ottamaan esimerkiksi kynää
käteen. Hän saattaa nipistää kättä ja kysellä, että ”no, TUNTUUKO?”. Toisinaan
hän kehuu kättä ja silittelee sitä, saattaa
olla ylpeä ja kertoilla sille tarinoita, ihan
kuin salainen paras ystävä, jolle kerrotaan
salaisuuksia. Kyllähän sitä äiti aina heltyy kuunnellessaan ovenpielestä, eikä voi
kyynelilleen mitään.
Niinä päivinä – niinä onnen hetkinä
kun lapsi kokee itse olevansa erilainen
hyvällä tavalla – tulee tälle äidille oikeutetusti tippa linssiin.
Teksti: Jenni Arteli,
Redy Ry:n puheenjohtaja
21
Suomen
lehti
Exituksen lakialoite on nyt allekirjoitettavissa
Jaakko Ojanne
Exitus ry:n puheenjohtaja
Exitus ry on syyskuun alussa asettanut
Avoimen ministeriön www-sivuille lakialoitteensa aktiivisen kuolinavun eli
eutanasian sallivaksi laiksi. Lakialoitetta
voi kannattaa sähköisellä allekirjoituksella ohessa olevia ohjeita seuraamalla.
Toimitus on helppo ja käyttäjäystävällinen. Paperisia allekirjoituksia ryhdytään
myös keräämään.
Oikeusministeriö on tarkastanut
kansalaisaloitteen ja hyväksynyt sen
julkaistavaksi kansalaisaloite.fi -palve-
luun. Aloitteen kannatusilmoitusten kerääminen on alkanut 4. syyskuuta 2013
alkaen. Oikeusministeriön asianumero
on: 153/52/2013.
Aloitte sijaitsee osoitteessa: https://
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/539
Nyt allekirjoitettava aloite on nimenomaan lakialoite, jonka tarkoituksena on
tarjota aikanaan eduskunnalle mahdollisimman valmis asiakirja hyväksyttävän
lain pohjaksi. Exituksen lakimalli on
käännös Belgiassa jo pitkään voimassa
olleesta laista, joten se on jo EU-maassa
voimassa olevan käytännön ja lainsäädännön mukainen. Pyöräähän ei ole tarpeen keksiä uudelleen.
Sivistys- ja oikeusvaltiona Suomi
voi nyt ottaa pohjoisessa Euroopassa
tiennäyttäjän osan antamalla itsenäisen
valtion itsenäisille kansalaisilleen vapauden tehdä omaa elämäänsä koskevia
päätöksiä myös vakavan ja näännyttävän
sairauden kohdatessa.
Vaikka eutanasiaa loppujenlopuksi
vaaditaan suhteellisen vähän, koskee
näitä muutamia ihmisiä erittäin suuri
määrä kärsimystä ja tuskaa. On älyllisesti epärehellistä ja julmaa sivuuttaa tällai-
exitus.fi
sen ihmisryhmän hätä lainsäädännössä
vain siksi, että heitä on lukumäärällisesti
vähän.
On myös eettisesti kyseenalaista ajaa
raskaasta ja hivuttavasta sairaudesta kärsiviä ihmisiä ennenaikaiseen kuolemaan
itsemurhan kautta. Jos ihminen tietää,
että varauloskäynti on olemassa, voi hän
jaksaa elää vielä yhden vaikeankin päivän yli.
Allekirjoitettavissa oleva lakiteksti
kertoo hyvin selkeästi ja järkevästi sen,
mistä on kysymys ja minkälaista lainsäädäntöä me Suomen lakiin haluamme. Se
on toiminut kauan Belgiassa ja se toimii
varmasti Suomessakin. Emme ole sen
huonompaa kansakuntaa tai kykenemättömämpää päättämään omasta elämästämme.
Laki kuolinavusta
Oheinen lakiteksti on käännös Belgiassa
jo pitkään käytössä olleesta eutanasialaista
Aloitteen sisältö:
§ 1 Määritelmä
Tässä laissa eutanasialla tarkoitetaan
henkilön elämän päättämistä muun
kuin potilaan itsensä toimesta, mainitun potilaan omasta toivomuksesta.
§ 2 Eutanasian edellytykset
Eutanasian suorittava lääkäri ei syyllisty rikokseen, mikäli hän on kaiken
22
saatavissa olevan tiedon ja oman tietämyksensä perusteella varmistanut, että:
potilas on laillisesti kykenevä ja
tajuissaan toivomuksen esittäessään;
toivomus on vapaaehtoinen, tarkoin
harkittu sekä usein toistettu, eikä johdu
mistään ulkopuolisesta painostuksesta;
potilaalla on sairauden tai tapaturman johdosta pysyvä sietämätön fyysinen tai henkinen tuskatila, jota ei voida helpottaa; ja
kun hän täyttää tämän lain muut ehdot ja
toimintaohjeet.
§ 3 Edeltävät toimenpiteet
Lääkärin on muista asioista riippumatta
ennen
eutanasiaan
ryhtymistä kaikissa tapauksissa:
1. kerrottava potilaalle hänen terveydentilastaan sekä elinajan odotuksestaan,
keskusteltava hänen kanssaan eutanasian toivomuksestaan sekä mahdollisista
hoito- tai helpotustoimista ja niiden vaikutuksista. Yhdessä potilaan kanssa on
selvitettävä, että ei ole nähtävissä mitään
vaihtoehtoisia toimia hänen tilansa
parantamiseen ja, että hän on esittänyt
toivomuksensa täysin vapaaehtoisesti.
2. varmistettava, että potilaan tuskat
ovat pysyviä ja, että potilaan toivomus
on pysyvä. Tätä varten hänen on useaan
kertaan keskusteltava potilaan kanssa
kohtuullisen ajan kuluessa, huomioiden
potilaan tilan edistymisen.
3. neuvoteltava toisen lääkärin kanssa
potilaan kunnosta ja hoidon mahdottomuudesta ja selostaa neuvottelun tarkoitus. Neuvotteleva lääkäri tutustuu
potilaan sairauskertomukseen, tutkii
potilaan ja varmistaa tuskat niin koviksi
ja pysyviksi, että niitä ei pystytä helpottamaan. Hän kirjoittaa raportin löydöksistään. Neuvottelevan lääkärin pitää olla
riippumaton potilaasta sekä hoitavasta
lääkäristä sekä olla pätevä tutkimaan ja
antamaan lausunto potilaan sairaudesta.
Hoitava lääkäri selostaa potilaalle tutkimuksen tulokset.
4. mahdollisen hoitajaryhmän kanssa,
joka on jatkuvasti tekemisissä potilaan
kanssa, lääkärin on keskusteltava potilaan toivomuksesta eutanasiaan.
5. mikäli potilas niin haluaa, on keskusteltava myös potilaan nimeämien sukulaisten kanssa;
6. varmistettava, että potilaalla on toivomuksestaan ollut tilaisuus keskusteluun
haluamiensa henkilöiden kanssa.
§ 4 Harkinta-aika ja varmistus
Jos hoitavan lääkärin arvion mukaan
potilas ei ole kuolemassa lähiaikoina,
hänen pitää myös:
1. neuvotella toisen lääkärin kanssa, joka
on joko psykiatri tai potilaan taudin er-
ikoislääkäri, selostaen syyn neuvottelun.
Tutkimuksesta tehdään raportti. Neuvottelevan lääkärin on oltava riippumaton
potilaasta ja muista asiaan liittyvistä
lääkäreistä. Hoitava lääkäri selostaa neuvottelun tulokset potilaalle.
2. varata vähintään kuukauden ajan potilaan toivomuksen ja eutanasian suorittamisen väliin.
§ 5 Potilaan kirjallinen toive eutaniasiasta
Potilaan toivomus on tehtävä kirjallisesti. Asiakirjan laatii, päivää ja omakätisesti allekirjoittaa potilas itse. Ellei
potilas tähän pysty, asiakirjan laatii potilaan nimeämä henkilö, jonka on oltava
täysi-ikäinen, ja jolla ei saa olla mitään
taloudellista tai muuta hyötyä potilaan
menehtymisestä. Asiakirjan laatija selostaa asiakirjassa, miksi potilas ei voi suorittaa tehtävää itse. Asiakirja laaditaan
hoitavan lääkärin läsnä ollessa ja hänen
nimensä on mainittava asiakirjassa, joka
liitetään potilaan sairauskertomukseen.
Potilas voi halutessaan milloin tahansa
peruuttaa toivomuksensa, jolloin edellä
mainittu asiakirja poistetaan sairauskertomuksesta.
§ 7 Ennakko-ohjeistus
Mikäli potilas ei ole enää kykenevä esittämään eutanasia-toivomusta, potilaan
ennalta valitsema luottamushenkilö voi
esittää lääkärille toivomuksen eutanasian
suorittamisesta, edellä (luvussa II) luetelluilla ehdoilla. Hoitava henkilökunta
ei voi olla tällainen luottamushenkilö.
§ 8 Eutanasian suorittaminen
Lääkäriä ei voida pakottaa suorittamaan
eutanasiaa eikä ketään ei voida pakottaa
avustamaan eutanasian suorittamisessa.
Mikäli lääkäri kieltäytyy tehtävästä,
hänen tulee ilmoittaa syyt tähän. Mikäli
syyt ovat lääketieteellisiä, ne on kirjattava potilaan sairauskertomukseen.
Perustelut
Jokaisella on oikeus elämään ja samanlainen oikeus tehdä oman elämänsä päättämisestä itsenäinen ratkaisu.
Ketään ei voi pakottaa elämään sietämättömissä tuskissa jonkun toisen uskonnollisen tai maailmankatsomuksellisen vakaumuksen johdosta.
Päätösvalta omasta elämästä on jokaisella ihmisellä itsellään.
§ 6 Raportointi
Kaikki potilaan toivomukset samoin
kuin lääkärien toimet tapauksessa on
raportoitava potilaan sairauskertomuksessa.
Exitus ry:n jäsenille
Ilmoitathan yhteystietojesi: nimi, osoite, sähköpostiosoite muutokset sihteerille.
Emme saa tietoja esim. VTJ-järjestelmästä.
Marjukka Lehtinen, puh. 050 582 1464, s-posti [email protected] tai
postitse Exitus ry, PL 130, 00141 Helsinki.
Kiitos!
23
Suomen
lehti
Näin kannatat aloitetta ja annat sähköisen allekirjoituksen
Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia, ole yhteydessä omaan pankkiisi ja pyydä ne.
Saat pankista myös opastuksen pakkitunnusten käyttöön.
1. Mene sitten osoitteeseen www.kansalaisaloite.fi. Valikkoriviltä ylhäältä löydät kohdan ”selaa kansalaisaloitteita”, valitse se.
2. Sinulle avautuu uusi valikko, jossa on tällä hetkellä allekirjoitettavissa olevat kansalaisaloitteet listattuna. Exituksen eutanasia-aloite
on nimeltään ”Laki eutanasiasta”. Löydettyäsi sen, klikkaa aloite auki.
3. Nyt sinulle avautuu aloite ja voit tutustua kaavailtuun lakitekstiin ja perusteluihin. Tämän jälkeen painat nappia ”Kannata aloitetta”,
joka löytyy aloitetekstin alku- ja loppupäästä. Voit käyttää kumpaa nappia tahansa.
4. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää sinua tunnistautumaan. Sen voit tehdä mobiilivarmenteella, varmennekortilla tai pankkitunnuksilla.
Tämä ohje soveltuu pankkitunnusten käyttöön.
5. Valitse ”pankkitunnus”. Sinulle avautuu nyt uusi valikko, josta valitset sen pankin, josta olet hankkinut pankkitunnukset.
6. Tämän jälkeen tunnistaudut oman pankkisi ohjeiden mukaan.
7. Kun järjestelmä on tunnistanut sinut, pääset takaisin aloitteeseen painamalla ”palaa palveluun” nappia.
8. Nyt järjestelmä pyytää sinua rastittamaan ruudun, jossa vakuutat että olet Suomen kansalaine, etkä ole kannattanut samaa aloitetta
paperi-ilmoituksella tai muussa vastaavassa verkkopalvelussa. Rastita ruutu ja paina ”Tallenna kannatusilmoitus” nappia.
9. Kun kannatuksesi on rekisteröity, järjestelmä pyytää sinua joko kirjautumaan ulos, tai halutessasi voit selata muita kannatettavia
lakialoitteita.
Exitus ry. suosittelee lämpimästi käyttämään muutaman minuutin myös muiden hyvien aloitteiden kannattamiseen. Demokratia toimii
vain aktiivisten kansalaisten voimin.
Paperinen kannatusilmoitus osoitteella: Exitus ry c/o Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki
EXITUS RY 20 vuotta
KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOUKSEEN
Exitus ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 28.marraskuuta 2013 klo 17.00.
Senioritalo Sandelsin kokoustilassa, Välskärinkatu 4 (Hesperian sairaalan naapurissa) Helsinki.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 8.§:ssä mainitut syyskokousasiat.
Kokouksen jälkeen keskustelutilaisuus kansalaisaloitteesta aktiivisen eutanasian sallivaksi laiksi Suomessa ja
lisäksi vieraaksemme saapuu Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen.
Exituksen hallitukseen kaivataan uusia henkilöitä.
Jos olet halukas hallitustyöskentelyyn, ota rohkeasti yhteyttä Marjukka Lehtiseen.
Ilmoittautumiset sihteerille ma 25.11. mennessä; Marjukka Lehtinen puh.
050 582 1464 tai s-postilla : [email protected]
Tervetuloa!
Kahvi- ja kakkutarjoilu
Hallitus
24
Digitaalista dementiaa älypuhelimista ja pelaamisesta
Elektroniikkajätti Samsungin kotimaassa
Etelä-Koreassa nuoret ovat alkaneet kärsiä ”digitaalisesta dementiasta”. Oireet
koettelevat erityisesti niitä, jotka käyttävät runsaasti älypuhelimia ja pelaavat.
Kognitiiviset toiminnot alkavat heiketä,
sillä digitaalisen dementian ongelmana
on aivojen yksipuolinen kuormitus. Nuoret eivät kykene keskittymään ja unohtelevat arkipäiväisiä asioita kuten oman
puhelinnumeronsa. Vastaavaa kognitiivisen
tason laskua nähdään esimerkiksi aivovauriopotilailla tai psykiatrisista sairauksista
kärsivillä.
”Älypuhelimet ja pelit vaikeuttavat aivojen tasapainoista kehitystä. Kun pelit ja
kännykän käyttö kehittävät vain vasenta
aivopuoliskoa, oikean toimintakyky vastaavasti heikkenee”, kommentoi lääkäri Byun
Gi-won Soulista.
Koreassa kännykän käytöllä on nähty
muitakin haittavaikutuksia aivoihin. Laajassa Byun YH & al. 2013, julkaisussa selvitettiin ADHD-oireiden esiintyvyyttä 2422 lapsella. Lapsia seurattiin kahden vuoden ajan.
Tutkimuksessa nähtiin, että pelien pelaaminen oli yhteydessä ADHD-oireisiin,
mutta erityiseen riskiryhmään kuuluivat
kännykkää käyttävät lapset, joiden veren
lyijytasot olivat 2,35 µg/dl tai ylittyivät.
Tähän ryhmään kuului noin neljännes tutkituista. Myös keskimäärin yli minuutin
mittaisia puheluita puhuneilla lapsilla oli
2,8-kertaa suurempi ADHD-riski.
Langaton teknologia kiinnostaa
koululaisia globaalisti – myös riskien
osalta. Tanskalaistytöt saivat keväällä median ja tiedeyhteisön huomion
altistamalla biologian tunnilla krassinsiemenviljelmiä wlan-reitittimen
säteilylle. Kokeilu sai alkunsa siitä, että
tytöt kokivat reagoivansa kännykkäänsä
keskittymisvaikeuksina.
Koulutytöt asettivat 400 krassinsiementä
12 tarjottimelle ja antoivat niille yhtä paljon
vettä, auringonvaloa ja lämpöä. Lautasista
kuusi vietiin toiseen tilaan. Ainoa erottava
olosuhdetekijä oli Wlan-säteily, jolle toinen osa siemenistä altistui 12 päivän ajan.
Wlan-reitittimelle altistuneet siemenet joko
kuolivat, tai niissä esiintyi eri asteisia kasvuhäiriöitä. Altistamattomat krassinsiemenet selvisivät huomattavasti paremmin.
Saksalaistyttö Caroline Schick innostui
tanskalaisten kokeesta ja teki vastaavan
jauhomadon toukilla, koska ne ovat kuoriaisiksi kehittyessään herkkiä ympäristövaikutuksille. Sata lemmikkieläinkaupasta
ostettua matoa laitettiin kukkalaatikkoon
Wlan-reitittimen lähelle. Toinen kukkalaatikko matoineen asetettiin kauemmaksi
reitittimestä. Kun toukat olivat kehittyneet
kuoriaisiksi, ilmeni että kuolleisuus säteilylle altistetussa kukkalaatikossa oli 19
prosenttia suurempi kuin vertailuryhmässä. Luonnollisesti kokeiden menetelmiin on
kohdistunut kritiikkiä, mutta ne osoittavat
samansuuntaisia vaikutuksia kuin tomaatintaimilla, mungopavuilla, ja maissintähkillä on nähty aiemmin.
Teknologiavalinnat Sveitsissä, BlaiseCendrarsin koulussa herättivät opettajien
huomion, kun kouluun asennettiin langaton
verkko kirjastoon, kahvilaan ja luokkahuoneisiin. Opettajista osa sai oireita ja koulussa
päätettiin äänestää siitä, luovutaanko jo
käyttöönotetusta langattomasta internetverkosta. Langatonta teknologiaa vastustaneet opettajat voittivat ja langalliset verkot otetaan käyttöön suurimmassa osassa
koulua.
Sveitsi lukeutuu tulevaisuudessa todennäköisesti niiden maiden joukkoon, joissa
digitaalinen dementia ei yleisty toisin kuin
esimerkiksi Etelä-Afrikassa.
”Kaikkein paljastavin asia yhteiskunnan
sielun tilasta on se, kuinka yhteiskunta kohtelee lapsiaan”, on Nelson Mandela kommentoinut. Hänen 95-vuotispäivän kunniaksi Etelä-Afrikassa operaattorit hyödynsivät
Mandelan sanat ja jakoivat SOS-lapsikylään älypuhelimia. ”Olemme innoissamme,
että pystymme toimittamaan lapsille älypuhelimia, joiden avulla he voivat käyttää
internetiä koulu- tai yliopisto- tutkimustarkoituksiin”, kertoo Mark Fenzel, Sony
Mobile-yhtiöstä. Ehkä lapset alkavat tutkia
krassinsiemeniä.
Uusimmat SOS-lapsikylään toimitetut
älypuhelinmallit sisältävät Wlan- hot spottoiminnon. Sen ansiosta puhelin lähettää
sekunnin välein 10 Hz taajudella toimivaa
pulssia. Lähes samoja taajuuksia löytyy
myös ihmisen hermojärjestelmästä. Ehkä
Etelä-Afrikka on digitaalisen dementian
kärkimaita tulevaisuudessa?
Piittaamatta lasten erityisestä herkkyydestä matkapuhelinsäteilylle, Mannerheimin lastensuojeluliitto jakaa meillä vuosittain ennen koulujen alkua tiedotteensa liitteenä operaattorin kännykkämainoksen. Se on
suunnattu koulunsa aloittaville pienille lapsille. Jo yli puolella alakouluikäisistä onkin
oma älypuhelin ja joka kolmannella on käytössään tablettitietokone, joka on varustettu
3G- tai Wlan-laajakaistatoiminnoilla.
Mannerheimin lastensuojeluliiton websivuilla lukee: ”Mannerheimin lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää
lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.”
Jotakin muutakin MLL edistää, sillä yhteistyökumppanina toimii teleoperaattori
Sonera. ”Sonera tukee MLL:n Hyvä alku
koulutielle-kampanjaa ja haluaa opettaa Eepeli-nettipelillään ekaluokkalaisia vastuulliseen kännykkä- ja nettikäyttäytymiseen.”
Mitähän korealaislääkärit sanoisivat nettipelien vaikutuksesta lasten aivojen kognitiivisiin toimintoihin?
Teksti: Erja Tamminen,
Suomen Sähköyliherkät ry:n
puheenjohtaja,
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen
LÄHTEET: Byun YH, et al. Mobile phone
use, blood lead levels, and attention deficit
hyperactivity symptoms in children:
a longtudinal study. PLoS One.
2013;8(3):e59742. Http://www.plosone.
org/articleinfo%3Adoi%2F10.1371%2Fjour
nal.pone.0059742. www.borkenerzeitung.de/
nachrichten/borken_artikel,-Nur-das-Siegerstrahlen-ist-gesund-_arid,53628.html. https://interactivepdf.uniflip.com/2/60627/289518/pub/.
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/
asia/southkorea/10138403/Surge-in-digitaldementia.html. http://mieuxprevenir.blogspot.
ch/2013/07/switzerland-teachers-vote-to-keepwi-fi.html
25
Suomen
lehti
Ruumiinkulttuuria Tikkurilan Heurekassa
Saksalainen tohtori Gunther von Hagens edustaa samanaikaisesti tiedettä
kuin tieteen luovaa populistia. Hänen
työnsä kiinnostaa, toimii opetusmateriaalina tieteelle ja inhon aiheena joillekin uskonnollisille ryhmille, mm. roomalaiskatoliselle kirkolle ja joillekin
juutalaisille rabbeille, joiden mielestä
ihmisruumis on pyhä jumalankuva.
Von Hagensille ihmiskeho on kuoleman
jälkeen arkisto, joka kertoo fyysisestä
elämästä, sairauksista ja ihmisruumiin
toiminnoista. Ruumis on myös opetusväline, jolla patologian opiskelijoita voidaan auttaa syventymään elämän suuriin
salaisuuksiin.
Gunther Von Hagens, alun perin Gunter Liebchen, syntyi Skalmierzycessä,
keski-Puolassa 10. tammikuuta 1945,
maailmansodan ollessa lopuillaan. Hänen vanhempansa pakenivat lähestyviä
Neuvostoliiton joukkoja. Nuoruutensa
von Hagens vietti rautaesiripun ”väärällä puolella”, DDR:ssä.
Hän aloitti lääketieteen opinnot vuonna 1965 Jenan yliopistossa, missä hän
alkoi suhtautua yhä kriittisemmin kommunistiseen järjestelmään ja osallistui
1968 opiskelijaprotesteihin Tsekkoslovakian miehitystä vastaan. Vuonna 1969
hän jopa pyrki luvatta Tsekkoslovakiaan, mutta jäi kiinni ja vietti pari vuotta
vankilassa. Vuonna 1970 hän pääsi Saksan Liittotasavaltaan ja saavutti tohtorin tutkinnon heidelbergin yliopistossa
vuonna 1975. Hän toimi patologina ja
luennoitsijana yliopistolla 22 vuoden
ajan. Siellä hän vuonna 1977 kehitti
patentin, jonka avulla voitiin plastinoimalla säilöä kuollutta kudosta opetustarkoituksiin; vuonna 1990 hän oli edennyt
niin pitkälle, että menetelmällä voitiin
säilöä kokonainen ruumis. Vuonna 1993
Heidelbergiin perustettiin yksityinen
instituutti ko. metodin ympärille.
26
Plastinaatio – tämän päivän
muumiointia?
Välittömänä mielikuvana kokonaisen
ruumiin säilömisestä tulee muinaisen
Egyptin muumiointimenetelmä. Olihan
egyptiläistenkin tarkoituksena saada
ruumis säilymään ikuiset ajat. Ero näiden kahden säilytysmuodon välillä on
kuitenkin perustavanlaatuinen: egyptiläiset säilöivät vainajiaan kuoleman valtakuntaa, von Hagen elämää varten. Molemmista saatamme kuitenkin ammentaa
antropoligista tietoa ja saada informaatiota ihmisen elämästä ja sairauksista.
Von Hagensin menetelmä kuitenkin
mahdollistaa sen, että pieniä yksityiskohtia myöten plastinoitu ihmisruumis
tarjoaa mahdollisuuden tutkia kaikessa
rauhassa ihmiskehon salaisuuksia.
Plastinoinnissa ruumiin vesi ja rasvat
poistetaan upottamalla ruumis asetooniin tai muuhun tarkoitukseen soveltuvaan liuottimeen. Sen jälkeen alkaa kyllästäminen, jolloin asetooni korvataan
esimerkiksi silikonikumilla. Seuraavassa vaiheessa käsitelty vainaja upotetaan
polymeeriliuokseen ja sijoitetaan tyhjiökammioon, missä asetooni poistuu
ruumista ja polymeeriaines tunkeutuu
jokaiseen sopuun estäen kudosten hajoamisen.
Nyt ruumis voidaan metallituilla ja
vaahtomuovilla asettaa haluttuun asentoon ja kovettaa kaasun, valon ja lämpökäsittelyn avulla pysyvästi. Koko operaatio kestää 1 500 tuntia, noin vuoden
verran, ja maksaa noin 50 000 euroa.
Tässä suhteessa kustannuksia voi pitää
”egyptiläisinä”, sillä edullista plastinoiminen ei suinkaan ole. Lisäksi tämäkään
”ikuinen elämä” ei kaikkia tavoita, sillä
lahjoittajia on ollut niin runsaasti, että
uusia lahjoituksia ei enää oteta vastaan.
Von Hagensilla lienee kuitenkin ollut varaa plastinaatioita suorittaa, sillä
hänellä on metodilleen kolme kansainvälistä patenttia, joita hän on hakenut ja
sittemmin saanut vuosilta 1977, 1979
ja 1980. Lisäksi hänen käsittelemänsä
ruumisnäyttelyt ovat kiertäneet ympäri
maailmaa noin 70:ä kaupungissa. Yleisöä on ollut 35 miljoonaa henkeä. Kuolema kiinnostaa.
Ensimmäinen näyttely
Japanissa
Kiinnostus muuallakin kuin anatomiaa
opiskelevissa piireissä on ollut nousujohteista. Jo pari vuotta plastinaatioinstituutin perustamisen jälkeen, vuonna
1995, esiteltiin plastinoituja vainajia Japanissa. Seuraavan parin vuoden aikana
von Hagens rakensi ”Body Worlds”näyttelyn, joka kehittyi, kasvoi ja kiersi
maailmaa. Vantaan Tikkurilassa, tiedekeskus Heurekassa näyttely oli 16. helmikuuta alkaen, päättyen 22. syyskuuta
2013. Kävijöitä oli 317 986 henkeä,
mikä kertonee ainakin suomalaisten ja
täällä asuvien kiinnostuksesta anatomiaa
ja omaa kehoaan kohtaan. Heurekaan ei
menty katsomaan kuolleita, vaan katsomaan ihmiskoneiston sisään. Tässä
suhteessa Body Wordls-näyttely täyttää
tehtävänsä.
Vaikka käsiteltyjen vainajien esittely
joissakin uskonnollisissa piireissä herättääkin vastustusta, on käytännöllinen ja
tieteellinen näkökanta tehnyt tehtävänsä
ja näyttely voi jatkaa kierrostaan. Lisäksi von Hagensin kehittämillä menetelmillä on ollut mahdollisuus tarjota yhä
runsaammin ja yhä yksityiskohtaisempaa opetusmateriaalia nousevien lääkärisukupolvien käyttöön. Hänen taidoillaan on kehittynyt myös metodi, jolla
käsitelty keho voidaan leikata ohuiksi
viipaleiksi ja mahdollistaa konkreettinen
kurkistus kehon rakenteisiin.
Sanottiinpa näyttelystä mitä tahansa, on sen verraton etu tuoda elämän
väistämätön päättyminenkin uudelleen
lähelle elämänpiiriä. Kuolemahan on liiankin usein kätketty piiloon, jolloin siihen alkaa pahimmillaan liittyä erilaista
pelkoa ja suoranaista taikauskoisuutta.
Näyttely-yleisön joukossa oli myös runsaasti lapsia ja nuoria, jotka suhtautuivat
kaikkeen nähtävillä olevaan terveen uteliaasti ja kiinnostuksella.
Body Worlds lienee myös neutraalimpi tapa opettaa anatomiaa ja kehon toimintoja suurelle yleisölle. Vuonna 2002
Gunther von Hagensa suoritti Englannissa ensimmäisen julkisen ruumiinavauksen 170:een vuoteen. Lontoolaisessa
teatterissa oli yleisöä puolen tuhatta,
mutta viranomaiskritiikki oli kovaa ja
tohtoria uhattiin oikeustoimilla. Näytösluontoinen avaus kuitenkin suoritettiin
onnistuneesti ja se on edelleen löydettävissä internetistä – samoin kuin muitakin avausvideoita. Eikä kansainvälinen
mainekaan ole kärsinyt, sillä vuodesta
2004 hän on ollut New Yorkin yliopistossa vierailevana hammaslääketieteen
professorina. Kiinassa hän oli ollut vierailevana ja luennoivana professorina jo
vuodesta 1996. Plastinaatioita tehdään
myös Kiinassa.
Siltikin plastinaatio on poikinut aikaajoin oikeudenkäyntejä ja viranomaiskyselyitä. Ei voi välttyä muistelemasta
historiankirjojen kertomaa, kun Leonardo da Vinci (1452 – 1519) leikkeli ja tutki piirroksiaan varten ruumiita. Se ei olisi onnistunut, ellei hän olisi saavuttanut
ensin suurta mainetta ja mahtavia suojelijoita. Edistys ja vanhoillisuus ovat aina
ottaneet mittaa toisistaan, eikä nykyaika
ole tilannetta kokonaan muuttanut.
Gunther von Hagens on kuitenkin
valmis toimimaan itse johtavana esimerkkinä: vuonna 2011 hän ilmoitti
sairastavansa parkinsonintautia, joka
vie häntä kohden kuolemaa; ei kuitenkaan hautaa, mikäli valmistelut pitävät.
Hän on nimittäin vaimonsa Angelina
Whalleyn kanssa sopinut, että kuoleman jälkeen plastinaation uranuurtaja
itse käsitellään ja hänen ruumiinsa liitetään osaksi näyttelyä. Aikomuksena
on myös ollut lähettää von Hagensin
eri ruumiinosia useampiin yliopistoihin
opetusmateriaaliksi.
Populaarikulttuuria
Kaikesta akateemisesta ja filosofisesta
pohdiskelusta huolimatta Body Worldsnäyttelyllä on myös selkeä populaarikulttuuriarvonsa. Yleisöä kiinnostaa
myös nähdä jotakin, mitä ei yleensä
näkyvillä ole. Kyseessä saattaa olla
jännityselämys tai erilaisten kokemusten etsintä. Ehkä moni ei ollut koskaan
ennen nähnyt ”oikeaa” ruumista. Hauta-
jaisissakin arkut ovat nykyaikana kiinni,
kuolema on piilossa.
35 miljoonaa ihmistä ei kuitenkaan
voi olla väärässä. Lisäksi näyttelyn välillisesti nähneitä on paljon enemmän.
Vuonna 2006 esitettiin 21. James Bondelokuva ”Casino Royale”. Eräässä elokuvan dramaattisessa kohtauksessa on
nähtävillä ”Body Words-näyttely, jonka
sokkeloissa brittiagentti jälleen seikkailee maailmaa pelastamassa. Kohtauksessa vilahtaa taustalla myös tohtori
von Hagens turistiryhmää opastamassa.
Näyttelyssä on kieltämättä voimakkaan
dramaattinenkin ulottuvuutensa.
Teksti: Jaakko Ojanne
Gunther von Hagens’ BODY WORLDS, Institute for Plastination, Heidelberg
27
Terveysalan yhteystietoja
ALUEHALLINTOVIRASTOT
www.avi.fi
Etelä-Suomen aluehalllintovirasto
Puhelinvaihde 0295 016000
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 016800
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 018000
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 018450
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 017500
Lapin aluehallintovirasto
Puhelinvaihde 0295 017300
Ahvenanmaan valtionvirasto
Puhelinvaihde 018 635 270
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)
puh. (09) 4321
FIMEA
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Puhelinvaihde 029 522 3341 www.fimea.fi
Potilasvahinkolautakunta (Pvltk)
puh. 020 743 4343, www.pvltk.fi
Kuva: Paavo Koistinen
Potilasvakuutuskeskus (Pvk)
Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 040 450 4590, www.pvk.fi
Lääkevahinkovakuutuspooli, puh. 040 450 4640, www.lvp.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö
puh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fi
Kuluttajaliitto ry
puh. (09) 454 2210, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki
www.kuluttajaliitto.fi
Suomen Potilasasiamiehet ry
pj. Mervi Piekkari, s-posti: [email protected]
Suomen Punainen Risti
puh. (09) 622 4322, www.redcross.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 029 524 6000, PL 30, 00271 Helsinki, www.thl.fi
VALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Puhelinvaihde 0295 209111, PL 210, 00531 Helsinki, www.valvira.fi
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Puhelinvaihde 0295 666 700, PL 315, 00181 Helsinki
Tilastokeskus
puh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi