katso lisää

Lastensuojelun jälkihuollon
asumispalveluiden kartoitus
Tukialus-projekti
Kevät 2013
Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat:
Noora Oksanen, Enni Stöd, Ellen Talve ja Sofia Vehanen
2
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO.....................................................................................................................................................................2
1.JOHDANTO..................................................................................................................................................3
2.HAASTATTELUT...........................................................................................................................................4
NMKY – NUORTEN MIESTEN KRISTILLINEN YHDISTYS........................................................................................................5
LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS...............................................................................................................................9
PERHEOHJAAJA MATTI KALLELA..................................................................................................................................13
SOSIAALIALAN OPETTAJA LAURA NÄRVI..........................................................................................................................16
LUKAALITOIMINTA..................................................................................................................................................19
TUULIKOTI..........................................................................................................................................................23
TUAS.............................................................................................................................................................26
3.YHTEENVETO.............................................................................................................................................29
4.SWOT-ANALYYSI........................................................................................................................................32
VAHVUUDET........................................................................................................................................................33
HEIKKOUDET.......................................................................................................................................................34
MAHDOLLISUUDET.................................................................................................................................................35
UHAT...............................................................................................................................................................36
5.IDEAALI ASUMISPALVELUYKSIKKÖ.............................................................................................................37
6.LIITTEET....................................................................................................................................................39
3
1.JOHDANTO
Turun ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat kartoittivat nuorten
jälkihuollon asumispalveluja keväällä 2013 osana Tukialus-projektia. Tukialus on
työelämälähtöinen projektioppimisympäristö, jossa opiskelijat oppivat palvelujen
kehittämistyötä sekä johtamisen- ja yrittäjyyden valmiuksia. Opiskelijat toteuttavat
sosiaalialan työelämän tilausten pohjalta erilaisia projekteja: asiakaspalvelua, kokeilu- ja
kehittämishankkeita, selvitystöitä sekä yleisö- ja asiakastapahtumia.
Toimeksiantajana tässä projektissa toimi Aapeluskotien Tuohisen yksikön johtaja, Mikko
Niemelä. Aapeluskotien tarkoituksena on lähteä kehittämään omaa jälkihuollon
asumispalveluyksikköä nuorille projektista saatujen tulosten pohjalta.
Nuori joutuu lastenkodista lähtiessään tutustumaan uusiin ihmisiin ja tutut sekä läheiset
suhteet aikaisempaan sijoituspaikkaan saattavat katketa. Nuori voi tuntea jäävänsä yksin
ilman tukiverkostoa. Tällaiset nuoret ovat vaarassa syrjäytyvät ja putoavat yhteiskunnan
rattaista. Toimivan jälkihuollon avulla voidaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Tähän raporttiin on koottu projektin tulokset. Esiin nousi esimerkiksi nuorten heikko
sitoutuminen jälkihuollon asumispalveluyksikköihin, koska se leimaa liikaa nuorta. Lisäksi
päihteiden käyttö on täysin kiellettyä, koska yksiköt usein ovat lastensuojelulaitosten
alaisuudessa,. Nuoret saattavat ahdistua säännöistä ja haluavat muuttaa pois liian
kontrolloidusta ympäristöstä. Nuorten motivaatiota opiskeluun ja koulun käymiseen pitää
tukea, jotta he eivät jäisi kotiin. Nuorten taloudenhoitoa tulisi harjoitella yhdessä tutun
ohjaajan kanssa, sillä nuorilla saattaa olla vaikeuksia hoitaa raha-asioitaan.
Raportin ensimmäisessä kappaleessa esitellään kaikki haastattelukohteet. Kohteista
kerrotaan pääpiirteittäin henkilöstö, tukitoiminnan tarjonta, toimintaprosessi, nuorten talous
ja heidän sitoutuneisuus. Haastattelukohteet ovat myös erikseen pohtineet millaista tukea
nuoret tarvitsevat, miten sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe toimii sekä
jälkihuollonpalveluiden yleisiä kehittämiskohteita. Jokaisen haastattelukohteen lopussa on
SWOT-analyysi kyseisen paikan hyvistä ja huonoista puolista sekä mahdollisuuksista ja
heikkouksista. Henkilöhaastatteluista ei kyseistä analyysiä ole tehty.
4
Toisessa kappaleessa kaikilta kohteilta kerätty tieto on tiivistetty yhteen. SWOT-analyysien
yhteenveto käydään läpi kolmannessa kappaleessa. Siinä käydään ensin läpi analyysia,
minkä jälkeen on erikseen kerätty jokaisen kohteen analyysistä saadut tiedot yhteen
ranskalaisin viivoin. Tällöin haastateltavien kohteiden vahvuudet, heikkoudet,
mahdollisuudet ja uhat ovat helposti löydettävissä.
Viimeisessä
kappaleessa
on
opiskelijoiden
omaa
pohdintaa
sellaisesta
asumispalveluyksiköstä, joka vastaa nuorten tarpeita. Ideaali asumispalveluyksikkö on
laadittu toimeksiantajan toiveiden pohjalta. Kappaleessa pohditaan yksikön mahdollista
rakennetta, henkilöstöä, nuorten taloutta, sääntöjä, nuorille tarjottavaa tukea, nuorten
motivoituneisuutta sekä nivelvaiheen ja viriketoiminnan toteuttamista. Ideaali
asumispalveluyksikkö sisältää jokaisen haastateltavan kohteen parhaat ja toimivimmat
puolet toteuttaa asumispalveluja.
5
2.HAASTATTELUT
Haastattelut toteutettiin alkukeväällä, 16.2-6.3. välisenä aikana. Haastattelussa toteutettiin
teemahaastatteluna, jossa käytettiin apuna haastattelurunkoa (liite 1). Haastattelurunko
lähetettiin kaikille haastateltaville. Pääsääntöisesti päivää ennen haastattelua. Tällä tavoin
haastateltavilla oli mahdollisuus tutustua aihealueisiin ja orientoitua paremmin
haastatteluun.
Haastattelut tehtiin jokaisen haastateltavan omalla työpisteellä ja aikataulut oli sovittu
etukäteen. Projektiryhmä pyrki siihen, että kaikki olisivat paikalla haastatteluissa mutta
käytännössä tämä ei toteutunut. Haastatteluissa oli läsnä 2-5 haastattelijaa ja kohteesta
riippuen haastateltavana oli 1-3 henkilöä.
Projektin tavoitteena oli kartoittaa erilaisia tapoja toteuttaa nuorten asumispalveluja.
Haastattelukohteiksi muodostui alkukartoituksen jälkeen Lausteen perhekuntoutuskeskus,
Turun NMKY, perheohjaaja Matti Kallela, sosiaalialan opettaja Laura Närvi, Kaarinan
Lukaalitoiminta, nuorten itsenäistymisyksikkö Tuulikoti Porissa sekä TUAS:n toiminta.
6
NMKY – Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys
NMKY on nuorisojärjestö, joka on perustettu Turussa 1890. Heillä on noin 2000 jäsentä.
Organisaatio jakaantuu yhtiö- ja yrityspuoleen. Yhtiöpuolessa ovat ostopalvelut ja
yrityspuolessa on kehityshankkeita, joita RAY rahoittaa. Haastattelu keskittyi järjestön
lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palveluihin, joita tarjotaan 16–21 -vuotiaille. Avohuollon
palvelut tarjotaan alle 18-vuotiaille ja jälkihuollon palvelut 18–21 -vuotiaille.
Työntekijät
Lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palveluissa työskentelee n. 30 työntekijää. Palkansaajia
on yhteensä n. 80. NMKY:ssä toimii yhteensä 15 tukiperhettä ja nuorille on paikkoja tarjolla
35.
Jälkihuollon palvelut
NMKY tarjoaa kahdenlaista tuettua asumista kampus- ja taskutoiminnan nimillä.
Kampustoiminta on yhteisöllistä ja itsenäistävää asumista. Sitä tarjotaan sekä avohuollon
tukitoimina sijoitetuille että jälkihuollossa jo oleville. NMKY:n Taskutoiminta tarjoaa tukea ja
ohjausta tavanomaisen perusarjen ja elämänhallinnan opetteluun.
Tukitoiminta
NMKY tarjoaa jälkihuollon nuorille tarkoitettua tukiperhetoimintaa. Tukiperheiltä vaaditaan
sosiaali- tai terveysalan koulutus. Tukiperheet asuvat samassa rapussa nuoren kanssa,
joten työhön sitoutuminen vaatii tarkkaa harkintaa.
Tukiperhe on nuoren tukihenkilö. Tukiperheen tehtäviin kuuluu nuoren auttaminen kaikissa
arjen asioissa ja itsenäistymisessä. Tukiperheet saavat konsultoivaa työnohjausta tarpeen
mukaan.
Tukiperheen pitää tavata nuori vähintään 3 kertaa viikossa. Koska tukiperhe ja nuori asuvat
samassa rapussa, he kuitenkin käytännössä voivat tavata jopa päivittäin. Avuntarve
korostuu usein silloin, kun nuorta ei näy, jolloin tukiperheen täytyy etsiä nuori käsiinsä.
7
Tukiperheille maksetaan työstään palkkaa sen mukaan kuinka monta nuorta heillä on
vastuullaan (1–4 nuorta/tukiperhe). Tukiperheille tarjotaan vuokra-asunto samasta rapusta
nuoren tai nuorien kanssa. He maksavat asunnostaan vuokraa, joka yleensä on
markkinatasoa alhaisempi.
Nuorten tuen tarve
Haastattelussa tuli ilmi viisi tärkeää osa-aluetta, jossa nuori tarvitsee tuke:
1. Kasvun tukeminen nuoresta aikuiseksi
2. Koti ja arki
• asuminen, rahankäyttö, kotikäsite
3. Arjen suuntaaminen
• oma ura, koulutus, kuntoutuminen
4. Sosiaaliset suhteet ja verkostot
• itsenäistyminen sosiaalisissa suhteissa
5. Mielenterveyskuntoutuminen
• oman tilan havaitseminen ja myöntäminen
• ei koske kaikkia avo- ja jälkihuollon nuoria
Eri nuorilla korostuvat eri tarpeet. Nuoret, joilla on suhteessa suurempia ongelmia (esim.
mielenterveys ja päihdeongelmat) hakeutuvat useammin palveluiden piiriin kuin nuoret, joilla
on esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia (ns. pienempiä ongelmia).
Toimintaprosessi
Kunnan sosiaalitoimi ja sosiaalityöntekijä kartoittavat erilaisia palveluita nuorelle ja yleensä
prosessissa on mukana esimerkiksi nuoren omahoitaja. Kartoituksen avulla nähdään, onko
NMKY:n tajoama tukitoiminta nuorelle sopivaa.
Ensin nuori tulee tutustumaan NMKYn asumispalveluihin, jonka jälkeen voidaan tehdä
päätös asumisesta. Nuoren kanssa tehdään etenemissuunnitelma, jonka pohjalta toiminta
rakentuu. Nuori asuu NMKYn asumispalveluissa siihen asti, että nuori täyttää 21 tai hän on
valmis muuttamaan omilleen. Nuori voi myös päättää keskeyttää asiakkuuden, koska
toiminta on vapaaehtoista täysi-ikäisille nuorille. Normaalisti nuorelle etsitään uusi asunto
yhdessä tukiperheen kanssa.
8
Mikäli nuori ei ole vielä 21-vuotiaana valmis muuttamaan omilleen niin yhteiskunnalla ei ole
lain mukaan velvoitteita huolehtia nuoresta, ellei nuori täytä vammaistukeen vaadittavia
vaatimuksia.
Nuorten talous
Nuoret saavat hoitopäivämaksua, jonka summa vaihtelee nuoren tarpeiden mukaan. Mikäli
nuori saa opintotukea tai toimeentulotukea tms. se kerätään tilille. Nuori saa rahat
käyttöönsä, kun asiakkuus päättyy.
Nuorten sitoutuneisuus
Syksyllä palvelussa mukana oli 34 nuorta, joista puolen vuoden kuluessa vain yksi päätti
lopettaa asiakkuutensa. Lopettamisen takana on usein se, että nuori ei pidä palveluun
liittyvästä kontrollista.
Palvelu on vapaaehtoista, eikä sitä ole pakko ottaa vastaan. Joissain tapauksissa
asumispalvelu voi olla ainoa vaihtoehto, sillä nuorella ei välttämättä ole muuta paikkaa tai
taloudellisesti mahdollista asua muualla.
Jälkihuollon onnistumisen edellytyksenä on muun muassa nuoren oma asenne ja
motivaatio. Usein jopa pieni halu vaikuttaa omaan tilanteeseen riittää jälkihuollon
onnistumiseen.
Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe
Nivelvaiheessa nuori joutuu tutustumaan uusiin ihmisiin (mm. tukiperhe) ja uuteen
ympäristöön. Nivelvaihetta voisi muuttaa toimivammaksi, jos asiakassuhteet jatkuisivat
samana 21 vuoden ikään asti. Näin esimerkiksi nuorella voisi olla sama omahoitaja myös
jälkihuollon puolella.
Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet
Jälkihuolto voisi jatkua siihen asti, että nuori täyttää 25 vuotta. Tämän pitäisi olla
lakisääteistä, jotta kunnat toteuttaisivat sen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on tällä hetkellä jäykät rajat, esim.
mielenterveyskuntoutujan asiakkuus sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella on yksipuolista
ja usein keskitytään vain joko sosiaaliseen tai vaan terveydelliseen hoitoon.
9
SWOT-analyysi
N
y
k
y
ti
l
a
n
n
e
Vahvuudet
•
Heikkoudet
Nuorten kanssa työskentelevien
omistautuminen / intensiteetti ja
ammatillisuus
•
Joustavuus toiminnan puolella 
toiminnan muuttaminen onnistuu
lyhyelläkin aikavälillä
•
Tukiperheiden mieltymys työhönsä,
työn itsenäisyys, ammattitaidon
vapaa käyttäminen
•
Mielenterveysongelmiin
vastaaminen vielä paremmin
 sitoutuneisuus työhön
•
T
u
l
e
v
a
i
s
u
u
s
Tällä
hetkellä
vastaamaan ongelmiin
pystytään
Mahdollisuudet
Uhat
•
Tukiasunnot laajenevat kokoajan
•
Tarve
palveluille
tulevaisuudessakin
•
Kehittämishankkeiden
toteuttaminen (RAY rahoittaa)
•
Kehittyminen
mielenterveysongelmiin
vastaamisessa
•
Yhteiskunnassa
hinnannousu,
maksajien
rahat
vähenevät,
toimintojen kulut nousevat
•
Toiminnot eivät saisi ostajien
mielestä maksaa mitään
•
Haasteena
on
kustannustehokkain
toiminnanmuoto
•
Liiketoiminnan ja järjestöpuolen
tasapainon pitäminen
pysyy
luoda
10
11
Lausteen perhekuntoutuskeskus
Lausteen perhekuntoutuskeskuksella on pitkä lastensuojeluhistoria. Sota-aikana Lausteella
oli poikakoti sota-orvoille ja siitä lähtien paikalla on tehty lastensuojelutyötä. Lausteen
perhekuntoutuskeskuksessa on viisi sijaishuollon paikkaa yli 12-vuotiaille sekä erityisen
sijaishuollonyksikkö, joka voi tarvittaessa vastaanottaa kiireellisesti sijoitettua lapsia tai
nuoria.
Lausteella on kaksi yksikköä itsenäistyville nuorille, Puistola ja Väinölä. Molemmat yksiköt
ovat 7-paikkaisia. Haastattelu tehtiin Puistolan yksikössä. Puistola tarjoaa 16–18 -ikävuoden
jälkeen tarvittavia jälkihuollon tukitoimia nuorille.
Työntekijät
Molemmissa yksiköissä on viisi ohjaajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Yksiköillä on myös
yhteinen erityistyöntekijä. Työntekijöillä on sosiaalialan koulutus. Jokaisella ohjaajalla on
kaksi omaohjattavaa. Työ on kolmivuorotyötä ja yksiköissä ohjaaja on öisinkin paikalla.
Jälkihuollon palvelut
Lausteen perhekuntoutuskeskus tarjoaa asumispalveluita sijaishuollossa oleville 16 vuotta
täyttäneille nuorille sekä jälkihuollon palveluina 18–21 -vuotiaille. Asiakkaat tulevat yleensä
Lausteen omilta osastoilta mutta myös muista laitoksista, sijaisperheistä ym.
Puistola on keskittynyt itsenäistyvien nuorten tukemiseen ja siellä on nuorten
itsenäistymisasuntoja. Yksiöt ovat rivitaloasuntoja, joita on kahta eri kokoa. Osassa on
saunatilat. Puistolassa tehdään myös perheiden arviointi- ja kuntoutustyötä. Myös nuorten
kanssa tehtävä työ on osittain perhetyötä, koska nuoren lähiverkoston kanssa tehdään
verkostotyötä.
Lausteella on myös erityisen huolenpidon yksikkö, joka on tarkoitettu 12-18-vuotiaille
nuorille, jotka vakavasti itse vaarantavat terveyttään ja kehitystään. Tiiviillä
moniammatillisella hoidolla voidaan pysäyttää esim. vakava rikos- tai päihdekierre. Erityisen
huolenpidon päätös voi olla kerrallaan voimassa 30 vuorokautta, yhteensä lain mukaan
enintään 90 vrk.
12
Tukitoiminta
Itsenäistyvien nuorten yksikössä tarjotaan asumis- ja tukipalveluita sijais- ja jälkihuollossa
oleville nuorille. Yksiköissä on ohjaaja paikalla 24h/vrk. Jokaisella nuorella on omaohjaaja,
jonka kanssa työskennellään tiiviisti omia tavoitteita kohti.
Yksiköt ovat päihteettömiä ja nuorten tulee sitoutua tiettyihin sääntöihin ennen muuttamista.
Sääntöjen rikkominen ei automaattisesti johda pois muuttoon vaan nuoren kanssa pyritään
yhdessä miettimään miksi sellaisia sääntöjä on olemassa.
Puistolan yksiöissä asuvien nuorten itsenäistymistä tuetaan ja tavoitteena on, että nuori
oppii elämään itsenäisesti ja pitämään huolta itsestään. Väinölässä on mahdollisuudet myös
tiiviiseen asumismuotoon, jossa nuoret asuvat omissa huoneissaan ja jakavat olohuoneen,
keittiön jne. Siellä myös työntekijöiden toimisto on samassa talossa nuorten kanssa.
Lausteen perhekuntoutuskeskuksella on oma koulu, jossa luokat 7.-10. Siellä voivat
opiskella Lausteelle sijoitetut sekä muualta tulevat nuoret. Oppivelvollisuuden päätyttyä
voivat nuoret vielä korottaa peruskoulun pääsynumeroita, koska koulu voidaan räätälöidä
palveleman nuoren omia tarpeita.
Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa on myös päivystävä puhelinapu, koska työntekijä on
aina paikalla ja nuoret saavat soittaa koska haluavat. Puhelinapua on myös tarjolla pois
muuttaneille.
Lausteen perhetukikeskus tarjoaa kunnalle ns. kevyen tuen sopimusta pois muuttaneiden
nuorten tukemiseen. Kevyt tuki on intensiivisempää ja osittain turvallisempaa, koska
työntekijät ovat nuorelle tuttuja. Omaohjaaja tapaa viikoittain ja sopimus tehdään aina
määräaikaiseksi. Tarvittavista tukitoimista päätetään yhdessä kunnan kanssa.
Nuorten tuen tarve
Nuoresta riippuen tuen määrä ja laatu vaihtelee suuresti. Tärkein tuki on aikuisen läsnäolo
ja verkoston tuki. Nuorta osallistetaan prosessin aikana paljon. Suunnitelma tuen tarpeesta
ja nuoren tavoitteesta tehdään yhdessä nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa. Itsenäistyvä
nuori tarvitsee tukea mm. rahan käytön hallintaan, laskujen maksamiseen, kaupassa
käyntiin, hygieniasta ja puhtaudesta huolehtimiseen sekä muuhun itsenäisen asumisen
taitoihin.
13
Omaohjaajatyöskentely on tärkeää, koska omaohjaaja tukee viikoittaisissa tapaamisissa
nuoren tavoitteisiin pääsemistä. Tavoitteellinen toiminta perustuu nuoren kanssa yhdessä
laadittuihin tavoitteisiin ja tukee nuoren itsenäistymistä.
Nuoren kanssa tarkastellaan ja arvioidaan tavoitteita usein yhdessä.
yhteenvetoraportteja yms. Joissakin tapauksissa perheet ovat tässä mukana.
Tehdään
Toimintaprosessi
Nuoret voivat tulla asiakkaaksi huostaanottopäätöksen tai kiireellisen sijoituksen myötä.
Pieni osa on myös tullut avohuollon tukitoimena. Lastensuojeluntarve/asiakkuus on
kuitenkin aina taustalla.
Nuoren tullessa Lausteen toiselta osastolta, käy hän ensin harjoittelemassa asumista
itsenäistymisasunnossa. Harjoittelujakso on nuoresta riippuen joko päiviä, viikkoja tai
kuukausia
ennen
virallista
jälkihuollon
aloittamista.
Nuoren
muuttaessa
itsenäistymisasuntoon, vaihtuu myös omaohjaaja. Lausteella tavoitteena on ”saattaen
vaihdettava” hoitajuussuhde eli muuton lähestyessä nuoren vanha ja uusi omaohjaaja
tekevät tiivistä yhteistyötä, jolloin siirtyminen jälkihuollon asiakkaaksi ei katkaise heti siteitä
vanhaan tuttuun omaohjaajaan.
Jonotus on kausittaista ja osa asunnoista voi olla suunniteltu tietyille nuorille, jotka ovat
muuttamassa Lausteen muilta osastoilta. Tilanteen mukaan aina katsotaan kuinka
kiireellinen sijoitus on ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Pääsääntöisesti nuorille on löydetty
paikka.
Asiakassuhde päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Usein tarve tiiviiseen tukemiseen loppuu
aiemmin, keskimäärin noin 19-vuotiaana. Nuoren muuttaessa pois itsenäistymisasunnosta,
tarjoaa sijoittava kunta tai kaupunki muut jälkihuollon palvelut ja ne ovat nuorelle
vapaaehtoisia. Myös Lauste tarjoaa ns. kevyttä tukea.
Nuorten talous
Kunta perii nuoren saamat opintorahat tai muut etuudet. Nuorella on Lausteelta saatavia
rahoja käytössään. Rahojen käytön harjoittelu tapahtuu portaittain ja talouden hallintaa
opetellaan pikkuhiljaa omaohjaajan kanssa.
Kaikilla on sama määrä rahaa käytettävissä erikseen ruokaan, vaatteisiin, hygieniaan ynnä
muuhun. Nuorelle annetaan niin sanottua kuukausirahaa, jonka hän saa vapaasti käyttää
omiin menoihinsa. Aluksi rahaliikenne hoituu ohjaajien kautta ja tavoitteena on
14
itsenäistymisprosessin edetessä päästä
toimeentulotukea vastaava summa.
pisteeseen,
jossa
nuoren
tilille
tulee
Toimeentulotuen suuruisen summan avulla on myös tarkoitus harjoitella tulevaisuudessa
taloudellista pärjäämistä, jolloin nuoren aikuisen tulona saattaa olla vain toimeentulotuki.
Tällöin hänen ei enää tarvitse palauttaa kuitteja ja saa paremmin itse päättää kuinka paljon
hän käyttää kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin jne.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuorten sitoutuneisuus vaihtelee, keskimääräinen asunnossa asumisaika on puolesta
vuodesta vuoteen. Moni nuori jolla on pitkä lastenkotitausta, haluaa itsenäistyä
mahdollisimman nopeasti. Usein nuoren motivaation puute on ongelmana eikä nuori halua
sitoutua kontrolliin. Rankat sijoituskokemukset ajavat nuoria vastustamaan jälkihuollon
palveluita, koska he tietävät hyvin omat oikeutensa. Hyvä verkosto ja yhteisyön toimivuus
ovat tärkeitä jälkihuollon onnistumisten kannalta.
Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe
”Saattaen vaihdettava” omahoitajuus mahdollistaa pehmeän laskun mutta aina se ei ole
mahdollista, jos nuori tulee muualta. Mahdollisuuksien mukaan nuorille tulee tarjota
tutustumisvaihe, joissa nuori voi rauhassa tutustua tulevaan asuinympäristöön ja sitoutua
sen sääntöihin.
Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet
Jälkihuollon palveluita olisi hyvä jatkaa yli 21-vuotiaaksi saakka, jotta nuorelle pystytään
tarjoamaan hyvät eväät elämään. Tarvitaan aikaisempaa puuttumista, monet nuoret tulevat
tuen piiriin liian myöhään. Joskus nuori katkaisee asiakassuhteen heti mutta myöhemmin
ymmärtää tarvitsevansa ko. palveluita. Tällöin apua ei välttämättä ole enää saatavilla, jos
nuori on jo ehtinyt täyttää 21 vuotta.
Nuorille tulisi olla
työpajatoimintaa.
enemmän
matalan
kynnyksen
päivätoimintapaikkoja,
kuten
15
SWOT-analyysi
N
y
k
y
ti
l
a
n
n
e
Vahvuudet
Heikkoudet
•
Vahva tuki
•
Ympärivuorokautinen valvonta
•
Asuinalueena
rivitalot,
opitaan
elämään naapurien kanssa.
•
Rauhallinen
sijainti
kulkuyhteydet
•
Pitkä kokemus alalta ja henkilöstön
hyvä osaaminen
•
Vakiintuneet työmenetelmät
•
Tukipalvelut; koulu, terapiapalvelut,
lääkäri ym.
•
Omaohjaaja-työskentely,
lähtee nuoren tarpeista
•
Nuorten ja perheiden kuuleminen
ja
•
Lyhyt sijoitusaika, nuoret eivät
halua jatkaa tukea 21-vuotiaaksi
asti
•
Tällä hetkellä ei ole mahdollista
antaa tiivistä tukea erityisnuorille,
jotka
ovat
moniongelmaisia
(päihdeja
mielenterveysongelmat)
•
Nuorille
ei
ole
tarpeeksi
päivätoiminta
paikkoja,
olisi
hienoa,
jos
resurssit
mahdollistaisivat Lausteelle oman
pajatoiminnan
•
Omaohjaajatoiminnan pitäisi olla
joissakin
tapauksissa
vielä
tiiviimpää
hyvät
joka
16
T
u
l
e
v
a
i
s
u
u
s
Mahdollisuudet
•
Työntekijöittä koulutetaan tarpeen
mukaan (perhetyö yms.)
•
Jatkuvat kehittämishankkeet, joilla
pyritään kehittämään toimintaa
vastaamaan
asiakaskunnan
tarpeita
•
Verkostotyö
•
Työntekijöillä
on
mahdollisuus
vaikuttaa talon toimintaan ja heillä
on mahdollisuus toteuttaa omaa
osaamistaan.
Uhat
•
Kuntien
ja
valtion
taloustilanne;
työntekijät
vaihtuvat kunnissa, lomautukset
pidentävät
asiakirjojen
käsittelyaikoja ja päätöstentekoja
•
Koska
jälkihuolto
on
nuorille vapaaehtoista, ei sitä
välttämättä oteta vastaan
•
Tulostavoite on epäselvä,
joten kuntien on helppo ottaa
varoja pois
17
Perheohjaaja Matti Kallela
Matti Kallela on perheohjaaja, joka
vastaanottokodissa vuosina 1998–2011.
työskenteli
ohjaajana
Paaskunnan
nuorten
Jälkihuollon palvelut
Paaskunta tarjosi lastensuojelupalveluja huostaan otetuille lapsille ja jälkihuollossa oleville
nuorille. Paaskunnassa oli huostaan otetuille lapsille ja nuorille osasto sekä kolmelle
jälkihuollon nuorelle rivitaloasunto. Nuorien kanssa, jotka asuivat jälkihuollon asunnossa,
tehtiin asuinsopimus, joka oli verrattavissa vuokrasopimukseen. Asuinsopimuksen mukaan
nuori noudatti yhdessä laadittuja sääntöjä, mutta ei joutunut maksamaan asunnon kiinteitä
kuluja.
Tukitoiminta
Kun nuori täytti 17-vuotta, hän siirtyi itsenäistymisasuntoon. Tässä vaiheessa omahoitajan
lisäksi nuoren elämään tuli lisäksi työpari, joka myös työskenteli Paaskunnassa. Yhdessä
omahoitajan ja työparin kanssa harjoiteltiin itsenäistä asumista, nukkumaanmenoa
vuorokausirytmin mukaisesti sekä keskusteltiin erilaisista peloista liittyen yksinäisyyteen ja
itsenäistymiseen. Esimerkiksi ruuanlaitto aloitettiin yhdessä omahoitajan kanssa asteittain
(ensin käytiin yhdessä kaupassa ja suunniteltiin kauppalistaa ja tästä edettiin pikkuhiljaa
kohti itsenäistä ruuanlaittoa).
Paaskunnan itsenäistymisasunto oli täysin savuton ja alkoholia ei saanut käyttää. Lisäksi
nuorelle oli määritelty siivouspäivät ja kotipäivät, samalla tavalla kuin osastollakin.
Nuorten tuen tarve
•
•
•
•
Nuoren pelkojen kuuntelu/ymmärtäminen
Auttaminen nuoren taloudessa (rahankäyttö/säännöstely/talouden suunnittelu)
Vuorokausirytmin pitäminen ’normaalina’
Nuori ei tarvitse liiallista holhousta ja tukea, sillä se saattaa passivoida nuorta
18
Nuorten talous
Nuori sai toimeentulotuen suuruisen määrän rahaa kuukaudessa, jotta nuori voisi opetella
pärjäämään sillä summalla, jonka todennäköisesti tulee saamaan itsenäistymisasunnosta
pois muutettuaan. Opiskelevat nuoret saivat opintotukea, mutta eivät asumislisää, koska
heillä ei ollut vuokrasopimusta. Nuori sai portaittain rahaa ja luottamuksen kasvaessa hän
saattoi saada kuukauden rahat jopa kerralla.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuoret asuivat itsenäistymisasunnoissa keskimäärin puoli vuotta. Vähäinen aika johtui usein
lastensuojelun pihapiirin alaisesta asumisen leimasta ja siitä, että toiminta oli hyvin
kontrolloitua. Nuori ei saanut käyttää eikä säilyttää päihteitä asuntoalueella. Ystävien paine
oli todella kova.
Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe
Nivelvaihe toimi hyvin, sillä nuoren elämään ei tullut uusia ihmisiä ja nuori sai säilyttää tutun
omahoitajansa, sekä sai lisäksi työparin jo tutulta osastolta. Nuoren kanssa tehtiin
itsenäistäviä tehtäviä asteittain ja opetettiin nuorta itsenäiseen elämään.
Nuorilla, jotka olivat asuneet itsenäistymisasunnossa 17-vuotiaasta alkaen, oli paremmat
edellytykset itsenäiseen asumiseen täysi-ikäisenä, kuin niillä, jotka tulivat asuntoon vasta
18-vuotiaana. Kallelan mukaan yleensä tytöillä on paremmat valmiudet pärjäämiseen kuin
pojilla.
Jälkihuollon ideaali itsenäistymisasumisyksikkö
•
•
•
•
Asunnon pitäisi olla lastensuojelun toimialan ulottumattomissa, jotta nuori saisi
käyttää normaalisti päihteitä, kuten muutkin täysi-ikäiset nuoret. Samalla nuori saisi
harjoitella päihteiden kohtuukäyttöä. Ei kuitenkaan kannusteta nuorta päihteiden
käyttöön, mutta kontrollointi ei olisi niin tiukkaa. Lisäksi nuori ei leimautuisi
lastensuojelun asumisyksikön asukkaaksi ja ystävien paine ei olisi niin suuri.
Mahdollisuus muuttaa asuntoon jo 17-vuotiaana, jolloin se toimisi harjoitusasuntona.
Tuki räätälöity nuoren tuen tarpeen mukaan, ei liiaksi holhoavaa eikä liian
välinpitämätöntä.
Omaohjaajasuhde säilyisi ja nuoren elämään tulisi asteittain uusi jälkihuollonohjaaja,
johon nuori saa olla yhteydessä liittyen omiin asioihinsa.
19
•
•
•
•
•
Nuoren talous vastaisi toimeentulotuen suuruutta, jotta nuori saa harjoitella
taloudellista pärjäämistä sellaisen summan avulla, jonka hän todennäköisesti tulee
saamaan itsenäistymisasunnosta pois muuttaessa.
Harjoittelu rahankäyttöön tapahtuu portaittain, jolloin vastuu ja itsenäinen rahankäyttö
lisääntyvät luottamuksen kasvaessa
Asumissopimuksen säännöt mukailevat oikean vuokrasopimuksen sääntöjä, jolloin
nuori oppii ottamaan huomioon asuintalon muut asukkaat, asunnon kunnon ylläpidon
yms.
Ihanne koko olisi rivitaloasunto, jossa olisi 3–5 nuorta.
Ohjaajapalvelu olisi 24/7, jolloin nuorella olisi vahva tuki ja apua aina saatavilla.
20
Sosiaalialan opettaja Laura Närvi
Laura Närvi on sosiaalialan opettaja, jolla on pitkä tausta lastensuojelualan kentältä. Hän on
työskennellyt muun muassa ohjaajana Paaskunnan nuorten vastaanottokodissa ja hänellä
on lisäksi kokemusta muun muassa A-klinikkasäätiöstä sekä Pelastakaa Lapset ry:stä.
Nuorten tuen tarve ja tukitoiminta
Nuorille tulisi turvata tukitoimintaa ainakin 25-vuotiaaksi asti. Tuen tarve on erittäin
yksilöllistä ja se tulisi kartoittaa tarkasti. Tukea tulisi tarjota varsinkin niille, jotka sitä
tarvitsevat ja nuori tulisi ohjata tarvitsemansa tuen piiriin mahdollisimman selkeästi.
Väliinputoajille pitäisi luoda parempia tukitoimia, sillä tällä hetkellä osa nuorista saattaa
jäädä kokonaan ilman tukea.
Lastensuojelunuorten isona ongelmana on yksin oleminen. Nuoret eivät ole tottuneet
olemaan yksin, koska lastenkodissa on aina joku saatavilla. Nuorten itsenäistymiskasvatus
tulisi aloittaa nykyistä nuorempana, jo alle 17-vuotiaana. Jo 15-vuotias voi alkaa harjoitella
itsenäistymistä hoitamalla omia asioitaan, kuten pyykinpesua, ruuanlaittoa, kaupassa
käyntiä jne.
Nuoren siirtyessä jälkihuollon palveluiden piiriin, hänen tukihenkilönsä vaihtuvat. Nuoren voi
olla vaikea sitoutua uusiin ihmisiin ja avautua heille. Luottamussuhteen luominen tulisi
aloittaa jo ennen nuoren itsenäistymistä. Uuden tukihenkilön tai omahoitajan olisi hyvä
esittäytyä nuorelle jo ennen muuttoa, esimerkiksi puoli vuotta ennen. Tällöin voidaan
käyttää nimitystä ”saattaen vaihdettava”. Nuoren on helpompi sitoutua uuteen
tukitoimintaan, kun hän on jo tutustunut siellä toimivaan henkilökuntaan ja toimintatapoihin.
Omahoitajien ja tukihenkilöiden tulisi uskoa nuorten pärjäämiseen ja luotava heihin toivoa.
Pahinta on, jos luovutetaan heti, kun nuori tekee virheen.
Närvi kuvaili hyvänä esimerkkinä Pelastakaa Lapset ry:n harjoitteluasuntotoimintaa, jossa
nuori voi asua aina viikon kerrallaan. Asunto on kalustettu valmiiksi ja nuori voi tuoda omat
välttämättömimmät tavaransa sinne. Asunto ei ole kuitenkaan nuoren oma mutta sen avulla
hän voi orientoitua yksin asumiseen. Hoitajat ovat kuitenkin aina saatavilla ja laitos on
vastuussa nuoresta esimerkiksi öisin.
21
Nuorten talous
Rahankäytön tulisi olla säänneltyä ja rahan käytön suhteen pitäisi olla yhteiset tavoitteet.
Nuoren pitäisi ymmärtää miksi rahaa säännöstellään. Rahaa voi olla käytössä aina viikon
tarpeisiin. Viikko on lyhyt aika ja nuori ei joudu taloudelliseen ahdinkoon, jos hän tuhlaa
rahat liian nopeasti. Nuori voi harjoitella rahankäyttöä yhdessä omahoitajan kanssa.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuoren sitoutuneisuus lähtee omasta motivaatiosta ja halusta ottaa apua vastaan. Nuorella
pitää olla myös halua tavoitella omaa etuaan, koska itsenäisesti asuva on itse vastuussa
omasta toiminnastaan. Yleensä niillä nuorilla, jotka ovat kykeneväisiä itsenäistymään, on
joitain hyviä asioita menneisyydessä, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Näihin
asioihin omahoitajan tulisi kiinnittää huomiota.
Nuoren kanssa olisi hyvä tehdä yhdessä tavoitteet, joiden avulla itsenäistyminen
mahdollistuu. Näin nuori pystyy paremmin sitoutumaan niihin, koska on ollut mukana
luomassa yhteisiä tavoitteita. Itsenäistymiselle voidaan asettaa yhdessä joitain ehtoja,
joiden myötä vastuu lisääntyy ja nuori saa enemmän vapauksia. Ennen muuttoa nuoren
kanssa voidaan esimerkiksi harjoitella ruuanlaittoa ja hänelle voidaan asettaa ehdoksi tehdä
Itsenäistyvän nuoren keittokirjasta tietty määrä ruokia, jotta omilleen muutto on mahdollista.
Nuorelle voidaan asettaa tiettyjä ”porkkanoita”, joita hän voi tavoitella itsenäisellä
toiminnallaan. Koko hoitoprosessin tavoite voi esimerkiksi olla, että asunto muuttuu nuoren
omaksi vuokra-asunnoksi. Sitoutuminen toimintaan lisääntyy, kun nuori kokee, että hänen
luotetaan.
Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe
Nuoren itsenäistymistä tulee lähteä suunnittelemaan mahdollisimman varhain. Suunnittelu
olisi hyvä aloittaa 0,5–1 vuotta ennen kuin nuori muuttaa pois lastenkodista.
Jälkihuollon ideaali itsenäistymisasumisyksikkö
•
•
Asuntojen tulisi olla realistisia ja sellaisia missä sen ikäiset nuoret normaalistikin
asuvat
Mieluiten kerrostaloasuntoja, jotka on hajasijoitettu asuinalueelle
o 200–500metrin etäisyydellä toisistaan
22
•
•
•
o erillisissä kerrostaloasunnoissa nuorilla voi olla yksilölliset
(rivitaloasunnoissa sääntöjen tulee olla melko yhtenäiset)
o nuoret eivät välttämättä tunne toisiaan
Asunnosta tulee oma, jos hoitoprosessi onnistuu
4 nuorta (max. 5) per työntekijä, riippuu nuorten tuen tarpeesta
Hoitajan ei tarvitse olla saatavilla öisin (yli 18v.)
säännöt
Mahdollisia ongelmakohtia
Nuorilla voi olla täysi-ikäisyyden lähestyessä omnipotentti olo, eli hän kokee itsensä
kaikentietäväksi ja -osaavaksi. Jälkihuolto on vapaaehtoista eikä nuori siis välttämättä halua
sitoutua siihen. Hän voi kokea jälkihuollon leimaavaksi ja kokee pärjäävänsä paremmin
omillaan. Toinen ääripää on nuorten passivoituminen. Jos heidän puolestaan hoidetaan
kaikki asiat, he eivät välttämättä osaa tavoitella omaa etuaan.
Närvi pohti myös sitä faktaa, että kunnat ostavat vain lakisääteisiä palveluita.
23
Lukaalitoiminta
Lukaalitoiminta on nuorten tukiasuntotoimintaa Kaarinassa. Toiminta on aloitettu jo 1990luvulla, mutta se on muokkautunut nykyiseen muotoonsa vuodesta 2003 lähtien.
Kyse on mallinnetusta tukiasumisesta, joka sisältää asumisvalmennuksen ja tuettua
asumista. Palvelu on tarkoitettu tuettua asumista tarvitseville 18–25 -vuotiaille Kaarinalaisille
nuorille – ei siis vain jälkihuollon asiakkaille. Useimmiten asiakkaat ovat kuitenkin jotenkin
linkittyneitä lastensuojeluun, esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvitysten tai sosiaalitoimen
asiakkuuden kautta. Jälkihuollon asiakkailla on myös etuoikeus asuntoihin
jonotustilanteessa.
Lukaalitoiminnalla on 11 vuokra-asuntoa ympäri Kaarinaa (Piikkiössä, Voivalassa,
Piispanristillä ja Kaarinan keskustassa). Asunnot ovat täysin tavallisia vuokra-asuntoja, jotka
Lukaalitoiminta on vuokrannut eri yhtiöiltä ja vuokraa sitten edelleen omille asiakkailleen. 10
asunnoista on yksiöitä, yksi on kaksio. Asunnoissa asuvat asiakkaat eivät tiedä toisistaan
eikä heille järjestetä mitään yhteisöllistä toimintaa. Pääsääntöisesti asunnot ovat yleensä
kaikki asutettuja.
Asiakkaat tulevat Lukaalitoimintaan lastensuojelun (lastensuojelulaitokset, avohuolto),
aikuissosiaalityön, vammaispuolen, mielenterveystoimiston, oppilaitosten tai nuorten
psykiatrisen poliklinikan kautta. Myös puskaradiolla on suuri merkitys asiakkaiden
ohjautuvuudessa palveluun, arviolta jopa noin 40 % asiakkaista tulee tätä kautta.
Ulkopuolelle jääviä asiakasryhmiä ovat vaikeista päihde- ja mielenterveysongelmista
kärsivät (ohjataan muualle).
Työntekijät
Lukaalitoiminnan parissa työskentelee täysipäiväisesti kaksi työntekijää, jotka ovat
sosiaalikasvattaja Pauli Koski ja toimintaterapeutti Sini Koskela
Lisäksi työryhmässä mukana on sosiaalityöntekijä Timo Vainio.
24
Jälkihuollon palvelut ja tukitoiminta
Lukaalitoiminta on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa eli asumisvalmennuksessa
käydään läpi asumiseen liittyviä asioita. Asumisvalmennuksen voi jakaa kolmeen osaan.
1.
vaihe on tutustumista ja nuoren elämäntilanteen kartoittamista mahdollisimman laajasti.
2.
vaiheessa käsitellään yleisemmän tason asioita, kuten asumisen sääntöjä, kaverisuhteita yms.
3.
vaiheessa valmistaudutaan muuttoon konkreettisesti. Mietitään muun muassa mistä nuori saa rahaa, miten sitä
käytetään ja miten laskuja maksetaan. Vaiheeseen kuuluu myös esimerkiksi lomakkeiden täytön harjoittelua ja
katsotaan mihin lomakkeet kuuluu viedä jne. Lisäksi käydään läpi mitä asuntoon pitää hankkia, mistä nuori saa
rahat hankintoihin ja mistä ne kannattaisi hankkia.
Lukaalitoiminnassa nuori saa täysi-ikäisenä ihmisenä käyttää laillisia päihteitä ja pitää niitä
asunnossaan. Muita sääntöjä ovat vuokrasopimuksessa mainitut pykälät:
•
Lukaalitoiminnan työntekijöillä on oikeus mennä nuoren asuntoon omilla avaimillaan, mikäli nuorta ei tavoiteta.
•
Lukaalitoiminnan työntekijöillä on tarvittaessa oikeus tarkistaa asunto lattiasta kattoon esimerkiksi päihteiden
väärinkäytön tai rikosepäilyn takia.
•
Lukaalitoiminnan työntekijät voivat tarvittaessa määrätä nuoren huumetesteihin.
Päihteiden väärinkäyttö ei automaattisesti johda sopimuksen irtisanomiseen, mutta jos nuori
ei päihteidenkäytön takia selviä päivittäisestä elämästä niin hänen täytyy mennä ja sitoutua
hoitoon.
Lukaalitoiminnan asiakkaana nuorelta edellytetään myös aktiivisuutta. Hänen täytyy
opiskella, olla töissä tai osallista johonkin muuhun aktivointitoimintaan. Nuorella pitää olla
pyrkimys aktivoitumiseen koko ajan.
Asumisvalmennukseen kuuluu kahdeksan eri otsikkoaluetta, joiden aiheita käsitellään
valmennuksen aikana. Nämä otsikkoalueet liittyvät läheisesti nuoren tavanomaiseen
elämään ja valmentavat yksin asumista. Nuori esimerkiksi opettelee rahankäyttöä sekä
erilaisissa virastoissa asioimista sekä lomakkeiden täyttöjä.
Asumisvalmennuksen jälkeen alkaa toiminnan toinen vaihe eli varsinainen tuettu asuminen.
Nuori voi myös osallistua esimerkiksi pelkkään asumisvalmennukseen ja tämän jälkeen
muuttaa muualle kuin Lukaalitoiminnan tarjoamaan asuntoon. Tukea asumiseen on
mahdollista saada tarvittaessa myös esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnossa asuessa.
25
Nuorten tuen tarve
Toiminta on yksilökohtaista eli jokaisen asiakkaan kanssa toimitaan omalla tavallaan.
Asiakkaiden puolesta ei kuitenkaan tehdä mitään, vaan toiminnassa on
palveluohjauksellinen ote. Mitä tahansa voidaan harjoitella ja tehdä, missä nuori tarvitsee
tukea. Nuori on kuitenkin itse aina aktiivinen toimija ja nuoren oman motivaation löytyminen
on olennaista. Tukitoimet vaihtelevat kuulumisten vaihdosta käytännön asioiden
hoitamiseen. Eniten tukea tarvitaan raha-asioiden hoidossa.
Toimintaprosessi
Hoitoprosessi alkaa siitä, että Lukaalitoimintaan tulee yhteydenotto jostakin edellä
mainitusta kohteesta, joista asiakkaita toimintaan ohjautuu. Tämän jälkeen järjestetään
infotapaaminen, jossa nuorelle ja tämän mahdollisille yhteistyötahoille kerrotaan konseptin
sisältö. Tämän jälkeen nuori saa päättää haluaako ryhtyä toimintaan vai ei.
Toiminta pyritään aloittamaan 3–4 kuukautta ennen kuin nuori haluaisi tulla asumaan
Lukaalitoiminnan vuokra-asuntoon.
Toiminta alkaa asumisvalmennuksella, joka kestää
kolme kuukautta. Asiakas tapaa Pauli Koskea ja Sini Koskelaa viikoittain Lukaalitoiminnan
toimipisteessä. Valmennus sisältää paljon kotitehtäviä, joiden pohjalta käydään keskustelua
tapaamisissa. Valmennuksen aikana mietitään, onko tämä tukiasuminen oikea tukimuoto
nuorelle.
Kun valmennus on käyty kokonaan, tehdään nuoren kanssa vuokrasopimus.
Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan 3 kuukautta, 6 kuukautta tai vuoden
mittaisia. Asunnon saamisen jälkeen valmennuksen aikana alkaneet tapaamiset jatkuvat
viikoittain, mutta tapaamiset pidetään nuoren vuokra-asunnossa eikä toimistolla. Asiakkuus
voi jatkua 25 ikävuoteen saakka, harva nuorista kuitenkaan asuu niin pitkään.
Keskimääräinen asumisaika Lukaalitoiminnan asunnossa on 1,5–2 -vuotta.
Nuorten talous
Nuori maksaa asumisestaan vuokraa. Vuokrataso Lukaalitoiminnan asunnoissa ei ole aivan
yhtä kova kuin normaalisti, sillä toiminnan tavoitteena ei ole tavoitella voittoa.
Nuoret saavat normaaleja tukia elämäntilanteensa mukaan (opiskelijan etuudet,
työmarkkinatuet, toimeentulotuki tms.) Alusta saakka nuori saa käyttöoikeudet rahoihinsa,
mutta valmennuksessa opastetaan rahankäyttöön.
26
Nuorten sitoutuneisuus
Ryhtyessään Lukaalitoiminnan asiakkaaksi nuori sitoutuu toimintaan ja sen sääntöihin.
Asumisvalmennukseen osallistuessaan nuori näyttää sitoutuneisuutensa ja motivaationsa.
Nuorten
sitoutumiseen
vaikuttaa
positiivisesti
vähintään
kolmen
kuukauden
asumisvalmennus vaihe. Sen aikana myös usein tippuvat pois nuoret, joilla ei ole
motivaatiota elämänhallinnan oppimiseen tai vahingollisen elämän osa-alueen
korjaamiseen. Asumisvalmennus toimii seulana, jonka jälkeen mukana on oikeastaan vain
toimintaan sitoutuneita asiakkaita.
Lisäksi nuorille mieluisaa tuntuu olevan se, että kokonaisuudessa toiminnasta noin 90 % on
tukea ja vain 10 % kontrollia. Toiminta ohjaa itsenäistymiseen.
27
N
y
k
y
ti
l
a
n
n
e
Vahvuudet
•
Heikkoudet
Valmennus, jonka kautta helpottuu
suhteen luominen ja tutustuminen
asiakkaaseen
•
Mallinnettu toiminta: hyvin selkeä
konsepti
•
Käsikirja,
jossa
otsikot
järjestyksessä avattu ja sisältää
lisäksi tehtäviä ja menetelmiä
•
Työntekijät
helppo
käsikirjan avulla
•
Tuen
kohdentaminen
eli
oikeanlaisen
tuen
tarjoaminen
oikeanlaisille
henkilöille:
paljon
tukea
tarvitsevien
asiakkaiden
ohjaaminen muualle
•
Nuori tiedostaa yleensä hyvin omat
vahvuutensa
ja
heikkoutensa
valmennuksen ja asumisen myötä
•
Väliinputoaja-asiakkaat
•
Esim. heikkolahjaiset, joilla ei
vammaisdiagnoosia, tarvitsisivat
enemmän tukea, mutta eivät
pääse vammaispuolelle. Ei löydy
täysin sopivaa palvelua.
•
Mielenterveysongelmaiset, jotka
tarvitsisivat
enemmän
tukea,
muttei pysyvää laitoshoitoa, mihin
tällaisen henkilön voi ohjata?
•
Vaadittavaa vahtimista ja kontrollia
ei voida väliinputoajille tarjota.
perehdyttää
28
T
u
l
e
v
a
i
s
u
u
s
Mahdollisuudet
•
Toiminnan laajentaminen
•
Tukihenkilövetoinen lukaali (konsepti
ja tukihenkilöiden koulutuspaketti jo
olemassa, muttei päästy vielä
ottamaan
käyttöön
sopivien
asiakkaiden puutteen vuoksi)
•
Kevyemmän tuen tarpeessa olevat
asiakkaat
•
Nykyisen mallin voisi muokata
väliinputoajille
sopivaksi
(esim.
mielenterveys-väliinputoajat)
•
Vaatisi vielä moniammatillisempaa
tiimitoimintaa
SWOT-analyysi
Uhat
•
Kunnan
resurssipula
talousongelmat,
•
Ei lakisääteistä toimintaa,
joten karsintauhka
•
Tosin
nyt
ennaltaehkäisevän työn tulokset
ovat olleet niin hyviä, ettei
kannattaisi karsia!
29
Tuulikoti
Tuulikoti on vuodesta 2008 toiminut Porin kaupungin 16–21 -vuotiaille nuorille suunnattu
itsenäistymisyksikkö. Tuulikodissa on 15 asuntoa. Tuulikoti on tarkoitettu lastensuojelun
avohuollon (16–17 -vuotiaille) ja jälkihuollon (18–21 -vuotiaille) asiakkaille. Tuulikoti jakautuu
kahteen asumisyksikköön. ”Rivari” sijaitsee erillisessä rakennuksessa Tuulikodin tontilla ja
on tarkoitettu pääasiassa täysi-ikäisille nuorille. ”Hima” sijaitsee päärakennuksessa, jossa
asuu pääosin alaikäisiä nuoria.
Päärakennuksessa on 9 yksiötä, jotka ovat valmiiksi
kalustettuja. Toiminnan lähtökohtana on nuoren itsenäisen elämän harjoittelu sekä nuoren
vastuunotto omasta elämästään.
Tuulikodin säännöt
Nuorta kannustetaan opiskeluun tai työssäkäyntiin. Nuori luovuttaa henkilökohtaiset
lääkkeensä, reseptinsä, verkkopankkitunnuksensa tai muut raha-asioiden hoitamiseen
tarvittavat paperit aluksi Tuulikodin toimistoon. Vasta kun henkilökunta on varmistunut, että
nuori osaa hoitaa raha-asiansa ja lääkehoitonsa itsenäisesti hän saa edellä mainitut
paperit/tarvikkeet itselleen. Nuori hoitaa pyykki- ja vaatehuoltonsa itse sekä pitää huolta
oman asuntonsa siisteydestä. Tuulikodissa tarjolla on aamupala ja omakustanteinen
päivällinen. Nuori vastaa itse oman iltapalan valmistamisesta. Aamupala sisältyy vuokran
hintaan samoin kuin sunnuntaina tarjottava lounas. Nuori saa kutsua asuntoonsa vieraita
kylään, mutta yökyläilystä on sovittava ohjaajan kanssa aina erikseen ja etukäteen.
Päihteiden käyttö on alle 18-vuotiailta kielletty. Tuulikodin piha-alueella päihteiden käyttö on
kielletty. Päärakennuksessa päihteiden käyttö ja hallussapito ovat kiellettyjä. Henkilökunta
puhalluttaa tarvittaessa päihtyneen nuoren ja käynnistää mahdolliset jatkotoimenpiteet.
Työntekijät
Tuulikodissa työskentelee 5 sosionomia ohjaajan työnimikkeellä, 1 sairaanhoitaja ja
vastaava ohjaaja, joka on myös sosionomi.
30
Jälkihuollon palvelut
Nuoren muuttaessa Tuulikotiin, hänen kanssaan laaditaan henkilökohtaiset tarkat säännöt,
joihin hänen tulee pystyä sitoutumaan. Sääntöjä laatimassa ovat nuori, sosiaalityöntekijä ja
vanhemmat. Tuulikoti on tässä vaiheessa ”ulkopuolisen” roolissa, kannustamassa sääntöjen
reiluutta ja nuoren ikätason vastaavuutta. Sääntöjä päivitellään 3 kk:n välein
asiakassuunnitelma palavereissa. Sairaanhoitaja tulohaastattelee nuoren ja hänen
elämäntilannettaan kartoitetaan mm. päihteiden käytön ja seksuaalisuuden osalta. Nuori
allekirjoittaa vuokrasopimuksen ja suostumuslomakkeen.
Aluksi nuoren kanssa tehdään 3kk:n vuokrasopimus. Tämä on ns. koeaika. Alussa nuoren
kanssa harjoitellaan yhdessä ruuanlaittoa (väh. 5 kertaa) ja siivotaan asuntoa yhdessä.
Tämän jälkeen asunnon kunto tarkastetaan kerran viikossa. Alkuun kaupassa ja asioilla
käydään nuoren kanssa yhdessä, tehdään hankintoja asuntoon yms. Nuoren kanssa
voidaan käydä apuna myös esimerkiksi lääkärissä, jos on tarvetta. Nuoren kanssa yhdessä
kartoitetaan hänelle mahdollisesti hyödyllisiä palveluita alueella.
Tuulikoti on päihteetön paikka. Asuntoihin ei kuitenkaan ole oikeutta mennä, koska nuoret
asuvat niissä vuokrasopimuksella, joten päihteettömyyden kontrollointi on vaikeaa. Jos on
epäilyä huumeista, voidaan soittaa huumepoliisi tarkastamaan asunto. Jos alaikäinen nuori
saapuu asunnolleen päihtyneenä, vanhemmille ilmoitetaan ja vakavissa tapauksissa
kutsutaan ambulanssi, jolloin vastuu siirtyy terveydenhuollon puolelle.
Jos nuoresta ei ole vuorokauteen havaintoa eikä häneen saada yhteyttä, asuntoon voidaan
mennä. Tämä on sovittu lakimiehen kanssa.
Rajoittamistoimenpiteitä ei varsinaisesti ole. Kirjallisia varoituksia sääntöjen rikkomisesta
voidaan antaa. Jos koulusta jättäydytään pois, sosiaalityöntekijä voi leikata
toimeentulotukea.
Tukitoiminta
Nuori saa yksilöllistä tukea, neuvontaa ja ohjausta arkipäiväisten elämäntaitojen opetteluun.
(esim. raha-asiat, viranomaispalvelut sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat) Tärkein
tukimuoto on turvallinen, helposti lähestyttävä aikuinen. Nuoren kuunteleminen ja kontaktin
luominen on tärkeää. Nuorella on oma vastuutyöntekijä (omahoitaja), joka koordinoi nuoren
kanssa tehtävää työtä ja tekee kuukausittain koosteen nuoren tilanteesta
sosiaalityöntekijälle. Nuori ja vastuutyöntekijä keskustelevat vähintään kerran viikossa.
Yhteistyötä tehdään nuorten työpajan, diakonilaitoksen ja muiden tahojen kanssa. Ne
nuoret, jotka eivät käy koulua, pyritään saamaan työharjoitteluun. Jotkut asukkaista käyvät
31
kuvataideterapeuttisessa ryhmässä ja suunnitteilla on myös järjestää nuorille pääsy
musiikkiterapiaan.
Perheiden ja vanhempien kanssa pyritään tekemään paljon yhteistyötä. Kommunikaatioon
panostetaan. Pari kertaa vuodessa vanhemmille ja nuorille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia.
Ongelmia lähestytään ratkaisukeskeisestä näkökulmasta.
Nuorten tuen tarve
Nuorten ovat tieto- ja taitotasoiltaan Tuulikotiin muuttaessaan hyvin eri lähtökohdissa. Työ
mukautetaan yksilöllisesti nuoren tarpeisiin. Noin 70 % nuorista on käytössä jonkinlainen
mielialalääke.
Nuorten talous
Tuulikotiin muuttaessa jokainen nuori tekee paikan kanssa vuokrasopimuksen. Kaikki
nuoret maksavat vuokraa 300–350 euroa kuussa. Nuorille annetaan toimeentulotuen
suuruinen summa eli 447 euroa kuukausittain. Lisäksi nuoret saavat bussikortin ja
harrastuksia tuetaan. Nuoret tarvitsevat raha-asioiden hoitamisessa paljon tukea ja apua.
Rahankäyttöä seurataan ja harjoitellaan työntekijöiden avustuksella.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuorelta tulisi alun perinkin muuttaessaan löytyä oma halu ja motivaatio itsenäisen elämän
harjoitteluun. Keskimääräinen asumisaika Tuulikodissa on 1 vuosi ja 3 kk. Yleisimpiä syitä
pois muuttamiseen ennen aikojaan ovat koulun keskeytyminen, ”huonoon seuraan”
ajautuminen, vuorokausirytmin vääristyminen ja päihteet.
Nuoret sitoutuvat yleensä hyvin ensimmäisten 3 kk:n aikana. Heille pyritään laatimaan
mahdollisimman reilut säännöt, joihin pystytään sitoutumaan.
Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet
Tämänhetkisenä tavoitteena on, että avohuollon sijoituksessa olevat nuoret saisivat käydä
toisen asteen koulun loppuun vielä Tuulikodissa asuessaan.
32
SWOT-analyysi
N
y
k
yt
il
a
n
n
e
T
ul
e
v
ai
s
u
u
s
Vahvuudet
•
moniammatillisuus
•
kyky haasteiden kohtaamiseen
•
laaja tukiverkosto ja paljon
yhteistyökumppaneita Porissa
•
työyhteisön hyvä ilmapiiri
•
työntekijöiden vahva ammatillinen
osaaminen (kaikki
korkeakoulutettuja)
Mahdollisuudet
Heikkoudet
•
hankaluudet, jos yksikköön muuttaa
nuoria, joilla on motivaatio täysin
hukassa (kevyen tuen yksikössä
nuorten oma motivaatio ja
sitoutuneisuus on hyvin tärkeää)
Uhat
•
jatkuva toiminnan arviointi
kehitysmahdollisuuksia silmällä
pitäen
•
”asiakasryhmään kuulumattomien”,
paikkaan soveltumattomien nuorten
muuttaminen Tuulikotiin
•
toiminta on joustavaa ja sitä voidaan
muuttaa jonkin verran tarpeen
mukaan
•
osaavan ja ammatillisen henkilöstön
pitäminen sekä hyvien sijaisten
löytämisen hankaluus
•
laajentamista suunniteltiin jossakin
vaiheessa, tarkoituksena oli perustaa
nuorten yksinhuoltaja äitien
arviointiasuntoja
33
TUAS
TUAS -toiminnan eli tuetun asumisen tavoitteena on tukea yksin asumista aloittelevia,
itsenäistyviä, syrjäytymisvaarassa olevia noin 18–25-vuotiaita nuoria. Palvelun piirissä
olevat nuoret ovat yleensä ”väliinputoajia”, jotka eivät ole oikeutettuja mihinkään
lakisääteiseen asumisen tukitoimintaan. Tosin myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä
olleet nuoret voivat hakeutua TUAS toimintaan jälkihuollon päättymisen jälkeen.
Työskentely tapahtuu ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan ja poikkisektorillisen
verkostotyön keinoin. Toiminnan avulla voidaan ehkäistä vakavien ongelmien syntymistä
tarjoamalla nuorelle tukea jo varhaisessa vaiheessa.
Toiminnan piiriin kuuluvilla nuorilla on mahdollisuus muuttaa Y-Säätiön asuntoihin, jotka
Turussa vuokrataan TVT Asunnot Oy:n kautta.
Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (80%) ja Turun kaupunki (20%).
Työntekijät
TUAS toiminnassa työskentelee kaksi työntekijää. Päivi Rouvali on vastaava TUASkoordinaattori ja Katja Briny tukihenkilötoiminnan koordinaattori.
Toiminnassa tärkeässä asemassa ovat myös tukihenkilöinä toimivat vapaaehtoiset. Tällä
hetkellä toiminnassa on mukana noin 30 tukihenkilöä. Tukihenkilökoulutuksia järjestetään
kaksi kertaa vuodessa.
Jälkihuollon palvelut
Tuetun asumisen palveluiden tarkoitus on tukea nuoria itsenäisen asumisen aloittamisessa.
Nuoret saavat toiminnassa käytännön apua ja tukea itsenäiseen asumiseen ja elämiseen
liittyvien asioiden hoitamisessa (kotityöt, raha, opiskelu jne.) sekä oman elämän
suunnittelussa.
TUAS-toiminnassa nuorella on mahdollisuus hakea TVT Asunnot Oy:n asuntoa, mikäli hän
ei ole saanut asuntoa jo muualta. Tuetun asumisen kautta nuorella on mahdollisuus saada
asunto nopeammin kuin itsenäisesti hakemalla.
34
TUAS-toiminnassa mukana oleva nuori saa tuekseen oman koulutetun vapaaehtoisen
tukihenkilön. Tukihenkilöt voivat olla hyvin eri-ikäisiä, opiskelijoista eläkeläisiin, ja he saavat
työtä varten koulutuksen sekä tukea ja ohjausta. Tukihenkilö auttaa nuorta monenlaisissa
asioissa (ks. Millaista tukea nuori tarvitsee). Tukihenkilö ja nuori sitoutuvat toimintaan
ainakin vuodeksi. Yhdellä tukihenkilöllä on tuettavanaan yksi nuori.
Nuorten tukitoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden nuorta tukevien tahojen
kanssa. Tällä pyritään varmistamaan, että nuori saa riittävän ammatillisen avun. Lisäksi tällä
pyritään varmistamaan, että tukihenkilöt eivät joudu esimerkiksi terapeutin asemaan.
Nuorten tuen tarve
Toimintaan hakeutumisen takana on usein haasteet omien asioiden hoitamisessa. Usein
nuorilta myös puuttuu elämästään turvallinen aikuissuhde. Tätä pyritään kompensoimaan
toimivalla tukihenkilösuhteella.
Nuoret tarvitsevat apua muun muassa virastoasioiden hoidossa (hakemukset yms.), kodin
sisustamisessa (mitä tarvikkeita ja mistä?), kodinhoidossa (ruoanlaitto, paperiasiat yms.),
opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa (opiskelu- tai työpaikkojen haku, opiskelujen
eteneminen yms.) sekä vapaa-ajanviettoon liittyvissä kysymyksissä (harrastukset, niihin
tutustuminen ja esimerkiksi mahdollinen yhdessä harrastaminen).
Toimintaprosessi
Tukipalvelu alkaa tukipyynnöllä yhteistyökumppanilta TUAS-koordinaattoriin. Nuoret
ohjautuvat tuetun asumisen piiriin yleensä ammattilaisten kautta. Tämä on toivottavaa, jotta
nuorella olisi jonkinlainen pohjakartoitus tehtynä, jolloin myös selviää onko TUAS-toiminta
sopiva tukimuoto kyseiselle nuorelle. On myös mahdollista, että nuoren läheiset tai nuori
itse ovat yhteydessä TUAS-toimintaan. Ohjaavia tahoja ovat muun muassa Turun Ammattiinstituutti (kuraattori, psykologi, urasuunnittelija), Työllistymispalveluyksikkö KOHO,
sosiaalityöntekijät, Turun nuorisoasema, Nuorten psykiatrinen poliklinikka ja erilaiset
työpajat.
Tämän jälkeen tavataan nuori, jolloin tehdään nuoren tilanteen ja tuen tarpeen tarkempi
selvitys. Selvityksessä kartoitetaan muun muassa hakijan perhetilanne, asuminen,
koulu/työ, terveys/ammatillinen hoito tai tuki, talous, sosiaalinen verkosto sekä harrastukset.
Hakija voi myös esittää toiveitaan tukihenkilön ja tarvittavan avun ja tuen suhteen. Samalla
myös tehdään tukihenkilöhakemus ja aloitetaan mahdollinen asunnon hakemisprosessi.
35
Seuraavaksi aloitetaan tukisuhteen valmistelu, jolloin etsitän nuorelle sopiva tukihenkilö ja
sovitaan aloitustapaamisaika. Myös mahdollinen verkostoyhteistyö alkaa jo tässä
vaiheessa.
Aloitustapaamisessa ovat mukana tuettava, tukihenkilö, TUAS-koordinaattori ja
yhteistyökumppani. Tästä alkaa tutustumisaika, joka kestää noin kuukauden.
Tutustumisajanjaksoon kuuluu, että tuettava ja tukihenkilö tapaavat säännöllisesti viikoittain.
Tutustumisajan jälkeen tehdään tukisopimus, mikäli tukihenkilö ja tuettava ovat valmiita
sitoutumaan yhteistyöhön toistensa kanssa. Tukisopimuksessa sovitaan yhdessä tavoitteet
ja käytännöt tukisuhteelle, sekä tehdään ammatillisen tuen kartoitus. Tukisuhteeseen
sitoudutaan vähintään vuodeksi. Tukisuhde voi myös katketa esimerkiksi jos tukihenkilö tai
nuori muuttaa pois paikkakunnalta. Toisaalta on myös otettava huomioon toiminnan
vapaaehtoisuus, eli nuori voi halutessaan päättää tukisopimuksen jo aiemmin.
Nuoren omasta tuen tarpeesta riippuen tukihenkilö ja nuori tapaavat yhden tai kahden
viikon välein ja toimivat yhdessä sopimiensa tavoitteiden mukaan. Toimet voivat olla hyvin
konkreettisia tai vain esimerkiksi keskusteluja.
Tukisuhde päättyy päätöspalaveriin ja tukisuhteen arviointiin.
Nuorten talous
TVT Asunnot Oy:n asunnot maksavat nuorille noin 400€/kk. Asunnot ovat yksiöitä, jotka
ovat hyvillä sijainneilla ja hyvin hoidetussa ympäristössä.
Nuoret saavat normaaleja tukia (opinto-, toimeentulotuki yms.) Yleensä esimerkiksi
opiskelevien nuorten tarvitsee nostaa opintolainaa – mikäli luottotiedot ovat kunnossa.
Toiminnassa pyritään ennaltaehkäisemään taloudellisia ongelmia. Esimerkiksi yleinen
asumistuki ja toimeentulotuen asumisosa menevät suoraan vuokranantajalle, jos on epäilyä,
että nuorella on ongelmia rahankäytössä.
TUAS-toiminta ei muilla tavoin kontrolloi nuoren rahankäyttöä.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuori sitoutuu tukisuhteeseen vähintään vuoden ajaksi. Tätä ennen on kuitenkin jo em.
tutustumisaika. Tutustumisaika on nuoren sekä tukihenkilön sitoutumisen kannalta tärkeä.
Lisäksi sen aikana nähdään pystyykö nuori sitoutumaan toimintaan ja onko hän
motivoitunut. Nuoren tilanteen pitää olla myös sellainen, että vapaaehtoinen tukihenkilö voi
häntä auttaa. Nuoren on siis kyettävä sitoutumaan sekä vastaanottamaan ammatillista
36
apua, jos hän sellaista tarvitsee ja saa. Nuorella ei myöskään voi olla esimerkiksi akuuttia
päihdeongelmaa.
Nuorten pitää sitoutua noudattamaan normaaleja asumisen järjestyssääntöjä. Tätä
edesauttaa se, että TVT Asunnot Oy:n asunnot ovat normaaleissa asuintaloissa, joissa on
ns. tavalliset naapurit, jotka olettavat nuorelta järkevää käyttäytymistä. Nuori saa aluksi vain
3kk määräaikaisen vuokrasopimuksen, joten nuoren on toimittava asumisen
järjestyssääntöjen mukaisesti, jotta vuokrasopimusta voidaan jatkaa. Lisäksi toivotaan, että
nuori pystyy osallistumaan johonkin päivittäiseen toimintaan (työpajat, työharjoittelu,
opiskelu tms.)
37
Swot-analyysi
N
y
k
yt
il
a
n
n
e
Vahvuudet
Heikkoudet
•
Laajat, kattavat verkostot (esim.
Nuoret aikuiset -verkosto)
•
Mahdollisuus vaikuttaa yleisesti
nuorten olosuhteisiin
•
Vakiintuneet
tavat
vapaaehtoisten
jatkokoulutukseen, virkistykseen
yms. (kustannustehokkaita)
•
Selvät,
hyvät
käytännöt
vapaaehtoisten kanssa (pysyvät
toiminnassa
pitkään,
kun
pidetään niin hyvää huolta)
•
Yhdistyksen hyvä henki
•
Kokemus:
toiminta
pitkäaikaista ja vakiintunutta
•
Miesten
lisääntynyt
tukihenkilötoiminnassa
•
Ei kilpailijoita
on
määrä
•
Tukihenkilöiden
peruskoulutusmateriaalin
kehittäminen
•
Yhteistyö sidosryhmien kanssa:
RAY:n raporteissa pitää olla
palautetta yhteistyökumppaneilta,
tukihenkilöiltä ja nuorilta >
paremmat käytännöt palautteen
saamiseksi (resurssikysymys)
•
Tukisuhteisiin
kirjallinen
arviointimateriaali
(vertailun
mahdollistaminen, miten nuoren
elämäntilanne muokkaantuu)
38
T
ul
e
v
ai
s
u
u
s
Mahdollisuudet
•
Uusia
yhteistyökumppaneita
(esim. YTHS)
•
(yksinasuvien) lukiolaisten tuen
tarve
•
Laajentaminen (RAY tuntuu
pitävän tärkeänä toimintana,
joten
taloudelliset
mahdollisuudet laajentamiseen
ovat olemassa)
•
Kohderyhmän
laajeneminen
(tärkeä asia, vapaaehtoisten
määrän
lisääntyminen,
monipuolinen
vapaaehtoistoiminta)
Uhat
•
Raha-asiat
(kaupungin
säästötoimet, RAY:n rahoituksen
muutokset)
•
Vapaaehtoisten
saamisen
ongelmat (kiireet lisääntyisivät,
kilpailijoita,
sitoutumisen
vaikeudet)
39
3.Yhteenveto
Jälkihuollon asumispalveluita tarjotaan pääsääntöisesti 18–25-vuotialle nuorille.
Asumispalvelua lähdetään suunnittelemaan aina mahdollisimman pian tarpeen
ilmaannuttua. Lastensuojelulaitokset voivat aloittaa jälkihuollon asumispalvelun valmistelun
nuoren ollessa alaikäinen. Tällöin hänellä voi olla mahdollista asua ns.
harjoitteluasunnoissa. Itsenäistymistä pyritään edistämään myös pienillä arkisilla tavoilla ja
nuorille pyritään opettamaan itsenäistä toimimista ennen sijaishuollon loppumista.
Kuntien velvollisuus on järjestää jälkihuoltoa 21 ikävuoteen asti. Tällöin suurin osa kohteista
päättää sijaishuollon nuoren kanssa. Osa paikoista jatkaa asumispalveluiden tarjoamista 25
ikävuoteen. Nämä paikat eivät välttämättä ole sidoksissa pelkkään jälkihuoltoon vaan
asumispalveluita voidaan tarjota myös muille nuorille.
Työntekijät
Nuorien kanssa työskentelevillä henkilöillä tulee olla sosiaalialan koulutus. Suuressa osassa
vaatimuksena oli korkeakoulutason tutkinto. Lisäksi nuorten kanssa voi työskennellä
vapaaehtoisia, joille järjestetään tukihenkilökoulutusta. Tukihenkilöiden määrä on usein
suurempi kuin palkattujen henkilöiden määrä.
Osa paikoista oli laitoksia, joissa henkilökunta on aina paikalla. Tällöin työ on
kolmivuorotyötä. Monessa paikassa nuorten kanssa panostetaan tukihenkilötoimintaan ja
palkattu henkilökunta on toimistotyössä. He koordinoivat, kehittävät ja arvioivat toimintaa
sekä tekevät tukipalvelusopimuksia yhdessä nuorten ja tukihenkilöiden kanssa.
Alalla vaaditaan hyviä yhteistyötaitoja ja myös organisaatiolla tulee olla hyvät
yhteistyökumppanit. Nuoret ohjautuvat yhteistyökumppaneiden kautta palvelun piiriin ja
laadukas moniammattillinen verkostotyö mahdollistaa riittävän tuen tarjoamisen nuorille.
Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi nuorten työpajat, diakonialaitos ja sosiaalityöntekijät.
40
Tukipalveluiden tarjonta
Nuorille on tarjolla monenlaista tukea itsenäistymiseen. Nuorille on mm. tarjolla asumis- ja
tukipalveluita, tukihenkilötoimintaa, verkostotyötä sekä päivystävää puhelinapua. Tärkeintä
on määritellä ensin nuoren henkilökohtainen tuen tarve, jonka jälkeen tukipalveluita voidaan
tarjota. Monipuolinen yhteistyö nuoren ja hänen läheistensä kanssa ovat olennainen osa
tukipalveluita.
Suureen osaan tukipalveluista sisältyy asumispalvelut. Nuoren on mahdollista saada apua
asunnon hankkimiseen. Joissain paikoissa nuoren on mahdollista muuttaa palveluntarjoajan
asuntoon, nämä asunnot voivat olla rivitalo- tai kerrostaloasuntoja. Nuoren on mahdollista
saada asumisvalmennusta, jolloin palveluntarjoaja ei liity nuoren asunnon hankintaan.
Asumisvalmennus tukee nuoren itsenäistymistä ja kykyä hoitaa omia asioitaan.
Ennen omaan asuntoon muuttamista nuorella voi olla mahdollisuus asua ns.
harjoitteluasunnossa. Nämä asunnot on kalustettu valmiiksi ja nuori asuu siellä tietyn ajan,
jonka jälkeen hänelle voidaan tarjota omaa asuntoa. Harjoitteluasuntoaika voidaan ajatella
tietynlaiseksi koeajaksi, jolloin nuori pystyy osoittamaan sitoutumisensa toimintaan.
Itsenäistymiseen liittyy myös oman elämän suunnittelu, johon nuorella on mahdollista saada
apua. Oma tukihenkilö tai omahoitaja auttaa nuorta käytännön asioissa, kuten rahaasioissa, opiskelun ja työn suunnittelussa, kodinhoidossa jne. Yhdellä tukihenkilöllä on
normaalisti 1-4 nuorta tuettavana. Määrä riippuu nuorten tuen tarpeesta.
Verkostotyö on moniammatillista yhteistyötä, missä nuorelle tarjotaan erilaisia tukitoimia.
Tärkeää ovat yhteiset tavoitteet ja määränpäät. Moniongelmaisten nuorten kanssa
verkostotyö on erittäin tärkeää.
Paikoissa, joissa on ympärivuorokautinen valvonta, on mahdollista toteuttaa päivystävää
puhelinapua. Tällöin nuori saa soittaa koska vain, kun hän tarvitsee apua, neuvoa, tukea
tms. Puhelinavuksi voidaan laskea myös tukihenkilötoiminta. Tukihenkilö voi olla
tavoitettavissa ympäri vuorokauden.
Nuorten tuen tarve
Nuorten tuen tarve on aina yksilöllistä ja eri nuorilla korostuvat erilaiset tarpeet. Tukitoiminta
tulisi turvata ainakin 25-vuotiaaksi asti, jotta nuori ei jää tyhjän päälle. Nuoret tarvitsevat
tukea kodin ja arjen askareisiin, arjen suuntaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä ennen
kaikkea kasvuun nuoresta aikuiseksi. Eniten vaikeuksia nuorilla on raha-asioiden hoidossa.
Sijaishuollossa olevilta nuorilta puuttuu usein turvallinen aikuiskontakti. Tukitoiminnalla
nuoren on mahdollista tutustua tasapainoiseen aikuiseen, joka pystyy ohjaamaan nuoren
41
itsenäistymistä. Tärkeää on ohjata, ei tehdä puolesta. Liiallinen tuki saattaa jopa passivoida
nuorta.
Nuori tarvitsee ymmärtäjää ja kuuntelijaa. Hänen pelkojaan tai toiveitaan ei tule vähätellä.
Suurella osalla sijaishuollossa tulevista nuorista on pelko jäädä yksin. He ovat tottuneet,
että joku on aina heidän kanssaan. Lisäksi pitää mainita lisääntyneet
mielenterveysongelmat, joihin nuorten on tärkeä saada apua mahdollisimman varhain.
Nuori on hyvä saada ymmärtämään oma tilanteensa, sekä sen vakavuus. Nuori tulee osata
ohjata oikean tuen piiriin.
Toimintaprosessi
Nuorten itsenäistymiskasvatus on syytä aloittaa mahdollisimman varhain. Itsenäistyminen
on pieniä asioita, kuten pyykinpesua, ruuanlaittoa tai siivoamista, mitä jo 15-vuotias pystyy
itse tekemään. Nuoren kanssa tulee kartoittaa, millaista jälkihuollon tukea hän sijaishuollon
jälkeen tarvitsee.
Nuorten alkutilanne arvioidaan mahdollisimman tarkasti, jotta hänet voidaan ohjata oikean
tuen äärelle. Kartoituksen tekee usein sosiaalityöntekijä sekä nuoren omahoitaja, jos
hänellä on sellainen. Myös nuori voi itse hakeutua asumispalveluiden piiriin, mutta usein
nuori ei tiedä, mistä apua voi hakea ja millaista apua on tarjolla.
Itsenäistymisen opettelu aloitetaan usein ennen varsinaisen tuen alkamista. Tämä voi olla
asumisvalmennusta, itsenäistä asumisen harjoittelua itsenäistymisasunnossa sekä
itsenäistymiseen johdattelevaa toimintaa, kuten ruuanlaittoa. Nuoren kanssa pyritään
tutustumaan hänelle tarjolla olevaan tukipalveluun mahdollisimman hyvin, jotta nuoren on
mahdollista sitoutua kyseiseen palveluun. Hyvä tutustumisjakso edesauttaa jälkihuollon
toimivuutta. Tutustumisjaksoon voi sisältyä ns. saattaen vaihdettava hoitajasuhde, jossa
nuoren aikaisemmat omahoitajat vaihtuvat asteittain uusiin.
Tavoitteet laaditaan nuoren kanssa yhdessä ja tässäkin nuorelta on hyvä odottaa
omatoimisuutta. Nuoren on helppo sitoutua sellaisiin tavoitteisiin, jotka hän on itse
hyväksynyt. Tukitoiminta perustuu tavoitteisiin ja niitä arvioidaan säännöllisin väliajoin.
Tukitoimintaan kuuluu nuoren säännöllinen tapaaminen, ohjaaminen ja tukeminen.
Nuoren kanssa tehtävät vuokrasopimukset ovat määräaikaisia ja aluksi esimerkiksi vain
kolmen kuukauden kestoisia. Määräajan päätyttyä pyritään arvioimaan nuoren toimintaa ja
tavoitteita. Mahdollisesti määräaikaista sopimusta voidaan tehdä pidemmälle ja jotkut nuoret
voivat tehdä kerralla vuoden mittaisen sopimuksen. Sopimus edellyttää myös tukitoimintaan
sitoutumista.
42
Asiakkuus voi jatkua paikasta riippuen 21-25 ikävuoteen saakka, mutta harva nuorista
kuitenkaan jatkaa niin pitkään. Keskimäärin nuoret ovat tukipalveluiden piirissä n. ½-2
vuotta. Tukitoiminta on nuorelle vapaaehtoista ja nuori voi lopettaa hoitosuhteen ennen sen
suunniteltua päättymistä. Kuitenkin hoitosuhteet päättyvät usein yhteisymmärryksessä ja
nuori saa tukea esimerkiksi uuden asunnon etsimiseen.
Nuorten talous
Nuorten ohjaaminen raha-asioiden järkevään hoitamiseen on yksi tärkeimmistä
tukipalveluiden tavoitteista. Nuorella on mahdollista saada normaaleja tukia, kuten
toimeentulotukea, mahdollisesti opintotukea ja -lainaa. Nuorten pakollisia menoja ovat
vuokramaksut, kauppa- ja vapaa-ajan maksut.
Tukipalveluista riippuen nuorten rahankäyttöä kontrolloidaan eritavoilla. Rahankäyttö tulee
olla säänneltyä ja rahankäytön suhteen tulee olla yhteiset tavoitteet. Osa paikoista kontrolloi
nuoren rahankäyttöä hallitsemalla hänen tulojaan sekä menojaan. Nuori voi saada päivä-,
viikko- tai kuukausirahaa ja hän voi olla esimerkiksi velvollinen palauttamaan kuitit
menoistaan. Nuorten kulutusta voidaan arvioida yhdessä nuoren kanssa ja hänelle voidaan
tehdä suunnitelmat, kuinka paljon hän voi käyttää ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin yms.
kuukaudessa. Kun nuori alkaa hahmottaa ja hallitsemaan omaa rahankäyttöään voidaan
hänelle antaa enemmän valtuuksia rahan käyttöön.
Nuoren saama rahasumma vastaa kuukaudessa toimeentulotuen määrää. Nuoren tulee
opetella tulemaan toimeen sillä summalla, koska ilman tukipalveluja hän ei voi saada
enempää rahaa ellei käy töissä.
Osassa tukipalveluista nuori hallitsee itse omaa tiliään, mutta esimerkiksi vuokra voidaan
osoittaa suoraan vuokranantajalle. Näin pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi
luottotietojen menemistä.
Nuorten sitoutuneisuus
Nuorten tulee usein sitoutua tiettyihin sääntöihin, kun hän vastaanottaa jälkihuollon
asumispalveluita. Yleisesti nuorelta odotetaan omaa aktiivisuutta. Nuoren tulee opiskella,
tehdä töitä tai hakea aktiivisesti opiskelu- tai työpaikkaa. Myös päivä- tai työtoimintaan
osallistuminen on mahdollista.
Sopimuksessa vaaditaan nuorten tapaamista. Jos nuoria ei tavoiteta, voidaan heidän
asuntoihinsa mennä yleisavaimilla. Osassa palveluissa on ehtona päihteettömyys.
Varsinkin, jos asunto on lastensuojelulaitoksen pihapiirissä. Päihteettömyys tarkoittaa, ettei
43
nuori saa käyttää tai pitää hallussaan alkoholia tai muita päihteitä asuinalueella. Kaikki
palveluntarjoajat eivät vaadi päihteettömyyttä. Epäillessä nuorta päihteiden väärinkäytöstä
tai rikoksesta, työntekijöillä voi olla oikeus tarkistaa asunto lattiasta kattoon tai määrätä
nuori huumetesteihin. Näistä asioista sovitaan ennen sopimusten allekirjoittamista ja nuori
on tietoinen asuntoa ja tukitoimintaa koskevista säännöistä.
Vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen vaatii nuorelta omaa motivoituneisuutta ja halua
itsenäistyä. Usein jopa pieni halu vaikuttaa omaan tilanteeseen, riittää jälkihuollon
onnistumiseen. Nuorilla, jotka ovat aloittaneet itsenäistymisen harjoittelemisen esimerkiksi
itsenäistymisasunnossa 17-vuotiaasta alkaen, on hyvät edellytykset itsenäiseen asumiseen
täysi-ikäisenä. Nuorilla, jotka muuttavat ensimmäistä kertaa kontrolloidusta lastenkodin
arjesta asumaan yksin, on usein sopeutumisvaikeuksia.
Nuorten sitoutumista toimintaan voidaan nostaa ns. porkkanoiden avulla. Nuorelle voidaan
luvata esimerkiksi oman rahanhallinnan lisäämistä, asunnon siirtymistä omaksi vuokraasunnoksi tai muuta vastaavaa, jolla hän saa palkinnon toimintaan sitoutumisestaan.
Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe
Nuoren kanssa on hyvä miettiä yhdessä, millaista tukea hän tarvitsee ja milloin hänen
kanssaan voidaan aloittaa itsenäistymisharjoitukset. Hyvä suunnittelu ja tutustumisvaiheet
tulevaan tukipalveluun helpottavat nuoren siirtymistä uuden palvelun piiriin, koska hän oppii
tuntemaan uuden paikan sääntöjä, toimintatapoja ja henkilöstöä ennen tukeen sitoutumista.
Suunnittelu voidaan aloittaa jo ½-1 vuotta ennen nuoren itsenäistymistä. Saattaen
vaihdettava omahoitajasuhde helpottaa nuoren siirtymistä jälkihuollon piiriin. Nuori tutustuu
uusiin ohjaajiin ja ohjaajat oppivat tuntemaan nuoren. Mahdollisesti sijaishuollon omahoitaja
voisi pitää yhteyttä nuoreen hänen jo siirryttyä jälkihuoltoon.
Nuoren oma motivaatio tuen vastaanottamiseen vaikuttaa nivelvaiheen sujumiseen. Jos
nuori on tukea vastaan, ei hänen kanssaan yleensä voida tehdä mitään. Hyvät verkostot ja
yhteistyö voivat tukea nuorta ja hän voi olla myönteisempi tukitoiminnan vastaanottamiseen.
Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet
44
Yhteiskunnalla ei ole lain mukaan velvoitetta huolehtia nuoresta, mikäli hän ei vielä 21vuotaana ole valmis muuttamaan omilleen. Poikkeuksena ovat vammais-, päihde- ja
mielenterveyshuollossa olevat henkilöt. Jälkihuollon tulisi jatkua 25 ikävuoteen asti ja se
pitäisi säätää lailla, jotta kunnat sen toteuttaisivat.
Monet nuoret tulevat palveluiden piiriin liian myöhään ja tarvitaan aikaisempaa puuttumista.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulisi kehittää, jotta voidaan paremmin
vastata moniongelmaisten nuorten tarpeisiin. Nuorille tulisi olla enemmän matalan
kynnyksen päivätoimintapaikkoja tarjolla. Niiden avulla nuoret pystyvät saamaan
arkirutiineja päiviinsä.
Mahdollisia ongelmakohtia
Jälkihuolto on nuorille vapaaehtoista, eivätkä he välttämättä halua ottaa tukea vastaan. He
saattavat pelätä leimautumista ja haluavat mahdollisimman kauas lastensuojelun piiristä.
Täysi-ikäisyyden kynnyksellä nuori voi kokea pärjäävänsä hyvin itse ja hänellä voi olla
omnipotenttiolo, eli hän kokee itsensä kaikentietäväksi ja -osaavaksi. Nuori voi kokeilla
asumista ilman tukitoimintaa, mutta hän voi ymmärtää myöhemmin tarvitsevansa apua. On
myös nuoria, jotka eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Jos tällaisilla henkilöillä ei ole
toimivaa tukiverkostoa, voivat tilanteet äityä pahaksi. Nuori voi menettää luottotietonsa, tai
ajautua pahaan velkakierteeseen. Nuoret eivät usein pidä kontrollista. Jos alkoholin ja
päihteiden käyttöä rajoitetaan liiaksi, voi nuori perääntyä palvelusta.
On nuoria, jotka ovat kaiken välimaastossa. Tällaisille väliinputoajille ei välttämättä ole tukea
tarjolla. Esimerkiksi heikkolahjaisille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty asumaan yksin,
eivätkä pärjää koulussa tai työelämässä, ei ole tarpeeksi tukitoimia.
Monet palveluntarjoajat haluavat tarjota mahdollisimman hyvää palvelua, mutta resurssipula
ei mahdollista esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamista. Toimintaa ei myöskään aina
voida kehittää vastaamaan väliinputoajia varten, koska kunnat ostavat vain lakisääteisiä
palveluja. Palvelun rahoitus pitää tällöin saada muualta.
45
4.SWOT-analyysi
SWOT-analyysin avulla kartoitettiin eri palveluiden vahvuuksia (strengths), heikkouksia
(weaknesses), mahdollisuuksia (opportunities) sekä uhkia (threats). Analyysi auttaa
hahmottamaan palvelun kokonaisuutena sekä sen avulla toimintaa pystytään hyvin
arvioimaan. Nelikenttämenetelmän kaksi ensimmäistä osaa, vahvuudet ja heikkoudet,
kuvaavat nykytilannetta. Mahdollisuudet ja uhat liittyvät tulevaisuuteen
Vahvuudet
Monet haastattelukohteet olivat tyytyväisiä työilmapiiriin sekä henkilöstön motivoituneeseen
työotteeseen. Henkilöstöä pidettiin osaavana sekä ammatillisena, jolloin työ on tehokasta.
Pitkä kokemus alalta mahdollistaa vakiintuneet työmenetelmät sekä selkeän ja
tavoitteellisen toiminnan. Tarpeen vaatiessa toiminta on myös joustavaa. Myös
tukihenkilötoiminta koettiin erittäin toimivaksi. Virkistystoiminta sekä työnohjaus
edesauttoivat henkilöstön jaksamista.
Työtä tehdään monessa paikassa moniammatillisesti ja se koettiin vahvuudeksi. Nuorille
tarjotaan monipuolista tukea ja nuorten tuen kartoittaminen on usein toimivaa, joka
mahdollistaa tuen tarpeeseen vastaamisen.
Haastattelukohteet kokivat oman sijaintinsa positiivisesti. Osa paikoista oli syrjemmässä,
jolloin nuoret saavat olla rauhassa eivätkä ole niin alttiita esimerkiksi lähtemään illalla
juhlimaan. Sijainnin ei koettu huonontavan nuorten sitoutuneisuutta toimintaan.
Heikkoudet
Heikkoudet ovat pikemminkin kehityskohteita, koska monessa paikassa oli heikkouksia,
joille ei voitu mitään. Moniongelmaisia nuoria ei pystytä tämän hetkisten resurssien turvin
kohtaamaan ja nuorten lyhyt sijoitusaika on lain sanelemaa.
Osaan paikoista ohjautuu asiakkaaksi sellaisia nuoria, joille palvelu ei sovellu.
Alkukartoituksen ja palveluohjaukseen tulee kehittää. Samoin myös nuorten kanssa
46
työskentelevien
tukihenkilöiden
koulutus
koettiin
hyväksi
kehittämiskohteeksi.
Tukihenkilötoiminnan sekä muiden tukipalveluiden arvioinnissa nähtiin myös olevan
puutteita. Parempi arviointimateriaali auttaisi kehittämään toimintaa sekä sitä tarvitaan myös
RAY:lle lähetettävien raporttien yhteydessä.
Mahdollisuudet
Nuorten jälkihuollon asumispalveluilla koettiin olevan paljon mahdollisuuksia. Toiminnan
kehittämisen avulla voitaisiin vastata laajemman asiakaskunnan tarpeita, kuten
moniongelmaisten tai heikkolahjaisten nuorten tarpeisiin.
Toiminnan rahoittamiseen on hyvät edellytykset, sillä RAY tukee vahvasti monen
haastattelukohteemme toimintaa. Palvelun tarve nähtiin pysyvän samana.
Henkilöstön kouluttamisella ja uusien yhteistyökumppaneiden kautta voidaan kehittää
verkostotyötä ja siten parantaa nuorten kokonaisvaltaista tukea.
Uhat
Suurimmaksi uhaksi koettiin yhteiskunnan tämän hetkinen taloustilanne. Hinnannousu sekä
säästötoimet uhkaavat niitä palveluita, jotka eivät ole kunnille lakisääteisiä. Palveluiden
haasteena on tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaita palveluita. Tulostavoite jää
sosiaalialalla usein epäselväksi, koska hyötyjä tavoitellaan pitkällä aikavälillä.
Tällä hetkellä sijaisten ja henkilökunnan tilanne on hyvä, mutta pula osaavista ja
ammatillisista sijaisista on kova. Tulevaisuudessa uusien vapaaehtoisten toimijoiden
houkutteleminen toimintaan mukaan ja heidän asianmukainen kouluttaminen on aina
haaste.
47
Vahvuudet
Henkilöstö ja työyhteisö
•
Pitkä kokemus alalta ja henkilöstön hyvä
osaaminen
•
Moniammatillisuus
•
Työyhteisön hyvä ilmapiiri
Toiminta
•
Mallinnettu toiminta: hyvin selkeä konsepti
•
Vakiintuneet työmenetelmät
•
Pitkäaikainen toiminta
•
Käsikirja, jossa otsikot järjestyksessä avattu ja
sisältää lisäksi tehtäviä ja menetelmiä  Työntekijät
helppo perehdyttää käsikirjan avulla
•
Joustavuus ja toiminnan muuttaminen onnistuu
lyhyelläkin aikavälillä
•
Vahva ammatillinen osaaminen
•
Työntekijät korkeakoulutettuja
•
Työhön omistautuminen, halu auttaa
•
Kyky haasteiden kohtaamiseen
•
Tällä hetkellä pystytään vastaamaan ongelmiin
•
Selvät, hyvät käytännöt vapaaehtoisten kanssa
•
Nuorille annettu vahva tuki
•
tukiperheiden mieltymys työhönsä, työn
itsenäisyys, ammattitaidon vapaa käyttäminen
•
Mahdollisuus ympärivuorokautiseen valvontaan
•
•
Vakiintuneet ja kustannustehokkaat tavat
vapaaehtoisten jatkokoulutukseen,
virkistykseen yms.
Monipuoliset tukipalvelut; koulu, terapiapalvelut,
lääkäri ym.
•
Omaohjaaja-työskentely, joka lähtee nuoren
tarpeista
•
Nuorten ja perheiden kuuleminen
•
Valmennus, jonka kautta helpottuu suhteen
luominen ja tutustuminen asiakkaaseen  Nuori
tiedostaa yleensä hyvin omat vahvuutensa ja
heikkoutensa valmennuksen ja asumisen myötä
•
Tuen kohdentaminen eli oikeanlaisen tuen
tarjoaminen oikeanlaisille henkilöille  paljon tukea
tarvitsevien asiakkaiden ohjaaminen muualle
•
Laajat, kattavat verkostot
•
Hyvät yhteistyökumppanit
•
•
Vapaaehtoisten sitoutuneisuus työhön
Miesten lisääntynyt määrä
tukihenkilötoiminnassa
Asuminen ja sijainti
•
Asuinalueena rivitalot, opitaan elämään
naapurien kanssa.
•
Rauhallinen sijainti
•
Hyvät kulkuyhteydet
48
•
Mahdollisuus vaikuttaa yleisesti nuorten
olosuhteisiin
•
Ei kilpailijoita
49
Heikkoudet
Asiakkaat
•
Mielenterveysongelmiin vastaaminen vielä paremmin
•
Tällä hetkellä ei ole mahdollista antaa tiivistä tukea erityisnuorille, jotka ovat moniongelmaisia (päihde- ja
mielenterveysongelmat)
•
Väliinputoaja-asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen  Esim. heikkolahjaiset, joilla ei vammaisdiagnoosia,
tarvitsisivat enemmän tukea, mutta eivät pääse vammaispuolelle, heille ei löydy täysin sopivaa palvelua.
•
Hankaluudet, jos yksikköön muuttaa nuoria, joilla on motivaatio täysin hukassa  kevyen tuen yksikössä
nuorten oma motivaatio ja sitoutuneisuus on hyvin tärkeää
Toiminta
•
Lyhyt sijoitusaika, nuoret eivät halua jatkaa tukea 21-vuotiaaksi asti
•
Omaohjaajatoiminnan pitäisi olla joissakin tapauksissa vielä tiiviimpää
•
Tukisuhteisiin kirjallinen arviointimateriaali (vertailun mahdollistaminen, miten nuoren elämäntilanne
muokkaantuu)
•
Yhteistyö sidosryhmien kanssa: RAY:n raporteissa pitää olla palautetta yhteistyökumppaneilta, tukihenkilöiltä ja
nuorilta  paremmat käytännöt palautteen saamiseksi (resurssikysymys)
•
Nuorille ei ole tarpeeksi päivätoiminta paikkoja, olisi hienoa, jos resurssit mahdollistaisivat oman pajatoiminnan
Tukihenkilötoiminta
•
Tukihenkilöiden peruskoulutusmateriaalin kehittäminen
•
Tukihenkilötoiminnan arviointi, nuorilta saadun palautteen puute
50
Mahdollisuudet
Asiakkaat
•
Kevyemmän tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen
•
Yksinasuvien lukiolaisten tuen tarpeeseen vastaaminen
•
Nykyisen mallin voisi muokata väliinputoajille sopivaksi  vaatii vielä moniammatillisempaa tiimitoimintaa
•
Kohderyhmän laajeneminen, esim. nuorten yksinhuoltajaäitien arviointiasuntojen perustaminen
Toiminta
•
Toiminnan laajentaminen  tarve palveluille pysyy tulevaisuudessakin
•
Kehittämishankkeiden toteuttaminen  pyritään kehittämään toimintaa vastaamaan asiakaskunnan tarpeita
•
RAY:lta mahdollista saada rahoitus
•
Jatkuva toiminnan arviointi kehitysmahdollisuuksia silmällä pitäen
•
Kehittyminen mielenterveysongelmiin vastaamisessa
•
Verkostotyön kehittäminen
•
Tukihenkilövetoinen lukaali (konsepti ja tukihenkilöiden koulutuspaketti jo olemassa, muttei päästy vielä
ottamaan käyttöön sopivien asiakkaiden puutteen vuoksi)
•
Toiminta on joustavaa ja sitä voidaan muuttaa jonkin verran tarpeen mukaan
Työntekijät ja työyhteisö
•
Työntekijöittä koulutetaan tarpeen mukaan (perhetyö yms.)
•
Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa talon toimintaan ja heillä on mahdollisuus toteuttaa omaa
osaamistaan.
51
•
Uusia yhteistyökumppaneita (esim. YTHS)
•
Kohderyhmän laajeneminen  vapaaehtoisten määrän lisääntyminen, monipuolinen vapaaehtoistoiminta
52
Uhat
Yhteiskunta
•
Yhteiskunnassa hinnannousu, maksajien rahat vähenevät, toimintojen kulut nousevat
•
Kuntien ja valtion taloustilanne; työntekijät vaihtuvat kunnissa, lomautukset pidentävät asiakirjojen
käsittelyaikoja ja päätöstentekoja
•
RAY:n rahoituksen muutokset
•
Asiakkaat
•
Toiminnot eivät saisi ostajien mielestä maksaa mitään
•
Koska jälkihuolto on nuorille vapaaehtoista, ei sitä välttämättä oteta vastaan
•
Asiakasryhmään kuulumattomien, paikkaan soveltumattomien nuorten muuttaminen Tuulikotiin
tulevaisuudessa  ei pystytä vastaamaan tarpeeseen
Toiminta
•
Haasteena on luoda kustannustehokkain toiminnanmuoto
•
Liiketoiminnan ja järjestöpuolen tasapainon pitäminen
•
Tulostavoite on epäselvä, joten kuntien on helppo ottaa varoja pois
•
Ei lakisääteistä toimintaa, joten karsintauhka
•
Tosin nyt ennaltaehkäisevän työn tulokset ovat olleet niin hyviä, ettei kannattaisi karsia!
Henkilöstö ja työyhteisö
•
Osaavan ja ammatillisen henkilöstön pitäminen sekä hyvien sijaisten löytämisen hankaluus
53
•
Vapaaehtoisten saamisen ongelmat: kiireet lisääntyvät, kilpailijoita, sitoutumisen vaikeudet
54
5.Ideaali asumispalveluyksikkö
Rakenne
Ideaali asumispalveluyksikkö sijaitsisi mielestämme toisistaan erillään olevissa
kerrostaloissa ympäri Varsinais-Suomea (Kaarina, Turku jne.). Näin nuoret eivät välttämättä
tietäisi toisistaan ja mahdollinen leimautuminen jälkihuollon asiakkaaksi vähenisi.
Tärkeää asunnoissa on niiden sijainti ja erityisesti hyvät kulkuyhteydet. Asuntojen tulisi
mielestämme olla peruskuntoisia ja vastata tavanomaisia nuorten ensiasuntoja, jotta
nuorelle ei tulisi epärealistisia oletuksia tulevista asuinolosuhteista. Asunnot voisivat sisältää
muutamia peruskalusteita, mutta loput hankinnat tehdään yhdessä jälkihuollon ohjaajan
kanssa.
Nuoren kanssa tehdään alkuun määräaikainen vuokrasopimus. Mikäli kaikki sujuu
jälkihuollon aikana hyvin, voi nuori halutessaan jäädä asumaan asuntoon myös jälkihuollon
päättymisen jälkeen. Tällä pyritään lisäämään nuoren sitoutumista jälkihuoltoon ja tuetaan
asuntoon kotiutumista.
Henkilöstö
Ideaalin asumispalveluyksikön henkilöstöön pitäisi mielestämme kuulua nuorten
omahoitajat, jälkihuollon ohjaaja(t), sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset (vapaaehtoiset)
tukihenkilöt. Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla tulee olla asianmukainen koulutus ja osaaminen
työhönsä.
Henkilöstön läsnäolo ja tuen määrä olisi nuoren yksilöllisiin tarpeisiin mukautettua. Varsinkin
alkuun yhteydenpitoon tulisi panostaa ja nuoren elämässä pyritään olemaan
mahdollisimman konkreettisesti läsnä. Tapaamiskertoja voidaan vähentää nuoren
itsenäistymisvalmiuksien lisääntyessä. Tuen tulisi olla joustavaa, luontevaa ja nuoren
omaan motivaatioon pohjautuvaa.
55
Nuorella pitäisi mielestämme olla joku henkilöstöön kuuluva ihminen, jolle hän voi soittaa
mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Nuorten talous
Nuoren talous muodostuu ns. normaaleista sosiaalietuuksista, kuten opintotuesta ja
toimeentulotuesta.
Mielestämme rahankäyttöä tulisi alkaa harjoitella jo sijoituksen aikana ennen jälkihuoltoon
siirtymistä. Mitä realistisempi käsitys nuorella on rahankäytöstä hänen siirtyessään
jälkihuoltoon, sitä parempi.
Jälkihuollon aluksi nuorelle annettaisiin rahaa pienemmissä erissä. Myöhemmin
rahankäytön tultua tutuksi sen kontrollointia voidaan vähentää. Alkuun tapauksesta riippuen,
rahankäyttöä voisi seurata, jotta voidaan varmistaa, että esimerkiksi nuoren vuokra tulee
maksetuksi.
Jälkihuoltoon siirtyessä taloudesta ja rahankäytöstä yleensä tulisi keskustella nuoren
kanssa ja harjoitella rahankäytön suunnittelua (paljonko rahaa on käytettävissä viikossa
jne.). Myös pankkiasiointia (verkkopankki, pankkitilin avaus yms.) tulisi harjoitella nuoren
kanssa viimeistään jälkihuollossa.
Säännöt
Jälkihuollon asunto on nuoren oma asunto, jossa hän asuu omalla vuokrasopimuksella,
joten sitä ei voida rajata päihteettömäksi tai nuorelle ei voida määrätä kotiintuloaikoja.
Jälkihuolto pohjautuu nuoren vapaaehtoisuuteen, joten sääntöjen sijaan pitäisi yrittää luoda
yhteisiä arjen käytäntöjä, joihin nuori pystyy ja haluaa sitoutua.
Nuoren kanssa tulisi keskustella päihteistä, vuorokausirytmistä sekä terveellisistä ja
turvallisista elämäntavoista. Nuorta tulisi tukea oppimaan kohtuukäyttö ja itsestään huolen
pitäminen. Myös normaaliin vuorokausirytmiin tulisi kannustaa.
Koska kyseessä on tavallinen kerrostalohuoneisto, koskevat nuorta normaalit taloyhtiön
järjestyssäännöt. Nämä ja niiden rikkomisen seuraukset tulisi käydä nuoren kanssa läpi
viimeistään muuton yhteydessä.
56
Tuki
Tuen määrä on yksilöllistä ja riippuu nuoren tarpeesta. Nuorta tulee kuunnella hänen
peloissaan ja huolissaan yksin asumiseen liittyen. Siirtyminen seitsemänpaikkaisesta
sijoitusyksiköstä hiljaiseen yksiöön on suuri muutos ja se voi tuntua todella ahdistavalta.
Tuettaessa nuorta on tärkeää, että nuorta pyritään aktivoimaan ja kannustamaan itse
tekemiseen, eikä häntä passivoida tekemällä liikaa hänen puolestaan. Yhdessä tekeminen
on oppimista ja voi lisätä nuoren motivaatiota. Kun nuori saa positiivisia kokemuksia
itsenäisestä asioidensa hoitamisesta, se lisää nuoren rohkeutta ottaa enemmän vastuuta
omista asioistaan. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä myös itsetunnon kehitykselle.
Nivelvaihe
Nuoren itsenäistymisharjoittelu tuli aloittaa jo nuoren ollessa 16–17-vuotias. Aluksi olisi hyvä
harjoitella esimerkiksi omista pyykeistä huolehtimista, ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä
ohjaajien kanssa yms.
Ideaalista olisi, että sijoituspaikassa olisi itsenäistymisasunto piha-alueella, jossa nuori voisi
harjoitella ja totutella omillaan olemiseen niin, että hän kuitenkin on sijoituspaikan kontrollin
piirissä.
Itsenäistyminen alkaa vaiheittain, keskustelevalla työotteella, nuoren toiveita ja tarpeita
kuunnellen.
Sitouttaminen ja motivaatio
Kuvittelisimme, että mahdollisuus saada jäädä samaan asuntoon jälkihuollon päättymisen
jälkeen, lisäisi nuoren motivaatiota pysyä jälkihuollon asiakkaana ja kotiutua asuntoonsa.
Myös se, että nuori on itse aktiivisesti mukana asunnon sisustamisessa ja kodin
huolenpidossa lisää nuoren sitoutumista asuntoon. Tällainen jatkuvuus on tärkeää nuoren
elämässä.
Nuoren kykyyn selviytyä itse pitäisi kyetä uskomaan. Nuoren kanssa tulisi pystyä
käsittelemään hyvin monenlaisia elämäntilanteita ja ongelmia, eivätkä ensimmäiset
vaikeudet saisi olla syy asiakkuuden päättämiseen.
57
Viriketoiminta
Nuorta tulisi kannustaa ensisijaisesti opiskelemaan tai käymään töissä, mutta mikäli näihin
ei ole mahdollisuuksia, olisi löytää korvaavaa päivittäistä ohjelmaa. Tällaista korvaavaa
toimintaa voisi löytyä erilaisten työpajojen, KOHO-toiminnan tai Tyttöjen Talon kautta.
58
6.LIITTEET
Liite 1. Haastattelurunko
Kohde
Työntekijät
Millaisia jälkihuollon palveluita tarjotaan
Millaista tukitoimintaa paikassa tarjotaan
Millaista tukea nuori tarvitsee
Hoitoprosessi
Nuorten talous
Nuorten sitoutuneisuus
Miten nivelvaihe toimii ja miten sen saisi toimivammaksi
Jälkihuollon palveluiden yleiset kehittämiskohteet
SWOT-analyysi
N
y
k
yt
il
a
n
n
e
Vahvuudet
Heikkoudet
59
T
ul
e
v
ai
s
u
u
s
Mahdollisuudet
Uhat