1. No category

Tupakan vaikutukset hyvinvointiin
Mitä tupakka sisältää?
Tupakka on kookas, lehtevä kasvi, jonka lehdet sisältävät myrkyllistä nikotiinia. Ihmiselle tappava kertaannos nikotiinia on 0,5–1mg/kg. Jos lapsi on syönyt vähintään kahden sentin palan polttamatonta
tupakkaa tai yhden tupakantumpin, pitää ryhtyä toimenpiteisiin nikotiinimyrkytyksen varalta.
Tupakkaa viljellään, mutta sitä voi löytää myös luonnosta. Tupakkaa kasvatetaan noin vuoden ajan, sitten
sen lehdet korjataan ja kuivatetaan raakatupakaksi. Kuivattua tupakkaa varastoidaan kahdesta kolmeen
vuotta ennen sen valmistamista tupakkatuotteeksi.
Kaukana luomusta
Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat tupakan yleisin käyttömuoto. Muita tupakkatuotteita ovat sikari,
piipputupakka, suu- eli purutupakka ja nuuska. Savukkeisiin lisätään valmistusvaiheessa lukuisia aineita eri
ominaisuuksien saavuttamiseksi. Esimerkiksi ammoniakki tehostaa nikotiinin imeytymistä ja vahvistaa
siten riippuvuutta. Makuaineita ja kurkkua puuduttavia aineita lisätään, jotta tupakoinnin kokeileminen
tuntuisi nuorista miellyttävämmältä.
Tappava yhdistelmä: terva, häkä ja nikotiini
Tupakansavu sisältää noin 4000 kemikaalia. Niistä 50 aiheuttaa syöpää. Keskeisimmät tupakan haitalliset
aineet ovat terva-aineet, häkä ja nikotiini.
Terva-aineet koostuvat useista kemiallisista yhdisteistä, jotka ärsyttävät keuhkoputkia, aiheuttavat
limaneritystä ja yskää sekä voivat johtaa muun muassa syövän kehittymiseen. Häkä eli hiilimonoksidi on
palamisen seurauksena syntyvä kaasu. Nikotiini imeytyy helposti ja nopeasti verenkiertoon suuonteloista
ja hengitysteistä. Se aiheuttaa riippuvuuden yhtä helposti kuin kokaiini tai heroiini.
Tupakansavun bonusmyrkyt
Tupakansavu sisältää myös muun muassa arseenia ja syanidia (myrkkyjä), asetonia (kynsilakan
poistoaineessa ja maalin ohenteissa), metanolia (polttoaine, joka sokeuttaa ja tappaa), kadmiumia, lyijyä ja
elohopeaa (myrkyllisiä metalleja), DDT:tä (tuholaismyrkky) ja radioaktiivisia aineita, kuten polonium
210:ä.
Tupakka ja ulkonäkö
Lukuisten tupakoinnin terveysvaikutusten lisäksi tupakka vaikuttaa epäsuotuisasti käyttäjänsä ulkonäköön.
Tupakka lisää aknea
Tupakoitsijoilla aknen riski tuplaantuu, kun tupakointi häiritsee ihon muutenkin kovilla olevaa
aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Samasta syystä iho kalpenee ja harmaantuu, ja tupakoitsija näyttää
usein ikäistään vanhemmalta. Tupakka vähentää ihon kimmoisuuden kannalta tärkeitä valkuaisaineita, ja
tupakoitsijat kärsivätkin rypyistä kasvoissa jo nuorena. Jokainen tupakointivuosi vanhentaa ihoa kaksi
vuotta.
Keltaiset hampaat kaupan päälle
Hampaista ja kynsistä tupakka tekee keltaiset. Se lisää hammaskiveä ja saa hengityksen haisemaan.
Ikävännäköiset ja -hajuiset suun ja nielun tulehdukset lisääntyvät.
Hiukset ohenevat
Tytöillä tupakointi edistää pysyvää hiustenlähtöä, ja hiukset ohenevat. Hormonaalisista syistä karvankasvu
puolestaan lisääntyy heillä kasvoissa.
Maha pömpöttää
Nuorilla naisilla tupakointi lisää hormonaalisista syistä johtuvaa keskivartalolihavuutta.
Haisee muttei haista
Tupakointi haisee pahalle, ja haju tarttuu tiukasti tupakoitsijaan. Tupakoitsijan oma hajuaisti heikkenee.
Limanerityksestä johtuva yskiminen ja räkiminen on ällöttävää ja epäsiistiä.
Tupakoitsijan kunto
Monet nuoret eivät juurikaan mieti tupakoinnin terveyshaittoja. Pidempiaikaisia seurauksia ei välttämättä
ymmärretä tai niitä saatetaan vähätellä. Eletään tässä ja nyt. Tulevaisuuden sairaudet tuntuvat kaukaisilta.
Välittömät seuraukset on nuoren helpompi havaita itsekin.
Ei jaksa juosta
Tupakoitsijan kunto on heikompi kuin muiden. Juokseminen on raskaampaa, sillä tupakointi heikentää
vasta vähän aikaa polttaneenkin hapenottokykyä. Lisäksi tupakointi nopeuttaa sydämen sykettä, ja se
kuluttaa happea entistä enemmän. Kun lihakset eivät saa tarpeeksi happea, ne väsyvät helposti.
Henki ei kulje
Kuntoon vaikuttavat myös tupakoitsijan hengitysvaikeudet, jotka johtuvat yskästä ja limaisuudesta.
Tupakoitsijat kärsivät monesti kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. Tupakka myös pahentaa astmaa
ja allergiaoireita.
Vaikea keskittyä
Tarkkuutta vaativat urheilulajit eivät sovi sen paremmin yhteen tupakoinnin kanssa: tupakointi aiheuttaa
keskittymisvaikeuksia ja heikentää tarkkuutta vaativia toimintoja. Päänsärky ja väsymys ovat usein
tupakoitsijan kiusana. Ne vaivaat myös oppitunneilla ja saattavat vaikuttaa oppimiseen.
Huonot elämäntavat kulkevat yhdessä
On tutkittu, että tupakoitsijat harrastavat vähemmän liikuntaa kuin muut. Tupakointi yhdistyy usein
muihinkin terveyttä vahingoittaviin valintoihin ja riskikäyttäytymiseen. Tupakoivien nuorten ruokavalio ei
keskimäärin ole yhtä terveellinen kuin tupakoimattomien. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että
tupakoitsijan maku- ja hajuaisti on muita heikompi, ja hän syö usein tietämättään esimerkiksi liian
suolaisia ruokia. Varhain aloitettu tupakointi lisää myös muita päihde- ja huumausainekokeiluja. Ja riskiä
otetaan myös seksielämässä.
Kun tupakka vielä polttaa paljon rahaa, lopettaminen todella kannattaa.
Tupakoinnin terveysvaikutukset
Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä todennäköisemmin sairastuu tupakoinnista johtuviin vakaviin,
kuolemaankin johtaviin sairauksiin, kuten syöpään.
Tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5000 ihmistä joka vuosi. Määrä on
suurempi kuin Suomessa vuoden aikana huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin,
itsemurhien ja murhien seurauksena kuolleiden määrä yhteensä.
Syöpätilaus vetämässä
Tupakointi moninkertaistaa riskin sairastua muun muassa suu-, keuhko- sekä kurkunpään ja ruokatorven
syöpään. Keuhkosyövän paranemisennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta vain
10 prosenttia sairastuneista on enää hengissä. Lisäksi tupakoitsijoiden riski sairastua sydän- ja
verisuonitauteihin sekä hengityselinten sairauksiin on moninkertainen verrattuna tupakoimattomiin.
Keuhkoja ahdistaa
Usean tupakoitsijan ongelmana on krooninen keuhkoputkentulehdus, jonka ensimmäisiä merkkejä ovat
aamuyskä ja toistuvat hengitystieinfektiot. Tupakointi pahentaa myös astmaa ja allergisia oireita.
Keuhkoputket voivat ahtautua pysyvästi, mikä ilmenee hengenahdistuksena ja fyysisen suorituskyvyn
heikkenemisenä. Kun vauriot etenevät riittävän pitkälle, tupakka-addiktille voi kehittyä keuhkolaajentuma.
Pahimmillaan se etenee vaikeaksi, jatkuvaa lisähappea ja hengityskoneen käyttöä vaativaksi
keuhkoahtaumataudiksi (COPD), joka johtaa kuolemaan. Keuhkoahtaumataudin oireita ovat lisääntyvä
yskä, limannousu ja hengenahdistus rasituksen aikana. Usein tupakoitsijat mieltävät yskimisen ja
limaisuuden kuuluvan tupakanpolttoon eikä niitä pidetä sairauden oireina. Sen vuoksi sairaus voi edetä
pitkällekin ennen kuin ihminen ymmärtää hakeutua tutkimuksiin.
Keuhkoahtaumatautia on totuttu pitämään vanhojen tupakkamiesten tautina. Nuorten naisten
tupakoinnin lisääntyessä aletaan kuitenkin olla tilanteessa, jossa tyyppipotilas on työikäinen nainen. Kun
pienten keuhkorakkuloiden pinta-ala on normaalisti noin puolen tenniskentän verran, vaikeassa
keuhkoahtaumataudissa toimivaa keuhkokudosta voi olla jäljellä enää pingispöydän kokoinen alue.
Stressi lisääntyy
Tupakointi vaikuttaa myös henkiseen toimintakykyyn. Tupakoivilla todetaan enemmän stressiä,
masennusta, ahdistuneisuutta, unihäiriöitä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Varhaisella iällä aloitettu
tupakointi lisää päihde- ja huumausainekokeiluja. Tupakoitsijat ovat myös hermostuneita ja
stressaantuneita, kun eivät pääse tupakalle ja vieroitusoireet iskevät.
Pituuskasvu tyssää
Kasvavalle nuorelle tupakan sisältämillä myrkyillä voi olla peruuttamaton vaikutus, sillä tupakointi
vaikuttaa pituuskasvuun ja estää keuhkoja kehittymästä täyteen mittaan. Luusto uusiutuu tupakoitsijalla
muita hitaammin.
Kuukautiset häiriintyvät
Tupakointi lisää kuukautiskipuja, koska nikotiini supistaa kohdun verisuonia, ja saattaa aiheuttaa myös
häiriöitä kuukautiskierrossa. Vaihdevuodet alkavat heillä 1–4 vuotta tupakoimattomia aikaisemmin.
Kohdunkaulan syöpä riskinä
Tupakoitsijat sairastuvat kohdunkaulan syöpään muita useammin, koska HPV (human papilloomavirus) on
yleisempi tupakoivilla naisilla. Papilloomavirus on tärkein tekijä kohdunkaulan syövän synnyssä.
Lapsettomuus vaarana
Tupakointi vaikuttaa heikentävästi sekä naisen että miehen hedelmällisyyteen. Tupakoivan naisen
mahdollisuudet jäädä lapsettomaksi ovat noin 35 prosenttia suuremmat kuin tupakoimattoman. Yli 20
savuketta päivässä polttavien naisten hedelmällisyyden on todettu laskevan puoleen tupakoimattomiin
verrattuna. Tupakointi myös lisää kohdunulkoisen raskauden ja keskenmenon riskiä.
Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua, vähentää siittiöiden määrää ja liikkuvuutta sekä
vahingoittaa niiden perimäainesta. Tupakka on tärkein syy miesten hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Sikiön kehitys häiriintyy
Viidennes tupakoivista naisista polttaa vielä raskauden aikanakin, vaikka oli ehkä ajatellut lopettavansa.
Savun sisältämät myrkyt kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Sikiön veren nikotiinipitoisuus
voi olla jopa suurempi kuin tupakoivalla äidillä.
Äidin tupakointi raskauden aikana aiheuttaa tulevalle lapselle kehitys- ja kasvuhäiriöitä, lisää tämän riskiä
sairastua monenlaisiin sairauksiin sekä hidastaa lapsen oppimista ja erilaisten taitojen kehittymistä.
Pahimmillaan seurauksena on sikiön menehtyminen tai kätkytkuolema. Savukkeen myrkyt kulkeutuvat
nopeasti myös äidinmaitoon. Uusimpien tutkimusten mukaan tupakointi jopa ennen raskauden alkamista
vaikuttaa naisen ja miehen sukusoluihin siten, että tulevaisuudessa lapsella on suurempi riski sairastua
lasten syöpiin.
Väsyttää ja särkee päätä
Tupakointi vaikuttaa terveyteen myös välittömästi. Se aiheuttaa esimerkiksi väsymystä,
keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja kunnon huononemista.
Tupakka ja seksi
Tupakoimattomat ovat toivotumpia seurustelukumppaneita kuin tupakoivat. Yli 60 prosenttia
suomalaisnuorista on sitä mieltä, että tupakointi vähentää kiinnostusta.
Kiss my ash
Toisen tupakointi aiheuttaa seurustelusuhteessa kiusallisia ongelmia. Suutelu on ikävää, kun tupakoitsijan
henki haisee ja suu maistuu tupakalta. Toisen tupakkatauot katkovat yhteistä aikaa. Tupakoitsijaa pitää
aina odottaa. Jos tupakkaa ei saa, pinna kiristyy ja tulee riitaa. Tupakoitsija haisee tupakoimattoman
mielestä todella pahalle. Tupakanhimo ajaa seurustelukumppanin huomioimisen ohi.
Erektio kateissa
Tupakka vaikuttaa myös seksiin. Pojilla runsas tupakointi esimerkiksi bileillan aikana voi heikentää
erektiota, sillä tupakka huonontaa peniksen verenkiertoa. Iän myötä ongelma yleistyy yhä, ja tupakoivan
miehen mahdollisuus saada erektiohäiriö on kaksinkertainen tupakoimattomaan verrattuna. Tupakointi
on suurin syy miesten impotenssiin. Tupakointi myös vähentää mieshormoni testosteronin määrää
miehen elimistössä. Tupakoivilla miehillä onkin tutkimusten mukaan harvemmin yhdyntöjä kuin muilla.
Passiivinen tupakointi
Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihminen tahtomattaan joutuu hengittämään ympärillä
olevaa tupakansavuista ilmaa. Tupakkalain avulla pyritään suojelemaan ei-tupakoivia – esimerkiksi
turvaamaan kaikille savuton koulu- ja työympäristö. Passiiviselle tupakoinnille voi altistua myös kotona,
jos esimerkiksi seurustelukumppani, puoliso, isä tai äiti tupakoi.
Palava tupakka myrkyttää
Tupakansavu leviää ympäristöön pää- ja sivusavuna. Sivusavusta on kyse silloin, kun savuke palaa
itsekseen henkosten välillä, ja pääsavusta tupakoitsijan hengittäessä savua ulos. Ympäristön
tupakansavusta sivusavun osuus on lähteestä riippuen 50–90 prosenttia ja pääsavun osuus 10–50
prosenttia. Sivusavu sisältää myrkyllisiä kemikaaleja monin verroin enemmän kuin varsinainen
tupakoitsijan sisään- ja uloshengittämä pääsavu.
Lemmikitkin kärsivät
Passiivinen tupakointi on huomattava terveysriski niin aikuisille kuin lapsillekin. Lemmikkieläimetkin
kärsivät passiivisesta tupakoinnista: tupakansavu lisää niidenkin keuhkosyöpäriskiä, aiheuttaa
hengitystieoireita ja ärsyttää silmiä.
Vanhempien tupakointi
Suomessa neljännes tupakoivista vanhemmista altistaa 1–6-vuotiaita lapsiaan kodin tupakansavulle.
Vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua toistuviin hengitystie- ja korvantulehduksiin sekä
astmaan ja allergioihin. Tupakansavu huonontaa lapsen vastustuskykyä, ärsyttää silmiä, kurkkua ja
hengitysteitä.
Tupakoitsijan lapsi pelkää
Vanhempien tupakointi myös ahdistaa lapsia. Lapset tietävät tupakoinnin haitat ja vaarat, ja useimmat
toivovat vanhempien lopettavan. Tupakoivien vanhempien lapsi kokee pelkoa ja huolta: Mitä jos
vanhemmat sairastuvat tai kuolevat? Miten meidän sitten käy?
Tupakoivassa perheessä on helppo polttaa
Tupakointi on todennäköisempää nuorilla, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista tupakoi. Tällöin
tupakointi on monella tapaa helpompaa: Tupakkaa voi varastaa tai saada vanhemmilta.
Tupakointikokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan hajua.
Kiinnijääminen ei pelota, koska aina voi vedota siihen, että vanhempi polttaa itsekin. Vanhemmat ovat
malli ja esimerkki, ja tupakointi on hyväksyttävä osa perheen arkea. Tupakoinnin haittoja ei pelätä, koska
vanhemmatkaan eivät niistä piittaa.
Vanhempien tupakointi on usein vaikea ja ristiriitainen keskustelunaihe perheissä: tupakoivalle
vanhemmalle se voi tuntua hankalalta ja epämukavalta ja herättää syyllisyyttä.