Lopeta! Lyhytelokuva luokkahuoneen vuorovaikutustilanteesta Perustietoa ADHD:stä, tarkkaavuushäiriöoireisen lapsen ja nuoren tukemisesta ryhmässä sekä esimerkkejä lyhytelokuvan käyttömenetelmistä Keskustelun avaus ”Lopeta!”-lyhytelokuva kertoo yhdestä luokasta, yhdellä biologian tunnilla. Tapahtumat siinä ovat kuitenkin varmasti yleistettävissä muihin luokkiin ja muillekin tunneille. Elokuva kertoo huonosta kommunikaatiosta ja väärinymmärretyksi tulemisesta luokkahuoneessa. Lisäksi se havainnollistaa negatiivisen palautteen seurauksia ja yksilöiden vastuuta vuorovaikutuksen rakentumisessa. Lyhytelokuva on suunniteltu käytettäväksi keskustelun avauksena opetus- ja ohjaustilanteissa sopeutumisvalmennuskursseilla, koululuokassa, opettajien kesken, vanhempainillassa tai muussa tilanteessa, jossa haluat käsitellä esimerkiksi erilaisen oppijan kohtaamista, palautteen antamista, tarkkaavaisuuden haasteita tai kiusaamista ja siihen puuttumista. Lyhytelokuva soveltuu laajasti vuorovaikutuksesta keskustelemiseen ja yhteisten vuorovaikutuskäytänteiden pohtimiseen niin yksilön kohtaamisen kuin ryhmädynamiikan muodostumisen tasoilla. Valmiita vastauksia ei tarjota. DVD koostuu kahdesta erillisestä osasta: ”Lopeta!”-lyhytelokuvasta ja PsT Vesa Närhen asiantuntijaosuudesta, joka koskee tarkkaavaisuushäiriön oireita elokuvassa esitetyssä luokkatilanteessa. Tästä vihosta löydät perustietoa adhd:sta ja ADHD-liitosta sekä tarkkaavaisuusoireisen tukemisesta ryhmässä. Lisäksi vihko tar joaa tukikysymyksiä elokuvan teemoista keskustelemisen pohjaksi ja muita sovellustapoja elokuvan käyttämiseen. Lyhytelokuva, asiantuntijaosuus ja tämän vihkosen materiaalit löytyvät ADHD-liitto ry:n kotisivuilta osoitteesta http://www. adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/videomateriaalit. 2 ADHD ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Kyseessä on neuropsykiatrinen oireyhtymä, joka näkyy tarkkaamattomuutena tai ylivilkkautena ja impulsiivisuutena tai näiden yhdistelminä. Adhd-oireet ovat yksilöllisiä ja diagnoosin asettaminen edellyttää, että oireista on selvää haittaa toimintakyvylle vähintään kahdessa eri toimintaympäristössä (esim. koti ja koulu). Oireita voidaan kuvata seuraavasti: • Tarkkaavuuden puute – henkilön on vaikea keskittyä, hän haaveilee, poukkoilee, unohtaa ohjeet ja on haja mielinen. • Ylivilkkaus – henkilö on levoton ja hyörii jatkuvasti, hän hypistelee ja tunnustelee tavaroita, jalat tutisevat ja sormet napsuvat. • Impulsiivisuus – henkilö reagoi helposti eri ärsykkeisiin, puhuu ja toimii ajattelematta, hän ei malta odottaa vuoroaan ja tunteet voivat herkästi käydä kuumiksi. Tarkkaavaisuushäiriön oireet eivät ole sama asia kuin adhd. Jokaisella lapsella on näitä oireita, mutta niiden voimakkuus vaihtelee tilanteesta toiseen erilaisista ympäristö- ja motivaatiotekijöistä riippuen. Oireista on haittaa silloin, kun lapsen tai nuoren kyvyt eivät vastaa toimintaympäristön odotuksia. Tällöin hän tarvitsee ymmärrystä, tukea ja ohjeistusta. 3 Tarkkaavuushäiriöisen tukeminen ryhmässä • Muista kasvatuksellinen asennoituminen. • ”Lapset toimivat oikein, jos osaavat.” (R. W. Greene, 2008: Koulun hukkaamat lapset) • Luo turvallinen, kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri. • Ilmaise asiasi selkeästi. • Neuvo viereltä, ota huomio itseesi (esim. kosketus, katsekontakti). • Anna ohjeet vaiheittain sanallisesti, kirjallisesti ja/tai kuvia käyttäen. Havainnollista. • ”Herättele”, tarkista että tehtävä on ymmärretty ja että tarkkaavuus on tehtävässä. • Ohjeistus on tehokkaampi kuin kielto, se kertoo lapselle/ nuorelle, mitä toivot hänen tekevän: ”kävele” on tehok kaampi kuin ”älä juokse”. • Selkeät toimintatavat ja rutiinit auttavat lasta/nuorta. • Laatikaa päiväohjelma, yliviivatkaa jo toteutuneet aktivi teetit: auttaa siirtymisissä ja havainnollistaa tapahtumien kulun. • Tehkää yhdessä sopimukset, tarvittaessa käykää ne läpi päivittäin. • Ennakoi tulevat tapahtumat, anna aikaa sopeutua: ”Lähdetään 15 minuutin päästä” ”10 minuutin…” ”5 minuutin…” ”…minuutin päästä”. • Tarkista, onko ohjeistuksesi kuultu kuten sen tarkoitit: ”Kertoisitko omin sanoin, mitä tapahtuu 15 minuutin päästä?” 4 • Kiinnitä huomio lapselle/nuorelle antamaasi palaut teeseen. • Kannusta, rohkaise, motivoi, osallista. Anna väli tön positiivinen palaute: usein pelkkä peukalon nostaminen pystyyn tai hymy riittää. • Reagoi asiasisältöön, älä ulkoiseen käytökseen (ja tulkintoihin). • Miksi Sakke nousi paikaltaan? Miksi Jenni huusi ”lopeta”? • Auta lasta/nuorta keskittymään: muista tarve liikkua, olla ”levoton”: • Salli motorinen liike, se nostaa aivojen aktivaatio tasoa (stressilelu, yhdessä sovittu kävelykierros, tasapainotyyny jne.). • Pidä taukoja; aktivaatiotaso laskee nopeasti ja keskit tyminen häiriintyy. • Järjestä ympäristö (esim. istumajärjestys). Onnistumisen kokemukset niin aikuisten kuin vertaistenkin kanssa ovat tärkeitä lapsen ja nuoren minäkuvan kehittymisessä ja kehityksen tukemisessa. Pienillä asioilla on mahdollista välttää negatiivisen vuorovaikutuskehän kehittyminen. Vaikka lapsella ei olisi adhd:tä, hän hyötyy näistä eri vuorovaikutuksen tuen muodoista. 5 Lyhytelokuvassa esiintyviä teemoja ryhmässä keskustelun pohjaksi • Kiusaaminen • Eri roolit: kiusattu, kiusaaja, yllyttäjät, hiljaiset hyväk syjät, opettajan rooli • Toisin tekemisen mahdollisuus • Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä • Sen syntyminen, kehittyminen ja lopputulos • Niin opettajan kuin oppilaiden roolit ja vastuut; toisin tekemisen mahdollisuus • Aktiivisuuden ja tarkkaamattomuuden oireet luokassa • Ilmenemismuodot • Tukemisen mahdollisuus ryhmässä ja/tai ryhmänä • Ryhmän vuorovaikutusdynamiikka, ryhmähengen rakentaminen • Yksilön rooli/vaikutus ryhmässä, ryhmäpaine, kommuni kointi/viestintä • Kuka tahansa (oppilaat, opettaja) olisi voinut toiminnal laan muuttaa tapahtumaketjun suuntaa, mutta kukaan ei näin tehnyt. Pienillä asioilla on suuri merkitys vuorovai kutusketjun kehittymisessä. • Työrauha ryhmässä ja työrauhan häiriintyminen 6 • Erilaisuus ja sen hyväksyminen • Erilaisuuden määrittäminen ja määrittyminen (käytös, oppiminen, kulttuuri jne.) • Käyttäytyminen ja sen suhde ympäristön odotuk siin • Ohjaus, ohjeistaminen, reagointi • Resurssit, koulu-/työhyvinvointi, koulussa/työssä jak saminen 7 Ehdotuksia erilaisista käyttömenetelmistä... mielikuvitus rajana • Ryhmän vuorovaikutussopimusten tekeminen • Katsokaa lyhytelokuva yhdessä. Keskustelkaa avoi mesti pienryhmissä ja/tai yhdessä sen kulusta ja niistä asioista, joita kukin nostaa esille sen pohjalta. Listat kaa esiin nostettuja asioita tai teemoja ja luokaa niiden pohjalta ryhmän "vuorovaikutussopimukset". Pohtikaa mm. mitkä ovat hyviä tapoja saada apua, kertoa mie lipiteensä, kiittää ja pyytää anteeksi. Voitte myös so pia merkit tai valmiit apulauseet ilmaisemaan harmistu mista, hermostumista tai sitä, ettei pysty keskittymään. Varmistakaa, että kaikki hyväksyvät sopimukset, koot kaa niistä huoneentaulu ja allekirjoittakaa se. Käyttäkää tähän työskentelyyn rauhassa aikaa. • Ryhmäkeskustelut • Lyhytelokuvassa esiintyviin rooleihin samaistuminen ja niistä keskusteleminen. Tämä mahdollistaa esim. vertais kokemusten jakamisen ja vertaistuen antamisen. • Lyhytelokuvassa esiintyviin rooleihin eläytyminen ja niistä keskusteleminen. Miltä kustakin henkilöstä mahtoi tuntua? Miksi? Mikä mahtoi olla kunkin henkilön toimi misen tai toimimatta jättämisen taustalla? Miksi? • Miettikää esimerkiksi pienryhmissä vinkkejä eri henki löille ja pyrkikää etsimään ratkaisuja tilanteeseen. • Kirjoitelman kirjoittaminen • Jokainen valitsee henkilön, jonka näkökulmasta 8 tekee kirjoitelman. Kirjoitelmasta voi esimerkiksi tehdä lyhytelokuvan jatko-osan, tai sitten sen voi kirjoittaa lyhytelokuvan juonikulun mukaisesti minä-muodossa. • Draaman keinot • Forum-teatteri: Ryhmän jäsenet voivat näytellä elokuvan itse. Keskustelkaa sen jälkeen yhdessä, mitä siinä tapahtui, mikä oli ei-toivottavaa, mitkä olivat syy-seuraussuhteet ja kuinka tilanteessa ha vaitut epäkohdat olisi voinut ratkaista. Pohtikaa, kuka olisi voinut tai ketkä olisivat voineet realisti sesti toimia toisella tavalla ja muuttaa tapahtuma kulun suuntaa. Näytelkää tilanne uudelleen esiin nousseiden muutosten mukaisesti ja pohtikaa, oliko lopputulos haluttu kaikkien osapuolten kannalta. Mi käli ei ollut, keskustelkaa vielä lisää ja näytelkää uu delleen, kunnes lopputulos on haluttu. • Ryhmä voi valmistella lyhytelokuvan pohjalta mui ta samankaltaisia tilanteita ja näytellä niitä. Tämän jälkeen näytelmät käsitellään yhdessä keskustellen. Tätä voi jatkaa forum-teatterin mallin mukaan. • Käsitelkää lyhytelokuvan teemoja pohtimalla erilaisia hyviä ja huonoja vaihtoehtoja elokuvan jatkumiselle ja tehkää niistä pieniä näytelmiä. • Pohtikaa eri kohtia, joissa joku olisi voinut toimia toisin. Kokeilkaa näytellä tilanne uudelleen ja tarkkail kaa, miten yhden henkilön toisin toimiminen vaikuttaa toisten käyttäytymiseen ja vuorovaikutuksen kulkuun. 9 Esimekkikysymyksiä keskustelun aloittamisen avuksi • Lyhytelokuvan kulusta keskustelemiseksi • Mitä näitte? Mitä elokuvassa tapahtui? • Kuka olisi voinut toimia toisin? Missä kohtaa? Millä tavalla? Minkä vuoksi? • Mikä fiilis jäi kullekin elokuvan hahmoista elokuvan lopussa? • Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mitä pitäisi tapahtua seuraa vaksi? • Voisiko tämä tapahtua oikeasti? Entä meidän luokassa? • Mitä lyhytelokuvan nimi "Lopeta!" tarkoittaa? Miksi nimi on "Lopeta!"? • Kiusaamisen pohtiminen ja siihen puuttuminen: • Miten vieressä istuvat oppilaat reagoivat? Miksi nauratti? • Miten naureskelu vaikutti Saken toimintaan? • Koettiko joku puuttua? • Miksi muut eivät puuttuneet? Kenen olisi pitänyt puuttua kiusaamiseen? • Miksi opettaja ei puuttunut kumien nakkeluun? • Keskittymisvaikeuksista ja ylivilkkaudesta keskustelu: • Oliko jonkun hahmoista vaikea keskittyä siihen, mihin olisi pitänyt keskittyä? Missä kohtaa? Miksi? • Miten ylivilkkaus/tarkkaavaisuuden herpaantuminen näkyivät elokuvassa? Miten muuten ne voivat näkyä luokassa? • Miten opettaja voi auttaa oppilasta, jonka on vaikea keskittyä? • Miten kaverit voivat auttaa tällaista oppilasta? 10 Tietoa ADHD-liitosta ADHD-liitto ry toimii alueellisten jäsenyhdistystensä kattojärjestönä. ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen tukee adhd-oireisia henkilöitä sekä heidän läheisiään antamalla ohjausta, tukea ja neuvontaa sekä järjestämällä koulutuksia ja sopeutumisvalmennusta. Eri puolella Suomea toimivien yhdistysten yhteystiedot ovat nähtävissä ADHDliiton verkkosivuilla. Liitto on osaltaan pyrkinyt edunvalvonnan ja ajantasaisen tiedon levityksellä lisäämään yhteiskunnan ja päättäjien ymmärrystä adhd-oireisten henkilöiden tukemisen tärkeydestä. Liiton toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vihkosen tekstit: Juho Honkasilta, Essi Tarvonen, Vesa Närhi, Helin Vesala Taitto: Silva Lehtinen Kiitokset lyhytelokuvan eri käyttömenetelmiä kommentoineille opettajille: Emmi Aro Anu Heinonen Hannu Sompinmäki Marjukka Vilhonen 11 Lyhytelokuva Lopeta! Sakke: Lauri Vierikko Jenni: Irma Vettenranta Opettaja: Aaro Wichmann Luokka: Maria Ahola Tiiu Broström Emma Havia Ella Karakoski Julia Kavanto Ainu Kortelainen Riina Laakso Tommi Lahti Julia Pekonen Veera Rantanen Vladis Shenderuk Eetu Sopanen Asiantuntija: Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Kehitysvammaliitto Työryhmä: Käsikirjoitus ja ohjaus: Essi Tarvonen, medianomi (AMK) Juho Honkasilta, KM, tohtorikoulutettava Kuvaus: Mikko Lahikainen Valaisu, leikkaus: Mikko Keskinen 12 Äänitys, äänisuunnittelu, musiikki: Turkka Vuorinen Grafiikat: Mikael Westman Kiitos: Olivia Roca Aleksis Kiven Peruskoulu Rehtori Eero Herajärvi Opettaja Iida Lehtomäki Kouluisännät Sven Holmlund ja Sakari Hartikainen ADHD-liitto ry Virpi Dufva Nina Hovén-Korpela Jari Hämäläinen Mirjami Koivunen Helin Vesala Kiitokset myös käsikirjoitusta ja lyhytelokuvaa kommentoineille nuorille ja opettajille: Joosef Abokther Emmi Aro Noora Elki Lissu Halonen Anu Heinonen Ella Huotari Riia-Maria Immonen Aino Lipponen Miikka Mäkelä Hannu Sompinmäki Juha Törmikoski Marjukka Vilhonen