1. No category

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1
20.9.2013
O=oikein/kyllä, V=väärin/ei
Tehtävä: Kysymys:
Kerroinvaikutus tehostaa finanssipolitiikan vaikutusta.
1
Oikea vastaus: Selitys:
O
Taloudellista pääomaa s. 104.
2
Tyypillisen kysyntäkäyrän mukaan hyödykkeen hinnan noustessa sen
kysyntä kasvaa.
V
Taloudellista pääomaa s. 22.
3
BKT kuvaa kansantalouden tavaroiden kokonaistuotantoa eli se ei sisällä
palveluita.
V
Taloudellista pääomaa s. 75.
4
Viime aikoina on kovasti puhuttu Suomen hintakilpailukyvystä. Väite:
hintakilpailukyky = tuotannon ulkoisvaikutus.
V
Taloudellista pääomaa s. 26 & 53.
5
Deflaatiolla tarkoitetaan nopean talouskasvun, korkean työttömyyden ja
inflaation esiintymistä samaan aikaan.
V
Taloudellista pääomaa s. 94.
6
Pääomalainan lyhennyksillä ja koroilla on parempi etuoikeus kuin muilla
veloilla, koska pääomalainan vakuudeksi on asetettu tietty pääoma.
V
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 72.
7
Tilinpäätöksessä voitto ennen satunnaisia eriä antaa vertailukelpoisen
kuvan yrityksen tuloksesta eri vuosien välillä.
O
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 55.
8
Oheisissa kuvioissa on Kemira Oyj:n liittyviä tunnuslukuja. Tämä ja
seuraava väittämä liittyvät kuvioihin. Huomaa, että tuoreimmat
tilinpäätökset ovat vasemmalla, vanhimmat oikealla. Kuviosta löytyy muun
muassa Kemiran osakekohtainen tulos, EPS, joka on kasvanut vuodesta
2008 eteenpäin. Väite: Yleisellä tasolla EPS:n kasvu voi johtua paitsi
yrityksen nettotuloksen kasvusta, mutta myös yrityksen osakekurssin
noususta.
V
Opi osakkeet, s. 79-80.
9
Kemiran P/E-luku oli vuoden 2011 lopussa 10,37, jota voidaan pitää
suhteellisen matalana. Väite: Matala P/E-luku voi merkitä pienempää
riskiä ja vakaata yritystä, mutta sen tulkinta ei ole yksiselitteistä vaan vaatii
tarkempaa analyysiä.
O
Opi osakkeet, s. 81-82.
10
Warrantteja voidaan käyttää riskienhallintaan. Väite: Warrantin arvo ei voi
koskaan laskea ostohintaansa alemmas.
V
Finassivalvonta-sivusto.
11
Warrantin haltijan näkökulmasta warrantteja on periaatteessa
kahdenlaisia: toiset voivat oikeuttaa haltijansa ostamaan (ostowarrantti) ja
toiset myymään kohteena olevan hyödykkeen (myyntiwarrantti).
O
Opi optiot, s. 22.
12
Optiokaupassa toteutushinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan
mukaan.
V
Opi optiot, s. 15.
13
Kotimaisten pörssilistattujen yhtiöiden osakeoptioilla käydään kauppaa
NASDAQ OMX:ssä ja Eurexissa.
O
Opi optiot, s. 17.
14
OMXH25-indeksioptioilla ja -futuureilla voidaan (ainakin osittain) suojata
hajautettua kotimaista osakesalkkua.
O
Opi optiot, s. 18.
15
Asiakkaasi on ostanut vaihtovelkakirjalainan ja hän haluaa myydä sen.
Väite: vaihtovelkakirjalainoja ei voi myydä kesken juoksuajan.
V
Moderni rahoitus, s. 40.
16
Markkinoiden riskipreemion odotetaan olevan kuusi prosenttia. Riskitön
korko on 1,5 prosenttia. Väite: markkinoiden odotetaan tuottavan 4,5
prosenttia vuodessa.
V
Opi osakkeet, s. 104.
17
Momentum-ilmiö = pienten yritysten tuottoihin liittyvä anomalia.
V
Moderni rahoitus, s. 169 & 171.
18
Hajauttamalla voidaan pienentää sijoitussalkun epäsystemaattista riskiä.
O
Moderni rahoitus, s. 144.
19
Oheisessa kuviossa on Nokia Oyj:n osakkeeseen liittyviä tunnuslukuja.
Väite: Kuvion tietojen perusteella voit todeta Nokian osakkeen olevan
aggressiivinen.
O
Moderni rahoitus, s. 146-7.
20
Yksi tapa hinnoitella osakkeita on laskea yrityksen maksamien osinkojen
nykyarvo. Väite: Yhtiön osinkojen kasvuvauhdin odottamaton
hidastuminen laskee myös osakkeen hintaa.
O
Moderni rahoitus, s. 90-92.
21
Sijoituskohteita tarkastellaan usein tuotto-riski-kuvion avulla. Kaaviossa on
usein pysty-akselilla odotettu tuotto ja vaaka-akselilla riski, jota mitataan
volatiliteetillä. Väite: Sijoituskohteet, jotka ovat kuviossa oikealla ja
ylhäällä, ovat riskikkäämpiä ja paremman odotetun tuoton omaavia
verrattuna kohteisiin, jotka ovat lähellä akselien leikkauspistettä.
O
Moderni rahoitus, s. 142-3.
22
Vahvasti tehokkailla markkinoilla kukaan sijoittaja
osakemarkkinaindeksin tuottoa minään ajankohtana.
ylittää
V
Moderni rahoitus, s. 167.
23
Tulorahoitus on yritykselle kaikkein halvinta rahoitusta, koska sillä ei ole
kustannuksia lainkaan.
V
Moderni rahoitus, s. 33.
24
Joukkolainan korkoriski on sitä suurempi mitä pidempi on lainan
maturiteetti.
O
Moderni rahoitus, s. 86.
25
Korkosijoitusten tuotot liikkuvat usein eri suuntiin ja niiden keskinäinen
korrelaatio on matala.
V
Sijoittajan korko-opas s. 33.
26
Oheisessa kuviossa on UPM-Kymmenen joukkolainan kurssikäyrä vuoden
2007 lopusta eteenpäin. Väite: Jos sijoittaja olisi ostanut tätä UPMKymmenen lainaa vuoden 2012 lopussa, jolloin käyrä oli yli sadan, olisi
hän joutunut maksamaan ns. ylikurssia.
O
Sijoittajan korko-opas s. 36.
ei
voi
27
Joukkolainoja voi ostaa vain silloin kun ne lasketaan liikkeeseen; aiemmin
liikkeeseenlaskettuja lainojen kauppa on kielletty muilta kuin
institutionaalisilta sijoittajilta.
V
Sijoittajan korko-opas s. 39.
28
Asiakkaasi näyttää sinulle rahaston esitettä. Esitteen mukaan rahasto
sijoittaa lähinnä yritysjoukkolainoihin, joiden luottoluokitus on AAA, AA tai
A Standard & Poor's luokituksessa. Väite: Voit kertoa asiakkaalle, että
rahasto on korkorahastoksi varsin riskikäs, sillä se sijoittaa selvästi
kaikkein riskikkäimpiin spekulatiivisiin joukkolainoihin.
V
Sijoittajan korko-opas s. 29.
29
Asiakkaan harkitsemassa viiden vuoden indeksilainassa tuotto lasketaan
kohde-etuusindeksin hintahavaintojen keskiarvona viimeiseltä kahdelta
vuodelta. Väite: tällainen keskiarvotus on asiakkaan kannalta pelkästään
hyvä asia.
V
Pääomaturvattu sijoittaminen, s. 111.
30
Indeksilainoista emittoidaan usein samalla kerralla niin sanottu perus- ja
ekstraversio. Väite: Perusversio tarjoaa alhaisemman tuottokertoimen ja
ektraversio korkeamman.
O
Pääomaturvattu sijoittaminen, s. 72.
31
Arvoyhtiöillä markkina-arvo on korkea suhteessa taseesta laskettuun
substanssiarvoon.
V
Miten sij. rahastoihin, s. 67.
32
Sijoitusrahasto ei saa käyttää omistamiensa osakkeiden äänioikeutta
osakeyhtiön yhtiökokouksessa.
V
Miten sij. rahastoihin, s. 62.
33
Rahastosijoittamisessa on useita etuja. Väite: yksi eduista on se, että
rahaston avulla sijoittaja voi vaivattomasti hajauttaa varansa.
O
Miten sij. rahastoihin, s. 36. Sijoitusrahasto-opas, s. 6.
34
Rahaston benchmark-indeksi kertoo miten rahasto on menestynyt muihin
vastaaviin rahastoihin verrattuna.
V
Sijoitusrahasto-opas, s. 7.
35
Indeksirahasto on sama asia kuin ETF eli indeksirahastoja voidaan
nimittää myös ETF:ksi.
V
Sijoitusrahasto-opas, s. 11 & 12.
36
CC on siirtänyt rahaa pitkäaikaissäästämistilille eli PS-tilille, minkä jälkeen
PS-tilin varat on sijoitettu saman palveluntarjoajan korkorahastoon.
Korkorahasto ajautuu ongelmiin luottotappioiden takia. Väite: Kyseinen
sijoitus kuuluu talletussuojan piiriin.
V
Eläkesäästäminen 2011, s. 21
37
Asiakas EE tekee pankissa lainasopimuksen. Sopimuksen mukaan siihen
sovelletaan vakioehtoja, jotka ovat valmiiksi painetulla lomakkeella
sopimuksen liitteenä. EE ei tutustu vakioehtoihin, mutta allekirjoittaa
sopimuksen. Väite: Pankki ei voi vedota vakioehtoihin koska EE ei
tutustunut niihin.
V
Hoppu-Hoppu s. 64
38
AA myy BB:lle kiinteistön. Kauppakirjan allekirjoittavat AA, BB ja kaksi
esteetöntä todistajaa CC ja DD. Väite: Kiinteistön kauppa on pätevä.
V
Hoppu-Hoppu s. 59
39
CC:n omistus ei-pörssiyhtiö X Oy:n kaikista osakkeista ja äänistä on
noussut 95%:iin. Vähemmistöosakas DD, joka omistaa 5% X Oy:n
osakkeista, ei halua myydä osakkeitaan. CC:n mukaan hänellä on
kuitenkin oikeus pakkolunastaa DD:n osakkeet, kunhan hän maksaa niistä
käyvän hinnan. Jos CC on mielestäsi oikeassa, vastaa ”Oikein”, muuten
vastaa ”Väärin”.
O
Hoppu-Hoppu s. 320
40
Sijoituspalveluyritys
A
myy
muun
muuassa
B-sijoitusyhtiön
sijoitusrahastoja. A saa B:ltä kannustimena palkkionpalautusta, eli tietyn
prosenttiosuuden asiakkaan B-rahastoihin sijoittamasta summasta.
Asiakkaalle annetaan asiasta avoimesti tiedot. Väite: Kyseinen
kannustinmenettely on aina lainvastainen.
V
Sijoituspalveluopas s. 127
41
Rahastoyhtiö X perusti Y-sijoitusrahaston kaksi vuotta sitten. Rahaston
markkinoinnissa X käyttää aiempien tuottojen aikasarjaa, jossa kaksi
viimeistä
vuotta
perustuvat
sijoitusrahaston
tosiasialliseen
arvonkehitykseen--Kahdeksan aikaisempaa vuotta sen sijaan perustuvat
simulaatioon ja Y-rahaston sijoitusstrategiaan. Väite: X:n ei tarvitse
markkinoinnissa ei-ammattimaisille asiakkaille mainita aikasarjan
perustuvan osittain simulaatioon.
V
Sijoituspalveluopas s. 138-139
42
Sijoituspalveluyhtiö Y:ssä työskentelevä omaisuudenhoitaja ZZ havaitsee
pörssiyhtiö X Oyj:n johtoon kuuluvan henkilön tekevän säännöllisesti
huomattavan suuria toimeksiantoja X:n osakkeilla juuri ennen sen
tilinpäätöstiedotteiden julkistamista. Väite: Tapauksessa ei tarvitse tehdä
ilmoitusta Finanssivalvonnalle, koska Y ei ole tapauksessa velvollinen
ylläpitämään sisäpiirirekisteriä.
V
Sijoituspalveluopas s. 245 ja 247
43
Jatkoa kysymykseen 42, tilanne on sama. Väite: ZZ:n on tapauksessa
aina tehtävä suoraan ilmoitus Finanssivalvonnalle, riippumatta siitä
tekeekö Y ilmoitusta.
V
Sijoituspalveluopas s. 245
44
Asiakkaallasi AA:lla on verovuonna 2013 syntyneitä luovutustappiota 50
000 euroa. Väite: AA saa vähentää tappiot luovutusvoitoista verovuosina
2013-2018.
O
Sijoittajan vero-opas 2013 s.27
45
Piensijoittaja KK myy tänään isoisältään perintönä saamansa osakkeet ja
saa niistä 5 000 euroa. Väite: Koko 5 000 euroa on verotettavaa
luovutusvoittoa, koska KK on saanut osakkeet perintönä ja siten
ilmaiseksi.
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 42
46
AA myy pörssiyhtiö X Oyj:n osakkeita 10 000 eurolla. Hän on ostanut
osakkeet vuonna 2010 8 000 eurolla. Hän on saanut osakkeista X Oyj:ltä
1 000 euroa pääoman palautusta vuonna 2011. Väite: AA:ta verotetaan 1
000 euron luovutusvoitosta.
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 36
47
Asiakkaasi CC, joka ei ole ensiasunnon ostaja, ostaa tänään asunnon (eli
asunto-osakeyhtiön osakkeita). Kauppahinta on sama kuin velaton hinta,
200 000 euroa. Väite: Varainsiirtovero kaupasta on 4 000 euroa.
O
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 3
48
Asiakkaasi BB on saanut verovuonna 2013 pörssiyhtiö X Oyj:stä osinkoa
10 000 euroa ennen veroja. Hänellä ei ole tänä vuonna muita
pääomatuloja. Väite: BB maksaa osingosta veroa 3 000 euroa.
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 8
49
AA ja BB ovat aviopuolisoita, joilla ei ole testamenttia. AA kuolee.
Rintaperillisten kanssa tulee erimielisyyttä AA:n ja BB:n yhteisenä kotina
käytetyn vakituisen asunnon kohtalosta perinnönjaossa. Rintaperilliset
haluavat myydä asunnon. Väite: Rintaperilliset eivät lähtökohtaisesti voi
myydä asuntoa ilman BB:n suostumusta.
O
APVY:n perheoikeudellinen oppimateriaali
50
AA ja BB ovat naimisissa eikä kummallakaan heistä ole lapsia. Heillä ei
ole avioehtosopimusta eikä testamenttia. AA kuolee. AA:lla on elossa
oleva äiti ja veli. Väite: BB perii AA:n.
O
APVY:n perheoikeudellinen oppimateriaali
Avoin:
22 Itse asiassa markkinaindeksi voi ylittää sattumalta kuka vain ja
tarkoituksellisesti valitsemalla kohteen, jonka beta on yli yksi.
30 Ektraversion nimitys voi vaihdella yhtiöstä toiseen, mutta ektraversio
tarjoaa korkeamman tuottokertoimen.
38 Kiinteistön kauppaan tarvitaan kaupanvahvistajan vahvistus.
Hoppu-Hoppu s. 59
Taulukot ja kuviot
Toiminnan laajuus
Li i keva i hto
Li i keva i hdon muutos , %
Ul koma a ntoi mi nta , %
Oi ka i s tun ta s een l oppus umma
Inves toi nni t
Inves toi nti a s te, %
Henki l ös tö kes ki mä ä ri n
12/11
12/10
12/09
12/08
12/07
2207,20
2160,90
1969,90
2832,70
2810,20
11,4
2,1
9,7
-30,5
0,8
85,7
81,8
80,5
84,3
84,3
2676,50
2543,70
2816,70
2859,70
2827,90
201,10
107,80
85,90
341,80
321,00
9,1
5,0
4,4
12,1
11,4
5006
5608
8843
9954
10008
Kannattavuus
12/11
12/10
12/09
12/08
12/07
Kä yttöka te
258,60
272,00
222,40
263,40
301,30
Li i ketul os
157,30
162,30
124,90
132,60
174,60
Nettotul os
139,30
120,50
68,90
38,40
94,90
Kokona i s tul os
140,30
646,90
85,50
1,80
67,50
9,9
8,5
5,8
7,2
9,6
10,2
9,2
6,1
3,7
8,8
7,7
6,7
4,5
5,4
7,1
Si joi tetun pä ä oma n tuotto, %
Oma n pä ä oma n tuotto, %
Kokona i s pä ä oma n tuotto, %
Sijoittajan tunnuslukuja
12/11
12/10
12/09
12/08
12/07
Ma rkki na -a rvo (P)
1395,60
1775,30
1574,00
719,90
1745,20
Ta s es ubs ta ns s i i l ma n vä h. os . (B)
1358,50
1339,90
1249,50
962,80
1072,00
Yri tys a rvo (EV)
1911,40
2310,90
2249,60
1769,00
2748,70
Tul os (E)
134,60
115,50
65,20
34,80
91,10
P/B-l uku
1,03
1,32
1,26
0,75
1,63
P/S-l uku
0,63
0,82
0,80
0,25
0,62
P/E-l uku
10,37
15,37
24,14
20,69
19,16
EV/EBIT-l uku
12,15
14,24
18,01
13,34
15,74
Tul os /os a ke (EPS), euroa
0,89
0,76
0,48
0,26
0,68
Tul ora hoi tus /os a ke (CPS), euroa
1,58
1,52
1,23
1,27
1,66
Oma pä ä oma /os a ke, euroa
8,94
8,83
8,25
7,22
8,04
Os i nko/kokona i s tul os , %
59,4
11,3
50,0
999,0
95,1